HANKESUUNNITELMA vuosille
|
|
- Helmi Lehtonen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HANKESUUNNITELMA vuosille Hankekoodi 1 JÄRJESTÖ: Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) (UM täyttää) 1. HANKKEEN PERUSTIEDOT 1.1 HANKKEEN NIMI SUOMEKSI: Tuki Itä-Sambian naisjärjestöille: 2. vaihe 1.2 HANKKEEN NIMI ENGLANNIKSI: Support to the District Women s Development Associations in Zambia: part II 1.3 HANKKEEN SIJAINTI: Sambian itäinen maakunta: Chadizan, Chaman, Chipatan ja Kateten piirikunnat 1.4 YHTEISTYÖKUMPPANI KOHDEMAASSA JA HEIDÄN YHTEYSTIETONSA: 4 naisjärjestöä: Chadiza District Women s Development Association (DWDA), Chama DWDA, Chipata DWDA ja Katete DWDA. vastuuhenkilöt: Chadiza DWDA:ssa pääsihteeri Misozi Zulu, Chama DWDA:ssa pääsihteeri Catherine Mphande, Chipata DWDA:ssa pääsihteeri Tangu Nyirenda, Katete DWDA:ssa pääsihteeri Vainess Phiri. sähköpostiosoite: epwda@zamtel.zm postiosoite: Chadiza/Chama/Chipata/Katete DWDA c/o EPWDA, P.O. Box Chipata, Eastern Province, Zambia 1.5 HANKKEEN ALKAMISVUOSI JA ARVIOITU KOKONAISKESTO: 2004 (2 vuotta) 1.6 HANKETIIVISTELMÄ: Kaksivuotisen jatkohankkeen tavoitteena on kehittää uusia tulonhankintamuotoja, vahvistaa omavaraisuutta sekä vähentää köyhyyttä ja ruokaturvattomuutta kohdealueen maaseutuväestön keskuudessa Sambian itäisessä maakunnassa. Itä-Sambian naisjärjestöjen ideoimien projektien ja koulutustoiminnan avulla pyritään parantamaan ruokaturvaa ja toimeentuloa erityisesti naisten kohdalla. Omavaraisuuden kasvaessa vähenee naisjärjestöjen riippuvaisuus ulkopuolisesta rahoituksesta, mikä tuo järjestöille enemmän määräysvaltaa ja vaikuttamismahdollisuuksia. Ruohonjuuritason toimintaa tukemalla vahvistetaan kansalaisyhteiskuntaa ja kannustetaan maaseudun asukkaita yhteistoimintaan omien elinolosuhteidensa parantamiseksi. Hanke pyrkii näin kohentamaan maaseudun köyhimmän ja haavoittuvimman väestönosan ja erityisesti naisten - hyvinvointia kohdealueella sekä vähentämään maaltamuuttoa kaupunkeihin.
2 2 Hankkeen hyödynsaajia ovat naisjärjestötoimintaan osallistuvat pienviljelijänaiset ja heidän perheensä sekä projektien kautta työllistyvät ihmiset Chadizan, Chaman, Chipatan ja Kateten piirikuntien alueella Sambian itäisessä maakunnassa. Jäseniä näissä neljässä järjestössä on noin Kaksivuotisen hankkeen aikana ( ) toteutetaan erilaisia koulutus- ja tulonhankkimisprojekteja sekä tuetaan naisjärjestöjen hallintoa. Naisjärjestöjen oman tulonmuodostuksen kehittämiseksi hankitaan maissimyllyjä, öljynpuristamo ja sekatavarakauppa, viljellään maissia ja laajennetaan vierasmajaa. Naisryhmissä perustetaan yhteisiä sikaloita, mehiläistarhoja, kanaloita, kalalammikoita ja hedelmätarhoja sekä järjestetään projekteihin liittyvää koulutusta. Lisäksi järjestetään peltometsäviljelykursseja, lukutaito-opetusta ja hiv/aids-valistusta sekä tuetaan aids-orpoja. Yhteistyö Itä-Sambian naisjärjestöjen kanssa jatkuu pääpiirteiltään samalla tavalla ja periaatteella kuin vuosina Naisjärjestöt suunnittelevat ja toteuttavat hankkeen toiminnot itsenäisesti sekä raportoivat toiminnan edistymisestä säännöllisesti HYY:lle. HYY kerää varoja hankkeelle, seuraa toimintojen edistymistä, valvoo varojen käyttöä, raportoi ja tiedottaa hankkeen kulusta jäsenistölleen sekä ulkoministeriölle. Myös Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) osallistuu varainkeruuseen, seurantaan ja tiedotustyöhön omassa ylioppilaskunnassaan. 1.7 BUDJETTITIIVISTELMÄ Vuosi Järjestön omarahoitus , ,40 Haettava kehitysyhteistyötuki , ,60 Muu rahoitus - - Kustannukset yhteensä ( ) , ,00
3 3 2. YHTEISTYÖKUMPPANIT 2.1 PERUSTELUT YHTEISTYÖKUMPPANIN VALINNALLE: Itä-Sambian naisliike eli Eastern Province Women s Development Association (EPWDA) on ruohonjuuritasolla toimiva kansalaisjärjestö, joka pyrkii vahvistamaan maaseudun naisten asemaa ja kohottamaan heidän ja perheidensä elintasoa. Liike perustuu maaseudun naisten perustamien ryhmien toimintaan. Kumppaninamme ovat naisliikkeen piirikuntatason neljä järjestöä - Chadiza, Chama, Chipata ja Katete District Women s Development Association (DWDA) jotka toimivat kattojärjestöinä aluetason järjestöille, joiden alla puolestaan toimivat kylätason naisryhmät. Piirikuntatason järjestöt on perustettu 80-luvun loppupuolella koordinoimaan ja tukemaan aluejärjestöjen ja naisryhmien toimintaa. Jäseniä Chadiza, Chipata, Chama ja Katete DWDA:n alaisissa naisryhmissä on nykyään noin Jäsenmäärä on kasvussa ja toiminnassa on mukana myös monia miehiä. Naisliikkeen toimintaan osallistuvien ja/tai siitä hyötyvien kyläläisten määrä on oletettavasti jopa suurempi kuin järjestöjen varsinainen jäsenmäärä. Useat koulutus- ja valistustilaisuudet ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Jatkohanke (vuosina ) toteutetaan siis samojen järjestöjen kanssa, joita ylioppilaskunta on tukenut vuosina Kuluneen kolmen vuoden aikana HYY ja kyseiset naisjärjestöt ovat rakentaneet avoimen ja luottamuksellisen yhteistyösuhteen, muun muassa molemminpuolisten vierailujen avulla. Ylioppilaskunnalla on hyviä kokemuksia näiden järjestöjen kanssa toimimisesta. Varojen käytössä, järjestöjen toimintatavassa, hallinnointi- tai suunnittelukyvyssä ei ole ilmennyt ongelmia. Toiminnot ovat toteutuneet suunnitelmien mukaan, myös aikataulullisesti. Koska yhteistyö on sujunut hyvin ja rakentavasti, halutaan yhteisiä kokemuksia ja matkan varrella opittua hyödyntää myös tulevina vuosina. Näin voidaan saavuttaa kestäviä tuloksia sekä tehdä vastuuntuntoista ja pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä. Vaikka kumppanijärjestö säilyy samana, eroaa jatkohanke edeltävästä hankkeesta sekä tavoitteeltaan että toiminnaltaan. 2.2 MITEN OLETTE SUUNNITELLEET HANKETTA YHTEISTYÖSSÄ KUMPPANIN KANSSA? Ehdotuksen jatkohankkeesta tekivät mainitut Itä-Sambian naisjärjestöt joulukuussa Tammikuussa 2003 järjestöt toimittivat alustavat hankesuunnitelmat ja kustannusarviot HYY:lle. Suunnitelmista keskusteltiin Kepa Sambian yhteystoimitsijan ja HYY:n kehitysyhteistyövaliokuntalaisten kanssa. Heinäkuussa 2003 vieraili kaksi HYY:n edustajaa Itä-Sambiassa monitoroimassa parhaillaan tuettavia projekteja sekä valmistelemassa uutta hanketta. Hankesuunnitelmista ja budjeteista keskusteltiin neljän DWDA:n pääsihteerien ja hallitusten jäsenten kanssa. Vierailujen aikana tavattiin myös kylien naisryhmien jäseniä, sekä naisia että miehiä. Sambiassa HYY:n edustajat tapasivat myös muita Itä- Sambian naisjärjestöjä tukevia tahoja, kuten saksalaisen GDS:n ja Kepa Sambian edustajia. Tapaamisten ja keskustelujen pohjalta naisjärjestöt valmistelivat uudet yksityiskohtaisemmat hankesuunnitelmat ja vuosibudjetit. Yleisesti ottaen projekti-ideat ovat siis naisjärjestöiltä, hankkeen yleisehdot ja toiminnan puitteet ulkoministeriöltä ja HYY:ltä.
4 4 2.3 JÄRJESTÖN JA SEN YHTEISTYÖKUMPPANIN TEHTÄVÄT JA VASTUUT HANKKEESSA: Naisjärjestöt ovat vastanneet hankkeen suunnittelusta. HYY on kommentoinut suunnitelmia ja vaikuttanut osaltaan lopullisen hankesuunnitelman muotoutumiseen. Naisjärjestöt toteuttavat hankkeen toiminnot itsenäisesti. Järjestöjen pääsihteerit raportoivat toiminnan edistymisestä ja varojen käytöstä säännöllisesti HYY:lle. HYY:n kehitysyhteistyövaliokunta valvoo varojen käyttöä, seuraa toimintojen edistymistä ja tiedottaa hankkeesta ylioppilaskunnan jäsenistölle sekä ulkoministeriölle. HYY myös kerää varoja hankkeelle omassa ylioppilaskunnassaan sekä suorittaa seurantamatkan Itä-Sambian naisjärjestöihin hankkeen toisena vuonna (2005). Liitteenä avustuspyyntö ( ), yhteistyösopimus ( ), toimintalupa ( ), ei aiheeseen liittyviä liitteitä (x ) 2.4 MUUT YHTEISTYÖTAHOT JA HEIDÄN ROOLINSA HANKKEESSA: Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen (Kepa Sambia) yhteystoimitsijat Lusakassa osallistuvat hankkeen seurantaan sekä avustavat varojen siirrossa, HYY:n ja naisjärjestöjen välisessä yhteydenpidossa sekä vuosittaisen tilintarkastuksen järjestämisessä. Kepa Sambian yhteystoimitsija tekee seurantamatkan naisjärjestöihin hankkeen ensimmäisenä vuonna (2004). Kepa Sambia tukee Itä-Sambian naisjärjestöjä myös oman ohjelmansa puitteissa, esim. kouluttamalla naisjärjestöaktiiveja raportoinnissa ja kirjanpidossa. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) kerää varoja hankkeelle, osallistuu seurantaan sekä tiedottaa hankkeen edistymisestä Jyväskylän yliopistolla.
5 5 3. HANKKEEN TAUSTA 3.1 HANKEALOITTEEN TEKIJÄ: Hankealoitteen ovat tehneet Chadizan, Chaman, Chipatan ja Kateten naisjärjestöt joulukuussa Järjestöt toimittivat alustavat hankesuunnitelmat ja kustannusarviot HYY:lle tammikuussa Hanketta valmisteltiin naisjärjestöjen pääsihteerien, hallitusten ja naisryhmien jäsenten kanssa heinäkuussa HANKKEEN SUUNNITTELIJAT: Hankkeen ovat suunnitelleet Chadizan, Chaman, Chipatan ja Kateten naisjärjestöjen jäsenet. Järjestöjen pääsihteerit ja hallitusten jäsenet ovat koonneet eri alueiden ja ryhmien suunnitelmat ja budjetit yhteen. HYY:n kehitysyhteistyövaliokunta sekä Kepa Sambia ovat kommentoineet suunnitelmia sekä vaikuttaneet osaltaan lopullisten hankesuunnitelmien muotoutumiseen. 3.3 TAUSTATIETOJEN HANKINTA: Hanketta valmisteltaessa on tutustuttu Sambiaa ja Itäisen maakunnan naisjärjestöjä koskevaan kirjallisuuteen, internet-materiaaliin, aikaisempiin raportteihin ja muihin hankedokumentteihin. Tietoja paikallisista olosuhteista ja naisjärjestöistä on hankittu Kehitysyhteistyön palvelukeskukselta, joka on toiminut yhteistyössä Itä-Sambian naisjärjestöjen kanssa vuodesta Sambiaan kesällä 2003 tehdyn seuranta- ja valmistelumatkan aikana informaatiota kerättiin myös suoraan hankkeen hyödynsaajilta haastattelujen, keskustelujen ja kyläkäyntien avulla. Matkan aikana tietoa saatiin myös Suomen suurlähetystöltä ja Kepa Sambian kenttätoimistolta sekä muilta Itä-Sambian naisjärjestöjen kanssa toimivilta tahoilta, kuten saksalaiselta German Development Service -kehitysjärjestöltä. 3.4 HANKKEEN LÄHTÖKOHTA: Ruokaturva, toimeentulo ja köyhyys: Sambiassa yli 80 % maan väestöstä elää kansainvälisen köyhyysrajan alapuolella. Köyhyys koskettaa erityisesti maaseutua, ja siellä etenkin naisia. Maaseudulla pääasiallisin elinkeino on maanviljely, mikä ei aina kuitenkaan takaa perheille riittävää ja turvattua toimeentuloa. Infrastruktuuri on rappeutunut, lannoitteet kalliita, myös siemenistä ja markkinoista on puutetta. Hiv/aids, jonka levinneisyys on nykyään korkea myös maaseudulla, verottaa työvoimaa. Maantuottavuus on heikko ja maaperä köyhtynyt. Myös kuivuus ja rankkasateet pienentävät satoja entisestään ja heikentävät maataloustuotantoa. Paitsi että ruokaa ei aina ole riittävästi, on ruokavalio hyvin yksipuolista. Aliravitsemuksesta kärsivät erityisesti naiset ja lapset. Jatkohankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on puuttua maaseudun köyhyyden ja ruoka-turvattomuuden ongelmiin. Ratkaisuksi ovat naisjärjestöjen jäsenet ideoineet järjestöjen eri tasoilla toteutettavia tulonhankkimis- ja koulutusprojekteja. Monilla projekteilla kuten siankasvatus, kalanviljely, mehiläistenhoito ja hunajantuotanto sekä hedelmätarhat parannetaan sekä perhekohtaista että alueellista ruokaturvaa. Toimeentulomahdollisuuksien
6 6 monipuolistaminen auttaa viljelijöitä selviytymään vaikeista ja muuttuvista olosuhteista, ja tarjoaa näin uusia vaihtoehtoja ja turvatumman tulevaisuuden. Naisjärjestöjen taloudellinen ja institutionaalinen vahvistaminen: Tukemamme naisjärjestöt tekevät ainutlaatuista ja arvokasta työtä maaseudun naisten aseman vahvistamiseksi ja alueen asukkaiden elinolojen parantamiseksi Sambian itäisessä maakunnassa. Naisjärjestötoiminta ei ole kuitenkaan taloudellisesti kestävällä pohjalla, vaan vahvasti riippuvaista ulkopuolisesta rahoituksesta. Ulkopuolisen tuen varaan rakentuvalla toiminnalla on riskejä. Omien hyödynsaajien tarpeista saattaa huomio siirtyä donoreiden intresseihin ja vaatimuksiin. Kun kehityksen suuntaviivat määritellään ulkoapäin, voi toiminnasta tulla kestämätöntä, lyhytnäköistä ja hajanaista. Naisjärjestöjen omaa tulonmuodostusta on siksi syytä kehittää. Omavaraisuuden kasvaessa vahvistetaan kansalaisyhteiskuntaa ja omaehtoista ruohonjuuritason kansalaisjärjestötoimintaa sekä turvataan toiminnan jatkuvuus ja mahdollinen laajeneminen myös tulevaisuudessa. Vuosina käynnistetään projekteja, joiden on määrä tuoda tuloja piirikuntatason naisjärjestöille (DWDA). Tulonhankkimisprojektien lisäksi hankerahoituksella tuetaan naisjärjestöjen hallintoa eli palkka-, kokous-, toimisto- ja kunnossapitokuluja sekä seurantaa. (Mahdollisen tarkemman ongelma-analyysin voi liittää suunnitelman liitteeksi.) 4. LÄHESTYMISTAPA 4.1 PERUSTELUT HANKKEEN TOTEUTTAMISTAVALLE: Itä-Sambian naisjärjestöt ovat erinomainen väylä levittää tietoa maaseudulle. Järjestöjen yhteydessä toimivien naisryhmien jäsenet perheineen ovat köyhintä ja haavoittuvinta väestönosaa, joita olisi vaikea tavoittaa ilman tätä valmista organisaatiota. Tämän hankkeen toiminta-alueet ovat naisjärjestöjen jäsenet rajanneet itse ja pitävät ratkaisumalleja parhaina. Tarjottavan koulutuksen tarkoituksena ei ole ainoastaan informaation levittäminen ja tulonhankkiminen, vaan myös osallistujien henkinen vahvistaminen ( empowerment ). Tavoitteena on, että tämän kansalaistoiminnan välityksellä ihmiset saisivat valmiuksia tehdä päätöksiä ja aktivoitua toimintaan elinolojensa parantamiseksi. Ehdotukset vuosina toteutettavista projekteista ovat tehneet Itä-Sambian naisjärjestöt ja niiden alaiset naisryhmät. Koska kunkin alueen naisryhmät ovat suunnitelleet projektit itsenäisesti, vaihtelevat toiminnot sekä piirikunnittain että alueittain. Ehdotukset on valittu siten, että kukin ryhmä on määritellyt itselleen tärkeimmän, sopivimman ja toteuttamiskelpoisimman projektin. Koska vastaavanlaisia paikallisprojekteja on naisjärjestöjen toimesta toteutettu menestyksekkäästi aikaisemminkin, voidaan nytkin olettaa, että valitut ratkaisumallit ja projektiehdotukset ovat huolellisesti valmisteltuja, kannattavia, kulttuuriseen kontekstiin ja toimintaympäristöönsä sopivia. Se, että ryhmän jäsenet suunnittelevat ja toteuttavat hankkeet itse, vahvistaa hankkeeseen sitoutumista ja omistajuutta sekä toiminnan jatkuvuutta. Toiminta: tulonhankkimisprojekteja ja koulutustoimintaa
7 Vuosille suunnitelluista hankkeista maissimyllyt, auringonkukkaöljynpuristamo (paikallisen ruokaöljyn valmistukseen), sekatavarakauppa, Chipatan maataloustuotanto ja Chaman vierasmajan laajennus tuovat tuloja piirikuntatason naisjärjestölle (DWDA). DWDA:ssa on edustajia jokaisen aluetason naisryhmistä, myös päätöksenteko ja toiminta on DWDA:ssa avointa ja demokraattista. Tukemiemme neljän DWDA:n järjestämän koulutuksen, kurssien sekä suoran projektituen avulla kanavoituvat hyödyt laajalle alueiden ja kylien naisryhmiin. 7 Alue- tai kylätason naisryhmillä on myös omia projekteja. Ryhmien yhteisiä projekteja ovat mm. mehiläisten hoito ja hunajan valmistus, siankasvatus, kalanviljely, karjanhoito ja hedelmätarhat. Lisäksi järjestetään peltometsäviljelykoulutusta, hiv/aids-valistusta sekä lukutaito-opetusta. Nämä projektit hyödyttävät kaikkia kyseisen naisryhmän jäseniä, heidän perheitään ja yhteisöä laajemmin. Naisryhmän yhteisessä sikalaprojektissa jokainen ryhmän jäsen on vuorollaan töissä; sianliha tai sen mahdolliset myyntitulot jaetaan ryhmän jäsenten kesken. Näin kaikki ryhmän jäsenet voivat osallistua ja hyötyä hankkeesta ilman että hanke kuormittaisi yhtä ihmistä kohtuuttomasti. Projekteilla parannetaan kohdealueen asukkaiden erityisesti naisten - toimeentuloa. Toimeentulomahdollisuuksien monipuolistaminen tarjoaa vi ljelijöille uusia vaihtoehtoja ja turvatumman tulevaisuuden, joka ei ole ainoastaan maissinviljelyn varassa. Naisten ansaitsemilla lisätuloilla voidaan perheelle hankkia ruokaa, saippuaa, sokeria, lääkkeitä ja lapsille koulupuvut. Taloudellisen hyödyn lisäksi projekteilla parannetaan sekä perhekohtaista että alueellista ruokaturvaa. Maataloustuotteet - kuten sianliha, kala, kana, hunaja ja kasvikset myydään yleensä paikallisesti. Edellä mainittujen projektien ja seurannan lisäksi tuetaan naisjärjestöjen hallintoa. Näin on menetelty myös nykyisessä kehyhankkeessa vuosina Järjestöjen pääsihteereille, toimistoapulaisille ja vartijoille maksetaan palkat. Pääsihteerit vastaavat hankkeiden hallinnosta, seurannasta ja raportoinnista sekä toimivat usein myös kouluttajina koulutustilaisuuksissa. Palkkojen lisäksi hanketuella rahoitetaan naisjärjestöjen neljännesvuosi- ja vuosikokouksia. Kokouskuluihin sisältyy lähinnä osanottajien matka-, majoitus- ja ruokailukuluja. Muita kuluja voivat olla majoitustilan vuokra, mahdollisten ulkopuolisten kouluttajien palkkiot, materiaali- ja kopiointikulut, jne. Etäisyydet maaseudulla ovat usein pitkät ja kulkuyhteydet huonot. Matkakuluavustusten myötä tarjoutuu syrjäisempienkin maaseutukylien naisille mahdollisuus osallistua naisliikkeen toimintaan ja koulutustilaisuuksiin. Lisäksi hanketuella katetaan naisjärjestöjen toimistokuluja (sähkö-, vesi-, puhelinlaskut, toimistotarvikkeet, kopiointikulut, jne) sekä erilaisia käyttö- ja kunnossapitokuluja. Näitä ovat esim. seurantamatkoihin käytettävien moottoripyörien bensa- ja varaosakulut. Tukemalla hallintoa vahvistetaan naisjärjestöjen institutionaalista kapasiteettia. Hallinnon tuki on naisjärjestötoiminnan kannalta vielä toistaiseksi välttämätöntä. Tuen tarpeen voi olettaa vähentyvän hankkeen myötä. 4.2 HANKKEEN KOKONAISKESTO JA VAIHEISTUS: Hankkeen kokonaiskesto on kaksi vuotta ( ). Hankkeen ensimmäisenä vuonna hankitaan laitteita ja materiaaleja, järjestetään koulutusta, toteutetaan seurantaa ja tuetaan hallintoa. Hankkeen toisena vuonna tehdään joitain laite- ja/tai materiaalihankintoja, järjestetään koulutusta ja seurantaa sekä
8 8 tuetaan hallintoa. Suurin osa naisjärjestöjen piirikuntatason tulonhankintaprojekteista käynnistetään ensimmäisenä vuonna. Myös suurin osa laitehankinnoista tehdään hankkeen ensimmäisenä vuonna, minkä takia ensimmäisen vuoden vuosibudjetti on toista vuotta suurempi. Ensimmäisenä vuonna toteutettavia projekteja ovat: Katete DWDA - maissimyllyn hankinta, talon rakentaminen, koulutusta - siankasvatusta 4 alueella: koulutusta, porsaiden hankinta ja sikaloiden rakentaminen Chama DWDA - peltometsäviljelykoulutusta 11 alueella - hiv/aids-valistusta 11 alueella - lukutaito-opettajien koulutus, lukutaito-opetusta 11 alueella - vierasmajan laajennus Chadiza DWDA - siankasvatusta 5 alueella: koulutusta, porsaiden hankinta ja sikaloiden rakentaminen - auringonkukkaöljynpuristamo (ruokaöljyn valmistukseen) - aids-orpojen päiväkeskuksen rakentaminen Chipata DWDA - maissimyllyn hankinta, talon rakentaminen maissimyllylle - maataloustuotantoa: maissinviljelyä ja karjanhoitoa Toisena vuonna toteutettavia projekteja ovat: Katete DWDA - kalanviljelyä 6 alueella: koulutusta, kalalammikoiden perustaminen, tarvikkeiden hankinta - siankasvatusta 3 alueella: koulutusta, porsaiden hankinta ja sikaloiden rakentaminen - mehiläistenhoitoa 5 alueella: koulutusta, tarvikehankintoja, mehiläistarhojen perustaminen - sekatavarakauppa: myytävien tuotteiden hankinta Chama DWDA - peltometsäviljelykoulutusta 11 alueella - hiv/aids-valistusta 11 alueella - lukutaito-opetusta 11 alueella - porsaiden hankinta - sekatavarakaupan perustaminen - maissimyllyn hankinta Chadiza DWDA - maatiaiskanojen hankinta - hedelmätarhojen perustaminen 2 alueelle, hedelmäpuiden taimien hankinta Chipata DWDA - maataloustuotantoa: maissinviljelyä ja karjanhoitoa 5. HYÖDYNSAAJAT 5.1 HYÖDYNSAAJAT:
9 9 Hankkeen lopullisia hyödynsaajia ovat naisjärjestötoimintaan osallistuvat pienviljelijänaiset ja heidän perheensä Chadizan, Chaman, Chipatan ja Kateten piirikuntien alueella Sambian itäisessä maakunnassa sekä laajemmin näiden neljän naisjärjestön vaikutuspiirissä elävät ihmiset (parantunut ruokaturva, monipuolisempi toimeentulo, vahvistunut kansalaisyhteiskunta). Erityisryhmiä ovat Chadizaan suunnitellusta päiväkeskuksesta hyötyvät aids-orvot ja heidän läheisensä sekä Chaman lukutaitoopetuksen kautta tavoitettavat lukutaidottomat. Hankkeen välittömiä hyödynsaajia ovat projektien myötä työllistyneet kyläläiset sekä ne naisjärjestöjen jäsenet, jotka toimivat kouluttajina. Yleisesti hankkeesta hyötyvät erityisesti naiset. Tämä hanke sekä naisjärjestötoiminta yleisestikin tähtää naisten taloudellisen, poliittisen, kulttuurisen ja sosiaalisen aseman vahvistamiseen. Miehiä ei ole kuitenkaan unohdettu: miehet on huomioitu projekteissa, ja heitä on aktiivisesti mukana niin hankkeen toiminnoissa kuin ryhmien jäseninäkin. 5.2 HYÖDYNSAAJIEN SITOUTUMINEN HANKKEESEEN: Jatkohankkeen aloite ja idea on tullut Itä-Sambian naisjärjestöjen jäseniltä, eli hankkeen hyödynsaajilta. Hyödynsaajat suunnittelevat ja toteuttavat hankkeen toiminnot itsenäisesti, mikä vahvistaa hankkeeseen sitoutumista, toiminnan jatkuvuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Sitoutumista vahvistaa myös hyödynsaajien hankkeen hyväksi tekemä vapaaehtoistyö. Esimerkiksi sikalaprojekteissa ryhmän naiset valmistavat sikalarakennukseen tarvittavat savitiilet, kun taas miehet hoitavat varsinaisen rakennustyön. 6. HANKKEEN TAVOITTEET JA TOTEUTUMISEN SEURANTA 6.1 TAVOITTEET: Hankkeen kehitystavoite: - tukea omaehtoista ja omavaraisempaa ruohonjuuritason kansalaisjärjestötoimintaa sekä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä maaseudulla - parantaa toimeentuloa ja ruokaturvaa kohdealueen maaseutuväestön keskuudessa - vahvistaa naisten asemaa perheessä ja yhteisössä Hankkeen tarkoitus: - käynnistää tuottavia naisjärjestöjen ja ryhmien yhteisiä tulonhankkimis- ja ruokaturvaprojekteja - laajentaa peltometsäviljelyä, vähentää lukutaidottomuutta ja uusien hiv-tartuntojen leviämistä Hankkeen tavoitteena on kehittää uusia tulonhankintamenetelmiä, vahvistaa omavaraisuutta sekä vähentää köyhyyttä ja ruokaturvattomuutta kohdealueen maaseutuväestön keskuudessa. Hankkeen avulla tuetaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää maaseutukehitystä, jonka suuntaviivat määrittelevät paikalliset ihmiset itse. Maaseudun naisten ideoimien projektien ja koulutustoiminnan tavoitteena on kohdealueen asukkaiden monipuolisempi ja turvatumpi toimeentulo sekä parantunut ruokaturva. Tarkoituksena on käynnistää kannattavia ja tuottavia naisryhmien yhteisiä projekteja, joiden avulla voidaan ansaita lisätuloja, parantaa
10 ravitsemuksen tasoa ja ruokaturvaa kylissä. Koulutusprojektien avulla levitetään tietoa ja osaamista mm. ekologisesta peltometsäviljelymenetelmästä sekä hiv/aidsista. Lisäksi järjestetään lukutaito-opetusta. Jatkohanke pyrkii näin kohentamaan maaseudun köyhimmän ja haavoittuvimman väestönosan hyvinvointia kohdealueella Sambian itäisessä maakunnassa. 10 Omavaraisuuden ja taloudellisen itsenäisyyden kasvaessa vähenee naisjärjestöjen riippuvaisuus ulkopuolisista rahoittajista, mikä tuo järjestöille enemmän määräysvaltaa ja vaikuttamismahdollisuuksia. Tukemalla ruohonjuuritason omaehtoista toimintaa vahvistetaan kansalaisyhteiskuntaa. Samalla kannustetaan maaseudun asukkaita - erityisesti naisia - aktivoitumaan omien elinolojensa parantamiseksi. Naisjärjestöjen hallinnon tuen kautta vahvistetaan ruohonjuuritason kansalaistoimintaa, institutionaalista kapasiteettia sekä toiminnan jatkuvuutta. Yleisempänä tavoitteena on naisten aseman taloudellinen, poliittinen, kulttuurinen ja sosiaalinen vahvistaminen perheessä ja yhteisössä. Suurin osa hankkeen toiminnoista sekä naisjärjestöjen tukeminen yleisestikin tukee tämän tavoitteen saavuttamista. 6.2 TOTEUTUMISEN SEURANTA: Hankkeen seurantaa toteutetaan HYY:n kehitysyhteistyövaliokunnan, naisjärjestöjen sekä Kepa Sambian toimesta. Naisjärjestöjen pääsihteerit raportoivat toiminnan edistymisestä erillisten neljännesvuosiraporttien, tilikertomusten ja laajemman vuosiraportin avulla. Seuraavan vuosineljänneksen maksatus naisjärjestölle on sidottu järjestön velvollisuuteen raportoida edellisen neljänneksen toiminnoista ja varojen käytöstä. Kepa Sambia toimittaa raportit HYY:n kehy-valiokunnalle, joka välittää tietoa edelleen ylioppilaskunnan jäsenistölle sekä ulkoministeriölle. Neljännesvuosiraporteilla pyritään keräämään ensisijaisesti määrällistä tietoa toimintojen edistymisestä sekä informaatiota mahdollisista ongelmista ja muutostarpeista. Vuosiraportissa pyritään laadulliseen tietoon ja analyyttisempaan tarkasteluun. Vuosiraportointia varten valmistelemme yksityiskohtaisemman laadullisia kysymyksiä sisältävän raportointilomakkeen. Uutena vaatimuksena olemme pyytäneet järjestöjä tuottamaan sukupuolittain eriteltyä tietoa toimintojen edistymisestä, jotta sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista voidaan tehokkaammin seurata hankkeen aikana. Raporttien ja tilikertomusten lisäksi varojen käyttöä valvotaan vuosittaisen tilintarkastuksen avulla. Tilintarkastuksen suorittaa paikallinen kirjanpitoyhtiö, joka vierailee jokaisessa DWDA:ssa, tarkastaa järjestön kuitit ja kirjanpidon, sekä toimittaa tilintarkastusraportin ja lausunnon varojen käytöstä HYY:lle. Kepa Sambia avustaa tilintarkastuksen järjestämisessä. Tilintarkastus suoritetaan nyt edellisvuosia edullisemmin. Kahden vuoden aikana tehdään kaksi seurantamatkaa Itä-Sambian naisjärjestöihin: ensimmäisen suorittaa Kepa Sambian yhteystoimitsija (2004), toisen kaksi ylioppilaskuntien edustajaa (2005). Seurantamatkojen aikana vieraillaan jokaisessa neljässä kuntatason naisjärjestössä sekä kylissä, joissa paikallisprojekteja toteutetaan. Matkojen aikana on tarkoitus keskustella hankkeen etenemisestä, mahdollisista muutostarpeista, ongelmista, vaikutuksista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Seurantamatkan avulla voidaan saada suoraa palautetta hankkeen hyödynsaajilta sekä kerätä erityisesti
11 11 laadullista informaatiota hankkeen edistymisestä. Seurantamatkoilta valmistellaan seurantamatkaraportti. Matkaa dokumentoidaan lisäksi dia- ja valokuvien sekä mahdollisesti myös videon avulla. Materiaalia hyödynnetään yliopistolla tehtävässä tiedotustyössä. Hankkeen toteutumista seurataan sekä määrällisin että laadullisin indikaattorein. - naisjärjestön taloudellisen omavaraisuuden kasvu (+ % vuodessa, vrt budjettiin ja kokonaisrahoitukseen, erityisesti hallintokulujen kohdalla. Esimerkiksi Chipatassa tavoitteena on saavuttaa kahdessa vuodessa + 60% omavaraisuusaste) - uusien tulonhankkimisprojektien kannattavuus ja tuottavuus (tuotot > kustannukset) - naisryhmien jäsenten (naiset/miehet) tulotason kasvu (naisryhmien jäsenten mielipide oman taloudellisen tilanteensa muutoksesta, naisten kohdalla naisten mainitsemien ylellisyystuotteiden hankinta esim. saippua, lasten koulupuvut ja sokeri) - alueiden/perheiden ruokaturvan kohentuminen, erityisesti naisten ja lasten kohdalla (naisryhmien jäsenten mielipide ravitsemuksellisen tilanteen ja ruokaturvan muutoksesta, aliravitsemukseen liittyvien sairauksien väheneminen erityisesti lasten kohdalla.) - naisten taloudellinen, poliittinen, sosiaalinen ja kulttuurinen vahvistuminen (naisryhmien jäsenten mielipide oman aseman vahvistumisesta/muutoksesta, naisten osallistuminen järjestötoimintaan, jäsenmäärän kasvu, jne.) - koulutuksiin osallistuvien määrä (miehiä/naisia) - koulutuksen laatu (koulutuksen sisältö, kouluttajien ja koulutettavien tietotaidon kasvu, koulutuksiin osallistuvien mielipiteet koulutuksen laadusta, tarkoituksenmukaisuudesta jne,) - rakennettujen sikaloiden, mehiläistarhojen, kalalammikoiden ym. määrä - peltometsäviljelyyn/lukutaito-opetukseen/aids-valistukseen osallistuvien kyläläisten määrä (naiset/miehet) - uusien hiv-tartuntojen määrän väheneminen (miesten ja naisten hiv/aids- ja ehkäisytietoisuuden kasvu, muutokset asenteissa ja käyttäytymisessä), kondomin käytön yleistyminen (valistustilaisuuksissa jaettujen kondomien määrä, terveysklinikoilta haettujen kondomien määrä) Indikaattoreista on keskusteltu myös hankkeen hyödynsaajien kanssa. Seurantaa ja indikaattoreita tarkennetaan ja kehitetään hankkeen kuluessa. Pyrkimyksenä on kerätä sukupuolittain ja muutenkin mahdollisimman tarkkaan eriteltyä tietoa. Tietoa kerätään naisjärjestöjen HYY:lle toimittamista raporteista sekä seurantamatkan aikana haastattelujen ja havainnoinnin avulla suoraan hankkeen hyödynsaajilta. 7. TOTEUTUSSUUNNITELMA 7.1 TULOKSET: Kahden vuoden aikana saavutettavat tulokset ovat seuraavat: - käynnistetty 3 maissimyllyä, jotka toimivat tuottavasti ja tuovat tuloja naisjärjestötoimintaan - käynnistetty aurinkoöljynpuristamo, joka toimii tuottavasti ja tuo tuloja naisjärjestötoimintaan
12 12 - laajennettu vierasmaja toimii tuottavasti ja tuo tuloja naisjärjestötoimintaan - maissinviljelyä ja karjanhoitoa harjoitetaan tuottavasti, tuoden tuloja naisjärjestötoimintaan - sekatavarakauppa toimii kannattavasti ja tuo tuloja naisjärjestötoimintaan - siankasvatusta harjoitetaan tuottavasti 12 alueen naisryhmissä, parantaen alueen asukkaiden toimeentuloa ja ruokaturvaa - kalanviljelyä harjoitetaan tuottavasti 11 alueen naisryhmissä, parantaen alueen asukkaiden toimeentuloa ja ruokaturvaa - mehiläistenhoitoa harjoitetaan tuottavasti 7 alueen naisryhmissä, parantaen alueen asukkaiden toimeentuloa ja ruokaturvaa - kanankasvatusta harjoitetaan tuottavasti 5 alueen naisryhmissä, parantaen alueen asukkaiden toimeentuloa ja ruokaturvaa - hedelmänviljelyä harjoitetaan tuottavasti 2 alueen naisryhmissä, parantaen alueen asukkaiden toimeentuloa ja ruokaturvaa - karjanhoitoa harjoitetaan tuottavasti 4 alueen naisryhmissä, parantaen alueen asukkaiden toimeentuloa ja ruokaturvaa - tietoa ja osaamista levitetty siankasvatuksessa, mehiläistenhoidossa, kalanviljelyssä, karjanhoidossa - päteviä lukutaito-opettajia 11 alueella, lukutaito-opetusta järjestetty jokaisella alueella - tietoa ja osaamista peltometsäviljelystä levitetty 11 alueella, viljelyä harjoitetaan tuottavasti jokaisella alueella - tietoa levitetty hiv/aidsista 11 alueella, tietoa sovellettu käytäntöön jokaisella alueella - käynnistetty toimiva ja hyödyllinen aids-orpojen informaatio ja päiväkeskus - hankkeita suunniteltu, hallinnoitu, koordinoitu ja seurattu 7.2 TOIMENPITEET: - hankitaan ja asennetaan 3 maissimyllyä, pystytetään niille rakennukset, koulutetaan myllynkäytössä - hankitaan ja asennetaan 1 öljynpuristamo - raivataan 15 hehtaaria maata maissinviljelyyn, kynnetään pelto, hankitaan tarvikkeita (2 auraa, 50 kg maissinsiemeniä, 20 kg lannoitteita, 2 lypsylehmää, 2 härkää, härkävankkurit), viljellään maissia, kuljetetaan myytäväksi markkinoille - laajennetaan Chaman vierasmajaa - hankitaan sekatavarakaupassa myytävät tavarat kaupungista - rakennetaan sikaloita 12 alueelle, järjestetään koulutusta siankasvatuksessa, hankitaan porsaita - rakennetaan kalalammikoita 11 alueelle, järjestetään koulutusta kalanviljelyssä, hankitaan tarvikkeita - rakennetaan mehiläistarhoja 7 alueelle, järjestetään koulutusta mehiläistenhoidossa, hankitaan materiaaleja - hankitaan maatiaiskanoja kanaloihin 5 alueelle - raivataan pellot hedelmätarhoille 2 alueelle, istutetaan puiden taimia, hoidetaan tarhoja
13 13 - hankitaan lypsylehmiä 4 alueelle, järjestetään koulutusta karjanhoidossa - koulutetaan lukutaito-opettajia, jotka järjestävät lukutaito-opetusta oman alueensa kylissä yhteensä 11 alueella - järjestetään kursseja peltometsäviljelystä yhteensä 11 alueella, rekrytoidaan viljelijöitä, hankitaan puiden siemeniä ja jaetaan niitä viljelijöille, perustetaan mallipeltoja, seurataan viljelyn edistymistä - järjestetään hiv/aids-valistusta 11 alueella - perustetaan aids-orpojen informaatio- ja päiväkeskus (kyse ei ole orpokodista vaan keskuksesta, jossa lapset ja heidän läheisensä voivat käydä päivällä ja saada tietoa esim. orpojen oikeuksista) - maksetaan palkat pääsihteereille, toimistoapulaisille ja vartijoille - maksetaan palkkiot kouluttajille sekä rakennustyöhön ym. osallistuville kyläläisille - naisjärjestöissä pidetään neljännesvuosi- ja vuosikokouksia - hankkeiden edistymistä seurataan ja arvioidaan 8. KESTÄVÄ KEHITYS - katetaan naisjärjestöjen toimisto-, käyttö- ja kunnossapitokuluja 8.1 Mitä Suomen kehitysyhteistyön yleisiä periaatteita hankkeen tavoitteet tukevat? (Kts. Hanketuen Käsikirja osa I, s.6) Hankkeen tavoitteet ovat yhdensuuntaiset Suomen kehitysyhteistyön tavoitteiden kanssa. Hankkeella pyritään parantamaan maaseudun köyhimpien väestönosien toimeentuloa ja ruokaturvaa. Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään naisen asemaa parantamalla. Hankkeella vahvistetaan kansalaisyhteiskuntaa ja tuetaan omaehtoista ruohonjuuritason kansalaistoimintaa maaseudulla. Toiminta tähtää sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävään kehitykseen. 8.2 Miten hanke tukee kansalaistoiminnan kehittymistä kohdemaassa? Hankkeen suunnittelee ja toteuttaa paikallinen kansalaisjärjestö, joka rohkaisee jäseniään omaehtoiseen toimintaan yhteistyön ja verkostoitumisen avulla. Järjestön kokouksissa käytetään demokraattista päätöksentekoa. Järjestö toimii ruohonjuuritasolla ja sen jäsenet ja toimihenkilöt ovat maaseudun tavallisia ihmisiä. Naisliike edistää pienryhmien verkostoitumista ja tietoisuutta toisistaan. Kansalaistoiminnan tukeminen maaseudulla on Sambiassa erityisen tärkeää, koska useimmat maan kansalaisjärjestöistä keskittyvät toimintoineen kaupunkeihin. Hankkeessa tuetaan projektien lisäksi naisjärjestöjen hallintoa. Näin vahvistetaan naisjärjestöjen institutionaalista kapasiteettia eli kykyä hallinnoida, suunnitella, toteuttaa, seurata ja arvioida hankkeita, mitkä ovat kaikki tärkeitä taitoja kansalaistoiminnan kehittämisen kannalta. Itä-Sambian naisliike on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettu toimija Sambian kansalaisjärjestökentässä. Liikkeen toiminta on innostanut muiden maakuntien naisia vastaavaan
14 14 toimintaan. Itä-Sambian naisjärjestöjen tukeminen voi näin vahvistaa kansalaistoimintaa myös maakunnan rajojen ulkopuolella. 8.3 Voivatko kohdemaan lainsäädäntö, hallinto ja kehittämissuunnitelmat vaikuttaa hankkeen onnistumiseen? Miten ne on otettu huomioon? Naisjärjestöt ovat virallisesti rekisteröityneitä yhdistyksiä ja ne noudattavat hallituksen kehityslinjoja. Kaikilla DWDA:oilla on läheiset yhteydet maan virkamieskuntaan ja toisinaan valtion virkamiehiä osallistuu hankkeiden suunnitteluun. Myös Itä-Sambian naisliikkeen edustajia on ollut suunnittelemassa ja kommentoimassa esimerkiksi valtion köyhyydenvähentämisohjelmaa. Valtio ei tue naisjärjestöjä rahallisesti, mutta jokaisessa DWDA:ssa työskentelee valtion palkkaama kehitystyöntekijä. Valtion kehityssuunnitelmat esimerkiksi edellä mainitun Sambian köyhyydenvähentämisstrategian tavoitteet ovat yhdenmukaisia hankkeen tavoitteiden kanssa. 8.4 Miten sukupuoliroolit vaikuttavat ongelmiin ja/tai hyödynsaajien mahdollisuuksiin hyötyä hankkeen tuloksista? Perinteisesti sambialainen nainen ei ole voinut hankkia omia tuloja tai osallistua tasavertaisesti päätöksentekoon. Itä-Sambiassa on naisten yhteistoiminnalla pitkät perinteet: ensimmäiset viralliset naisryhmät on maakuntaan perustettu jo 60 luvulla. Naisten asema on maaseudulla vahvistunut sekä perheessä että yhteisössä laajemminkin. Naiset voivat nykyään ansaita omia tuloja sekä päättää miten ansaitsemansa kwachat käyttävät, mikä onkin tärkeää uuden hankkeen onnistumisen kannalta. Perinteisesti naisten vastuulla on kotitöiden lisäksi ollut lastenhoito, sairaista huolehtiminen ja suurin osa maataloustöistä. Vaikka naisten työmäärä on maaseudulla edelleen miesten vastaavaa suurempi, näyttää naisilla olevan aikaa ja motivaatiota osallistua tulonhankinta- ja koulutusprojekteihin. Ryhmässä toimittaessa tämä mahdollistuu hyvin. Toiminta naisryhmän yhteisessä projektissa ei muodostu liian raskaaksi, kun työvuorot ja vastuut jaetaan kaikkien ryhmän jäsenten kesken. Lisäksi suunnittelluista projekteista esimerkiksi maissimyllyt helpottavat naisten arkea ja vähentävät työmäärää myös ajallisesti. Sukupuolirooleihin liittyvien riskien kannalta tärkeää on myös se, että miehet hyväksyvät naisten vahvistumisen ja järjestötoiminnan. Nykyään suuri osa miehistä kannustaa vaimojaan ja tukee heidän osallistumistaan naisjärjestötoimintaan nähtyään että projektit hyödyttävät koko perhettä. Miehet ovat usein itsekin mukana toiminnassa. Miehiä on myös palkattu vartijoiksi, rakennus- ja kuljetustöihin sekä työskentelemään esimerkiksi maissimyllyllä. Sukupuolten välinen tasa-arvo ei kuitenkaan toteudu kaikkialla. Edelleen on miehiä, jotka eivät päästä vaimojaan naisryhmien kokoontumisiin ja kursseille. Myönteisten kokemusten ja saavutusten myötä kielteisten asenteiden ja ennakkoluulojen voi olettaa vähentyvän.
15 15 Miten hanke vähentää sukupuolten välistä eriarvoisuutta? (tutustu lisämateriaaliin kohdassa tietopankki / teemat, alakohta 'naiset, gender') Sekä hanke että naisjärjestötoiminta yleisestikin tähtää sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen naisen asemaa parantamalla. Projektit tuovat naisille lisätuloja, ruokaa, uusia taitoja ja tietoa, sosiaalista statusta ja arvostusta yhteisössä. Toiminnan myötä naiset vahvistuvat taloudellisesti, poliittisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti. Itsetunnon ja -luottamuksen kohentuessa vahvistumista tapahtuu myös henkisesti, mikä myös on tärkeä, joskin vaikeammin mitattavissa oleva asia. Hankkeen avulla puututaan sekä käytännöllisiin että strategisiin gender-tarpeisiin. 90-luvulta lähtien on naisjärjestötoiminnassa korostuneet erityisesti strategiset tarpeet. Tärkeänä vaikuttimena tähän naisjärjestötoiminnan laadulliseen ja sisällölliseenkin muutokseen oli Kepa Sambian tuella käynnistetty Training for Transformation muutosprosessikoulutus Sosiaaliset, kulttuuriset ja ihmisten tasa-arvoon vaikuttavat tekijät Miten hanke vaikuttaa köyhyyteen, yhteiskunnalliseen tasa-arvoon ja erityisesti heikoimpien väestöryhmien kuten vammaisten asemaan? Miten hankkeessa taataan heidän yhdenvertaiset mahdollisuutensa hyödyntää hankkeen tuloksia? Sambiassa köyhyydestä kärsivät erityisesti maaseudun naiset. Toimittaessa ruohonjuuritason naisjärjestön kanssa voidaan tavoittaa tuhansia maaseudun naisia. Naisjärjestöjen jäsenmaksut ovat pieniä, mikä mahdollistaa pienituloisempien osallistumisen toimintaan. Köyhimmät voivat hyötyä hankkeesta erityisesti naisryhmien yhteisten ryhmäprojektien myötä. Vaikka koulutus kohdistuu ensisijaisesti naisryhmiin, ovat useat koulutus- ja valistustilaisuudet avoimia myös niille, jotka eivät ole ryhmien varsinaisia jäseniä. Etniset ryhmät, joita itäisessä maakunnassa on noin kymmenkunta, ovat Itä-Sambian naisliikkeen toiminnassa hyvin edustettuina. Naisryhmissä on jäseniä eri etnisistä ryhmistä, myös avioliitot eri ryhmien välillä ovat yleisiä. Koulutukset pidetään nyanjan kielellä, jota kaikki idässä ymmärtävät, vaikkei kieli olisikaan oma äidinkieli. Myös lesket ja yksihuoltajanaiset, joita itäisessä maakunnassa on runsaasti, osallistuvat aktiivisesti projekteihin. Yksinhuoltajanaiset voivat itse päättää osallistumisestaan, mikä ei ihan aina ole mahdollista muissa kotitalouksissa. Yksinäisten naisten kohdalla ryhmän tuki on usein tärkeää jo itsessään, samoin ryhmäprojektien myötä saadut lisätulot ja muut edut. Eri alueita pyritään naisjärjestötoiminnassa kohtelemaan tasapuolisesti. DWDA:n järjestämiin koulutustilaisuuksiin kutsutaan edustajia piirikunnan jokaiselta alueelta. Matkakuluavustusten myötä helpotetaan syrjäisemmillä seuduilla asuvien osallistumista. Myös vammaiset voivat osallistua, joskaan erillisiä vammaisprojekteja ei järjestetä. Onko hankkeen hyödynsaajissa vähemmistöjä? Miten heidän roolinsa on otettu huomioon?
16 16 Alueella on useita eri etnisiä ryhmiä. Eri ryhmät osallistuvat toimintaan aktiivisesti ja tasavertaisesti. Kokouskieli on nyanja, jota kaikki idässä ymmärtävät, vaikkei kieli olisikaan oma äidinkieli. Leskiä ja yksinhuoltajanaisia on järjestön kaikilla tasoilla ja monenlaisissa tehtävissä. Leskille on myös omia ryhmiä. Vammaiset voivat myös osallistua, joskaan heitä ei toistaiseksi ole moniakaan mukana eikä erillisiä vammaisprojekteja vielä järjestetä. Myöskään ihan nuoria naisia ei toiminnassa ole mukana, mutta erillisiä nuorten ryhmiä ollaan perustamassa esim. Chadizassa. Mistä muista kulttuurisista tekijöistä hankkeen onnistuminen riippuu? Miten ne on otettu huomioon? Oletettavasti ei ole muita kulttuurisia tekijöitä, jotka merkittävästi uhkaisivat hankkeen onnistumista. Naisjärjestöjen jäsenet ovat suunnitelleet hankkeen itse. He ovat siis samasta kulttuuripiiristä kuin kohderyhmä ja ovat voineet ottaa kulttuuriset tekijät huomioon jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. 8.6 Minkälaisia lyhyen tai pitkän aikavälin vaikutuksia hankkeella on alueen ympäristöön? Vuosille suunniteltu hanke ei ole erityinen ympäristöhanke. Toiminnan ympäristövaikutukset ovat muutenkin pieniä. Myönteisiä ympäristövaikutuksia on kuitenkin esimerkiksi Chamassa toteutettavalla peltometsäviljelyohjelmalla. Peltometsäviljelyssä puita istuttamalla maahan palautetaan luonnonmukaisesti siitä maanviljelyksellä viedyt ravinteet. Puiden istuttaminen hillitsee myös eroosiota. Miten ympäristövaikutukset on otettu huomioon hankkeen suunnittelussa (jätehuolto, luonnonvarojen käyttö, rakentaminen, yhteistyökumppanin näkemys hankkeen ympäristövaikutuksista jne.)? Rakentamisessa käytetään paikallisia materiaaleja. Laitteet ja varaosat hankitaan paikan päältä, jolloin myös kuljetuskustannukset jäävät pieniksi. 8.7 Hankkeen kestävyys Miten hankkeen institutionaalinen kestävyys on varmistettu (vastuuorganisaation kyky vastata hankkeen jälkeisestä toiminnasta, henkilöstön riittävyys ja taidot jne.)? Naisjärjestöt ovat olleet nykyisen kaltaisessa toiminnassa kohta kymmenen vuotta ja toteuttaneet sinä aikana useita onnistuneita projekteja. Jokaisessa järjestössä toimii palkattu pääsihteeri, jonka tehtävänä on huolehtia hankkeiden toteutuksesta ja niiden vaikutusten jatkuvuudesta. Pääsihteerit ovat kokeneita naisjärjestöjen aktiiveja. Kepa Sambia on useiden vuosien ajan tehnyt yhteistyötä naisjärjestöjen kanssa ja tukenut järjestöjen institutionaalista kehitystä järjestämällä järjestöjen toimihenkilöille ns capacity building koulutusta esimerkiksi hankkeiden hallinnossa, seurannassa ja kirjanpidossa. Naisjärjestöjä kannustetaan lähettämään koulutustilaisuuksiin uusia ihmisiä, jottei toiminta ja tietotaito keskittyisi yhden ihmisen esim. pääsihteerin harteille. Hankkeessa tuetaan naisjärjestöjen hallintoa, mikä myös tukee järjestöjen institutionaalisen kapasiteetin vahvistumista ja toiminnan jatkuvuutta. Institutionaalista kestävyyttä tukee myös se, että hankkeessa
17 17 käytetään paikallista työvoimaa. Kun hankkeita suunnittelevat ja koordinoivat suomalaisten kehitysyhteistyöntekijöiden sijasta paikalliset, säästetään myös toiminnan henkilökustannuksissa. Miten hankkeen taloudellinen kestävyys on varmistettu? Kuinka suuria ovat hankkeella kehitettävän toiminnan pitkän ajan käyttökustannukset ja miten ne katetaan? Vuosille suunnitellut tulonmuodostushankkeet ovat kannattavia ja perusteltuja, hyödynsaajien itsensä suunnittelemia ja valitsemia. Vastaavia projekteja on toteutettu naisjärjestöjen toimesta pienimuotoisesti aikaisemminkin. Maataloustuotteille on kysyntää ja markkinoita, mikä onkin erityisen tärkeää hankkeen onnistumisen kannalta. Hankkeeseen liittyvät riskit ovat mahdollisiin hyötyihin nähden melko pieniä eikä niiden pitäisi vaarantaa hankkeen toteuttamista. Näitä naisten itsensä identifioimia riskejä ovat satunnaiset sähkökatkokset, hintojen kallistuminen, lannoitteiden kalleus, eläintaudit ja varkaat. Projektien pitkän ajan käyttökustannukset katetaan tulonhankkimisprojekteista saaduilla tuotoilla. Varaosat hankitaan edullisesti paikan päältä. Koska naisjärjestöissä on toteutettu kyseisiä hankkeita aikaisemminkin, vaikuttavat suunnitelmat realistisilta myös näiltä osin. Miten hankkeeseen liittyvien investointien ja laitehankintojen pitkän ajan käyttö ja kunnossapito sekä varaosahuolto on varmistettu? Laitteet hankitaan Sambiasta, missä niihin löytyy myös varaosia ja asiantuntevaa korjausapua. Laitteiden pitkän ajan käyttö- ja kunnossapitokulut katetaan tulonhankintaprojektien myötä saaduilla tuloilla. Miten hankkeen sosiaalinen kestävyys on varmistettu? Onko oikeuksien, panostusten ja hyötyjen tasavertainen jakautuminen varmistettu? Sosiaalista kestävyyttä parantaa se, että hankkeen ovat suunnitelleet ja sen toteuttavat hyödynsaajat itse. Sosio-kulttuuriset tekijät on otettu huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Yksinhuoltajanaiset, lesket, naimattomat sekä naimisissa olevat naiset, etniset ryhmät ja miehet voivat osallistua toimintaan. DWDA:oiden järjestämään koulutukseen kutsutaan osanottajia ja edustajia jokaiselta alueelta. Monet kylissä pidettävät koulutus- ja valistustilaisuudet ovat avoimia kaikille. Tasa-arvon toteutumista on kuitenkin syytä tarkkailla tiiviisti koko yhteistyön ajan. Liitteenä kestävän kehityksen laajempi kuvaus ( )
18 9. HANKKEEN KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA EUROINA 9.1 KUSTANNUSARVIO 18 KUSTANNUKSET Vuosi 2004 Vuosi 2005 Vuosi.. Henkilökulut (liitteestä A1) Suomalaisen henkilöstön palkka- ja sosiaalikulut - - Suomalaisten asuminen ja matkakulut - - Paikallisen henkilöstön palkka- ja sosiaalikulut Muut henkilökulut (lähinnä kokouskulut) Välisumma yhteensä Koulutus ja valistus (liitteestä A4) Henkilökulut Materiaalit, tilat ja muut kulut Välisumma yhteensä Materiaalit, hankinnat ja investoinnit (liitteestä A5) Laite- ja materiaalihankinnat Rakentaminen Muut hankinnat - - Välisumma yhteensä Käyttö ja kunnossapito Käyttökulut Kunnossapitokulut Välisumma yhteensä Seuranta ja arviointikulut yhteensä (liitteestä A2) TOTEUTUSKULUT YHTEENSÄ Hallintokulut (liitteestä A3) Hallintohenkilöstön palkka- ja sosiaalikulut Toimistokulut - - Varainhankinta ja tiedottaminen Välisumma yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ Hallintokulujen osuus kokonaiskuluista (%)
19 RAHOITUSSUUNNITELMA EUROINA Kohdassa 9.1. määritellyt kustannukset katetaan seuraavasti: RAHOITUSSUUNNITELMA Vuosi 2004 Vuosi 2005 Vuosi.. Omarahoitus (liitteestä B) Rahallinen osuus 7 274, ,40 Vapaaehtoistyö ja tavaralahjoitukset 3 000, ,00 Omarahoitus yhteensä , ,40 Omarahoitus kokonaiskuluista (%) 20 % 20 % Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyötuki Aiempi kehitysyhteistyötuen varaus - - HAETTAVA KEHITYSYHTEISTYÖTUKI , ,60 Muu rahoitus Rahoituslähteet: - - RAHOITUS YHTEENSÄ , , KUSTANNUSERITTELY Selvitä hankkeen kustannukset eriteltynä kustannuslajeittain. Erittelyssä tulee ilmoittaa kustannuslajit (esim. henkilötyön laatu, koulutusmateriaali, rakennustarvikkeet, matkoja), hankintojen määrä (esim. henkilötyön määrä ja työskentelyaika, kappaletta hankittuja välineitä, m 2 rakennettu toimitilaa, kpl matkoja), yksikköhinta (esim. /kuukausi, /kappale, / m 2 ) sekä hankintalähde. Kustannuserittelyn voi tarvittaessa esittää erillisillä liitteillä. Oheisia kustannustaulukoita on käytettävä (Liite A). Lahjoitukset ja vapaaehtoistyön arvo sisällytetään kustannuserittelyn asianmukaisiin kohtiin (henkilökulut, laite- ja materiaalihankinnat jne.), lisämerkinnällä suluissa 'vapaaehtoistyö'/'tavaralahjoitukset'. Käyttö- ja kunnossapitokulut (vuoden 2004 osalta) Käyttökulut (sis. toimistokulut): Katete 480 Chadiza 417 Chama - Chipata 600 yhteensä: 1497 Kunnossapitokulut (sis. moottoripyörän bensa- ja varaosakulut): Katete 433 Chadiza 518 Chama - Chipata 333 yhteensä: 1284 Yhteensä: 2781 Lisätietoja: Chamassa käyttö- ja kunnossapitokulut katetaan tulonhankkimisprojektien tuotoilla.
20 ALLEKIRJOITUS Paikka: Päivämäärä: Allekirjoitus: Nimen selvennys: Asema/tehtävä: Paikka: Päivämäärä: Allekirjoitus: Nimen selvennys: Asema/tehtävä: LIITTEET: Hakemukseen liitetään järjestön viimeisin toimintakertomus ja tilinpäätös, toimintasuunnitelma ja talousarvio Selvitys muista liitteistä: 1. HYY:n tilinpäätös ja toimintakertomus 2. HYY:n toimintasuunnitelma ja talousarvio 3. Hankesuunnitelman Liite A, Liite B ja Kestävän kehityksen laajempi kuvaus
21 LIITE A: KULUERITTELYT EUROINA (Vapaaehtoistyö ja tavaralahjoitukset tulee ilmoittaa, lisämerkinnällä suluissa 'vapaaehtoistyö'/'tavaralahjoitukset'). Kts myös Liite B1) 21 Kulut eritellään tarkasti haettavan vuoden osalta. Seuraavien vuosien osalta liitetaulukoita ei tarvitse liittää hakemukseen, joskin niitä voi käyttää apuna arvioitaessa ko. vuosien kustannuksia. A1: Projektin toteuttamisen henkilökulut (ei sisällä hallintokuluja eikä seuranta- ja arviointimatkoja) Tehtävä / työntekijä Työn kesto (kk) Palkka- ja sosiaalikulut / kk Matka- ja majoituskulut Muut henkilökulut Henkilökulut yhteensä Suomesta palkattava henkilöstö - Kehitysmaassa palkattava henkilöstö
22 22 Chadiza DWDA: pääsihteeri 12 kk / kk Kokouskulut ja muut henkilökulut: yhteensä: toimistoapulainen 12 kk / kk vartija 12 kk / kk yht Chama DWDA: pääsihteeri 12 kk / kk toimistoapulainen 12 kk / kk vartija 12 kk / kk Chipata DWDA: yht pääsihteeri 12 kk /kk toimistoapulainen 12 kk / kk vartija 12 kk / kk maanviljelyohjelma-avustaja 12 kk / kk karjanhoitaja 12 kk 6.70 / kk yht Katete DWDA: pääsihteeri 12 kk 12 kk / kk toimistoapulainen 12 kk / kk vartija / kk yht Henkilökustannukset yhteensä
23 23 Lisätietoja: Kokouskulut ovat eri suuruisia, koska joissain järjestöissä pidetään vain neljännesvuosikokoukset, toisissa pidetään niiden lisäksi myös esim. vuosikokoukset. Palkat ovat edellisvuosia hieman suuremmat. Niihin on nyt budjetoitu sosiaalivakuutus- ja muut lakisääteiset maksut. Myös elinkustannukset ovat nousseet, erityisesti Chipatassa. Chipata on itäisen maakunnan hallinnollinen keskus, ja elinkustannukset ovat siellä korkeammat kuin itäisen maakunnan muissa osissa...
24 A2: Seuranta- ja arviointimatkat: 24 Matkan aihe Osallistujat Matkan ajankohta Päivärahat Matka- ja majoituskulut Paikallinen tilintarkastus Chadiza, Chama, Chipata ja Katete DWDAssa (suoritetaan vuosittain) sambialaisen kirjanpitoyhtiön tilintarkastaja tammikuu 2005 (max 14 vrk) ks. viereinen kohta yht. max Seurantamatka naisjärjestöihin Kepa Sambian yhteystoimitsija kesä/heinäkuu 2004 (14 vrk) ks. viereinen kohta yht. max Vapaaehtoistyönä tehtävä seuranta ( vapaaehtoistyö ) HYY:n ja JYY:n kehitysyhteistyövaliokuntien jäsenet ( 5 x 400 h) vuosi Matkakulut yhteensä Lisätietoja: Paikallinen tilintarkastus suoritetaan nyt edullisemmin kuin edellisvuosina. Tilintarkastaja käy jokaisessa tukemassamme naisjärjestössä tarkastamassa järjestön kirjanpidon ja kuitit, tarjoaa mahdollisesti myös opastusta kirjanpidossa ja taloushallinnossa sekä valmistaa tilintarkastusraportit, jotka toimitetaan HYY:hyn ja ministeriölle. Vuoden 2004 seurantamatkan suorittaa Kepa Sambian yhteystoimitsija. Matkaa valmistellaan yhdessä kehy-valiokunnan ja naisjärjestöjen kanssa A3: Hallintokulut Kululaji Yksiköiden määrä Yksikkökustannus Yhteensä
1.2 HANKKEEN NIMI ENGLANNIKSI: Support to the District Women Development Associations in Zambia
HANKESUUNNITELMA vuosille 200-2003 JÄRJESTÖ: Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) Hankekoodi (UM täyttää). HANKKEEN PERUSTIEDOT. HANKKEEN NIMI SUOMEKSI: Tuki Itä-Sambian naisjärjestöille.2 HANKKEEN
LisätiedotKANSALAISJÄRJESTÖN KEHITYSYHTEISTYÖHANKKEEN VUOSIRAPORTTI
KANSALAISJÄRJESTÖN KEHITYSYHTEISTYÖHANKKEEN VUOSIRAPORTTI VUODELTA 2005 HANKEKOODI ZAM288 12301 1. Hankkeen perustiedot 1. HANKKEEN PERUSTIEDOT 1.1 Järjestön Suomessa rekisteröity nimi Helsingin yliopiston
LisätiedotKANSALAISJÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYHANKKEEN VUOSIRAPORTTI. Vuodelta 2004
1 KANSALAISJÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYHANKKEEN VUOSIRAPORTTI Vuodelta 2004 Järjestön nimi suomeksi: Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY Järjestön nimi englanniksi: Helsinki University Student Union
LisätiedotHakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö
Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Tässä esitellään hankehakemusten arviointia ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikössä.
LisätiedotMikä on projekti? J Ä R J E S T Ö H A U T O M O. Matti Forsberg järjestökonsultti Järjestöhautomo Matti Forsberg
Mikä on projekti? järjestökonsultti Järjestöhautomo Hanke eli projekti aikataulutettu tietyillä panoksilla kestäviin tuloksiin pyrkivä tehtäväkokonaisuus sillä on oma projektiorganisaatio omat, juuri kyseistä
LisätiedotHAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI
HAKEMUS KKI-KEHITTMISHANKKEEKSI TIEDOT HAKIJASTA Hakijayhteisön nimi: Mallilan Yritys Hakijayhteisön rekisteritunnus: 123456-1 Hakijayhteisön osoite: Mallilankuja 11 a 1 Postinumero: 12340 Postitoimipaikka:
LisätiedotKANSALAISJÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYHANKKEEN VUOSIRAPORTTI. Vuodelta 2003
1 KANSALAISJÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYHANKKEEN VUOSIRAPORTTI Vuodelta 2003 Järjestön nimi suomeksi: medicuba-finlandia ry Järjestön nimi englanniksi: medicuba-finlandia Hankkeen nimi: Raaka-aineita Kuuban
LisätiedotGuatemalaan SYLn ja yo-kuntien yhteishanke ? SYL
Guatemalaan SYLn ja yo-kuntien yhteishanke 2018-2021? SYL 14 miljoonaa asukasta, josta 51% elää köyhyydessä ja 15% äärimmäisessä köyhyydessä -> on ollut kasvussa 42% alkuperäisväestöön kuuluvia (lähes
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry 15.9.2011/tl
1 (9) Varsinainen toiminta Ay avustus Ray avustukset 879 000 666 000 1. Perusjärjestötyö a) Edunvalvonta Palkat 57 000 56 000 Lakisääteiset sosiaalikulut 10 000 10 000 Työterveyshuolto 500 500 Luontoisedut
LisätiedotOhjeita Invalidiliiton hankehakemuksen tekemiseen Invalidiliitto
Ohjeita Invalidiliiton hankehakemuksen tekemiseen 12.12.2017 1 1. Yleisiä periaatteita yhdistyksen hankehakemuksen tekemiseen 2. Invalidiliiton hankeavustus 2018 3. Ohjeita hankeavustuslomakkeen täyttämiseen
LisätiedotR U K A. ratkaisijana
R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA
LisätiedotAinejärjestöt ja kehitysyhteistyö. Noora Luukka Anni Loukaskorpi
Ainejärjestöt ja kehitysyhteistyö Noora Luukka Anni Loukaskorpi Koulutuksen sisältö Esittelykierros JYY:n kehysektori Avaintoimijat ja -tehtävät Kehy-valiokunta Päähankkeet Kehitysyhteistyöprojekti Intiassa
LisätiedotKepan jäsenanomuslomake
Kepan jäsenanomuslomake Haemme varsinaiseksi jäseneksi kannatusjäseneksi Yhteystiedot: (*-merkityt tiedot tulevat näkyviin Kepan verkkosivuille) 1. Järjestönne virallinen nimi*: 2. Lyhennelmä nimestä*:
LisätiedotVALTIONAVUSTUSHAKEMUS
Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen
LisätiedotKANSALAISJÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYHANKKEEN VUOSIRAPORTTI. Vuodelta 2004
1 KANSALAISJÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYHANKKEEN VUOSIRAPORTTI Vuodelta 2004 Järjestön nimi suomeksi: medicuba-finlandia ry Järjestön nimi englanniksi: medicuba-finlandia Hankkeen nimi: Raaka-aineita Kuuban
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotKysely kansalaisjärjestölinjauksesta
Kysely kansalaisjärjestölinjauksesta 1. Voidaanko kansalaisjärjestöiltä edellyttää kehitysyhteistyöhankkeissaan kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen liittyvää kapasiteetin luomista kohdemaissa? Kyllä 90.9%
LisätiedotARVIOINTITAULUKKO NELJÄS HAKUKIERROS
1 ARVIOINTITAULUKKO NELJÄS HAKUKIERROS 16.1.-16.4.2012 RAG Suomi ( ) RAG Ruotsi ( ) RAG Norja ( ) RAG Venäjä ( ) JSC ( ) Hankkeen nimi: Hankkeen numero: Päähakija: Maa: Toiminnan kohteena olevat maat ja
LisätiedotKaikki osallisiksi mitä haluamme muuttaa tällä ohjelmakaudella?
Kaikki osallisiksi mitä haluamme muuttaa tällä ohjelmakaudella? Erityisasiantuntija Sakari Kainulainen Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.3.2015 Finlandia-talo Mitkä ovat tärkeimmät ESR:ää koskevat muutokset?
LisätiedotSovitut toimintatavat
Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman
Lisätiedot1 (7) 16.9.2015/tl. Talousarvio 2016. Talousarvio Talousarvio Tarkennettu alustava 2 015 2016. Varsinainen toiminta. Ay avustus
1 (7) 16.9.2015/tl Talousarvio 2016 Varsinainen toiminta Talousarvio Talousarvio Tarkennettu alustava Ay avustus Ray avustukset 795 000 860 000 Palkat 440 000 479 000 Palkkiot, hallitus 6 000 6 000 Eläkekulut
LisätiedotVuosiraporttilomakkeen täyttöohje
Vuosiraporttilomakkeen täyttöohje HUOM: Lomakkeessa on pakollisia ruutuja, jotka on pakko täyttää, jotta lomakkeen voi palauttaa asiointitilille. Pakollisiin numerosarakkeisiin tulee kirjoittaa 0, jos
LisätiedotOpetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.
Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin
LisätiedotJYYn liikunta-avustukset
JYYn liikunta-avustukset Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta myöntää hakemuksesta liikunta-avustuksia. Liikuntaavustusten tarkoitus on tukea tasapuolisesti JYYn piirissä toimivien järjestöjen ja muiden
Lisätiedot1: Kenelle hanketta tehdään?
1: Kenelle hanketta tehdään? Analysoi hankkeeseen osallistujat, jotta voit edistää tasa-arvoa hankkeessasi. Kaikki osallistujia ja hankkeen toimintaympäristöä koskeva voidaan arvioida sukupuolen mukaan:
LisätiedotToimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä
Toimintasuunnitelma 2014 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa 28.11.2013 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto... 3 Henkilökunta
LisätiedotBiokaasua liikenteeseen. Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle
Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle Laadittu Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeessa 14.8.2012 1. Tiivistelmä tiedonvälityshankkeen tarkoituksena on auttaa samaan aikaan Pohjois-
Lisätiedot1. HAKIJA 1.1 Hakijan nimi 1.2 Y- tunnus tai yhdistyksen rekisterinumero
MAKSUHAKEMUS TEEMAHANKE Lnro 3318 1(5) ROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Uusi maksuhakemus Korjaus/täydennys vireillä olevaan maksuhakemukseen
LisätiedotTaksvärkki ry. Suoraa toimintaa nuorelta nuorelle vuodesta 1967
Taksvärkki ry Suoraa toimintaa nuorelta nuorelle vuodesta 1967 Suoraa toimintaa KEO-30 Kansalaisjärjestöseminaari Hankehallinnon työkalut Nuorelta nuorelle Taksvärkki ry - 6 palkattua työntekijää - budjetti
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2014
TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana
LisätiedotKepan sopeutettu ohjelma
Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2016
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
LisätiedotTAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.
TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.
LisätiedotKeski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje Hakuaika päättyy 16.2.2015 I Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 ohjelmakauden ESR-projektirahoitushaku
LisätiedotVarsinainen toiminta. Tarkennettu Talousarvio Talousarvio 2014 2015. Ay avustus. Tuotot Ray avustukset 754 000 839 000
1 (7) 22.9.2014/tl Varsinainen toiminta Tarkennettu Talousarvio Ay avustus Ray avustukset 754 000 839 000 Palkat 414 500 467 500 Palkkiot 12 500 8 000 Eläkekulut 91 000 88 750 Lakisääteiset sos.kulut 27
LisätiedotMaaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto
Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotManner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille
RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,
LisätiedotKOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015
KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,
LisätiedotHallituksen esitys talousarvioksi vuodelle A.Romar / Liite 7E
Hallituksen esitys talousarvioksi vuodelle 2017 26.11.2016 A.Romar / Liite 7E Hallituksen esitys syyskokoukselle 2016 Kepa ry TA 2017 2017 Tark TA 2016 Toteuma 2015 Kokonaiskulut 4 391 300 4 892 692 6
LisätiedotPIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä
PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...
LisätiedotRyhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön
Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen
LisätiedotOhjelman aihioita Kepan kevätkokous
Ohjelman aihioita 2018-2021 26.4.2017 Kepan kevätkokous Järjestöjen kyky ja tila toimia Kepa vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Kansalaisyhteiskunta tarvitsee toimintavapauden ja mahdollisuuden
LisätiedotLYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo
LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen
LisätiedotSIL 2020 STRATEGIA. Palvelut. v.1.0 12.10.2015
LUOTTAMUKSELLINEN SIL 2020 STRATEGIA v.1.0 12.10.2015 SIL2020 Strategia- ja Sääntömuutostyöryhmä Table of Contents: 1 Yleistä... 3 1.1 Strategiaprosessi... 3 2 Tavoiteasettelu... 4 2.1 Strateginen tavoite...
LisätiedotToimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle
Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015 Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Malliyhdistys Ry Puh. 040 123 4567 Y-tunnus 12345-6 Tiekatu 23 A 15 00120 PAIKKAKUNTA www.malliyhdistys.fi
LisätiedotTSV:n jakamat konferenssiavustukset. Georg Strien
TSV:n jakamat konferenssiavustukset Georg Strien Sisältö Yleistä konferenssien rahoituksesta Rahoittajia Valtion tuen määrästä Mihin avustusta myönnetään, mihin ei? Hakukäytännöt Millainen on hyvä hakemus?
LisätiedotKansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa
Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet
LisätiedotPohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät
Lisätiedot9.12.2011. www.kepa.fi
9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.
LisätiedotAvustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA
Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4
LisätiedotYhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen
Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä
LisätiedotKIRJAUSMERKINNÄT ELY- keskuksen nimi Vastaanottajan nimi Saapunut, pvm Vireille tulo, pvm
MAKSUHAKEMUS TEEMAHANKE Lnro 3318 1(5) ROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Uusi maksuhakemus Korjaus/täydennys vireillä olevaan maksuhakemukseen
LisätiedotSUOMEN SULKAPALLOLIITTO RY:N TALOUSSÄÄNTÖ Hyväksytty SSuL:n hallituksen kokouksessa 6.5.2015
SUOMEN SULKAPALLOLIITTO RY:N TALOUSSÄÄNTÖ Hyväksytty SSuL:n hallituksen kokouksessa 6.5.2015 1. YLEISTÄ SSuL:n hallinnossa, varojen hoidossa, kirjanpidossa ja tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan yhdistyslain,
LisätiedotTYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ
TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja
LisätiedotKantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti
1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun yritysten ja muiden yhteisöjen hankkeisiin toiminta-alue
LisätiedotToimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä
Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...
LisätiedotMikä on Suomen ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen?
Mikä on Suomen ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen? Suomen lähtökohtana on ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen. Tavoitteena on että köyhimmätkin ihmiset tuntevat oikeutensa
LisätiedotMAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus
MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus Hanke on Alueellinen kehittämishanke EU-rahoitteisen hankkeen valmisteluhanke Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen
LisätiedotKansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa
Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri
LisätiedotKepan tavoite ja tehtävät
www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin
LisätiedotMARTTA- TOIMINTA. Kotitalousneuvonta Ruoka ja ravitsemus Kodin talous ja kuluttaja-asiat Kodinhoito Kotipuutarha ja ympäristö
SINUSTAKO MARTTA HISTORIA Marttajärjestö syntyi vuonna 1899. Suomessa elettiin tuolloin kansallisen heräämisen, naisasialiikkeen ja kansanvalistustyön aikaa. Lucina Hagmanin aloitteesta perustettu naisyhdistys
LisätiedotHankevalmistelumatkatuki Infotilaisuus Kepassa 10.10.2013
Hankevalmistelumatkatuki Infotilaisuus Kepassa 10.10.2013 Kuka voi hakea? Suomessa rekisteröity, oikeustoimikelpoinen, voittoa tavoittelematon järjestö tai säätiö (väh. 1 vuosi rekisteröitymisestä) Järjestöllä
LisätiedotPORNAISTEN NUORISOVALTUUSTON MYÖNTÄMÄ TUKI NUORTEN ITSENSÄ TOTEUTTAMIIN TAPAHTUMIIN, RETKIIN JA MUUHUN UUTEEN TOIMINTAAN
PORNAISTEN NUORISOVALTUUSTON MYÖNTÄMÄ TUKI NUORTEN ITSENSÄ TOTEUTTAMIIN TAPAHTUMIIN, RETKIIN JA MUUHUN UUTEEN TOIMINTAAN SÄÄNNÖT JA HAKUKRITEERIT Sivistyslautakunta on hyväksynyt (Sivltk 26.5.2016, 49,
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR
LisätiedotHAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus
HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan
LisätiedotHIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014
HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina
LisätiedotKansalaisjärjestöt ja Euroopan sosiaalirahasto ESR
Kansalaisjärjestöt ja Euroopan sosiaalirahasto ESR Porvoo 1.2.2018 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Järjestöt hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena mm. Ihmisten hyvinvointi-,
LisätiedotERITYISAVUSTUS Hakemuslomake. HUOM! Avustuksenhakijan on täytettävä vähintään *-merkityt kohdat hakemuksesta.
1 HUOM! Avustuksenhakijan on täytettävä vähintään *-merkityt kohdat hakemuksesta. Saapumismerkinnät Saapumisleima Diaarinumero 1 Tiedot hakijasta* a) Hakijan yhteystiedot: Nimi* Jakeluosoite* Postinumero*
LisätiedotTutkintoja voi järjestää EU-/ETA-alueen ulkopuolisten maiden kansalaisille ammatillisen koulutuksen lain 33 ja 35 mukaisesti
Kysymys Kuka voi myöntää suomalaisia ammatillisia tutkintoja EU- ja ETA-alueen ulkopuolella? Vastaus Suomalaiset koulutuksen järjestäjät, joilla on kyseisiin tutkintoihin järjestämislupa. Mikäli koulutuksen
Lisätiedot0530 Helsinki KEHITTÄMISEEN VUONNA 2009
Vastaanottaja: Opetushallitus HAKEMUS Hakaniemenranta 6 OPPIMISYMPÄRISTÖJEN 0530 Helsinki KEHITTÄMISEEN VUONNA 2009 Hakijana toimivan koulutuksen järjestäjän/ylläpitäjän tiedot Koulutuksen järjestäjän
LisätiedotEU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi
EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu
LisätiedotALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus
ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus Kymenlaakson liitto täyttää Saapumispvm Hakemusnumero Valmistelija Diaari-/muu tunnus 1. HANKE Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys
LisätiedotTILIKARTTA. VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto. Suomen Kinestetiikkayhdistys ry
TILIKARTTA Suomen Kinestetiikkayhdistys ry 1.1.2016 31.12.2016 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 1200 Koneet ja kalusto Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Muu vaihto-omaisuus
LisätiedotAjankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa
Kekohankkeen järjestöjen yhteinen tilaisuus Postitalolla 23.11.2017 Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta ja soteuudistuksessa VATES säätiö, 23.11.2017 Sarita FrimanKorpela, STM 1 27.11.2017 2 27.11.2017
LisätiedotRahoitus ja verkostot. Katariina Pylsy
Rahoitus ja verkostot Katariina Pylsy Mistä rahoitusta? Aluehallintovirastolta Euroopan Unionilta Kaupungeilta Maakuntien liitoilta Ministeriöiltä Opetushallitukselta Säätiöiltä ja rahastoilta Taiteen
LisätiedotSisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2
Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja
LisätiedotToimintasuunnitelma vuodelle 2015
NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (6) Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet... 2 Toiminnalliset avaintavoitteet... 2 Ryhmätoiminta... 2 Nuorten kurssit ja koulutukset...
LisätiedotHALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS
17.2.2016 HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS :n (jäljempänä Yhtiö ) hallitus on hyväksynyt tämän työjärjestyksen osana konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Työjärjestys ohjaa hallituksen työskentelyä ja täydentää
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2003/2133(INI) 18. marraskuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta
LisätiedotOsallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017
Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017 Maakuntauudistuksella luodaan maahamme nykyaikainen ja kustannustehokas, kaikkia
LisätiedotKANSALAISJÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYHANKKEEN VUOSIRAPORTTI. Vuodelta 2001
1 KANSALAISJÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYHANKKEEN VUOSIRAPORTTI Vuodelta 2001 Järjestön nimi suomeksi: MediCuba-Finlandia ry. Järjestön nimi englanniksi: MediCuba-Finland Hankkeen nimi: Raaka-aineita Kuuban
LisätiedotSustainable forest use and food security SUFO-projekti Sansibar, Tansania
Sustainable forest use and food security SUFO-projekti Sansibar, Tansania Projektin esittelytilaisuus 9.1.2013 Turun Maantieteellinen Seura ry, Salla Eilola Unguja (Sansibar) Pinta-ala: 1 600 km 2 Väestö:
LisätiedotKANTA TARKISTUKSINA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/2025(INI)
Euroopan parlamentti 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2017/2025(INI) 4.5.2017 KANTA TARKISTUKSINA naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta ulkoasiainvaliokunnalle
LisätiedotKokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli
Palvelut asiakaslähtöiksi - Kärkihanke Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli LAPIN työpaja 27.9.2106 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Hankkeen tavoitteet Hankkeessa kehitetään
LisätiedotKYLÄTOIMIJAKOULUTUS Ruovesi Kaisa Vihinen/PoKo ry
KYLÄTOIMIJAKOULUTUS Ruovesi 24.5.2016 Kaisa Vihinen/PoKo ry PoKo ry:n Navigaattorikehittämisstrategia Paikalliseen kehittämistyöhön paikallisella harkinnalla Yhteisöjen hankkeet Yritysten tukeminen Työnjakoa
LisätiedotAvoin hallinto Rovaniemi VM/VKO
Avoin hallinto 23.4.2018 Rovaniemi VM/VKO Avoin hallinto tarkoittaa hallinnon toimien läpinäkyvyyttä, hallinnon tiedon ja palveluiden saatavuutta, hallinnon vastaanottavaisuutta uusille ideoille, vaatimuksille
LisätiedotYLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE
OHJE 1 (7) YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Tiedot hakijasta ja haettavasta avustuksesta... 1 2 Haettava avustus... 2 3 Avustusstrategia... 2 4 Toiminnan tarkoitus,
LisätiedotTampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen
Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Toiminta-avustuskokonaisuuksien kriteerit vuonna 2015 (Lasten ja nuorten palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen lautakunta) 1 Lautakunnat päättävät tarkemmista
LisätiedotKantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti
1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun yritysten ja muiden yhteisöjen hankkeisiin toiminta-alue
LisätiedotPohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli. Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi. Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija
Pohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.11.2016 1 Miksi kotoutuminen on tärkeää? Laki kotoutumisen
LisätiedotSUOMEN NAISTEN KANSALLISLIITON SÄÄNNÖT. S fe * S]l. vsv '
SUOMEN NAISTEN KANSALLISLIITON SÄÄNNÖT. S fe * S]l vsv ' SAANNOT i. Yhdistyksen nimi on Suomen Naisien Kansallisliitto Finlands Kvinnors Nationalförbund r.y. ja sen kotipaikkana Helsingin kaupunki. Liiton
Lisätiedot4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.
Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää
LisätiedotToiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.
LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa
LisätiedotKolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut
Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
LisätiedotTurun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle,
Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle, Turun yliopiston ylioppilaskunnan kehitysyhteistyösiipi on jatkuvasta 0,7 -kohteesta luopumisen jälkeen päivittänyt 0,7 % -kohteet vuodelle 2015. Kehitysyhteistyösiiven
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2008/2245(INI) 24.2.2009 TARKISTUKSET 1-16 Mietintöluonnos Anna Záborská (PE418.282v01-00) naisten ja miesten välisen
LisätiedotTyötä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen
Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena
LisätiedotYksinkertaistetut kustannusmenettelyt. Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info
Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Kustannusmallivaihtoehdot Prosenttiperusteinen yleiskustannusten laskenta
Lisätiedot