SIBBESBORGIN KEHITYSKUVA UTVECKLINGSBILD FÖR SIBBESBORG

Transkriptio

1 SIBBESBORGIN KEHITYSKUVA UTVECKLINGSBILD FÖR SIBBESBORG Kohti kestävää yhdyskuntaa ja seudun tasapainoista kehitystä Mot ett hållbart samhälle och en balanserad regionutveckling

2 Tilaaja / Beställare: Sipoon kunta / Sibbo kommun Ohjausryhmä / Styrgrupp: Kehitysjohtaja / Utvecklingsdirektör Mikko Aho Aluekehitysarkkitehti / Regionutvecklingsarkitekt Kaisa Yli-Jama Yleiskaavoittaja / Generalplanläggare Eveliina Harsia Liikennesuunnittelija / Trafikplanerare Eva Lodenius Kaavavalmistelija / Planberedare Virva Korkeamäki Arkkit. yo / Arkitekturstuderande Klara Biström Sipoossa / i Sibbo Työryhmä / Arbetsgrupp: Terhi Tikkanen-Lindström, Katriina Rosengren, Reetta Putkonen, Jani Päivänen, Suvi Järvinen, Teemu Holopainen, Tomi Jaskari, Laura Hietakorpi, Jenni Hyttinen SIBBESBORGIN KEHITYSKUVA 2

3 UTVECKLINGSBILD FÖR SIBBESBORG SISÄLTÖ 1 Johdanto Lähtökohtia Sibbesborgin kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailu Visiosta suunnitteluun ja rakentamiseen Kehityskuvan tarkoitus Avoin ja vuorovaikutteinen työprosessi Sibbesborgin kehityskuva Kehityskuvan kiteytys Kestävyys kokonaistavoitteena Suunnittelun tavoitteet ja mittarit Työpaikkaomavarainen lähiruoan ykkönen Suomessa Houkuttelevaa asumista maaseudun reunalla, meren läheisyydessä Urbaanin pikkukaupungin palvelut lähietäisyydellä Innovatiivinen ja kestävä yhdyskunta Kehityskuva aikajanalla Kehityskuvan toimeenpano Keinot Maapolitiikka ja toteutusohjelma Monipuolinen asuntotuotannon toteuttaminen Työpaikkaomavaraisuuden edellytysten luominen Fyysisen kaupunkirakenteen suunnittelu Eri toimijoita osallistava jatkosuunnitteluprosessi Kytkeytyminen seudun kehitykseen Seudulliset kehityskuvat Kaavalliset lähtökohdat LIITE 1 Työprosessin kuvaus INNEHÅLL 1 Inledning Utgångspunkter Den internationella planeringstävlingen om ett hållbart samhälle i Sibbesborg Från vision till planering och byggande Utvecklingsbildens syfte Öppen och interaktiv arbetsprocess Utvecklingsbild för Sibbesborg Sammanfattning av utvecklingsbilden Hållbarhet är det övergripande målet Mål och mätare för planeringen Bäst i Finland på närmat, självförsörjande på arbetstillfällen Attraktivt boende på gränsen till landsbygden, nära havet Service nära till hands i den urbana småstaden Innovativt och hållbart samhälle Tidsram för utvecklingsbilden Verkställande av utvecklingsbilden Olika sätt och metoder för genomförandet Markpolitik och genomförandeprogram Mångsidig bostadsproduktion Förutsättningar för självförsörjning på arbetstillfällen Planeringen av den fysiska stadsstrukturen En planeringsprocess som involverar olika aktörer Koppling till utvecklingen av regionen Regionala utvecklingsbilder Utgångspunkter för planläggningen...71 BILAGA 1 METODER, PROCESS OCH ETAPPRESULTAT

4 1 JOHDANTO INLEDNING 1.1 LÄHTÖKOHTIA Sibbesborg on suurimittakaavainen hanke, jonka tavoite on vastata pääkaupunkiseudun kasvutarpeeseen ja toisaalta myös yhdyskuntarakenteen tavoitteelliseen kestävään kasvutapaan. 1.1 UTGÅNGSPUNKTER Sibbesborg är ett storskaligt projekt som dels syftar till att svara på huvudstadsregionens behov av tillväxt och dels ska styra mot ett målinriktat och hållbart sätt för samhällsstrukturen att växa. SIBBESBORGIN KEHITYSKUVA 4

5 UTVECKLINGSBILD FÖR SIBBESBORG Metropolialue on kehittynyt nykypäivään mennessä epäsymmetrisesti. Tiivis ja voimakkain kasvu suuntautuu Helsingin niemeltä pohjoiseen ja länteen, mutta idässä rakenne pirstoutuu ja harvenee. Pääkaupunkiseudun kasvupaine kohdistuu kuitenkin myös itäsuunnalle, ja tähän varaudutaan liikenteen ja maankäytönsuunnittelussa eri kaavatasoilla. Sipoon yleiskaavassa 2025 varaudutaan radikaaliin muutokseen Sipoon kunnan yhdyskuntarakenteessa. Yleiskaavan strategiset tavoitteet toteutuvat alueen tarkemman suunnittelun kautta ja konkretisoituvat lopulta rakentamishankkeiksi. Pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn kannalta ratkaisevaa on tuottaa monipuolista kaupunkirakennetta ja kohtuuhintaista asumista hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Sipoon yleiskaava 2025 ja kasvustrategia luovat pohjan Etelä-Sipoon kehittämiselle. Sibbesborgin kehityskuvatyö kytkeytyy useisiin eritasoisiin Uudenmaan ja Sipoon maankäyttöä koskeviin kehityskuviin ja suunnitelmiin. Näiden jo tehtyjen linjausten ja suunnitelmien merkitys kehityskuvatyölle on keskeinen, sillä kehityskuvan on tarkoitus tukea ja täydentää muuta seudullista kehitystä sekä Sipoon omia tavoitteita, tahtotilaa ja suunnitelmia. Yleiskaavan yhteydessä hyväksyttiin vahvan kasvun strategia, jossa tavoitellaan asukasmäärän jopa 5 % vuosittaista kasvua. Helsingin, Vantaan, Porvoon ja maakuntaliittojen kanssa yhdessä laaditussa Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelmassa lähtökohtana pidettiin noin uuden asukkaan lisäystä itä-suunnan kehityskäytävässä vuoteen 2050 mennessä. Arvio perustui Greater Helsinki Vision -suunnittelukilpailun lähtökohtiin, jossa metropolialueen väestön oletettiin kasvavan nykyisestä 1.3 miljoonasta 2 miljoonaan tällä ajanjaksolla. Koska Östersundomin alueelle kaavaillaan noin uutta asukasta, kohdistuu loput kasvusta Sipoon kunnan ja Porvoon kaupungin alueille. Väestön ikääntyminen ja maahanmuutto vaikuttavat metropolialueen megatrendeinä myös Sibbesborgin väestörakenteeseen. Sibbesborgin kehityskuvan yhtenä tehtävänä onkin vastata alueen väestön monimuotoistumisen haasteeseen mahdollistamalla monipuolista asuntorakentamista erilaisille väestöryhmille. Etelä-Sipoossa houkutteleva ja luonteva paikka uudelle kaupunkirakenteelle on Sipoonlahden rannalla. Päätös kehittää aluetta uutena, jopa asukkaan ja työpaikan kaupunkina, luo poikkeukselliset lähtökohdat kunnan meren läheisen vyöhykkeen hyödyntämiselle. Sibbesborgin kehityskuva koskee vuonna 2011 järjestetyn Sibbesborgin kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailun aluetta ja kehityskuvan tavoitevuosi on 2065, jolloin yhdyskuntarakenne joukkoliikennejärjestelmineen voisi olla pääosin toteutunut. Sibbesborgin alueen kehittäminen jakautuu eri kaavahankkeisiin. Jo nyt on alueella meneillään osayleis- ja asemakaavoitusprosesseja. Tarkoituksena kuitenkin on, että eri aikaan ja eri tasoilla käynnissä olevat suunnittelu- ja kaavoitusprosessit sovitetaan yhteen mahdollisimman hyvin. Sibbesborgiksi nimetyn alueen suunnittelusta järjestettiin vuonna 2011 kaikille avoin kansainvälinen suunnittelukilpailu. Kilpailuehdotuksista löydettiin visionäärisiä tulevaisuuskuvia sekä kaupunkirakenteesta, asumisesta että asukkaiden elämäntavoista. Nämä tulevaisuuskuvat on koottu ja kiteytetty kehityskuvaan. Nyt suunnittelu jatkuu Sibbesborgin osayleiskaavan laatimisella yhteistyössä suunnittelukilpailun voittaneen työryhmä (WSP Finland Oy) kanssa. Samanaikaisesti kehityskuvan kanssa on laadittu esiselvitys itämetron linjaus- ja maankäyttövaihtoehdoista. Sipoon kunta on parhaillaan osapuolena myös Östersundomin kuntien yhteisen yleiskaavan laatimisessa, jossa päätavoitteena on ohjata yhdyskuntarakenteen voimakas kehitys itämetron jatkeeseen tukeutuen. Fram till idag har metropolområdet utvecklats osymmetriskt. Den täta och kraftigaste tillväxten går ut från Helsingforsudden norrut och västerut, medan strukturen blir glesare och mer splittrad österut. Men även i östlig riktning råder ett tillväxttryck och inför detta görs förberedelser på de olika planläggningsnivåerna inom trafik- och markanvändningsplaneringen. I Generalplan för Sibbo 2025 förbereder kommunen sig inför radikala förändringar i samhällsstrukturen. De strategiska målen i generalplanen verkställs genom den mer detaljerade planläggningen och konkretiseras till sist i byggnadsprojekten. Avgörande för huvudstadsregionens konkurrenskraft är att producera en mångsidig stadsstruktur och boendeformer till rimliga priser längs goda kollektivtrafikförbindelser. Generalplan för Sibbo 2025 och tillväxtstrategin skapar underlaget för utvecklingen av Södra Sibbo. Arbetet med utvecklingsbilden för Sibbesborg knyter an till flera utvecklingsbilder och planer på olika nivåer beträffande markanvändningen i Nyland och Sibbo. Dessa redan uppgjorda riktlinjer och planer har en central roll för arbetet med utvecklingsbilden eftersom den avser att stödja och komplettera den övriga regionala utvecklingen samt Sibbo kommuns egna målsättningar, målbilder och planer. I anslutning till generalplanen fastställdes en strategi för kraftig tillväxt enligt vilken en årlig ökning av invånartalet med 5

6 hela 5 % eftersträvas. I ramplanen för Helsingfors-Borgå, som utarbetades i samarbete med Helsingfors, Vanda, Borgå och landskapsförbunden, var utgångspunkten en ökning på ca nya invånare i den östliga utvecklingskorridoren fram till år Uppskattningen grundar sig på utgångspunkterna i planeringstävlingen Greater Helsinki Vision, där man antog att befolkningen i metropolområdet kommer att öka från dagens 1,3 miljoner till 2 miljoner människor under samma period. Eftersom man räknar med ca nya invånare till Östersundom, riktar sig resten av tillväxten till Sibbo kommun och Borgå stad. Den åldrande befolkningen och immigrationen är megatrender i metropolområdet som också inverkar på befolkningsstrukturen i Sibbesborg. Därför är ett mål med utvecklingsbilden för Sibbesborg att svara på utmaningen i fråga om den diversifierade befolkningen genom att tillhandahålla mångsidigt bostadsbyggande för olika befolkningsgrupper. Stranden av Sibboviken är en attraktiv och naturlig plats för den nya stadsstrukturen i Södra Sibbo. Beslutet om att utveckla området som en ny stad med upp till invånare och arbetstillfällen skapar exceptionella förutsättningar att utnyttja den havsnära zonen. Utvecklingsbilden för Sibbesborg omfattar det område som var föremål för tävlingen om ett hållbart samhälle, som arrangerades år Utvecklingsbilden tar sikte på år Då torde merparten av samhällsstrukturen och kollektivtrafiksystemet vara anlagd. Utvecklingen av Sibbesborg indelas i olika planprojekt. Redan nu pågår delgeneral- och detaljplanläggningsprocesser i området. Avsikten är dock att de planerings- och planläggningsprocesser som pågår enligt olika tidtabeller och på olika nivåer ska anpassas till varandra i så hög utsträckning som möjligt. År 2011 arrangerades en internationell tävling om planeringen av det aktuella området, som fick namnet Sibbesborg. Tävlingsbidragen innehöll visionära framtidsbilder om såväl stadsstrukturen och boendet som invånarnas livsstilar. Dessa framtidsbilder har samlats och sammanfattats i utvecklingsbilden. Nu fortsätter planeringen med utarbetandet av en delgeneralplan för Sibbesborg i samarbete med arbetsgruppen som vann planeringstävlingen (WSP Finland Oy). Parallellt med utvecklingsbilden har man gjort en förutredning över metrons sträckning österut jämte därtill anknytande markanvändning. Sibbo kommun deltar som bäst även i utarbetandet av den för tre kommuner gemensamma generalplanen för Östersundom, vars främsta syfte är att styra den kraftiga utvecklingen av samhällsstrukturen med stöd av förlängningen av östmetron. Kuva 1 Kehityskuvan alue kattaa Sibbesborgin kestävän kehityksen kilpailun alueen Bild 1. Utvecklingsbilden för Sibbesborg täcker det område som var föremål för tävlingen om en hållbar utveckling. SIBBESBORGIN KEHITYSKUVA 6

7 UTVECKLINGSBILD FÖR SIBBESBORG 1.2 Sibbesborgin kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailu Ajatus Sibbesborgin kaupunkikokonaisuudesta sisältyy jo vuonna 2008 hyväksyttyyn Sipoon kunnan yleiskaavaan 2025 ja yleiskaavatyöhön liittyneeseen kasvustrategiaan. Pääkaupunkiseudun itäsuunnan kehitysmahdollisuuksia tarkasteltiin seudullisena yhteistyönä vuonna 2009 Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelmassa eli HEPO-selvityksessä, jossa vertailtiin muun muassa eri raidejärjestelmien vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. Söderkullan alueen kehitysmahdollisuudet nähtiin HEPO-työssä merkittävinä ja näin syntyi ajatus monialaisen suunnittelukilpailun järjestämisestä Sipoon yleiskaavan osoittamalle alueelle Sipoonlahden ympäristöön. Suunnittelukilpailu osoittautui toimintatavoiltaan ja lopputuloksiltaan monella tavalla kunnalle hyödylliseksi prosessiksi, joka alkoi jo kilpailuohjelman työstämisestä. Avoimuus, vuorovaikutteisuus ja monialaisuus olivat kilpailun järjestämiselle asetettuja pääperiaatteita, joiden noudattamiseksi järjestettiin useita asiantuntijoille, luottamusmiehille, virkamiehille ja asukkaille suunnattuja työpajoja ja seminaareja sekä hyödynnettiin hankkeen nettisivuja laajan vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi. Kilpailun valmistelussa tehtiin yhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa ja kilpailun valmisteluun saatiin tukea TEKESin kestävän yhdyskunnan ohjelmasta. Aalto-yliopiston tutkijat ovat tehneet yhteenvetoa ja arviointia hankkeen valmistelusta ja siitä saaduista opeista ja kokemuksista. (Sibbesborg kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailu. Raportti hankkeen valmistelusta ja toteutuksesta Aalto-yliopiston julkaisusarja) Tavoite on, että raportoinnin kautta vastaavan, tai kevyemmänkin, kilpailuhankeen valmistelijat pystyisivät tehostamaan omaa valmisteluprosessiaan ja ottamaan Sibbesborgin valmistelussa kokeilluista elementeistä hyödyn itselleen. Kilpailu käytiin vuoden 2011 aikana. Kilpailuehdotukset asetettiin hankkeen nettisivuille kommentoitavaksi ja arvosteltavaksi, jonka jälkeen arvioinneista ja kommenteista koostettiin yhteenveto tuomariston hyödynnettäväksi. Tuomariston työryhmä ja asiantuntijat antoivat myös oman arvionsa tuomariston käyttöön kilpailun ratkaisua varten. Kilpailun tulokset julkaistiin tammikuussa Kaikkiaan viisi työtä palkittiin ja lisäksi jaettiin kolme kunniamainintaa. Kaikkia palkittuja töitä käytetään hyödyksi jatkosuunnittelussa. Kilpailun lähtökohta: Sibbesborg visio Tulevaisuuden Sibbesborg on ainutlaatuinen jopa asukkaan kestävä ja inhimillinen alue, jossa toimiva kaupunkirakenne, luonto ja perinteikäs kulttuurimaisema yhdistyvät tasapainoisesti. Sibbesborg toteutuu vaiheittain osana Helsingin seutua orgaanisena ja vuorovaikutteisena prosessina, jossa opitaan jatkuvasti paremmin vastaamaan kestävän kehityksen tavoitteisiin. Sibbesborgissa viihdytään, nautitaan elämästä ja sujuvasta arjesta. Tuomariston mukaan Nourish!-ehdotuksessa oli innovatiivisin rakenne Sibben ja Borgin kaksoiskaupungille. Siinä lyhyet välimatkat houkuttelevat kävelemään ja pyöräilemään, ja tehokas joukkoliikenne edistää kestävyyttä. Asumisessa painottuvat nollaenergiatalot. Tuomaristo arvosti myös WSP:n tapaa hyödyntää paikallisia vahvuuksia ja kehittää Sibbesborgista aikanaan suomalaisen lähiruoan brändiä - Sipoon kunnan kehitysjohtaja Mikko Aho 7

8 1.2 Den internationella planeringstävlingen om ett hållbart samhälle i sibbesborg Tanken på att utveckla ett stadskoncept för Sibbesborg ingick redan i den år 2008 fastställda generalplanen Sibbo Generalplan 2025 och i tillväxtsstrategin i anslutning till generalplanearbetet. Möjligheterna att utveckla huvudstadsregionen i östlig riktning granskades som ett regionalt samarbete i ramplanen för Helsingfors-Borgå (HEPO-utredningen) år 2009, där man bl.a. jämförde hur olika spårsystem inverkar på samhällsstrukturen. I HEPO-utredningen ansågs möjligheterna att utveckla Söderkullaområdet som mycket betydande och därigenom uppkom tanken på att anordna en branschövergripande planeringstävling för det i Generalplan för Sibbo 2025 anvisade området i omgivningarna vid Sibboviken. Planeringstävlingen visade sig beträffande arbetssätten och slutresultatet vara ett i många hänseenden nyttigt projekt för kommunen. Projektet började redan med utarbetandet av tävlingsprogrammet. Öppenhet, växelverkan och branschövergripande processer var huvudprinciperna för tävlingen. Man höll flera verkstäder och seminarier som riktade sig till experter, förtroendevalda, tjänstemän och invånare, samt informerade aktivt på projektets webbsida för att uppmuntra till växelverkan i vida kretsar. Beredningen av tävlingen gjordes i samarbete med Aalto-universitetet och för denna fas erhölls finansiering från TEKES program för ett hållbart samhälle. Forskare vid Aalto-universitetet har gjort ett sammandrag och en bedömning av projektberedningen och av lärdomen och erfarenheterna från projektet. (Sibbesborg kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailu. Raportti hankkeen valmistelusta ja toteutuksesta Aalto-yliopiston julkaisusarja). Målet är att organisationer som arbetar med liknande eller mindre omfattande tävlingsprojekt med hjälp av rapporten ska kunna effektivera sin egen beredningsprocess och dra fördel av de element som man experimenterade med i beredningen av Sibbesborgsprojektet. Tävlingen pågick år Tävlingsbidragen lades ut på projektets webbplats för kommentering och bedömning. Därefter gjordes ett sammandrag av responsen för juryns arbete. Arbetsgruppen och experterna gav också egna utlåtanden innan juryn träffade sina slutliga val. Tävlingsresultaten offentliggjordes i januari Inalles fem arbeten belönades och därtill utdelades tre hedersomnämnanden. Samtliga belönade bidrag används som underlag för den fortsatta planeringen. Utgångspunkt för tävlingen: Sibbesborgsvisionen Framtidens Sibbesborg är en unik, hållbar och mänsklig ort med upp till invånare. I Sibbesborg samverkar den smidiga stadsstrukturen med naturen och det traditionsrika landskapet på ett balanserat sätt. Sibbesborg genomförs etappvis som en del av Helsingforsregionen inom ramen för en organisk och interaktiv process där alla parter kontinuerligt lär sig mer om hur man kan tillgodose målen för hållbar utveckling. I Sibbesborg trivs invånarna. De njuter av livet och sin smidiga vardag. Enligt juryn uppvisar förslaget Nourish! den mest innovativa strukturen med de två tätt byggda kärnområdena Sibbe och Borg. De korta avstånden erbjuder bra möjligheter till att röra sig till fots eller med cykel medan effektiv kollektivtrafik främjar hållbarhet. Tyngpunkten i boende ligger i nollenergihus. Juryn värdesatte även WSP:s sätt att utnyttja lokala styrkor och i sinom tid utveckla Sibbesborg till ett varumärke för finländsk närmat Sibbo kommuns utvecklingsdirektör Mikko Aho SIBBESBORGIN KEHITYSKUVA 8

9 UTVECKLINGSBILD FÖR SIBBESBORG Kuvat 2,3 ja 4. Kolmen palkitun ehdotuksen esittämät miljöövisiot. Bilder 2,3 och 4. Miljövisioner presenterade i de tre belönade bidragen. Kuvat 5, 6 ja 7. Kolmen palkitun ehdotuksen esittämät yhdyskuntarakenteet Bilder 5,6 och 7. Samhällsstrukturer presenterade i de tre belönade bidragen. 9

10 1.3 Visiosta suunnitteluun ja rakentamiseen Kehityskuvan tarkoitus Sibbesborgin ja koko itämetron kehityskäytävän tulevaisuuden näkymissä on kyse suuresta kulttuurisesta muutoksesta: pääkaupunkiseudun itäisen rannikkoalueen kaupunkirakenne kasvaa, tiivistyy ja monipuolistuu. Yksittäisten kaavojen kautta ei päästä tarkastelemaan kokonaisuutta ja toisaalta laajamittainen kaupunkikehitys on niin kompleksista, ettei sitä edes pysty hallitsemaan detaljikaavojen ja perinteisen blueprint -suunnittelun, hierarkkisen kaavajärjestelmän, avulla. Kyse on jatkuvasta prosessista, jolle tässä tulevaisuuskuvassa annetaan suuntaa. Kehityskuvassa on määritelty tavoitteita kestävälle yhdyskunnalle ja keskitytty vastaamaan kysymykseen, miten tämä kaikki toteutuu. Tavoitteiden kirjaaminen ei yksistään kanna niiden toteutumiseen vaan pelkästään tuottaa mappeja kirjahyllyyn pölyttymään. Sibbesborgin kehitys on prosessi, jossa kaikki ovat mukana. Se on kunnan päättäjien, virkamiesten, asukkaiden ja yksityisten toimijoiden yhteinen ponnistus, josta kaikki tahot saavat hyötyä. Kehityksen toteutuminen vaatii laajaa yhteistyötä ja innovaatioita uusien toimijoiden kanssa. Kehityskuva määrittelee tavoitteita koskevat kriteerit, joilla tavoitteiden arvioidaan täyttyvän ja mittarit, joiden avulla seurataan kriteerien täyttymistä. Näillä työkaluilla voidaan arvioida kaavahankkeita eri tasoilla ja sitä, toteuttavatko ne uutta kestävää sipoolaista yhdyskuntaa. Uuden kaupunkirakenteen luominen on vastuullinen ja pitkäjänteinen prosessi. Oikeilla ratkaisuilla päästään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviin tuloksiin ja säästytään monilta vaikeuksilta. Tavoitteiden onkin pysyttävä kirkkaana mielessä koko pitkän prosessin ajan. Kehityskuvan yhteydessä laadittu suunnittelun kestävyyskriteerit ovat selkeä ohjeistus suunnittelulle ja niiden toteutumista voidaan seurata, vaikka toteutusprosessi onkin joustava ja antaa tilaa muutoksille. Sibbesborgin osayleiskaavatyön tavoitteena on konkretisoida näitä kestävän yhdyskunnan kriteerejä fyysisen ja kulttuurisen ympäristön suunnitteluratkaisuiksi. Kehityskuva havainnollistaa niitä periaatteita ja tavoitteita, joiden mukaisiin suunnitteluratkaisuihin osayleiskaavatyössä, tarkemmissa suunnitteluvaiheissa sekä niiden toteuttamisessa pyritään. Tällä tavoin kehityskuva ohjeistaa alueen osayleiskaavoitusta, asemakaavoitusta ja hankkeiden toteuttamista. Kehityskuvaan on koottu Sibbesborgin kansainvälisessä suunnittelukilpailussa palkittujen kilpailutöiden parhaat ideat. Tavoitteet on muotoiltu käyttäen hyväksi kilpailun lähtökohtia ja tuloksia, kilpailuehdotusten arviointiperusteita sekä työpajojen tuloksia. Sibbesborg on hyvä prosessi, koska jokaisen työpajan ja seminaarin myötä vahvistuu käsitys, että aikaisemmat päätökset ovat olleet oikeita ja saadaan uusia ideoita, joilla jatketaan eteenpäin. - Yhdyskuntasuunnittelun teorian professori Panu Lehtovuori lokakuussa2012 SIBBESBORGIN KEHITYSKUVA 10

11 UTVECKLINGSBILD FÖR SIBBESBORG 1.3 Från vision till planering och byggande Utvecklingsbildens syfte Framtidsvisionerna för Sibbesborg och hela utvecklingskorridoren längs östmetron handlar om en stor kulturell förändring: stadsstrukturen i de östra kustområdena av huvudstadsregionen växer, förtätas och blir mångsidigare. Det går inte att granska helheten med hjälp av enskilda planer, och å andra sidan är stadsutvecklingen så omfattande och komplex att den inte kan hanteras med hjälp av det hierarkiska plansystemet med detaljplaner och traditionell blueprint-planering. Det handlar om en kontinuerlig process som denna utvecklingsbild ska visa riktningen för. I utvecklingsbilden har mål fastställts för ett hållbart samhälle och tonvikten ligger på att hitta svar på hur allt detta ska genomföras. Att man dokumenterar målen innebär visserligen att det finns mappar som samlar damm på hyllorna, men inte att målen automatiskt skulle verkställas. Utvecklingen av Sibbesborg är en process som involverar alla. Processen är beslutsfattarnas, tjänstemännens, invånarnas och de privata aktörernas gemensamma strävan som kommer att ge alla nytta. Förverkligandet av utvecklingsarbetet förutsätter ett brett samarbete mellan nya aktörer och innovativa lösningar. Utvecklingsbilden definierar kriterierna för målen och indikatorer för uppföljningen av dem. Med hjälp av dessa verktyg kan man utvärdera planprojekt på olika nivåer och säkerställa att de leder till ett nytt hållbart samhälle i Sibbo. Att skapa en ny stadsstruktur är en ansvarsfull och långsiktig process. Genom att ta de rätta besluten kan man uppnå ekonomiskt, socialt och ekologiskt hållbara resultat och besparas från många svårigheter. Det gäller att hålla målen klara under hela den långa processen. Kriterierna för hållbarhet ger tydlig handledning åt planeringen, och det går att följa upp uppfyllandet av kriterierna trots att genomförandeprocessen är flexibel och ger utrymme för ändringar. Målet med utarbetandet av en delgeneralplan för Sibbesborg är att konkretisera dessa kriterier för ett hållbart samhälle till lösningar i planeringen av såväl den fysiska som den kulturella miljön. Utvecklingsbilden illustrerar de principer och mål som man strävar efter att iaktta i arbetet med att ta fram lösningar för delgeneralplanen och i de mer detaljerade planeringsfaserna samt vid genomförandet av planerna. På det här sättet styr utvecklingsbilden delgeneralplaneringen, detaljplaneringen och planeringen på projektnivå. De bästa idéerna från de belönade tävlingsbidragen i den internationella tävlingen om ett hållbart samhälle för Sibbesborg har sammanfattats i utvecklingsbilden. Målen har formulerats med hjälp av utgångspunkterna för tävlingen och tävlingsresultaten, grunderna för bedömningen av tävlingsbidragen liksom resultaten av verkstäderna. Sibbesborg är en bra process eftersom varje verkstad och seminarium stärker uppfattningen om att de tidigare besluten har varit de rätta och ger nya idéer som bär arbetet vidare. - Panu Lehtovuori, professor i samhällsplaneringsteori, oktober

12 1.3.2 Avoin ja vuorovaikutteinen työprosessi Sibbesborgin kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailun ohjelmointivaiheessa muotoiltiin tavoitteet kilpailulle asiantuntija- ja asukastyöpajojen avulla sekä kunnan päättäjien kanssa yhdessä. Pääperiaatteina alueen suunnittelun järjestämisessä tulee jatkossakin olemaan monialaisuus, avoimuus ja vuorovaikutteisuus. Työpajat ja seminaarit tuottavat arvokasta aineistoa suunnittelun taustaksi ja tavoitteeksi. Yhdessä tekeminen tarjoaa tilaisuuden reflektiiviselle oppimiselle, joka liittyy suunnittelukäytäntöjen muodostamiseen ja luovaan uuden toimintakulttuurin etsimiseen. Suunnitteluorganisaatio ei pelkästään ratkaise käsillä olevia suunnittelukysymyksiä ja ongelmia vaan pohtii laajemmin, miten suunnittelun ja toteutuksen toimintaedellytyksiä kehitetään. Kehityskuvan laatimisessa on hyödynnetty Sibbesborgin kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailun tavoitteet ja valmisteluaineisto, joka on koottu eri tahoilta ja toimijoilta vuoden 2010 kuluessa. Aineistoa ja tavoitteita koottiin valtuustoseminaarin, asiantuntija- ja asukastyöpajojen sekä asukas-kyselyjen avulla Aalto-yliopiston kanssa yhteistyössä. Sibbesborgin kehityskuvatyö käynnistettiin keväällä 2012 Sipoon kunnan ja WSP Finland Oy:n kesken. Kehityskuvan laatimisen menetelmänä ja työtapana jatkettiin työpajatyöskentelyä päättäjien, virkamiesten ja asiantuntijoiden välillä. Samaan aikaan kehityskuvatyön kanssa käynnistyivät myös itäisen metron jatkeen selvitystyö sekä siihen liittyvien maankäytön rakennemallien laadinta. Nämä prosessit on suunniteltu tukemaan sekä toisiaan että osayleiskaavatyötä. Kehityskuvan työpajoja on kuvattu tarkemmin liitteessä 1. Kehityskuva = yhteinen suunta kehitykselle En öppen och interaktiv arbetsprocess I samband med programmeringen av planeringstävlingen för ett hållbart samhälle i Sibbesborg fastställdes målen för tävlingen med stöd av expert- och invånarverkstäder och i samarbete med beslutsfattarna i kommunen. Branschövergripande processer, öppenhet och växelverkan kommer även i fortsättningen att vara huvudprinciperna i planeringen av området. Verkstäderna och seminarierna resulterar i värdefullt material som förädlas till underlag och mål för planeringen. Gemensamma förehavanden öppnar möjligheter för reflexiv inlärning, som i sin tur hänger samman med uppkomsten av nya planeringsrutiner och med kreativt sökande efter en ny verksamhetskultur. Planeringsorganisationen ska inte enbart lösa de planeringsfrågor och problem den ställs inför, utan på bredare front fundera på hur verksamhetsbetingelserna för planeringen och genomförandet kan förbättras. Utvecklingsbilden för Sibbesborg bygger på målen för planeringstävlingen om ett hållbart samhälle och på det beredningsmaterial som samlades in av olika instanser och aktörer under år Materialet och målen behandlades i samarbete med Aalto-universitetet på ett fullmäktigeseminarium, på expert- och invånarverkstäder och i en invånarenkät. Våren 2012 startade Sibbo kommun och WSP Finland Oy arbetet med att ta fram en utvecklingsbild för Sibbesborg. Metoden och arbetssättet var alltjämt att hålla verkstäder med beslutsfattare, tjänstemän och experter. Parallellt med detta arbete startades även utredningen om en förlängning av östmetron samt om strukturmodeller för markanvändningen i anknytning till detta. Dessa processer har planerats för att stödja såväl varandra som arbetet med delgeneralplanen. De verkstäder som hölls för sammanställandet av utvecklingsbilden beskrivs närmare i bilaga 1. Utvecklingsbild = en gemensam riktning för utvecklingen SIBBESBORGIN KEHITYSKUVA 12

13 13 UTVECKLINGSBILD FÖR SIBBESBORG

14 2 SIBBESBORGIN KEHITYSKUVA UTVECKLINGSBILD FÖR SIBBESBORG 2.1 KEHITYSKUVAN KITEYTYS Sibbesborgin kehityskuva tähtää tulevaisuuteen ja tavoitetilaa on tarkastelu vuosien 2035 ja 2065 etappien kautta. Olennaista suunnittelussa ja kehityksessä on kuitenkin prosessin jatkuvuus. 2.1 USAMMANFATTNING AV UTVECKLINGSBILDEN Utvecklingsbilden för Sibbesborg tar sikte på framtiden och målbilden har granskats utifrån två deletapper fram till år 2035 respektive Kontinuiteten i processen är emellertid det väsentliga för planeringen och utvecklingen. SIBBESBORGIN KEHITYSKUVA 14

15 UTVECKLINGSBILD FÖR SIBBESBORG Sibbesborgin kaupunkikokonaisuuden toteutuminen tapahtuu pala kerrallaan asemakaavahankkeiden kautta, joista osa on jo käynnissä. Nykyiseen Söderkullan keskustaan tukeutuen yhdyskuntarakenne voi lähteä kasvamaan ja tiivistymään kokonaissuunnitelman mukaisesti. Kehityskuva ohjaa fyysisen ympäristön suunnittelua ja antaa myös suuntaviivoja palveluiden toteuttamiseen ja elinkeinojen ohjaukseen. Kokonaisvaltaisen suunnittelun avulla alueen toteuttamista pystytään ennakoimaan ja vaiheistamaan. Sibbesborgin alueella on tarkoitus asua asukasta vuonna Tämä on lähes 7 % Suur-Helsingin asukasennusteesta vuonna 2035 ja kattaa noin neljänneksen asukasmäärän kasvusta Suur-Helsingin alueella. Lisäksi alueelle on kaavailtu n työpaikka. Realistisen toteuttamisohjelman lisäksi tarvitaan voimakas brändi, jonka turvin Sipoo voi lähteä kehittämään yhdyskuntarakennettaan ja elinkeinoelämäänsä omaan kulttuuriseen identiteettiinsä pohjautuen. Brändi ammentaa nykyhetkestä ja sen mahdollisuuksista, mutta samalla luo määrätietoisesti uutta ja viitoittaa kohti niitä keinoja ja toimenpiteitä, joilla kasvusysäys Sibbesborgiin saadaan aikaan. Kestävän yhdyskunnan luominen on koko aluekehityshankkeen perusta. Liikkumisen aiheuttamat ympäristökuormat, työelämän ja palvelutuotannon toimintaympäristön muutokset ja kasvava verkkoympäristön tukema yhteisöllisyys viitoittavat tietä kohti uudenlaista paikallisuutta. Alueen sisällä voidaan tulevaisuudessa työskennellä ja virkistyä, jos tälle luodaan houkuttelevat edellytykset. On ratkaistava minkälaisia työntekoon, asumiseen ja virkistykseen liittyviä palveluita sibbesborgilainen tarvitsee viihtyäkseen alueella mahdollisimman pitkään, ja mitkä ovat vahvan kulttuurisen identiteetin tekijät. Kehityskuva on virkamiesten, päättäjien, asukkaiden ja yksityisten toimijoiden yhteinen ponnistus, josta kaikki tahot saavat hyötyä. Toteuttamisen eri vaiheisiin saadaan useita toimijoita ja kumppaneita, joiden kanssa löydetään yhteistyölle toimivia muotoja. Kyseessä on pääkaupunkiseudun alueella ainutlaatuisesta aluekehityshankkeesta, jolle on tarpeen luoda positiivinen mielikuva seudullisesti ja paikallisesti. Vahva brändi auttaa tämän mielikuvan luomisessa. Stadskonceptet Sibbesborg genomförs bit för bit inom ramen för detaljplaneprojekt, varav en del redan har påbörjats. Med stöd av det befintliga centrumet i Söderkulla kan samhällsstrukturen börja växa och förtätas i enlighet med den övergripande planen. Utvecklingsbilden styr planeringen av den fysiska miljön och ger också riktlinjer för genomförandet av servicen och för vägledningen av näringarna. Med hjälp av den övergripande planeringen kan man förutse genomförandet av området och dela in det i faser. Det är tänkt att det ska bo invånare i Sibbesborgsområdet år Det är närmare 7 % av Storhelsingfors befolkningsprognos för år 2035 och täcker ungefär en fjärdedel av befolkningstillväxten i Storhelsingfors. Därtill räknar man med att området ska omfatta ca arbetstillfällen. Förutom en realistisk plan för genomförandet behövs ett starkt varumärke som stödjer Sibbo i strävan att utveckla samhällsstrukturen och näringslivet med utgångspunkt i den kulturella identiteten. Varumärket grundar sig på nuläget och dess möjligheter men skapar samtidigt målmedvetet någonting nytt och stakar ut vägen mot de sätt och åtgärder som ska få till stånd en tillväxtboom i Sibbesborg. Att skapa ett hållbart samhälle är grundvalen för hela regionutvecklingsprojektet. Den miljöbelastning som trafiken medför, förändringarna i arbetslivet och serviceproduktionen och samhällstillvändheten, som växer med stöd av nätverken, visar vägen mot en ny slags lokal förankring. I framtiden kan folk både arbeta och rekreera sig inom området, om attraktiva förutsättningar skapas för detta. Hurdan service i anknytning till arbete, boende och rekreation som Sibbesborgsborna behöver för att stanna i området så länge som möjligt, och vilka faktorer som står bakom den starka kulturella identiteten, är frågor som bör behandlas. Utvecklingsbilden är tjänstemännens, beslutsfattarnas, invånarnas och de privata aktörernas gemensamma ansträngning som kommer att ge alla nytta. De olika faserna av genomförandet involverar flera aktörer och parter, och tillsammans med dessa fastställs lämpliga former för samarbetet. Sibbesborg är ett unikt regionutvecklingsprojekt i huvudstadsregionen, och det är viktigt att skapa en positiv image för det både regionalt och lokalt. Ett starkt varumärke hjälper till att skapa denna image. 15

16 Kuva 9. Sibbesborgissa yhdyskuntarakenteen eräs laatutekijä on avoimen maisematilan reunan pituus ja korttelien avautuminen maisemaan. Bild 9. En kvalitetsfaktor i samhällsstrukturen i Sibbesborg är det långa, öppna landskapsrummet och kvarteren som vänder sig mot vyerna. SIBBESBORGIN KEHITYSKUVA 16

17 UTVECKLINGSBILD FÖR SIBBESBORG Lähielämää! - Kehityskuvan teemat ja ydinkohdat Työpaikkaomavarainen lähiruoan ykkönen Suomessa Sibbesborg on itsenäinen kaupunkikeskus palveluineen ja työpaikkoineen, ei Helsingin esikaupunkivyöhykettä tai nukkumalähiötä Tavoitteena on työpaikkaomavaraisuus alueen kilpailukykyä ja ainutlaatuisuutta tukemalla Lähiruoka ja green care -palvelut ovat keskeisiä elinkeinoja Houkuttelevaa asumista maaseudun reunalla, meren läheisyydessä Sibbesborgissa on kohtuuhintaista asua palveluiden äärellä, kivalla paikalla ja toteuttaa unelmiaan Erilaisia kumppaneita asuntotyyppien innovointiin ja toteutukseen hyödynnetään aktiivisesti Arvokkaat luonto- ja maaseutualueet säilytetään rakentamisen ulkopuolella suurina eheinä kokonaisuuksina Urbaanin pikkukaupungin palvelut kävelyetäisyydellä Sibbesborg on perinteinen pikkukaupunki, jossa on lyhyt matka joka paikkaan ja helppo orientoitua Kaupunkirakenne on eheä ja tiivis, jolloin rakentaminen, joukkoliikenteen järjestäminen ja palveluiden tuottaminen on kustannustehokasta Sibbesborg on joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn kaupunki, jossa suurin osa asukkaista voi käyttää päivittäisessä arkielämässään joukkoliikennettä Sibbesborg on liikenteen solmukohta, johon on helppo tulla asioimaan Sibbesborgissa on vahva paikalliskulttuuri Innovatiivinen ja kestävä yhdyskunta Innovatiivisuus energiahuollon, yhdyskuntarakenteen ja liikkumisen ratkaisuissa mahdollistavat energiatehokkuuden ja vähäpäästöisyyden Uusia keinoja ja toimintamalleja ennakkoluulottomasti soveltava - ja niistä tunnettu kaupunkikeskus. 17

18 Närliv! - Teman och huvudpunkter i utvecklingsbilden Bäst i Finland på närmat, självförsörjande på arbetstillfällen Sibbesborg är ett självständigt stadscentrum med service och arbetsplatser, ingen förstadszon eller sovstad till Helsingfors Målet är att genom att stödja områdets konkurrenskraft och unika egenskaper uppnå självförsörjning på arbetstillfällen Närproducerad mat och green care-tjänster är centrala näringsgrenar. Attraktivt boende på gränsen till landsbygden, nära have I Sibbesborg är det möjligt att till rimliga kostnader förverkliga drömmen om att bo i en trivsam miljö nära service Kommunen samarbetar aktivt med aktörer som utvecklar och förverkligar nya, innovativa boendeformer De värdefulla natur- och landsbygdsområdena bevaras som stora, sammanhängande helheter utanför de områden som bebyggs Service på promenadavstånd i den urbana småstaden Sibbesborg är en traditionell småstad där det är nära till allt och lätt att orientera sig Stadsstrukturen är sammanhängande och kompakt, vilket gör att det är kostnadseffektivt att bygga, anordna kollektivtrafiken och producera tjänster I Sibbesborg kan största delen av invånarna anlita kollektivtrafiken, cykla eller promenera för att utföra sina vardagliga göromål Sibbesborg är en knutpunkt för trafiken och lätt att nå för dem som vill uträtta ärenden i staden Sibbesborg har en stark lokalkultur. Innovativt och hållbart samhälle Innovativt tänkande när det gäller energiförsörjningen, samhällsstrukturen och hur man tar sig fram i staden bäddar för energieffektivitet och låga utsläpp Ett stadscentrum som fördomsfritt tillämpar nya metoder och verksamhetsmodeller och som också blir känt för det SIBBESBORGIN KEHITYSKUVA 18

19 UTVECKLINGSBILD FÖR SIBBESBORG 2.2 Kestävyys kokonaistavoitteena Kriteereillä ja mittareilla pyritään antamaan ohjeita ja reunaehtoja kokonaisvaltaisesti kestävän yhdyskunnan synnyttämiseksi. Tavoite juontaa juurensa Sibbesborgin kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailuun. Kilpailussa oli mainittu viisi ainutlaatuista teemaa, joiden suunnitteluratkaisujen nähtiin vaikuttavan oleellisesti kestävyyteen: liikkuminen, asuminen ja elämäntapa, palvelut ja työpaikat, ympäristö ja maisema sekä eko-ja energiatehokkuus. Kestävyydelle on olemassa runsaasti yhteisesti sovittuja määritelmiä, toisin kuin sen sukulaiskäsitteille ekologisuus tai ekotehokkuus. Kestävyyden määritelmistä kenties yleisin ja varhaisin on Brundtlandin komitean mietintö vuodelta Suomen kestävän kehityksen toimikunnan on määritellyt käsitteen suomalaisesta perspektiivistä vuosina Kestävyys siis sisältää ison joukon ekologisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia arvoja, joiden säilymistä pyritään turvaamaan tuleville sukupolville. Kestävyyttä voidaan verrata nelijalkaiseen tuoliin, jota kannattelevat ekologinen, taloudellinen, yhteiskunnallinen ja kulttuurinen jalka. Jos jalat eivät ole yhtä vahvoja, tuoli kaatuu. Samoin yhdyskunta ei voi pitkään toimia kuin neljän kestävyyden jalan varassa. Siksi tässä kestävyyskriteeristössä on pyritty kartoittamaan kestävän yhdyskunnan elementtejä tasapainoisesti, jokaisesta neljästä kestävyyden tukijalasta tasapuolisesti ammentaen. Tässä kehityskuvassa ja sen seurantavälineessä, kestävyyskriteeristössä, on tunnistettu tasapainoisesti kestävän yhdyskunnan elementit. Jotkut kriittiset resurssit ovat välttämättömiä elämän ylläpitämiseksi; tällaisia ovat mm. puhdas vesi ja elettävät ilmasto-olosuhteet, ja näiden säilymisestä on erityisesti huolehdittava. Kriittisistä resursseista erityisesti ilmasto-olosuhteiden voidaan katsoa olevan akuutisti uhattuna. Yhdyskuntasuunnittelu voi vastata erityisen hyvin ilmastonmuutoksen tuottamiin haasteisiin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämällä. Usein suunnittelun keskiössä ovat asuminen ja liikenne, joiden energiankulutukseen sekä päästöjen pienentämiseksi on tutkittu ja kehitetty ratkaisuja. Näitä ratkaisuja esim. nollaenergiarakentaminen ja raideliikenne pidetään jo pitkälti tulevaisuuden itsestäänselvyyksinä. Sibbesborgista halutaan tehdä kestävän kehityksen kaupunkilaboratorio kaikilla kestävyyden osa-alueilla. Erityisesti kestävän kehityksen mukaisessa yhdyskuntasuunnittelussa paitsioon jäänyt teema, elintarviketuotanto ja -huolto, pyritään nostamaan tutkimuskohteeksi ja ratkaisuja tutkitaan kaikilla kaupunkisuunnittelun tasoilla. Lähiruoka ja kaupunkiviljely ovat läpileikkaavia teemoja, jotka tuovat uudenlais- 19

20 ta sisältöä ja näkökulmaa niin moderniin elintarviketuotantoon elinkeinona, peruspalveluiden järjestämiseen kuin asumisen ratkaisuihinkin. Kestävää yhdyskuntaa suunniteltaessa alue tulee nähdä ennen kaikkea sosiaalisena ympäristönä, joka ammentaa paikallisista lähtökohdista. Aineen ja energian kulutuksen tulee olla kestävällä pohjalla. Tähän pyritään vastaamaan Sibbesborgin teemaksi valikoitu- neella teemalla Lähielämää! Sibbesborgin kestävän yhdyskunnan kilpailu kiinnitti yhdyskuntarakenteen tavoitteet, jota tämä kehityskuva syventää ja tarkentaa. Kilpailun arvostelupöytäkirjaan on koottu tärkeimmät yleiset periaatteet, joita suunnittelussa tulisi noudattaa. Kestävä yhdyskuntarakenne Sibbesborgissa on kiteytetty oheiseen kuvioon. Kestävyys on kykyä tyydyttää nykyisen yhteiskunnan tarpeet heikentämättä tulevien sukupolvien kykyä tyydyttää omia tarpeitaan (Brundtland, 1987) Kestävä kehitys on jatkuvaa, ohjattua yhteiskunnallista muutosta eri aluetasoilla, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Keskeistä on kolme ulottuvuutta, ympäristötaloudellinen, yhteiskunnallinen ja kulttuurinen, jossa talous on alistettu ekologiselle kestävyydelle. (Suomen kestävän kehityksen toimikunta, ) Kestävä yhdyskuntarakenne Sibbesborgissa tiivis, tehokas ja selvärajainen kaupunkirakenne, jossa on hyvä asua, tehdä töitä ja virkistyä, mutta jossa luonnonvaroja tai tilaa ei tuhlata eheä kaupunkirakenne koostuu monipuolisista ja keskenään erilaisista naapurustoista ja alueella on yksi urbaani keskusta jokaisella asukkaalla, työntekijällä ja vierailijalla on mahdollisuus toimia sosiaalista, kulttuurista ja luonnonympäristöä vaalien vahva silta menneisyyden ja tulevaisuuden välillä: siteet jokilaaksoon, mereen, maatalouteen ja kulttuurimaisemaan alue on tulevaisuudessa tunnettu ominaispiirteidensä hyödyntämisestä innovatiivisiksi, vähäpäästöisiksi, ihmisen mittakaavaisiksi ratkaisuiksi 2.2 Hållbarhet är det övergripande målet Hållbarhet var ett mål som sattes upp för planeringstävlingen om ett hållbart samhälle i Sibbesborg. Begreppet hållbarhet definieras bland annat i Brundtlandskommissionens betänkande (1987) och i en definition av Finlands kommission för hållbar utveckling (1994-5). Definitionerna ovan visar att begreppet hållbarhet är betydligt mer omfattande än t.ex. de aktuella begreppen energieffektivitet eller utsläppssnålhet. Hållbarhet innefattar sociala, kulturella och ekonomiska värderingar som man strävar efter att bevara bl.a. med hjälp av samhällsplaneringen. Hållbarhet kan jämföras med en stol, som förutom de ovan nämnda värderingar har ekologisk hållbarhet som fjärde ben. Om benen inte är lika starka eller långa, välter stolen. På samma sätt kan samhället fungera på lång sikt endast om det har de fyra aspekterna av hållbarhet att vila på. I den här utvecklingsbilden och de relaterade uppföljningsverktygen uppsättningen av hållbarhetskriterierna har vi identifierat vilka element som behövs för en balanserad hållbarhet. Vissa kritiska resurser är nödvändiga för att upprätthålla livsbetingelserna, såsom rent vatten och acceptabla klimatförhållanden, och att värna om dessa är särskilt viktigt. Av de kritiska resurserna kan särskilt klimatförhållandena betraktas som utsatta för akut hot. Genom att minska utsläppen av växthusgaser kan man genom samhällsplaneringen svara effektivt på de utmaningar som klimatförändringen medför. I planeringen ligger fokus ofta på boende och trafik, och mycket har åstadkommits för att minska energiförbrukningen och utsläppen i anknytning till dessa delområden av planeringen. Sådana lösningar, t.ex. SIBBESBORGIN KEHITYSKUVA 20

21 UTVECKLINGSBILD FÖR SIBBESBORG nollenergibyggande och spårtrafiken, betraktas redan nu i hög grad som framtidens självklarheter. Sibbesborg ska bli ett stadslaboratorium med hänsyn till alla aspekter av hållbarhet. Inom ramen för projektet strävar man särskilt efter att lyfta fram ett tema som hittills kommit i skymundan vid sådan samhällsplanering som iakttar principer för hållbar utveckling, nämligen livsmedelsproduktionen och -försörjningen. Lösningar för detta undersöks på alla nivåer av stadsplaneringen. Närproducerad mat och stadsodling är tvärsektoriella teman som ger nytt slags innehåll och nya synvinklar för en modern livsmedelsproduktion, omsorgstjänsterna och boendelösningarna. Vid planeringen av ett hållbart samhälle bör området först och främst ses som en social miljö som växer fram ur lokala utgångspunkter. Förbrukningen av material och energi ska vara på en hållbar grund. Med tanke på detta har begreppet Närliv valts som tema för Sibbesborg. Tävlingen om ett hållbart samhälle i Sibbesborg fastställde målen för samhällsstrukturen och dessa mål fördjupas och preciseras i denna utvecklingsbild. Protokollet över bedömningen av tävlingsbidragen omfattar de viktigaste allmänna principerna som bör iakttas vid planeringen. Med hållbar samhällsstruktur i Sibbesborg avses sammanfattningsvis: Hållbar samhällsstruktur i Sibbesborg tät, effektiv och klart avgränsad stadsstruktur där det är trevligt att bo, arbeta och rekreera sig men där man inte slösar med naturresurser eller utrymme den sammanhängande stadsstrukturen består av mångsidiga bostadsområden, som är sinsemellan annorlunda, och av ett urbant centrum alla invånare och personer som arbetar i eller besöker området har möjlighet att värna om den sociala miljön, den kulturella miljön och naturmiljön en stark bro mellan förgången tid och framtid: banden till ådalen, havet, jordbruket och kulturlandskapet i framtiden är området känt för att det drar fördel av sina särdrag för att skapa innovativa, utsläppssnåla lösningar av mänskliga mått. Hållbar utveckling är en utveckling som tillgodoser behoven av i dag utan att äventyra kommande generationers möjlighet att tillgodose sina behov (Brundtland, 1987) Hållbar utveckling är en kontinuerlig, styrd samhällelig förändring på olika regionnivåer, vars mål är att trygga möjligheterna till ett gott liv för nuvarande och kommande generationer. Hållbar utveckling består av tre dimensioner; den miljöekonomiska, den samhälleliga och den kulturella dimensionen, där ekonomin har underställts ekologisk hållbarhet. (Finlands kommission för hållbar utveckling, ) 21

22 2.3 Suunnittelun tavoitteet ja keinot tavoitteiden toteuttamiseksi Mikä erottaa Sibbesborgin pääkaupunkiseudun muista kehittyvistä alueista? Alueen potentiaaliksi ja erityisiksi vetovoimatekijöiksi on tunnistettu joukko teemoja ja tavoitteita, jotka ammentavat alueen nykyhetkestä ja sen rikkauksista. Sibbesborgissa on houkuttelevia sijainteja asumiselle kauniin ja idyllisen maaseudun reunalla ja meren läheisyydessä. Sibbesborgissa on potentiaali kehittyä työpaikkaomavaraiseksi lähiruoan ykköseksi Suomessa. Sibbesborg on historiallisesti ja maisemarakenteellisesti luonnollinen paikka kaupungille ja sinne voidaan toteuttaa h jossa palvelut ovat kävelyetäisyydellä. Sibbesborgissa on mahdollista elää aidosti paikallisesti. Lähielämään kuuluu sujuva arki helposti saavutettavine palveluineen, monimuotoinen ja luonnonläheinen asuminen sekä mahdollisuus työskennellä Sibbesborgin alueella työpaikkaomavaraisuuden ansiosta. Näihin osa-alueisiin liittyviä tavoitteita, toimenpiteitä sekä seurantakeinoja kuvataan tarkemmin seuraavissa luvuissa. Sibbesborgin yhdyskunnan suunnittelua ohjataan tulevaisuudessa mm. kriteeristön avulla. Kriteeristöstä on koottu itsenäinen prosessin myötä päivittyvä raportti, Sibbesborgin kestävyyskriteeristö. Kriteeristö on muotoutunut Sibbesborgin kilpailuvaiheen ja kehityskuvatyön aikana, ja sitä syvennetään tulevissa suunnitteluvaiheissa. 2.3 Målen för planeringen och sätten att uppnå målen Vad skiljer Sibbesborg från de övriga tillväxtområdena i huvudstadsregionen? Utvalda teman och mål som grundar sig på nuläget och områdets berikande egenskaper har fastställts som potentiella och särskilda attraktionsfaktorer för området. Sibbesborg erbjuder attraktiva områden för boende på gränsen till landsbygden och nära havet. Sibbesborg har möjlighet att utvecklas till Finlands bästa närmatsort som är självförsörjande på arbetstillfällen. Sibbesborg är av historiska och landskapsstrukturella skäl en naturlig plats för en urban småstad där all service ligger på promenadavstånd. I Sibbesborg är det möjligt att verkligen leva lokalt. Närliv innebär en smidig vardag med lättillgänglig service, ett mångfacetterat och naturnära boende samt möjligheter att tack vare självförsörjningen på arbetstillfällen även få en utkomst i Sibbesborg med omgivningar. Målen, åtgärderna och uppföljningsmetoderna i anknytning till ovan nämnda delområden beskrivs närmare i de följande kapitlen. Planeringen av samhället i Sibbesborg kommer i framtiden att styras bl.a. med stöd av en uppsättning kriterier. Kriterierna har samlats till en fristående rapport hållbarhetskriterier för Sibbesborg, som uppdateras allteftersom processen fortskrider. Kriterierna utformades under tävlingen och arbetet med utvecklingsbilden och kommer att fördjupas i de kommande planeringsfaserna. SIBBESBORGIN KEHITYSKUVA 22

23 UTVECKLINGSBILD FÖR SIBBESBORG Työpaikkaomavarainen lähiruoan ykkönen Suomessa Bäst i Finland på närmat, självförsörjande på arbetstillfällen Sibbesborg on itsenäinen keskusta palveluineen ja työpaikkoineen, ei Helsingin esikaupunkivyöhykettä tai nukkumalähiötä. Sibbesborg är ett självständigt centrum med service och arbetsplatser, ingen förstadszon eller sovstad till Helsingfors Sibbesborg tasapainottaa pääkaupunkiseudun rannikonsuuntaista kehitystä. Pääkaupunkiseudun yhtenä suurimpana haasteena on tarjota kohtuuhintaista asumista hyvillä sijainneilla ja siten turvata työvoiman saatavuus. Sibbesborgissa lisätään seudun asuntotuotantoa joukkoliikennekäytävän varrella yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Tonttitarjonta houkuttelevilla paikoilla hillitsee myös seudun hajautumista (sprawl-ilmiötä). Sibbesborg on Etelä-Sipoon yhdyskuntarakenteen painopiste, uusi kuntakeskus, jonka keskusta yhdistyy metron välityksellä Helsinkiin ja moottoritien välityksellä Porvooseen. Metroradan varrella on Sipoossa useita asemia, mutta Sibbesborgin keskusta erottuu muista asemaseuduista selkeänä pääkeskuksena, josta haetaan palveluja. Muut metroasemat (Majvik, Eriksnäs, Joensuu/ Skräddarby ja Västerskog) ovat alakeskuksia. Sibbesborg tarjoaa sellaisia maisemallisia, liikenteellisiä ja logistisia sijainteja asumiselle ja yrittämiselle, joista muualla pääkaupunkiseudulla on pulaa. Sipoonlahden ja Sipoon jokilaakson ympäristö hyödynnetään, sillä siellä on poikkeukselliset lähtökohdat merellisen ja maaseudun läheisen kaupunkirakenteen luomiselle. Elinkeinoelämän puolesta Sibbesborg tasapainottaa pääkaupunkiseudun itäpuolta, joka ei nykyisin ole verrattavissa länsipuoleen. Sibbesborgiin asettuu kaiken- Sibbesborg balanserar huvudstadsregionens utveckling i riktning med kusten. En av de största utmaningarna för huvudstadsregionen är att tillhandahålla fördelaktigt belägna bostäder till rimliga priser och därmed trygga tillgången på arbetskraft. I Sibbesborg ökar produktionen av bostäder i regionen längs kollektivtrafikkorridoren i enlighet med de gemensamma målen. Tomtutbudet i attraktiva områden dämpar också en splittring av tillväxten (sprawl-fenomenet). Sibbesborg är samhällsstrukturens högborg i Södra Sibbo, ett nytt kommuncentrum vars kärna kopplas via metron till Helsingfors och via motorvägen till Borgå. Det finns flera stationer i Sibbo längs metrobanan, men till skillnad från de övriga stationerna är Sibbesborg ett klart huvudcentrum som erbjuder service. De övriga metrostationerna (Majvik, Eriksnäs, Joensuu/Skräddarby och Västerskog) uppfyller inte en lika viktig funktion. I Sibbesborg finns det vackra platser som beträffande trafiken och logistiken är fördelaktiga för boende och företagande sådana platser som det råder brist på i den övriga huvudstadsregionen. Omgivningarna vid Sibboviken och längs Sibbo ådal utnyttjas eftersom de erbjuder exceptionella förutsättningar för att skapa en stadsstruktur som ligger nära såväl landsbygd som hav. I fråga om näringslivet balanserar Sib- 23