Kainuun hallintokokeiluun sisällytettyjen palvelujen järjestäminen kokeilun päätyttyä

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kainuun hallintokokeiluun sisällytettyjen palvelujen järjestäminen kokeilun päätyttyä KHALL 19 Kunnanjohtaja Kainuun hallintokokeilun määräaikainen jatko ajalle mahdollistettiin siten, että Lakia Kainuun hallintokokeilusta ( /343) muutettiin lailla (508/2011). Kokeilulain 2 :ssä määrätään, että "Kokeilualueen kunnat sopivat tässä laissa tarkoitetun yhteistoimintamenettelyn käyttöönotosta kokeilualueella. Sopimus käyttöönotosta tulee hyväksyä jokaisen kokeilualueen kunnan valtuustossa ja ilmoittaa siitä valtioneuvostolle ennen vuoden 2011 päättymistä". Määräaikaan mennessä kokeilualueen kunnista muut paitsi Puolanka olivat valtuustoissa hyväksyneet kokeilulain määräaikaisen jatkon ja ilmoittaneet tästä lainmukaisesti Valtionvarainministeriölle. Kainuun hallintokokeilu päättyy , koska kaikki kokeilualueen kunnat eivät hyväksyneet laissa tarkoitettua yhteistoimintamenettelyä ja yhteistoimintaa koskevia neuvottelutuloksia. Hallitusohjelman mukaisesti maan hallitus on valmistellut nopeassa aikataulussa kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Suunnitelman mukaan myös kuntien toimintaa koskeva keskeinen lainsäädäntö uudistetaan ( mm. paras -puitelain korvaava rakennelaki, Sote - järjestämislain ja muiden sektorilakien valmistelun yhteensovittaminen kuntauudistukseen, kuntalain kokonaisuudistus ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen). Kuntauudistusta koskeva valmistelutyö on käynnissä. Kuntaministerin asettaman rakennetyöryhmän ehdotus uudesta kuntarakenteesta julkistetaan tammikuun 2012 lopussa, ns. maakuntakierros käydään helmi-maaliskuussa ja lausunnot kunnilta pyydetään kevään 2012 aikana. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on vahvat elinvoimaiset peruskunnat, jotka pystyvät itse vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Kuntarakenneuudistuksen käytännön toteutukseen on kuitenkin vielä pitkä matka ja kunnilla on joka tapauksessa perustuslain mukainen oikeus itse määrittää omien peruspalveluidensa järjestämis- ja tuotantotavat. Kunta- ja rakennelain uudistuksen osalta tämä merkinnee keskustelujen siirtymistä aidosti kuntakentälle ministeriön valmistelun jälkeen. Hallituksen tavoitteena on toteuttaa kuntarakenneuudistus vuoden 2015 alusta. Kainuun hallintokokeilun päättyminen ja mahdollinen kunta- ja palvelurakenteen uudistumisen viivästyminen merkitsevät Sotkamon ja Kainuun muiden kuntien kannalta sitä, että "Paras -puitelain" mukaiset määräaikaiset, voimassa olevat säännökset jatkuisivat, mikäli rakennelaki ei ole korvannut niitä alkaen. Joka tapauksessa kuntien yhteistoimintaa säätelee kuntalaki, joka käytännössä antaa yhteistoimintaan monipuoliset mahdollisuudet. Kunnan peruspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen kannalta olennaista

2 on, että Kainuun hallintokokeilun päättyminen merkitsee aidosti hallintokokeilun aikana Kainuun maakuntakuntayhtymän järjestämisvastuulla olleiden peruspalvelujen järjestämisvastuun palautumista kunnalle. Tuottamistavat tulee päättää resurssit, lainsäädäntö, normitukset ja kunnan oman tahtotilan mukaisesti. Kunta ei voi laistaa kuntalain mukaista vastuuta kuntalaisen peruspalvelujen tasapuolisesta järjestämisestä ja tuottamisesta. Kuntarakenne ja peruspalvelujen järjestäminen voidaan myös kytkeä toisiinsa useasta eri näkökulmasta. Tärkeintä kuitenkin ensimmäisessä vaiheessa on pohtia, miten kunta toteuttaa järjestämisvastuunsa Kainuun hallintokokeilulain mukaan seuraavissa maakuntakuntayhtymän järjestämisvastuulla olleissa peruspalveluissa: KOULUTUS: - 2. asteen koulutuksen osalta lukio- ja ammattiopetuksen järjestäminen SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT: - Sosiaalihuolto - Perusterveydenhuolto - Ympäristöterveydenhuolto - Työterveyshuolto - Erityishuoltopiirin palvelut ERIKOISSAIRAANHOITO ALUEIDEN KEHITTÄMISESTÄ ANNETUN LAIN MUKAISET ALUEKEHITYSVIRANOMAISTEHTÄVÄT - Maakunnan liiton lakisääteiset ja muut tehtävät HALLINNON TUKIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN: - ICT-, henkilöstö- ja taloushallinnon palvelut Kainuun hallintokokeilun lähtökohtana on kuntien kannalta ollut lakiperusteisen järjestämisvastuun antaminen maakuntakuntayhtymälle em. palveluista. Hallintokokeilun päättymisen jälkeen ja kunnille takaisin siirtyneen järjestämisvastuun perusteella on tarkoituksenmukaista käydä palvelukohtainen keskustelu ja perustaa tuleva peruspalvelujen tuotantorakenne sisältöperusteisesti tehtäviin päätöksiin. Näin vältetään tilanne, jossa tehtäisiin mahdollisesti perusteiltaan puutteellisia ja pelkästään palvelurakennetta koskevia päätöksiä. Samanlainen ajattelutapa tulee sisällyttää tulevaan kuntarakennekeskusteluun Sotkamon kunnan osalta. Palvelurakenne- ja kuntajakoselvitysten tulee perustua kuntalaisten peruspalvelujen turvaamisen lähtökohdasta sisältöperusteilla tehtäviin päätöksiin. Kunnanjohtaja Ehdotus Kunnanhallitus käy keskustelun Kainuun hallintokokeiluun sisällytettyjen lakisääteisten peruspalvelujen ja muiden palvelujen järjestämisen tulevista

3 linjauksista ja päättää osaltaan jatkotoimista. Kunnanhallitus Päätös Kunnanhallitus kävi asiasta lähetekeskustelun. Lähetekeskustelu merkittiin tiedoksi ja valmistelun pohjaksi. KHALL Kunnanjohtaja Iltakouluasia Keskustelu peruspalvelujen järjestämisen vaihtoehdoista on käynnissä. Kainuun hallintokokeilun päättyessä vuoden 2012 lopussa kokeilulain mukainen järjestämisvastuu kuntayhtymän järjestämistä palveluista siirtyy kunnille. Samalla jää pois vaaleilla valittu maakuntavaltuusto, sekä valtuuston ohjausvallassa oleva laaja maakunnan kehittämisraha. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta on voimassa 2012 loppuun (15 1 mom). Lain 5 ja 5a :iä sovelletaan kuitenkin vuoden 2014 loppuun (15 2 mom; yhteistoimin ta-alueet ja vaaditut väestöpohjat). Aikataulun kiireellisyyden vuoksi ratkaisut on tehtävä mahdollisimman pian, jotta kaikki käytännön järjestelyt ehdittäisiin tekemään. Seuraavassa kuvataan sitä toimintaympä ristöä ja lainsäädäntöä, jonka puitteissa kunnat ottavat kantaa ja päättävät palveluiden järjestämisestä vuoden 2013 alusta lukien. Pakolliset kuntayhtymät, joihin kunnan on kuuluttava 1. Erikoissairaanhoitopiirin tehtäviä hoitava kuntayhtymä (erikoissairaanhoitolaki 7 ) 2. Erityishuoltopiirin tehtäviä hoitava kuntayhtymä (erityishuoltopiiri 6, eri päätöksellä voi myös yksi kunta hoitaa) 3. Maakunnan liiton tehtäviä hoitava kuntayhtymä (aluekehittämislaki 7 ) Kainuun entiset pakolliset kuntayhtymät on lopetettu, joten ne on perustettava perussopimuksella / pe russopimuksilla kuntalain 78 mukaisesti, joko kaikki erikseen, toimialoit tain yhdessä tai kaikki yhdessä, yhtäpitävin päätöksin.. Tehtävät, jotka edellyttävät laajaa väestöpohjaa sisältäviä yhteistoiminta-aluetta tai riittäviä resursseja 1. Terveydenhuolto ja sosiaalihuolto; on oltava vähintään noin asukasta (Laki kunta- ja palve lurakenneuudistuksesta 5 ), ei koske lasten päivähoitoa eikä kotihoidon ja yksityisen hoidon tukea.

4 2. Ammatillinen koulutus; asukasmäärä on oltava noin asukasta (Laki kunta- ja palveluraken neuudistuksesta 5 ) Sotkamon kunta voi hakea poikkeusta näistä asukaspohjavaatimuksista pitkien etäisyyksien vuoksi. 3. Ympäristöterveydenhuolto; on oltava käytettävissä vähintään 10 henkilötyövuotta vastaavat henki löresurssit tähän tehtävään (Laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoimin ta-alueesta 2 ). Muut lakisääteiset tehtävät Perussopimuksen mukaan maakunta järjestää talous- ja velkaneuvonnan kuntien puolesta (Laki talous- ja velkaneuvonnasta 2 ; talous- ja velkaneuvontapalveluista ja palveluiden järjestämisestä huolehtivat aluehallintovirasto ja kunnat keskinäisellä sopi muksella. Laki ei suoranaisesti velvoita kuntaa tekemään sopimusta asiasta AVI:n kanssa.) Kainuun maakunta -kuntayhtymän nyt hoitamat, kuntien rahoitettavat ja kuntia velvoittavat tehtävät toimialueittain 1 Aluekehitystoimiala Huolehtii alueiden kehittämislaissa, rakennerahastolaissa, maankäyttö- ja rakennuslaissa ja muussa lainsäädännössä sille säädetyistä tehtävistä sekä toimii aluekehitysviran omaisena sekä Valmistelee maakunnan yleistä elinkeinopolitiikkaa yhteistyössä valtion viranomaisten kanssa. 2. Koulutustoimiala Huolehtii lukiolakiin ja ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin perustuvista tehtävistä. Lisäksi toimiala huolehtii ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukai sista koulutuksen järjestämisestä ja Kuusamon kaupungin alueella ammatil lisesta koulutuksesta. Lukiokoulutuksen järjestämisluvat palautuvat kunnalle. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan me netettäisiin lähes /v, jos ne pienten lukioiden osalta siirrettäisiin yhdelle ylläpitäjälle. Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat, ilman uusia päätöksiä, siirtyvät niin ikään takaisin kunnil le: Kajaanille, Suomussalmelle ja Kuhmolle. OKM on myöntänyt Kuusa mon toimipisteeseen liittyvän järjestämisluvan Kainuun Maakunta -kunta yhtymälle, joten siitä on tehtävä uusi päätös. 3. Sosiaali- ja terveystoimiala Huolehtii terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tehtävistä lasten päivähoitoa lukuun ottamatta, sekä ym päristöterveydenhuollon tehtävistä. Kuntayhtymä perustetaan mukaan lähtevien kuntien valtuustojen yhtäpitä-

5 vin päätöksin hyväksymällä perussopimuksella. Mikäli kunnista joku / jotkut eivät perussopimusta hy väksy, perustavat muut kunnat kuntayhtymän. Ulkopuolelle jäävän kunnan velvollisuutena on järjestää oma asemansa lainsäädännön edellyttämälle ta solle muiden yhteistyökuvioiden kautta (hakeutumalla jäseneksi johonkin toiseen yhtymään tai tulemalla muiden kanssa jäseneksi myöhemmin tehtä vällä perussopimuksen muutolla). Viime kädessä asian ratkaisee valtioneu vosto. Kuntien ja maakunnan yhteistoimintasopimuksenvaraiset maakunnan tehtävät Kainuun maakunta - kuntayhtymä tuottaa tällä hetkellä kunnille hallinnon tukipalveluiden järjestämistä koskevan yhteistyösopimuksen mukaisesti taloushallintopalvelut, henkilöstöhallinnon palvelut ja tietohallintopalvelut jäsenkunnille. Jos Kainuun kunnat yhdistettäisiin nyt yhdeksi kunnaksi, merkitsisi se n. 20 miljoonan euron menetys tä valtionosuuksissa vuositasolla. Nykyisen valtionosuuslainsäädännön mu kaisesti viimeiset "porkkanarahat" ovat käytettävissä, mikäli päätökset lii toksista tehtäisiin huhtikuun 2012 aikana. Kainuun kuntien tulee sovitusti ilmoittaa tammikuun 2012 loppuun mennessä kantansa mm. seuraaviin asioihin: 1. perustetaanko erikseen sosiaali- ja terveyden huollon kuntayhtymä ja Kai nuun liiton kuntayhtymä ja koulutuskuntayhty mä vai kaksi tai yksi kuntayh tymää? 2. antaako kunta kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät (pois lukien päi vähoito) perustettavalle kuntayhtymälle, joka hoitaa myös mm. erikoissai raanhoito- ja erityishuoltopiirin tehtävät? 3. jos kunta ei halua antaa kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä kun tayhtymälle, niin sen on selvitettävä ja sen jälkeen päätettävä a. miten se voi järjestää ympäristöterveydenhuollon lain ympäristö terveydenhuollon yhteistoiminta-alueista 5 mukaisesti b. onko kunnalla mahdollisuus saada valtioneuvostolta poikkeamislupa järjes tää itse sosiaali- ja terveyspalvelut tai onko mah dollista perus taa yhdessä mui den kuntien kanssa lain vaati mukset täyttävä yh teistoimin ta-alue c. jos kunta haluaisi antaa osaltaan vain ympäristöterveydenhuollon tehtävät kun tayhtymälle, niin hyväksyvätkö muut kunnat tällaisen osit taisen osallistumisen ja mil laisella rahoitusjärjestelmällä kun ta voisi vain sen osan ra hoittaa 4. miten organisoidaan toisen asteen koulutus a. miten kunta päättää lukioiden opetuksen järjestämisen b. halutaanko, että perustettava kuntayhtymä hoitaa myös toisen asteen koulu tuksen kokonaan niin

6 kuin nytkin vai liikelaitoksena vai järjes te täänkö toisen as teen koulutus vastuukuntamallilla 5. rahoitusmalli a. onko ns. kunnanjohtaja rahoitusmalli hyväksyttävissä b. jos, ei niin mikä sitten 6. hallinnon tukipalveluiden järjestäminen, miten a. nykyiseen tapaan yhteistoimintana b. kunta itse c. maan laajuisena yhteistoimintana d. kilpailuttaen 7. muiden tukipalveluiden tuottaminen a. ruokahuolto ja puhtaanapito ja osastoavustajien työ b. kiinteistöjen hoito c. kuljetukset ja tai niiden suunnittelu d. hankinnat Kunnanjohtaja Ehdotus Kunnanhallitus ottaa kantaa Kainuun hallintokokeiluun sisällytettyjen palve lujen järjestämiseen alkaen seuraavilla perusteilla: KUNTAYHTYMÄT Vaihtoehto 1 SOTE-KUNTAYHTYMÄ: Perustetaan kuntayhtymä, joka on samanaikaisesti: 1. Erikoissairaanhoitopiirin tehtäviä hoitava kuntayhtymä (erikoissairaanhoitolaki 7 ) 2. Erityishuoltopiirin tehtäviä hoitava kuntayhtymä (erityishuoltopiiri 6, eri päätöksellä voi myös yksi kunta hoitaa) Syntyvä kuntayhtymä tuottaisi perusterveydenhuollon ja erityissairaanhoidon sekä sosiaalihuollon pal velut (pois lukien lasten päivähoito), ympäristö terveydenhuollon ja velkaneuvonnan palvelut KAINUUN LIITON KUNTAYHTYMÄ: Perustetaan kuntayhtymä, joka on Maakunnan liiton tehtäviä hoitava kuntayhtymä (aluekehittämislaki 7 ) sekä maakunnan liiton palvelut hoitava kuntayhtymä. Hallinnon tukipalvelut voidaan tuottaa nykyisen yhteistoimintamallin pohjal ta tä män perustettavan kun tayhtymän kautta. Vaihtoehto 2

7 LAAJA-ALAINEN KUNTAYHTYMÄ (vrt. nyk.) Perustetaan kuntayhtymä, joka tuottaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä sosiaalihuollon palvelut (pl. lasten päivähoito), ympäristöterveydenhuollon, velkaneuvonnan sekä maakunnan liiton palvelut. KOULUTUS: Sotkamon kunnalla ei ole 2. asteen ammatillinen koulutuksen järjestämislupaa. 2. asteen ammatillinen koulutus olisi hyvä järjestää maakuntakokeilun aikaisen mallin mukaisesti maakunnallisena ratkaisuna siten, että KAO siirtyy Kajaanin kaupungin vastuulle. Sotkamon kunta järjestää lukiotoiminnan itse 2013 alkaen. VAIHTOEHTOISESTI: Sotkamon kunta järjestää lukiotoiminnan yhteistyössä Kajaanin kaupungin ja Kuusamon kaupunkien kanssa osana toisen asteen koulutusta (erikseen sovittavan ja päätettävän hallinnollisen mallin mukaan). RAHOITUSJÄRJESTELMÄ: Mikäli perustetaan kaksi kuntayhtymää: Kainuun Liiton kuntayhtymän rahoitus hoidetaan kokonaisuudessaan asukaslukujen suhteessa. Uuden erikoissairaanhoidon kuntayhtymän rahoituksen on perustuttava todelliseen palvelutarpeeseen ja palvelujen käyttöön. Tämä tarkoittaisi sitä, että kukin kunta vastaisi täysi määräisesti omista SoTe-kustannuksistaan. Tä mä edellyttää laskentajärjes telmien ja seurannan muuttamista siten, että kunkin kunnan maksuosuus voidaan luotettavalla tavalla osoittaa (käyntikerrat, suoritteet). VAIHTOEHTOISESTI: Uuden erikoissairaanhoidon ja SoTe-kuntayhtymän rahoituksen perustaksi käy neuvoteltu kompromissimalli, eli ns. kuntajohtajamalli. VAIHTOEHTOISESTI: Mikäli perustetaan yksi laaja-alainen kuntayhtymä, rahoitus perustuu neuvo teltuun kuntajohtajamalliin. MUU SOPIMUSPERUSTEINEN YHTEISTYÖ:

8 Hallintopalvelut (Ict-, henkilöstö- ja taloushallinto) tuotetaan nykyisellä toiminta mallilla siten, että tuottajana on maakunnallinen kuntayhtymä. Muiden palvelujen (ateria- ja puhtaanapitopalvelut, kiinteistöjen hoito, kuljetusten suunnittelu) järjes tämisen ja tuottamisen Sotkamon kunta hoitaa itsenäisesti siten, että kunnan ja maakunnan nykyiseen toimintamalliin ei tapahdu muutoksia. Kunnanhallitus Päätös Kunnanhallitus kävi asiasta lähetekeskustelun valmistelun pohjaksi.