SIBBESBORGIN KEHITYSKUVA. Kohti kestävää yhdyskuntaa ja seudun tasapainoista kehitystä

Transkriptio

1 SIBBESBORGIN KEHITYSKUVA Kohti kestävää yhdyskuntaa ja seudun tasapainoista kehitystä

2 Tilaaja: Sipoon kunta Ohjausryhmä: Sipoon kehitysjohtaja Mikko Aho Aluekehitysarkkitehti Kaisa Yli-Jama Yleiskaavoittaja Eveliina Harsia Liikennesuunnittelija Eva Lodenius Kaavavalmistelija Virava Korkeamäki Arkkit. yo Klara Biström Työryhmä: Terhi Tikkanen-Lindström, Katriina Rosengren, Reetta Putkonen, Jani Päivänen, Suvi Järvinen, Teemu Holopainen, Tomi Jaskari, Laura Hietakorpi, Jenni Hyttinen

3 SISÄLTÖ 1 Johdanto 1.1 Lähtökohtia Sibbesborgin kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailu Visiosta suunnitteluun ja rakentamiseen Kehityskuvan tarkoitus Avoin ja vuorovaikutteinen työprosessi 13 2 Sibbesborgin kehityskuva 2.1 Kehityskuvan kiteytys Kestävyys kokonaistavoitteena Suunnittelun tavoitteet ja mittarit 20 Työpaikkaomavarainen lähiruoan ykkönen Suomessa 20 Houkuttelevaa asumista maaseudun reunalla, meren läheisyydessä 30 Urbaanin pikkukaupungin palvelut lähietäisyydellä 38 Innovatiivinen ja kestävä yhdyskunta Kehityskuva aikajanalla 48 3 Kehityskuvan toimeenpano 3.1 Keinot Maapolitiikka ja toteutusohjelma Monipuolinen asuntotuotannon toteuttaminen Työpaikkaomavaraisuuden edellytysten luominen Fyysisen kaupunkirakenteen suunnittelu Eri toimijoita osallistava jatkosuunnitteluprosessi 56 4 Kytkeytyminen seudun kehitykseen 4.1 Seudulliset kehityskuvat Kaavalliset lähtökohdat 65 LIITE 1 Työprosessin kuvaus 68

4 1 JOHDANTO 1.1 Lähtökohtia Sibbesborg on suurimittakaavainen hanke, jonka tavoite on vastata pääkaupunkiseudun kasvutarpeeseen ja toisaalta myös yhdyskuntarakenteen tavoitteelliseen kestävään kasvutapaan. Metropolialue on kehittynyt nykypäivään mennessä epäsymmetrisesti. Tiivis ja voimakkain kasvu suuntautuu Helsingin niemeltä pohjoiseen ja länteen, mutta idässä rakenne pirstoutuu ja harvenee. Pääkaupunkiseudun kasvupaine kohdistuu kuitenkin myös itäsuunnalle, ja tähän varaudutaan liikenteen ja maankäytönsuunnittelussa eri kaavatasoilla. 4 Sipoon yleiskaavassa 2025 varaudutaan radikaaliin muutokseen Sipoon kunnan yhdyskuntarakenteessa. Yleiskaavan strategiset tavoitteet toteutuvat alueen tarkemman suunnittelun kautta ja konkretisoituvat lopulta rakentamishankkeiksi. Pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn kannalta ratkaisevaa on tuottaa monipuolista kaupunkirakennetta ja kohtuuhintaista asumista hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Sipoon yleiskaava 2025 ja kasvustrategia luovat pohjan Etelä-Sipoon kehittämiselle. Sibbesborgin kehityskuvatyö kytkeytyy useisiin eritasoisiin Uudenmaan ja Sipoon maankäyttöä koskeviin kehityskuviin ja suunnitelmiin. Näiden jo tehtyjen linjausten ja suunnitelmien merkitys kehityskuvatyölle on keskeinen, sillä kehityskuvan on tarkoitus tukea ja täydentää muuta seudullista kehitystä sekä Sipoon omia tavoitteita, tahtotilaa ja suunnitelmia. Yleiskaavan yhteydessä hyväksyttiin vahvan kasvun strategia, jossa tavoitellaan asukasmäärän jopa 5 % vuosittaista kasvua. Helsingin, Vantaan, Porvoon ja maakuntaliittojen kanssa yhdessä laaditussa Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelmassa lähtökohtana pidettiin noin uuden asukkaan lisäystä itäsuunnan kehityskäytävässä vuoteen 2050 mennessä. Arvio perustui Greater Helsinki Vision -suunnittelukilpailun lähtökohtiin, jossa metropolialueen väestön oletettiin kasvavan nykyisestä 1.3 miljoonasta 2 miljoonaan tällä ajanjaksolla. Koska Östersundomin alueelle kaavaillaan noin uutta asukasta, kohdistuu loput kasvusta Sipoon kunnan ja Porvoon kaupungin alueille. Väestön ikääntyminen ja maahanmuutto vaikuttavat metropolialueen megatrendeinä myös Sibbesborgin väestörakenteeseen. Sibbesborgin kehityskuvan yhtenä tehtävänä onkin vastata alueen väestön monimuotoistumisen haasteeseen mahdollistamalla monipuolista asuntorakentamista erilaisille väestöryhmille.

5 Etelä-Sipoossa houkutteleva ja luonteva paikka uudelle kaupunkirakenteelle on Sipoonlahden rannalla. Päätös kehittää aluetta uutena, jopa asukkaan ja työpaikan kaupunkina, luo poikkeukselliset lähtökohdat kunnan meren läheisen vyöhykkeen hyödyntämiselle. Kuva 1 Kehityskuvan alue kattaa Sibbesborgin kestävän kehityksen kilpailun alueen 5

6 Sibbesborgin kehityskuva koskee vuonna 2011 järjestetyn Sibbesborgin kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailun aluetta ja kehityskuvan tavoitevuosi on 2065, jolloin yhdyskuntarakenne joukkoliikennejärjestelmineen voisi olla pääosin toteutunut. Sibbesborgin alueen kehittäminen jakautuu eri kaavahankkeisiin. Jo nyt on alueella meneillään osayleis- ja asemakaavoitusprosesseja. Tarkoituksena kuitenkin on, että eri aikaan ja eri tasoilla käynnissä olevat suunnittelu- ja kaavoitusprosessit sovitetaan yhteen mahdollisimman hyvin. Sibbesborgiksi nimetyn alueen suunnittelusta järjestettiin vuonna 2011 kaikille avoin kansainvälinen suunnittelukilpailu. Kilpailuehdotuksista löydettiin visionäärisiä tulevaisuuskuvia sekä kaupunkirakenteesta, asumisesta että asukkaiden elämäntavoista. Nämä tulevaisuuskuvat on koottu ja kiteytetty kehityskuvaan. Nyt suunnittelu jatkuu Sibbesborgin osayleiskaavan laatimisella yhteistyössä suunnittelukilpailun voittaneen työryhmä (WSP Finland Oy) kanssa. Samanaikaisesti kehityskuvan kanssa on laadittu esiselvitys itämetron linjaus- ja maankäyttövaihtoehdoista. Sipoon kunta on parhaillaan osapuolena myös Östersundomin kuntien yhteisen yleiskaavan laatimisessa, jossa päätavoitteena on ohjata yhdyskuntarakenteen voimakas kehitys itämetron jatkeeseen tukeutuen. 6

7 Kilpailun lähtökohta: Sibbesborg visio Tulevaisuuden Sibbesborg on ainutlaatuinen jopa asukkaan kestävä ja inhimillinen alue, jossa toimiva kaupunkirakenne, luonto ja perinteikäs kulttuurimaisema yhdistyvät tasapainoisesti. Sibbesborg toteutuu vaiheittain osana Helsingin seutua orgaanisena ja vuorovaikutteisena prosessina, jossa opitaan jatkuvasti paremmin vastaamaan kestävän kehityksen tavoitteisiin. Sibbesborgissa viihdytään, nautitaan elämästä ja sujuvasta arjesta. 1.2 Sibbesborgin kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailu Ajatus Sibbesborgin kaupunkikokonaisuudesta sisältyy jo vuonna 2008 hyväksyttyyn Sipoon kunnan yleiskaavaan 2025 ja yleiskaavatyöhön liittyneeseen kasvustrategiaan. Pääkaupunkiseudun itäsuunnan kehitysmahdollisuuksia tarkasteltiin seudullisena yhteistyönä vuonna 2009 Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelmassa eli HEPO-selvityksessä, jossa vertailtiin muun muassa eri raidejärjestelmien vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. Söderkullan alueen kehitysmahdollisuudet nähtiin HEPO-työssä merkittävinä ja näin syntyi ajatus monialaisen suunnittelukilpailun järjestämisestä Sipoon yleiskaavan osoittamalle alueelle Sipoonlahden ympäristöön. Suunnittelukilpailu osoittautui toimintatavoiltaan ja lopputuloksiltaan monella tavalla kunnalle hyödylliseksi prosessiksi, joka alkoi jo kilpailuohjelman työstämisestä. Avoimuus, vuorovaikutteisuus ja monialaisuus olivat kilpailun järjestämiselle asetettuja pääperiaatteita, joiden noudattamiseksi järjestettiin useita asiantuntijoille, luottamusmiehille, virkamiehille ja asukkaille suunnattuja työpajoja ja seminaareja sekä hyödynnettiin hankkeen nettisivuja laajan vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi. Kilpailun valmistelussa tehtiin yhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa ja kilpailun valmisteluun saatiin tukea TEKESin kestävän yhdyskunnan ohjelmasta. Aalto-yliopiston tutkijat ovat tehneet yhteenvetoa ja arviointia hankkeen valmistelusta ja siitä saaduista opeista ja kokemuksista. (Sibbesborg kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailu. Raportti hankkeen valmistelusta ja toteutuksesta Aalto-yliopiston julkaisusarja) Tavoite on, että raportoinnin kautta vastaavan, tai kevyemmänkin, kilpailuhankeen valmistelijat pystyisivät tehostamaan omaa valmisteluprosessiaan ja ottamaan Sibbesborgin valmistelussa kokeilluista elementeistä hyödyn itselleen. Kilpailu käytiin vuoden 2011 aikana. Kilpailuehdotukset asetettiin hankkeen nettisivuille kommentoitavaksi ja arvosteltavaksi, jonka 7

8 jälkeen arvioinneista ja kommenteista koostettiin yhteenveto tuomariston hyödynnettäväksi. Tuomariston työryhmä ja asiantuntijat antoivat myös oman arvionsa tuomariston käyttöön kilpailun ratkaisua varten. Kilpailun tulokset julkaistiin tammikuussa Kaikkiaan viisi työtä palkittiin ja lisäksi jaettiin kolme kunniamainintaa. Kaikkia palkittuja töitä käytetään hyödyksi jatkosuunnittelussa. Tuomariston mukaan Nourish!-ehdotuksessa oli innovatiivisin rakenne Sibben ja Borgin kaksoiskaupungille. Siinä lyhyet välimatkat houkuttelevat kävelemään ja pyöräilemään, ja tehokas joukkoliikenne edistää kestävyyttä. Asumisessa painottuvat nollaenergiatalot. Tuomaristo arvosti myös WSP:n tapaa hyödyntää paikallisia vahvuuksia ja kehittää Sibbesborgista aikanaan suomalaisen lähiruoan brändiä - Sipoon kunnan kehitysjohtaja Mikko Aho 8

9 Kuvat 2,3 ja 4. Kolmen palkitun ehdotuksen esittämät miljöövisiot. Kuvat 5, 6 ja 7. Kolmen palkitun ehdotuksen esittämät yhdyskuntarakenteet 9

10 1.3 Visiosta suunnitteluun ja rakentamiseen Kehityskuvan tarkoitus Sibbesborgin ja koko itämetron kehityskäytävän tulevaisuuden näkymissä on kyse suuresta kulttuurisesta muutoksesta: pääkaupunkiseudun itäisen rannikkoalueen kaupunkirakenne kasvaa, tiivistyy ja monipuolistuu. Yksittäisten kaavojen kautta ei päästä tarkastelemaan kokonaisuutta ja toisaalta laajamittainen kaupunkikehitys on niin kompleksista, ettei sitä edes pysty hallitsemaan detaljikaavojen ja perinteisen blueprint -suunnittelun, hierarkkisen kaavajärjestelmän, avulla. Kyse on jatkuvasta prosessista, jolle tässä tulevaisuuskuvassa annetaan suuntaa. Kehityskuvassa on määritelty tavoitteita kestävälle yhdyskunnalle ja keskitytty vastaamaan kysymykseen, miten tämä kaikki toteutuu. 10 Tavoitteiden kirjaaminen ei yksistään kanna niiden toteutumiseen vaan pelkästään tuottaa mappeja kirjahyllyyn pölyttymään. Sibbesborgin kehitys on prosessi, jossa kaikki ovat mukana. Se on kunnan päättäjien, virkamiesten, asukkaiden ja yksityisten toimijoiden yhteinen ponnistus, josta kaikki tahot saavat hyötyä. Kehityksen toteutuminen vaatii laajaa yhteistyötä ja innovaatioita uusien toimijoiden kanssa. Kehityskuva määrittelee tavoitteita koskevat kriteerit, joilla tavoitteiden arvioidaan täyttyvän ja mittarit, joiden avulla seurataan kriteerien täyttymistä. Näillä työkaluilla voidaan arvioida kaavahankkeita eri tasoilla ja sitä, toteuttavatko ne uutta kestävää sipoolaista yhdyskuntaa. Uuden kaupunkirakenteen luominen on vastuullinen ja pitkäjänteinen prosessi. Oikeilla ratkaisuilla päästään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviin tuloksiin ja säästytään monilta vaikeuksilta. Tavoitteiden onkin pysyttävä kirkkaana mielessä koko pitkän prosessin ajan. Kehityskuvan yhteydessä laadittu suunnittelun kestävyyskriteerit ovat selkeä ohjeistus suunnittelulle ja niiden toteutumista voidaan seurata, vaikka toteutusprosessi onkin joustava ja antaa tilaa muutoksille. Sibbesborgin osayleiskaavatyön tavoitteena on konkretisoida näitä kestävän yhdyskunnan kriteerejä fyysisen ja kulttuurisen ympäristön suunnitteluratkaisuiksi.

11 Kehityskuva havainnollistaa niitä periaatteita ja tavoitteita, joiden mukaisiin suunnitteluratkaisuihin osayleiskaavatyössä, tarkemmissa suunnitteluvaiheissa sekä niiden toteuttamisessa pyritään. Tällä tavoin kehityskuva ohjeistaa alueen osayleiskaavoitusta, asemakaavoitusta ja hankkeiden toteuttamista. Kehityskuvaan on koottu Sibbesborgin kansainvälisessä suunnittelukilpailussa palkittujen kilpailutöiden parhaat ideat. Tavoitteet on muotoiltu käyttäen hyväksi kilpailun lähtökohtia ja tuloksia, kilpailuehdotusten arviointiperusteita sekä työpajojen tuloksia. 11

12 Sibbesborg on hyvä prosessi, koska jokaisen työpajan ja seminaarin myötä vahvistuu käsitys, että aikaisemmat päätökset ovat olleet oikeita ja saadaan uusia ideoita, joilla jatketaan eteenpäin. - Yhdyskuntasuunnittelun teorian professori Panu Lehtovuori lokakuussa

13 1.3.2 Avoin ja vuorovaikutteinen työprosessi Sibbesborgin kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailun ohjelmointivaiheessa muotoiltiin tavoitteet kilpailulle asiantuntija- ja asukastyöpajojen avulla sekä kunnan päättäjien kanssa yhdessä. Pääperiaatteina alueen suunnittelun järjestämisessä tulee jatkossakin olemaan monialaisuus, avoimuus ja vuorovaikutteisuus. Työpajat ja seminaarit tuottavat arvokasta aineistoa suunnittelun taustaksi ja tavoitteeksi. Yhdessä tekeminen tarjoaa tilaisuuden reflektiiviselle oppimiselle, joka liittyy suunnittelukäytäntöjen muodostamiseen ja luovaan uuden toimintakulttuurin etsimiseen. Suunnitteluorganisaatio ei pelkästään ratkaise käsillä olevia suunnittelukysymyksiä ja ongelmia vaan pohtii laajemmin, miten suunnittelun ja toteutuksen toimintaedellytyksiä kehitetään. Kehityskuvan laatimisessa on hyödynnetty Sibbesborgin kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailun tavoitteet ja valmisteluaineisto, joka on koottu eri tahoilta ja toimijoilta vuoden 2010 kuluessa. Aineistoa ja tavoitteita koottiin valtuustoseminaarin, asiantuntija- ja asukastyöpajojen sekä asukas-kyselyjen avulla Aalto-yliopiston kanssa yhteistyössä. Sibbesborgin kehityskuvatyö käynnistettiin keväällä 2012 Sipoon kunnan ja WSP Finland Oy:n kesken. Kehityskuvan laatimisen menetelmänä ja työtapana jatkettiin työpajatyöskentelyä päättäjien, virkamiesten ja asiantuntijoiden välillä. Samaan aikaan kehityskuvatyön kanssa käynnistyivät myös itäisen metron jatkeen selvitystyö sekä siihen liittyvien maankäytön rakennemallien laadinta. Nämä prosessit on suunniteltu tukemaan sekä toisiaan että osayleiskaavatyötä. Kehityskuvan työpajoja on kuvattu tarkemmin liitteessä 1. Kehityskuva = yhteinen suunta kehitykselle 13

14 SIBBESBORGIN KESTÄVÄN YHDYSKUNNAN KILPAILUN TULOKSET virkamiestyöpaja virkamiesten ihannekaupunki SWot-analyysi päättäjätyöpaja työpaja WSp + professori panu Lehtovuori T A V O I T T E E T Kriteerien testaus työpaja brändi, haastattelut Kriteerit eteläisen Sipoon metrolinjausvaihtoehdot ja rakennemallit K E I N O T Kehityskuva Kehityskuvan esittely ja testaus -työpaja päivittyy Kesävyyskriteeristö osayleiskaava vaihtoehdot ac ja b Kuva 8. Kehityskuvan työprosessi kaaviona 14

15 2 SIBBESBORGIN KEHITYSKUVA 2.1 Kehityskuvan kiteytys Sibbesborgin kehityskuva tähtää tulevaisuuteen ja tavoitetilaa on tarkastelu vuosien 2035 ja 2065 etappien kautta. Olennaista suunnittelussa ja kehityksessä on kuitenkin prosessin jatkuvuus. Sibbesborgin kaupunkikokonaisuuden toteutuminen tapahtuu pala kerrallaan asemakaavahankkeiden kautta, joista osa on jo käynnissä. Nykyiseen Söderkullan keskustaan tukeutuen yhdyskuntarakenne voi lähteä kasvamaan ja tiivistymään kokonaissuunnitelman mukaisesti. Kehityskuva ohjaa fyysisen ympäristön suunnittelua ja antaa myös suuntaviivoja palveluiden toteuttamiseen ja elinkeinojen ohjaukseen. Kokonaisvaltaisen suunnittelun avulla alueen toteuttamista pystytään ennakoimaan ja vaiheistamaan. Sibbesborgin alueella on tarkoitus asua asukasta vuonna Tämä on lähes 7 % Suur-Helsingin asukasennusteesta vuonna 2035 ja kattaa noin neljänneksen asukasmäärän kasvusta Suur-Helsingin alueella. Lisäksi alueelle on kaavailtu n työpaikka. Realistisen toteuttamisohjelman lisäksi tarvitaan voimakas brändi, jonka turvin Sipoo voi lähteä kehittämään yhdyskuntarakennettaan ja elinkeinoelämäänsä omaan kulttuuriseen identiteettiinsä pohjautuen. Brändi ammentaa nykyhetkestä ja sen mahdollisuuksista, mutta samalla luo määrätietoisesti uutta ja viitoittaa kohti niitä keinoja ja toimenpiteitä, joilla kasvusysäys Sibbesborgiin saadaan aikaan. Kestävän yhdyskunnan luominen on koko aluekehityshankkeen perusta. Liikkumisen aiheuttamat ympäristökuormat, työelämän ja palvelutuotannon toimintaympäristön muutokset ja kasvava verkkoympäristön tukema yhteisöllisyys viitoittavat tietä kohti uudenlaista paikallisuutta. Alueen sisällä voidaan tulevaisuudessa työskennellä ja virkistyä, jos tälle luodaan houkuttelevat edellytykset. On ratkaistava minkälaisia työntekoon, asumiseen ja virkistykseen liittyviä palveluita sibbesborgilainen tarvitsee viihtyäkseen alueella mahdollisimman pitkään, ja mitkä ovat vahvan kulttuurisen identiteetin tekijät. 15

16 Kuva 9. Sibbesborgissa yhdyskuntarakenteen eräs laatutekijä on avoimen maisematilan reunan pituus ja korttelien avautuminen maisemaan. Kehityskuva on virkamiesten, päättäjien, asukkaiden ja yksityisten toimijoiden yhteinen ponnistus, josta kaikki tahot saavat hyötyä. Toteuttamisen eri vaiheisiin saadaan useita toimijoita ja kumppaneita, joiden kanssa löydetään yhteistyölle toimivia muotoja. Kyseessä on pääkaupunkiseudun alueella ainutlaatuisesta aluekehityshankkeesta, jolle on tarpeen luoda positiivinen mielikuva seudullisesti ja paikallisesti. Vahva brändi auttaa tämän mielikuvan luomisessa. 16

17 Lähielämää! - Kehityskuvan teemat ja ydinkohdat Työpaikkaomavarainen lähiruoan ykkönen Suomessa Sibbesborg on itsenäinen kaupunkikeskus palveluineen ja työpaikkoineen, ei Helsingin esikaupunkivyöhykettä tai nukkumalähiötä Tavoitteena on työpaikkaomavaraisuus alueen kilpailukykyä ja ainutlaatuisuutta tukemalla Lähiruoka ja green care -palvelut ovat keskeisiä elinkeinoja Houkuttelevaa asumista maaseudun reunalla, meren läheisyydessä Sibbesborgissa on kohtuuhintaista asua palveluiden äärellä, kivalla paikalla ja toteuttaa unelmiaan Erilaisia kumppaneita asuntotyyppien innovointiin ja toteutukseen hyödynnetään aktiivisesti Arvokkaat luonto- ja maaseutualueet säilytetään rakentamisen ulkopuolella suurina eheinä kokonaisuuksina Urbaanin pikkukaupungin palvelut kävelyetäisyydellä Sibbesborg on perinteinen pikkukaupunki, jossa on lyhyt matka joka paikkaan ja helppo orientoitua Kaupunkirakenne on eheä ja tiivis, jolloin rakentaminen, joukkoliikenteen järjestäminen ja palveluiden tuottaminen on kustannustehokasta Sibbesborg on joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn kaupunki, jossa suurin osa asukkaista voi käyttää päivittäisessä arkielämässään joukkoliikennettä Innovatiivinen ja kestävä yhdyskunta Innovatiivisuus energiahuollon, yhdyskuntarakenteen ja liikkumisen ratkaisuissa mahdollistavat energiatehokkuuden ja vähäpäästöisyyden Uusia keinoja ja toimintamalleja ennakkoluulottomasti soveltava - ja niistä tunnettu kaupunkikeskus. Sibbesborg on liikenteen solmukohta, johon on helppo tulla asioimaan Sibbesborgissa on vahva paikalliskulttuuri 17

18 Kestävyys on kykyä tyydyttää nykyisen yhteiskunnan tarpeet heikentämättä tulevien sukupolvien kykyä tyydyttää omia tarpeitaan (Brundtland, 1987) Kestävä kehitys on jatkuvaa, ohjattua yhteiskunnallista muutosta eri aluetasoilla, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Keskeistä on kolme ulottuvuutta, ympäristötaloudellinen, yhteiskunnallinen ja kulttuurinen, jossa talous on alistettu ekologiselle kestävyydelle. (Suomen kestävän kehityksen toimikunta, ) 2.2 Kestävyys kokonaistavoitteena Kriteereillä ja mittareilla pyritään antamaan ohjeita ja reunaehtoja kokonaisvaltaisesti kestävän yhdyskunnan synnyttämiseksi. Tavoite juontaa juurensa Sibbesborgin kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailuun. Kilpailussa oli mainittu viisi ainutlaatuista teemaa, joiden suunnitteluratkaisujen nähtiin vaikuttavan oleellisesti kestävyyteen: liikkuminen, asuminen ja elämäntapa, palvelut ja työpaikat, ympäristö ja maisema sekä eko-ja energiatehokkuus. Kestävyydelle on olemassa runsaasti yhteisesti sovittuja määritelmiä, toisin kuin sen sukulaiskäsitteille ekologisuus tai ekotehokkuus. Kestävyyden määritelmistä kenties yleisin ja varhaisin on Brundtlandin komitean mietintö vuodelta Suomen kestävän kehityksen 18 toimikunnan on määritellyt käsitteen suomalaisesta perspektiivistä vuosina Määritelmät on esitetty oheisessa kuviossa. Kestävyys siis sisältää ison joukon ekologisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia arvoja, joiden säilymistä pyritään turvaamaan tuleville sukupolville. Kestävyyttä voidaan verrata nelijalkaiseen tuoliin, jota kannattelevat ekologinen, taloudellinen, yhteiskunnallinen ja kulttuurinen jalka. Jos jalat eivät ole yhtä vahvoja, tuoli kaatuu. Samoin yhdyskunta ei voi pitkään toimia kuin neljän kestävyyden jalan varassa. Siksi tässä kestävyyskriteeristössä on pyritty kartoittamaan kestävän yhdyskunnan elementtejä tasapainoisesti, jokaisesta neljästä kestävyyden tukijalasta tasapuolisesti ammentaen. Tässä kehityskuvassa ja sen seurantavälineessä, kestävyyskriteeristössä, on tunnistettu tasapainoisesti kestävän yhdyskunnan elementit. Jotkut kriittiset resurssit ovat välttämättömiä elämän ylläpitämiseksi; tällaisia ovat mm. puhdas vesi ja elettävät ilmasto-olosuhteet, ja näiden säilymisestä on erityisesti huolehdittava. Kriittisistä resursseista erityisesti ilmasto-olosuhteiden voidaan katsoa olevan akuutisti uhattuna. Yhdyskuntasuunnittelu voi vastata erityisen hyvin ilmastonmuutoksen tuottamiin haasteisiin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämällä. Usein suunnittelun keskiössä ovat asuminen ja liikenne, joiden energiankulutukseen sekä päästöjen pienentämiseksi on tutkittu ja kehitetty ratkaisuja. Näitä ratkai-

19 suja esim. nollaenergiarakentaminen ja raideliikenne pidetään jo pitkälti tulevaisuuden itsestäänselvyyksinä. Sibbesborgista halutaan tehdä kestävän kehityksen kaupunkilaboratorio kaikilla kestävyyden osa-alueilla. Erityisesti kestävän kehityksen mukaisessa yhdyskuntasuunnittelussa paitsioon jäänyt teema, elintarviketuotanto ja -huolto, pyritään nostamaan tutkimuskohteeksi ja ratkaisuja tutkitaan kaikilla kaupunkisuunnittelun tasoilla. Lähiruoka ja kaupunkiviljely ovat läpileikkaavia teemoja, jotka tuovat uudenlaista sisältöä ja näkökulmaa niin moderniin elintarviketuotantoon elinkeinona, peruspalveluiden järjestämiseen kuin asumisen ratkaisuihinkin. Kestävää yhdyskuntaa suunniteltaessa alue tulee nähdä ennen kaikkea sosiaalisena ympäristö- nä, joka ammentaa paikallisista lähtökohdista. Aineen ja energian kulutuksen tulee olla kestävällä pohjalla. Tähän pyritään vastaamaan Sibbesborgin teemaksi valikoituneella teemalla Lähielämää! Sibbesborgin kestävän yhdyskunnan kilpailu kiinnitti yhdyskuntarakenteen tavoitteet, jota tämä kehityskuva syventää ja tarkentaa. Kilpailun arvostelupöytäkirjaan on koottu tärkeimmät yleiset periaatteet, joita suunnittelussa tulisi noudattaa. Kestävä yhdyskuntarakenne Sibbesborgissa on kiteytetty oheiseen kuvioon. Kestävä yhdyskuntarakenne Sibbesborgissa tiivis, tehokas ja selvärajainen kaupunkirakenne, jossa on hyvä asua, tehdä töitä ja virkistyä, mutta jossa luonnonvaroja tai tilaa ei tuhlata eheä kaupunkirakenne koostuu monipuolisista ja keskenään erilaisista naapurustoista ja alueella on yksi urbaani keskusta jokaisella asukkaalla, työntekijällä ja vierailijalla on mahdollisuus toimia sosiaalista, kulttuurista ja luonnonympäristöä vaalien vahva silta menneisyyden ja tulevaisuuden välillä: siteet jokilaaksoon, mereen, maatalouteen ja kulttuurimaisemaan alue on tulevaisuudessa tunnettu ominaispiirteidensä hyödyntämisestä innovatiivisiksi, vähäpäästöisiksi, ihmisen mittakaavaisiksi ratkaisuiksi 19

20 2.3 Suunnittelun tavoitteet ja keinot tavoitteiden toteuttamiseksi Mikä erottaa Sibbesborgin pääkaupunkiseudun muista kehittyvistä alueista? Alueen potentiaaliksi ja erityisiksi vetovoimatekijöiksi on tunnistettu joukko teemoja ja tavoitteita, jotka ammentavat alueen nykyhetkestä ja sen rikkauksista. Sibbesborgissa on houkuttelevia sijainteja asumiselle kauniin ja idyllisen maaseudun reunalla ja meren läheisyydessä. Sibbesborgissa on potentiaali kehittyä työpaikkaomavaraiseksi lähiruoan ykköseksi Suomessa. Sibbesborg on historiallisesti ja maisemarakenteellisesti luonnollinen paikka kaupungille ja sinne voidaan toteuttaa urbaani pikkukaupunki, jossa palvelut ovat kävelyetäisyydellä. Sibbesborgissa on mahdollista elää aidosti paikallisesti. Lähielämään kuuluu sujuva arki helposti saavutettavine palveluineen, monimuotoinen ja luonnonläheinen asuminen sekä mahdollisuus työskennellä Sibbesborgin alueella työpaikkaomavaraisuuden ansiosta. Näihin osa-alueisiin liittyviä tavoitteita, toimenpiteitä sekä seurantakeinoja kuvataan tarkemmin seuraavissa luvuissa. Sibbesborgin yhdyskunnan suunnittelua ohjataan tulevaisuudessa mm. kriteeristön avulla. Kriteeristöstä on koottu itsenäinen prosessin myötä päivittyvä raportti, Sibbesborgin kestävyyskriteeristö. Kriteeristö on muotoutunut Sibbesborgin kilpailuvaiheen ja kehityskuvatyön aikana, ja sitä syvennetään tulevissa suunnitteluvaiheissa. Työpaikkaomavarainen lähiruoan ykkönen Suomessa Sibbesborg on itsenäinen keskusta palveluineen ja työpaikkoineen, ei Helsingin esikaupunkivyöhykettä tai nukkumalähiötä. Sibbesborg tasapainottaa pääkaupunkiseudun rannikonsuuntaista kehitystä. Pääkaupunkiseudun yhtenä suurimpana haasteena on tarjota kohtuuhintaista asumista hyvillä sijainneilla ja siten turvata työvoiman saatavuus. Sibbesborgissa lisätään seudun asuntotuotantoa joukkoliikennekäytävän varrella yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Tonttitarjonta houkuttelevilla paikoilla hillitsee myös seudun hajautumista (sprawl-ilmiötä). 20

21 Sibbesborgissa on houkuttelevia sijainteja asumiselle kauniin ja idyllisen maaseudun reunalla ja meren läheisyydessä. Sibbesborgissa on potentiaali kehittyä työpaikkaomavaraiseksi lähiruoan ykköseksi Suomessa. Sibbesborg on Etelä-Sipoon yhdyskuntarakenteen painopiste, uusi kuntakeskus, jonka keskusta yhdistyy metron välityksellä Helsinkiin ja moottoritien välityksellä Porvooseen. Metroradan varrella on Sipoossa useita asemia, mutta Sibbesborgin keskusta erottuu muista asemaseuduista selkeänä pääkeskuksena, josta haetaan palveluja. Muut metroasemat (Majvik, Eriksnäs, Joensuu/ Skräddarby ja Västerskog) ovat alakeskuksia. Sibbesborg tarjoaa sellaisia maisemallisia, liikenteellisiä ja logistisia sijainteja asumiselle ja yrittämiselle, joista muualla pääkaupunkiseudulla on pulaa. Sipoonlahden ja Sipoon jokilaakson ympäristö hyödynnetään, sillä siellä on poikkeukselliset lähtökohdat merellisen ja maaseudun läheisen kaupunkirakenteen luomiselle. Elinkeinoelämän puolesta Sibbesborg tasapainottaa pääkaupunkiseudun itäpuolta, joka ei nykyisin ole verrattavissa länsipuoleen. Sibbesborgiin asettuu kaikenkokoisia yrityksiä, joille varataan riittävät tilat toimia ja laajentua. Yritysten tarpeita kartoitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa esim. foorumien avulla. Sibbesborgista on hyvät liikenneyhteydet Nikkilään, Talmaan, Keravalle, Itä-Helsinkiin, Östersundomiin ja Porvooseen. Liikenteelliset ja logistiset olosuhteet ovat houkuttelevia erilaisille tuotannon, pienteollisuuden ja jalostuksen aloille. Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialue kattaa jopa 23 kuntaa, joten Sibbesborgiin tullaan muualtakin töihin. Toisaalta itämetron toteutumisen myötä työvoiman liikkuvuus paranee ja Helsingin ja Espoon työvoima asettuu asumaan Sibbesborgiin. Kaupunkirakenteen kasvu itsessään luo paljon palvelualan työpaikkoja. Julkiset ja yksityiset lähipalvelut ovat suuri työllistäjä. Tulevaisuudessa hoiva-ala kasvaa ja alalla on myös enemmän yksityisiä toimijoita. Koska alueelle ei tule päivittäistavarakaupan suuryksiköitä, kaupan rakenne koostuu pienistä yksiköistä, jotka työllistävät useampia ihmisiä. Tiheässä kaupan palveluverkossa on hyötynä lisäksi asiointimatkojen kohtuullisuus ja liikenteen haittojen minimointi. 21

22 Kuva 10 Sibbesborgin sijainti suhteessa seudun keskuksiin ja työpaikka-alueisiin, kartta Pöyry Oy (KUUMA kuntien kehityskuva). 22

23 Pienoiskasvihuoneet integroituna parvekkeen kaiderakenteisiin, kattopuutarhat asukas / perhe / ruokakunta Laatikkoviljelyä, pieniä kasvihuoneita, palstaviljelyä kortteliyhteisö / asukas Säkkiviljelyä ja yhteisöllinen kasvihuone naapurusto Moottoritien varrella suuria kasvihuoneita, kortteleiden välissä pieniä peltoja kyläyhteisö / naapurusto Kaupungin keskustan läpi menevä peltovyöhyke, aktivoidaan virkistyskäyttöön ja itsepoimintaan kaupunki / kaupungin lähialueet Moottoritien varren kasvihuoneet toimivat houkuttimena, puhdasta suomalaista ruokaa tarjolla Etelä-Suomi / Venäjän länsiosat Toteutus alkaa Eriksnäsistä ja toisaalta Söderkullan tiivistämisestä tukeutuen aluksi Söderkullan palveluihin. Sibbesborgin keskeiset alueet kaavoitetaan alkuvaiheessa. Kaupunkirakenne jatkuu nykyisestä Söderkullasta yhtenäisenä siten, että uuden ja vanhan rakentamisen väliin ei jää saumaa. Sibbesborgin keskustan lisäksi alueelle muodostuu eriluonteisia alakeskuksia, kuten Eriksnäsin keskusta. Tiheän ja tasavertaisen katuverkon avulla alueet yhdistyvät toisiinsa ja keskustat erilaisine palveluineen ja toimintoineen tukevat toisiaan. Talma, Majvik ja Nikkilä, eivät keskuksina kilpaile Sibbesborgin kanssa, mutta kunnan resursseja joudutaan jakamaan eri alueiden kesken. Voimavarojen oikea kohdentaminen on tärkeää. Tavoitteena on työpaikkaomavaraisuus alueen kilpailukykyä ja ainutlaatuisuutta tukemalla. Maaseutuelinkeinoihin liittyvä tuotanto, jalostus, pienteollisuus sekä tutkimus- ja kehitys ovat Sibbesborgin keskeisiä elinkeinoja. Oheispalveluihin kuuluvat tuotteiden jakeluun liittyvät elinkeinot kuten vähittäis- ja tukkukauppa, toritoiminta, ravintolat ja kahvilat sekä kuljetus- ja varastointipalvelut. Muita brändiin liittyviä elinkeinoja ovat opetus ja green care, johon kuuluu matkailu, virkistys, hyvinvointi ja hoiva-ala. Sibbesborgin alueella on houkuttelevia sijainteja yritystoiminnalle ja potentiaalia vilkkaan ja vauraan elinkeinoelämän muodostumiselle. Uudet työpaikka-alueet hyötyvät Porvoon moottoritien eli valtatie E18:n ja tulevaisuudessa metron tarjoamista yhteyksistä. Moottoritien liittymäalueille ja melualueelle sijoittuu erikoistavarakaupan tilaa vaativia yksiköitä, pienteollisuutta ja logistiikkaan liittyviä toimintoja sekä pysäköintilaitoksia ja liityntäpysäköintiä. Ingmanin tehtaiden ympäristöön kehittyy elintarvikealan klusteri, jossa tehdään jalostuksen lisäksi tutkimus- ja kehitystyötä. Sibbesborgissa on elinkeinoelämää tukevaa toisen asteen koulutusta. 23

24 Verkostot L O G I S T I I K K A Pientuottajapiirit Kustannustehokkaat logistiset ketjut Ruokapiirit Jakeluautot Lähiruokatukku Kotiinkuljetus T I L A Pellot Laitumet Kasvihuoneet Oppilaitokset Tukut V A R A U K S E T Tukkutorit Kylmäsäilytys Varastot Myymälät Kauppahalli Tori Palstat Siirtolapuutarhat Kasvimaat Kellarit S E M A hoito A I M Elävä maaseutu Kylät Kulttuuriympäristöt Avoimet maisematilat Kaupunkiviljelmät Viheralueiden Puutarhat EU, PIETARI, JNE. SUOMI SEUTU SIBBESBORG NAAPURUSTO JNE. Y S Seudullisesti merkiitävät virkistymisen paikat Matkailu Retkeily V I R K I S T Ekosysteemipalvelut Suoramyynti Lähivirkistysalueet Kansalaistoiminta Kaupunkiviljely Puutarhanhoito Omatarveviljely E L I N Ravintolat Myynti Jalostus Koulutus Tutkimus K E I N O T G R E E N C Maatilayritykset Maanviljely Tilakaupat Matkailu Palveluasuminen Vanhainkodit Varhaiskasvatus Päiväkodit Koulut A R E Maatilamatkailu Työskentely tiloilla Kansalliset lähiruokaverkostot Verkkokauppa Kansainväliset lähiruokaverkostot Kuva 11: yllä olevaan kaavioon on koottu lähiruoan esimerkkitoimintoja yhdyskunnan eri mittakaavatasoilla ja vyöhykkeillä. 24

25 Sipoon lähiruoka/greencare -brändi on tunnistettava, ja sen rakentaminen voidaan aloittaa heti. Brändin toteuttajat ja toimijat koostuvat monen alan yrittäjistä. Näin alueen suhdannekestävyyttä vahvistetaan. Toimijoiden kannusteet, yhteistyöverkostojen luominen sekä tuottajien ja kuluttajien kohtaaminen ovat kunnan keskeisiä toimia alan tukemiseksi. Lisäksi laaditaan lähiruokastrategia (Urban Agriculture Policy), jonka tarkoituksena on tuoda lähiruoan edistäminen osaksi kunnan kehittämistä ja päätöksentekoa. Lähiruoan tuotantoon on Sipoossa mahdollisuus, kun rakennetaan tiiviisti, jätetään maaseutua maatalouskäyttöön ja säilytetään mahdollisuuksien mukaan viljelty maa käytössä. Maatalouden tilatarpeet laajenemisvaroineen huomioidaan osayleiskaavoituksessa. Maatilat pyritään sitomaan kaupunkirakenteeseen tilallisesti ja toiminnallisesti siten, että sekä maatilat että asukkaat kokevat saavansa molemminpuolisia hyötyjä. Itse maatilat, niiden sivutoimipisteet sekä laajat avoimet peltomaisemat yhdyskunnan lähietäisyydellä ovat vetovoimatekijöitä. Elinvoimainen maatalous ylläpitää Sipoolle tyypillistä kulttuurimaisemaa ja lähiruoka tuotannolla on myös maisemanhoidollisia vaikutuksia. Yhdyskuntarakenteessa toimii siirtolapuutarhoja, viljelypalstoja, hedelmätarhoja, kauppapuutarhoja ja kasvihuoneita. Niillä on suuri merkitys sipoolaisten harrastusmahdollisuuksien ja alueen identiteetin muodostumiselle. Foorumityöskentelyjen ja mahdollisesti myös muiden yhteistyöverkostojen kautta etsitään uusia ja kannattavia väyliä lähiruuan myynnille perinteisen suoramyynnin ja maatilatorien ohelle. Koska lähiruoka -brändi ei voi rakentua vain alkutuotannon varaan, kehitetään keinoja lähiruokaan liittyvän jalostustoiminnan ja erikoistumisen edistämiselle. Sipoo tunnetaan luontomatkailun kohteena. Sipoonkorven kauneimmat ja houkuttelevimmat alueet ovat hyvin saavutettavissa Sibbesborgista. Vaellusreitit, hevostilat, safarit ja luontokoulu kuuluvat vapaa-ajan palveluihin. 25

26 Hevostilatoiminta on nykyisinkin leimallista alueelle ja kasvava ala tulevaisuudessa pääkaupunkiseudun ympärillä. Ratsastuskeskuksille on tilaa Sibbesborgin ympärillä ja ratsastusreittejä linjataan verkostoksi. Matkailu kasvaa erityisesti idän suunnasta. Sibbesborg on myös houkutteleva kohde päivämatkailulle muualta pääkaupunkiseudulta ja moottoritien liikennevirrasta saadaan ohikulkijat poikkeamaan Sibbesborgissa. Majoitusta on tarjolla viihdekeskuksessa, kylpylässä, hotellissa sekä mökkikylissä. Uimarantoja on useita ja niiden yhteydessä on kahviloita ja palveluja. Söderkullan kartano voi kehittyä merkittäväksi vapaa-ajan toimintojen keskukseksi, jossa on muun muassa ravintola, korkeatasoista hotellitoimintaa ja hyvinvointipalveluja. Eriksnäsin kartano toimii jo nykyisin hevostilana ja sitä kehitetään edelleen. Merellisyys, rannikon ja saariston virkistysmahdollisuudet sekä avara Sipoonjokilaakso ovat alueen vahvuuksia. Sibbesborg profiloituu merellisenä keskuksena. Venesatamia on purjeveneille Eriksnäsin rannalla ja moottoriveneille moottoritiesillan pohjoispuolella. Sibbesborg tarjoaa veneilijöille palveluita, vierasvenesatamat, tankkauspisteen, talvisäilytystä, veneiden huoltoa, veneiden rakennusta ja myyntiä, veneilytarvikeliikkeitä jne. Lähimmät satamat ovat Majvikissa ja Porvoossa, joten kysyntää veneilypalveluille varmasti on. 26

27 27

28 Kriteerit suunnittelulle Edellytysten luominen työpaikkojen ja palvelujen syntymiselle Toimitilojen ja toimeentulon mahdollisuuksien monipuolinen tarjonta Työpaikka-alueiden kaavavaranto Etätyön ja yksityisyrittäjyyden tukeminen Uusien teknologioiden soveltaminen Keskustan elinvoima ja kaupunkikulttuurin sekä pienpalveluiden tukeminen Kestävyyteen ja hyvinvointi- ja terveyspalveluihin liittyvät klusterit, veturit ja innovaatiot Kaupunkiviljelyn ja maanviljelyn hyödyntäminen yritystoiminnassa, matkailussa, opetuksessa ja kunnallisissa palveluissa (green care) Lähiruokatuottajien verkostojen ja logistiikkaketjujen mahdollistaminen 28

29 29

30 30 Houkuttelevaa asumista maaseudun reunalla, meren äärellä Sibbesborgissa on kohtuuhintaista asua palveluiden äärellä, kivalla paikalla ja toteuttaa unelmiaan. Meri, rannat ja avoimet maisemat ovat kaikkien saavutettavissa ja tarjoavat elämyksiä ja virkistystä. Tavoitteena on urbaani, tiivis ja tehokas kaupunki, joka on myös ihmisen mittakaavainen ja viihtyisä, puutarhamainenkin. Sibbesborg tarjoaa kohtuuhintaisen mahdollisuuden asua urbaanisti, perinteisessä pikkukaupungissa. Helsinki palveluineen on lähellä. Metroyhteyden ansiosta Etelä-Sipoosta käydään töissä Helsingissä ja jopa Espoossa saakka. Helsingin asumisen hintatason noustessa tulevina vuosikymmeninä yhä korkeammaksi, Sibbesborgissa on kilpailukykyinen mahdollisuus saada unelmien koti eikä työmatkoihin kulu kohtuutonta aikaa. Korttelirakenteessa tavoitellaan perinteisen pohjoismaalaisen pikkukaupungin kaltaista tunnelmaa. Townhouse-, rivitalo- ja pienkerrostalokortteleissa yhdistyvät kaupunkimainen tehokkuus ja katutila sekä pientaloasumisen asumisväljyys ja yksilöllisyys. Suhde mereen, rantaan ja avoimeen kulttuurimaisemaan on läheinen ja suora mahdollisimman monelle asukkaalle. Uuden ja vanhan asuntorakentamisen välille ei muodostu liian voimakasta rajaa tai konfliktia, uusi rakentaminen ja kehittäminen tuottavat lisäarvoa nykyisille asukkaille. Sibbesborgille muodostuu alusta lähtien korkea profiili ja arvostettu maine asuinalueena. Ensimmäiset toteutettavat alueet Eriksnäsissä lunastavat odotukset merellisestä rantakaupungista sekä kaupunkiviljelyn ja lähiruoka-ajatuksen yhdistämisestä asuinrakentamiseen. Uudet asemakaavoitettavat alueet ovat huomattavasti tehokkaammin rakennettuja, kuin mihin Sipoossa on totuttu ja tontit on käytetty tehokkaasti. Asumisväljyys voi silti olla suuri ja integriteetti toteutua monin eri tavoin. Suomalaiset vanhat puukaupunkikeskustat ovat ohjeena katutilojen ja korttelirakenteen mi-

31 toitukselle vaikka talojen arkkitehtuuri olisikin tulkittu modernisti. Tiiviissä kaupunkirakenteessa yksilöllisyys asumisessa voi tarkoittaa esimerkiksi ryhmärakentamista, townhouse -talotyyppejä sekä Sipoo-pientaloja ja -korttelitypologioita. Myös kylissä kehitetään uusi tiiviitä ja yhteisöllisiä asumisen malleja. Asumisen profilointi on tärkeää ja kysyntää selvitetään tutkimuksin ja yhteistyössä rakennusalan toimijoiden kanssa. Erilaisia toimijoita asuntotyyppien innovointiin ja toteuttamiseen etsitään aktiivisesti. Sujuva arki Sibbesborgissa tarkoittaa monipuolisia lähipalveluja ja helppoa liikkumista, toimivaa joukkoliikennettä sekä lähellä olevia työpaikkoja. Sibbesborgissa on mahdollista asua turvallisessa ja esteettömässä ympäristössä elämän eri vaiheissa. On erikokoisia vapaarahoitteisia ja tuettuja asuntoja samalla alueella, ja toisaalta muunneltavia asuntoja. Tavoitteena on monipuolinen tarjonta erikokoisista ja -hintaisista asunnoista. Asuntotyyppien innovointiin ja toteuttamiseen tarvitaan monia toimijoita (rakennusliikkeitä, ryhmärakennuttajia, vuokra-asuntojen tuotantoyhtiöitä) Kestävät asumisen muodot edellyttävät uusien rakennustekniikoiden ja energiahuollon ratkaisujen hyödyntämistä. Energiankulutuksen minimoimiseksi uusi kaupunkirakenne ottaa käyttöönsä rakentamiseen hyvin soveltuvat alueet ja tukeutuu alkuvaiheessa olemassa olevaan infrastruktuuriin. Sibbesborgissa ei ole tarvetta rakentaa esimerkiksi veden päälle, tulva-alueille tai syville savikoille, joissa perustamiskustannukset ovat suuret. Taloyhtiöissä hyödynnetään energiantuotannossa hajautettuja järjestelmiä (aurinkopaneelit, maalämpö ym.) joilla säästetään pitkällä tähtäimellä asumisen kustannuksissa. 31

32 32 Kuva 12: Hyvänä vertailukohtana on Storören, jolla on positiivinen vaikutus koko Majvikin tulevaan kehitykseen. Paikalliset elinkeinot luovat myös hyvää mainetta, kuten Fiskarsissa, mikä houkuttelee ihmisiä muuttamaan alueelle.

33 Sipoonjoen kulttuurimaisema, vuonomainen maisematila ja kartanomiljööt ovat Sibbesborgin tunnuspiirteitä, jotka integroidaan kaupungin toimintaan ja rakenteisiin. Uusi kaupunkirakenne asettuu selvärajaisena ja tiiviinä Sipoonlahden rantaan, mikä mahdollistaa suurien alueiden säilyttämisen maaseutuna kaupungin ympärillä. Arvokkaat luontoalueet säilytetään rakentamisen ulkopuolella suurina eheinä kokonaisuuksina. Alueen historia hyödynnetään merta, saaristoa, jokilaaksoa ja maatalousmaisemaa vaalimalla. Maiseman omaleimaisuutta luodaan kaupunkimaiseman ja maaseutumaiseman innovatiivisella rinnakkaisuudella. Sipoonjokilaakso toimii keskeisenä kaupunkipuistona. Rannat ovat julkisessa käytössä ja monin paikoin säilytetty viheralueina. Rantojen käsittely on monipuolista: rantaniittyjä on laitumina, hienot kalliorannat ovat virkistyskäytössä ja kaupunkirakenteessa on rakennettuja rantoja, laitureita ja rantaraitteja. Reitit seurailevat rantaa muodostaen yhtenäisiä verkostoja ja ylittävät Sipoonlahden ja joen uusia siltoja pitkin. Seudullinen rantaraitti Östersundomista jatkuu joen rantaa pitkin Nikkilään saakka. Elinympäristönä Sibbesborg on vehreä ja viihtyisä. Ulkoiluun, ulkoilmaelämään, harrastuksiin, liikkumiseen ja leikkiin on paljon monipuolisia mahdollisuuksia. Keskusta-alueella on puistoja, aukioita ja urbaania elämänmenoa. Sibbesborgiin muodostuu julkisia ulkotiloja sekä muita paikkoja, joiden käytöstä muodostuu perinteitä kansanpuistojen tapaan. Vastapainona urbaanille ympäristölle on laajoja viheralueita ja maaseutua, jota käytetään retkeilyyn, ulkoiluun, viljelyyn ja muuhun julkiseen virkistykseen. Sibbesborg tunnetaan lähiruoasta, siirtolapuutarhoistaan ja viljelystä. Urbaanissa ympäristössä viljelyllä on symbolista ja identiteettiarvoa. Lähiruoka tuodaan näkyväksi osaksi asuntojen ja korttelialueiden suunnittelua 33

34 Sibbesborgissa on vahva paikalliskulttuuri Edellä kuvattujen tavoitteidenkin toteutumisen tuloksena sekä asukaslähtöisen kehittämisen tuloksena Sibbesborgille muodostuu positiivinen oma identiteetti, johon kuuluu vahva paikallinen kulttuuri, suvaitsevuutta, monikulttuurisuutta, kotiseutuylpeyttä, yhteisöllisyyttä, urbaania rosoisuutta, tapahtumia, toimintaa ja säpinää. 34

35 35

36 Kriteerit suunnittelulle Monipuolisuus asuntotyypeissä sekä asuntojen hallintamuodoissa, koossa ja hinnassa Runsas tonttitarjonta Tasapainoinen väestörakenne ja sosioekonominen rakenne Puistojen, julkisen rannan ja luonnonalueiden hyvä saavutettavuus Viher- ja virkistysalueiden monipuolisuus Kulttuurin ja tradition hyödyntäminen alueen vahvuutena Kaupunkiviljely osana kaupunkiluontoa ja virkistystä Rannat tarjoavat mahdollisuuden oleskeluun, viljelyyn, laiduntamiseen, veneilyyn, kaupankäyntiin ja liikkumiseen. 36

37 37

38 Urbaanin pikkukaupungin palvelut lähietäisyydellä Urbaanin pikkukaupungin palvelut lähietäisyydellä Sibbesborg on perinteinen pikkukaupunki, jossa on lyhyt matka joka paikkaan ja helppo orientoitua. Tavoitteena on luoda alueelle yksi urbaani keskusta nykyisen Söderkullan keskustan ja moottoritien väliin tulevan metroaseman ympärille. Sibbesborgin keskustassa korttelirakenne ja katuverkko ovat perinteisen suomalaisen puukaupungin mukaiset. Pienimittakaavainen ympäristö on hyvä jalankululle ja pyöräilylle ja kannustaa elävään katutilaan. Katuverkko on tiheä, jatkuva ja verkkomainen, jolloin muodostuu paljon julkista tilaa ja paikkoja liiketiloille katujen varsille sekä kohtaamispaikkoja. Keskustan korttelirakenne rajautuu joen rantaan. Kaupat sijaitsevat keskustassa ja niissä on helppo asioida kävellen tai pyörällä. Jokilaakso ja merenranta ovat keskeiset viheralueet kaupunkirakenteen sisällä. Viheryhteydet Taasjärvelle ja jokilaaksoa pohjoiseen Nikkilän ja Sipoonkorven suuntaan linkittävät tärkeimmät viheralueet toisiinsa. Kaupunkirakenne jatkuu moottoritien molemmin puolin ja väylän ali ja yli on reittejä, jotta väylien estevaikutus minimoituu. Rakentamisen tehokkuus on suurin Sibbesborgin metroaseman tuntumassa. Tiiviimmin rakennettavat alueet ovat ranta-akselilla Sibbesborgin keskustasta Eriksnäsiin sekä keskustan laajentumisen alueilla joen länsipuolelle. Tärkein avoin maisematila kaupungissa on Sipoonjoki. Maisematilaa tulee käyttää ja vaalia. Rakennetun ja rakentamattoman raja muodostaa kiinnostavia paikkoja ja reittejä kaupunkiin. Sibbesborgissa on tavoitteena autoilukulttuurin järkevöittäminen. Kannustaminen lyhyiden matkojen kulkemiseen kevyellä liikenteellä ja joukkoliikennettä hyödyntävään työmatkustamiseen tapahtuu luomalla toimiva ja arjen matkaketjut huomioon ottava liikennejärjestelmä. Keskusta-alue metroaseman tuntumassa on autoton kävelykeskusta. Pysäköintiratkaisuihin ja autopaikkanormeihin kiinnitetään erityistä huomiota, jotta autot 38

39 eivät dominoi julkista tilaa. Liityntäpysäköinnille on tarve kaikissa kehityksen vaiheissa ja se sijoitetaan pysäköintitaloihin ja mahdollisuuksien mukaan maan alle. Resursseja tulee ohjata joukko- ja kevyenliikenteen palvelutason parantamiseen. Maanalaiset pysäköintipaikat ovat kalliita, joten etsitään ratkaisuja sijoittaa autopaikat kaupunkikuvaan sopivasti. Suuria pysäköintikenttiä vältetään. Sibbesborgissa asuu riittävästi ihmisiä, jotta julkisten palveluiden järjestäminen on kustannustehokasta. Väestötavoitteiden saavuttaminen vaatii riittävän tehokasta rakentamista, mutta olennaista on löytää viihtyisiä ja sipoolaiseen maisemaan sopivia ratkaisuja. Riittävä väestöpohja ja jatkuva kaupunkirakenne takaavat myös paikallisen ostovoiman. Kunta etsii aktiivisesti yksityisiä ja julkisia yhteiskumppaneita riittävän palvelutarjonnan järjestämiseksi. Kaupunkirakenne on riittävän tiivis tehokkaan joukkoliikenteen järjestämiselle (kilometrin säteellä metroasemasta asuu tai työskentelee vähintään metron käyttäjää). Metron liityntäliikenne on vaivatonta ja matkaketjut toimivat. Rakentamisen toteutus on vaiheistettu siten, että joukkoliikenteen järjestäminen on kannattavaa. Joukkoliikennettä kehitetään asteittain ja joustavasti. Bussiliikenne on pitkään joukkoliikenteen runko, sillä se skaalautuu helposti maankäytön tarpeisiin. Metro pyritään toteuttamaan mahdollisimman pian, jotta sillä liikkumisesta tulee elämäntapa uusille asukkaille. Kaupunkirakenne on tiivis, kustannustehokas ja kompakti. Toiminnot sekoittuvat kaupunkirakenteessa: asuminen, työpaikat, palvelut, pientuotanto ja erilaiset liikkumisen muodot limittyvät luontevasti toisiinsa pienipiirteisessä kaupunkirakenteessa. Pyöräillen ja kävellen on helppoa 39

40 ja turvallista liikkua. Metroradan ja Porvoon väylän estevaikutus ja muut haittavaikutukset kaupunkielämälle (melu, tärinä, päästöt) minimoidaan melusuojauksella, silloilla, alikuluilla. Sibbesborg on liikenteen solmukohta, johon on helppo tulla asioimaan. Liityntäliikenne on kaikissa rakentumisen vaiheissa tehokasta ja sillä saavutetaan Sibbesborgin palvelut helposti. Suurin osa asukkaista voi käyttää päivittäisessä arkielämässään joukkoliikennettä. Uusilla alueilla tavoitteena on, ettei kenelläkään olisi yli 400 metrin matkaa joukkoliikennepysäkille. Suurin osa asuu enintään 300 metrin päässä joukkoliikenteen pysäkistä. Joukkoliikennereittien suunnittelulla ja riittävällä täydennysrakentamisella voidaan myös mahdollistaa nykyisten alueiden parempi saavutettavuus joukkoliikenteellä. Joukkoliikenteen runkona toimii tulevaisuudessa metro. Metro on vahva joukkoliikennemuoto, joka kytkee Sibbesborgin ja Etelä-Sipoon Helsingin ja Espoon rannikonsuuntaiseen metrokaupunkiin. Metro kulkee noin 4 minuutin vuorovälillä ja matka Sibbesborgin keskustasta Helsingin rautatientorille kestää noin 40 minuuttia. Metroyhteydellä on huikea vaikutus työmatkojen sujuvuuteen ja joukkoliikenteen suosioon, etenkin kun samanaikaisesti henkilöautoliikenne ruuhkautuu. Itämetron jatkaminen Mellunmäestä itään tapahtuu vaiheittain. Alkuvaiheessa joukkoliikenne toimii busseilla, koska bussireittejä on helppo muokata tarpeen mukaan. Sibbesborgin sisäinen raitiotie ei jäykkyyden takia tule tästä syystä kysymykseen. Toisessa vaiheessa metro ulottuu Majvikiin asti, jolloin Sibbesborgista on järjestetty busseilla liityntäliikenne Majvikin asemalle. Porvoon ja Helsingin välillä liikennöivät kaukoliikenteen bussit pysähtyvät sekä Söderkullassa että Majvikissa. Lopputilanteessa Sibbesborgissa on metroasema, jonne paikallisliikenteen bussit syöttävät matkustajia. 40

41 Joukkoliikenneyhteys lentoasemalle ja Kehä III työpaikka-alueille toimii suorana bussiyhteytenä sekä liityntäliikenteenä raidejokeriasemalle Östersundomissa. Porvoon bussit pysähtyvät Sibbesborgin keskustan metroasemalla. Sipoon sisäiset joukkoliikenneyhteydet toimivat bussiliikenteenä Nikkilään, Talmaan ja edelleen Vantaalle ja Keravalle. Sibbesborgista pääsee saaristoon lautalla. Lauttaliikenne saaristoon, Porvooseen ja Helsinkiin palvelee kuntalaisia ja turisteja. Saariston virkistyspalveluiden kehittämiselle lauttaliikenne on elinehto kesäisin. Talvella kelirikon aikanakin yhteyksiä on saaristoon sekä jääteitä. 41

42 Kriteerit suunnittelulle Paikallispalveluiden riittävä määrä, monipuolisuus ja saavutettavuus Päivittäistavarakaupan saavutettavuus, sijainti kaupunkirakenteessa ja pieni yksikkökoko, lähikaupat Kaupunkirakenne on eheä, yhtenäinen ja kytkeytynyt Pyöräily ja kävely ovat helppoja ja houkuttelevia vaihtoehtoja ympäri vuoden Toimivat matkaketjut ja joukkoliikenteen hyvä palvelutaso tukevat sujuvaa arkea 42

43 43

44 2.3.4 Innovatiivinen ja kestävä yhdyskunta Sibbesborgissa tavoite on kohti kestävyyttä, jonka toteutumista avitetaan kattavan kriteeristön avulla. Kriteeristö on myös seurantaväline, jolla alueen tilaa voidaan verrata ajallisesti sekä suhteessa muihin vastaaviin alueisiin. Sibbesborgissa otetaan käyttöön energiantuotantomuotoja, joissa hyödynnetään uusiutuvaa energiaa. Alueella tuotetaan energiaa sekä keskitetysti että kortteli- ja rakennuskohtaisesti. Tulevaisuuden yhdyskunnan energiahuolto perustuu useiden eri energiantuotantomuotojen hyödyntämiseen. Keinot valikoituvat paikallisten resurssien ja olosuhteiden mukaan. Paikallisia energiantuotantomuotoja tutkitaan suunnittelun eri tasoilla. Näin alueelle räätälöityy ratkaisu, jossa yhdistyy keskitetyt ja hajautetut energiantuotantomuodot. 44 Innovatiivinen ja kestävä yhdyskunta Paikallisia, uusiutuvia energiantuotantomuotoja Sibbesborgin alueella tulee tutkia niin osayleiskaava- kuin asemakaava ja hanketasoillakin. Uusien energiantuotanto- ja jakelumuotojen vaatimukset huomioidaan kaavoituksen alkuvaiheessa reunaehtoina mm. tunnistamalla kumppanit keskitetyn energiahuollon järjestämiseksi. Alueella on nykyisin kaukolämpövoimala, joka toimii maakaasulla. Voimalaa voidaan laajentaa ja polttoaineena voi mahdollisesti käyttää myös uusiutuvaa biopolttoainetta. Keskitettyinä ratkaisuina voidaan tutkia myös hybridijärjestelmiä, joissa esimerkiksi yhdistyy meri- ja maalämmöstä saatava energia biopolttoaineiden hyödyntämiseen. Hajautettuina ratkaisuina maalämpö, tuulivoima ja aurinkoenergia ovat varteenotettavia vaihtoehtoja. Olemassa olevaa infraa hyödynnetään mahdollisimman pitkälle rakentamisen ensi vaiheissa. Infrastruktuurin kustannustehokkaan rakentamisen kannalta kaupunkirakenteen tulee olla melko tiivis. Alueen rakentuminen kiinnittyy ensivaiheessa jo rakennettuihin alueisiin. Kestävän yhdyskunnan tuntomerkki on, ettei luonnonvaroja ja energiaa tuhlata. Periaatteena on suljetun materiaalikierron toteuttaminen rakentamisen jokaisessa vaiheessa. Yhdyskunnan rakentamisesta syntyvät massat pyritään käsittelemään ja hyödyntämään alueen sisällä. Materiaalien uudelleen käyttöön ja kierrätykseen voidaan kannustaa myös suunnitteluratkaisuilla. Raaka-aineiden arvostus, kierrätys ja tuhlailemattomuus luovat