Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 871/2009 vp Koillis-Pirkanmaan joukkoliikenteen kehittäminen Eduskunnan puhemiehelle Tampereen ja Haapamäen välisestä junaliikenteestä ja sen kehittämisestä on puhuttu paljon, ja alueelta on tehty laaja selvitystyö koko ns. Haapamäen ratakolmion (Seinäjoki/Orivesi/Jyväskylä Haapamäki) osalta. Selvitystyön kattava sisältö on luettavissa julkaisusta "Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 1/2009; Seinäjoki Jyväskylä ja Haapamäki Orivesi Tampere-ratavyöhykkeiden joukkoliikenteen kehittämisohjelma", joten näitä asioita ei ole syytä tässä toistaa laajassa mitassa. Haapamäeltä etelään suuntautuvan radan varrella väestökato on ollut varsin pieni verrattaessa sitä puheena olevan selvitysalueen itä- ja pohjoisosiin. Tähän ovat vaikuttaneet mm. Tampereen suunnan vetovoima ja toistaiseksi kohtuulliset julkiset yhteydet sekä osin alueellinen työtilanne. Henkilöliikenteen laajentamista Mänttään puoltaa mm. tiivis kaupunkikeskusta, joka tuo monet ihmiset varsin lähelle suunniteltua palvelua. Rakentamalla kaupungista tarvittavat kattavat työ-, asiointi- ja viikonloppuyhteydet Tampereen suuntaan saadaan matkustajamäärät lisääntymään. Toivoa sopii, että tuolloin myös mietitään tarkoin, riittääkö kahden dieselmoottorivaunun kapasiteetti kaikkiin vuoroihin. Teknistä ongelmaa kolmen dieselmoottorivaunun yhteenliittämiselle ei tosin ole. Perinteisesti nykyaikana on opittu siihen, että junassa on pääsääntöisesti istumapaikka jokaiselle. Saadun palautteen mukaan Tampereen ja Haapamäen välisissä vuoroissa on monesti se tilanne, että vuoroa ajetaan vain yhdellä vaunulla ja useat matkustajat joutuvat seisomaan suuren osan matkastaan. Tämä ei voi olla hyväksyttävää, jos mielitään nostaa junaliikenteen ja yleensäkin joukkoliikenteen imagoa. Oriveden keskustan ja Kolhon seisakkeiden käyttöönottovuonna paikkakunnat pärjäsivät alueen matkustajavertailussa mukavasti. Kun junaliikenteen tarjonta on ollut useita vuosia käyttömahdollisuuden ulkopuolella, menee ihmisiltä aikaa tottua uuden liikennevälineen käyttöön. Katkot julkisessa liikenteessä ja sen palveluissa lisäävät tutkitusti oman auton käyttöä ja hankintapäätöksiä, jolloin paluu julkisen liikenteen käyttäjiksi heikentyy oleellisesti. Kolhon osalta negatiivisesti vaikuttaa etenkin suoran, junalla tapahtuvan aamuyhteyden puuttuminen. Vuoden 2002 selvityksessä Lylyn seisake oli vielä kaikissa suunnitteluvaihtoehdoissa mukana. Nyttemmin se on haluttu tiputtaa suunnitelmista pois, vaikka Juupajoen kunta on sitoutunut maksamaan laituri-infran rakentamisen. Aikataulurakennetta tarkasteltaessa on kuitenkin selvää, että nykyisillä aikatauluilla pysähdys voitaisiin lisätä vuoroille ilman, että yhteydet Haapamäellä tai Tampereella vaarantuisivat tai että sillä olisi muita liikennevaikutuksia kaksiraiteisella Tampere Orivesi-radalla. Kun tähän liitetään mukaan Mäntän suunnan liikenteen kehittäminen, päästään rataosan liikenteessä todistamaan matkustajamäärien nousua. Hyvät ja suorat yhteydet maakunnan keskukseen ovat omiaan kehittämään taajamien elinvoimaisuutta ja houkuttelevuutta. Versio 2.0

2 Suunnitelmissa on huolestuttavana piirteenä kahden Seinäjoen ja Jyväskylän välisen taajamajunavuoron lopettamisajatus. Nämä junat kohtaavat puolen päivän tienoilla Pihlajavedellä, ja niille ja niistä muodostuu tärkeät yhteysjunat päivän ensimmäisen Tampereen vuoron kanssa. Jos nämä yhteydet katkeavat, on selvää, että myös junamatkustus Vilppulan pohjoispuolelle entisestään vähenee. Pian ollaan siinä oravanpyörässä, joka jatkaa pyörimistään: kun matkustuksen latvavirrat katkaistaan, ehtyy virkeäkin matkustajapuro pian niin pieneksi, että lisätoimenpiteisiin on ryhdyttävä. VR onkin velvoitettava tekemään tai teettämään tarkat matkustajalaskennat alueen matkustajavirroista. Perusteena ei voi olla liikesalaisuus, vaan liikenteen maksajan tarve tiedonsaantiin. Junaliikenteen tihentäminen ja Mänttään jatkavat vuorot ovat toivottavasti lähitulevaisuuden kysymys, ja toivottavasti seudun joukkoliikenne saadaan vähintäänkin tähän asti pidettyä nykyisellä tasollaan. Kuin kylmänä suihkuna tälle on tullut linja-autoyrittäjän anomus lakkauttaa Tampereelta klo lähtevä ja Korkeakoskelta (Juupajoki) Vilppulan kautta Mänttään ajava vuoro. Työmatkaliikenne tulee hankaloitumaan, sillä edellisenä vuorona lähdössä on klo lähtevä taajamajuna ja seuraavana klo lähtevä taajamajuna. Aiempi vuoro ei sovi työssä käyville läheskään aina, mutta palvelee hyvin muita tarpeita, yhteysjunia ja opiskelijoita. Neljä tuntia on liian pitkä odotusaika. Ironista on myös se, että Tampereelta Keuruulle on myös klo lähtevä linja-autovuoro. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että ns. Haapamäen ratakolmion joukkoliikenteen palvelutasoa nostetaan Tampereen ja Mäntän välisillä lisävuoroilla sekä Lylyyn sijoitettavalla uudella seisakkeella ja mitä hallitus aikoo tehdä, että Koillis- Pirkanmaan liikenneyhteydet eivät esimerkiksi linja-autovuorojen tai junavuorojen osalta enää huonone, jotta voidaan puhua joukkoliikennemyönteisyydestä ja hallituksen ilmastostrategian mukaisista toimenpiteistä ja samalla turvata kansalaisille nykyistä tasavertaisemmat mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen heidän tarvitsemillaan matkoilla? Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 2009 Saara Karhu /sd Tero Rönni /sd 2

3 Ministerin vastaus KK 871/2009 vp Saara Karhu /sd ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Saara Karhun /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 871/2009 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että ns. Haapamäen ratakolmion joukkoliikenteen palvelutasoa nostetaan Tampereen ja Mäntän välisillä lisävuoroilla sekä Lylyyn sijoitettavalla uudella seisakkeella ja mitä hallitus aikoo tehdä, että Koillis- Pirkanmaan liikenneyhteydet eivät esimerkiksi linja-autovuorojen tai junavuorojen osalta enää huonone, jotta voidaan puhua joukkoliikennemyönteisyydestä ja hallituksen ilmastostrategian mukaisista toimenpiteistä ja samalla turvata kansalaisille nykyistä tasavertaisemmat mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen heidän tarvitsemillaan matkoilla? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Tampereen ja Haapamäen/Mänttä-Vilppulan sekä Seinäjoen ja Jyväskylän rautatieliikenteen kehittämistä tutkinut työryhmä suositteli vuoden 2009 alussa, että Tampereelta saakka ajettava dieselhenkilöjunaliikenne ulotettaisiin tulevaisuudessa myös uuden Mänttä-Vilppulan kaupungin keskustaan. Liikenteen avaaminen Mäntän keskustaan edellyttää mittavia Ratahallintokeskuksen johdolla tehtäviä investointeja välille Vilppula Mänttä ja uuden Mänttä-Vilppulan kaupungin osallistumista merkittävästi aiheutuviin kustannuksiin. Alueellisesta ostoliikenteestä neuvoteltaessa ministeriön ja VR Osakeyhtiön välillä on varauduttu siihen, että liikennöinti Mäntän keskustaan voidaan aloittaa samanaikaisesti kun muutkin muutokset toteutetaan rautateiden ostoliikenteessä Seinäjoen Jyväskylän ja edelleen Tampere Haapamäen välisellä sähköistämättömällä rataverkolla. Tällä hetkellä oletetaan, että Seinäjoki Vaasa radan sähköistys valmistuu syksyllä 2011 ja muutokset alueen ostoliikenteeseen ovat mahdollisia joko joulukuussa 2011 tai kesällä Suurimmaksi ongelmaksi matkustajat kokevat sen, että kaikilta kolmelta suunnalta Haapamäelle liikennöiviltä junilta ei aina ole vaihtomahdollisuutta toiseen junaan. Ratahallintokeskus onkin jo tehnyt merkittäviä toimenpiteitä, joilla ajoaikaa Seinäjoelta Haapamäelle saadaan nopeutettua ja vaihtomahdollisuus junakohtauksen siirtämiseksi Haapamäelle on tulevaisuudessa mahdollista. Lylyn ja eräiden muiden pysähdyspaikkojen lisäämisen ja poistamisen vaikutuksia työryhmä selvitti perusteellisesti. Matkustajamäärät ovat alueella kuitenkin niin vähäiset, että yhdenkään uuden pysähdyspaikan lisäämistä Mäntän keskustan lisäksi ei nähty mahdollisena. Kokonaisuutena joukkoliikenteen mahdollisuudet Koillis-Pirkanmaalla tulevat pysymään vähintään nykyisellä tasolla ja eräin osin paranemaan. Uusi joukkoliikennelaki ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1370/2007 rautateiden ja maanteiden julkisista 3

4 Ministerin vastaus henkilöliikennepalveluista alkaen antavat hyvät mahdollisuudet. Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2009 Liikenneministeri Anu Vehviläinen 4

5 Ministerns svar KK 871/2009 vp Saara Karhu /sd ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 871/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Saara Karhu /sd m.fl.: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att kollektivtrafikens servicenivå ska höjas i den s.k. Haapamäki-bantriangeln genom extra turer mellan Tammerfors och Mänttä samt en ny hållplats som placeras i Lyly och vad ämnar regeringen göra för att trafikförbindelserna i nordöstra Birkaland inte längre ska försämras, till exempel i fråga om bussturer eller tågturer, så att man kan tala om kollektivtrafikvänlighet och åtgärder förenliga med regeringens klimatstrategi och samtidigt garantera medborgarna mera jämlika möjligheter att utnyttja kollektivtrafiken för de resor de behöver? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Den arbetsgrupp som har undersökt utvecklingen av järnvägstrafiken mellan Tammerfors och Haapamäki/Mänttä-Vilppula samt Seinäjoki och Jyväskylä rekommenderade i början av år 2009 att den persontrafik med dieseltåg som körs ända från Tammerfors i framtiden ska utsträckas också till centrum av den nya staden Mänttä-Vilppula. För att öppna trafik till Mänttä centrum krävs det att man under Banförvaltningscentralens ledning gör omfattande investeringar mellan Vilppula och Mänttä och att den nya staden Mänttä- Vilppula deltar i kostnaderna i betydande omfattning. Vid förhandlingarna mellan ministeriet och VR Aktiebolag om köp av regionala trafiktjänster har man ställt in sig på att trafiken till Mänttä centrum kan inledas samtidigt som också övriga ändringar genomförs i fråga om köpta trafiktjänster på det oelektrifierade bannätet mellan Seinäjoki och Jyväskylä och vidare mellan Tammerfors och Haapamäki. För närvarande räknar man med att elektrifieringen av banan mellan Seinäjoki och Vasa blir färdig hösten 2011 och ändringar i den köpta trafiken i regionen är möjliga antingen i december 2011 eller under sommaren Som det största problemet ser passagerarna att det från de tåg som kommer till Haapamäki från tre olika håll inte alltid finns möjligheter att byta till ett annat tåg. Banförvaltningscentralen har redan vidtagit betydande åtgärder genom vilka körtiden från Seinäjoki till Haapamäki kan förkortas och i framtiden kommer bytesmöjlighet att vara möjlig genom att mötet mellan tågen flyttas till Haapamäki. Effekterna av att skapa eller lägga ner hållplatser i Lyly och på vissa andra platser utreddes grundligt av arbetsgruppen. Antalet passagerare i området är ändå så litet att det inte ansågs möjligt att lägga till ens en enda hållplats utöver Mänttä centrum. Som helhet kommer kollektivtrafikmöjligheterna i nordöstra Birkaland att hållas på minst nuvarande nivå och till vissa delar förbättras. Den nya kollektivtrafiklagen och Europaparlamentets och rådets förordning (EG) nr 1370/2007 om kollektivtrafik på järnväg och väg kommer från 5

6 Ministerns svar och med den 3 december 2009 att erbjuda goda möjligheter. Helsingfors den 13 november 2009 Trafikminister Anu Vehviläinen 6