KANSALAISYHTEISKUNTAPOLITIIKAN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 7/2009

Transkriptio

1 KANSALAISYHTEISKUNTAPOLITIIKAN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 7/2009 Aika: 16. joulukuuta 2009 klo Paikka: Ravintola Lasipalatsi Läsnä: Jukka Pekkala, Suomen Liikunta ja Urheilu (pj) Riitta Särkelä, STKL (vpj) Pöytäkirja Eeva-Liisa Antikainen, Humanistinen ammattikorkeakoulu Rainer Anttila, Suomen Liikunta ja Urheilu Marja Granlund, VM Virpi Häyrinen, SULASOL ry Jyrki Jauhiainen, OM Esa Konttinen, Jyväskylän yliopisto Kristiina Kouros, Ihmisoikeusliitto ry Riitta Lae, Patentti- ja rekisterihallitus Stefan Mutanen, Folkhälsan Hilkka Nousiainen, Kuurojen palvelusäätiö Inga Nyholm, VM Okko-Pekka Salmimies, UM Markus Seppelin, STM Jukka Tahvanainen, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Katri Tulkki, YM Heikki Vaisto, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry Björn Wallén, Svenska Studiecentralen Aaro Harju, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry Seppo Kalliokoski, Kehitysyhteistyön palvelukeskus KEPA ry Sari Aalto-Matturi, oikeusministeriö (pääsihteeri) Maija Karjalainen, oikeusministeriö (sihteeri) Erkki Perälä, oikeusministeriö (sihteeri) 1. Kokouksen avaaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Hyväksyttiin asialista. Muutettiin edellisen kokouksen pöytäkirjan 5. kohdasta toinen kappale muotoon keskustelussa korostettiin tarvetta ministeriöiden väliselle tapaamiselle selvityksen sisältöön ja rahoitukseen liittyen.

2 2. Muutokset KANE:n kokoonpanossa Hyväksyttiin seuraavat muutokset kokoonpanossa: - neuvottelukunnan jäseneksi Heikki Vaiston tilalle Pirkko Karjalainen (YTY ry) - neuvottelukunnan jäseneksi Ossi Heinäsen tilalle Hanna-Mari Manninen (Allianssi ry) 3. Yhdistysten rekisteröintimaksut Hallitusneuvos Minna Tukiainen TEM:stä esitteli yhdistysten rekisteröintimaksujen muutoksia. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa yhdistykset maksaisivat 40 % rekisteröintikuluistaan ja loput 60 % tulisi valtion budjetista. Tämä tarkoittaisi rekisteröintimaksun korotusta 60 eurosta 75 euroon (sähköinen rekisteröinti) tai 100 euroon (paperilomakkeella rekisteröinti). Myös rekisteriotteiden maksujen arvioitiin nousevan 10 eurosta 13 euroon. Maksukorotukset eivät tule voimaan vielä vuoden 2010 alusta vaan myöhemmin vuoden kuluessa. Keskusteltiin rekisteröintimaksuista. Korostettiin, että PRH:n muiden suoritteiden tuottamat tulot ovat laskeneet. Tuotiin esille, että rekisteröinti- ja ilmoitusmaksujen pienetkin korotukset tuntuvat kovilta pienten yhdistysten toiminnassa. Sähköisten ilmoitusten tekeminen koettiin osittain hankalana, koska se vaatii verkkopankkitunnuksia puheenjohtajilta. Toisaalta todettiin sähköisen asioinnin olevan tulevaisuuden kehityssuunta kaikilla valtionhallinnon aloilla. Järjestöjen kannalta helpottava seikkana tuotiin esille, että rekisteriotteita tarvitaan jatkossa nykyistä vähemmän kun viranomaiset velvoitetaan itse selvittämään yhdistysrekisteristä yhdistyksen senhetkinen tilanne. Maksukorotusten mahdolliseksi ongelmaksi nähtiin se, että osa yhdistyksistä saattaa jättää rekisteröitymättä hallinnollisen työn ja maksujen takia. Muutoksen koettiin johtavan myös tietojen päivittämisen laiminlyöntiin. Pohdittiin myös, tulisiko yhdistysrekisteri siirtää takaisin kokonaan budjettirahoitteiseksi, kuten joissakin EU-maissa on. Keskusteltiin myös PRH:n tietopalvelun monipuolistamisesta. Järjestöille olisi hyötyä nykyistä kattavammasta tilastoinnista. Todettiin, että PRH:n evaluointityö on käynnissä ja KANE voisi lausua rekisteröintimaksuista sekä yhdistysrekisterin tuottaman tietopohjan hyödyntämisestä heti alkuvuodesta Sovittiin, että TEM neuvottelee KANE:n lisäämisestä kuultavien listaan konsulttiyrityksen kanssa ja on yhteydessä KANE:n sihteeristöön lausunnon toteutuksesta. PRH:n kehittäminen laajemmin päätettiin ottaa KANE:n asialistalle kevääksi Järjestöt vastuullisen liiketoiminnan kumppaneina -tutkimushanke Mika Pyykkö RAY:stä esitteli lyhyesti selvityshankkeen lähtökohdat. RAY haluaa selvittää, mitä tarkoitetaan yritysten yhteiskuntavastuulla ja miten se suhteutuu voiton tavoittelemiseen sekä avustamiseen. Selvitystä ovat ohjaamassa RAY:n avustusosasto ja yhteiskuntavastuun yksikkö. Suunnitelma on tehty yhdessä joidenkin järjestöjen kanssa,

3 mutta kuulemista hankkeen sisällöstä ei ole järjestetty. Selvitys tehdään ensisijaisesti RAY:n avustustensaajien eli sosiaali- ja terveysjärjestöjen näkökulmasta ja siinä on tarkoitus huomioida myös kansainvälisiä esimerkkejä. Sari Kuvaja esitteli hankkeen suunnitelmaa. Tarkoituksena on selvittää - millaista on terveyttä ja hyvinvointia tukeva yritystoiminta - miten kansalaisjärjestöt edistävät terveyttä ja hyvinvointia - millaista yhteistyötä em. yrityksillä ja järjestöillä on tällä hetkellä - millaista vuorovaikutus voisi olla ja - mitä riskejä yhteistyössä on. Selvityksen kustannusarvio on euroa ja sen on määrä valmistua lokakuussa Keskustelussa toivottiin muidenkin kuin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen huomioimista selvityksessä. RAY:n intresseissä on kuitenkin ensisijaisesti tämän sektorin järjestöjen näkökulma. Myös ulkomailla kehitysyhteistyötä tekevät suomalaiset järjestöt toivottiin otettavan esimerkeiksi toimivista yrityskumppanuuksista. Selvityksen tarpeellisuuteen suhtauduttiin myös epäilevästi ja kysyttiin, pohjustaako se tietä yleishyödyllisten yritysten käyttöönottoon Suomessa. Selvityksen kysymyksenasettelua ja tavoitteita pidettiin kunnianhimoisina aikaan nähden. Korostettiin myös, että kansalaisjärjestöjen ei tulisi tuotteistaa omaa toimintaansa yritysyhteistyöhön lähdettäessä. Toivottiin myös kirkastettavan selvitystyön fokusta. Tuotiin esille, että järjestöt omaksuvat herkästi yrityksiltä liiketoiminnallisen mallin, mutta järjestöjen toimintatapoja harvoin siirtyy yrityksiin. Toisaalta kumppanuusajattelua pidettiin positiivisena, koska uudenlaisia sopimuksia syntyy paljon ja toisaalta yhteiskuntavastuuta on jo siirretty pois julkiselta vallalta. RAY:n kiinnostusta järjestöjen tutkimiseen kiiteltiin, mutta korostettiin samalla pitkäjänteisen tiedonkeruun ja kumuloituvan tiedon merkitystä. Selvitys nähtiin tärkeäksi myös kuntien näkökulmasta. Järjestöillä oli kokemuksia yritysyhteistyöstä, joka lähtee usein liikkeelle pienestä kampanjasta mutta laajenee positiivisten kokemusten myötä. Selvityksen toivottiin tuottavan käytännön esimerkkejä järjestöjen ja yritysten toimivista yhteistyömalleista. 5. Kansalaisyhteiskuntatutkimuksen bibliografia Aaro Harju esitteli bibliografiaa. Kansalaisyhteiskunnasta tehdystä tutkimuksesta on koottu lista nopealla aikataululla. Noin 1000 lähteen listassa on yhä tiettyjä puutteita, mutta se on hyvä alku tutkimuksen kartoitukselle. Tutkimusjaosto esittää, että bibliografia laitettaisiin sähköisessä muodossa kansanvalta.fi-sivustolle, jossa tutkijat voisivat päivittää sitä. Jaosto toivoo myös, että bibliografia ja kaksi siihen liittyvää artikkelia julkaistaisiin nykyisessä muodossaan alkuvuonna Jaostot ja työryhmät Verojaoston vuosi 2009 oli haasteellinen VM:n verotyöryhmän raportin myötä. Jaostossa on valmisteltu lausunto raporttiin, johon Mutanen ja Viertola jättivät myös erillisen lau-

4 suman. Jaostossa on keskusteltu myös verotusohjeiden muuttamisesta ja lakimuutoksen tarpeesta. Vuonna 2010 tarkoituksena on seurata VM:n raportin eteenpäin viemistä ja mahdollisia muutoksia arvonlisäverolainsäädännössä. Osallisuusjaoston painopisteenä oli vuonna 2009 nuorten osallisuus. Jaosto tuotti myös esityksen oppilaskuntatoiminnan velvoittavuudesta. Vuonna 2010 asialistalla ovat syrjäytymisen ehkäiseminen, haavoittuvat ryhmät ja EU:n teemavuosi vapaaehtoistoiminnasta. tarkoitus on myös arvioida lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa. Tutkimusjaostossa tehtiin vuonna 2009 perusanalyysia kansalaisyhteiskunnan, kansalaisosallistumisen sekä kansalais- ja järjestötoiminnan tutkimuksen tilasta sekä tuotettiin suomalaisten kansalaisosallistumisen tutkimuksen bibliografia Vuonna 2010 kartoitetaan tutkimustarpeita sekä luodaan esitykset tarvittavista tutkimusohjelmista tuleville vuosille. Tämän lisäksi seurataan valmisteilla olevaa sektoritutkimusuudistusta sekä tilastokeskuksen kansalaisyhteiskuntaa koskevaa tilastointia ja tehdään esitys kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen rahoitustarpeesta ja -tavasta. Demokratiapolitiikan työryhmä valmisteli demokratiapoliittista asiakirjakokonaisuutta, johon saatiin kommentteja myös eduskunnan seminaarissa Työvaliokunta pohtii tammikuun iltakoulun jälkeen, onko työryhmän tarvetta jatkaa työtään. KANE:n puheenjohtajat tapaavat Sitran edustajia tammikuussa. Tapaamisessa pohditaan, miten kansalaisjärjestöt voitaisiin huomioida Suomen elinvoiman lähteet -hankkeessa. Viestintätyöryhmän tekemä viestintäsuunnitelma on saatu täytäntöön päätoimittajalounaan ja freelancer-toimittajan juttusarjan kautta. Juttusarjassa käsitellään taloudellisia toimintaedellytyksiä, verotusta, yleishyödyllisiä palveluita ja nuorten osallisuutta. Tekstejä tarjotaan järjestölehtiin sekä muihin medioihin alkuvuodesta Yleishyödylliset palvelut -työryhmän työhön liittyvä jatkoselvitys julkaistaan tammikuussa. Työryhmä on valmistellut KANE:lle linjaukset hallituksen iltakouluun alkuvuodelle 2010 yleishyödyllisiin palveluihin liittyen. Vuodelle 2010 ei ole suunniteltua toimintaa, työryhmän jatkotyötä pohditaan iltakoulun jälkeen. Avustukset ja taloudelliset toimintaedellytykset -työryhmä sai loppuraporttinsa valmiiksi ja sen pohjalta tehdään selvityshenkilölle toimeksianto. Työryhmien ja jaostojen tiedossa olevat asiat täydennetään neuvottelukunnan toimenpidesuunnitelmataulukkoon ja lähetetään kommentoitavaksi. 7. Katsaus KANE:n tulevaan vuoteen Sari Aalto-Matturi esitti katsauksen neuvottelukunnan tulevaan vuoteen (esitys liitteenä).

5 8. Muut asiat Hallitus käsittelee demokratiapoliittisen asiakirjakokonaisuuden hallituksen iltakoulussa tammikuussa. KANE on valmistellut linjaukset koskien yleishyödyllisiä palveluita, verotusta sekä avustuksia. Riitta Särkelä kertoi lyhyesti Säätytalolla pidetystä seminaarista. Paikalla oli noin 40 henkilöä. OTT Marjo Ojala esitteli Yleishyödylliset palvelut työryhmän jatkotyöhön liittyvää selvitystä, jonka jälkeen kuultiin alustuspuheenvuorot Eeva Vahteralta (TEM), Eija Koivurannalta (STM) sekä Kirsi Väätämöiseltä (STKL). Aihe herätti kiitettävästi keskustelua. Seuraava aihepiiriin liittyvä seminaari järjestetään maaliskuussa Jyrki Jauhiainen keroti, että yhdistyslain tarkistaminen on menossa presidentin esittelyyn ja säätiölainsäädännön uudistaminen on menossa lausuntokierrokselle kesällä. Toisena asiana verottajalta on saatu tilastoja maantieteellisestä sijainnista, jäsenistöstä, tuloista, taseesta, paljon on työntekijöitä. Sari Aalto-Matturi kertoi, että alkuvuodesta 2010 lähetetään kysely ministeriöille kansalaisjärjestöjen toimintadellytyksistä vuonna 2007 tehdyn periaatepäätöksen toteuttamisesta, josta KANE:lla on seurantavastuu. Samalla kysytään myös, millaista järjestöjen toimintaedellytyksiin liittyvää valmistelua on käynnissä vielä tällä vaalikaudella. 9. Neuvottelukunnan kevään 2010 kokousaikataulu Neuvottelukunnan kevään kokoukset pidetään klo 9-12 (STKL), klo 9-12 (SLU) sekä koko päivä (paikka ilmoitetaan myöhemmin). Mahdollisista ylimääräisistä kokouksista sovitaan erikseen. 10. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo