Kristillisdemokraattien eduskuntavaaliohjelma 2011 Ulko-, turvallisuus- ja kehityspoliittinen ohjelma

Transkriptio

1 Kristillisdemokraattien eduskuntavaaliohjelma 2011

2 Kristillisdemokraattien eduskuntavaaliohjelma 2011 Kristillisdemokraattien yksiselitteisenä tavoitteena Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle on Suomen etujen ja turvallisuuden varmistaminen sekä maamme rajojen sisä- että niiden ulkopuolella. Tässä ohjelmassa on avattu niitä keskeisiä ulko-, turvallisuus- ja kehityspolitiikan suuntaviivoja, joita noudattamalla voimme parhaiten saavuttaa tavoitteen turvallisesta Suomesta. Kristillisdemokraatit korostavat mahdollisimman laajan parlamentaarisen käsittelyn tärkeyttä käsiteltäessä ulko- ja turvallisuuspoliittiset kysymyksiä johtuen näiden kysymysten kansallisesta merkittävyydestä. Vain laajapohjainen parlamentaarinen yhteistyö turvaa johdonmukaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan jatkuvuuden ja siten Suomen etujen turvaamisen kaikissa olosuhteissa. Yhtenäisyys on ollut kansakuntamme voimavara menneisyydessä ja kristillisdemokraatit luottavat siihen, että se tulee olemaan sitä myös tulevaisuudessa. Kotimaamme turvallisuuden perustana on uskottava puolustuskyky. Tämän uskottavan puolustuskyvyn ylläpito ja kehittäminen vaativat resurssien allokointia, jota ei kristillisdemokraattien mielestä tule alistaa tavanomaisen kustannuslaskennan alle. Kristillisdemokraatit ovat valmiita maksamaan sen hinnan, jonka kotimaamme rauhallisten ja ihmisten materiaalisen sekä henkisen hyvinvoinnin mahdollistavien olosuhteiden turvaaminen vaatii. Aktiivisen ulkopolitiikan ja kansainvälisen yhteistyön kautta Suomi pystyy edistämään etujaan maan rajojen ulkopuolella ja siten myös vahvistamaan kansallista turvallisuutta. Kristillisdemokraatit pitävät tärkeänä aktiivista politiikkaa niin Eurooppaan Unionissa kuin Yhdistyneissä Kansakunnissa. Vain siten voimme varmistaa, että meidän äänemme kuuluu monien muiden maiden joukossa ja, että kansalliset intressimme tulevat huomioiduksi. Kristillisdemokraatit painottavat sitä, että kansainvälinen yhteistyö ja osallistuminen ylikansallisiin järjestöihin ei saa missään olosuhteissa olla ristiriidassa kansallisen itsemääräämisoikeutemme kanssa. Tärkeänä osana kansainvälistä yhteistyötä ja samalla myös kansallisen turvallisuuden parantamista kristillisdemokraatit näkevät kehitysyhteistyön, jonka kautta voimme vaikuttaa tasa-arvoisemman ja siten myös vakaamman maailman aikaansaamiseksi. Tarkemmin näkemyksemme ulko-, turvallisuus- ja kehityspolitiikasta on avattu kullekin teemalle erikseen osoitetussa kappaleessa. 2

3 Suomen ulkopolitiikka Suomi harjoittaa sekä omaa itsenäistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa että vaikuttaa EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kautta. Suomen tavoitteina tulee olla hyvät ja luottamukselliset suhteet erityisesti naapurimaihimme, aktiivinen rooli EU:ssa ja kansainvälisissä järjestöissä sekä uskottavan kansallisen puolustuskyvyn ylläpito. Suomen tulee edistää kestävää kehitystä, vakautta ja rauhaa sekä ihmisarvon ja -oikeuksien toteutumista koko maailmassa. Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen roolin vahvistamisen tulee tapahtua jäsenmaiden tasavertaisuuden ja avoimuuden pohjalta. EU:n on keskityttävä ennen kaikkea rauhanturvaamiseen, humanitaariseen apuun ja siviilikriisinhallintaan. EU:n tulee edistää demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltion periaatteita sekä torjua terrorismia, laitonta maahanmuuttoa ja ihmiskauppaa. Kristillisdemokraatit näkevät kristilliset arvot oleellisena osana yhteisen eurooppalaisen identiteetin sekä eurooppalaisen ihmisarvon ja -käsityksen perustana. Kristinuskon asema ja merkitys osana eurooppalaista identiteettiä tulee tunnustaa myös laajentuvassa Euroopan Unionissa. Suomen tulee olla aktiivinen ja hyödyntää kykyjään EU:n ja Venäjän suhteiden kehittämisessä. Erityinen huomio tulee kiinnittää pohjoisen ulottuvuuden edistämiseen ja Itämeri-yhteistyön tiivistämiseen. YK:ssa Suomen tulee ajaa koko organisaation toimintakyvyn parantamista ja sen hallinnon ja rakenteiden uudistamista. Maailmanlaajuisesti suurimmat ongelmat ja riskit liittyvät terrorismiin, rikollisuuteen, valvomattomiin aseisiin, ympäristöuhkiin, alueellisiin kriiseihin ja kansanryhmien välisiin jännitteisiin. Suomen tulee sekä kansainvälisissä järjestöissä että oman toimintansa kautta pyrkiä auttamaan rauhattomuuden pesäkkeitä sosiaalisin, taloudellisin ja humanitaarisin keinoin. Lähi-itä on monien kulttuurien, kansojen ja uskontojen kohtaamispaikka, ja alueen tapahtumilla on maailmanlaajuinen vaikutus. Kristillisdemokraatit haluavat tukea pysyvän rauhan saavuttamista alueella ja tunnustavat Israelin valtion oikeuden turvallisiin rajoihin. Kristillisdemokraattien mukaan Suomen tulee toimia EU:ssa niin, että EU toimii tasapuolisesti Lähi-idän kriisiä käsiteltäessä. 3

4 Kansallinen turvallisuus Puolustusvoimilla on lakiin (Laki puolustusvoimista ) perustuvat kolme tehtävää: Suomen sotilaallinen puolustaminen, tuki muille viranomaisille ja osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Kristillisdemokraatit edellyttävät, että Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa jatkossakin lähtökohtana tulee olla koko maan puolustuksen järjestäminen. Yleiseen asevelvollisuuteen perustuvat toimivat puolustusvoimat tulee ylläpitää ja varustaa mahdollisimman hyvin turvallisuudesta ja toimivuudesta tinkimättä. Huolimatta aseteknologian kehityksestä ja kansainvälisestä suuntauksesta kohti vapaaehtoista, valikoivaa asepalvelusta ja ammattiarmeijoita, on yleinen asevelvollisuus paras ja taloudellisin tapa järjestää puolustus harvaan asutussa ja laajassa maassa. Varusmiespalvelusta tulee jatkuvasti kehittää vastaamaan ajan tarpeita. Maa-, meri- ja ilmavoimien tasapuolista kehittämistä on tarkasteltava kokonaisuutena siten, että eri järjestelmien yhteensoveltuvuus turvataan. Kalliita teknisiä järjestelmiä varten on taattava riittävä erikoishenkilöstö. Varusmieskoulutusta antavien joukko-osastojen, aluehallintoesikuntien ja varikkojen sijoittuminen eri puolille maata on puolustuspoliittinen ratkaisu, jolla on myös aluepoliittisia vaikutuksia. Valmiusyhtymien kehittämisen rinnalla tulee huolehtia riittävästä reservin koulutuksesta. Siviili- ja aseetonta palvelusta tulee kehittää siten, että niistä hyödytään niin normaali- kuin poikkeusoloissa. Kansalaisten yleisiä valmiuksia väestönsuojelussa ja siviilikriisinhallinnassa tulee lisätä. Resurssien jaossa on kiinnitettävä huomiota siihen miten taloudelliset resurssit jakaantuvat yksi kolmasosa -periaatteen mukaisesti henkilöstön, toiminnan ja materiaalin osalle. Erityistä huomiota on kiinnitettävä huoltovarmuuden parantamiseen. Se vaatii määrätietoista toimintaa, sillä Euroopan unionilla ei ole varsinaisesti yhtenäistä huoltovarmuussuunnittelua. Suomen tulee huolehtia omasta huoltovarmuudestaan kansallisella tasolla omatoimisesti tai kahdenvälisin sopimuksin. Kansallisen huoltovarmuuden perusta on omavarainen vesi- ja ruokahuolto, joka täytyy pystyä turvaamaan kaikissa olosuhteissa. Energiahuollon osalta on varauduttava siihen, että energiatoimituksia saatetaan käyttää kansainvälisten konfliktien välineenä. Niin ikään huomiota on kiinnitettävä tietojärjestelmien ja tietoturvan haavoittuvuuksien minimoimiseen. Ottaen huomioon maantieteellisen saarimaisen sijaintimme, on myös oleellista että kuljetuskykymme on riittävä turvaamaan huoltovarmuuden poikkeuksellisissa olosuhteissa. Kuljetuskyvyn varmistaminen vaatii erillistä kansallista meripolitiikkaa. 4

5 Kansainvälinen sotilaallinen yhteistyö ja rauhanturvaaminen Kaikki maahamme kohdistuvat turvallisuusuhkat eivät ole suoranaisesti puolustuspoliittisia, mutta niiden mahdollisesti realisoituessa Puolustusvoimilla on kykyä olla mukana uhkan torjunnassa. Vahvakaan diplomaattinen kansainvälinen ponnistelu ei tee meitä immuuneiksi mahdollisille uhkille, mikäli maailman tilanne muuttuisi voimakkaasti ja nopeasti. Suomen ei tule tuudittautua sinisilmäisyyteen myöskään sotilaallisen uhkan mahdollisuuden edessä. EU-jäsenyytemme eräs peruste oli turvallisuusnäkökulma. EU:n merkitys Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen on syventynyt siinä mainitun avunantovelvoitteen vuoksi. Suomen tulee jatkossa osallistua monimuotoisesti niin EU:n sisällä kuin EU:n rajojen ulkopuolella ja ponnistella turvallisuuden eteen. Kriisinhallintasektorilla Suomi on mukana YK:n, EU:n ja Naton yhteistyön kautta. Rauhaa rakentava, demokratiaa tukeva työ niin Etyjissä kuin Euroopan neuvostossa samoin kuin erilaisissa muissa kansainvälisissä järjestöissä siviilikriisinhallinnan tehtävissä yhdistää meitä vahvasti kansainväliseen toimintaperheeseen. Osallistumalla kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin Suomi kantaa osansa kansainvälisestä yhteisvastuusta. Jokaisella valtiolla on oikeus kansalliseen puolustukseen, mikä osaltaan ehkäisee kriisejä tai terroritekoja. Suomen tulee olla aktiivinen sodan uhkan vähentämisessä aseriisunnan keinoin. Samoin ilmiöihin, jotka johtavat ihmisyyttä loukkaaviin tekoihin, on puututtava. Kristillisdemokraatit pitävät tärkeänä sitä, että maamme löytää resursseihin nähden oikean tasapainon kovien ja pehmeiden auttamiskeinojen välillä kansainvälisessä työssä. Suomen tulee aktiivisesti tarjota kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa rauhanrakentajan roolia, yhtenä vaihtoehtona mahdollisen neuvottelutien löytämiseksi. Suomen tulee kuitenkin kaikissa olosuhteissa pidättäytyä operaatioista, joissa suomalaiset sotilaat voidaan nähdä sodan osapuolina. Euroopan Unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulee toteutua jäsenmaiden tasavertaisuuden ja avoimuuden pohjalta. EU:n nopean toiminnan joukkojen tulee lähteä operaatioihin vain mahdollisimman laajankansainvälisen hyväksynnän perusteella ja noudattaen YK:n periaatteita. Suomen tulee edelleenkin panostaa erityisesti operaatioihin, jotka perustuvat perinteiseen rauhanturvaamiseen, humanitaariseen apuun ja siviilikriisinhallintaan ja joilla on YK:n turvallisuusneuvoston mandaatti. On tärkeää, että USA, Nato ja EU eivät ryhdy toimimaan "maailmanpoliiseina" vaan, että jokaisessa maanosassa on omia kriisinhallintajärjestelmiään ja niitä käytetään mahdollisimman laajan kansainvälisen yksimielisyyden vallitessa. Suomi kehittää edelleen yhteistyötään Naton kanssa osallistumalla kumppanuussopimuksin rauhankumppanuustoimintaan ja EU - Nato -yhteistyöhön. Puolustusmateriaalihankintoja tehtäessä ja logistiikkaa kehitettäessä tulee huolehtia kumppaneiden kanssa hankinnoissa tarpeellisesta yhteensopivuudesta, huollettavuudesta ja taloudellisuudesta. Suomi seuraa Naton uudistumista, sen toimintakyvyn kehitystä ja kansainvälistä merkitystä. Kristillisdemokraatit eivät näe tarvetta viedä maatamme sotilasliittoutumien jäseneksi. Mikäli sotilaallisesta liittoutumattomuudesta ja itsenäisestä puolustuksesta halutaan tulevaisuudessa luopua, tulee siihen olla kansalaisten selkeän enemmistön tuki. 5

6 Kehitysyhteistyö Kehitysyhteistyö on paitsi köyhimpien kansojen auttamista, myös maailmanlaajuisten uhkien ennaltaehkäisyä. Sodat, ympäristökatastrofit ja inhimillinen hätä eivät kosketa yksin kehitysmaita, vaan niiden vaikutukset ovat maailmanlaajuisia. Maiden välinen riippuvuus on kasvanut jatkuvasti. Väestön ja varallisuuden kasvu aiheuttavat suuria ongelmia ympäristön kestokyvylle. Erityisesti kehitysyhteistyön tarve korostuu 1) ilmasto- ja energiaratkaisujen osalta, 2) rauhantyön laajentamisessa ja 3) yrittäjyyden osaamisen lisäämisessä kehitysmaissa. Siksi kehitysyhteistyön painopistealueina tulee olla energiahuolto, pienyrittäjyys, terveydenhuolto, perusopetus, vesihuolto ja muiden elämän perusedellytysten turvaaminen sekä naisten ja lasten aseman parantaminen. Suomen kehitysyhteistyöpanos tulee nostaa takaisin YK:n suosittamaan 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä. Määrällisen panostuksen lisäksi tarvitaan parannusta myös kehitysyhteistyön laatuun ja vaikuttavuuteen. Kansalaisjärjestöillä, lähetysjärjestöillä ja kirkoilla on kehitysyhteistyössä tärkeä rooli, ja valtion tulee kanavoida merkittäväosuus kehitysyhteistyövaroista luotettavien toimijoiden hankkeisiin. Varoista osa on suunnattava kotimaassa tehtävään kehityskasvatus- ja tiedotustyöhön. Laajentamalla tuloverolain lahjoitusvähennys koskemaan kehitysyhteistyössä mukana oleville toimijoille tehtyjä, yksityisten henkilöiden tekemiä lahjoituksia, kannustetaan kansalaisia mukaan tavoittelemaan haluttua kehitysyhteistyöosuutta. Kehitysyhteistyön harkinnanvaraista valtiontukea saavat kansalaisjärjestöt tulee huomioida luettelossa yhdistyksistä, joille tehdyt lahjoitukset voi vähentää verotuksessa. Nykyistä vapaampi maailmankauppa avaisi teollisuusmaiden ovet kehitysmaiden maataloustuotteille ja tekstiilituotteille. Kristillisdemokraatit kannattavat reilun kaupan periaatteilla toimivaa järjestelmää, jossa kehitysmaiden köyhille tarjotaan mahdollisuus nousta ahdingosta omalla työllään ja suojaamalla omaa tuotantoaan sen kehityksen herkkinä aikoina. Kansainvälisen kaupan vapauttamista koskevia WTO neuvotteluja tulee jatkaa. Maailmanpankissa ja IMF:ssa tulee ajaa johdonmukaisesti Suomen kehityspoliittista linjaa. Vaatimus ihmisoikeuksien kunnioittamisesta tulee määrätietoisesti ottaa esiin kehitysyhteistyössä ja kansainvälisessä kauppapolitiikassa. EU:n maatalouspolitiikan uudistusprosessissa maataloustukijärjestelmää tulee uudistaa niin, ettei se näivetä kehitysmaiden kykyä vahvistua omassa tuotantotoiminnassaan. Vientitukijärjestelmästä tulisi luopua. Syyskuussa 2000 Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous allekirjoitti yhteisen YK:n vuosituhatjulistuksen. Vuosituhatjulistus on 191 valtion sitoumus puuttua maailman epätasa-arvoon ja kehityksen ongelmiin. Julistuksessa allekirjoittaneet maat lupasivat vuoteen 2015 mennessä puolittaa äärimmäisen köyhyyden ja nälän, ulottaa peruskoulutuksen kaikille, edistää sukupuolten tasa-arvoa, vähentää lapsikuolleisuutta 2/3:lla, parantaa odottavien äitien terveyttä ja vähentää äitiyskuolleisuutta 3/4:lla, taistella aidsia, malariaa ja muita tauteja vastaan, tukea ympäristön kestävää kehitystä ja tuoda kehitykseen globaalin kumppanuuden. Kristillisdemokraatit ovat sitoutuneet julistuksen tavoitteisiin ja edellyttävät Suomen työskentelevän niiden saavuttamiseksi omassa kehitysyhteistyössään, EU:ssa ja kaikissa kansainvälisissä yhteyksissä. Energian tarve kehittyvissä maissa nousee huimasti seuraavan 30 vuoden kuluessa, sillä kulutuksen arvioidaan kasvavan 250 %. Erityisesti on ratkaistava fossiilisen energian kasvavan käytön ongelma. Suomen tulee viedä bioenergiaosaamistaan ja auttaa tuottamaan biopolttoaineita siellä, missä auringonvaloa ja muita viljelyn edellytyksiä parhaiten riittää. Teknisen osaamisen rinnalla on eettisesti kestävän kehityksen arvot pidettävä tavoitteellisesti esillä. Kehitysmaat tarvitsevat tukea tuuli- ja vesivoimaloiden ja muiden uusiutuvia energialähteitä käyttävien voimaloiden rakentamiseen. Metsien vähenemisen pysäyttäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä tulee kytkeä kaikkeen kehitysyhteistyöhön. 6

7

8 Suomen Kristillisdemokraatit r.p. Karjalankatu 2C, 7. krs HELSINKI Puh. (09)