Matildan Puistotien ja Matildan puistopolun kevyen liikenteen väylä, katu- ja liikennemerkkisuunnitelmien hyväksyminen

Transkriptio

1 Kaupunkikehityslautakunta Matildan Puistotien ja Matildan puistopolun kevyen liikenteen väylä, katu- ja liikennemerkkisuunnitelmien hyväksyminen 1966/ /2017 Kaupunkikehityslautakunta 62 Valmistelija: suunnittelija Jukka Lasonen, Salon kaupunkikehityspalveluissa on valmistunut Matildan kaupunginosassa sijaitsevien Matildan Puistotien ja Matildan puistopolun kevyen liikenteen suunnitelmat. Matildan puistopolun kevyen liikenteen väylä on noin 65 metriä pitkä kevyen liikenteen väylä nykyisen rantaan kulkevan kevyen liikenteen väylän ja Matildan Puistotien välillä sijoittuen kaavassa sille varatulle alueelle. Kaavan mukainen katualueen leveys on 4 metriä. Väylä yhtyy ja jatkuu suunnitellun Matildan Puistotien kevyen liikenteen väylänä. Suunnitelman mukaan polun leveydeksi tulisi 3 metriä ja vierikaistojen leveydeksi 0,5 metriä. Väylä toteutetaan asfaltoituna. Polun tasaus noudattelee olemassa olevaa maanpintaa. Polun rakennekerrosten paksuudeksi on suunniteltu 50 cm. Polun kuivatus on järjestetty pinnan muotoilulla ja sivupainantein. Rakennetun rantaan menevän väylän ja suunnitellun Matildan puistopolun risteyskohtaan puistopolun puolelle asennetaan liikennemerkki nro 423 Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä. Polun valaistus tullaan toteuttamaan erillisen valaistussuunnitelman mukaan. Matildan Puistotien kevyen liikenteen väylä on noin 320 metriä pitkä kevyen liikenteen väylä välillä Matildan puistopolun kevyen liikenteen väylä ja Bremerintien/Tullintien risteys. Suunniteltu Matildan Puistotien kevyen liikenteen väylä yhtyy Matildan puistopolun kevyen liikenteen väylään paalulla 65 ja sijoittuu paaluvälillä Matildan Puistotien katualueen pohjoiseen reunaan. Paaluvälillä kevyen liikenteen väylä ylittää Matildan Puistotien. Ylityksen suojatie on suunniteltu tehtäväksi korotettuna. Paaluvälillä 200 Bremerintien/Tullintien risteys suunniteltu kevyen liikenteen väylä sijoittuu Matildan Puistotien katualueen etelänpuoleiseen reunaan. Suunnitelman mukaan väylän leveydeksi tulisi 2,5 metriä ja vierikaistan leveydeksi 0,5 metriä paaluvälillä ja paaluvälillä 200 Bremerintien/Tullintien risteys vierikaistan leveys olisi 1,0 metriä.

2 Vierikaista rajoittuu katualueen / tontin reunaan. Väylä toteutetaan asfaltoituna. Väylän tasaus noudattelee olemassa olevaa maanpintaa. Väylän rakennekerrosten paksuudeksi on suunniteltu 50 cm. Väylän kuivatus on järjestetty pinnan muotoiluilla ja ojapainantein/rummuilla. Matildan Puistotien kevyen liikenteen väylälle asennetaan Bremerintien/Tullintien risteyskohtaan Matildan Puistotien puolelle sekä Näköalantien risteyksen molemmin puolin liikennemerkki nro 423 Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä. Lisäksi Matildan Puistotien ja Näköalantien risteykseen asennetaan Näköalantien puolelle liikennemerkki nro 231 Väistämisvelvollisuus risteyksessä. Matildan Puistotien korotetun suojatien kohdalle ja Näköalantien ylittävälle suojatielle asennetaan tarvittavat liikennemerkit nro 511 Suojatie. Lisäksi asennetaan Matilan Puistotien ylittävästä korotetusta suojatiestä ilmoittava ennakkomerkki nro 141a Töyssyjä ajosuuntaan nähden molemmille kaistoille ennen suojatietä Matildan Puistotielle. Väylän valaistus tullaan toteuttamaan erillisen valaistussuunnitelman mukaan. Matildan Puistotien nopeusrajoitukseksi tulisi 30 km ja se osoitettaisiin liikennemerkillä nro 361 Nopeusrajoitus. Merkki asennettaisiin Bremerintie/Tullintien risteykseen Matildan Puistotien puolelle. Saman merkin kääntöpuolelle asennetaan liikennemerkki nro 362 Nopeusrajoitus päättyy. Kevyen liikenteen suunnitelmat ovat olleet nähtävillä välisen ajan. Suunnitelmista on jätetty seuraavat kolme muistutusta: Muistutus 1. "Hei, ehdotamme, että myös Näköalatielle laitetaan 30 km/h nopeusrajoitus. Syyt: 1. Näköalatien varressa on erittäin usein monta autoa jonossa pysäköityinä tien reunaan kun perheet käyvät tutustumassa lähemmin alpakoihin. 2. Näköalatiellä ajetaan liian usein todella lujaa, ikään kuin siellä ei olisi ollenkaan nopeusrajoitusta. Toinen asia koskee Salon kaupungin tiedottamista ja asukkaiden tavoittamista. Onko mitään mahdollisuutta saada sellaista automaattista sähköpostia, että jos esimerkiksi laitetaan vireille suunnitelmia/ehdotuksia niin asukkaalla olisi mahdollisuus saada automaattisesti sähköpostia asiasta samaan tapaan kuin esimerkiksi Etuovi.com, johon asiakkaalla on mahdollisuus laittaa postinumero, kadun nimi, alueen nimi jne joista hän on kiinnostunut.

3 Salon tapauksessa voisin tilata kaikki tiedotteet/aloitteet/suunnitelmat jotka koskevat Mathildedalia laittamalla johonkin ennalta määriteltyyn, sovittuun paikkaan postinumeron Näin asukkailla olisi enemmän aikaa paneutua asioihin ja osallistua ajoissa. Varsinainen digiloikka ja huikea viestinnän parannus!" Muistutukseen/ehdotukseen voidaan todeta, ettei se koske varsinaisesti nähtävillä olevia katusuunnitelmia. Näköalatien nopeusrajoituksen muuttaminen 30 km:iin/h:ssa voidaan suhtautua myönteisesti ja käsitellään omana asianaan. Muistutus 2. "Jo viisitoista vuotta Mathildedalin liikennettä seuranneena ehdottaisin lautakunnalle harkittavaksi vielä kahta lisäystä kevyen liikenteen väylän liikenteenohjaussuunnitelmaan. 1. Matilda Puistotien ja Näköalatien/Meritien risteys Ehdotan, että myöskin Meritien puolelle asennetaan liikennemerkki nro 231 "Väistämisvelvollisuus risteyksessä". Perustelu: Matildan Puistotietä ylöspäin ajettaessa näkyvyys oikealle Meritielle on olematon, jolloin nykyinen väistämisvelvollisuus jää useimmilta huomioimatta ja risteyksessä aiheutuu lähes päivittäin vaaratilanteita. Väistämisvelvollisuuden huomioiminen edellyttäisi lähes pysähtymistä risteysalueen reunalla oikealta tulevan liikenteen havainnoimiseksi. Tämä jää lähes kaikilta tekemättä. Meritietä lähestyvän näkymä risteykseen on tie oikealta puolelta hieman laajempi ja väistämisvelvollisuus on helpompi toteuttaa. Ratkaisu olisi myös linjassa alueen muiden risteysratkaisujen kanssa. 2. Bremerintien/Tullintien suojatie Ehdotan, että myöskin nykyinen suojatie Bremerintien/Tullintien risteyksessä toteutetaan korotettuna. Perustelu: Salon ja Mathildedalin välillä on kolme korotettu suojatietä. Tämä kyseinen suojatie on kuitenkin kaikista tien suojateistä ehdottomasti käytetyin ja sijaitsee jalankulkijan kannalta vaarallisessa paikassa. Suojatien kautta kulkee koko pyöräily- ja jalankulkuliikenne kansallispuistoon päin. Tullintietä lähestyttäessä pitkä suora johtaa väistämättä siihen, että autot lähestyvät suojatietä usein reippaallakin ylinopeudella. Korotus laskisi nopeuksia muutenkin hankalasti hahmotettavalla risteysalueella, jossa on monenlaista muutakin liikennettä pysäköintipaikalta ja Terhon/Panimon alueelta. Salosta päin tulevasta liikenteestä jalankulkijalle ei ole mutkan ja näkemäesteiden takia mitään havaintoa ja samoin autoilijalle koko risteys ja suojatie tulevat yllätyksenä, joka aukeaa vasta juuri ennen mutkaa. Ylinopeudet ovat yleisiä myös tästä suunnasta kun nopeusrajoitusta lähestytään jyrkkää alamäkeä.

4 Korotettu suojatie ja siitä kertovat liikennemerkit 141a auttaisivat autoilijaa ennakoimaan jalankulkuliikennettä. Nämä rakenteellisesti pienet, mutta liikenneturvallisuuden kannalta merkittävät parannukset olivat nyt helposti toteutettavissa osana kevyen liikenteen väylän liikenteenohjausta, mutta erittäin hankalia yksittäisinä hankkeina editettäväksi. Perusteluni on helppo ymmärtää pikaisellakin havainnoinnilla paikan päällä." Muistutukseen/palautteeseen voidaan todeta, että Meritien risteykseen Meritien puolelle asennettavaan liikennemerkkiin nro 231 "Väistämisvelvollisuus risteyksessä" voidaan suhtautua myönteisesti ja käsitellään omana päätöksenään, koska se ei varsinaisesti liity nähtävillä oleviin suunnitelmiin. Bremerintie ja Tullintie ovat ELY:n hallinnoimia teitä ja näin ollen korotetun suojatien rakentaminen suunnitellun Matildan Puistotien kevytväylän jatkeeksi korotettuna Bremerintien/Tullintien risteyksen yli kuuluu heidän päätäntävaltaansa. Muistutus 3. "Matildan puistotie on kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Mathildedalin ruukkikylän keskeinen kylänraitti. Sen varrella on 1800-luvun puolivälissä rakennettuja alkuperäisiä ruukin asuinrakennuksia, jotka on huolella kunnostettu. Katua reunustaa tammikujanne, joka jatkuu Tullintiellä. Kokonaisuus on maiseman ja kyläkuvan kannalta erittäin arvokas. Suunniteltu kevyen liikenteen väylä sijoittuu Tullintien ja Näköalatien välillä Matildan puistotien eteläpuolelle tonttien ja tammirivin välillä olevalle nurmikaistalle. Näköalatien risteyksen läheltä väylä johdetaan suojatietä pitkin kadun yli ja Matildan Puistotien pohjoispuolelle. Värkmestarin talon tontin kulmalta väylä kulkee Matildan puistopolku -nimisenä alas Ruukkitehtaille. Kevyen liikenteen väylä on tarkoitus päällystää asfaltilla. Mathildedalin kulttuuriyhdistys esittää, että asfaltin sijasta kevyen liikenteen väylä tehtäisiin kivituhkapintaisena, mikä sopeutuu paremmin historialliseen ympäristöön. Rakenteet tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei tammien juuristoa ja kasvuolosuhteita vahingoiteta. Väylä ja siihen liittyvät viherkaistat tulee toteuttaa huolella puistokäytävän tapaan. Tammiriveihin on vuosien saatossa syntynyt aukkoja, joihin pitäisi istuttaa uudet puut. Tämä olisi luontevinta tehdä kevyen liikenteen väylän toteuttamisen yhteydessä. Kulttuuriyhdistys pitää tärkeänä, että kevyen liikenteen väylä toteutetaan Mathildedalin ruukkikylän maisemallisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja vaalien." Muistutukseen/palautteeseen voidaan todeta, että vertailtaessa päällystepintoja asfaltti/kivituhka, niin kivituhkan huonoina puolina voidaan pitää sen pölyämistä, kulkeutuu kengänpohjissa sisätiloihin ja sateella

5 lähtee helposti valumaan sadeveden mukana. Varsinkin tämä sateiden aiheuttama kivituhkan poishuuhtoutuminen tulisi lisäämään väylän kunnossapitotöitä. Sateiden jälkeen urautunut väylä ei myöskään houkuttele varsinkaan pyöräilijöitä käyttämään kevytväylää, vaan he tulevat hakeutumaan mieluummin Matildan Puistotien asfaltoidulle ajoradalle. Varsinkin suunnitellun Matildan puistopolun osuudella, missä pituuskaltevuus on jyrkimmillään noin 14 %, on kivituhkan pysyvyys pienelläkin sateella erittäin huono. Kivituhka on hankintahinnaltaan halvempaa kuin asfaltti, mikä etu häviää tarkasteltaessa asiaa kokonaistaloudellisesti kivituhkan suurempina kunnossapitokustannuksina. Historiallisen ympäristön kannalta kivituhka tai sora olisi varmaankin sopiva materiaali kevyen liikenteen väylien pinnoitteeksi, mutta on myös huomioitava, että lähimmillään noin 3,5 metrin etäisyydellä suunnitellusta kevytväylästä on noin 4,5 metrin levyiseksi rakennettu asfaltoitu Matildan Puistotien ajorata. Kevytväylien rakentamisessa pyritään huolehtimaan siitä, ettei olemassa olevia tammia vahingoiteta ja niiden rungot tullaan suojaamaan tarpeen mukaan. Vihertöiden viimeistelytyöt tullaan toteuttamaan nykytilanteen mukaiseksi. Matildan Puistotien tammirivien täydentäminen ei ole viheraluetiimissä vielä tänä vuonna ajankohtainen. Kaupunkikehitysjohtaja: Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy Matildan Puistotien ja Matildan puistopolun kevyen liikenteen väylien katu- ja liikennemerkkisuunnitelmat niin muutettuna, että väylät pinnoitetaan ensi vaiheessa kivituhkalla. Jos kivituhkapinnoitteesta johtuen kevyen liikenteen väylien käyttäjät ohjautuvat mieluummin käyttämään Matildan Puistotien asfaltoitua ajorataa ja jos mm. väylien kunnossapitotyöt kivituhkan pysyvyyden vuoksi muodostuvat suuriksi, väylät tullaan asfaltoimaan. Päätös: Kaupunkikehityslautakunta hyväksyi päätösehdotuksen. Pöytäkirjaan merkitään, että Jani Himberg, Janne Lehto ja Tanja Ahonen poistuivat tämän asian käsittelyn aikana klo