Öljy. Valaanrasvalamppuöljy. Kimmo Klemola ja Teknillisen kemian laboratorio Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Öljy. Valaanrasvalamppuöljy. Kimmo Klemola 23.03. ja 30.03.2011 Teknillisen kemian laboratorio Lappeenrannan teknillinen yliopisto"

Transkriptio

1 Öljy BJ9A1 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemian- ja energiateollisuudessa Kimmo Klemola 3.3. ja Teknillisen kemian laboratorio Lappeenrannan teknillinen yliopisto Valaanrasvalamppuöljy Raakaöljyn ensimmäinen sovellus oli lamppuöljyn valmistukseen käytetyn valaanrasvan korvaaminen. Maailmanpolitiikka Raakaöljynkulutus/henkilö Tynnyriä raakaöljyä/henkilö/vuosi EU-15 USA Finland 1

2 Raakaöljynkulutus yksityisautoiluun Tynnyriä raakaöljyä/henkilö/vuosi peak oil Öljyn tuotannon huippu- eli lakipiste. Milloin se on edessä? Vai onko se jo takana? X EU-15 USA Finland peak oil Liikenteen moottorit Otto (bensiini) Nicolaus August Otto ( ) Patentti X Lähde: ASPO Association for the Study of Peak Oil Liikenteen moottorit Diesel (diesel) Rudolf Diesel ( ) Patentti 189 Liikenteen moottorit suihkumoottori/kaasuturbiini (lentokerosiini) Sanford Moss 1895 Franz Stolze ja Charles Curtis 1899 Frank Whittle 193 Hans Joachim Pabst von Ohain 1935

3 Maailman polttoainetuotanto Bensiini 159 Mt (miljoonaa tonnia) (6) Diesel 81 Mt (6) Etanoli 36, Mt (5) Brasilia 35 % USA 35 % Muut 3 % Biodiesel,3 Mt (5) Ranska % Saksa % Italia 17 % Muut 17 % Etanolin ja biodieselin tuotanto on kasvanut voimakkaasti vuoden 5 jälkeen ja kasvun ennustetaan jatkuvan. Maailman tieliikenteen polttoainekulutus 5 bensiiniekvivalenttilitroina, tot 398 miljardia litraa Diesel.68% Etanoli 1.3% Biodiesel.11% Bensiini 55.98% Nestemäisten polttoaineiden käytön jakautuminen maailman liikenteessä World share of liquid fuel (petroleum and biofuel) consumption in transport sector in, total 1897 million tons oil equivalent Rail % Aviation 13% Maritime % Road 83% Vaihtoehto energian säästäminen esimerkkinä henkilöautojen polttoaineen kulutuksen vähentäminen 5 %:lla Tavoitteeseen päästään leikkaamalla (Suomi) autojen määrää,6 %,68 miljoonaa 1/8 (arvio),13 miljoonaa (1/ määrä) tavoite ajettuja kilometrejä per auto,6 % 16 1 km/vuosi 1 8 km/vuosi tavoite polttoaineen kulutusta,6 % 7,61 L/1 km 6, L/1 km tavoite (Mercedes-Benz E CDI) Kulutustottumukset menevät väärään suuntaan USA:n autokanta (henkilöautot, maasturit, pickupit) Kulutus, L/1 km Paino, kg Hevosvoimia Moottoritilavuus, L Kiihtyvyys, 1, s Maasturien ja pickupien osuus, % Myytyjä autoja, miljoonaa , ,87 13,1 8 1, , ,3 9,9 5 17,15 Suomessa myytyjen uusien henkilöautojen koko elinkaaren keskimääräiset hiilidioksidipäästöt vuosina , g CO /km g CO/km Vuosi Henkilö- ja pakettiautoja 1 asukasta kohti Suomessa

4 Joukkoliikenteen ja henkilöautojen käyttö Suomessa Auton elinkaaren hiilidioksidipäästöt kasvavat mitä kalliimpi auto on 6 Elinkaaren hiilidioksidipäästöt, g CO/km Auton ostohinta, euroa Luonnonvarat ja ympäristö 6 AKE-tietokanta 7, Kimmo Klemola 7 Lentoliikenne Airbus A38, maailman suurin Airbus A38 Pisin lentoväli 15 km Pisin lentoaika 17 h Polttoainetta tankkeihin 31 litraa Kuluttaa raakaöljyä 16 miljoonaa litraa vuodessa 1 suomalaisautoa kuluttaa saman verran vuodessa. 5 suomalaista öljylämmitteistä omakotitaloa kuluttaa saman verran vuodessa. 3 hehtaaria sademetsää tulisi raivata palmuöljyn tuotantoa varten, jotta öljyä saataisiin sama määrä. 155 hehtaaria ohrapeltoa tarvittaisiin etanolin tuotantoa varten saman öljymäärän korvaamiseksi. Finnairin kuluttama öljymäärä on noin kahdeksankertainen Airbus A38:n kuluttamaan verrattuna. Laivaliikenne Oasis of the Seas, maailman suurin risteilylaiva Oasis of the Seas 5 bruttorekisteritonnia Kuluttaa raakaöljyä 73 miljoonaa litraa vuodessa 57 suomalaisautoa kuluttaa saman verran vuodessa. 7 suomalaista öljylämmitteistä omakotitaloa kuluttaa saman verran vuodessa. 1 hehtaaria sademetsää tulisi raivata palmuöljyn tuotantoa varten, jotta öljyä saataisiin sama määrä. 85 hehtaaria ohrapeltoa tarvittaisiin etanolin tuotantoa varten saman oljymäärän korvaamiseksi. Viking Linen kaikkien laivojen kuluttama öljymäärä on noin kaksinkertainen Oasis of the Seasiin verrattuna.

5 Rahtilaivat Tehokas kuljetustapa Rahtialusten suureneminen on vuodessa tuplannut 1 km:sta 8 km:iin matkan, jolla tonni rahtia kulkee yhdellä litralla polttoainetta Öljyriippuvainen Uusia tekniikoita kokeillaan polttoainekulutuksen pienentämiseksi. Suomalainen omakotitalo 3 litraa öljyä/vuosi Chevrolet Suburban 8.1 V8 57 litraa öljyä/vuosi Rekka 8 litraa öljyä/vuosi Johdanto Öljy on poikkeuksellisen arvokas energianlähde, koska sen energiasisältö on suuri ja sitä on helppo kuljettaa ja varastoida. Sitä on myös ollut runsaasti, helposti ja halvalla hyödynnettävissä. Raakaöljy on ollut lähes täydellinen liikenteen polttoaine. Siitä valmistetut bensiini, diesel ja lentokerosiini ovat nestemäisiä, niiden energiasisältö tilavuutta kohti on suuri ja tuotantoteknologia on tehokas eli energiaa polttoaineiden tuottamiseen kuluu suhteellisen vähän. Johdanto Helpon öljyn aika alkaa olla jo ohi. Suurimmassa osassa öljyntuottajamaita öljyntuotanto on kääntynyt tai piakkoin kääntymässä laskuun. Öljyntuotantoa pystyy enää kasvattamaan vain muutama Lähi-idän maa. Öljy on erittäin tärkeä maailman ja erityisesti USA:n taloudelle. Nykyinen länsimainen hyvinvointi ja sen kehitys ovat perustuneet helposti saatavissa olevan ja hyödynnettävän öljyenergian käyttöön. Kulkuneuvojen voimanlähteenä halpa nestemäinen runsaasti energiaa sisältävä bensiini ja diesel ovat lähes korvaamattomia. 5

6 Johdanto Huolimatta öljyn hupenemisesta ja korvaavien polttoaineiden ja voimanlähteiden, kuten etanolin, biodieselin, sähköautojen ja vedyllä toimivien polttokennoautojen, saamasta viimeaikaisesta runsaasta julkisuudesta tämän vuosisadan ensimmäiset vuosikymmenet öljy säilyy tärkeimpänä polttoaineena ja otto- ja dieselmoottorit liikuttavat maailman autoja. Öljyn synty Öljyä on syntynyt sedimenttialtaisiin, joiden ikä on 5 miljoonaa vuotta. Hienontuneen kiviaineksen seassa eloperäinen aines on paineessa, kuumuudessa ja hapettomuudessa yhdistynyt hiilivedyiksi. Ylöspäin kohoavat kevyet kaasut ja nesteet ovat kertyneet maaperän koteloihin, joissa on pitävä katto. Öljy muodostui orgaanisesta massasta suurelta osin liitu- ja jurakaudella 9 15 miljoonaa vuotta sitten. Raakaöljyn ominaisuudet Raakaöljyn energiasisältö on 5 MJ/kg eli 5 % enemmän kuin hyvälaatuisen kivihiilen. Öljyä on suhteellisen helppo nostaa maan sisältä ja kuljettaa jalostettavaksi öljynjalostamoihin. Myös jalostamojen tuotteita bensiiniä, dieseliä ja lentokerosiinia on helppo kuljettaa käyttökohteisiin. Öljyntuotanto historia Kaupallisesti öljyä alettiin tuottaa ensimmäisen kerran Puolassa 1853 ja Romaniassa vuonna Vuonna 1859 tuotanto alkoi Yhdysvalloissa. Öljyntuotannon historiassa yksi asia on pysynyt muuttumattomana: öljyn hinta ei ole erityisemmin ollut sidoksissa tuotantokustannuksiin. Kun öljyntuotantokapasiteetin rajat alkavat tulla vastaan, joudutaan turvautumaan vaikeasti hyödynnettäviin esiintymiin ja korkeat tuotantokustannukset siirtyvät hintoihin. Mikäli öljylle ei ole riittävässä määrin vaihtoehtoja, korkeat öljynhinnat aiheuttavat maailmantaloudelle suurta vahinkoa. Öljyntuotanto mitä öljyksi tilastoidaan Maailma polttaa öljyä tuhat tynnyrillistä joka sekunti. Maailman primäärienergian tuotannosta öljyn osuus on noin %. Öljyntuotantoluvut saattavat vaihdella lähteestä riippuen, koska öljyn määritelmäkin on hieman hämärä. Öljyntuotannossa osa kaasumaisista komponenteista kondensoituu tai ne nesteytetään. Koska ne ovat nestemäisiä ja ne tulevat öljylähteistä, ne lasketaan usein öljyksi. Maakaasun tuotannossa raskaammat komponentit nesteytyvät ja myös ne lasketaan usein öljyksi. Kirjauskäytäntöjen vaihdellessa myös vuotuiset tuotantomäärät vaihtelevat tietolähteen mukaan. Vuonna 5 maailmassa kulutettiin öljyä 73 miljoonaa tynnyriä päivässä. Jos kaikki (lähinnä maakaasun tuotannossa saadut) nestemäiset hiilivedyt lasketaan mukaan, kulutus nousee 85 miljoonaan tynnyriin päivässä. Öljyntuotanto- ja jalostus keksintöjä Öljyntuotannon ja -jalostuksen historia tuntee monia mullistavia teknologiakeksintöjä. Rotaatioporausta käytettiin ensimmäisen kerran Beaumontissa Texasissa vuonna 191. Öljynjalostusta mullistivat korkeapainekrakkaus vuonna 1913 ja katalyyttinen krakkaus vuonna Leijukatalyyttinen krakkaus (FCC) otettiin teolliseen käyttöön vuonna 19. Siinä raskaammista öljyn komponenteista saadaan kevyempiä korkeaoktaanisen bensiinin valmistukseen tarvittavia komponentteja. 6

7 Öljyntuotanto öljylöydöt, öljynetsintä Lähi-idän öljylähteitä alkoi löytyä merkittävässä määrin 193-luvulla. Kuwaitin Burgan, maailman toiseksi suurin öljykenttä, löytyi vuonna 1938, ja Saudi-Arabian Ghawar, maailman suurin öljykenttä, kymmenen vuotta myöhemmin. Öljyn etsintää mullistivat geofysikaalisen tutkimuksen uudet menetelmät, kuten kolmiulotteinen kuvantaminen ja horisontaaliporaus. Syvänmeren öljyntuotanto kehittyi ja yhä syvemmistä vesistä voidaan porata öljyä. Lähes kolmannes maailman öljystä tuotetaan merellä. Deepwater Horizon Merikuljetukset Maailman suurin öljytankkeri Jahre Viking, nykyään Knock Nevis, (56 65 bruttorekisteritonnia, pituus 59 m) Merikuljetukset Merikuljetusten ongelmana on onnettomuusriski. Suurimmat öljyonnettomuudet ovat olleet: Atlantic Express, 87 tonnia, Tobagon edustalla, ABT Summer, 6 tonnia, 1 km Angolasta, Castillo de Bellver, 53 tonnia, Saldanhan lahden edustalla Etelä-Afrikassa, Amoco Cadiz, 3 tonnia, Brittanyn rannat, Maailman kuuluisin öljyonnettomuus, Exxon Valdesin karilleajo Alaskassa 1989, oli tonnimäärältään varsin pieni (37 tonnia), mutta se aiheutti laajat ympäristötuhot mm. alueen linnustolle. Öljyputket Halvin ja tehokkain tapa kuljettaa öljyä on öljyputki. Metrin halkaisijaltaan oleva öljyputki pystyy kuljettamaan 5 miljoonaa tonnia öljyä vuodessa (Suomen öljynkulutus on noin 11 miljoonaa tonnia). Ust -Balik-Kurgan-Almetievskin 1 cm halkaisijaltaan oleva 1 km pitkä öljyputki kuljettaa vuodessa 9 miljoonaa tonnia öljyä Siperian Samotlorin superjättiläiskentältä Venäjän Euroopan puoleiseen osaan ja 5 km lisää putkea tarvitaan kuljettamaan öljy Länsi- Eurooppaan. Alaskan öljyputki. Öljyputket 7

8 Öljynkäyttö Vuonna maailman öljynkäyttö jakautui tuotealueittain seuraavasti (EIA 5): Bensiini 6, % Keskitisleet (diesel ynm) 3,8 % Raskas polttoöljy 1,8 % Muut 6, % Öljynkäyttö Maailman öljynkäyttö (Institut Francais du Pétrole, 5): Liikenne 5 % Teollisuuden energia 17 % Sähköntuotanto 7,3 % Muut (petrokemianteollisuuden raaka-aine, lämmitys jne.) 6 % Öljynkäyttö Öljy- ja kaasualan keskusliiton mukaan öljyn osuus Suomen energiankulutuksesta on noin %. Suomen öljynkulutus oli vuonna 7 vajaat 11 miljoonaa tonnia eli,6 miljoonaa tynnyriä/päivä, mikä vastaa,6 % maailman öljynkulutuksesta. Öljytuotteiden kulutus käyttäjäryhmittäin Suomessa vuonna 7: Liikenne 6 % Raaka- ja voiteluaineet 19 % Teollisuuden energia 16 % Rakennusten lämmitys 1 % Maa- ja metsätalous, rakennustoimi 9 % Suomen öljynkulutus, miljoonaa litraa/vuosi bensiini diesel lentokoneet ja laivat 1733 lämmitys 17 muu Öljyntuonti Suomeen Vuonna 7 raakaöljystä 75 % tuotiin Venäjältä 13 % Isosta-Britanniasta 5 % Kazakstanista % Tanskasta 3 % Norjasta. Raakaöljyä tuotiin Suomeen 1, miljoonaa tonnia. Öljynjalostus Maailman suurimman jalostamon Venezuelan Paraguanassa sijaitsevan Amuay-Cardonin jalostuskapasiteetti on 6 miljoonaa tonnia raakaöljyä vuodessa 8

9 Öljy ja talous Syyskuussa Isossa-Britanniassa polttoaineen hinnasta suuttuneet rekkakuskit saartoivat öljynjalostamot. Protesti kesti vain alle viikon, mutta se sai Ison- Britannian polvilleen ja osoitti kuinka riippuvainen yhteiskunta on öljystä. Sairaalat joutuivat lykkäämään potilaiden hoitoja, kouluja jouduttiin sulkemaan ja jopa verivarastoista alkoi olla pulaa. Kauppojen hyllyt tyhjenivät ja esimerkiksi Skotlannissa 75 % bensiiniasemista ei enää myynyt polttoainetta. Armeijan säiliöautot toimittivat poliisisaattueissa polttoainetta tärkeimmille tarvitsijoille. Öljy ja talous Kemira-lehden 1/5 mukaan öljyn 1 dollarin hinnannousu alentaa bruttokansantuotetta,5,8 prosenttiyksikköä Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Teollisuustuotantoon vaikutus on vielä suurempi: öljyn 1 dollarin hinnannousu alentaa sitä 1, prosenttiyksiköllä, kemianteollisuuden tuotantoa jopa 1, prosenttiyksiköllä. Öljyn hinnannousu johtaa viennin ja yksityisen kulutuksen vähenemiseen, mikä osaltaan pahentaa vaikutuksia talouteen. Vuoden 8 alun noin 1 dollarin hinnannousu oli siis maailmantaloudelle todellinen shokki ja ilmeisesti suuri tekijä vuoden 8 lopulla alkaneeseen yleismaailmalliseen taantumaan tai lamaan. Öljy ja talous Öljyn merkitys on paljon suurempi kuin sen hinta antaisi olettaa. Kalliisti verotetussa Suomessakin polttonesteisiin ja lämmitysöljyyn menee vain noin 5 % kotitalouksien menoista. Öljyn osuus maailmantalouden tuotannosta on melko pieni, mutta öljy vaikuttaa talouskasvuun nimellistä osuuttaan enemmän, koska öljy on avainhyödyke. Lähes kaikki talouden osa-alueet ovat riippuvaisia öljystä. Maailmantalous kasvaa ja ylipäänsä pysyy pystyssä öljyä polttamalla. Öljy ja talous Jan Hurri (Taloussanomat 8/): Yhdysvallat on maailman ylivoimaisesti suurin öljyntuoja, ja maassa on maailman ylivoimaisesti suurimmat osakemarkkinat. Jos öljyn hinta alkaa jarruttaa Yhdysvaltain taloutta, seuraukset tuntuvat väistämättä maan ja samalla koko maailman osakemarkkinoilla. Terho Puustinen (Talouselämä 5/3) Öljykriisi olisi myrkkyä maataloudelle, kuljetusliikkeille ja matkailuyrityksille. Perheet joutuisivat leikkaamaan kulutustaan. Muiden energialähteiden kysyntä kasvaisi ja niidenkin hinta nousisi. Harva ala välttäisi öljykriisin heijastusvaikutukset, koska energian hinnan ja talouskasvun välinen korrelaatio on perinteisesti ollut huomattavan suuri. Öljymarkkinoilla vallitsee vaarallisen herkkä tilanne. Jännitys voi kuitenkin laueta, jos Yhdysvallat joutuu tilille velkataloudestaan ja dollari romahtaa. Amerikkalaisten innostus autoiluun hiipuu välittömästi. USA:n ahdinko heijastuisi myös Kiinaan ja Japaniin. Tasapaino löytyy. Mustan kullan kulutus vähenee, kun aineen hinta pomppaa korkeuksiin. Öljy ja talous Professori Jukka Tuomela (Voima 6/5): Kun laajamittainen yksityisautoilu loppuu, koko kaupunkirakenne lähiöineen ja supermarketteineen käy hyvin hankalaksi. Kaupan hyllyillä on lukemattomia tuotteita, jotka ovat siellä vain halpojen kuljetuskustannusten ansiosta: muovileluja Kiinasta, lampaanlihaa Uudesta-Seelannista, viinirypäleitä Etelä- Afrikasta ja omenoita Argentiinasta. Turismi on täysin riippuvainen halvasta öljystä. Miten käy maille, joiden toimeentulo on turismin varassa? Sähköä käyttävää raideliikennettä voidaan varmaankin pitää yllä paljon pitempään. Globalisaatioon liittyvät kannattavuuslaskelmat eivät enää päde, kun tavaroita ei voi puoliilmaiseksi kuljettaa ympäri maapalloa. Öljy ja talous Globaalin talouden kummallisuuksiin kuuluu, että korkea öljynhinta saattaa jopa vähentää investointihalukkuutta öljyntuotantoon ja - jalostukseen. Esimerkiksi Kiinassa polttoaineiden hinta on säädelty keinotekoisen alas ja jos raakaöljyn hinta on korkea, öljynjalostamojen kannattaa tuottaa markkinoille mahdollisimman vähän tavaraa. Korkea öljynhinta lisää myös investointihaluja vaihtoehtoisiin polttoaineisiin. 9

10 Öljy ja talous Kesän 8 öljyn huippuhintojen vaikutusta taloustaantuman alullepanijana ei ole tajuttu tai myönnetty. CIBC World Marketsin ekonomistin Jeff Rubinin mukaan neljää viimeisestä viidestä maailmanlaajuisesta taloustaantumasta on edeltänyt öljynhinnan raju nousu, eikä nykyinen taantuma tee tästä poikkeusta. Rubinin mukaan yli 1 dollarin tynnyrihinta ajoi maailman taloustaantumaan ja hinnan putoaminen alle 6 dollarin saattaa lopettaa taantuman (11/8). Öljy ja talous Harva maa suunnittelee öljynkulutuksen vähentämistä. Vaikka öljyhuippu on vääjäämättömästi edessä tai jo jopa takana, autotehtaita, moottoriteitä, parkkihalleja ja halvasta öljystä riippuvaisia asuinalueita rakennetaan edelleen. Öljyintensiiviset alat ovat öljypulassa suurimpia kärsijöitä. Tällaisia ovat ruoantuotanto, autoteollisuus ja lentoliikenne. Yhdyskuntarakenteiden on myös pakko muuttua vähemmän öljystä riippuvaisiksi. Yhdysvalloissa yhdyskunta on rakennettu autoilusta riippuvaiseksi. Keski-Euroopan kaupunkirakenne on vähemmän öljystä riippuvainen. Suomessa on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana otettu mallia Yhdysvalloista ja yhdyskuntarakenne on muuttunut yhä enemmän riippuvaiseksi yksityisautoilusta. Öljyntuotannon lakipiste, öljyhuippu (peak oil), tarkoittaa hetkeä, jolloin öljyntuotannon kasvu kääntyy laskuun. Se ei tarkoita maailmanloppua, mutta koska talouskasvu on pitkälti riippuvainen energiankulutuksen kasvusta ja varsinkin öljynkulutuksen kasvusta, öljyhuipun vaikutukset maailmantalouteen ja koko maailman kehitykseen ovat valtavat. Öljyriippuvuudesta eroon pääseminen vaatii vaihtoehtoisia polttoaineita ja energiansäästötoimia. un varautumiseen on ryhdyttävä parikymmentä vuotta ennen öljyhuippua. Valitettavasti näin ei ole tehty. Öljyhuipun ennustaminen on hankalaa. Shellin kuuluisan geologin Marion King Hubbertin (Hubbertin huippu) teorian mukaan yksittäisen öljylähteen, maan tai maailman öljyntuotannon lakipiste saavutetaan, kun käytettävissä olevista öljyvaroista on kulutettu puolet. Hubbert ennusti 195-luvulla oikein Yhdysvaltojen öljyntuotannon saavuttavan huippunsa vuonna 197. Monessa osavaltiossa öljyhuippu oli saavutettu jo aikoja sitten. Esimerkiksi Ohion osavaltion öljyntuotannon huippu saavutettiin vuonna 1896 Hubbertin teorian mukaan tuotannon huippu on hyvin tasainen. Huippua edeltää monta vuotta tasaisesti nouseva tuotanto, jota seuraa tasaisesti laskeva tuotanto. Mikäli huippua halutaan siirtää tuonnemmaksi, on öljyntuotantoa kiihdytettävä ja seurauksena on huipun saavuttamisen jälkeen nopeasti laskeva tuotanto. Hubbertin teoria tunnustetaan laajasti osapuilleen oikeaksi. Teoriaan oleellisesti liittyvästä kaikkina aikoina käytettävissä olevista öljyvaroista (myös historia) sen sijaan on laajaa erimielisyyttä. Hubbert 195- luvulla ja moni asiantuntija tänäänkin pitää kaikkina aikoina käytettävissä olevia öljyvaroja noin miljardina tynnyrinä. Öljyoptimistien mukaan öljyvarat ovat noin 3 miljardia tynnyriä. Maailman hyödynnettävissä olevista öljyvaroista ei ole tarkkaa tietoa. Eri maiden ilmoittamat öljyvarantotiedot ovat epäluotettavia. Monet OPEC-maat ovat liioitelleet öljyvarantojaan saadakseen suurempia myyntikiintiöitä. Toisaalta esimerkiksi Irakin öljyvarat ovat vielä suurelta osin kartoittamatta. Hubbertin 195-luvun ennustus Yhdysvaltojen tulevasta öljyhuipusta olikin siinä mielessä helpompi, että öljyvaratiedot eivät olleet poliittisesti värittyneitä. 1

11 Yksittäisestä öljylähteestä saadaan pumpatuksi tyypillisesti 3 5 % sen sisältämästä öljystä. Kehittyneillä tekniikoilla hyödynnettävän öljyn osuutta voidaan lisätä, mikä periaatteessa lisää hyödynnettävissä olevan öljyn määrää. Öljylähteestä pyritään saamaan suurempi osuus hyödynnettyä alentamalla öljyn viskositeettia ja pintajännitystä. On myös mahdollista, että uudet tekniikat vain nopeuttavat öljyn pumppausta lisäämättä hyödynnettävän öljyn kokonaismäärää. Öljylähteestä pystytään pumppaamaan suurempia öljymääriä pitempään, mutta öljyn tuotanto vastaavasti laskee aikanaan nopeammin. Jotkut öljylähteet ovat liian pieniä ja/tai liian kaukana kuljetusinfrastruktuurista tai ne sijaitsevat kilometrien syvyydessä meren pohjassa. Toiset öljylähteet ovat valtavia ja niiden hyödyntäminen on hyvin halpaa. Heität keihään ja alat pumpata, ST1:n Mika Anttonen totesi Talouselämässä No. 5/3 Irakin korkkaamattomista öljyvaroista. Öljyn tuotantokustannus voi olla yhdestä satoihin dollareihin tynnyriltä. Öljyn markkinahinta määrää taloudellisesti hyödynnettävissä olevan öljyn määrän. Epävarmuustekijöistä johtuen voidaan sanoa vain, että olemme joko jo ohittaneet öljyhuipun tai se koittaa vasta vuoden 3 jälkeen. Kaikki merkit 8 9 näyttivät siltä, että öljyhuippu on lähellä. Huolimatta kohoavista öljynhinnoista käytännössä kaikkien maiden (myös Saudi-Arabia) öljyntuotanto oli kääntynyt laskuun. Hinnat kohosivat kesällä 8 ennennäkemättömälle tasolle (17 dollaria/tynnyri). öljynhinta Brent (US dollaria/tynnyri) /1/1998 1/1/ 9// 9// /3/6 8//8 8//1 17/5/1 Talousanalyytikot ihmettelivät alkuvuodesta 8, ettei öljynhinnalla näytä olevan ennustetun kaltaista vaikutusta maailmantalouteen, joka jatkoi entisellä kasvu-uralla. Syksy 8 muutti kaiken. Oliko lopulta öljyhuippu se rajallisen maailman reaalitalouden tekijä, joka sai maailmantalouden syöksymään lamaan loppuvuonna 8? Vuoden 8 öljyntuotanto jäi pienemmäksi kuin vuoden 7 tuotanto. Vuoden 9 öljyntuotanto jäi pienemmäksi kuin vuoden 8 tuotanto. Mikäli vuoden 7 tuotantotasoa ei enää ylitetä, koki maailma öljyhuipun alkuvuonna 8. Maailmalla on edessä vaikea sopeutuminen laskevan öljyntuotannon aikaan. Vuodesta 1998 alle kymmenessä vuodessa öljyn markkinahinta lähes 15-kertaistui. Silti öljyinfrastruktuuriin on tehty hämmästyttävän vähän investointeja. Yhdysvalloissa rakennettiin öljynjalostamo viimeksi vuonna Syy lienee yksinkertainen. Uuteen kapasiteettiin on taloudellisesti järjetöntä investoida, mikäli näköpiirissä on, ettei raaka-ainetta tule riittämään jalostettavaksi. The New York Timesin mukaan vuonna 3 suurimmat öljy-yhtiöt käyttivät öljynetsintään 8 miljardia dollaria, mutta löysivät öljyä vain miljardin dollarin arvosta. Öljynetsintä saattaa tulla kohoavista öljynhinnoista huolimatta pysyvästi kannattamattomaksi. Nähtäväksi jää, ehtivätkö öljyn vaihtoehdot pelastamaan maailman öljypulan aiheuttamalta mullistukselta ja löytyykö öljyongelman ratkaisuksi joku uusi innovaatio. Tilanne on kuitenkin vaikea. Kulutus on riistäytynyt valtavaksi eikä uusia energianlähteitä keksitä noin vain. Ydinvoima oli 19-luvun ainoa uusi energianlähde ja merkittävä uusi energiakeksintö. Helpon öljyn aika alkaa olla ohi. Suurten öljykenttien tuotanto on hiipumassa eikä uusia enää löydetä, uutta tuotantoa joudutaan aloittamaan pienillä kentillä ja geologisesti vaikeilla alueilla ja tuotettu öljy on entistä huonolaatuisempaa. Vaihtoehtoisia polttoaineita tarvitaan pian. Valitettavasti vaihtoehdot ovat useimmiten kalliimpia ja ympäristön kannalta öljyä vahingollisempia. Tällaisia ovat useimmat biopolttoaineet ja varsinkin vaihtoehtoiset hiilivedyt, kuten kivihiili, öljyhiekka ja öljyliuske. 11

12 Yhdysvalloissa uusien öljylöytöjen huippu oli 193- luvulla ja öljyntuotannon huippu oli vuonna 1971 (Hoffman [1] 1/5). Maailman öljylöytöjen huippu ajoittui 196-luvun alkuun ja suurin osa öljyntuottajamaista on jo saavuttanut tuotannon huipun. Maailman öljyn tuotannon huippu voi olla milloin tahansa ennen vuotta. Öljyhuipun jälkeen tuotanto laskee 3 % vuosivauhtia. Öljyntuotannon huippu yhtä maailman asukasta kohti saavutettiin jo vuonna 1978 eli siitä lähtien yhdellä ihmisellä on ollut käytettäväksi vähemmän ja vähemmän öljyä. [1] Hoffman John, Global insights: peak oil approaching a new world order, Chemical Market Reporter, Vol. 67, No. 3, January 17, 5. Öljyhuipun seuraukset ovat merkittävät, koska käytännössä koko maailman liikenne kulkee öljyllä ja öljy on kemianteollisuuden ja petrokemianteollisuuden raaka-aine. Kaikki ympärillämme on öljyä. Maailmalla ei ole kunnon suunnitelmaa öljyhuipun jälkeistä aikaa varten. Tilastoissa öljyvarantoja on jäljellä runsaasti, mutta öljyyhtiöiden ja valtioiden tilastot ovat alttiita vääristelylle eikä 9 % ilmoitetuista öljyvarannoista ole pystytty riippumattomasti todentamaan. Geofyysikko Jean H. Laherrère, joka työskenteli öljyyhtiö Totalissa 37 vuotta, varoittaa öljy-yhtiöiden ja valtioiden öljyvarantotietojen olevan epävarmoja oletuksia ja jopa virheellisiä. Öljyanalyytikko Colin J. Campbellin mukaan maailman öljyvarantotilastoista pitäisi pyyhkiä pois jopa 3 miljardia tynnyriä, jotka sinne ilmestyi OPEC-maiden paisutellessa tilastojaan myyntikiintiöiden lisäämiseksi yli kymmenen vuoden maailman öljynkulutus nykyvauhdilla. Oil & Gas Journalin mukaan maailman hyödynnettävät öljyvarat ovat 1 miljardia tynnyriä, World Oilin mukaan 1 miljardia tynnyriä ja Campbellin mukaan 78 miljardia tynnyriä. Campbellin mukaan vielä on löydettävissä 15 miljardia tynnyriä, joten vuonna 5 jäljellä oli 93 miljardia tynnyriä. Mikäli Colin J. Campbell on oikeassa, öljyhuippu on jo koettu ja öljyntuotanto saattaa laskea nopeastikin. Texasilaisen öljyasiantuntijan ja investointipankkiirin Matthew Simmonsin mukaan öljyntuotannon kasvu on ollut kestämättömän nopeaa eikä se voi jatkua enää pitkään. Vuoden 5 alussa Simmons ennusti, että koska ainoa kysynnän ja tuotannon epäsuhtaa tasoittava tekijä on hinta, öljynhinta tulee nousemaan rajusti lähivuosina. Kun tuotannon rajat tulevat vastaan, on öljyn hintatrendi tulevaisuudessa nouseva. Simmons kuitenkin ennusti, että lama voi leikata öljynkulutusta ja hinta romahtaa väliaikaisesti. Todennäköinen skenaario öljyhuipun jälkeen on, että öljynhinta välillä nousee voimakkaasti 1 dollariin tynnyriltä, mistä seuraa taantuma ja öljynhinnan lasku 3 dollariin tynnyriltä. Seurauksena on taas talouden tervehtyminen ja öljynhinnan nousu ja öljyshokkien kehä. Vuonna 5 Cambridge Energy Research Associates (CERA) julkaisi raporttinsa, jonka mukaan öljyntuotantokapasiteetti kasvaa % vuodesta vuoteen 1 eli 16 miljoonalla tynnyrillä/päivä Ei-tavanomaisten öljyjen osuuden öljyntuotannosta CERA arvioi olevan 35 % vuonna. Ei-tavanomaisiin öljyihin CERA lukee öljyn- ja kaasuntuotannon kondensaatit, raskasöljyn, öljyhiekan ja yli 8 metrin syvyydestä poratun syvänmeren öljyn. tulee CERAn mukaan vasta - tai 3-luvulla ja se tulee olemaan tasainen ja ylös ja alas kumpuileva ei siis nopeasti laskeva. Vuodesta vuoteen 1 OPECin tuotantokapasiteetti käsittäen kaikki nestemäiset hiilivedyt tulee CERAn mukaan nousemaan 36,8 miljoonasta tynnyristä/päivä 5,6 miljoonaan tynnyriin/päivä. Suurin osa kapasiteetin noususta olisi maakaasuntuotannosta saatavia nestemäisiä hiilivetyjä (NGL = natural gas liquids). Yhdysvaltojen Energy Information Administrationin (EIA) tilastojen mukaan OPEC-maiden öljyntuotanto nousi vuodesta vuoteen 7 3,5 miljoonasta tynnyristä/päivä 35, miljoonaan tynnyriin/päivä. Vuonna 8 OPEC-maiden öljyntuotanto todennäköisesti nousi, mutta loppuvuodesta 8 OPEC päätti merkittävistä tuotannon leikkauksista ja vuoden 9 tuotantoluvut ovat laskevia. OPECiin kuulumattomien maiden nestemäisten hiilivetyjen kapasiteetti tulee CERAn mukaan nousemaan ajanjaksolla 1 8,3 miljoonasta tynnyristä/päivä 55,8 miljoonaan tynnyriin/päivä. Eniten tuotantoaan nostaisivat Venäjä, Kaspian alueen maat, Brasilia, Angola ja Kanada. 1

13 Reaktiot öljyhuippuun tulevat olemaan (de Winter ja Swenson[1] 3/6): Energian säästäminen. Ihmiset ostavat vapaaehtoisesti vähäkulutuksisia autoja: diesel- ja hybridiautoja. Säännöstely. Kun vapaaehtoiset toimet eivät enää riitä. Konfliktit. Kun kaikille ei enää riitä öljyä Vaihtoehtoiset polttoaineet. Ongelmana on, että korvattava öljymäärä tulee olemaan valtava. [1] de Winter Francis, Swenson Ronald B., Dawn of the solar era - a wake-up call, Solar Today, March/April, 6. Ohio State Universityn konetekniikan professori Seppo A. Korpelan[1] (11/6) mukaan kohonneet ja voimakkaasti heilahtelevat öljynhinnat saattavat indikoida olevaa tai tulevaa öljykriisiä. Siinä missä vuoden 1973 öljykriisin syyt olivat poliittisia, ovat hinnannousun syyt nyt todennäköisesti geologisia: rajallisten hupenevien öljyvarojen tuotantoa ei enää pystytä kasvattamaan kysynnän tahtiin. Vuonna 1973 kaikista hyödynnettävistä öljyvaroista oli käytetty neljäsosa, nyt jo noin puolet. [1] Korpela Seppo A., Oil depletion in the world, Current Science, Vol. 91, No. 9, 6. Professori Seppo A. Korpela (Taloussanomat[1] 5/) laski vuonna, että Hubbertin öljypiikki, öljyntuotannon huippu, osuu vuoteen 8. Alustavien tuotantotietojen mukaan näin on todella käynyt. Korpela ennusti vuodesta 8: Jos silloin eletään tukevan talouskasvun aikaa, sijoittajat tinkivät öljyn hinnan ylös heti, kun ensimmäiset kapasiteettirajoitukset huomataan. Vuonna 6 Seppo A. Korpelan ennuste öljyhuipun ajankohdasta oli 9 ± vuotta (Korpela[] 11/6). [1] Helppo öljy jää historiaan, Taloussanomat, [] Korpela Seppo A., Oil depletion in the world, Current Science, Vol. 91, No. 9, 6. Vuonna International Energy Agency (IEA) ennusti, että öljyntarve nousee 11 miljoonaan tynnyriin/päivä vuonna 3. IEA arvioi vuonna 6, että öljyntuotannon tarve tulee nousemaan vuoden 5 8 miljoonasta tynnyristä/päivä 116 miljoonaan tynnyriin/päivä vuonna 3. Vuonna 7 IEA julkaisi arvion tulevien viiden vuoden öljyntuotannosta. Arvion mukaan vuotuinen kasvu on, % viiden vuoden ajan vuoden 7 tasosta 86,1 miljoonaa tynnyriä/päivä eli vuonna 1 tuotanto olisi 95,8 miljoonaa tynnyriä/päivä. IEA:n viesti oli, että tuotanto pystyy vain juuri ja juuri tyydyttämään kasvavan kysynnän. OPECiin kuulumattomista maista IEA ennusti vuonna 7 Venäjän ja muiden vanhojen Neuvostoliiton alueiden, Brasilian ja Meksikonlahden syvänmeren öljytuotannon kasvavan vuoteen 1 mennessä. Kuitenkin jo vuonna 8 uutisoitiin Venäjän öljyntuotannon olevan hiipumassa. IEA ennusti vuonna 7 OPEC-maiden tuotannon kasvavan merkittävästi vuoteen 1 asti. Vuoden 8 lokakuun raportissaan IEA alensi öljynkulutuksen ennustettaan vuosille 8 ja 9. Vuoden 8 öljynkulutuksen IEA ennakoi nousevan, miljoonalla tynnyrillä/päivä 86,5 miljoonaan tynnyriin/päivä. Vuoden 9 öljynkulutuksen IEA ennusti nousevan 87, miljoonaan tynnyriin/päivä. Tammikuussa 9 IEA julkaisi tiedot vuoden 8 toteutuneesta öljynkulutuksesta, joka oli 85,8 miljoonaa tynnyriä/päivä. Laskua edellisestä vuodesta oli,3 miljoonaa tynnyriä/päivä. Vuodelle 9 IEA ennustaa öljynkulutuksen laskua 85,3 miljoonaan tynnyriin/päivä. Alkuvuoden 8 korkeat hinnat ja saman vuoden syksyllä alkanut finanssikriisi leikkasivat voimakkaasti öljyn kysyntää. Kysynnän romahtamisen seurauksena öljynhinta romahti. Halpa öljy puolestaan leikkaa tehokkaasti nykyistä ja tulevaa tuotantoa vähentämällä investointeja öljynetsintään ja -tuotantoon. IEA:n World Energy Outlook 8 -raportin mukaan nykyisten öljykenttien tuotanto on luontaisessa 9 %/vuosi laskussa. Vuoden 7 dollareissa laskettuna 8, biljoonan dollarin investoinnit öljyntuotantoon vuosina 7 3 (35 miljardia dollaria/vuosi) vähentää öljykenttien tuotannonlaskua 6,7 %:iin/vuosi. (IEA[1] 11/8) Vuonna 1 uusien öljyntuotantoprojektien tulisi IEA:n mukaan tuottaa öljyä 7 miljoonaa tynnyriä/päivä eli lähes Saudi-Arabian tuotannon verran, mikä vaatisi valtavia investointeja. [1] World Energy Outlook 8, International Energy Agency, Paris, 8. 13

14 Vuonna 1956 Shellin geologi Marion King Hubbert[1] (3/1956) arvioi hyödynnettävissä oleviksi öljyvaroiksi 15 miljardia tynnyriä. Tuolloin oli kulutettu öljyä 9 miljardia tynnyriä ja todennetut varannot olivat 5 miljardia tynnyriä. Hubbert arvioi, että tulevaisuudessa tullaan löytämään lisäksi 91 miljardia tynnyriä hyödynnettävissä olevia öljyvaroja. Tuolloin öljynkulutus oli noin 5 miljardia tynnyriä vuodessa. Maailman öljyntuotannon lakipisteen, öljyhuipun, Hubbert arvioi saavutettavan vuonna ja tuolloin öljyntuotanto olisi 1,5 miljardia tynnyriä. Vuonna 7 öljynkulutus (ja tuotanto) olivat lähes 3 miljardia tynnyriä. Toisaalta todennetut öljyvarat ovat suuremmat kuin Hubbert ennusti. [1] Hubbert M. King, Nuclear energy and the fossil fuels, Spring Meeting of the Southern District Division of Production, American Petroleum Institute, San Antonio, Texas, Publication No. 95. Houston: Shell Development Company, Exploration and Production Research Division, March 8, Hubbert[1] (/199) summasi vuonna 199 artikkelissaan ensimmäisen 9 vuoden öljyntuotantoa. Tuolloin puolet (9 miljardia tynnyriä) 9 vuoden aikana tuotetusta öljystä oli tuotettu viimeisen kymmenen vuoden aikana ( ). Kahdeksankymmenen vuoden aikana vuosina öljyä oli tuotettu 9 miljardia tynnyriä vähemmän kuin nykyinen vuosituotanto. Vuonna 199 Hubbertin arvio hyödynnettävissä olevista öljyvaroista oli miljardia tynnyriä. Merkille pantavaa on se, että luku on sama kuin nykyinen arvio. [1] Hubbert M. King, Energy from fossil fuels, Science, Vol. 19, pp , February, 199. M. King Hubbert[1] Yhdysvaltojen -vuotisjuhlavuonna 1976: Onko mahdollista, että viime vuoden aikana toteutunut kasvu voisi jatkua toiset vuotta, vai onko koettu teollinen ja väestömäärän kasvu ollut vain ohimenevä ja lyhytaikainen ajanjakso ihmiskunnan historiassa? Autojen määrä on tuplaantunut ensimmäisestä valmistetusta autosta lähtien useita kertoja. Jos shakkilauta-aritmetiikkaa sovelletaan autoihin ja tuplataan määrä 6 kertaa lähtien yhdestä autosta, koko maapallon maa-alue tulisi peittää tiiviisti pakattuna autoilla kerroksiin niin että autokerroksen paksuus olisi kilometriä. On siis selvää, ettei mikään populaatio, biologinen tai teollinen, kuten autojen määrä, rajallisella maapallolla voi tuplaantua muutamaa kymmentä kertaa enempää. Karl Benz ja ensimmäinen auto vuodelta [1] Hubbert, M. King, Exponential Growth as a Transient Phenomenon in Human History, in Margaret A. Storm, ed., Societal Issues: Scientific Viewpoints. New York: American Institute of Physics, Öljyalan asiantuntija investointipankkiiri Matthew Simmons varoittaa, että kymmenen vuoden kuluttua maailman öljyntuottajat eivät kykene tuottamaan öljyä edes nykytasolla. Simmonsin mukaan maailma on jo saattanut ohittaa öljyntuotannon katon, öljyhuipun. Simmons varoittaa myös, että öljyn saatavuuskriisi voi olla äkillinen: Autolla voi ajaa 1 km/h viimeiseen sekuntiin saakka, kunnes bensiini loppuu. Vuonna 6 ns. synteettisen raakaöljyn tai synteettisten nestemäisten polttoaineiden tuotanto (öljyhiekka, raskasöljy, öljyliuske, maakaasun ja kivihiilen nesteytys) oli noin,5 miljoonaa tynnyriä/päivä. Öljyhiekka ja raskasöljy vastaavat suurimmasta osasta tätä tuotantoa. (Farrell ja Brandt[1] 9/5): Öljyhiekasta jalostetun bensiinin hiilidioksidipäästöt ovat noin 5 % suuremmat kuin tavallisesta öljystä jalostetun bensiinin. Farrellin ja Brandtin[] (1/6) mukaan, mikäli öljyntuotanto laskee % vuodessa ja öljyntarve kasvaa 1,6 % vuodessa, tulisi nykyinen synteettisen raakaöljyn tuotanto 1 vuodessa viisinkertaistaa. [1] Farrell Alexander E., Brandt Adam R., Scraping the bottom of the barrel: CO emissions consequences of a transition to low-quality and synthetic petroleum resources, Carnegie Mellon Climate Decision Making Center, September 5, 5. [] Farrell A.E., Brandt A.R., Risks of the oil transition, Environmental Research Letters, No. 1, October-December, 6. 1

15 Vaihtoehtojen hinta ja CO - päästöt Öljyn ja synteettisen öljyn reservit Farrell ja Brandt, 9/5 MENA = Middle East and North Africa IEA, World Energy Outlook 8 11/8) Joitain maailman öljyntuotannon öljyhuippuennustuksia: Hubbert (1956): Hubbert (1969): 1993 British Petroleum BP (1979): 1985 Ivanhoe (1995): Deffeyes (1): 3 8 Duncan ja Youngquist (1999): 7 Hatfield (1997): 1 15 World Oil Supply Report (): 16 Korpela (): 8 Cambridge Energy Research Associates CERA (5): International Energy Agency IEA (6): Korpela (6): 5 13 Shellin geologi professori emeritus Kenneth S. Deffeyes, Hubbertin työn jatkaja, helmikuussa 6: puolet maailmassa kaikkina aikoina kulutettavasta öljystä oli kulutettu. Öljyntuotanto saavutti lakipisteensä. En ole enää profeetta, olen historioitsija. Smilin[1] (3) mukaan öljyntuotantoteknologian kehitys voi nostaa öljylähteestä hyödynnettävän öljyn osuuden 3 35 %:sta jopa 75 %:iin. Epätyypillisten öljyvarojen (öljyliuske, öljyhiekka, bitumiöljyt) määrä on valtava, joten niissä on suuri hyödyntämispotentiaali. Nämä tekijät voivat lykätä öljyhuippua tuonnemmaksi. Toisaalta voi olla, että uudet tekniikat ja runsaat mutta hankalasti hyödynnettävät öljyvarat vain loiventavat tulevaa öljyhuipun jälkeistä laskua. Suuret hiilidioksidipäästöt voivat myös estää epätyypillisten öljyvarojen laajan hyödyntämisen. Samasta syystä saatetaan joutua rajoittamaan myös tavanomaisen öljyn kulutusta. [1] Smil Vaclav, Energy at the Crossroads: Global Perspectives and Uncertainties, MIT Press, Cambridge, MA, 3. Nopeat hinnanmuutokset ja kysynnänmuutokset saattavat viedä lyhyenkin ajan ennusteet metsään. OECD ennusti vuonna 1973 maailman öljynkulutuksen olevan vuonna 198,5 miljardia tonnia, kun se todellisuudessa oli 5 % pienempi eli 3, miljardia tonnia. Helmikuussa 1999 öljyn tynnyrihinta oli noin 1 dollaria, ja maaliskuussa 1999 The Economist ennusti hinnan laskevan 5 dollariin. Vuotta myöhemmin tynnyrihinta oli jo yli 3 dollaria. Tulevaan öljyntuotantoon vaikuttaa myös tietenkin öljynkysyntä. Maailman väkiluvun kasvun ja lähinnä aasialaisten vaurastumisen ennustetaan johtavan öljynkysynnän voimakkaaseen kasvuun. Maailmanlaajuinen talouslama voi kuitenkin vähentää öljynkysyntää ilman geologisen öljyntuotannon kapasiteetin rajoitteitakin. Toisaalta geologinen öljyhuippu voi johtaa talouslamaan, joka puolestaan leikkaa öljynkysyntää. 15

16 Öljynkysyntää voi myös vähentää siirtyminen energiatehokkaampiin, pienempiin tai vaihtoehtoisia polttoaineita käyttäviin autoihin. USA Yhdysvaltojen öljyntuotanto (EIA 1), miljoonaa tynnyriä/päivä Hummerin elinkaaren aikainen öljynkulutus voi olla jopa 6 litraa enemmän kuin taka-alalla olevan Smartin Venäjä Saudi-Arabia Venäjän öljyntuotanto (EIA 1), miljoonaa tynnyriä/päivä Saudi-Arabian öljyntuotanto (EIA 1), miljoonaa tynnyriä/päivä Lähi-itä Lähi-idän öljyntuotanto (EIA 1), miljoonaa tynnyriä/päivä Lähi-itä Texasilainen öljyasiantuntija ja -pankkiiri Matthew Simmonsin mukaan Saudi-Arabian neljästä suuresta öljylähteestä (Ghawar, Safaniyah, Hanifa, Khafji) ovat paineet putoamassa hälyttävästi. Ne ovat tuottaneet viidenkymmenen vuoden ajan lähes kaiken Saudi- Arabian öljyn. Nyt niihin joudutaan pumppaamaan enemmän ja enemmän vettä tuotannon ylläpitämiseksi. Simmonsin mukaan Saudi-Arabian tuotanto voi romahtaa nopeasti 3 prosentilla tulevien 3 5 vuoden sisällä. Öljyoptimistien arvioissa Saudi-Arabian ennustetaan pystyvän lisäämään tulevaisuudessa merkittävästi öljyntuotantoaan noin 1 miljoonasta tynnyristä/päivä yli 15 miljoonaan tynnyriin/päivä. Vaiettu uutinen oli, että vuonna 7 Saudi-Arabian öljyntuotanto kuitenkin pieneni,55 miljoonalla tynnyrillä/päivä. Vuonna 9 Saudi-Arabian öljyntuotanto pieneni 1, miljoonalla tynnyrillä/päivä, eli 1,6 %:lla

17 maailma Pohjois-Amerikka Maailman öljyntuotanto (EIA 1), miljoonaa tynnyriä/päivä Pohjois-Amerikan öljyntuotanto (EIA 1), miljoonaa tynnyriä/päivä Keski- ja Etelä- Amerikka Keski- ja Etelä-Amerikan öljyntuotanto (EIA 1), miljoonaa tynnyriä/päivä Eurooppa Euroopan öljyntuotanto (EIA 1), miljoonaa tynnyriä/päivä Euraasia Afrikka Euraasian öljyntuotanto (EIA 1), miljoonaa tynnyriä/päivä Afrikan öljyntuotanto (EIA 1), miljoonaa tynnyriä/päivä

18 Aasia ja Oseania Norja Aasian ja Oseanian öljyntuotanto (EIA 1), miljoonaa tynnyriä/päivä Norjan öljyntuotanto (EIA 1), miljoonaa tynnyriä/päivä Iso-Britannia Pohjanmeri Ison-Britannian öljyntuotanto (EIA 1), miljoonaa tynnyriä/päivä Pohjanmeren öljyntuotanto (EIA 1), miljoonaa tynnyriä/päivä Enhanced oil recovery EOR Maailmassa mm. Norjassa on jo öljykenttiä, joissa talteenotettua hiilidioksidia pumpataan öljylähteisiin ja näin öljylähteistä saadaan pumpattua enemmän raakaöljyä. Mitsubishi Heavy Industries Ltd:n prosessissa hiilidioksidi otetaan talteen maakaasuvoimalan savukaasuista amiinipesulla (prosessi vaatii paljon energiaa) ja injektoidaan läheisen öljyntuotantoalueen öljyesiintymään. Tonni injektoitua hiilidioksidia lisää öljyntuotantoa neljän öljytynnyrin verran, joten kaavailtu 1 hiilidioksiditonnin pumppaaminen öljylähteeseen lisää öljyntuotantoa tynnyriä päivässä. Kun tynnyriä raakaöljyä jalostetaan tuotteiksi, hiilidioksidipäästöjä syntyy 16 tonnia. Eli hiilidioksidin talteenotto ja hautaaminen öljylähteeseen lisää hiilidioksidipäästöjä tässä tapauksessa 6 %. Lisäksi maakaasuvoimalan sähköntuotannon hyötysuhde pienenee merkittävästi eli maakaasua kuluu huomattavasti enemmän. Vaihtoehdot Science-lehdessä marraskuussa 5 Richard Kerr[1] (11/5) kartoitti öljyn vaihtoehtojen potentiaalia tulevien 5 vuoden aikana: Raskasöljy. Viskoosi pähkinävoi muutetaan kuuman höyryn avulla ketsupiksi, joka suostuu tulemaan ulos öljylähteestä. Vuonna 5 raskasöljyä tuotettiin maailmassa 3 miljoonaa tynnyriä/päivä. Vuonna 15 tuotantomäärä voi nousta 6 miljoonaan tynnyriin/päivä, mikäli öljynhinta pysyy korkeana. Venezuelassa on maailman suurimmat raskasöljyesiintymät. [1] Kerr Richard A., Bumpy road ahead for world's oil, Science, Vol. 31, November 18, 5. 18

19 Vaihtoehdot Öljyhiekka Öljyhiekka. Kanadan Albertassa valtavat kuormurit kuljettavat maasta kaivettua öljyhiekkaa läheiseen jalostamoon prosessoitavaksi raakaöljyksi. Tonnista öljyhiekkaa saadaan vaivalloisella ja hiilidioksidipäästöjä aiheuttavalla prosessilla 5 tynnyriä öljyä. Vuonna öljyhiekasta arvioidaan saatavan enintään 3 miljoonaa tynnyriä/päivä öljyä. [1] Kerr Richard A., Bumpy road ahead for world's oil, Science, Vol. 31, November 18, 5. Öljyhiekka Öljyhiekka Öljyhiekka ja ympäristövaikutukset Vaihtoehdot Kivihiili. 19-luvun alussa Saksalaiset kemistit kehittivät hiilen nesteyttämiseksi polttoaineiksi kaksi prosessia. Friedrich Bergius kehitti korkeapainevedytykseen perustuvan suoranesteytysmenetelmän Franz Fischer ja Hans Tropsch kehittivät epäsuoran nesteytysmenetelmän, jossa kivihiiltä kaasuttamalla saadusta synteesikaasusta valmistetaan lähinnä dieselpolttoainetta. Fischer Tropsch-prosessi on viime vuosina taas herännyt henkiin ja Kiinassa on myös panostettu hiilen suoranesteytykseen. Vuoteen 3 mennessä kivihiilestä voidaan valmistaa Kerrin arvion mukaan miljoonaa tynnyriä/päivä nestemäisiä polttoaineita. [1] Kerr Richard A., Bumpy road ahead for world's oil, Science, Vol. 31, November 18, 5. 19

20 Vaihtoehdot Sasolin Secunda: kivihiilen CTL-laitos, Fischer Tropsch-laitos, Etelä-Afrikassa. Vaihtoehdot Maakaasu. Shellillä on ollut jo vuosia Malesiassa maakaasun nesteytyslaitos (GTL = gas to liquids) ja todellinen teollisuusmittakaavan nesteytyslaitos Pearl on valmisteilla Qatariin. Muitakin hankkeita on vireillä. Vuoteen 15 mennessä maakaasusta voidaan valmistaa Kerrin arvion mukaan,5 miljoonaa tynnyriä/päivä nestemäisiä polttoaineita. [1] Kerr Richard A., Bumpy road ahead for world's oil, Science, Vol. 31, November 18, 5. Vaihtoehdot Shellin Pearl GTL-laitos Qatarissa Vaihtoehdot Energiansäästö. Öljynkulutuksen tehostaminen ja kulutuksen vähentäminen on erittäin tehokas keino vähentää öljynkulutusta. Pienemmät pienitehoisemmat autot, hybridit ja dieselautot, joukkoliikenteen suosiminen ja yhdyskuntasuunnittelu ovat tällaisia keinoja. Lupaukset. Öljyliuske on hankalasti ja tehottomasti hyödynnettävä ja suuret hiilidioksidipäästöt aiheuttava vaihtoehto. Sähköautojen kehitys ja markkinoille tulo on hidasta, mikä rajoittaa aurinko-, tuuli- ja ydinvoiman hyödyntämistä öljynkorvaajana liikenteessä. Biopolttoaineilla on oma jalansijansa, mutta ne ovat epätaloudellisia, tehottomia ja usein myös ympäristön kannalta vahingollisia. Vedyn liikennekäytössä on niin mittavia haasteita, ettei sillä ole merkitystä lähivuosikymmeninä. Vaihtoehdot Nexant Chem Systemsin raportin mukaan (Hydrocarbon Processing[1] /6) Albertan öljyhiekkaesiintymässä Kanadassa on 85 % maailman öljyhiekka- tai bitumiesiintymistä. Teknisesti hyödynnettävät varannot ovat 3 miljardia tynnyriä. Orinoco Belt Venezuelassa vastaa noin 9 %:sta maailman raskasöljyesiintymistä. Teknisesti hyödynnettävät varannot ovat noin 7 miljardia tynnyriä. Nexantin raportin mukaan Albertan ja Orinocon epätavanomaisen öljyntuotannon lisääminen ei riitä kompensoimaan tavanomaisen öljyntuotannon vähentymistä, mikäli maailman öljyntuotanto saavuttaa lakipisteensä. [1] Heavy oils to play enhanced role in world product makeup, Hydrocarbon Processing, February, 6. Vaihtoehdot Tavanomaisten öljyvarojen lisäksi maapallolla on merkittävä määrä ei-tavanomaisia öljyvaroja, kuten raskasöljy, öljyhiekka ja öljyliuske, joista voidaan jalostaa polttoaineita. Öljynhinnan noustessa öljyä kannattaa porata entistä hankalammista paikoista, merellä jopa kilometrien syvyydestä, ja öljylähteiden öljy kannattaa ottaa talteen entistä tarkemmin. Kivihiilivarat riittävät ainakin sadoiksi vuosiksi ja kivihiilestä voidaan valmistaa nestemäisiä liikennepolttoaineita. Näiden fossiilivaihtoehtojen ongelmana ovat lisääntyvät hiilidioksidipäästöt. Esimerkiksi kivihiilen nesteytyksellä saadun polttoaineen elinkaaren hiilidioksidipäästöt ovat noin tuplasti suuremmat kuin perinteisten polttoaineiden. Vaikka teknisesti olisikin mahdollista valmistaa huomattavia määriä polttoaineita kivihiilestä, öljyliuskeesta ja Suomessa turpeesta, ympäristötekijät saattavat estää niiden laajamittaisen käytön.

21 Öljykonfliktit Öljykonfliktit Jo toisessa maailmansodassa öljy oli merkittävässä osassa: Pearl Harbor Kursk jne. Lähi-idässä Irakiin liittyy kolme suurta öljysotaa: Iranin ja Irakin välinen sota Irakin hyökkäys Kuwaitiin 199 ja sitä seurannut ensimmäinen Persianlahden sota Yhdysvaltojen johtaman liittouman hyökkäys Irakiin 3. Öljykonfliktit Vakavan öljykonfliktiriskin alue on laajentunut Lähi-idästä (Saudi- Arabia, Oman, Qatar, Arabiemiirikuntien liitto, Irak, Iran) Kaspianmeren alueelle (Kazakstan, Turkmenistan, Iran, Azerbaidzan) ja Keski-Aasian alueelle (Kazakstan, Uzbekistan, Kirgisia, Tadzikistan, Turkmenistan, Afganistan, Pakistan ja Kiinan ja Intian raja-alueet). Libya 11 Kaikilla näillä mailla ei ole välttämättä öljy- tai kaasuvaroja, mutta ne saattavat olla strategisesti tärkeitä öljy- tai kaasuputkilinjausten takia (esimerkiksi Afganistan) tai sotilastukikohtien ja huoltoreittien takia (Kirgisia ja Uzbekistan). Hormusinsalmen kautta kulkee % maailman öljynviennistä, mikä tekee Iranin aseman geopoliittisesti merkittäväksi. Somaliasta on tullut yllättävä öljyriski Adeninlahden merirosvojen takia. Alkuvuodesta 11 ilmaantui yllättäviä ongelmia Pohjois-Afrikan yksinvaltiaiden alkaessa menettää otettaan vallasta (Tunisia, Egypti). Esimerkiksi Suezin kanava on tärkeä öljynkuljetusten takia. Vaarana on myös levottomuuksien leviäminen alueen öljymaihin (Saudi-Arabia ). Öljykonfliktit Matti Vuori (Iltalehti /5):. Juuri nyt öljynarkomanian paras peitenimi lienee terrorismin vastainen sota. Fortumin (Neste Oil) öljynetsinnän johtaja Kalervo Mäkinen (Taloussanomat 11/): Irak on avaamaton shampanjapullo. 1

Öljy. Kimmo Klemola Lappeenrannan teknillinen yliopisto. MAOL ry:n talvipäivät Lappeenrannassa 12.02.2011

Öljy. Kimmo Klemola Lappeenrannan teknillinen yliopisto. MAOL ry:n talvipäivät Lappeenrannassa 12.02.2011 Öljy Kimmo Klemola Lappeenrannan teknillinen yliopisto MAOL ry:n talvipäivät Lappeenrannassa 12.02.2011 1 Öljyntuotanto historia Kaupallisesti öljyä alettiin tuottaa ensimmäisen kerran Puolassa 1853 ja

Lisätiedot

Öljy. BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemian- ja energiateollisuudessa. Kimmo Klemola 13.03. ja 20.03.2013

Öljy. BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemian- ja energiateollisuudessa. Kimmo Klemola 13.03. ja 20.03.2013 Öljy BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemian- ja energiateollisuudessa Kimmo Klemola 13.03. ja 20.03.2013 Teknillisen kemian laboratorio Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Valaanrasvalamppuöljy

Lisätiedot

KIMMO KLEMOLA ÖLJY. Teknillisen kemian laboratorio Kemiantekniikan osasto Lappeenrannan teknillinen yliopisto 2013 (rev. 20.03.

KIMMO KLEMOLA ÖLJY. Teknillisen kemian laboratorio Kemiantekniikan osasto Lappeenrannan teknillinen yliopisto 2013 (rev. 20.03. KIMMO KLEMOLA ÖLJY Teknillisen kemian laboratorio Kemiantekniikan osasto Lappeenrannan teknillinen yliopisto 2013 (rev. 20.03.2013) SISÄLLYS Johdanto... 2 Öljyn synty ja esiintymät... 2 Öljyn tuotanto...

Lisätiedot

KIMMO KLEMOLA ÖLJY. 2014 (rev. 30.01.2014)

KIMMO KLEMOLA ÖLJY. 2014 (rev. 30.01.2014) KIMMO KLEMOLA ÖLJY 2014 (rev. 30.01.2014) SISÄLLYS Johdanto... 2 Öljyn synty ja esiintymät... 3 Öljyn tuotanto... 3 Öljykuljetukset... 10 Öljyn käyttö... 12 Öljy ja talous... 15 Öljyhuippu... 22 Yhdysvallat...

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Öljymarkkinoiden näkymät. Lauri Kärnä, Senior Advisor, Neste Oil

Öljymarkkinoiden näkymät. Lauri Kärnä, Senior Advisor, Neste Oil Öljymarkkinoiden näkymät Lauri Kärnä, Senior Advisor, Neste Oil Öljyn hinta näytti olevan asettumassa 100-110 usd/bbl:iin Vuosikymmenen alku oli varsin tasainen, kunnes 2014 alkoi tapahtua 2 Vaikkakin

Lisätiedot

KUINKA KAUAN ÖLJYVARAT RIITTÄVÄT LIIKENNEPOLTTONESTEISIIN? Pekka Pirilä Teknillinen korkeakoulu Espoo 1.10.2002

KUINKA KAUAN ÖLJYVARAT RIITTÄVÄT LIIKENNEPOLTTONESTEISIIN? Pekka Pirilä Teknillinen korkeakoulu Espoo 1.10.2002 KUINKA KAUAN ÖLJYVARAT RIITTÄVÄT LIIKENNEPOLTTONESTEISIIN? Pekka Pirilä Teknillinen korkeakoulu Espoo 1.10.2002 Yleiskuva Öljyn kulutus on kasvanut miltei jatkuvasti, mutta paljon hitaammin kuin ennen

Lisätiedot

Millä Suomi liikkuu tulevaisuuden polttoaineet puntarissa

Millä Suomi liikkuu tulevaisuuden polttoaineet puntarissa Millä Suomi liikkuu tulevaisuuden polttoaineet puntarissa TkT Kimmo Klemola Kemiantekniikan yliassistentti Lappeenrannan teknillinen yliopisto Studia Generalia Oulu 31.10.2007 Öljynkulutus yhden ihmisen

Lisätiedot

Kestävät valinnat liikenteessä

Kestävät valinnat liikenteessä Kestävät valinnat liikenteessä Kimmo Klemola Lappeenrannan teknillinen yliopisto Ekologinen renkaanjälki? Puhtaammin liikenteessä - yleisötilaisuus, Kouvolan yhteiskoulun auditorio 20.09.2008 Kestävä kehitys

Lisätiedot

Autovero: autojen elinkaari, autojen määrä, vaikutus joukkoliikenteeseen

Autovero: autojen elinkaari, autojen määrä, vaikutus joukkoliikenteeseen Autovero: autojen elinkaari, autojen määrä, vaikutus joukkoliikenteeseen TkT Kimmo Klemola Kemiantekniikan yliassistentti Lappeenrannan teknillinen yliopisto Eduskunta 15.11.2007 Suomessa myytyjen uusien

Lisätiedot

Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet

Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet Kimmo Klemola Yliassistentti, teknillinen kemia, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kaakkois-Suomen kemistiseuran öljyhuippu- ja bioenergiailta, Lappeenrannan teknillinen

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT

Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT 2 Liuskekaasua Eurooppaan? Forsström & Koljonen 2013. Arvioita liuskekaasun

Lisätiedot

Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö

Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemian- ja energiateollisuudessa Kimmo Klemola 16.01.2012 ja 23.01.2012 Teknillisen kemian

Lisätiedot

Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 2006

Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 2006 Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 26 1 Raakaöljyn dollarihinta kohosi kesällä 26 uusiin ennätyksiin 8 7 6 5 4 3 2 1-1 M:198/1 M:1985/1 M:199/1 M:1995/1

Lisätiedot

Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan

Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan Liina Hukkinen Tekniikan kandidaatti, Aalto-yliopisto ET:n Brysselin kesätyöharjoittelija 2014 Nykytilanne EU:ssa Öljykriisit

Lisätiedot

Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö

Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemian- ja energiateollisuudessa Kimmo Klemola 17.01.2013 Teknillisen kemian laboratorio

Lisätiedot

Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin tammi-marraskuu vuonna 2017

Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin tammi-marraskuu vuonna 2017 13.12.2017 Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin tammi-marraskuu vuonna 2017 Vuosi 2017 keskeisiä tapahtumia Öljyntuottajamaiden järjestö Opec sekä 11 muuta öljyntuottajamaata vähensivät tuotantoaan

Lisätiedot

Maailma on viimeisten 60 vuoden aikana

Maailma on viimeisten 60 vuoden aikana Jukka Hoffrén Maailma lähestyy öljyn tuotantohuippua Maailman öljyn tuotantohuippu on useiden asiantuntija-arvioiden mukaan lähellä. Edessä on ensin tasaantuvan tarjonnan aika sekä viime kädessä öljyntuotannon

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö

Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemian- ja energiateollisuudessa Kimmo Klemola 21.01. ja 28.01.2011 Teknillisen kemian

Lisätiedot

Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2015

Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2015 Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2015 Keskeisiä tekijöitä öljymarkkinoilla Globaalista lamasta aiheutui noin 2,5 miljoonan barrelin ylituotanto. Raakaöljyn hinta oli alhaalla. Opecin päätös

Lisätiedot

FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA

FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA II Millennium Forum, Helsinki, 25.4. FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA Ari Lampinen, ala@jyu.fi Jyväskylän yliopisto MILLENNIUM-PROJEKTIN NELJÄ SKENAARIOTA VUOTEEN 2020 http://www.acunu.org/millennium/energy2020.html

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Ari Juva, Neste Oil seminaari 4.11.2009 Source: Ben Knight, Honda, 2004 4.11.2009 Ari Juva 2 120 v 4.11.2009 Ari Juva 3 Auton kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Kansainväliset öljymarkkinat tammi-marraskuu 2015

Kansainväliset öljymarkkinat tammi-marraskuu 2015 1 (5) Kansainväliset öljymarkkinat tammi-marraskuu 2015 Yleistä Brent-raakaöljyn hinta laski vuoden 2014 kesäkuusta vuoden 2015 tammikuuhun yli 50 %. Tammikuun puolivälistä lokakuun puoliväliin hinta vaihteli

Lisätiedot

Liikenteen polttoaineet - Riittääkö pelloilta tankin täytteeksi?

Liikenteen polttoaineet - Riittääkö pelloilta tankin täytteeksi? Liikenteen polttoaineet - Riittääkö pelloilta tankin täytteeksi? Lappeenrannan teknillinen yliopisto Biodieselin tuotannon koulutus 30-31.03.2006 Hämeen ammattikorkeakoulu Mustiala Tieliikenteen polttoaineet

Lisätiedot

Energia ja kemianteollisuus Osa 2: Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö Kemianteolliosuuden prosessit kurssi

Energia ja kemianteollisuus Osa 2: Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö Kemianteolliosuuden prosessit kurssi Maailman tunnetut raakaöljyvarat 2003 Energia ja kemianteollisuus Osa 2: Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö Kemianteolliosuuden prosessit kurssi Kimmo Klemola 26.01.2005 Teknillisen kemian laboratorio

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Tieliikenteen polttoaineet

Tieliikenteen polttoaineet , uhat ja mahdollisuudet Kimmo Klemola Lappeenrannan teknillinen yliopisto Bioenergiapäivä 09.11.2006 Tampereen teknillinen yliopisto Tieliikenteen polttoaineet Nestemäiset Bensiini Diesel Etanoli (1G/2G)

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Loppulama mitä se on? Tere Vadén Professori (ma.), taidekasvatus (sic!)

Loppulama mitä se on? Tere Vadén Professori (ma.), taidekasvatus (sic!) Loppulama mitä se on? Tere Vadén Professori (ma.), taidekasvatus (sic!) Loppulama Kapitalismiin kuuluvat sykliset taantuma, lamat, luovat tuhot ja niin edelleen Prof. Randers: when GDP growth stops Tulkinta:

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

Suomi muuttuu Energia uusiutuu Suomi muuttuu Energia uusiutuu Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet 15.11.2018 Esa Vakkilainen 1 ENERGIA MUUTTUU Vahvasti eteenpäin Tuuli halvinta Sähköautot yleistyvät Bioenergia

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Kehittyneet keskitisleet moottorikäyttöön Diesel- ja moottoripolttoöljyt. Teollisuuden polttonesteet - Tampere Matti Pentti St1 oy

Kehittyneet keskitisleet moottorikäyttöön Diesel- ja moottoripolttoöljyt. Teollisuuden polttonesteet - Tampere Matti Pentti St1 oy Kehittyneet keskitisleet moottorikäyttöön Diesel- ja moottoripolttoöljyt Teollisuuden polttonesteet - Tampere Matti Pentti St1 oy 1 9/7/2015 Maailmantalous ja energia Population Primary energy GDP Kärkihanke

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys Maapallon ilmasto on jo lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta. Jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä merkittävästi, 1,5 asteen raja ylitetään. Päästöt kasvavat voimakkaasti Maapallon

Lisätiedot

Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2016

Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2016 29.12.2016 1 (6) Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2016 Vuosi 2016 keskeistä Brent-raakaöljy alkoi halventua vuoden 2014 kesäkuussa, hinta laski yli 70 % vuoden 2015 loppuun mennessä ja lasku

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? 1 Leena Mörttinen Maailmantalous laskusuhdanteeseen kysyntäpaineet hieman helpottamassa 2006 2007 2008E 2009E BKT:n kasvu, % Tammi Huhti Tammi

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 5. maaliskuuta 2001 ALUSTAVA LAUSUNTOLUONNOS ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Jukka Palokangas, pääekonomisti Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 2,1=1 27 26 25 24 23 22 21 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 Muutos: 1-7,28/1-7,27,%

Lisätiedot

Uusiutuvan liikenne-energian projektipäällikkö, Joensuun Seudun Jätehuolto Oy (www.liikennebiokaasu. )

Uusiutuvan liikenne-energian projektipäällikkö, Joensuun Seudun Jätehuolto Oy (www.liikennebiokaasu. ) SETCOM-seminaari Biokaasuliikenne matkailualalla Ari Lampinen (etunimi.sukunimi at liikennebiokaasu. ) Uusiutuvan liikenne-energian projektipäällikkö, Joensuun Seudun Jätehuolto Oy (www.liikennebiokaasu.

Lisätiedot

Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita

Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita Tulevaisuuden liikennepolttoaineet teemapäivä 18.9.2014 Pekka Tuovinen Helsingin keskusta inversiotilanteessa Kuvattu 10.2.1999 Keilaniemestä itään 18.9.2014

Lisätiedot

Nestemäisten lämmityspolttoaineiden tulevaisuus. Lämmitysteknikkapäivä 2013

Nestemäisten lämmityspolttoaineiden tulevaisuus. Lämmitysteknikkapäivä 2013 Nestemäisten lämmityspolttoaineiden tulevaisuus Lämmitysteknikkapäivä 2013 Titusville, Pennsylvania 150 vuotta sitten Poraussyvyys 21 m, tuotanto 25 barrelia vuorokaudessa 9 toukokuuta 2012 2 Meksikonlahti

Lisätiedot

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016 Q1-Q3/216 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 216 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 213 214 215 216 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

Lisätiedot

Sähköntuotannon tulevaisuus. Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto

Sähköntuotannon tulevaisuus. Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto Sähköntuotannon tulevaisuus Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto Teknologiamurros Katunäkymä New Yorkissa 1900 luvun alussa 2 Teknologiamurros Katunäkymä New

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Teknologiateollisuuden talousnäkymät Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista EU-EDUNVALVONTAPÄIVÄ Energiateollisuus Paavo Suni, ETLA Kalastajatorppa 13.2. 2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Raakaöljyn hinta päivittäin, Brent,

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Venäjän biotalouden kehitys ja ilmastonmuutos

Venäjän biotalouden kehitys ja ilmastonmuutos Venäjän biotalouden kehitys ja ilmastonmuutos Lauri Hetemäki Apulaisjohtaja, Euroopan metsäinstituutti & Professori, Itä-Suomen yliopisto Venäjän talous ja öljyn hinta naimisissa Venäjän BKT (reaalinen)

Lisätiedot

Artikkeli. Öljyn aikakausi pian ohi. Jukka Hoffrén

Artikkeli. Öljyn aikakausi pian ohi. Jukka Hoffrén Artikkeli Jukka Hoffrén Öljyn aikakausi pian ohi Öljyn ennätyskorkealle kivunnut hinta, öljyntuotannon tuotanto- ja jalostusvaikeudet sekä Kiinan ja Intian ennätysmäisesti kasvava öljynjano ovat nostaneet

Lisätiedot

Paavo Suni, KT-yhdistys kommentti: Matti Liski, HSE

Paavo Suni, KT-yhdistys kommentti: Matti Liski, HSE Paavo Suni, KT-yhdistys 26.9.2006 kommentti: Matti Liski, HSE 1. Öljyn huipputuotanto saavutetaan varmuudella 2. Miksi ongelma? 3. Kysyntäinfrastruktuurin muutos ja epävarmuus 4. Strateginen öljyriippuvuus

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Globaali energiahaaste

Globaali energiahaaste Bio-öljyssä mahdollisuus Lämmitystekniikkapäivät 2015 Turku Matti Pentti St1 oy 1 Globaali energiahaaste 2 1 Maailmantalous ja energia 2030 Population Primary energy GDP 3 Source: BP 2012, Energy Outlook

Lisätiedot

Q2/ Autoalan vuosi. Tammi-kesäkuu 2017

Q2/ Autoalan vuosi. Tammi-kesäkuu 2017 Q2/217-17.8.217 Autoalan vuosi Tammi-kesäkuu 217 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys henkilöautojen ensirekisteröintien määrä 14 12 744 11 213 12 1 8 6 4 2 14 12 1 8 6 4 2 9 168 9 399 1157 1 865

Lisätiedot

Q1/ Autoalan vuosi. Tammi-maaliskuu 2017

Q1/ Autoalan vuosi. Tammi-maaliskuu 2017 Q1/217-16.5.217 Autoalan vuosi Tammi-maaliskuu 217 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys henkilöautojen ensirekisteröintien määrä 14 12 744 11 22 12 1 8 6 4 2 14 12 1 8 6 4 2 9 167 9 394 Tammikuu

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Neste Oil strategia ja liiketoiminta

Neste Oil strategia ja liiketoiminta Neste Oil strategia ja liiketoiminta Matti Lehmus, Liiketoiminta-alueen johtaja 26.11.2012 Neste Oil lyhyesti Korkealaatuisiin puhtaamman liikenteen polttoaineisiin keskittyvä jalostus- ja markkinointiyhtiö

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Jäte- ja tähdepohjaisen uusiutuvan dieselin ilmastohyödyt Pekka Tuovinen Using advanced refinery technologies 3 15 November 2018 Uusiutuvat tuotteet TUOTANTOKAPASITEETTI: 2,7

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050 ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Energy conversion technologies Satu Helynen, Martti Aho,

Lisätiedot

Euroopan ja Suomen kaasumarkkinat

Euroopan ja Suomen kaasumarkkinat Euroopan ja Suomen kaasumarkkinat Energia-alan EU päivä Johtava asiantuntija kaasumarkkinat Energiateollisuus Ry Maailman kaasun kulutus 2017 Total 3670,4 bcm* 3670,4 TWh *1 bcm = 1 TWh @ 0 C Muu maailma

Lisätiedot

Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL

Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL METSÄALAN TULEVAISUUSSEMINAARI 17.2.2010 Rakennusmateriaalien ympäristökilpailukyky - pärjääkö puu? 2 On sillä! Rakentamisen ekologinen

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.

Lisätiedot