Espoon kaupunki Pöytäkirja 110. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Sivu 1 / / /2011 Kaupunginhallitus Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaavan tavoitteet ja alueen suunnitteluperiaatteet, alue (khasia) Valmistelijat / lisätiedot: Anu Ylitalo, puh. (09) Harri Hietanen, puh. (09) Heini Peltonen, puh. (09) Ritva Helminen-Halkola, puh. (09) Vuokko Rouhiainen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan tavoitteet: 1 Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava-alueelle kaavoitetaan asuntoalueita noin uutta asukasta varten. Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa. 2 Uusi rakentaminen sopeutetaan nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Olevaa rakennetta tiivistetään ja täydennetään alueen luonne huomioon ottaen ja sitä kunnioittaen. 3 Kaitaan tulevan metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristöä kehitetään tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi. Alueelle suunnitellaan sujuva raideliikennettä tukeva liikenneverkko. Toimivat ja turvalliset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ovat keskiössä metroaseman liityntäliikenteen suunnittelussa. 4 Rantaraittia kehitetään korkeatasoisena, merellisenä virkistysreittinä. Kaitaan laaksoa kehitetään toiminnallisena puistoalueena ja parannetaan sen kautta kulkevia virkistysyhteyksiä. Hannusjärven ranta-alueiden yleistä virkistyskäyttöä tehostetaan ottaen erityisesti huomioon alueen luontoalueet. Käsittely Elo Kerolan kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Lisäksi kaupunginhallitus kehottaa avoimeen vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa koko kaavaprosessin aikana.

2 Kaupunginhallitus Sivu 2 / 2 Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi seuraavat Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan tavoitteet: 1 Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava-alueelle kaavoitetaan asuntoalueita noin uutta asukasta varten. Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa. 2 Uusi rakentaminen sopeutetaan nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Olevaa rakennetta tiivistetään ja täydennetään alueen luonne huomioon ottaen ja sitä kunnioittaen. 3 Kaitaan tulevan metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristöä kehitetään tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi. Alueelle suunnitellaan sujuva raideliikennettä tukeva liikenneverkko. Toimivat ja turvalliset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ovat keskiössä metroaseman liityntäliikenteen suunnittelussa. 4 Rantaraittia kehitetään korkeatasoisena, merellisenä virkistysreittinä. Kaitaan laaksoa kehitetään toiminnallisena puistoalueena ja parannetaan sen kautta kulkevia virkistysyhteyksiä. Hannusjärven ranta-alueiden yleistä virkistyskäyttöä tehostetaan ottaen erityisesti huomioon alueen luontoalueet. Lisäksi kaupunginhallitus kehottaa avoimeen vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa koko kaavaprosessin aikana. Oheismateriaali - Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaava, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Kaitaa metroaseman ympäristön Kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen tarkastelu, Arkkitehdit Mauri Korkka, Kirsti Rantanen, Kaitaa-Iivisniemen pientaloalueiden analyysi ja täydennysrakentamismahdollisuuksien tarkastelu, Tiivistyvä Kaitaa, Saara Franzelius, Väestö, asuminen, julkiset palvelut, päivittäistavarakauppa ja työpaikat 2012, Ritva Helminen-Halkola, Sanna Jaatinen ja Laura Malm-Grönroos, Lähtötietokartat, Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaavan tiedotus- ja keskustelutilaisuus , muistio - Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan viranomaisneuvottelu

3 Kaupunginhallitus Sivu 3 / 3 Selostus Osayleiskaava-alue on pinta-alaltaan noin 250 ha ja sijaitsee Espoonlahden ja Matinkylän kaupunkikeskuksien välissä. Alue rajautuu pohjoisessa Länsiväylään, idässä Finnoon osayleiskaava-alueeseen, etelässä meren rantaan ja lännessä Hannusjärven pientaloalueeseen. Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaava-alue on osa laajempaa Finnoo - Kaitaa visiota sekä tulevaa Länsimetron jatketta Matinkylästä länteen. Alueelle on tarkoitus sijoittaa metrolinja ja -asema sekä kehittää aluetta kaupunkimaiseksi, yhdyskuntarakennetta eheyttäväksi ja joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi asunto- ja työpaikka-alueeksi omine paikallispalveluineen. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Alueen nykytila Alue on pääasiassa väljähköä pientaloaluetta. Alueen keskus sijaitsee Kaitaantien eteläpuolella Iivisniemessä. Keskusta-alue on rakenteeltaan yhtenäinen 1960-luvulla rakennettu matalahko kerrostaloalue, joka sisältää pienen ostoskeskuksen. Kaitaantien pohjoispuolella sijaitsee Hannusjärvi ja sen pohjoispuolella rakentamaton metsäalue, Hannusmetsä. Kaava-alueen koillisreunassa sijaitsee Hannuksenpelto -niminen pienteollisuusalue. Alueen kaupalliset palvelut sijaitsevat Kaitaantien eteläpuolen pienehkössä Iivisniemen ostoskeskuksessa. Alueella on Kaitaan koulu ja lukio sekä päiväkoti, etelämpänä sijaitsee Iivisniemen koulu ja

4 Kaupunginhallitus Sivu 4 / 4 päiväkoti. Hyljelahden eteläkärjessä sijaitsee Villa Rulluddin huvilamuseo, kahvio sekä yksityinen juhlapalvelu. Kaava-alueella on noin asukasta (v. 2012) ja 350 työpaikkaa (v. 2010). Alueen suurimmat maanomistajat ovat Espoon kaupunki ja Helsingin kaupunki, joka omistaa Hannusmetsän alueella noin 52 ha. Rakennetut pientaloalueet ja Hannuksenpellon alueet ovat pääasiassa yksityisten omistuksessa. Espoon Asunnot Oy (entinen Espoon kruunu) omistaa asuntoaluetta Hyljelahden ja Hyljemäen alueilla. Lähtökohdat Samalla, kun kaupunginhallitus päätti viereisen Finnoon osayleiskaavaalueen tavoitteista , se päätti kehottaa teknistä toimialaa käynnistämään laajemman Finnoo - Iivisniemi alueen toiminnallisen ja maankäytön vision laatimisen, johon Kaitaan - Iivisniemen osayleiskaava-alue sisältyy. Päättäessään vision laatimisesta kaupunginhallitus päätti samalla että koko visioalueen uusien asukkaiden määrätavoite on ja että tästä Finnoon osayleiskaava-alueelle tuleva osuus arvioidaan jatkosuunnittelussa. Finnoo - Kaitaa -alueen visiotyön keskeiset tulokset ja jatkosuunnittelun periaatteet on hyväksytty kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaostossa Visiossa todetaan mm. seuraavaa: Kaitaan alueella uusi rakentaminen sopeutuu nykyiseen kaupunkirakenteeseen kuitenkin aiempaa tehokkaampana. Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristöä kehitetään tiiviiksi ja palveluiltaan monipuoliseksi. Olemassa olevien asuintonttien tehokkuutta nostetaan ja niitä voidaan täydentää rakentamalla. Lisärakentamisen mahdollisuudet täsmentyvät jatkosuunnittelussa. Kaitaan osayleiskaava-alueen rajaus on visiotyön aluerajausta laajempi ja ulottuu meren rantaan saakka, jotta alueen maankäytön suunnittelussa voidaan ottaa huomioon ja määritellä keinot hallita tulvaja muita valumavesiä sekä mahdollisia meritulvia. Vireille tulo ja OAS Vireilletulosta on kuulutettu kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa Osayleiskaavasta on laadittu päivätty erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jota voidaan päivittää tarvittaessa ja joka on nähtävillä koko kaavaprosessin ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asian oheismateriaalina. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Helsingin seudun erityiskysymysten erityistavoitteissa on mainittu, että alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Lisäksi erityistavoitteiden mukaisesti alueiden

5 Kaupunginhallitus Sivu 5 / 5 käytössä on turvattava edellytykset metroverkoston laajenemiselle länteen ja itään. Edelleen erityistavoitteissa on korostettu ilmastonmuutoksen hillintää ja yhdyskuntarakenteen eheyttämistä sekä riittävän asuntotuotannon järjestämistä. Kaitaa - Iivisniemi -alueen kehittäminen metroon ja asemaan kytkeytyväksi paikalliskeskukseksi edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista nimenomaan liikenteellisten, asuntotuotannon, ilmastonmuutoksen ehkäisyn ja yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tavoitteiden osalta. MAL Helsingin seudun 14 kuntaa ja niiden yhteinen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL -neuvottelukunta ovat teettäneet metropolialueen yhdyskuntarakenteeseen ja alueen kehittämiseen tähtäävän kehityskuvan. Kehityskuva hyväksyttiin MAL - neuvottelukunnan kokouksessa. Asiakirjaa käytetään Helsingin seudun yhteisenä päätöksenteon, kaavoituksen ja toteuttamislinjausten pohjana. Kehityskuva ilmentää seudun tahtotilaa ja konkretisoi seudun yhteisen tahtotilan ja vision kartan muotoon. Ideana on tiivis urbaani, raiteisiin tukeutuva ydin-alue ja raiteisiin tai muuhun kestävään liikkumiseen (joukkoliikenne, kävely, pyöräily) tukeutuva muu seutu. MAL -aiesopimus on allekirjoitettu Ko. sopimuksessa ja siihen liittyvässä MAL toteutusohjelmassa Espoo sitoutuu omalta osaltaan asunnon vuosituotantoon. Kaavoitustilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava on lainvoimainen korkeimman hallintooikeuden tekemän päätöksen jälkeen. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan maakuntakaavan Uudenmaan maakuntakaavan uudistamistyö eli 2. vaihemaakuntakaava on vireillä. Maakuntakaavan uudistamisessa on kyse vahvistetun Uudenmaan maakuntakaavan ja maakuntavaltuuston hyväksymän 1. vaihemaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ) Kaitaa - Iivisniemi -osayleiskaava-alue on kokonaisuudessaan taajamatoimintojen aluetta. Rannan suuntaisena kulkee viheryhteystarve. Metrolinjauksen paikka on merkitty ohjeellisella seutuliikenteen rata-merkinnällä. Alueen läpi kulkee siirtoviemärilinja Suomenojalle. Villa Rulludd on merkitty maakuntakaavaan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeänä kohteena.

6 Kaupunginhallitus Sivu 6 / 6 Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa tarkastellaan toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja jotka edellyttävät keskinäistä yhteensovittamista. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan ja ympäristöministeriö vahvisti sen Kaavassa on osoitettu Kaitaan alueen läpi siirtoviemärin ohjeellinen linjaus Blominmäkeen tulevasta jätevedenpuhdistamosta Suomenojalle. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotus oli lausunnoilla kesällä Ehdotuksessa Kaitaa - Iivisniemi -alueelle on lisätty tiivistettävän taajamatoimintojen alue -merkintä. Vaihemaakuntakaavaehdotus oli uudelleen julkisesti nähtävillä loppuvuodesta 2012, koska kaupan kaavamerkintöihin ja -määräyksiin sekä kaavaselostukseen kaupan osalta on tehty muutoksia. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy kaavaan maaliskuussa Tämän jälkeen kaava saatetaan ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Yleiskaava Kaava-alue sijaitsee Espoon eteläosien yleiskaavan alueella. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Espoon eteläosien yleiskaavan hyväksymistä koskevista valituksista on annettu , jolloin valtuuston päätös yleiskaavan hyväksymisestä sai lainvoiman. Korkein hallinto-oikeus kumosi valtuuston päätöksen osittain. Kumotut osat eivät sijaitse Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaava-alueella. Espoon eteläosien yleiskaavassa alueelle on merkitty pääasiassa erityyppisiä asuntoalueita, työpaikka-alueita sekä virkistysalueita. Lisäksi alueelle on osoitettu raide asemineen osittain kahtena eri linjauksena merkinnällä sijainti ohjeellinen, yhteys sitova. Kaupunkisuunnittelulautakunta on päättänyt Espoon eteläosien yleiskaavan voimaantulon jälkeen että Finnoon osayleiskaavan ja asemakaavojen valmistelua jatketaan Espoon eteläosien yleiskaavan eteläisen pintavarauksen sijaan eteläisenä maanalaisena varauksena, ja pohjoinen raidevaraus poistetaan. Päätöksen mukaisesti myös Kaitaan - Iivisniemen alueen suunnittelu perustuu eteläiseen maanalaiseen ratalinjaukseen. Asemakaava Pääosa suunnittelualueesta on asemakaavoitettu, lukuun ottamatta Hannusmetsän aluetta Hannusjärven pohjoispuolella. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt Matinkylä - Saunalahti metrotunnelin asemakaavaehdotuksen nähtäville. Tavoitteena on kaavoittaa maanalaiset tilat metrotunnelia ja metroasemia sekä niihin liittyviä tiloja varten. Valmisteluaineistossa on varaus kuudelle asemalle: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti ja Saunalahti. Alueella on lisäksi vireillä Hannuksenpelto II asemakaava, jonka tavoitteena on mahdollistaa autokaupan ja muun paljon tilaa vaativan

7 Kaupunginhallitus Sivu 7 / 7 kaupan sekä niitä tukevan toiminnan sijoittuminen alueelle. Kaavoituksen yhteydessä on tehty kunnallistekniikan yleissuunnitelma, jossa on tutkittu Länsiväylän alittavaa Marsbyntien katuyhteyttä Kaitaalle. Kaava mahdollistaa Länsiväylän liikennealueelle kolmannet kaistat. Kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä Metro Valtuusto päätti valita Espoon eteläosien joukkoliikennejärjestelmän runkoratkaisuksi välillä Ruoholahti - Matinkylä kokonaan tunnelissa kulkevan metron Espoon valtuusto on kehottanut käynnistämään metroyhteyden suunnittelun Matinkylän ja Kivenlahden välille Länsimetron rakentamisja rahoituspäätöksen yhteydessä Metron mahdollinen jatkaminen länteen sekä Finnooseen ja Kaitaalle sijoittuvat metroasemat mahdollistavat tehokkaan joukkoliikenteeseen tukeutuvan kaupunkirakenteen. Metron hankesuunnitelma on valmistunut Hankesuunnitelmassa metrolinjaus on tarkentunut ja Kaitaan aseman pääsisäänkäynti on sijoitettu Kaitaantien ja Iivisniemenkadun risteykseen. Toinen sisäänkäynti sijoittuu Hannuskalliolle, tämän sisäänkäynnin toteutusajankohta riippuu maankäytön kehittymisestä alueella. Seuraava vaihe on käynnistää metron rakennussuunnittelu. Valtuusto hyväksyi Länsimetron jatkeen Matinkylä - Kivenlahti hankesuunnitelman. Rakennussuunnittelu on käynnistymässä. Rakentamisen aloittamisesta päätetään erikseen valtion osallistumisen varmistuttua. Päätös: Kaupunkikuva Erityyppiset ajallisesti ja rakennustyypeiltään vaihtelevat pientaloalueet hallitsevat suurinta osaa Kaitaa - Iivisniemeä. Vain Iivisniemen kerrostaloalue ja Hannuspellon teollisuusalue poikkeavat muusta rakennuskannasta alueella. Matinkylä - Kivenlahti metron hankesuunnitelmassa metroaseman sisääntulo tulee sijoittumaan nykyisen Iivisniemen pienen ostoskeskuksen tuntumaan Kaitaantien eteläpuolelle. Vieressä sijaitseva Iivisniemen luvulla rakennettu asuinalue on Espoon eteläosien yleiskaavatyötä varten tehdyssä inventoinnissa (Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama 2005) todettu aikakaudelleen tyypilliseksi hyvin säilyneeksi arkkitehtonisesti ja ympäristöarvoiltaan merkittäväksi kohteeksi. Iivisniemen asuntoalue muodostuu 4 ja 6 kerroksisista kerrostaloista ja 2 kerroksisista rivitaloista. Alueella on noin asukasta. Suunnittelualueen ainoat kerrostalot sijaitsevat tällä alueella. Liikenne ja virkistys

8 Kaupunginhallitus Sivu 8 / 8 Länsiväylä yhdistää Kaitaata liikenteellisesti muihin eteläisen Espoon alueisiin. Suomenojan eritasoliittymä ja Espoonlahden eritasoliittymä ovat Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaava-alueen lähimmät liittymät Länsiväylälle. Alueen keskellä sijaitseva Kaitaantie on alueellinen kokoojakatu. Finnoon yhteyteen suunniteltu Suomenlahdentie muodostaa Kaitaantien kanssa nykyisin puuttuvan Länsiväylän eteläpuolisen rinnakkaisyhteyden Soukasta Finnoon kautta Matinkylään. Suomenojan eritasoliittymä tulee ruuhkautumaan vuodelle 2035 ennustetuilla liikennemäärillä erityisesti iltahuipputunnin aikana. Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaava-alueen ratkaisuilla pyritään osaltaan vähentämään Suomenojan eritasoliittymän ruuhkautumista vähentämällä henkilöautoliikennettä joukkoliikenteen kulkutapaosuutta lisäävin toimenpitein sekä panostamalla sujuviin ja turvallisiin jalankulun ja pyöräilyn ratkaisuihin. Hannuksenpelto II asemakaavassa esitetty Länsiväylän alittava Marsbyntien katuyhteys Kaitaalle helpottaa Suomenojan eritasoliittymän ruuhkautumista. Kaitaantie ja Hyljelahdentie ovat alueen bussiliikenteen katuja. Metron Matinkylä - Kivenlahti liityntälinjasto, Espoon sisäinen linjasto ja seutulinjat noudattavat Länsimetron liityntälinjastosuunnitelman (YTV 2008) mukaisia linjoja ja niihin tehtyjä tarkennuksia (Trafix ). Espoon sisäiset linjat käyttävät suunnitelmien mukaisesti Kaitaantietä ja Hannuksentietä sekä Kaitaantietä Finnoon keskustan kautta Hyljelahdentielle. Liityntälinja käyttää Kaitaantietä jatkaen Suomenlahdentielle. Seutulinjoja ei metron myötä kulje Kaitaalla. Kaitaan läpi Finnoosta Soukkaan Kaitaanlaaksoa pitkin on esitetty seudullinen pyöräilyn laatukäytävä Helsingin seudun pääpyöräilyverkon laatukäytävien määrittelytyössä (HSL 2012). Rantaraitti meren äärellä ja Kaitaanlaakson raitti ovat alueen tärkeimpiä kevyen liikenteen yhteyksiä, jotka liittävät Kaitaa-Iivisniemen sen lähialueisiin. Yhteydet ovat tällä hetkellä katkeilevia ja heikosti hahmottuvia. Valtakunnallinen pyöräraitti kulkee alueen eteläosassa suuntautuen rantaraitilla Karpintietä ja Kaitalahdenkatua pitkin Soukkaan. Kaitaan laakson toiminnallinen puistoalue ja merellinen rantaraitti ovat myös tärkeitä virkistysalueina kehitettäviä alueita. Hannusjärven ympäristö muodostaa tärkeän virkistysaluekokonaisuuden, jota tulee jatkossa kehittää ja saattaa tehokkaammin yleiseen virkistyskäyttöön. Alueen tavoitteisiin vaikuttavia aiempia suunnitelmia ja päätöksiä: Kaupunginhallitus teki päätöksen Finnoon osayleiskaavan tavoitteista ja muista alueen suunnitteluperiaatteista. Ko. päätöksessä Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava-aluetta koskevia tavoitteita ovat:

9 Kaupunginhallitus Sivu 9 / 9 A3 Visioalueen (ks. alla päätöskohta B1) uusien asukkaiden määrätavoite on Tästä Finnoon osayleiskaavan alueelle tuleva osuus arvioidaan jatkosuunnittelussa. Sen lisäksi alueelle kaavoitetaan palvelu- ja työpaikkarakentamista. Myös muita asukasmäärävaihtoehtoja arvioidaan. Kokonaistaloudellisuuden varmistaminen ja Finnoon kaupunginosan yleinen raami (eli eri tekijöiden yhteensovittaminen: metro, kaupunkikeskus, merellisyys, venesatama, luontokeskus, lintukosteikko yms.) kuuluu kaupungin hallintoelinten tehtäväjaon mukaisesti kaupunginhallituksen elinkeinoja kilpailukykyjaostolle. Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa. B kehottaa teknistä toimialaa käynnistämään Finnoon alueelle (laajennettuna Iivisniemen alueella oheismateriaalin mukaisella rajauksella) toiminnallisen ja maankäytöllisen vision laatimisen. Työn keskeiset tulokset ja esitykset niiden pohjalta tuodaan kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen hyväksyttäväksi. Päätös: Finnoo - Kaitaa visio Visio laadittiin ideointi- ja vuorovaikutusprosessin avulla. Visioluonnosta ja vision päälinjauksia käsiteltiin ja täsmennettiin lopuksi päätöksentekijöiden kanssa kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaokselle ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle järjestetyssä työpajassa. Konsulttina toimi WSP Finland Oy. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto teki päätöksen Finnoo - Kaitaa alueen visiotyön keskeisistä tuloksista ja jatkosuunnittelun periaatteista. Näistä myös Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava-aluetta koskevia kohtia ovat: f Kaitaan metroaseman ympäristö muodostaa lähipalvelukeskuksen. Kaitaan maankäyttö saa kehittyä Finnoota hitaammin ja maankäytön ratkaisuille annetaan liikkumatilaa ottaen huomioon pitkä ajallinen kaupunkirakenteen kehityskaari. i Alueen virkistysaluekonsepti perustuu viiteen vetovoimaiseen ja toisiaan täydentävään kohteeseen: 1) Hannusmetsän ja Hannusjärven kokonaisuus. 2) Kosteikon ja Finnoon uoman ympäristön viheralue. 3) Kaitaan laakson toiminnallinen puistoalue. 4) Pääkanavan ympäristön urbaani julkinen ulkotila. 5) Saariin ja venesatamaan tukeutuva vesivirkistyskeskus. Päätös:

10 Kaupunginhallitus Sivu 10 / 10 Mitoitus Kaava-alueella on noin asukasta (v. 2012) ja 350 työpaikkaa (v. 2010). Kaitaa - Iivisniemen alueelle on voimassa olevassa Espoon eteläosien yleiskaavassa osoitettu uusia ja kehitettäviä asunto-, työpaikka- ja keskustatoimintojen alueita kaikkiaan noin 50 hehtaaria ja nykyisellään säilyviä asuntoalueita noin 83 hehtaaria. Espoon eteläosien yleiskaavan mitoitus merkitsisi alle uutta asukasta eli koko osayleiskaava-alueelle yhteensä asukasta. Siten Espoon eteläosien yleiskaavan mitoitus eikä myöskään tarkkuus ole riittävä ajatellen maankäytön tehostamista ja palvelutarjonnan monipuolistamista tulevan metroaseman ympäristössä. Tämän vuoksi Kaitaa - Iivisniemen aluetta tulee tarkastella tarkemmalla osayleiskaavalla. Kaupunginhallituksen nähtäville hyväksymän Finnoon osayleiskaavaluonnoksen mitoitus on noin uutta asukasta. Siten koko visioalueen uusien asukkaiden määrätavoitteesta sijoittuisi Kaitaa - Iivisniemi alueelle noin uutta asukasta. Osayleiskaava-alueen asukasmitoitukseen vaikuttaa lisäksi alueelle suunniteltava metroasema, joka tarvitsee ympärilleen vähintään käyttäjää ollakseen taloudellisesti kannattava. Finnoo - Kaitaa visiossa todetaan, että visioalueen suunnittelussa pyritään työpaikkojen suhteen korkeaan omavaraisuuteen ja edelleen että työssäkäyntiosuuden perusteella täyden omavaraisuuden saavuttamiseksi työpaikkoja tarvittaisiin hieman alle puolet asukasmäärästä eli noin työpaikkaa. Realistisena määränä voitaneen pitää noin työpaikkaa. Suhteutettuna Kaitaa - Iivisniemen asukastavoitteeseen se merkitsisi että alueelle tulisi sijoittua noin työpaikkaa, mikä ei liene realistista ottaen huomioon alueen luonteen, vaan visioalueen työpaikat tulevat sijoittumaan tulevaisuudessakin suureksi osaksi Finnoon osayleiskaavan alueelle. Joukkoliikennejärjestelmän toimintaedellytysten perusta luodaan kaavoituksella mm. mitoituksella ja tehokkuudella sekä toimintojen sijoittamisella. Tulevan asemanseudun nykyinen väestö- ja työpaikkapohja on joukkoliikenteen kannattavuutta ajatellen täysin riittämätön (Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030, YTV), joten alueella on selkeästi täydennysrakentamisen tarvetta. Sama tilanne on useilla asemilla Etelä-Espooseen suunnitellun metrolinjan varressa. VTT on listannut nyrkkisääntöjä koskien kaupunkirakenteen ekotehokkuuden lisäämiseksi. Raportissa (Ekotehokkuuden arviointi ja lisääminen Helsingissä, 2008) todetaan mm. että rakennettujen kaupunkialueiden aluetehokkuutena tulisi käyttää vähintään ea=0,3 ja edelleen että maapinta-alan kaksinkertaistaminen asukasta kohti lisää liikenteen energiakuluja puolella. Lisäksi tulisi kartoittaa ennakkoluulottomasti rakennusoikeuksien lisäämismahdollisuudet

11 Kaupunginhallitus Sivu 11 / 11 kaikilla rakennetuilla alueilla. Nämä periaatteet pätevät myös Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava-alueen suunnittelussa. Maankäytön ja yhdyskuntarakenteen suunnittelu on myös kasvihuonekaasupäästökehityksen kannalta erityisen tärkeä siksi, että rakentamisen vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Espoon kaupunki onkin hyväksynyt pääkaupunkiseudun ilmastostrategian ja siinä maankäytön osalta kestävän yhdyskuntarakenteen kehittämisen perustuen seudun täydentämiseen ja eheyttämiseen raideliikenteeseen tukeutuen. Selvitykset ja vaikutusten arviointi Selvitykset Aluetta koskevia tehtyjä laajempia selvityksiä on valmistunut mm. Espoon eteläosien yleiskaavan laatimisen yhteydessä. Finnoo - Kaitaa -alueen visiotyön ja Finnoon osayleiskaavan suunnitelmat ja selvitykset niiltä osin, kun ne koskevat Kaitaan osayleiskaava-aluetta otetaan huomioon alueen suunnittelussa. Keväällä 2012 on valmistunut Kaitaan metroaseman ympäristön kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen tarkastelu, Arkkitehdit Mauri Korkka, Kirsti Rantanen. Työssä on haettu suuria linjoja alueen kehittymiselle, uuden rakentamisen määrälle ja sijoitukselle. Työssä on tutkittu metron sisäänkäynti keskusta-alueelle ja sen lähiympäristön uusi rakentaminen. Tavoitteena oli löytää suunnittelualueelle ratkaisuja, jotka huomioivat kaupunkikuvallisesti arvokkaan alueen ja sopivat alueen nykyiseen hierarkiaan. Raportti on asian oheismateriaalina. Osayleiskaava-alueelle on kesän 2012 aikana tehty Kaitaa - Iivisniemen pientaloalueiden analyysi ja täydennysrakentamismahdollisuuksien tarkastelu, Tiivistyvä Kaitaa , Saara Franzelius. Selvityksessä on paikannettu tonttikohtaisesti asemakaavojen käyttämätön rakennusoikeus ja täydennysrakentamiseen soveltuvat rakentamattomat reuna-alueet. Raportti on asian oheismateriaalina. Kaava-alueelta on tehty keväällä 2012 ensimmäiset liitooravahavainnot. Alueelle on valmistunut Kaitaan ja Hannuksen alueen luontoselvitys ( Ympäristösuunnittelu Enviro Oy) asemakaavoituksen tarpeisiin. Selvitykseen kuuluu yleispiirteinen pesimälinnustoselvitys, lepakkoselvitys, sudenkorentoselvitys, kasvillisuuden ja luontotyyppien inventointi sekä kasvillisuuden ja eläimistön kannalta arvokkaiden kohteiden kartoittaminen mukaan lukien tärkeät ekologiset yhteydet. Aluetta koskee myös 2012 valmistunut luontoselvitys metron jatkeen maanalaista asemakaavaa varten maanpintaan tulevien rakenteiden ja laitteiden alueilta sekä Djupsundsbäckenin luontoselvitys. Pyöräilykaupungin kehittäminen Länsimetron jatkeella Matinkylästä Saunalahteen projektin tavoitteena on tutkia pyöräliikenteen

12 Kaupunginhallitus Sivu 12 / 12 kehittämismahdollisuuksia Länsimetron jatkeen kaupunkirakenteessa ja esittää suunnitelma toimenpiteistä, joilla pyöräilyn asema keskeisenä liityntäliikenteen muotona varmistetaan tulevien asemien vaikutusalueella. Kaitaan metroasemasta tehdään työssä oma tulostekokonaisuus. Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaava-alueella sijaitsevaan Hannuksenpelto II asemakaava-alueeseen liittyen on valmistunut luontoselvitys ja kunnallistekniikan yleissuunnitelma. Lisäksi on käynnissä Finnoon II asemakaavan valmisteluun liittyvä Djupsundsbäckenin virkistysalueiden yleissuunnitelma, joka sekin ulottuu osittain Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava-alueelle. Käynnistymässä ovat laajempaa aluetta koskevat Liito-oraville soveltuvien alueiden ja yhteyksien kartoitus sekä liito-oravien radioseuranta Espoonlahden ja Matinkylän suuralueilla, jotka valmistuvat keväällä Selvitysalue on Länsiväylän eteläpuoleinen Espoo pois lukien Suvisaaristo ja muut saaret. Länsiväylän pohjoispuolelta selvitysalueeseen kuuluu 500 m levyinen kaistale, jotta latvusyhteydet väylän yli saadaan mukaan. Lisäksi tarkastellaan selvitysalueen liittymistä Espoon laajempiin viheralueisiin. Kaava-alueella on aiemmin tehty Hannusjärveä ja Hannusmetsää koskevia erillisiä selvityksiä, joita päivitetään mm. Hannusjärven valuma-alueselvityksellä. Tekeillä on myös Finnoonsillan ja Kaitaantien rakennussuunnitelma. Vaikutusten arviointi Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin (MRL 9 ). MRA 1 :ssä on määritelty tarkemmin, että vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. Asetuksessa on lueteltu viisi kohtaa, joihin kohdistuvat vaikutukset tulee selvittää: 1. Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön 2. Maa- ja kallioperään, ilmaan 3. Kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen 4. Yhdyskuntarakenteeseen ja -talouteen sekä liikenteeseen 5. Maisemaan ja rakennettuun ympäristöön Lopullinen lista eri vaikutuskohteista tässä kaavassa hahmottuu, täydentyy ja tarkentuu kaavatyöskentelyn edetessä. Osayleiskaavaa laadittaessa selvitetään kaavan ohjaustavoitteen ja tarkkuuden edellyttämässä laajuudessa kaavan vaikutukset. Vaikutusten arviointia täydennetään ja tarkennetaan suunnittelutyön edetessä tarpeen mukaan.

13 Kaupunginhallitus Sivu 13 / 13 Päätöshistoria Vaikutusalueena ovat suunnittelualue ja sen lähiympäristö. Sen lisäksi tässä kaavatyössä korostuvat erityisesti laaja-alaiset ilmastoon, raideliikenteeseen tukeutuvan kaupunkirakenteen kehittämiseen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen liittyvät vaikutukset. Viranomaisneuvottelu ja tiedotus- ja keskustelutilaisuus Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan MRL 66:n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Neuvottelussa todettiin selvitysten täydennystarpeita koskien luontoa, liikennettä, maisemaa ja kulttuuriympäristöä. Myös osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tullaan täydentämään Uudenmaan ELY:n esittämien toiveiden mukaisesti. Uudenmaan ELY totesi yhteenvetonaan, että hyvällä suunnittelulla, osallistamisella sekä toteutuksella on kaikki mahdollisuudet saavuttaa tällä kaava-alueella ympäristön ja kaupunkirakenteen kannalta hyvä lopputulos. Viranomaisneuvottelun muistio on asian oheismateriaalina. Osayleiskaavan tiedotus- ja keskustelutilaisuus koskien kaavan tavoitteita ja alueen suunnitteluperiaatteita pidettiin Kaitaan koululla. Yleisöä oli paikalla noin 90 henkeä. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Teemu Lahtinen, kaupunkisuunnittelukeskuksen valmistelijoiden lisäksi paikalla oli vastaamassa Länsimetro Oy:n edustaja sekä ryhmätöitä järjestämässä WSP Finland Oy. Tilaisuudesta tehty muistio on asian oheismateriaalina. Suunnittelu Kaupunkisuunnittelulautakunta Osana Finnoon osayleiskaavan vaikutusten selvittämistyötä on jo vuonna 2010 selvitetty Iivisniemen tarkastelualueen mitoitusvaihtoehtoja (SITO Oy, Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy). Tarkastelualueena oli silloin Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaava-alueesta se osa, joka sisältyy Finnoo - Kaitaa visioalueeseen. Vaihtoehdot olivat tuolloin: EEYK uutta asukasta, 1.VE uutta asukasta ja 2.VE uutta asukasta. Osayleiskaavan suunnittelutyö etenee kaupunginhallituksessa päätettävien tavoitteiden mukaisten maankäyttövaihtoehtojen vertailulla ja vaikutusten arvioinnilla. Suositeltavimman maankäyttövaihtoehdon pohjalta työ jatkuu kaavaluonnosvaiheeseen. Osayleiskaavaluonnos valmistellaan käyttäen hyväksi vuorovaikutuksen kautta osallisilta ja sidosryhmiltä saatavaa tietoa sekä prosessin aikana valmistuvia ja tarkentuvia selvityksiä. Työ tehdään yhteistyössä samanaikaisen metron suunnittelun ja siihen liittyvän asemakaavoituksen kanssa. Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta

14 Kaupunginhallitus Sivu 14 / 14 1 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan tavoitteet: 1.1 Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava-alueelle kaavoitetaan asuntoalueita noin 6000 uutta asukasta varten. Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa siten, että saavutetaan Finnoo - Kaitaa Visioalueelle kaupunginhallituksen päättämä yhteensä uuden asukkaan määrätavoite. 1.2 Uusi rakentaminen sopeutetaan nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Olevaa rakennetta tiivistetään ja täydennetään alueen luonne huomioon ottaen ja sitä kunnioittaen. 1.3 Kaitaan tulevan metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristöä kehitetään tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi. Alueelle suunnitellaan sujuva raideliikennettä tukeva liikenneverkko. Toimivat ja turvalliset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ovat keskiössä metroaseman liityntäliikenteen suunnittelussa. 1.4 Rantaraittia kehitetään korkeatasoisena, merellisenä virkistysreittinä. Kaitaan laaksoa kehitetään toiminnallisena puistoalueena ja parannetaan sen kautta kulkevia virkistysyhteyksiä. Hannusjärven ranta-alueiden yleistä virkistyskäyttöä tehostetaan. 2 Merkitsee tiedoksi asian oheismateriaalina olevan päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman. 3 Lautakunta järjestää tavoitteista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Puheenjohtaja esitti keskustelun kuluessa varapuheenjohtaja Tiina Elon kannattamana, että kohdan 1.1. lopusta poistetaan osa "...siten että saavutetaan Finnoo - Kaitaa Visioalueelle kaupunginhallituksen päättämä yhteensä uuden asukkaan määrätavoite." sekä kohdan 1.4 loppu muutetaan seuraavaksi: Hannusjärven rantaalueiden yleistä virkistyskäyttöä tehostetaan ottaen erityisesti huomioon alueen luontoalueet. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula esitti tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi jäsen Pirjo Kemppi-Virtasta.

15 Kaupunginhallitus Sivu 15 / 15 Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko hänen ehdottamansa muutokset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja näin korjatun ehdotuksen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan tavoitteet: 1.1 Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava-alueelle kaavoitetaan asuntoalueita noin 6000 uutta asukasta varten. Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa. 1.2 Uusi rakentaminen sopeutetaan nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Olevaa rakennetta tiivistetään ja täydennetään alueen luonne huomioon ottaen ja sitä kunnioittaen. 1.3 Kaitaan tulevan metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristöä kehitetään tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi. Alueelle suunnitellaan sujuva raideliikennettä tukeva liikenneverkko. Toimivat ja turvalliset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ovat keskiössä metroaseman liityntäliikenteen suunnittelussa. 1.4 Rantaraittia kehitetään korkeatasoisena, merellisenä virkistysreittinä. Kaitaan laaksoa kehitetään toiminnallisena puistoalueena ja parannetaan sen kautta kulkevia virkistysyhteyksiä. Hannusjärven ranta-alueiden yleistä virkistyskäyttöä tehostetaan ottaen erityisesti huomioon alueen luontoalueet. 2 Merkitsee tiedoksi asian oheismateriaalina olevan päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman. 3 Lautakunta järjestää tavoitteista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Pirjo Kemppi-Virtasen. Tiedoksi

16 Kaupunginhallitus Sivu 16 / 16