Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 280/2008 vp Lisämäärärahan osoittaminen Suomenselän alueen junaliikenteeseen Eduskunnan puhemiehelle Junaliikenne ns. Haapamäen kolmiossa on kokonaisuus kolmen maakunnan alueella. Alavus, Töysä ja Ähtäri ovat Etelä-Pohjanmaata. Vilppula, Juupajoki ja Orivesi ovat Pirkanmaata. Keuruu ja Petäjävesi ovat Keski-Suomea. Haapamäen risteysasema Keuruulla kuuluu täten Keski-Suomeen. Maakunnalliset liitot eivät välttämättä näe parhaimmin ylimaakunnallisia toimintoja, jollaisesta on nimenomaan kyse Haapamäen kautta tapahtuvassa junaliikenteessä. Sen keskuspaikka on Haapamäki, jossa ns. vanha Pohjanmaan rata ja Suomen pisin poikkirata kohtaavat. Haapamäen junaliikenteen puolustajaksi ja kehittäjäksi perustettiin radanvarrella olevien kuntien toimesta yhteistyöelin, joka sai nimekseen Suomenselän rautatieliikennetyöryhmä. Tämä nimi ei parhaimmalla tavalla kuitenkaan kuvaa kyseisen toimikunnan työaluetta, koska sen toimialue mahtuu kolmioon Seinäjoki Jyväskylä Tampere, jotka kaupungit ovat myös mukana toimikunnan työskentelyssä. Haapamäki risteysasemapaikkana ratojen solmukohdassa on keskuspaikkakunta. Jatkossakin tulee junaliikenne suunnitella Haapamäen näkökulmasta toimivaksi kokonaisuudeksi osana koko Suomen junaliikennettä, jossa eri suuntiin ovat toimivat vaihtoyhteydet Tampereella, Seinäjoella ja Jyväskylässä. Niillä paikkakunnilla, jotka ovat radan varressa, tulee ylläpitää ja kehittää junaliikennettä. Ratojen vaikutuspiirissä olevilta paikkakunnilta, joille ei ole rautatietä, tulee järjestää esim. tilaustakseilla tai muilla järjestelyillä yhteydet junaasemille ja myös asemilta. Esimerkiksi Multia on kunta, jonne ei ole rautatietä, ja sieltä tulisi kehittää yhteysliikenne esim. Keuruun tai Haapamäen asemalle. Vastaava menettely tulisi myös muodostaa esim. Lehtimäeltä ja Soinista Ähtäriin ja Virroilta Haapamäelle. Samalla tulisi tiedottaa nykyistä paremmin jo nyt olevista tarkoituksia palvelevista linja-autoyhteyksistä. Näitä ovat mm. Haapamäeltä klo lähtevä linja-auto Multian ja Uuraisten kautta Äänekoskelle, jolloin etelästä, pohjoisesta ja idästä saapuvilta junilta on yhteys tälle. Samoin illalla Haapamäen asemalta on kuluvan vuoden alusta linja-autoyhteys Virroille välittömästi klo jälkeen etelästä ja idästä saapuvilta junilta. Äskettäin tekemälläni kirjallisella kysymyksellä KK 197/2008 vp olen tiedustellut henkilöliikennerakenteen palauttamista Haapamäen radoilla sellaiseksi kuin se oli saakka. Saamassani vastauksessa todettiin, että tapahtui Lahti Kerava-oikoradan vuoksi valtakunnallinen suuri aikataulu-uudistus ja että tämän vuoksi ei olisi enää mahdollista palata Haapamäen ratojen liikenteessä vallinneeseen liikennerakenteeseen. Tämä vastauksessa esitetty väite ei kuitenkaan pidä miltään osin paikkaansa Haapamäen ratojen liikenteen osalta. Nyt olemassa olevaan henkilöliikenteeseen on tullut muutoksia vain minuuttitasolla, jotka ovat merkinneet liikenteen nopeutumista, ja samalla Haapamäen junayhteydet etelään Tampereelta ja etelästä Tampereelle ja pohjoiseen Seinäjoelta ja pohjoisesta Seinäjoelta ovat hyötyneet Pohjan- Versio 2.0

2 maan pääradan nopeutuneesta liikenteestä. Haapamäen ratojen junaliikenne on rakenteellisesti nyt aivan sama kuin oli asti sillä erotuksella, että aamun taajamajuna H422 Seinäjoelta Haapamäelle ja illan taajamajuna H427 Haapamäeltä Seinäjoelle puuttuvat sekä Keuruun illan junayhteys on katkennut, koska Keuruun kautta Vaasasta Jyväskylään menevä taajamajuna H452 ei alkaen ole odottanut etelästä Tampereelta tulevaa taajamajunaa H429, vaikka odotusaika olisi Haapamäen junien tuloaikavertailun perusteella minuutin lyhyempi kuin oli asti. Täten peruste pääratojen liikenteen nopeutumisesta ei ole peruste junanvaihtoyhteyden katkaisemiselle, mikä on herättänyt Keuruulla suurta pettymystä VR:n menettelyä kohtaan ja myös vähentänyt junaliikenteen käyttöä Keuruulta, minkä perusteella nyt ollaan lopettamassa taajamajunia H420 ja H429 välillä Haapamäki Vilppula Haapamäki. Huomattava on myös se, että taajamajunalta H452 ei ole enää junayhteyksiä Jyväskylästä eteenpäin, joten sen olisi hyvin mahdollista odottaa Haapamäeltä Keuruulle, Petäjävedelle ja Jyväskylään menevät matkustajat taajamajunalta H429. Tämän junan reitillä ei ole julkisen liikenteen yhteyksiä Jyväskylään mm. Juupajoelta, Vilppulasta ja Kolhosta kyseiseen aikaan. Edellä olevan perusteella on selvästi nähtävissä se, että junaliikenteen palauttaminen Haapamäen radoilla asti toimineen aikataulurakenteen mukaiseksi on hyvin yksinkertainen ratkaisu, jolle pääratojen liikenteen nopeutuminen ei ole lainkaan este, vaan Haapamäen ratojen alueellakin päästäisiin tästä pääratojen liikennenopeushyödystä tällöin osalliseksi. Tämä junaliikenteen markkinoinnin kanssa, jota VR tekee mm. pääkaupunkiseudulla, lisäisi junaliikenteen käyttöä kaikilla Haapamäen radoilla ja sitä kautta myös muilla radoilla, koska Haapamäen liikenne on huomattavalta osin pääratojen syöttöliikennettä. Koska junaliikenteen supistus aamu- ja iltajunien osalta on päätösten perustella uhka jo ensi kesän aikatauluista alkaen Haapamäki Vilppula Haapamäki-osuudella, ei ole mahdollista odottaa kirjallisen kysymyksen KK 197/2008 vp vastauksessa mainitun liikennepoliittisen toimikunnan työn tuloksia, vaan yksinkertaisesti valtion lisäbudjetin rahoituksella tulisi turvata nykyinen Haapamäen junaliikenne syksyn aikatauluvaihteeseen asti ja samoin lisäbudjetilla osoitettavalla määrärahalla palauttaa Haapamäen kautta kulkeva junaliikenne asti voimassa olleen aikataulurakenteen mukaiseksi. Tällöin toteutuisi Alavuden, Ähtärin ja Keuruun kaupunkien sekä Töysän kunnan liikenneministeriölle esittämä toive päivittäisen, ilman yöpymistä tapahtuvan pääkaupunkiseudun ja muun eteläisen Suomen matkan toteutumismahdollisuudesta. Samalla voitaisiin hyödyntää vajaakäytössä olevaa ratakapasiteettia ja liikennepaikkainfrastruktuuria. Valtiontalouden näkökulmista on myös esitetty huolta siitä, että osa Suomen rakennetusta rataverkosta on vajaassa käytössä. Huomattava on, että junaliikenteen ostoon osoitettava raha pääosin on vain rahasiirtoja valtion eri momenteilta toisille valtion momenteille vieläpä saman hallinnon sektorien osalta. Ostettavan junaliikenteen kustannukset ovat pääosin ratamaksuja, rataveroa tai pääomakulujen laskennallisia kuoletuksia, jotka rahana säilyvät valtiolla toisilla sektoreilla tuloina. Palkka- ja sotu- sekä polttoaine- ja huoltokustannukset tulevat varmasti lipputuloina, joten todellisia nettokustannuksia ei valtiolle tule. Esittämälläni ratkaisulla edistettäisiin junaliikennettä mm. osana ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa sekä myös tervettä alue- ja yhteiskuntapolitiikkaa. Mm. opiskelijat, varusmiehet ja eläkeläiset sekä säännöllistä viikoittaista tai päivittäistä työmatkaa tekevät matkustajat ovat merkittävä osa junamatkustajista. Erityinen tavoite esittämälläni ratkaisulla on ns. satunnaisten matkustajien saaminen junaliikenteen käyttäjiksi henkilöauton käytön asemasta, ja juuri silloin korostuu mm. päivittäisen, ilman yöpymistä mm. pääkaupunkiseudulle tapahtuvan matkan mahdollisuus. 2

3 Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin ryhdytään Haapamäen kautta kulkevan junaliikenteen turvaamiseksi ja kehittämiseksi osoittamalla valtion lisäbudjettiin määrärahat nykyisen liikenteen turvaamiseksi välin Haapamäki Vilppula Haapamäki lopetettavaksi päätetyn aamu- ja iltajunaliikenteen säilyttämiseksi edelleen ja aamu- ja iltajunaliikenteen palauttamiseksi rataosalle Seinäjoki Haapamäki Seinäjoki olleen liikenteen mukaiseksi sekä taksibussiyhteyden luomiseksi aamulla Keuruulta Haapamäelle junalle H420 ja illalla junayhteyden luomiseksi Haapamäeltä junalta H429 Keuruulle ja itään junalla H452 tai vaihtoehtoisesti taajamajunan H429 liikennöimiseksi illalla Keuruulle ja taajamajunan H420 liikennöimiseksi aamulla Keuruulta? Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 2008 Lauri Oinonen /kesk 3

4 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 280/2008 vp: Mihin toimiin ryhdytään Haapamäen kautta kulkevan junaliikenteen turvaamiseksi ja kehittämiseksi osoittamalla valtion lisäbudjettiin määrärahat nykyisen liikenteen turvaamiseksi välin Haapamäki Vilppula Haapamäki lopetettavaksi päätetyn aamu- ja iltajunaliikenteen säilyttämiseksi edelleen ja aamu- ja iltajunaliikenteen palauttamiseksi rataosalle Seinäjoki Haapamäki Seinäjoki olleen liikenteen mukaiseksi sekä taksibussiyhteyden luomiseksi aamulla Keuruulta Haapamäelle junalle H420 ja illalla junayhteyden luomiseksi Haapamäeltä junalta H429 Keuruulle ja itään junalla H452 tai vaihtoehtoisesti taajamajunan H429 liikennöimiseksi illalla Keuruulle ja taajamajunan H420 liikennöimiseksi aamulla Keuruulta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Liikenne- ja viestintäministeriö on yhdessä alueen maakuntien liittojen ja kuntien sekä Länsi- Suomen lääninhallituksen kanssa aloittamassa tutkimusta, jossa selvitetään Seinäjoki Jyväskylä ja Haapamäki Orivesi Tampere alueen julkisen liikenteen kehittämistarvetta sekä alueen yhteystarpeita rautateiden kaukoliikenteeseen ja pikavuoroliikenteeseen. Tarkoituksena on, että tutkimuksen myötä saadaan aikaan yhteinen näkemys alueella tavoiteltavasta joukkoliikenteen palvelutasosta. Rautateiden henkilöliikenteen osalta selvitetään mm. nykyinen ja lähivuosien paikallisjunaliikenteen matkustajakysyntä ja kysyntään vaikuttavat tekijät sekä vaihtoehtoisia tapoja järjestää rautatieliikenteen tarjonta. Lisäksi selvitetään alueen linja-auto- ja taksiliikenteen palvelutasoa ja palvelutason kehittämistarpeita osana alueen joukkoliikennejärjestelmää. Koska Haapamäen liikennöintialueesta ollaan tekemässä kattavaa joukkoliikenneselvitystä, liikenne- ja viestintäministeriö ei ole esittämässä määrärahaa lisäbudjettiin Haapamäen liikenteen järjestämiseksi. Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 2008 Liikenneministeri Anu Vehviläinen 4

5 Ministerns svar KK 280/2008 vp Lauri Oinonen /kesk Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 280/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Lauri Oinonen /cent: Vilka åtgärder kommer att vidtas för att trygga och utveckla den tågtrafik som går via Haapamäki genom att i statens tilläggsbudget anvisa anslag i syfte att trygga den nuvarande trafiken och fortsättningsvis bevara den morgon- och kvällstrafik på rutten Haapamäki Vilppula Haapamäki som man har beslutat dra in och återinsätta morgon- och kvällstrafiken på banavsnittet Seinäjoki Haapamäki Seinäjoki i enlighet med trafiken samt i syfte att skapa taxibussförbindelse på morgonen från Keuruu till Haapamäki till tåg H420 och för att skapa en tågförbindelse på kvällstid från Haapamäki från tåg H429 till Keuruu och österut med tåg H452 eller alternativt lokaltågsförbindelse med H429 på kvällen till Keuruu och lokaltågsförbindelse med H420 på morgonen från Keuruu? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Kommunikationsministeriet håller på att inleda en undersökning tillsammans med regionens landskapsförbund och kommuner samt länsstyrelsen i Västra Finlands län. I undersökningen utreds behovet att utveckla kollektivtrafiken inom regionen Seinäjoki Jyväskylä och Haapamäki Orivesi Tammerfors samt behoven av förbindelser till järnvägens fjärrtrafik och snabbturstrafiken inom regionen. Avsikten är att med hjälp av undersökningen komma fram till en samsyn om den servicenivå som eftersträvas inom kollektivtrafiken. I fråga om persontrafiken på järnvägen reder man bl.a. ut den nuvarande och de närmaste årens passagerarefterfrågan inom lokaltågstrafiken och vilka faktorer som påverkar efterfrågan samt alternativa sätt att ordna utbudet av järnvägstrafik. Dessutom kommer man att reda ut servicenivån för buss- och taxitrafiken inom regionen och behoven att utveckla servicenivån som en del av kollektivtrafiksystemet i regionen. Eftersom en omfattande utredning om kollektivtrafiken ska göras inom Haapamäki trafikområde har kommunikationsministeriet inte för avsikt att föreslå anslag i tilläggsbudgeten för att ordna Haapamäkitrafiken. Helsingfors den 6 maj 2008 Trafikminister Anu Vehviläinen 5