PL 62 Antopäivä Kokouspäivä ja pykälä FORSSA puh. (03)

Transkriptio

1 FORSSAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristölupalautakunta annettu julkipanon jälkeen PL 62 Antopäivä Kokouspäivä ja pykälä FORSSA puh. (03) (14) ASIA HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 39 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Jokioisten Maanrakennus Oy:n kalliokiviaineksen louhintaa ja murskausta määräalalla M601. Jokioisten Maanrakennus Oy Aukeentie Forssa LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulaki (YSL, 527/2014) 27 ja liite 1, taulukko 2 kohta 7e: tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää. Ympäristönsuojelulaki (YSL, 527/2014) mom. kohta 3: toimintaan, josta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristönsuojeluasetuksen (YSA, 713/2014) 2 1. momentin kohdan 6 ja 2 momentin perusteella lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Forssan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimii ympäristölupalautakunta. HAKEMUKSEN VIREILLETULO SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Hakemus on jätetty ja sitä on täydennetty Ratasmäen alue sijaitsee Forssan Haudankorvan kylässä noin kolme kilometriä Forssan keskustasta etelään. Alueelle kuljetaan seututieltä 282 erkanevan Ratastien kautta. Seututieltä on ottoalueelle matkaa noin 600 m. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä sellaisen läheisyydessä. Alue on vanhaa metsäaluetta, joka on suurimmaksi osaksi aukkohakattu ja tällä hetkellä kasvaa taimikkoa. Alueella ei ole suojelualueita tai luonnonsuojelulain mukaisten suojeltavien lajien elinympäristöjä. Ratasmäen alueella on asemakaava, joka on tullut voimaan Kohde sijaitsee teollisuus-, logistiikka- ja varastorakennusten korttelialueella (T-6). Lähialueet ovat pääosin metsää ja teollisuusaluetta.

2 ALUEEN MUUT LUVAT SUUNNITELTU TOIMINTA 2(14) Lähin vakituinen asunto sijaitsee noin 750 metrin päässä ottoalueen itäpuolella. Pohjoiseen päin vakituisiin asuntoihin on etäisyyttä noin kilometri. Etelään päin on lähimpiin vapaa-ajan ja vakituisiin asuntoihin etäisyyttä vähintään metriä. Alueelle on myönnetty maa-ainestenottoon lainvoimainen maankäyttöja rakennuslainmukainen maisematyölupa Kyseessä on asemakaava-alueella olevan tontin esirakennustyö, jolla mahdollistetaan varsinainen rakentaminen tontille. Työhön kuuluu tontin raivaus, tasaus ja murskepatjan perustaminen ympäröivien katujen tasoon. Työvaiheita ovat irtomaa-aineksen poisto sekä kiinteän kivi-aineksen louhinta, murskaus, kiviaineksen siirrot laitoksella ja varastointi. Louhinta koostuu porauksesta, panostuksesta, räjäytyksestä sekä ylisuurten lohkareiden rikotuksesta. Laitteistona on tela-alustainen poravaunu ja murskauslaitos, jonka kokoonpano määräytyy kiviaineksen mukaan. Työkoneet ovat joko polttomoottori- tai sähkökäyttöisiä. Tarvittava sähkö tuotetaan aggregaatilla. Kaikkia toimintoa tehdään ympäri vuoden arkisin maanantaista perjantaihin. Päivittäinen toiminta-aika on Murskausta tehdään keskimäärin 900 h/a. Ottamisalueen pinta-ala Maa-ainesten ottamissyvyys Maanpinnantaso alkutilanne Maanpinnantaso lopputilanne Kokonaisottamismäärä josta kiviainesta Vuotuinen otto keskiarvo Vuotuinen otto maksimi Ottamisaika noin 17,8 ha enintään 16 m m mpy ,5 m mpy noin m 3 ktr noin m 3 ktr t t 10 vuotta TOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Vaikutukset pohja- ja pintavesiin Yleisesti ottaen kiviaineksen tuotannosta aiheutuvia huomioitavia ympäristövaikutuksia ovat melu, pöly, louhinnoista aiheutuva tärinä, öljyvahingon tai muun ympäristövahingon vaara sekä toiminnan vaikutus pohjaveteen, maisemaan, erityisiin luonnonarvoihin ja virkistyskäyttöön. Toiminta ei sijaitse pohjavesialueella. Toiminnan yhteydessä sadevesi imeytyy maaperään. Ennakkoarvion mukaan murskaustoiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia pohja- tai pintavesiolosuhteisiin. Mikäli louhos-alueelle kertyy sadevettä, niin se imeytetään tontille tai tarvittaessa johdetaan saostusaltaan kautta avo-ojaan.

3 3(14) Pöly Melu Murskauksesta ja muusta maa-aineksen käsittelystä ilmaan nousevaa kivipölyä sidotaan tarpeen mukaan vedellä kastelemalla mm. murskeen siirtyessä kuljettimista. Kuljettimissa on lisäksi osittain kotelointi. Ottorintaukset, varastokasat ja kaivuualuetta ympäröivä maasto rajoittavat pölyn leviämistä ympäristöön. Porauksessa syntyvä pöly kerätään poravaunun pölynkeräysjärjestelmällä. Alueelle on laadittu melulaskentaohjelmaan perustuva melumallinnus Laskenta perustuu melun leviämiseen 3D-maastomallissa. Mallinnuksessa ei huomioitu murskattavan aineksen varastokasoja eikä metsäkasvillisuutta melua vaimentavina tekijöinä. Pääasialliset melulähteet ovat poravaunu, ylisuurten lohkareiden rikotus, murskauslaitos ja liikkuvat työkoneet. Liikenteen osalta on huomioitu 30 kuorma-autokäyntiä vuorokaudessa. Melumallinnus tehtiin kahdessa louhintatilanteessa, louhinnan alkuvaiheessa ja noin puolessa välissä aluetta. Melumallinnuksen perusteella toiminnan päiväajan 45 db:n keskiäänitasoalue leviää enimmillään 950 m päähän louhinta-alueesta. Toiminnan keskiäänitaso alittaa Vnp 993/1192 mukaisen päiväajan ohjearvon 55 db lähimmillä vakituisilla asuinkiinteistöillä ja 45 db:n lähimpien vapaa-ajanasuntojen alueella. Päästöt ilmaan Pölyn lisäksi toiminnan päästöt ilmaan ovat polttonestekäyttöisissä työkoneissa syntyviä päästöjä, kuten hiilidioksidia, rikkidioksidia, pienhiukkasia ja typen oksideja. Louhinnan ja murskauksen päästömäärät hakemuksen mukaisille määrille ovat vuosittain keskimäärin 1,6 t hiukkasia (sis. pöly), 4,4 t typen oksideja, 0,0035 t rikkidioksidia ja 437,5 t hiilidioksidia. Tärinä Veden käyttö Tärinää mitataan lähimmän kiinteistön kohdalla silloin kun työ aloitetaan ja jatkossa mittaukset toistetaan rintauksen muuttuessa. Toiminnan aikaisiin sosiaalitiloihin otetaan vesi rakennettavasta porakaivosta tai tuodaan säiliössä. Pölynsidontaan käytettävä vesi otetaan myös rakennettavasta porakaivosta. Sosiaalitiloista jätevedet johdetaan kiinteään säiliöön, joka tyhjennetään tarvittaessa jätevedenpuhdistamolle. Liikenne Aktiivisina kausina raskasta liikennettä arvioidaan olevan enintään käyntiä/työpäivä. Melumallinnuksessa liikenne on huomioitu seututielle 282 asti (Tupasuontie). Jätehuolto Louhintaurakoitsija huolehtii räjäytystyönyhteydessä syntyvän pahvijätteen poistamisesta päivittäin. Sosiaalitilojen mahdollinen jäte kerätään jäteastiaan ja kuljetetaan tarvittaessa alueelta pois jätteenkäsittelyyn. Alueella ei pääsääntöisesti varastoida vaarallisia jätteitä, sillä työkoneiden huollot tehdään muualla. Kemikaalit ja niiden varastointi Polttomoottorit toimivat kevyellä polttoöljyllä. Koneet ja laitteet tullaan tankkaamaan suoraan säiliöautosta tai siirrettävästä säiliöstä. Näin ollen alueelle ei perusteta tankkauspaikkaa. Alueelle ei tule myöskään ko-

4 4(14) neiden ja laitteiden huoltopistettä. Muut öljytuotteet varastoidaan tukitoiminta-alueella varastokontissa. Alueella ei varastoida räjähdysaineita. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Työmaalla ylläpidetään päivittäin tuotantomääräseurantaa. Kaluston kuntoa seurataan päivittäin ennen työn aloitusta. Melumittauksia tehdään tarvittaessa. Hakija ei esitä tehtäväksi pölymittauksia eikä pohja- tai pintavedentarkkailua. Riskienhallinta ja toiminta häiriötilanteissa Polttoaineiden ja voiteluöljyjen käsittelyssä noudatetaan suojatoimia, joilla estetään niiden pääsy maaperään ja pohjaveteen. Öljyvahinkojen torjuntaan on varauduttu imeytysmateriaaleilla. Muiden onnettomuuksien ehkäisemiseksi kaikki työntekijät perehdytetään ennen töiden aloittamista työmaahan ja siellä noudatettaviin työskentelytapoihin. Alueelle muodostuu työnaikaisia jyrkkiä kalliorintauksia. Putoamisriskiä vähennetään asianmukaisilla lippusiimoilla ja varoituskylteillä, joissa kielletään liikkuminen työmaalla. Asiattomien pääsy työmaa-alueelle estetään mm. puomijärjestelyin. Alueen jälkihoito Alueesta tulee asemakaavan mukainen rakentamiskelpoinen murskepintainen tontti. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Kuulutus on ollut nähtävänä kaupungin ilmoitustaululla ja internet-sivulla Ilmoitus asian vireilletulosta on julkaistu Forssan Lehdessä. Hakemuksesta on päivätyllä kirjeellä erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille. Alueella on tehty maastokäynti Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on kuulutusaikana jätetty yksi muistutus eikä yhtään mielipidettä.muistutuksessa, joka on jätetty , esitetään mm. seuraavaa: Puolustusvoimien käytössä olevalle kiinteistön liittymät Ratastiellä sijaitsevat kohdissa, joissa ratastien lisääntyvä raskas ajoneuvoliikenne saattaa aiheuttaa merkittäviäkin vaaratilanteita. Tästä johtuen esitetään, että Ratastielle asennetaan ainakin työnaikaiseksi liikennejärjestelyksi ainakin 30 kilometrin aluenopeusrajoitus. Lausunnot Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallituksen päivätyssä lausunnossa esitetään mm. seuraavaa: Toiminnassa kasteluvetenä käytettäväksi esitetyn veden tulee täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset, mikäli sitä käytetään myös talousvetenä. Hakijan tulisi teettää kertaluonteinen melumittaus lähimmissä häiriintyvissä kohteissa murskaustoiminnan vakiintuessa.

5 5(14) Forssan kaupunginhallitus on kokouksessaan todennut, että kaupungilla ei ole aihetta tehdä lupahakemuksesta muistutusta. Hakijan vastine Hakija on toimittanut vastineen, jossa todetaan mm. seuraavaa: Vastine Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän lausuntoon: Molemmat esitetyt asiat toteutetaan kuntayhtymän esittämällä tavalla. Vastine muistutukseen: Forssan kaupungilta haetaan lupa 30 kilometrin aluenopeusrajoituksen toteuttamiseksi ja merkitsemiseksi. YMPÄRISTÖLUPALAUTAKUNNAN RATKAISU Ympäristölupalautakunta myöntää ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ympäristöluvan Jokioisten Maanrakennus Oy:lle kalliokivi-aineksen louhintaan ja murskaukseen määräalalle M601, hakemuksen, päivätyn melumallinuksen ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti toteutettuna. Vastaukset lausuntoihin ja muistutukseen Lupamääräykset: Lausunto otettu huomioon lupamääräyksissä nro 6 ja 11. Muistutusta ei ole otettu huomioon, koska nopeusrajoituksiin liittyviä asioita ei ratkaista ympäristöluvassa. 1. Toiminnanharjoittaja Ympäristönsuojeluviranomaiselle on esitettävä toiminnasta ja toiminnan tarkkailusta vastaavan yhdyshenkilön nimi kirjallisesti ennen toiminnan aloittamista. Luvanhaltijan vaihtuessa on vaihtumisesta ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimintansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon siten, että ne vastaavat parhaan käytettävissä olevan tekniikan vaatimuksia. (YSL 8, 20, 52, 53 ja 170 ) Lupamääräys vastuuhenkilöiden ilmoittamisesta on annettu tiedonkulun varmistamiseksi. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 2. Toiminta

6 6(14) Määräalalla M601 saa luvan voimassaoloaikana ottaa maa-aineksia yhteensä enintään noin m 3 ktr, josta kiviaineksia noin m 3 ktr. Alueelle ei saa tuoda muualta kivi- ja maa-aineksia käsiteltäväksi, lukuun ottamatta viimeistelyyn tarvittavia puhtaita maaaineksia. Toiminta on sallittua arkisin maanantaista perjantaihin klo (YSL 7, 11, 16, 20, 49, 52 ja 66, NaapL 17, Vna 800/2010) Määrä on myönnetty hakemuksen mukaisesti, koska ei ole ollut syytä muuttaa määrää. Muiden kuin puhtaiden kivi- ja maa-ainesten tuominen muualta on kielletty, jotta voidaan varmistua ettei maaperä tai pohjavesi pilaannu. Toiminta-aika on myönnetty hakemuksen mukaisesti, koska melumallinnuksen perusteella niitä ei ole ollut syytä muuttaa. 3. Pöly Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toimintaalueen alimmalle kohdalle. Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä sijoittamalla porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pölynpoistolaitteiden rikkoutuessa tai jonkin muun päästöjä olennaisesti lisäävän häiriön sattuessa on päästöjä aiheuttava toiminta keskeytettävä, kunnes järjestelmä on korjattu tai häiriö poistettu. Samoin toiminta on keskeytettävä tilanteissa, joissa pölynpoistojärjestelmää ei voida käyttää normaalilla teholla esimerkiksi pakkasen vuoksi. (YSL 49 ja52, NaapL 17, Vna 800/2010) Määräykset louhinnan ja murskaamojen pölyämisen estämisestä sekä materiaalien kastelemisesta on annettu terveys- ja ympäristöhaitan ehkäisemiseksi. Pölynpoistolaitteiden kunnossapidosta ja tarkkailusta sekä toimintojen keskeyttämisestä mahdollisen häiriön sattuessa vähennetään päästöjä ilmaan ja ehkäistään ympäristöhaittoja. Kiviaineksen varastoinnista ja käsittelystä sekä työkoneiden ja ajoneuvojen liikkumisesta alueella voi erityisesti kuivina kausina aiheutua pölyämistä, jota on torjuttava. 4. Pölypitoisuus ja mittaaminen Toiminnan aiheuttama pölyhaitta ei saa ylittää lähimmillä asumiseen ja vapaa-ajanasumiseen käytettävillä alueilla hengitettävien hiukkasten osalta raja-arvoa 50 µg/m 3, 24 h keskiarvona mitattuna.

7 7(14) Toiminnasta todettujen pölyhaittojen vuoksi ympäristöpäällikkö voi erikseen vaatia pölypitoisuuksien mittauksia. Mittauksissa on noudatettava valtioneuvoston asetusta ilmanlaadusta (38/2011). (YSL 6, 7, 49, 52, 54 ja 62, Vna 800/2010, Vna 38/2011) Määräyksessä annetut raja-arvot pohjautuvat valtioneuvoston päätökseen ilmanlaadusta. Raja-arvot on annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Arvojen alittaminen turvaa myös sen, että pölystä ei aiheudu merkittäviä likaantumishaittoja. Todettujen haittojen varmistamiseksi ja vähentämiseksi todelliset pölypitoisuudet tulee tarvittaessa mitata. 5. Päästöt vesiin Tarvittaessa pinta- ja kuivatusvedet on ohjattava riittävän suuren selkeytysaltaan kautta ojiin. Selkeytysallas on tyhjennettävä tarvittaessa, mutta kuitenkin vähintään kerran toiminta vuoden aikana siihen laskeutuneesta kiintoaineksesta. Sosiaalitiloihin tulee asentaa asianmukaiset kuivakäymälät tai wc-jätevedet tulee johtaa umpisäiliöön. Peseytymisvedet tulee johtaa umpisäiliöön. Jätevedet ja kuivakäymäläjätteet tulee toimittaa käsiteltäväksi asianmukaisen luvan omaavalle laitokselle. (YSL 16, 17, 20, 52 ja 156 ) Louhinta- ja murskausalueelta alueelta saattaa hulevesistä aiheutua ravinne- tai kiintoaineskuormitusta valuma-alueen pintavesiin. Tämän vuoksi vedet on johdettava selkeytysaltaaseen tai imeytyskenttään ennen maastoon johtamista. Altaan pohjalle kertyvä liete on poistettava riittävän usein altaan toimimisen takaamiseksi. Sosiaalitiloista muodostuvia jätevesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä maahan. 6. Melu Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa päiväaikaan klo 7-22 ylittää 55 db:ä (A-painotettua ekvivalenttitasoa) lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa ulkona eikä 45 db:ä vapaa-ajanasumiseen käytettävillä alueilla. Murskauslaitteisto on sijoitettava mahdollisimman alhaiselle tasolle niin, että voimakkain ääni ei lähde melulle altistuvien kohteiden suuntaan. Murskattavat materiaalit sekä valmiit tuotekasat on sijoitettava siten, että ne estävät melun leviämisen melulle alttiiden kohteiden suuntiin. Toiminnanharjoittajan on selvitettävä toiminnan aiheuttama todellinen melutaso mittauksin neljän kuukauden sisällä toiminnan alettua. Mittaukset tulee suorittaa silloin kun alueella porataan ja murskataan yhtä aikaa. Mittauspisteet tulee sijoittaa noin 500 m ja m päähän porauspisteestä sekä lähimpien melulle altistuvien kohteiden piha-alueille. Mittaustulokset on toimitettava viivytyksettä ympäristönsuojelu-viranomaiselle, joka voi antaa tulosten perusteella asiaa koskevia määräyksiä. (YSL 6, 49, 52, 54 ja 62, NaapL 17, Vna 800/2010,

8 8(14) Vna 993/1992) Melua koskeva lupamääräys on annettu naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Laitoksen toiminnasta aiheutuva ekvivalentin äänitason enimmäisarvoa koskeva lupamääräys on annettu soveltaen Vnp 993/1992 annettuja melutason ohjearvoja. Määräys ei koske harvoin tai tilapäisesti käytettävien laitteiden aiheuttamia melupäästöjä. Melumallinnuksen perusteella melutason raja-arvot eivät ennalta arvioiden ylity. Melutaso on tarpeen tarkistaa, kun otetaan huomioon toiminnan laajuus ja kesto. 7. Tärinä Toiminta ei saa aiheuttaa tärinähaittaa lähimmissä kiinteistöissä. Toiminnanharjoittajan on suoritettava räjäytystöiden yhteydessä tärinämittauksia lähimmissä tärinälle altistuvissa kohteissa, joiden etäisyys räjäytyskohdasta on pienempi kuin 500 m. Riittävän laajalla alueella on tehtävä rakennusten kuntokatselmukset ennen ja jälkeen räjäytystöiden. Mittausten ja kartoitusten teossa tulee käyttää riittävän asiantuntevaa ja puolueetonta ulkopuolista toimijaa. Tarkkailun tulokset tulkintaan tarvittavine ohjeistoineen ja johtopäätöksineen on raportoitava ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain tammikuun loppuun mennessä edellisen vuoden osalta laadittavassa ympäristö-raportoinnissa (ks. lupamääräys 13). Tarkkailuraportissa on esitettävä mm. räjäytysten määrä ja ajankohta, räjäytyksiä koskevat valitukset, tärinänmittaustulokset, mahdolliset aiheutuneet vauriot ja niiden korjaustoimenpiteet. (YSL 6, 52 ja 62, NaapL 17 ) Tärinästä lähikiinteistöille ja herkille laitteille aiheutuvaa haittaa tulee tarkkailla. Tällä pyritään estämään tärinästä aiheutuvat haitat. Terveysja ympäristövaikutusten tarkkailemiseksi ja valvomiseksi tärinämittausraporttien toimittaminen myös ympäristönsuojeluviranomaiselle on tärkeää. 8. Polttoaineet ja niiden varastointi Alueella ei saa huoltaa koneita tai laitteita. Lisäksi on huolehdittava siitä, ettei koneiden ja laitteiden säilytyspaikalta pääse ympäristöön öljyisiä tai muita luontoon kuulumattomia vesiä. Säiliöautoista täytettävissä öljysäiliöissä (joiden on oltava kaksivaippaisia), koneissa ja laitteissa on oltava ylitäytönestimet ja laponestolaitteet. Polttoainesäiliöt on sijoitettava siten, että alueella liikkuvat työkoneet eivät aiheuta niille vaaraa. Polttoainesäiliöiden ja työkoneiden tankkauspaikkojen kulloisetkin alueet on tehtävä riittävän tiiviiksi. Öljyn ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden käsittelyssä on noudatettava erityistä huolellisuutta. (YSL 16, 17, 52 ja 66 ) Poltto- ja voiteluaineiden joutuminen maaperään ja sitä kautta mahdollisesti edelleen pohjaveteen saattaa aiheuttaa veden laadun heikkenemistä niin, että sen käyttö aiheuttaa terveydellistä haittaa ja vaaraa.

9 9(14) 9. Kemikaalit ja niiden varastointi Toiminnassa tarvittavat kemikaalit on varastoitava asianmukaisesti merkityissä säiliöissä siten, ettei niistä aiheudu maaperän, vesistön tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Varaston tulee olla tiivispohjainen. Nestemäisiä kemikaaleja sisältävät astiat on säilytettävä suoja-altaissa. Sellaiset kemikaalit, jotka voivat reagoida vaaraa aiheuttaen keske-nään, tulee säilyttää siten, että ne eivät pääse kosketuksiin ja reagoimaan toistensa kanssa normaali-, vuoto-, poikkeus- tai onnettomuustilanteissa. Alueella ei saa varastoida räjähdysaineita. (YSL 6, 7, 16, 17, 19, 20, 52 ja 66 ) Ympäristölle vaarallisten kemikaalien varastoinnissa ja käsittelyssä tulee kiinnittää eritystä huomiota siihen, että ko. aineet eivät missään olosuhteissa pääse leviämään ympäristöön. 10. Jätehuolto Alueella syntyvät jätteet tulee lajitella ja varastoida niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Alueella ei saa polttaa tai haudata jätteitä. Kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä: ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta, toissijaisesti uudelleenkäytettävä tai kierrätettävä. Jos tämä ei ole mahdollista, tulee jäte hyödyntää energiana. Jos mikään hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. (JäteL 8 ) Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Vaaralliset jätteet on varastoitava niille varatussa, lukitussa, merkityssä sekä tiivispohjaisessa varastossa. Erilaiset jätteet on selkeästi merkittävä ja pidettävä erillään toisistaan. Nestemäiset jätteet tulee säilyttää tiiviissä astioissa ja suoja-altaassa. Jätteistä, niiden alkuperästä, laadusta ja määrästä sekä varastoinnista ja edelleen toimittamisesta on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on esitettävä pyydettäessä ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa asianmukaisen luvan omaavalle laitokselle. (YSL 20, 52 ja 58, JäteL 6, 8, 12, 13, 15, 16, 17, 28 ja 29 ) Jätelain mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se teknisesti on mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Vaarallisella jätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätelain 15 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen, etusijajärjes-

10 10(14) tyksen tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Määräämällä jätteiden luovuttamisesta, halutaan varmistaa, että alueelta pois toimitettavia jätteitä ei luovuteta luvattomille jätteitä käsitteleville ja hyödyntäville laitoksille tai henkilöille. 11. Pohjaveden tarkkailu Kaivot: Ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista on selvitettävä alle 500 metrin etäisyydellä ottamisalueesta sijaitsevat talousvesikaivot. Mikäli talousvesikaivoja on, tulee ympäristöpäällikön hyväksyttäväksi toimittaa suunnitelma kaivojen kunnon ja vedenlaadun selvittämiseksi. (YSL 6, 17, 52 ja 54 ) Pohjavesiputki ottamisalueella: Alueen pohjaveden korkeustasoa on mitattava ottamisalueella kolmen kuukauden välein vähintään yhdestä asennettavasta kalliopohjaveden tarkkailuputkesta. Ennen maa-ainestenoton aloittamista on mitattava pohjavedenkorkeus vähintään kerran. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että pohjavesiputki on lukittava, edustava ja riittävän syvälle asennettu asianmukaisen näytteenoton mahdollistamiseksi. Mikäli tarkkailuputkesta otettavaa vettä käytetään talousvetenä, tulee sen täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. Pohjaveden laatua tulee tarkkailla seuraavasti: ennen kiviaineksen ottamisen aloittamista ja lopettamisen jälkeen vähintään seuraavat veden laatua kuvaavat tekijät: väriluku, sameus, ph, sähkönjohtavuus, nitraatti, nitriitti, ammoniumtyppi, kemiallinen hapenkulutus, mangaani, rauta, kloridi, radon, polttoainehiilivedyt ja mineraaliöljyt. Tulokset on toimitettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä tiedoksi ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 6, 17 ja 52 ) Toiminnanharjoittajaa koskee selvilläolovelvollisuus toimintansa ympäristövaikutuksista. Tarkkailemalla pohjaveden laatua varmistetaan lupamääräysten riittävyys sekä, se etteivät ojiin tai maaperään mahdollisesti joutuneet öljyt ja muut haitta-aineet pääse pilaamaan pohjavesiä. 12. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Merkittävissä häiriötilanteissa on laitteisto pysäytettävä välittömästi. Määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan aiheuttavista häiriötilanteista ja muista vahingoista sekä onnettomuuksista, joissa polttoaineita ja muita haitallisia aineita pääsee vuotamaan maaperään, pinta- tai pohjavesiin on viipymättä ilmoitettava pelastusviranomaiselle sekä ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöjä lisäävästä häiriötilanteesta tulee laatia raportti, josta ilmenee ainakin häiriön kesto, suoritetut toimenpiteet ja aiheutunut päästö. Ympäristövahingon tapahtuessa tai ympäristövahingon vaaran uhatessa toiminnanharjoittaja on velvollinen ryhtymään viipymättä toimenpitei-

11 11(14) siin vahingon torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava riittävästi vahinkojen torjuntalaitteita ja tarvikkeita. Lisäksi laitoksella pitää olla näiden käyttöön perehtynyttä henkilöstöä. (YSL 14, 15, 16, 17, 52, 62, 123 ja 134, JäteL 118 ) Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. Terveys- ja ympäristövaikutuksien estämiseksi onnettomuustilanteisiin etukäteen varautuminen on tarpeen. 13. Raportointi Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa toiminnasta. Ympäristön-suojeluviranomaiselle tulee toimittaa vuosittain tammikuun loppuun mennessä edellistä vuotta koskeva raportti, joka sisältää vähintään seuraavat tiedot: toiminta-ajat louhitun ja murskatun kiven määrä kivilouheen ja kivimurskeen sekä muiden eri jakeiden varastojen määrät vuoden lopussa toiminnassa muodostuneet jätteet jätelajeittain sekä jätteiden toimituspaikat, -ajankohdat ja toimittajat tiedot häiriöistä ja onnettomuuksista tiedot tärinämittauksista (ks. lupamääräys 7) tiedot pohjaveden tarkkailusta (ks. lupamääräys 11) Raportin perusteena olevat asiakirjat ja tallenteet on säilytettävä vähintään kuusi (6) vuotta. Tietoja tehdystä kirjanpidosta on tarvittaessa annettava ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 62 ja 172, JäteL 118, 119, 120 ja 122 ) Ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan vaikutusten tarkkailusta. 14. Toiminnan keskeyttäminen tai lopettaminen Toiminnan pitkäaikaisesta keskeytyksestä on viipymättä ilmoitettava kirjallisesti ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään neljä kuukautta, ennen toiminnan mahdollista lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyttäväksi ympäristönsuojelua koskevista laitoksen lopettamiseen liittyvistä toimista. Viranomainen voi antaa lopettamiseen liittyvä määräyksiä. (YSL 52, 170 ja 172 ) Toiminnan loppuminen ei saa aiheuttaa vesien-, ilman- tai maaperän pilaantumista. Lisäksi tulee huolehtia jätehuollon järjestämisestä asianmukaisesti

12 12(14) RATKAISUN YLEISET PERUSTELUT Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelu-lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. (YSL 48 ) Ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminnasta ei aiheudu: terveyshaittaa merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa maaperän tai pohjaveden pilaantumista erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella kohtuutonta haittaa naapureille toiminta ei sijoitu asemakaavan tai muidenkaan sijoitusmääräysten vastaisesti kuten onnettomuusriskialueelle Luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. (YSL 11 ja 49, NaapL 17 ) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Päätös on voimassa kymmenen (10) vuotta sen voimaantulopäivästä lukien. (YSL 87 ) Toiminnan olennainen muuttaminen ennen edellä mainittua määräaikaa edellyttää uuden ympäristöluvan hakemista. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 ) SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 527/2014 (YSL): 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 14, 15, 16, 17, 19, 20, 27, 34, 37, 39, 42, 43, 44, 48, 49, 52, 53, 54, 58, 62, 66, 70, 83, 84, 85, 87, 96, 111, 112, 113, 123, 134, 156, 170, 172, 190, 191 ja 205 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta 713/2014 (YSA): 2, 11, 12, 13, 14, 15 ja 23

13 13(14) Jätelaki 646/2011 (JäteL): 6, 8, 12, 13, 15, 16, 17, 28, 29, 51, 72, 118, 119, 120, 122 ja 123 Laki eräistä naapuruussuhteista 26/1920 (NaapL): 17 Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012 Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010 Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta 38/2011 Valtioneuvoston päätös melutasoista 993/1992 Luonnonsuojelulaki 1096/1996: 3, 65 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Hakijalta peritään ympäristölupapäätöksestä Forssan kaupungille käsittelystä aiheutuvat kulut kaupunginvaltuuston taksapäätöksen (kv , 45; muutos ymla , 60) mukaisesti. Taksan 1, 2, 3, maksutaulukko kohta; Malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto, YSA 7 1 mom. 7 kohta. (YSL 527/ ) Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. PÄÄTÖKSEN ANTAMINEN Päätös annetaan julkipanon jälkeen LUPAPÄÄTÖKSESTA TIEDOTTAMINEN Päätös Jokioisten Maanrakennus Oy Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Hämeen ELY-keskus (sähköisesti) Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä (sähköisesti) Forssan kaupunginhallitus (sähköisesti) Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä ja muistutuksen tekijälle. Ilmoittaminen kaupungin ilmoitustaululla ja lehdessä Forssan kaupunki tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja ilmoittamalla kuulutuksesta Forssan Lehdessä sekä kaupungin internet-sivuilla. MUUTOKSENHAKU

14 14(14) Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava 30 päivän kuluessa tämän päätöksen antopäivästä. Valitusaika päättyy Valitusosoitus on liitteenä. (YSL 190 ja 205 )