1.2 HANKKEEN NIMI ENGLANNIKSI: Support to the District Women Development Associations in Zambia

Transkriptio

1 HANKESUUNNITELMA vuosille JÄRJESTÖ: Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) Hankekoodi (UM täyttää). HANKKEEN PERUSTIEDOT. HANKKEEN NIMI SUOMEKSI: Tuki Itä-Sambian naisjärjestöille.2 HANKKEEN NIMI ENGLANNIKSI: Support to the District Women Development Associations in Zambia.3 HANKKEEN SIJAINTI: Sambian itäinen maakunta, Chadizan, Chaman, Chipatan ja Kateten piirikunnat.4 YHTEISTYÖKUMPPANI KOHDEMAASSA: 4 naisjärjestöä: Chadiza District Women Development Association (DWDA), Chama DWDA, Chipata DWDA ja Katete DWDA. Vastuuhenkilöt: Chadiza DWDAssa pääsihteeri Misozi Zulu, Chama DWDAssa pääsihteeri Dorothy Dewe, Chipata DWDAssa puheenjohtaja Tangu Nyirenda, Katete DWDAssa pääsihteeri Padaless Phiri. postiosoite: P.O BOX Chipata, Zambia sähköposti: epwa-ded@zamnet.zm.5 HANKKEEN ALKAMISVUOSI JA ARVIOITU KOKONAISKESTO: 200, 3 vuotta.6 HANKETIIVISTELMÄ: Lähtökohta: Sambian itäprovinssissa maaperän köyhtyminen on suuri ongelma. Sadot käyvät yhä pienemmiksi intensiivisen maatalouden seurauksena. Varoja lannoitteiden ostamiseen ei maaseudun väestöllä yleensä ole. Ruokaturva on huono ja aliravitsemus on yleistä erityisesti lasten keskuudessa. Myös tietoutta monipuolisesta ruokavaliosta puuttuu. HIV-tartuntojen määrä on alueella korkea kuten Sambiassa yleensäkin. Perhesuunnittelu on melko tuntematonta ja lasten syntyvyysluvut ovat korkeita. Hyödynsaajat: Naisjärjestöjen ja -ryhmien jäsenet ja heidän perheensä. Nämä ihmiset elävät maaseudulla omavaraistaloudessa. Tavoite: Parantunut terveys ja ravitsemus väestön keskuudessa. Kotitalouksien kohentunut ruokaturva, monipuolisempi ruokavalio ja harkitumpi perhekoko. Hankkeen sisältö: Ruokaturvaa pyritään edistämään levittämällä tietoa peltometsäviljelystä (agroforestry). Tässä luonnonmukaisessa viljelymetodissa pelloille istutetaan maaperää rikastavia puita jotka tehostavat kesannointia. Näin samalta pinta-alalta saadaan suurempia satoja. Järjestetään informaationlevitys farmer to farmer koulutuksella jossa viljelijät levittävät tietoa maaseudulla eteenpäin. rganisoidaan peltopäiviä jolloin koko kyläyhteisö kutsutaan pelloille osallistumaan demonstraatiopohjaiseen opetukseen. Parempaan ravitsemukseen väestön keskuudessa pyritään perustamalla hedelmäpuutarhoja joista järjestetään siementen jakelua. Chadiza DWDAssa järjestetään ravitsemuskurssi, jossa aluejärjestöjen jäsenet saavat kouluttajakoulutusta monipuolisesta ruokavaliosta ja totaitoa vihannesmaiden perustamisesta ja ylläpidosta. 20 naisryhmän tarpeisiin hankitaan myös kasvimaan hoitovälineitä. Katete DWDAssa järjestetään jäsenille

2 2 kouluttajakoulutusta HIVstä ja perhesuunnittelusta. Hanke kestää kokonaisuudessaan kolme vuotta jonka aikana kursseja ja toimintoja muokataan edelleen ja seurantaa lisätään..6 BUDJETTITIIVISTELMÄ Rahayksikkö: euro Vuosi Järjestön omarahoitus 0 044,- 9356,- 9039, Haettava kehitysyhteistyötuki 40 76, , ,- Muu rahoitus Kustannukset yhteensä (mk) , , ,- 2. YHTEISTYÖKUMPPANIT 2. YHTEISTYÖKUMPPANIN KUVAUS: Itä-Sambian naisliike eli Eastern Province Women s Development Association on ruohonjuuritasolla toimiva kansalaisjärjestö joka pyrkii vahvistamaan maaseudun naisten asemaa ja kohottamaan heidän ja perheidensä elintasoa. Liike perustuu maaseudun naisten perustamien ryhmien toimintaan. Kumppaninamme ovat naisliikkeen piirikuntatason neljä järjestöä jotka toimivat kattojärjestöinä aluetason järjestöille joiden alla puolestaan toimivat kylätason naisryhmät (ks.lisäliite ). Piirikuntatason järjestöt (DWDAt) on perustettu 80-luvun loppupuolella koordinoimaan ja tukemaan aluejärjestöjen ja naisryhmien toimintaa. Jäseniä Chadiza, Chipata, Chama ja Katete DWDAn alaisissa naisryhmissä on yhteensä n JÄRJESTÖN JA SEN YHTEISTYÖKUMPPANIN ROOLIT HANKKEESSA: DWDAt ovat vastanneet hankkeen suunnittelusta. HYY on kommentoinut ja vaikuttanut osaltaan lopulliseen hankesuunnitelmaan. Naisjärjestöt toteuttavat hankkeen toiminnot itsenäisesti. HYYn kehyvaliokunta kerää rahoitusvaroja, tiedottaa hankkeesta Helsingin yliopistolla ja valvoo hankkeen etenemistä KEPAn yhteystoimitsijoiden kautta ja seurantamatkojen avulla. Liitteenä avustuspyyntö ( ), yhteistyösopimus ( ), toimintalupa ( ), ei aiheeseen liittyviä liitteitä ( + ) 2.3 MUUT YHTEISTYÖTAHOT JA HEIDÄN ROOLINSA: Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) toimii myös hankkeen rahoittajana ja tiedottajana. Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen (KEPA) yhteystoimitsijat Lusakassa osallistuvat hankkeen seurantaan ja auttavat HYYn ja naisjärjestöjen välisessä yhteydenpidossa. 3. HANKKEEN TAUSTA 3. HANKEALOITTEEN TEKIJÄ:

3 3 Chadiza, Chama, Chipata & Katete District Women Development Associations. Naisjärjestöjen edustajat Dorothy Dewe ja Misozi Zulu olivat KEPAn vieraina Helsingissä tammikussa 2000 ja tapasivat HYYn kehyvaliokunnan edustajia. He esittivät jatuksen yhteistyöstä silloin. 3.2 HANKKEEN SUUNNITTELIJAT: Hankkeen ovat suunnitelleet kunkin naisjärjestön hallituksen jäsenet. Vastuuhenkilöt: Chadiza DWDAssa pääsihteeri Misozi Zulu, Chama DWDAssa pääsihteeri Dorothy Dewe, Chipata DWDAssa puheenjohtaja Tangu Nyirenda, Katete DWDAssa pääsihteeri Padaless Phiri. Naisjärjestöt tarkensivat suunnitelmia HYYn kehyvaliokunnan jäsenten kommenttien perusteella. 3.3 TAUSTATIETOJEN HANKINTA: Tietoja Itä-Sambian olosuhteista ja naisjärjestöistä on saatu pääasiassa KEPAlta joka on toiminut yhteistyössä naisjärjestöjen kanssa vuodesta 987. Oman lisäns ä informaatioon toi HYYn kehyvaliokuntalainen Katja Riikonen joka oli talvella kuukautta vapaaehtoistyössä Katete DWDAssa. Kehyvaliokuntalaiset tapasivat Chaman ja Chadizan järjestöjen edustajat Dewen ja Zulun Helsingissä tammikuussa ja KEPA Sambian kenttätoimiston edustajat kesäkuussa Kirjallisuutta johon on perehdytty: Muliwana, Kanyemba, Mwaanga: Women Of The East. The History of the Women s Movement in Eastern Province. 999 Airaksinen Kirsi: Empowerment and Environment in Development. A Case Study of the District Women Development Associations in the Eastern Province of Zambia. 999 Norvanto Teija: Martat maailmalla. Marttaliiton kehitysyhteistyö Sambian itäisessä maakunnassa vuosina HANKKEEN LÄHTÖKOHTA: Sambian itäisen maakunnan maaseutuväestön ruokaturva on heikko. HIV:n levinneisyys on laaja ja aliravitsemusta esiintyy erityisesti lapsilla. Perhesuunnittelu on melko tuntematonta ja syntyvyys on korkea. Ruokavalio on usein yksipuolinen koostuen lähes pelkästään maissipuurosta. Sambiassa maan laatu on huono ja intensiivinen maatalous köyhdyttää sitä entisestään. Tällöin sadot pienenevät ja mahdolliset viljan myyntitulot jäävät saamatta. Varoja lannoitteiden ostamiseen ei maaseudun väestöllä yleensä ole. Perhesuunnittelu on melko tuntematonta ja lasten syntyvyysluvut ovat korkeita. Puupeite on niukkaa ja puiden käyttäminen polttopuuksi vähentää sitä entisestään. Itäisen maakunnan alueen kylissä naisryhmät kerääntyneet yhteen parantaakseen elinolosuhteitaan. Ryhmät ovat verkostoituneet ja muodostaneet kattojärjestöjä. Ryhmissä on mm. opeteltu kirjoitus- ja lukutaitoa ja mietitty tapoja ansaita tuloja. Vuonna 2000 Itä-Sambian naisliike on tunnustettu ja luotettu toimija Sambian kansalaisjärjestökentässä. 4. LÄHESTYMISTAPA 4. VALITTU RATKAISUMALLI JA SEN PERUSTELUT:

4 4 Itä-Sambian naisjärjestöt ovat erinomainen väylä välittää tietoa maaseudulle. Järjestöjen yhteydessä toimivien naisryhmien jäsenet perheineen ovat köyhintä ja haavoittuvinta väestönosaa joita olisi vaikea tavoittaa ilman tätä valmista organisaatiota. Tämän hankkeen toiminta-alueet ovat naisjärjestöjen jäsenet rajanneet itse ja pitävät ratkaisumalleja parhaina. Tarjottavan koulutuksen tarkoituksena ei ole ainoastaan informaation levittäminen vaan myös osallistujien henkinen vahvistaminen, empowerment. Tavoitteena on että tämän kansalaistoiminnan välityksellä ihmiset saisivat valmiuksia tehdä päätöksiä ja aktivoitua toimintaan elinolojensa parantamiseksi. Ruokaturvan parantamiseksi toteutetaan peltometsäviljelyohjelma. Maanviljelijöitä rohkaistaan istuttamaan pelloilleen puita, jotka lisäävät maan typpipitoisuutta ja näin rikastavat maaperää ja saavat sen tuottamaan paremmin. Näitä puita ovat mm. (lat.) Sesbania sesban, Tephrosia vogel ja Gliridicia sepium. The International Centre for Research in Agroforestry (ICRAF) on kansainvälinen peltometsäviljelyä edistävä ja tutkiva elin jonka tulosten mukaan viljasatoja Sambian itäisessä maakunnassa voitaisiin kasvattaa huomattavasti tehostamalla peltojen kesannointikautta näitä puita istuttamalla. Chipata DWDA aloitti yhteistyön ICRAFin kanssa kaksi vuotta sitten ja järjesti workshoppeja peltometsäviljelyssä. Projektin vastaanotto väestön keskuudessa oli innostunut, mutta tulokset näkyvät satojen koossa vasta tulevina vuosina. Ravitsemustilannetta parannetaan Chadiza DWDAssa ravitsemuskurssilla. Aliravitsemuksen ja yksipuolisen ruokavalion on todettu johtuvan usein riittämättömästä tiedosta. Kurssilla koulutetaan aluetason järjestöjen jäseniä kouluttamaan kylien naisryhmiä. Näin informaatio leviää mahdollisimman laajalle. Naisryhmissä kouluttajat havainnollistavat opetusta ruuanlaittoesityksillä ja auttavat vihannesmaiden perustamisessa. HIV:n leviämistä pyritään hidastamaan tiedon levittämisellä. Katete DWDAssa järjestettävällä kouluttajakoulutuksella. Samassa workshopissa käsitellään myös perhesuunnittelua. Koulutetut jäsenet levittävät informaatiota naisryhmien tapaamisissa. Tarkoitus on myös tukea piirikuntatason naisjärjestöjen, eli neljän mainitun DWDAn hallintoa, mutta vähentää hallinnon tukea vuosittain. Hankerahoitukseen sisältyy neljän DWDAn pääsihteerin ja toimistoapulaisen vuosipalkka, vuosittaisia kokouskuluja sekä toimistokuluja ja yhteydenpitoa helpottavia laitteita kuten tietokone ja puhelinlinja. Pääsihteeri vastaa DWDAn hankkeiden koordinoinnista, seurannasta ja myös monista opetustehtävistä. DWDAt toteuttavat tässä suunnitelmassa esitettyjen toimintojen lisäksi myös monia muita hankkeita, ja kaikkien projektien hallinnointi vaatii kahden ihmisen työpanoksen. Muita projekteja ovat mm. omaehtoisen yrittäjyyden edistäminen, luku- ja kirjoitustaitokoulutus sekä Training for transformation - yhteiskunnallinen tiedostuskolutus. Naisjärjestöjen hallintoa on viimeiset neljä vuotta tukenut KEPA. Nyt kumppanin siirtyessä HYYlle, olisi tarkoitus muuttaa institutionaalisten kulujen rahoitustapaa. Ensimmäisenä vuotena tuemme hallintokuluja kokonaisuudessaan, toisena vuotena 0 prosenttia pienempää osaa ja kolmantena jälleen 0 prosenttia pienempää osaa. Tarkoitus on yhdessä naisjärjestöjen kanssa jakaa hallintokulut

5 5 niin, että tulevaisuudessa kunkin hankkeen rahoittajataho maksaisi osan hallintokuluista. Tällä hetkellä naisjärjestöjen projekteja rahoittavat myös NORAD ja GDS. Naisliikkeen pyrkimys on kohti omavaraisuutta. Esim. Chama DWDAan valmistuu vuoden 2000 lopussa vierasmaja jonka tuloilla on tarkoitus rahoittaa toimintaa. Chipata DWDAssa puolestaan perustetaan viljapankkia, josta viljaa voisi ostaa ympäri vuoden. 4.2 HANKKEEN KOKONAISKESTO JA VAIHEISTUS: Koulutusta jokaisen kolmen komponentin osalta (peltometsäviljely, ravitsemus, HIV - ja perhesuunnittelu) jatketaan kolmen vuoden ajan. Koulutusta kehitellään ajan kuluessa matkalla opitusta ja tulosten seurantaa lisätään. Tietopääomaa pyritään levittämään siten, että projektin päättyessä sen levittäminen jatkuu edelleen. 5. HYÖDYNSAAJAT 5. HYÖDYNSAAJAT: Lopullisia hyödynsaajia ovat mainittujen neljän piirikunnan alueen naisryhmien vaikutuspiirissä elävät ihmiset. Välittöminä hyödynsaajina ovat ne naisjärjestöjen jäsenet, jotka saavat kouluttajakoulutusta. 5.2 HYÖDYNSAAJIEN ROOLI JA SITOUTUMINEN: Hankkeen aloite ja idea on tullut naisjärjestöiltä, eli välittömiltä hyödynsaajilta. Tämä vahvistaa hankkeeseen sitoutumista. Naisten järjestötoiminta on vapaaehtoista ja erilaisia hankkeita on toteutettu heidän toimestaan menestyksekkäästi jo vuosia. 6. HANKKEEN TAVOITTEET JA MITTARIT 6. TAVOITTEET: Pitkän ajan kehitystavoite: Maaseudun omavaraistaloudessa elävien ihmisten parantunut ruokaturva ja peruskunto. Naisten vahvempi asema yhteisössä ja yhteiskunnassa. Ympäristöä säästävät viljelymetodit käytössä. Vähemmän HIV -tartuntoja ja harkitumpia perhekokoja. Yleisenä päämääränä hanke pyrkii mobilisoimaan maaseudun asukkaita omaehtoiseen ja aktiiviseen toimintaan elinolojensa parantamiseksi. Hankkeen lyhyemmän tähtäimen tavoitteena on levittää tietoa ja osaamista peltometsäviljelytekniikoista. Hankkeen toteutuksen jälkeen itäisessä maakunnassa pitäisi olla runsaasti koulutettuja naisjärjestöjen jäseniä levittämässä tietoa ravitsemuksesta, perhesuunnittelusta ja HIV -valistuksesta. 6.2 TAVOITTEEN SEURANTA: KEPA Sambian yhteystoimitsijat käyvät Chadiza, Chama, Chipata ja Katete DWDAssa tarkastusmatkalla kaksi kertaa vu odessa. Yhteystoimitsijat raportoivat hankkeen etenemisestä HYYlle sähköpostitse. Seurantaprosessissa selvitetään hankkeessa mahdollisesti tekemättä jääneiden toimintojen syitä ja keskustellaan paikallisyhteisöjen edustajien kanssa hankkeen vaikutuksista. Näin

6 6 mukaan saadaan myös hyödynsaajien näkökulma. Lisäksi DWDAt raportoivat toiminnoistaan HYYlle neljännesvuosittain. Kaksi HYYn kehyvaliokunnan jäsentä käy seurantamatkalla kohteessa kerran vuodessa. Yhtenä vuonna seurantamatka voidaan mahdollisesti korvata naisjärjestöjen edustajien vierailulla Suomessa. Edellisten menetelmien lisäksi hankkeiden toteutumista seurataan seuraavien mittareiden avulla: peltometsäviljely: koulutettujen ihmisten määrä, istutettujen puiden määrä ravitsemuskurssi: koulutettujen ihmisten määrä, perustettujen vihannesmaiden määrä. HIV-ja perhesuunnittelukoulutus: koulutettujen ihmisten määrä 7. TOTEUTUSSUUNNITELMA 7. TULOKSET: 50 jäsentä koulutettu peltometsäviljelykouluttajiksi. Kouluttajat levittäneet tietoa naisryhmissä ja kotikylissä. 30 jäsentä koulutettu ravitsemuskouluttajiksi. Kouluttajat levittäneet tietoa naisryhmissä eteenpäin. 30 Jäsentä koulutettu HIV-valistus ja perhesuunnittelukouluttajiksi. Kouluttajat levittäneet tietoa naisryhmissä eteenpäin. Naisjärjestöjen vuosittaiset kokoukset on toteutettu ja järjestöjen toimistojen työntekijät ovat koordinoineet hankkeita ja osallistuneet kouluttamiseen. 7.2 TOIMENPITEET: Peltometsäviljely: Järjestetään 5 päivän pituisia Training of Trainers workshoppeja yhteensä 50 aluejärjestöjen jäsenelle. Workshopit järjestetään yhdessä Sambian valtion maatalousosaston kanssa joka antaa teknistä apua. Tämän jälkeen kouluttajiksi koulutetut jäsenet levittävät tietotaitoaan kotikylissään muille viljelijöille. He organisoivat kylien viljelijöitä perustamaan taimitarhoja ja järjestävät peltopäiviä, jolloin koko kyläyhteisö kutsutaan pelloille ja koulutettu viljelijä kertoo tiettyjen viljalajikkeiden hyvistä ja huonoista puolista. Ravitsemuskurssi: Chadiza DWDA järjestää 5-päiväisen kouluttajakoulutuksen 30 aluejärjestön jäsenelle. Kurssilla käydään läpi monipuolisen ruokavalion perusasioita ja vihannesmaan ylläpitoa. Opetusta havainnollistetaan ruuanvalmistusdemonstraatioilla. Kurssin jälkeen koulutetut kouluttajat pitävät naisryhmissä vastaavaa koulutusta. 20 naisryhmän tarpeisiin hankitaan vihannesmaan hoitovälineitä. Seurantaa varten hankitaan kouluttajille 20 polkupyörää. HIV-valistus ja perhesuunnittelukoulutus: Katete DWDA järjestää 5-päiväisen kouluttajakoulutuksen 30 aluejärjestön jäsenelle. Kurssilla annetaan opetusta turvallisesta seksielämästä ja AIDSista sekä perhesuunnittelusta. Koulutuksen jälkeen kouluttajat levittävät informaatiota naisryhmille. Hallinto: Naisjärjestöjen pääsihteerien ja toimistoapulaisten palkka maksetaan. Pääsihteerit suorittavat suurimman osan koulutustyöstä, joten ulkopuolisia kouluttajia ei tarvita. Budjetin kohtaan käyttö ja

7 7 kunnossapito on kirjattu naisjärjestöjen toimistokuluja kuten puhelin- ja sähkölaskut sekä viiden moottoripyörän bensa- ja varaosakulut. Kokoukset: Rahoitamme myös naisjärjestöjen vuosikokouksia, neljännesvuosikokouksia ja toimeenpanokokouksia.

8 8 8. HANKKEEN KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA 8. KUSTANNUSARVIO rahayksikkö: euro KUSTANNUKSET Vuosi 200 Vuosi 2002 Vuosi 2003 Henkilökulut (liitteestä A) Suomalaisen henkilöstön palkka- ja sosiaalikulut Suomalaisten asuminen ja matkakulut Paikallisen henkilöstön palkka- ja sosiaalikulut 0 672,- 9605,- 8644,- Muut henkilökulut 6928,- 6235,- 562,- Välisumma yhteensä 7 600, , ,- Koulutus ja valistus (liitteestä A4) Henkilökulut 4 24,- 4 24,- 4 24,- Materiaalit, tilat ja muut kulut Välisumma yhteensä 4 24,- 4 24,- 4 24,- Materiaalit, hankinnat ja investoinnit (liitteestä A5) Laite- ja materiaalihankinnat 7788,- 7788,- 7788,- Rakentaminen Muut hankinnat Välisumma yhteensä 7788,- 7788,- 7788,- Käyttö ja kunnossapito Käyttökulut 2488,- 2488,- 2488,- Kunnossapitokulut 2000,- 2000,- 2000,- Välisumma yhteensä 4488,- 4488,- 4488,- Seuranta ja arviointikulut yhteensä (liitteestä A2) 286,- 286,- 286,- TOTEUTUSKULUT YHTEENSÄ ,- 450, ,- Hallintokulut (liitteestä A3) Hallintohenkilöstön palkka- ja sosiaalikulut 680,- 680,- 680,- Toimistokulut Varainhankinta ja tiedottaminen 680, Välisumma yhteensä 3360,- 680,- 680,- KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ , , ,-

9 Hallintokulujen osuus kokonaiskuluista (%) 6,7 % 3,6 % 3,7 % 9

10 0 8.2 RAHOITUSSUUNNITELMA Kohdassa 8. määritellyt kustannukset katetaan seuraavasti: RAHOITUSSUUNNITELMA Vuosi 200 Vuosi 2002 Vuosi 2003 Omarahoitus (liitteestä B) Rahallinen osuus 7450,- 6756,- 6439,- Vapaaehtoistyö ja tavaralahjoitukset 2600,- 2600,- 2600,- Omarahoitus yhteensä 0 044,- 9356,- 9039,- Omarahoitus kokonaiskuluista (%) 20 % 20 % 20 % Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyötuki Aiempi kehitysyhteistyötuen varaus HAETTAVA KEHITYSYHTEISTYÖTUKI 40 76, , ,- Muu rahoitus Rahoituslähteet: RAHOITUS YHTEENSÄ , , ,- 9. KESTÄVÄN KEHITYKSEN TARKISTUSLISTA 9. Mitä Suomen kehitysyhteistyön yleisiä periaatteita hankkeen tavoitteet tukevat? Hankkeella pyritään parantamaan köyhimpien väestönosien toimeentuloa, edistämään ympäristöystävällisiä elinkeinoja maanviljelyksessä, tukemaan kansalaisyhteiskuntaa ja vahvistamaan naisten asemaa. 9.2 Miten hanke tukee kansalaistoiminnan kehittymistä kohdemaassa? Hankkeen toteuttaa paikallinen kansalaisjärjestö joka rohkaisee jäseniään omaehtoiseen toimintaan yhteistyön avulla. Järjestön kokouksissa käytetään demokraattista päätöksentekoa. Järjestö toimii ruohonjuuritasolla ja sen jäsenet ja toimihenkilöt ovat maaseudun tavallisia ihmisiä. Naisliike edistää pienryhmien verkostoitumista ja tietoisuutta toisistaan.

11 9.3 Voivatko kohdemaan lainsäädäntö, hallinto ja kehittämissuunnitelmat vaikuttaa hankkeen onnistumiseen? Miten ne on otettu huomioon? Naisjärjestöt ovat virallisesti rekisteröityneitä yhdityksiä ja ne noudattavat hallituksen kehityslinjoja. Kaikilla DWDAilla on läheiset yhteydet maan virkamieskuntaan ja toisinaan valtion virkamiehiä osallistuu hankkeiden suunnitteluun. 9.4 Sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät Miten sukupuoliroolit vaikuttavat ongelmiin ja/tai hyödynsaajien mahdollisuuksiin hyötyä hankkeen tuloksista? Miten nämä tekijät otetaan huomioon? Naiset ovat tuettavien järjestöjen keskeisin voimavara ja kohderyhmä. Sukupuolirooliongelmia ei pitäisi ilmetä. Peltometsäviljelyohjelmaan osallistuvat sekä miehet että naiset. Miten hanke vaikuttaa yhteiskunnalliseen tasa-arvoon ja erityisesti heikoimpien väestöryhmien asemaan? Miten hankkeessa taataan heidän mahdollisuutensa hyödyntää hankkeen tuloksia? Hankkeella rohkaistaan heikossa asemassa olevia maaseudun naisia aktivoitumaan edistämään hyvinvointiaan ja opiskelemaan uusia asioita. Koulutus kohdistuu ensisijaisesti naisryhmiin. Onko hankkeen hyödynsaajissa vähemmistöjä? Miten heidän roolinsa on otettu huomioon? Alueella ei ole etnisiä vähemmistöjä. Mistä muista kulttuurisista tekijöistä hankkeen onnistuminen riippuu? Miten ne on otettu huomioon? Naisjärjestöjen jäsenet ovat suunnitelleet hankkeen itse. He ovat siis samasta kulttuuripiiristä kuin kohderyhmä ja ovat voineet ottaa kulttuuriset tekijät huomioon hanketta suunnitellessa. 9.5 Onko hankkeella merkittäviä ympäristövaikutuksia? Miten ne on otettu huomioon? Hankkeen ympäristövaikutukset ovat myönteisiä. Peltometsäviljelyssä puita istuttamalla maahan palatetaan luonnonmukaisesti siitä maanviljelyksellä viedyt ravinteet. 9.6 Hankkeen kestävyys Miten hankkeen institutionaalinen kestävyys on varmistettu (vastuuorganisaation kyky vastata hankkeen jälkeisestä toiminnasta, henkilöstön riittävyys ja taidot jne.)? Naisjärjestöt ovat olleet toiminnassa kohta kymmenen vuotta ja toteuttaneet sinä aikana useita onnistuneita projekteja. Jokaisessa järjestössä toimii palkattu pääsihteeri jonka tehtävänä on huolehtia hankkeiden toteutuksesta ja niiden vaikutusten jatkuvuudesta. Pääsihteerit ovat

12 2 kokeneita naisjärjestöjen aktiiveja. Erilaisia koulutusprojekteja on naisjärjestöissä toteutettu aiemminkin. Miten hankkeen taloudellinen kestävyys on varmistettu? Kuinka suuria ovat hankkeella kehitettävän toiminnan pitkän ajan käyttökustannukset ja miten ne katetaan? Hankkeella toteutettavan koulutuksen tietotaidon leviäminen jatkuu tavoitteen mukaan hankkeen jälkeen ilman kustannuksia. Hallinnointikustannukset pyritään jyvittämään hankkeiden rahoitustahoille. (ks.kohta 4.) Miten hankkeeseen liittyvien investointien ja laitehankintojen pitkän ajan käyttö ja kunnossapito sekä varaosahuolto on varmistettu? Laitteet hankitaan Sambiasta missä niihin löytyy myös varaosia ja asiantuntevaa korjausapua.

13 3 9.7 Muita kommentteja: 0. ALLEKIRJOITUS Paikka: Päivämäärä: Allekirjoitus: Nimen selvennys: Asema/tehtävä: LIITTEET: Hakemukseen liitetään järjestön viimeisin toimintakertomus ja tilinpäätös, toimintasuunnitelma ja talousarvio Selvitys muista liitteistä:

14 LIITE A: KULUERITTELYT 4 Kulut eritellään tarkasti haettavan vuoden osalta. Seuraavien vuosien osalta liitetaulukoita ei tarvitse liittää hakemukseen, joskin niitä voi käyttää apuna arvioitaessa ko. vuosien kustannuksia. A: Projektin toteuttamisen henkilökulut (ei sisällä hallintokuluja eikä seuranta- ja arviointimatkoja) Tehtävä / työntekijä Työn kesto (kk) Palkka- ja sosiaalikulut / kk Matka- ja majoituskulut Muut henkilökulut Henkilökulut yhteensä Suomesta palkattava henkilöstö Kehitysmaassa palkattava henkilöstö

15 5 Chadiza DWDAn pääsihteeri Misozi Zulu 2 kk 6,- 400,- Chadiza DWDAn toimistoapulainen kk , ,- Chama DWDAn pääsihteeri Dorothy Dewe 2 kk 6,- 400,- Chama DWDAn toimistoapulainen 2 kk 45,- 540,- Chama DWDAn vartija 2 kk 34,- 406, Chipata DWDAn pääsihteeri 2 kk 6,- 400,- Chipata DWDAn toimistoapulainen kk , ,- Katete DWDAn pääsihteeri Padaless Phiri 2 kk 6,- 400,- Katete DWDAn toimistoapulainen 2 kk 03,- 240,- Katete DWDAn vartija 2 kk 34,- 406, yht ,- MUUT HENKILÖKULUT: Chadiza DWDAn kokouskulut 2254,- Chama DWDAn kokouskulut 79,- Chipata DWDAn kokouskulut 2629,

16 Henkilökustannukset yhteensä 7 600,- Lisätietoja: 6

17 A2: Seuranta- ja arviointimatkat: 7 Matkan aihe Selvitysryhmän kokoonpano Matkan kesto Palkkakulut Matka- ja majoituskulut Seurantamatka Suomesta Hyyn kehitysyhteistyöhankevastaava ja kehyvaliokunnan jäsen 2 vk ,- Paikalliset tarkastuskäynnit 2 krt/vuosi KEPAn yhteystoimitsija Lusakan kenttätoimistosta vk 2 kertaa vuodessa ,- Palkkakulut / matkakulut 2860,- Palkka- ja matkakulut yhteensä 2860,- Lisätietoja:. A3: Hallintokulut Kululaji Yksiköiden määrä Yksikkökustannus Yhteensä HYYn kehyhankevastaavan palkkio + sosiaalikulut 680,- 680,- painatuskustannukset: hanke-esitteitä kpl 680,- 680,- Hallintokulut yhteensä 3360,- Lisätietoja:.....

18 A4: Koulutus- ja valistuskulut 8 Kululaji Yksiköiden määrä Yksikkökustannukset Kulut yhteensä Henkilökulut (kurssimaksut, ulkopuolisten kouluttajien palkkiot, majoitus- ja matkakulut, yms.) Peltometsäviljely -workshopit 50 perehdyttäjälle Chamassa, Chipatassa ja Katetessa - taimitarhojen perustaminen, siementen jakelu, informaation levittäminen, osanottajien ruoka- ja matkakakustannukset 7807,- 7807,- Peltometsäviljelyn kertauskurssi maanviljelijöille Chipata DWDAssa 274,- 274,- Ravitsemuskurssi aluejärjestöjen jäsenille - ruoka- ja matkakulut 30 henkilölle 823,- 823,- HIV- ja perhesuunnitteluvalistus Katete DWDAssa - ruok a- ja matkakulut 30 henkilölle 2730,- 2730,- Chama DWDAn pääsihteerin atk-koulutus 50,- 50,- Muut koulutus- ja valistuskulut (materiaalit, tilat, yms.) Yhteensä 424,-

19 Lisätietoja (koulutuksen tarve, koulutettavat henkilöt tms.):.... 9

20 A5: Investoinnit ja hankinnat 20 Laite- ja materiaalihankinnat tietokone tulostin kopiokone modeemi puhelinlinja Investointi Hankintalähde Yksiköiden määrä ja laatu työkaluja (lapioita, kuokkia, kottikärryjä, letkuja) 20 polkupyörää puunsiemeniä Sambia 20 ryhmälle 20 Yksikkökustannus Rahtikulut yms. Kulut yhteensä 353,- 353,- 35,- 35,- 690,- 690,- 35,- 35,- 52,- 52,- 2377,- 2377,- 600,- 600,- 338,- 338,- Rakentaminen Muut hankinnat

21 2 Yhteensä 7780,- Lisätietoja:.....

22 LIITE B: OMARAHOITUS B: Vapaaehtoistyö ja lahjoitukset (enintään 0 % hankkeen kokonaiskustannuksista) 22 Työn / tavaran laatu Työn / tavaran määrä Arvon laskentaperuste Arvo yhteensä Vapaaehtoistyö Suomessa hankkeeseen osallistuu vapaaehtoisia opiskelijoita HYYn kehyvaliokunnasta ja JYYn kv-valiokunnasta, yhteensä n. 30 henkilöä. Yhteydenpito hankekumppanin kanssa, erilaiset tiedotustilaisuudet yliopistolla, hankkeen etenemisen raportointi Kehitysyhteistyöosastolle, keräyslippaiden ja kehyaterioiden koordinointi sekä palkattomat seurantamatkat ovat vapaaehtoistyon peruselementtejä. Yhden opiskelijan keskimääräinen työpanos on n. 22 tuntia vuodessa. 650 h KV-sihteerin palkka on n.2 euroa josta kolmasosa on 4 euroa. 2600,- Yhteensä 2600,- B2: Rahallinen omarahoitus Rahoituslähde HYYn jäsenmaksulomakkeen yhteydessä opiskelijoilla on mahdollisuus tukea kehitysyhteistyöhanketta n.30 markalla. Varoja kerätään myös HYYn opiskelijaruokaloiden kehyaterioilla, joiden hinnasta osa ohjataan hankkeelle. Lipaskeräys tuottaa myös jonkin verran ,- Määrä Yhteensä 0 044,-

23 23