Turvallisuus ja kehitys

Transkriptio

1 Turvallisuus ja kehitys Juhani Koponen Luennon aiheita Turvallisuuskäsite ja sen muutos Ihmisturvallisuuden ja laajan turvallisuuden ideat Kehityksen ja turvallisuuden kytkökset Aseelliset konfliktit ja niiden syyt Konfliktinhallinnan muotoja Ulkopolitiikka, turvallisuuspolitiikka ja kehityspolitiikka yleensä Edelliset EU:n/Suomen politiikassa (lyhyenä esimerkkinä Afganistan) Mitä turvallisuus on Turvallisuus perusarvona vapautena pelosta ja puutteesta Turvallisuus rauhana, aseellisen konfliktin poissaolona tai laajemmin turvattuna olemassaolona Turvallisuus pakkovallan ja sotilaallisen varustelun peitenimenä ( turvallisuusjoukot, -politiikka ) Turvallisuus käyttökelpoisena poliittisena käsitteenä (vrt. kehitys) Turvallisuuskäsitteen muutos Perusmerkitys yhä vapaus pelosta Ihmisturvallisuus (human security), ihmiskehitys ja ihmisoikeudet ( vapaus puutteesta ) Laaja turvallisuus globaalin toimintaympäristön uhkakuvat Modernien yhteiskuntien haavoittuvuuden lisääntyminen, terrorismin nousu (paluu?) Perinteisen ja laajan turvallisuuskäsityksen suhde mihin resurssit keskitetään? Turvallisuus developmentalismissa Kofi Annan 2005: ei turvallisuutta ilman kehitystä, ei kehitystä ilman turvallisuutta Kehityksen turvallistaminen jatkuvan intervention vahvistajana? (Duffield) Poliittiset turvallisuusnäkökohdat mukana developmentalismissa alusta lähtien (Truman!) mutta eri muodossa: kehitys pitkän tähtäyksen toimintaa, sotilaalliset keinot sotilaallisiin uhkiin (Kuuban kriisi 1962) Konfliktit ja kehitys Painotus konflikteihin ja niiden ehkäisyyn korostunut n (kylmän sodan loppumisen jälkeen osana isompaa muutosta) Paikallisten konfliktien seuraukset nähdään entistä enemmän globaaleina Konfliktien määrä pikemminkin vähentynyt kuin kasvanut mutta ne ovat pitkittyneet ja mutkistuneet Rauhanosingon sijaan tulikin varustelun kiihtyminen 1

2 Asevarustelukustannuksia Varustelu 2009 ( 000 milj. USD) Maailma yht Afrikka Amerikat Aasia, Oseania Eurooppa Lähi-itä Muutos (%) Vanhat vs. uudet sodat (Kaldor) Valtioiden välisiä Symmetrisempiä Valtiorationalistiset päämäärät, mobilisaatio tuntein Tarkoituksena maaalueiden valtaaminen valtiolle Selvä alku ja loppu Selvät säännöt, sotilaat ja siviilit erillään Organisoitu sotatalous Valtioiden sisäisiä Epäsymmetrisiä Perustana identiteettipolitiikka, taistelijoille toimeentulo Tarkoituksena oman ryhmän suosinta, muiden karkotus Hiipuvat ja leimahtavat Taistelijoiden ja siviilien ero hämärtynyt Ryöstötalous Keskustelua konfliktien syistä Mistä (aseelliset) konfliktit johtuvat: Ihmisluonnosta? Etnisistä eroista? Valtionmuodostuksesta? Valtion hauraudesta? Köyhyydestä? Demokratian puutteesta? Ahneudesta tai tyytymättömyydestä (gried or grievance)? Epätasa-arvosta sen muutoksesta Sodan antropologiaa ja historiaa Sota ja ihmisluonto päättymätön keskustelu Väkivaltaa ja aseita jokaisessa yhteiskunnassa, samoin yrityksiä rajoittaa niitä (Brownin ihmisen yleispiirteet) rauhaa eniten Sota keskeinen valtionmuodostuksen väline Euroopan historiassa (Tilly) Ketkä eivät sodi keskenään? Sodankäynnin muodot vaihdelleet yhteiskunnan kehityksen mukaan (Tansania: kahakoinnista modernin sodan kautta konfliktinhallintaan) Nykykonflikteja yhä vaikeampi ymmärtää Nykykonfliktien selitysmalleja Uusbarbarismi? Etniset erot pinnalle? (Johtajien) ahneus vai (joukkojen) tyytymättömyys (greed or grievance?) Collier ym. (Maailmanpankki): köyhyys lisää konflikteja, sota puhkeaa missä syyt sille Sota projektina muiden joukossa (Richards ym) Stewart: pääselittäjä ryhmien välinen ( horisontaalinen ) eriarvoisuus ja sen muuttuminen Rajat ylittävä sota uutena tapana osallistua globaaliin järjestelmään (Duffield) Empiirisiä yleistyksiä Jokainen sota on oma tapauksensa Konfliktien ja köyhyyden vähenemisen suhde ei lineaarinen vaan käännetyn U -käyrän muotoinen Konfliktille altistavia tekijöitä: tietyn rajan alittava köyhyys, rakenteellinen ja muuttuva epätasaarvo, demografinen rakenne (nuorten miesten suuri osuus) Tarvitaan myös laukaisevat syyt (kulttuuriset, poliittiset ) 2

3 Konfliktinhallinnan muotoja Seurausten lievittäminen Seurausten paikallinen lievittäminen ( vanha, dunantistinen humanitarismi, humanitaarinen apu) Kriisinhallinta: rauhanturvaamisesta rauhaanpakottamiseen ja humanitaariseen interventioon ( uusi humanitarismi ) Konfliktien ennaltaehkäisy: kehitys- ja turvallisuuspolitiikan yhdenmukaisuus Rauhanvälitys (Ahtisaari, Suomen brändi ) Punainen Risti 1859/63- (Henri Dunant), Punainen Puolikuu Geneven sopimukset 1949: sodankäynnin muotojen säätely, pelastushenkilökunnan puolueettomuus jne. Humanitaarinen apu: humaanisuus, tasapuolisuus, puolueettomuus, riippumattomuus Rahat ihmisiltä ja valtioilta, toimijoina YK ja (kv.) kansalaisjärjestöt (Oxfam, Pelastakaa lapset, CARE = Co-operative for American Relief ) Kriisinhallinta Ihmisoikeusregiimi Taustalla YK:n rauhanturvatoiminta: sotilastarkkailijat, rauhanturvajoukot osapuolten välissä Rauhanturvaamisesta rauhanpalauttamiseen ja kriisinhallintaan muut toimijat (Nato, EU, Etyj ) mukaan, hakevat mieluusti YK:lta valtuutusta Valtiosuvereeniteetin kyseenalaistaminen Suojeluvelvollisuus (R2P) -YK:n huippukokouksen 2005 suojelulauseke: jos maa ei pysty itse suojelemaan väestöään, takaamaan ihmisoikeuksia, kansainvälisellä yhteisöllä oikeus tulla väliin (silti vain YK:n TN:lla kv-oikeudellinen valtuutus voimakeinojen sanktiointiin) Regiimi kv. yhteistyön normijärjestelmä Annan 2005: eikä kumpaakaan ilman ihmisoikeuksia YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus 1948, sopimus kansalais- ja poliittisista oikeuksista ja taloudellisista, sosiaalisista ja sivistyksellisistä oikeuksista 1966 Valistusajattelu, USA:n itsenäisyysjulistus 1776, Ranskan vallankumous 1789 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi Etyk Helsingissä 1975 ihmisoikeuksille puolivahingossa lisäpotkua Kansallisista oikeuksista yleismaailmallisiin Konfliktien ennaltaehkäisy Tulossa kehitystoiminnan entistä tärkeämmäksi julkilausutuksi päämääräksi Terrorismin torjunta painottunut Hauraan valtion tai hauraiden tilanteiden ja niiden korjaamisen ajatus Kehityspolitiikan ja turvallisuuspolitiikan yhteys riippuu siitä miten köyhyyden vähentäminen vaikuttaa tasa-arvoon? Kehitysinterventio konflikteissa Interventio voi olla mukana joka vaiheessa Konfliktiajan kehitysinterventiosta tulee helposti osa konfliktia Anderson: ensimmäinen periaate vahingon välttäminen ( Do no harm ) Humanitaarinen apu, postkonfliktiapu ja kehitysapu: hätäapu-jällenrakennus-kehitys -jatkumosta konfliktisykliin 3

4 Päätöslauselma 1325 YK:n turvallisuusneuvoston v hyväksymä päätöslauselma Naiset, rauha ja turvallisuus Naisia yhä suojeltava sukupuolisidonnaiselta väkivallalta, naisnäkökulma valtavirtaistettava, rankaisemattomuuden kulttuuri kumottava Naiset eivät silti vain konfliktien uhreja vaan aktiiveja toimijoita joille taattava tasavertaiset toimintamahdollisuudet Naisilla tärkeä rooli konfliktien ehkäisyssä ja ratkaisussa sekä rauhanrakentamisessa Toimintaohjelma 2005, Suomelta 2008 EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka Yhteinen UTP Maastrichtin sopimuksesta 1992, vahvistui Lissabonin sopimuksella 2009 (avunantovelvoite) Yhteinen Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (ETPP) osa YUTP:ta Perustuu kansallisiin armeijoihin ja Natoon (21 jäsentä 27:stä) Unionilla omaa toimivaltaa Petersbergin tehtävissä, mm. rauhanturvaaminen ja palauttaminen, konfliktinhallinta Monikansalliset taisteluosastot valmiudessa ( sotilasta) Suomikin mukana - mistä tehtäviä? Siviilikriisinhallinta (poliisi- ja oikeuslaitos, tulli ) EU:n kehityspolitiikka Suomen osuus Apu ja kauppa kehityspolitiikan keskiössä, muut tuotu mukaan myöhemmin Maailman suurin kehitysavun antaja lähes 50 mrd / v, 160 kumppanimaata Jännite vanhojen siirtomaasuhteiden ylläpitämisen (AKTmaat, EKR) ja uusien kumppaneiden välillä (budjetissa DCI, development cooperation instrument) Kehitysyhteistyö jaetun toimivallan ala - sekä yhteisöllä että jäsenvaltioilla yhä oma kehitysyhteistyönsä Suurin humanitaarisen avun antaja Vrt. KPO 2007: kehityspolitiikka osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Kehitysyhteistyö 1,1 mrd, sotilaallinen maanpuolustus 2,8 mrd, sotilaallinen kriisinhallinta n. 70 m ( 150?) Yli 38,000 suomalaista rauhanturvaajaa 1956 alkaen, nyt sotilaita ulkomailla ennätysvähän (n. 300 ml. Pohjanmaa) Suomalaisia joukko-osastoja nyt eniten Nato-johtoisissa operaatioissa (Afganistan, Kosovo). YK-tehtävissä vain yksittäisiä sotilaita (paluu Libanoniin harkittavana) Siviilikriisinhallinta n. 160 h (Kosovo, Afganistan ) Kehitysyhteistyön väkivaltaisista kriiseistä toipuvat yhteistyömaat Afganistan, Bosnia, Kosovo, Sudan, palestiinalaisalueet, po. EU- ja Nato-poliittisesti tärkeät maat? Esimerkkinä Afganistan Suomi Afganistanissa Laaja (650, 000 km2, 31 milj. asukasta), vuoristoinen, monietninen maa, keskushallinto aina heikko Vanha kuningaskunta, vasemmistokaappaus 1978, Neuvostoliiton invaasio , USA rahoitti vastarintaa, talebanit valtaan 90-luvun lopulla Yhdysvaltain ja UK:n invaasio (YK:n luvalla) 2001, monikansalliset Nato-johtoiset joukot (ISAF) uutta hallitusta pönkittämään, vastuunsiirto 2014? Massiivinen kv. kehitysapu alkoi 2002 Suomen suurimpia kumppaneita, valtaosa avusta monenkeskisiä kanavia pitkin Tuloksia: talouskasvu kohtalainen, pakolaisia palannut (mutta lähtee taas) parannusta koulutus- ja terveysindikaattoreissa, hallitus heikko, korruptio ja huumekauppa rehottavat, ratkaisua ei näy Afganistanismin vieroksunnasta lähivuosien keskeiseksi haasteeksi Sotilasoperaatio ja kehitysyhteistyö 2002 Nato- vai kehityspolitiikkaa? Kehitysyhteistyö 20,5 m, sotilaallinen kriisinhallinta 40 m 2011, nousussa 195 sotilasta, kehitysapu Maailmanpankin, YKjärjestöjen ja kansalaisjärjestöjen kautta Solidaarisuutta kenelle? 4

5 Turvallisuus ja kehitys kytkös vai katkos? Ei toista ilman toista vai molemmilla oma dynamiikkansa jotka menevät joskus ristiin? Jos kehitys lisääkin konfliktialttiutta onko se syy pidättäytyä siitä? Ehkäiseekö humanitaarinen interventio ja kehitystyö konflikteja vai ylläpitääkö vai peräti luoko se niitä (mitä Afganistanissa olisi tapahtunut ilman interventiota)? Resurssit paine ODA-rahoihin harhaista koska perinteiseen puolustukseen jatkuvasti paljon enemmän kuin ky-työhön tai kriisinhallintaan 5