Naantalin matkailustrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Naantalin matkailustrategia 2007 2015"

Transkriptio

1 Naantalin matkailustrategia NAANTALIN MATKAILUSTRATEGIAN KESKEISIÄ PAINOPISTEITÄ OVAT VANHAN KAUPUNGIN TUNNELMAN SÄILYMINEN, NYKYISTEN VAHVUUKSIEN JA KILPAILUKYVYN VAHVISTAMINEN MUUTTUVASSA MATKAILUKENTÄSSÄ NAANTALI ON VUONNA 2015 YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISYYDEN HUOMIOIVA IDYLLINEN SAARISTOKAUPUNKI, JOKA TARJOAA MATKAILIJOILLE MONIPUOLISET JA LAADUKKAAT PALVELUT, MYÖNTEISEN ILMEEN, TURVALLISEN YMPÄRISTÖN, PUHTAAN LUONNON

2 2 Naantali tiivistelmä Naantali on v 2015 edelleen tunnelmallinen ja idyllinen pikkukaupunki, joka on kansainvälisesti nykyistä tunnetumpi ja, jossa asukkaiden sekä matkailijoiden viihtyvyys ja tarpeet on integroitu toimivaksi kokonaisuudeksi. Kaupunki ja sen elinkeinoelämä kasvaa hallitusti kestävän kehityksen periaattein. Puhdas luonto, monipuoliset ja laadukkaat matkailupalvelut sekä logistisesti toimiva idyllinen kaupunkimiljöö ovat leimaa-antavia piirteitä Naantalille. Naantalin matkailu on ympärivuotista ja viipymä on kasvanut. Ympärivuotisen toiminnan peruspilarina ovat kokous- ja kongressimatkailijat, sesongista riippumattomat seniorikansalaiset sekä teemalomista kiinnostuneet matkailijat, jotka viipyvät kaupungissa useita vuorokausia. Huippusesonki ajoittuu edelleen kesäkuukausille, jolloin aurinkoinen Naantali on ohittamaton perhelomakohde. Naantali saa lisäarvoa Turun palvelutarjonnasta. Turun ja Helsingin läheisyyttä hyödynnetään monin eri tavoin. Tunnelma, meri ja merellisyys ovat saaristokaupunki Naantalin vahvuuksia. Kaupungissa on edelleen kansainvälisesti tunnettu kylpylä, teemapuisto, musiikkitapahtuma sekä vapaa-ajan toimintakeskuksia ja kaksi tai kolme uutta merkittävää matkailutuotetta. Naantalin matkailukeskittymän saavutettavuus taataan koordinoidulla markkinointiviestinnällä, keskitetyllä matkailuneuvonta- ja myyntipalvelulla sekä hyvillä liikenneyhteyksillä. Jo olemassa olevien asiakaskohderyhmien lisäksi kaupunkiin tulee entistä enemmän kansainvälisiä koulutus-, kokous- ja konferenssivieraita sekä seniori- ja teemalomista kiinnostuneita matkailijoita. Lähtömaat ovat kotimaa, Itämerenalueen valtiot, pohjoismaat sekä läntisen Euroopan valtiot. Naantalin elinkeinopolitiikkaa toteutetaan pitkäntähtäimen suunnitelman mukaan. Suunnitelmaan ovat sitoutuneet niin yritykset, päättäjät kuin kaupungin asukkaatkin. Koko elinkeinotoimintaa johtaa elinkeinoasiamies/elinkeinojohtaja. Matkailuelinkeinon yhteishankkeita koordinoi matkailuyhtiö. Kaupungin matkailuelinkeino on innovatiivista, arvostettua ja tuottavaa. Naantali on edelleen maan suosituin matkailukaupunki ja alan edelläkävijä. Jotta asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa keskeisinä konkreettisina toimenpiteinä esitetään kokonaisvaltaisen pitkäntähtäimen suunnitelman laatimista, elinkeinoasiamiehen/johtajan viran perustamista, liikenne- ja paikoitusongelmien ratkaisemista siten, että vanankaupunki saadaan autoliikenteeltä vapaaksi, julkisten liikenneyhteyksien parantamista maa- ja meriteitse, nykyisten ja kaupunkiin pyrkivien uusien matkailuyritysten toiminta- ja kasvuedellytysten takaamista joustavalla ja sallivalla kaavoituksella, vierassataman kehittämistä, teemalomapakettien tuotteistamista, Kuparivuoren alueen hyödyntämistä, nykyisen torialueen vanhankaupungin rannan sekä market alueen integroimista, uusien innovatiivisten yritys- ja nähtävyyskohteiden rekrytoimista seudulle sekä monitahoisen yhteistyön tiivistämistä. Raportin muu sisältö Tämän raportin alkuun on laadittu luettelo työhön osallistuneista henkilöistä sekä listattu matkailustrategiaprosessin ydinkysymyksiä. Lähtötilannetta selventää lyhyt katsaus Naantalin historiaan, arvio nykytilanteesta sekä työryhmän tekemä SWOT-analyysi. Raportin loppuun on koottu työn aikana esiin nousseita lukuisia konkreettisia kehittämishankkeita ja määritelty tämän strategian toteutumisen seurantaan käytettäviä mittareita. Loppuun on koottu toimenpide-ehdotukset aikatauluineen sekä määritelty niihin tarvittavia resursseja.

3 3 SISÄLYSLUETTELO 1. Alkusanat 4 - tehtävä ja strategiaryhmä - strategiatyöstä 2. Naantali matkailukaupunki syntymästään saakka 5 3. Naantali Suomen suosituin matkailukaupunki Naantali-brandi vuonna Naantalin matkailun taloudelliset vaikutukset Vuoden 2007 matkailulukuja Naantalista 8 4. SWOT analyysi 9 5. Naantali matkailukaupunkina vuonna Naantali helposti saavutetava Matkailuyritykset Naantalissa Naantalin matkailukeskittymä matkailijat Naantalissa Koordinointi, markkinointi ja myynti Matkailuneuvonta Konkreettisia kehittämishankkeita Matkailustrategian seuranta ja mittarit Toimenpiteet ja resurssit 15 Liite 1: Naantali pähkinänkuoressa 17 Liite 2: Kävijämäärätilastoja v

4 4 1. ALKUSANAT Tehtävä ja strategiaryhmä Naantalin kaupunki antoi 2007 alkuvuodesta Naantalin Matkailu Oy:lle tehtäväksi laatia Naantalin ensimmäisen matkailustrategian. Strategiatyön vetäjäksi valittiin Timo Kultanen (Kultanen Self Management) ja työryhmän jäseninä toimivat: Markku Tähtinen (Naantalin Matkailu Oy:n hallituksen puheenjohtaja), Maritta Lindqvist (Naantalin Matkailu Oy), Tiina Tunturi (Naantalin Musiikkijuhlat), Jan Lindström (Naantalin kaupunginhallitus), Lasse Lehtonen (Naantalin kaupungin kehityspäällikkö), Arja Savolainen (Naantalin kaupunginhallitus), Tomi Lohikoski (Muumimaailma Oy), Kenneth Tuomi (Naantalin Kylpylä), Minna Palo (Palon Vierashuone), Jyrki Rautiainen (Naantalin seurakunta), Leena Salo (Naantalin musiikkiyhdistys). Työ alkoi helmikuun lopulla ja saatiin päätökseen syyskuussa Strategiatyöstä Strategiakäsite on haasteellinen ja sitä on kuvattu monin eri tavoin. Tässä yhteydessä strategiaprosessilla tarkoitetaan sellaista suunnitelmallista työtä, jolla kohteen (Naantali matkailukohteena) menestys tulevaisuudessa varmistetaan ja kilpailukykyä parannetaan. Strategia tarkoittaa myös tänään tehtäviä valintoja, jotka vaikuttavat toimintaan tulevaisuudessa. Lisäksi strategiaprosessin tehtäväksi voidaan määritellä sellaisen suunnitelman luominen, johon avainhenkilöt ovat valmiita sitoutumaan. Matkailustrategiaprosessin ydinkysymyksiä ovat: - millainen matkailukaupunki haluamme olla - minkälaisen haluamme kaupunkimme matkailullisen mielikuvan olevan - minkälaisia määriä matkailijoita haluamme ottaa vastaan - minkälaiseksi haluamme matkailusesonkimme muodostuvan (pituus) - minkälaisen aseman matkailuelinkeinolle haluamme antaa suhteessa muihin elinkeinonaloihin (minkälaista matkailutuloa odotamme, minkälaisia investointeja olemme valmiit tekemään, minkälaisia työllisyysvaikutuksia odotamme, miten kehitämme samalla asukasviihtyvyyttä ja matkailua ja miten ne integroituvat keskenään) - keitä haluamme asiakkaiksemme o minkälainen on asiakaskuntamme profiili (ikäjakautuma, varallisuus, matkan tarkoitus, matkan kesto) o mitä asiakkaamme ostavat o kuka tekee ostopäätöksen o miksi asiakkaat ostavat o kuinka ja mistä he ostavat - minkälaisia matkailutuotteita/palveluja meillä pitäisi olla o saavutammeko asetetut tavoitteet nykyisillä tuotteilla o puuttuuko meiltä jokin tärkeä tuote - miten paljon olemme valmiit käyttämään julkisia varoja ja resursseja matkailuelinkeinon kehittämiseen ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen - onko meillä jokin/joitakin tuotteita tai elementtejä, jotka häiritsevät menestymistämme - miten asukkaat hyötyvät matkailutuotteista - millaisia mahdollisisa haittoja matkailutoiminnot aiheuttavat ja miten niitä kyetään välttämään

5 5 Lopuksi on pohdittava onnistummeko löytämään sellaisen yhteisen tahtotilan, että asetetut tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Strategiatyön elementtejä ovat usein alkuanalyysin tekeminen, jossa pyritään luomaan resurssien puitteissa mahdollisimman hyvä kuva nykyisestä tilanteesta. Sen jälkeen määritellään oma identiteetti ja toiminta eli millainen me olemme ja millainen haluaisimme olla. Tämän jälkeen pyritään rakentamaan ja määrittelemään konkreettisia tavoitteita. Sen jälkeen tarkastellaan niitä tekijöitä, joiden varaan menestyksemme voi nojata. Kilpailija-analyysia voidaan tehdä tarpeen mukaan. Tässä projektissa kilpailija-analyysiin ei paneuduttu syvällisesti ajan rajallisuuden vuoksi. Lopulta strategiaprosessi päätyy omien päätösten toimeenpanosuunnitelmien tekemiseen ja niiden vastuuttamiseen, aikatauluttamiseen sekä seurannasta sopimiseen. Tällaisella mallilla myös tätä strategiaprosessia on viety eteenpäin pääosin hyvällä menestyksellä ja yhteistyöllä. Lopputulos on kohtuullisen hyvä. Erityisesti kiitosta ansaitsevat ryhmän monet rohkeat ehdotukset Naantalin matkailukaupungin kehittämiseksi. Ryhmä oli yksimielinen siitä, että lopulta sekä matkailuelinkeinon, kaupungin kuin kaupunkilaistenkin sekä lyhyen että pitkän aikajänteen etu on Naantalin säilyttäminen idyllisenä, merihenkisenä ja rauhallisena pikkukaupunkina. 2. NAANTALI MATKAILUKAUPUNKI SYNTYMÄSTÄÄN SAAKKA Naantalin historiaa lyhyesti ( Lähteenä käytetty Naantalin kaupungin www-sivuja) 1400 luvulta 1723 valtiopäiville Naantali on merkittävä osa Suomen historiaa. Jo lähes 600 vuoden ikä kertoo kaupungin olevan ainutlaatuinen paikkakunta ja innoittaa tutkimaan lähemmin sen historian monia vaiheita laskuineen ja nousuineen. Naantalin kaupungin perustamisvuosi on Silloin Ailostenniemeen rakennetun birgittalaisluostarin alaisuuteen määrättiin perustettavaksi kaupunki. Luostariaikana maan valtaherrojen, porvareiden ja talonpoikien vierailut vaurastuttivat kaupunkia. Mikael Agricolan ja uskonpuhdistuksen myötä luostarin merkitys romahti. Luostarin toiminta lakkasi kokonaan 1500-luvun lopulla. Voidaan todeta, että Naantalin kukoistuksen ensimmäinen vaihe päättyi ja alkoi niukkuuden aika. Uskonpuhdistusta seuranneet kaksi vuosisataa Naantali eli aallonpohjassa. Sen kauppaoikeuksia rajoitettiin ja koko kaupungin olemassaolo oli uhattuna. Vuonna 1628 Luostarikirkko ja kaupunki paloivat. Pietari Brahen ansiosta uudelleen vahvistetut privilegiot toivat hieman piristystä kaupungin elämään, mutta vain hetkeksi. Kaupungissa elettiin nunnilta opitun sukankudontataidon varassa. Parhaimmillaan sukkia kudottiin jopa paria vuodessa myytäväksi Turkuun, Tukholmaan, Tallinnaan ja Pietariin. Vuoden 1723 valtiopäivillä ehdotettiin Naantalin kauppaoikeuksien poistamista ja kaupungin porvareiden siirtoa Turkuun. Ehdotus hylättiin ja Naantali sai näin lisää uskoa tulevaisuuteen.

6 6 Naantali nousee 1750-luvun lopulla Naantalissa tapahtui jotakin myönteistä. Naantaliin rakennettiin tullihuone. Tullihuoneen porttia koristi puinen aurinko. Tästä puisesta koristeesta juontaa juurensa tunnettu sanonta paistaa kuin Naantalin Aurinko. Naantali ja aurinko sanapari tunnetaan yhä edelleen koko Suomessa. Harvalla kaupungilla on näin vakiintunut ja myönteinen mielikuvaliite nimessään. Naantalin auringon loisteessa sai alkunsa myös naantalilainen kylpylätoiminta. Professori Petter Elfving keksi ensimmäisenä Viluluodon lähteen parantavan veden. Vedellä uskottiin olevan monia merkittäviä terveydellisiä vaikutuksia. Parantavan veden varaan syntyi myös yritys, mutta veden voima ei lopulta riittänyt ja liiketoiminta tyrehtyi. Ensimmäinen varsinainen kylpylä aloitti toimintansa jo 1800-luvun alussa Luolalanjärven rannalla Viluluodon lähteen äärellä. Mutta vasta vuonna 1863 Ailostenniemeen siirtynyt kylpylätoiminta käänsi Naantalin varsinaiseen uuteen kukoistukseen. Erilaiset kylvyt sekä huvi- ja seuraelämän vilkkaus toivat Naantaliin tuhansia vierailijoita ulkomaita myöten. Naantali alkoi jälleen elää. Tunnustuksen vieraanvaraisuudestaan ja kauneudestaan Naantali sai vuonna 1922, kun Kultarannan huvilatilasta tehtiin tasavallan presidentin kesäasunto. Luonnonmaan saaressa sijaitsevan Kultarannan uusi käyttötarkoitus auttoi Naantalia saamaan mm. mantereen ja Luonnonmaan yhdistävän sillan. Presidentti Svinhufvudin mukaan Ukko-Pekaksi nimetty silta oli aikoinaan yksi maamme pisimmistä ja sen siltapaviljongista avautuneet maisemat henkeäsalpaavat luvun puolessa välissä Naantalista tulee myös merkittävä teollisuuskaupunki. Jatkosodan aikana etsittiin paikkaa Valtion polttoaine-varastolle. Sijainti sekä hyvät ja syvät laivaväylät ratkaisivat asian Naantalin hyväksi. Kun vastaperustettu Neste Oy valitsi vuonna 1948 sijoituspaikakseen Naantalin, oli muiden teollisuuslaitosten helppo seurata esimerkkiä. Valtion viljavarasto, Imatran Voima Oy ja Mobil Oy auttoivat Naantalin ennennäkemättömään taloudelliseen kukoistukseen yhdessä jo aiemmin Naantaliin kotiutuneiden Juurikassokeri Oy:n ja Naantalin Saha Oy:n kanssa luvulla alkanut Suomen ja Ruotsin välinen autolauttaliikenne korosti entisestään Naantalin merkitystä satamakaupunkina. Naantali oli jonkin aikaa jopa Suomen suurin tuontisatama. Kirkontornista puhallettua iltasoittoa, vesperiä, kaupunkilaiset ja matkailijat ovat kuunnelleet vuodesta 1924 lähtien. Unikeonkestejä nykymuodossaan on vietetty 1950-luvulta lähtien joskin perinteet juontavat juurensa jo 1860-luvulta. Naantalin Kylpylä aloitti toimintansa Kalevanniemessä vuonna 1984, Naantalin Musiikkijuhlat on soinut vuodesta 1980 lähtien ja Muumimaailma saatiin kaupunkiin vuonna NAANTALI 2007 SUOMEN SUOSITUIN MATKAILUKAUPUNKI Naantali on valittu toistuvasti Taloustutkimuksen Suomi tänään tutkimuksessa imagoltaan Suomen suosituimmaksi matkailukaupungiksi. Naantali on vanhan kaupungin miljööneineen, kylpylöineen, musiikkijuhlineen, muumimaailmoineen sekä Kultarantoineen yksi maamme merkittävimmistä matkailukaupungeista. Se on edelleen myös vauras teollisuuskaupunki. Eikä se ole unohtanut nunnaluostariaan, sukkiaan, piparkakkujaan eikä varsinkaan aurinkoaan. Historia ja perinteet elävät kaupungissa monin tavoin.

7 7 Naantalissa ollaan myös dynaamisia ja vireitä uuden etsijöitä. Uusia matkailutuotteita on syntynyt jatkuvasti mm. viimeisimpinä kaksi golfkenttää, kesäteatteri, sviittihotelli jne. Naantali on matkailukaupunkina hyvässä kunnossa eikä suuria riskitekijöitä ole välittömässä lähitulevaisuudessa nähtävissä. Matkailuelinkeinon jatkuvasti kiristyvä kilpailu pakottaa myös laadukkaat ja vakiintuneet matkailutuotteet punnitsemaan omaa toimintaansa ja pohtimaan omia strategisia valintojaan, joilla varmistetaan menestys matkailun alalla myös uusissa ja muuttuvissa tilanteissa. Matkailuala on yhä enenevässä määrin globaalia, mikä tekee valinnoista entistä mutkikkaampia Naantali-brandi vuonna 2007 Naantali on brandi itsessään. Se on pieni, idyllinen, perinteinen ja hyvämaineinen matkailukaupunki. Naantalissa on ainutlaatuinen, merellinen ja aurinkoinen vanhan kaupungin tunnelma. Naantali on pienuudestaan huolimatta myös vaikuttava kaupunki, jossa historian tarinat ovat vahvasti läsnä; kaupunki tunnetaan vanhana kylpyläkaupunkina, birgittalaiskaupunkina, se tiedetään unikekoperinteestä ja maailman mittakaavassakin ainutlaatuisesta vesper soitosta. Naantali on myös kiistatta maan kesäpääkaupunki. Naantalissa toimii sekä kansallisesti että kansainvälisesti tunnettuja ja merkittäviä matkailutuotteita. Naantalin syvällä historiassa olevat matkailulliset juuret tunnetaan ja tunnustetaan Naantalin matkailun taloudelliset vaikutukset Lähde: Naantalin matkailun taloudelliset vaikutukset vuonna 2005 ( Haaga sarja, No 1 ) Matkailun merkitys Naantalille on suuri. Seuraavassa tarkastellaan matkailun taloudellisia vaikutuksia 2005 tehdyn tutkimuksen valossa. Vuonna 2005 Naantalin välitön matkailutulo oli 37,3 miljoonaa euroa. Asukasta kohden matkailutulo oli euroa. Matkailun työllisyysvaikutukset olivat 424 henkilötyövuotta. Merkittävin työllistäjä oli majoitus- ja ravitsemussektori. Matkailun aikaansaamat ostot muilta toimialoilta ( välillinen matkailutulo ) olivat noin 20 miljoona euroa. Palkkatuloja matkailu maksoi 13,4 miljoonaa euroa. Välitön matkailutulo tuotti 1,2 miljoonan euron palkkatuloverot. Yhteensä verovaikutukset olivat 2,2 miljoonaa euroa. Matkailun kokonaistulo vuonna 2005 oli 57,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2005 tutkimuksessa yrittäjien usko lähitulevaisuuteen oli varsin myönteinen. Yrityksistä 63% uskoi liikevaihtonsa kasvavan ja vain 10% uskoi sen laskevan. Työvoimatarpeen yrityksistä valtaosa uskoi säilyvän ennallaan. Majoitussektorilla taas 40% yrityksistä uskoi kasvattavansa työvoiman määrää vuosina Yrityksistä 40% ennakoi investointien kasvavan seuraavan kolmen vuoden aikana. Ravitsemus- ja liikennealan sekä välitystoiminnan yrityksistä enemmistö aikoi investoida seuraavan kolmen vuoden aikana ( huom tiedot ) toimintansa laajentamiseen. Naantalin seudun matkailun rekisteröidyt yöpymiset olivat noin yöpymisvuorokautta vuositasolla. Ulkomaalaisten yöpyjien määrä on noin vuodessa. Kotimaisten yöpyjien osuus oli 84% ja ulkomaisten 16%. Ulkomaalaisista merkittävimmät kansalaisuudet yöpymismäärissä olivat ruotsalaiset, norjalaiset ja japanilaiset. Kotimaisten yöpyjien määrä oli vuodesta 2002 vuoteen 2005 kasvanut ja ulkomaalaisten matkailijoiden osuus pienentynyt.

8 8 Kysyttäessä sitä, mitkä taloudelliset muutostrendit vaikuttaisivat Varsinais-Suomen matkailuelinkeinon kehittymiseen, saivat eniten painoarvoa liiketaloudellisen osaamisen korostuminen, matkailupalvelujen räätälöinti- ja tuotteistamistarpeen kasvu sekä matkailukysynnän sirpaloituminen ja asiakassegmentoinnin tarve. Sosiaalisista muutostrendeistä korostuivat eniten väestön ikääntyminen ja seniori-matkustajien osuuden kasvu sekä kulttuuri- ja ympäristöarvojen kasvu, vapaa-ajan kasvu ja sen arvon lisääntyminen sekä elämyshakuisen matkailun lisääntyminen. Ekologisista tekijöistä pidettiin merkittävimpinä vesistöjen heikkenevää tilaa ja rehevöitymistä sekä ympäristökatastrofien kasvanutta todennäköisyyttä Vuoden 2007 matkailulukuja Naantalista Kävijämääriä: Muumimaailma , Väskin Seikkailusaari , Emmateatteri kävijää Naantalin Kylpylä noin hotelliyöpymisiä - hotelliyöpymisiä Suomessa ,2 milj., Varsinais-Suomessa 1,3 milj. Kuparivuoren leirintäalue noin yöpymistä/vuosi - koko Suomessa 2,3 milj. leirintäalueyöpymistä Naantalin Musiikkijuhlat kävijää - Crusellviikko Uusikaupunki noin (kesto 1 vk), Turun Musiikkijuhlat , Kuhmon Kamarimusiikki noin kävijää Kultaranta noin kävijää Naantalin vierasvenesatama noin yöpyvää venettä - veneessä keskimäärin 3 hlöä = 9000 henkilöyöpymistä - lisäksi koko kesäksi paikan lunastavia veneitä 22 kpl = keskimäärin 85 yötä / vene = 1870 yötä, veneissä keskimäärin noin 2,3 hlöä = 4301 henkilöyöpymistä - yhteensä satamassa noin henkilöyöpymistä - Uudenkaupungin satamassa yöpyviä veneitä noin 3500 eli noin yöpyjää Keskiviipymä Naantalissa on noin 1,3-1,4 vrk - Välimeren aurinkorannikolla yli 9 vrk - Lapin kohteissa noin 6 vrk Vertailutilastoja liitteessä 2 (lähde:

9 9 4. SWOT-ANALYYSI SWOT analyysi on strategiatyössä paljon käytetty työkalu, jonka tarkoituksena on löytää kohdeyhteisön tai yrityksen nykyhetken vahvuuksia ja heikkouksia. Tällä tarkastelulla etsitään keskeisiä tässä hetkessä olevia asioita, joita pyritään vahvistamaan ( vahvuudet ) tai joiden merkitystä pyritään eliminoimaan ( heikkoudet ). Lisäksi SWOT analyysissa pohditaan tulevaisuuteen liittyviä asioita eli mahdollisuuksia ja uhkia. Mahdollisuuksien osalta mietittäväksi jää, miten ne voitaisiin hyödyntää, toteuttaa ja realisoida mahdollisimman tehokkaasti. Uhkien osalta pohdinta kohdistuu niiden välttämiseen tai niiden kielteisten vaikutusten minimoimiseen. Asiat eivät ole tärkeysjärjestyksessä VAHVUUDET - Imago (mielikuva), tunnettuus, tunnelma - Monipuolisuus - Kulttuuriperinteet, historia matkailukaupunkina - Saaristomiljöö, meri - Sijainti, saavutettavuus, yhteydet - Ainutlaatuisuus - Vauraus, satama, teollisuus - Matkailuelinkeinon lähihistoria - Vahvat kansainväliset matkailutuotteet (brandit) ja yhteistyö kumppanit - Yrittäjyys - Kultaranta Naantalin matkailun SWOT analyysi MAHDOLLISUUDET - Ympärivuotisuus - Saariston, meren hyödyntäminen, lähialueet - Kasvuhakuisuus, investointihalukkuus - Kuparivuoren hyödyntäminen - Verkostoituminen - Julkiset rahoituskanavat (EU, investointituet) - Vapaa-ajan lisääntyminen ( vauraat eläkeläiset) - Venesataman saavutettavuus (läppä tai kanava ) - Majoituspalveluiden monipuolistuminen - Turku kulttuuripääkaupunki 2011 hanke - Muu saavutettavuus ( ykköstie, Turun lentokenttä, Turku ja Naantali matkustajasatamat) - Leirintä- ja karavaanialueen kehittäminen - Golf- ja vapaa-ajan palvelujen kehittäminen - Veneliikenteen kasvu, isot veneet, risteilijät HEIKKOUDET - Matkailusesongin lyhyys - Hintamielikuva varauksin - Kapasiteettiongelmat (ruuhkat high/ low sesonkien jyrkät vaihtelut) - Julkisen tukirahoituksen puuttuminen - Keskustan imago ja palvelujen puute - Pienvenesataman epäajanmukaisuus ja siltaesteet korkeamastoisille veneille sekä suurille aluksille (esim. hotellilaiva) - Sisäisen liikenteen puutteet - Alueen hyödyntäminen varauksin - Majoituskapasiteetti kesäaikana - Hajanainen palvelutarjonta (torinseutu vanhankaupungin ranta marketit) UHAT - Räväkkyyden ja rohkeuden puute - Työvoimaongelmat - Lyhyen sesongin kuormitus - Saastuminen ( Itämeri ym. ympäristöuhat ) - Muuttuvat trendit: Muumit, kylpyläkulttuuri - Palvelun laatukriteerit - Ruuhkaisuus, liikenne - Julkisen rahoituksen jakamisen logiikka - Kilpailukentän muutokset, sirkushuvit - Liiallinen oman edun tavoittelu ja ahneus

10 10 5. NAANTALI - MATKAILUKAUPUNKINA VUONNA 2015 Naantali on edelleen tunnelmallinen ja idyllinen pikkukaupunki, joka on kansainvälisesti nykyistä tunnetumpi. Se on huippulaadukas matkailukohde, joka on helposti saavutettavissa. Naantali on suunnitelmallisesti viisitasoinen matkailukohde o Naantali o Naantalin ja ympäröivät saaristokunnat o Turku ja Helsinki o muu Suomi o kansainväliset alueet Naantali on idyllinen ympäristöasiat huomioonottava saaristokaupunki, joka tarjoaa monipuoliset ja laadukkaat palvelut, myönteisen ilmapiirin, turvallisen liikkumisen ja puhtaan luonnon. Se on innovatiivinen ja jatkuvasti kehittyvä matkailukaupunki, joka kasvaa hallitusti kestävän kehityksen periaattein. Kaupungin päättäjät sekä asukkaat arvostavat matkailuelinkeinoa ja Naantalin nimi nostattaa positiivisia mielikuvia. Naantali on edelleen vahva brandi matkailukohteiden joukossa. Brandin mainetta ovat tukemassa useat sen sisällä toimivat yksittäiset, kansainvälisestikin tunnetut tuotebrandit. Naantalin matkailu on ympärivuotista, vaikka huippusesonki ajoittuu edelleen kesäkuukausille. Kesäkaupungin maine on vahva Naantali on helposti saavutettava Matkailijat saavat tietoa Naantalista ja voivat ostaa matkailupalveluja keskitetysti. Yhteydet Naantaliin ovat hyvät sekä Helsingin kautta (ykköstie, E 18) että Turun kautta (lentokenttä, satama, rautatiet, paikallis- ja kaukolinjaliikenne.) Myös sen oman sataman kautta saadaan merkittävä määrä matkailijoita kaupunkiin. Sisäinen liikenne paikoitusalueiden sekä eri matkailukohteiden välillä on toimiva Matkailuyritykset Naantalissa Naantalissa on edelleen kylpylätoimintaa, laadukkaita kokous- ja kongressipalveluja, koko perheen teemapuisto, musiikkifestivaalit sekä ohjelmapalvelujen tuottajia. Vapaa-ajankeskukset tarjoavat palvelujaan niin kokousvieraille kuin teemalomailijoillekin. Kaupunkiin on satu 2 3 uutta kansainvälisestikin tunnettua matkailuyritystä. Yritysten laatutaso on korkea. Kaupungin merkittävien matkailutoimintojen toimintaedellytykset ja kasvu on turvattu. Monipuolinen palvelutarjonta lisää tuntuvasti asukasviihtyvyyttä.

11 Naantalin matkailukeskittymä Naantalin matkailukeskittymä ( Naantali, Velkua, Askainen, Merimasku, Rymättylä ) on historiaa, alkuperäisiä elinkeinoja ja aitoutta. Se tarjoaa runsaasti vaihtoehtoisia majoitusmuotoja, ravitsemus- ja ohjelmapalveluja niin maalla kuin merelläkin. Turku tukee Naantalin matkailukeskittymää tarjoamalla huippusesonkeina lisäkapasiteettia majoitus-, ravitsemus- ja ohjelmapalveluihin. Turun nähtävyydet, ostosmahdollisuudet sekä kulttuuritarjonta ovat Naantalille merkittävä lisäarvo ja Turku Naantali meritietä hyödynnetään. Naantali on niin Turkuun kuin Helsinkiinkin tuleville matkailijoille mielenkiintoinen tutustumiskohde. Asiakaskohderyhmien pääpaino on kotimaassa, Itämeren alueella, Pohjoismaissa ja läntisessä Euroopassa. Vieraiden kielten osaamista on vahvistettu Matkailijat Naantalissa Matkailijoiden kokonaismäärät ovat kasvaneet ympärivuotisuuden sekä kesäsesongin pidentymisen johdosta. Vuona 2007 kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden suhde oli 80%/20%, kotimaisten matkailijoiden osuuden ollessa kasvussa. Vuonna 2015 mm. kansainvälisten kokousten ja kongressien määrä Naantalissa on merkittävästi lisääntynyt, jonka seurauksena myös ulkomaalaisten matkailijoiden osuus on noussut ja kaupunki on saanut lisää kansainvälistä tunnettuutta. Lapsiperheet, musiikki- ja muut juhlavieraat ovat edelleen Naantalin keskeisiä matkailijakohderyhmiä. Perhematkailu painottuu koululaisten loma-aikoihin. Ympärivuotisen matkailun kivijalkana ovat pitkälle tuotteistetut kokous-, koulutus- ja konferenssipalvelut sekä pre- ja post congress tilaisuudet. Lisäksi uusina kohderyhminä tulevat aktiiviset eläkeläiset ( joilla ei ole sesonkiriippuvuutta ), golfin pelaajat, erikoisryhmät, (joille järjestetään erilaisia teemalomia ) sekä luxus lomailijat (varttuneet kansalaiset, lapsettomat pariskunnat ja sinkut). Edellä luetellut ryhmät ovat nostanet viipymää Naantalissa merkittävästi. Kulttuurimatkailijoiden määrä on noussut ja kulttuuritarjonta on ympärivuotista Koordinointi, markkinointi ja myynti Edelleen nähdään tärkeänä, että kaupungin matkailun koordinaattorina, yhteismarkkinoinnin pääkanavana ja myynnin toteuttajana toimii yksi yhteisö, Naantalin Matkailu Oy, jonka aseman vakiinnuttamiseen ja vahvistamiseen on panostettu. Naantalin Matkailu Oy toimii kanavana, jota kautta matkailijat saavuttavat Naantalin matkailukeskittymän. Yhtiö kokoaa tietoa matkailutuotteista, välittää (myy) matkailuyritysten palveluja, tuotteistaa kysyntää vastaavia kokonaisuuksia (matkapaketteja) ja tuottaa matkailuneuvontapalveluja. Yhtiö on muista matkailuyrityksistä riippumaton ja toimii itsenäisesti tasapuolisuuden periaattein.

12 Matkailuneuvonta Naantalin kaupunki sekä ympäristökunnat ostavat (kunnallinen palvelu) Naantalin Matkailu Oy:ltä matkailuneuvontapalvelua. Matkailuneuvonnassa hyödynnetään auktorisoituja oppaita, keskeisiä matkailijavirtojen solmukohtia (mm. majoituskohteiden, parkkialueiden vastaanottoja) sekä uusi infopiste toimii torin kulmalla/bussiasemalla (Tullikatu). Naantalin kaupunki vastaa asianmukaisesta ja tehokkaasta sekä yhdenmukaisesta viitoituksesta kaupunkialueella siten, että eri toiminnot, palvelut ja kaupungin liikekeskukset niveltyvät luontevasti toisiinsa ja saavat matkailijat liikkumaan kohteesta toiseen. Kyltitysten visuaalinen ilme on yhtenäinen ja kaupunkikuvaan sopivaa. 1. Kaupungin roolin pohdintaa 6. KONKREETTISIA KEHITTÄMISHANKKEITA 1. Tulisi laatia kokonaisvaltainen pitkäntähtäimen suunnitelma ( masterplan ), joka käsittäisi mm. elinkeino-, asukas- ja maankäyttöpolitiikan ja investointi sekä rahoitussuunnitelmat 2. Pitäisi pohtia kaupungin omistamien ravintola/matkailukiinteistöjen myyntiä ja uudelleenorganisointia 3. Tulisi huolehtia siitä, että kaupungissa on toimiva, ajanmukainen ja laadukas vierassatama sekä neljän tähden leirintäalue 4. Tulisi perustaa elinkeinoasiamiehen/elinkeinojohtajan toimi Elinkeinoasiamiehen/elinkeinojohtajan tehtäviä: - koko elinkeinoelämän kehittäminen ja kokonaisvaltaisten pitkäntähtäimen suunnitelmien tekeminen - yhteistyö eri toimijoiden välillä, sidosryhmäyhteistyö - julkisten rahoitusmahdollisuuksien selvittäminen ja tunnetuksi tekeminen - eri elinkeinoalojen tasapuolisesta kohtelusta vastaaminen - uusien yritysten rekrytointi - tuki ja lainopillinen apu perustettaville uusille yrityksille 5. Kaavoitus - kaavoituksen keinoin olisi taattava esim. riittävän monipuoliset majoitusmahdollisuudet (hintataso, sijainti, palvelutaso), sujuva liikenne, paikoitustilat, vanhankaupungin idyllin säilyminen ja sen toimivuus, viihtyvyys ja turvallisuus sekä kasvumahdollisuudet jo olemassa oleville yrityksille ja tonttimaata mahdollisille uusille yrityksille - kaavoituksen olisi oltava sallivaa 6. Infra - investointien jatkuvuus olisi taattava - kehittämisen olisi oltava johdonmukaista ja suunnitelmallista - pitkäntähtäimen suunnitelmiin olisi sitouduttava 2. Tuotteistaminen - teemalomat

13 13 Matkailijoille tarjottavat palvelut olisi tuotteistettava teemoittain. Teemalomapaketteja tuotetaan niin ryhmille kuin yksittäisille matkailijoillekin. Niiden ideana on tarjota erilaisia painotuksia ohjelmatarjontaan siten, että matkailija/matkailijaryhmä voi valita mieltymystensä mukaan tietyn teeman matkalleen tai räätälöidä itselleen sopivan lomakokonaisuuden poimimalla osia useista tarjottavista teemalomavaihtoehdoista tai vain pistäytyä paikkakunnalla teemalomapäiväksi. Tarjottavia teemalomakokonaisuuksia voivat olla esimerkiksi kulttuuri, historia, urheilu, extreme, luxus, perhe, kokous, luonto (saaristo), kuntoilu ja hyvinvointi. Alueella olisi pidettävä huolta siitä, että sekä majoitus-, ravitsemus- että ohjelmapalveluissa on useita eri hintakategorioita. Asiakas voi valita teemaloman omatoimisella ja edullisella camping- tai hostellimajoituksella tai vaihtoehtoisesti ylellisen hotellimajoituksen viiden tähden palveluin. Helppo ostettavuus ja internet-kauppa ovat merkittävä tekijä teemaloma-ajattelun rakentamisessa. 3. Kuparivuoren alueen hyödyntäminen Ideoita Kuparivuoren hyödyntämiseen: Kuparivuoren Leirintäalueesta rakennetaan monipuolinen ja edullinen ympärivuotinen majoituskohde, jossa sekä kevytrakenteisia huhtikuusta lokakuuhun käytössä olevia että ympärivuotisesti käytettäviä mökkejä. Saunatiloja, uimaranta sekä kesäaikana mahdollisuus myös telttamajoitukseen (palvelut). Kuparivuoren sisälle rakennetaan esimerkiksi virtuaalimaailma, urheilukenttiä, konferenssi- ja näyttelytiloja, musiikkitalo, vesibussiasema, hotelli ja pysäköintitalo, jonka ulostulot ovat Henrikinkadulla (tori), Mannerheiminkadulla sekä merelle ja sisäänajot Järveläntieltä tuleville, Käsityöläiskadulla sekä mahdollisuus kiertoajoon. 4. Torialue - torin kattaminen - autoton Tullikatu, Kaivokatu, Luostarinkatu Tuulensuunkatu, Maariankatu, Kaivokatu - kaupungin ympäristöystävällinen sisäinen liikenne: pääteasema Tullikadulla o reitit: vanhakaupunki, muumiparkki, Luonnonmaa, kylpylä - houkutteleva ja viihtyisä kävelykaupunki - vanhan kaupungin rannan sekä torialueen niveltäminen toisiinsa (kävelyreitti Tullikatu, Puistotie, vierassatama, Mannerheiminkatu) lisäämällä myymälöitä ja esim. myyntikojuja Puistotielle, yhdenmukaistamalla Tullikadun liikkeiden aukioloaikoja muiden liikkeiden kanssa, tehostamalla viitoitusta ( mm. nähtävyyskohteisiin ) - logistisesti toimiva: eletään ja asutaan 5. Pienvenesatama - Naantalin vanhankaupungin sataman tulisi olla turvallinen, lämminhenkinen, elinvoimainen ja houkutteleva pienvenesatama laadukkain palveluin (vieras- ja kotisatama) - satamasuunnitelman (2004 / Tarmo Mustonen) toteuttaminen tulisi aloittaa vaiheittain; laiturit, suurten veneiden paikat, aallonmurtajat, palvelutilat, muut rakennelmat (Paavonranta tai Ailoistenniemi) - läppäsilta tulisi saada suurille purjeveneille ja hotellialuksille - Tuulensuojan tilojen käyttöä tulisi tarkastella (Naantalin Matkailu Oy:n lisätilojen tarve mm. myyntipalvelulle ja Naantalin Musiikkijuhlien toimitilat) 6. Ukko-Pekka kahvila

14 14 - vanhan mallinen, Ukko-Pekan sillankupeessa siajinnut, kahvilapaviljonki tulisi rekonstruktoida meren päälle Killan ja Merisalin väliin 7. Kelluva näyttämö - Naantalin lahdelle tulisi rakentaa kelluva näyttämö, jonka ohjelmia voisi seurata myös rannan ravintoloista 8. Köysirata Kuparivuoren parkkialueelta saariin ( vrt. Barcelona ) - köysirata tulisi saada matkailunähtävyydeksi ja saattamaan saarien ympärivuotisen käytön mahdolliseksi 9. Puistotien varteen käsityökojuja - Puistotien elävöittämiskeksi ja matkailijavirtojen ohjaamiseksi torinseudun ja vanhankaupungin rannan välillä olisi sinne saatava myyntikojuja, joissa myytäisiin vain oikeita käsitöitä 10. Ailoistenniemeen merikylpylän rekonstruktiorakentaminen vanhalle kylpyläpaikalle 11. Säännöllinen junayhteys Turusta Naantaliin 12. Nopea vesibussiliikenne Turun ja Naantalin välille 13. Hotellilaiva satama-altaaseen tai muualle keskustan läheisyyteen 14. Karavaanialueen (matkailuvaunut ja -autot) kehittäminen esim. Porhonkallion alueelle 15. Vesiurut Naantalin lahdelle 16. Rannan jalankulkuliikenteen ohjaaminen pois Nunnakadulta levennettävälle laiturialueelle 17. Luonnonmaan kanava 18. Matkailunsesongin pidentäminen mm. vaikuttamalla koulujen loma-aikoihin 7. MATKAILUSTRATEGIAN SEURANTA JA SEURANTAMITTARIT 1. matkailutulon kehittyminen 2. matkailutulon rakenteessa tapahtuvat muutokset ( vahvistuvat ja heikkenevät tuotteet, uudet ja lopettaneet yritykset, matkailijoiden ikärakenne ym. ) 3. yöpymisten määrä ja laatu, viipymä 4. matkailuyritysten kävijämäärät ja liikevaihdon kehittyminen, yritysten kannattavuus 5. millä kulkuneuvoilla kävijät saapuvat Naantaliin

15 15 6. tapahtumien kävijämäärien seuraaminen 7. asiakastyytyväisyysmittarit 8. ulkomaalaisten osuuden kehittyminen 9. Naantalin matkailun kehittymisen seuranta- ja kehittämisryhmä, jossa on Naantalin Matkailu Oy:n toimitusjohtaja sekä ammatillisin perustein valitut viisi jäsentä 10. Markkinaosuuksien muutokset 8. TOIMENPITEET JA RESURSSIT 1. Yritysten roolit, panostukset ja ideat tulisi määritellä sekä kehittämis- että yhteistyössä. Samalla ne sittoutuvat käsillä olevaan strategiaan. 2. Tehtäväjako ja taloudelliset panostukset alueorganisaation (TurkuTouring) ja paikallisorganisaation (Naantalin Matkailu Oy) sekä yritysten välillä tulisi selkiyttää. 3. MEK:n tilanteen selkiydyttyä olisi sen toimintaa ja tarjoamia mahdollisuuksia tarkasteltava Naantalin näkökulmasta (mm. miten MEK:iä voidaan hyödyntää Naantalin kansainvälisen tunnettuuden lisäämisessä). 4. Elinkeinoasiamiehen/elinkeinojohtajan toimen perustaminen olisi erittäin tärkeä askel kohti ammattimaisempaa kokonaissuunnittelua koko elinkeinotoiminnan alueella. Elinkeinoasiamies/elinkeinojohtaja kykenisi tuottamaan kaupungille merkittäviä tuottoja. Toimi tulisi täyttää mennessä. 5. Kuparivuoren hyödyntämiseksi tulisi perustaa työryhmä, joka punnitsisi uudelleen strategiaryhmän ehdotuksia ja jalostaisi niistä toimivimmat ja parhaat esittelyasteelle. Ryhmä tulisi perustaa vuoden 2007 loppuun mennessä ja sen tulee saada raporttinsa valmiiksi toukokuun 2008 loppuun mennessä. Hankkeen toteuttaminen voisi tapahtua yksityisellä rahoituksella sekä mahdollisella työllistämis- ja investonititukirahoituksella. 6. Kuparivuoren leirintäalueelle arkkitehtitoimisto Schaumannin tekemien suunnitelmien toteuttamisen eteenpäinviemiseen, vaiheistamiseen ja aikatauluttamiseen tarvitaan edelleen työryhmä, joka tekisi työnsä valmiiksi helmikuun loppuun 2008 mennessä. Peruskorjaussuunnitelma toteutetaan käytännössä vuoteen 2015 mennessä. 7. Torialueen ja keskustan kehittämiseksi on perustettu työryhmä, jonka toivotaan ottavan työssään huomioon myös tässä strategiassa esitetyt näkökannat ja ehdotukset. 8. Pienvenesataman ja Naantalin lahden saattaminen turvalliseksi ja laadukkaasti toimivaksi tulisi perustaa työryhmä joulukuussa Työryhmä tarkastelisi uusien suunnitelmien ohella myös tehtyjä satamasuunnitelmia, vaiheistaisi sekä aikatauluttaisi toteuttamisen siten, että toteuttaminen olisi kaupungin budjetin puitteissa mahdollista vuoteen 2015 mennessä.

16 16 Työryhmän loppuraportti valmistuisi vuoden 2008 loppuun mennessä siten, että työt voisi osittain aloittaa jo vuoden 2009 keväällä. 9. Kaupungin sisäisen liikenteen ja pysäköinnin järjestämistä varten tulisi perustaa työryhmä välittömästi ja sen loppuraportin tulee olla valmis maaliskuussa Sisäisen liikenteen järjestelyt mahdollistaisivat autoilun merkittävän vähentämisen vanhan kaupungin alueella. 10. Julkisen liikenteen ( maa, vesi, ilma, raide ) kehittäminen Turun ja Naantalin välille. Ryhymä tulisi perustaa vuoden 2007 loppuun mennessä. Ryhmän tulee tuottaa loppuraporttinsa huhtikuun 2008 loppuun mennessä. 11. Naantalin Matkailu Oy:n roolin vahvistamiseksi ja sen toiminnan optimoimiseksi tulisi perustaa asiantuntijatyöryhmä, joka aloittaisi toimeksiantonsa mahdollisimman pian ja saisi loppuraportin valmiiksi helmikuun 2008 loppuun mennessä. Keskeisiä kysymyksiä mm. proaktiivisen myynnin resursointi, palveluyritys/myyntiorganisaatio yhteensovittaminen, panostukset markkinoinnissa ja matkailutoimijoiden välinen yhteistyö paikallisesti ja alueellisesti. 12. Teemalomien tuotteistamiseen, paketointiin, marrkkinointiin sekä myyntiin olisi alueelle perustettava matkailualaa laajasti tunteva työryhmä. 13. Muiden kuin ylläolevien ideoiden jalostamiseen tulisi perustaa vuoden 2007 aikana työryhmä, joka antaisi raporttinsa - jossa se ottaa kantaa ideoiden toteuttamiseen tai toteuttamatta jättämiseen sekä alustavat toteuttamissuunnitelmat huhtikuun loppuun 2008 mennessä.

17 17 Liite 1 Naantali pähkinänkuoressa Asukasluku hieman yli Perustamisvuosi 1443 Väestöntiheys 271 as./km2 Taajama-aste 97,2 % Maapinta-ala 51,08 km2 Vesipinta-ala 30,68 km2 Tulovero-% 16,50 Etäisyyksiä: Turku 16 km Helsinki 180 km Tampere 174 km Maarianhamina 124 km Vaasa 330 km Kielisuhde: yksikielinen suomenkielinen kunta suomenkielisiä 97,6 % ruotsinkielisiä 1,6 % muut 0,8 % Naapurikunnat Lemu Masku Merimasku Raisio Rymättylä Turku Ikärakenne

18 v. 18,2 % v. 11,2 % v. 25,1 % v. 30,1 % yli 64 v. 15,3 % Koulutustaso keskiasteen tutkinnon suorittaneita 35,5 % korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 29,7 % Työttömyysaste n. 6 % Naantalilla on seuraavat ystävyyskaupungit Vadstena Ruotsi Bogense Tanska Svelvik Norja Patreksfjördur Islanti Puck Puola Kirovsk Venäjä Elinkeinorakenne palvelut 59,0 % jalostus 34,4 % alkutuotanto 0,3 % muu tai tuntematon 6,3 % Suurimmat työnantajat Neste Oil Fortum, Naantalin voimalaitos Ruukki Finnfeeds Finland Oy Turun Korjaustelakka Naantalin Kylpylä Naantalin kaupunki Yritystoimipaikkoja 665 Liite 2 Tilastoja eri kohteiden kävijämääristä. Lähde

19 19

20 20

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly 2009 Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Teollisuuskaupungista taide- ja matkailukaupungiksi

Teollisuuskaupungista taide- ja matkailukaupungiksi Teollisuuskaupungista taide- ja matkailukaupungiksi Antti Korkka, ohjelmajohtaja MW-Kehitys Oy Seppälän puistotie 15, PL 69, 35801 Mänttä www.mw-kehitys.com etunimi.sukunimi@mw-kehitys.com Antti Korkka

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

3.1 Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n roolin ja aseman määrittäminen

3.1 Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n roolin ja aseman määrittäminen JOENSUUN KAUPUNGIN MATKAILUPALVELUSOPIMUS 1. Osapuolet Palvelun tuottaja Karelia Expert matkailupalvelu Oy (0932125-7) Koskikatu 5, 80100 Edustaja Toimitusjohtaja Markku Litja Palvelun tilaaja Edustaja

Lisätiedot

Maksutonta apua kongressihakijalle. Kaiju Pitkänen / Helsinki Convention & Events Bureau 14.1.2016 Messukeskus Helsinki

Maksutonta apua kongressihakijalle. Kaiju Pitkänen / Helsinki Convention & Events Bureau 14.1.2016 Messukeskus Helsinki Maksutonta apua kongressihakijalle Kaiju Pitkänen / Helsinki Convention & Events Bureau 14.1.2016 Messukeskus Helsinki MATKAILU JA KONGRESSIT HELSINGIN KAUPUNGIN ORGANISAATIOSSA Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus 14.12.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU- logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU- logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU- logot mukaan No ordinary Destination / Lapland -- The North of Finland Case 1 Lapland The North of Finland IAB Grand One 2013 seminaari 4.4.2013 Hanna-Mari Pyry Talvensaari,

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailu Ge 2 Yhteinen maailma Syksy 2016 Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailumaantiede Onko matkailu tieteenala vai tutkimuskohde? Monitieteellisyys ja ulottuvuus hidastavat teoreettisen tiedon

Lisätiedot

Matkailutilasto Joulukuu 2016

Matkailutilasto Joulukuu 2016 Matkailutilasto Joulukuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 3,6 prosentin kasvussa Oulussa Joulukuussa 2016 Oulussa yövyttiin 43 000 yötä, joista suomalaiset 34 000 ja ulkomaalaiset 9 400 yötä.

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma

Central Baltic ohjelma Central Baltic ohjelma 2014-2020 14.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä- Suomi: Etelä-Karjala*, Kanta- Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Digipalapeli saavutettavuus kuntoon

Digipalapeli saavutettavuus kuntoon Digipalapeli saavutettavuus kuntoon Kohteena Lappi - Lapin matkailun fyysisen ja digitaalisen saavutettavuuden kehittäminen Liisa Mäenpää Lapin matkailun digipalapeli 2-vuotinen kehittämishanke Toteuttaja:

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Neljä (+ yksi) strategista teemaa

Neljä (+ yksi) strategista teemaa Neljä (+ yksi) strategista teemaa Kulttuuri Hyvinvointi Kesä Talvi Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat ohjaavat Visit Finlandin tuotekehitystyötä ja linjaavat kansallisella tasolla koko

Lisätiedot

Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009

Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009 Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MEK Helsinki 2009 MEK A:165 ISBN 978-952-5682-28-1 (PDF) ISSN 0355-6204 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MEK / KANSALLINEN HEVOSMATKAILUTUTKIMUS

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

SYKE Kaupunkikulttuurin kehittäminen Oulussa

SYKE Kaupunkikulttuurin kehittäminen Oulussa 1 8.9.2010 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi Diasarjan otsikko SYKE Kaupunkikulttuurin kehittäminen Oulussa 8.9.2010 Kaupunkisuunnittelun seminaari Samu Forsblom 8.9.2010 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi 13.6.2012 1 Uusi Kouvola lyhyesti Asukkaita noin 90.000 (88 987/2008) Pinta-ala 2 885 km², josta maapinta-ala 1677 km² ja vesistöä 370

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen.

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Jykesin palvelut yrittäjille Yrittäjä työllistää seminaari 23.11.2016 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Pietarin alueen kuluttajakysely Kesä-syyskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Venäläisten matkailu Suomessa Yleistä

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot