Naantalin matkailustrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Naantalin matkailustrategia 2007 2015"

Transkriptio

1 Naantalin matkailustrategia NAANTALIN MATKAILUSTRATEGIAN KESKEISIÄ PAINOPISTEITÄ OVAT VANHAN KAUPUNGIN TUNNELMAN SÄILYMINEN, NYKYISTEN VAHVUUKSIEN JA KILPAILUKYVYN VAHVISTAMINEN MUUTTUVASSA MATKAILUKENTÄSSÄ NAANTALI ON VUONNA 2015 YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISYYDEN HUOMIOIVA IDYLLINEN SAARISTOKAUPUNKI, JOKA TARJOAA MATKAILIJOILLE MONIPUOLISET JA LAADUKKAAT PALVELUT, MYÖNTEISEN ILMEEN, TURVALLISEN YMPÄRISTÖN, PUHTAAN LUONNON

2 2 Naantali tiivistelmä Naantali on v 2015 edelleen tunnelmallinen ja idyllinen pikkukaupunki, joka on kansainvälisesti nykyistä tunnetumpi ja, jossa asukkaiden sekä matkailijoiden viihtyvyys ja tarpeet on integroitu toimivaksi kokonaisuudeksi. Kaupunki ja sen elinkeinoelämä kasvaa hallitusti kestävän kehityksen periaattein. Puhdas luonto, monipuoliset ja laadukkaat matkailupalvelut sekä logistisesti toimiva idyllinen kaupunkimiljöö ovat leimaa-antavia piirteitä Naantalille. Naantalin matkailu on ympärivuotista ja viipymä on kasvanut. Ympärivuotisen toiminnan peruspilarina ovat kokous- ja kongressimatkailijat, sesongista riippumattomat seniorikansalaiset sekä teemalomista kiinnostuneet matkailijat, jotka viipyvät kaupungissa useita vuorokausia. Huippusesonki ajoittuu edelleen kesäkuukausille, jolloin aurinkoinen Naantali on ohittamaton perhelomakohde. Naantali saa lisäarvoa Turun palvelutarjonnasta. Turun ja Helsingin läheisyyttä hyödynnetään monin eri tavoin. Tunnelma, meri ja merellisyys ovat saaristokaupunki Naantalin vahvuuksia. Kaupungissa on edelleen kansainvälisesti tunnettu kylpylä, teemapuisto, musiikkitapahtuma sekä vapaa-ajan toimintakeskuksia ja kaksi tai kolme uutta merkittävää matkailutuotetta. Naantalin matkailukeskittymän saavutettavuus taataan koordinoidulla markkinointiviestinnällä, keskitetyllä matkailuneuvonta- ja myyntipalvelulla sekä hyvillä liikenneyhteyksillä. Jo olemassa olevien asiakaskohderyhmien lisäksi kaupunkiin tulee entistä enemmän kansainvälisiä koulutus-, kokous- ja konferenssivieraita sekä seniori- ja teemalomista kiinnostuneita matkailijoita. Lähtömaat ovat kotimaa, Itämerenalueen valtiot, pohjoismaat sekä läntisen Euroopan valtiot. Naantalin elinkeinopolitiikkaa toteutetaan pitkäntähtäimen suunnitelman mukaan. Suunnitelmaan ovat sitoutuneet niin yritykset, päättäjät kuin kaupungin asukkaatkin. Koko elinkeinotoimintaa johtaa elinkeinoasiamies/elinkeinojohtaja. Matkailuelinkeinon yhteishankkeita koordinoi matkailuyhtiö. Kaupungin matkailuelinkeino on innovatiivista, arvostettua ja tuottavaa. Naantali on edelleen maan suosituin matkailukaupunki ja alan edelläkävijä. Jotta asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa keskeisinä konkreettisina toimenpiteinä esitetään kokonaisvaltaisen pitkäntähtäimen suunnitelman laatimista, elinkeinoasiamiehen/johtajan viran perustamista, liikenne- ja paikoitusongelmien ratkaisemista siten, että vanankaupunki saadaan autoliikenteeltä vapaaksi, julkisten liikenneyhteyksien parantamista maa- ja meriteitse, nykyisten ja kaupunkiin pyrkivien uusien matkailuyritysten toiminta- ja kasvuedellytysten takaamista joustavalla ja sallivalla kaavoituksella, vierassataman kehittämistä, teemalomapakettien tuotteistamista, Kuparivuoren alueen hyödyntämistä, nykyisen torialueen vanhankaupungin rannan sekä market alueen integroimista, uusien innovatiivisten yritys- ja nähtävyyskohteiden rekrytoimista seudulle sekä monitahoisen yhteistyön tiivistämistä. Raportin muu sisältö Tämän raportin alkuun on laadittu luettelo työhön osallistuneista henkilöistä sekä listattu matkailustrategiaprosessin ydinkysymyksiä. Lähtötilannetta selventää lyhyt katsaus Naantalin historiaan, arvio nykytilanteesta sekä työryhmän tekemä SWOT-analyysi. Raportin loppuun on koottu työn aikana esiin nousseita lukuisia konkreettisia kehittämishankkeita ja määritelty tämän strategian toteutumisen seurantaan käytettäviä mittareita. Loppuun on koottu toimenpide-ehdotukset aikatauluineen sekä määritelty niihin tarvittavia resursseja.

3 3 SISÄLYSLUETTELO 1. Alkusanat 4 - tehtävä ja strategiaryhmä - strategiatyöstä 2. Naantali matkailukaupunki syntymästään saakka 5 3. Naantali Suomen suosituin matkailukaupunki Naantali-brandi vuonna Naantalin matkailun taloudelliset vaikutukset Vuoden 2007 matkailulukuja Naantalista 8 4. SWOT analyysi 9 5. Naantali matkailukaupunkina vuonna Naantali helposti saavutetava Matkailuyritykset Naantalissa Naantalin matkailukeskittymä matkailijat Naantalissa Koordinointi, markkinointi ja myynti Matkailuneuvonta Konkreettisia kehittämishankkeita Matkailustrategian seuranta ja mittarit Toimenpiteet ja resurssit 15 Liite 1: Naantali pähkinänkuoressa 17 Liite 2: Kävijämäärätilastoja v

4 4 1. ALKUSANAT Tehtävä ja strategiaryhmä Naantalin kaupunki antoi 2007 alkuvuodesta Naantalin Matkailu Oy:lle tehtäväksi laatia Naantalin ensimmäisen matkailustrategian. Strategiatyön vetäjäksi valittiin Timo Kultanen (Kultanen Self Management) ja työryhmän jäseninä toimivat: Markku Tähtinen (Naantalin Matkailu Oy:n hallituksen puheenjohtaja), Maritta Lindqvist (Naantalin Matkailu Oy), Tiina Tunturi (Naantalin Musiikkijuhlat), Jan Lindström (Naantalin kaupunginhallitus), Lasse Lehtonen (Naantalin kaupungin kehityspäällikkö), Arja Savolainen (Naantalin kaupunginhallitus), Tomi Lohikoski (Muumimaailma Oy), Kenneth Tuomi (Naantalin Kylpylä), Minna Palo (Palon Vierashuone), Jyrki Rautiainen (Naantalin seurakunta), Leena Salo (Naantalin musiikkiyhdistys). Työ alkoi helmikuun lopulla ja saatiin päätökseen syyskuussa Strategiatyöstä Strategiakäsite on haasteellinen ja sitä on kuvattu monin eri tavoin. Tässä yhteydessä strategiaprosessilla tarkoitetaan sellaista suunnitelmallista työtä, jolla kohteen (Naantali matkailukohteena) menestys tulevaisuudessa varmistetaan ja kilpailukykyä parannetaan. Strategia tarkoittaa myös tänään tehtäviä valintoja, jotka vaikuttavat toimintaan tulevaisuudessa. Lisäksi strategiaprosessin tehtäväksi voidaan määritellä sellaisen suunnitelman luominen, johon avainhenkilöt ovat valmiita sitoutumaan. Matkailustrategiaprosessin ydinkysymyksiä ovat: - millainen matkailukaupunki haluamme olla - minkälaisen haluamme kaupunkimme matkailullisen mielikuvan olevan - minkälaisia määriä matkailijoita haluamme ottaa vastaan - minkälaiseksi haluamme matkailusesonkimme muodostuvan (pituus) - minkälaisen aseman matkailuelinkeinolle haluamme antaa suhteessa muihin elinkeinonaloihin (minkälaista matkailutuloa odotamme, minkälaisia investointeja olemme valmiit tekemään, minkälaisia työllisyysvaikutuksia odotamme, miten kehitämme samalla asukasviihtyvyyttä ja matkailua ja miten ne integroituvat keskenään) - keitä haluamme asiakkaiksemme o minkälainen on asiakaskuntamme profiili (ikäjakautuma, varallisuus, matkan tarkoitus, matkan kesto) o mitä asiakkaamme ostavat o kuka tekee ostopäätöksen o miksi asiakkaat ostavat o kuinka ja mistä he ostavat - minkälaisia matkailutuotteita/palveluja meillä pitäisi olla o saavutammeko asetetut tavoitteet nykyisillä tuotteilla o puuttuuko meiltä jokin tärkeä tuote - miten paljon olemme valmiit käyttämään julkisia varoja ja resursseja matkailuelinkeinon kehittämiseen ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen - onko meillä jokin/joitakin tuotteita tai elementtejä, jotka häiritsevät menestymistämme - miten asukkaat hyötyvät matkailutuotteista - millaisia mahdollisisa haittoja matkailutoiminnot aiheuttavat ja miten niitä kyetään välttämään

5 5 Lopuksi on pohdittava onnistummeko löytämään sellaisen yhteisen tahtotilan, että asetetut tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Strategiatyön elementtejä ovat usein alkuanalyysin tekeminen, jossa pyritään luomaan resurssien puitteissa mahdollisimman hyvä kuva nykyisestä tilanteesta. Sen jälkeen määritellään oma identiteetti ja toiminta eli millainen me olemme ja millainen haluaisimme olla. Tämän jälkeen pyritään rakentamaan ja määrittelemään konkreettisia tavoitteita. Sen jälkeen tarkastellaan niitä tekijöitä, joiden varaan menestyksemme voi nojata. Kilpailija-analyysia voidaan tehdä tarpeen mukaan. Tässä projektissa kilpailija-analyysiin ei paneuduttu syvällisesti ajan rajallisuuden vuoksi. Lopulta strategiaprosessi päätyy omien päätösten toimeenpanosuunnitelmien tekemiseen ja niiden vastuuttamiseen, aikatauluttamiseen sekä seurannasta sopimiseen. Tällaisella mallilla myös tätä strategiaprosessia on viety eteenpäin pääosin hyvällä menestyksellä ja yhteistyöllä. Lopputulos on kohtuullisen hyvä. Erityisesti kiitosta ansaitsevat ryhmän monet rohkeat ehdotukset Naantalin matkailukaupungin kehittämiseksi. Ryhmä oli yksimielinen siitä, että lopulta sekä matkailuelinkeinon, kaupungin kuin kaupunkilaistenkin sekä lyhyen että pitkän aikajänteen etu on Naantalin säilyttäminen idyllisenä, merihenkisenä ja rauhallisena pikkukaupunkina. 2. NAANTALI MATKAILUKAUPUNKI SYNTYMÄSTÄÄN SAAKKA Naantalin historiaa lyhyesti ( Lähteenä käytetty Naantalin kaupungin www-sivuja) 1400 luvulta 1723 valtiopäiville Naantali on merkittävä osa Suomen historiaa. Jo lähes 600 vuoden ikä kertoo kaupungin olevan ainutlaatuinen paikkakunta ja innoittaa tutkimaan lähemmin sen historian monia vaiheita laskuineen ja nousuineen. Naantalin kaupungin perustamisvuosi on Silloin Ailostenniemeen rakennetun birgittalaisluostarin alaisuuteen määrättiin perustettavaksi kaupunki. Luostariaikana maan valtaherrojen, porvareiden ja talonpoikien vierailut vaurastuttivat kaupunkia. Mikael Agricolan ja uskonpuhdistuksen myötä luostarin merkitys romahti. Luostarin toiminta lakkasi kokonaan 1500-luvun lopulla. Voidaan todeta, että Naantalin kukoistuksen ensimmäinen vaihe päättyi ja alkoi niukkuuden aika. Uskonpuhdistusta seuranneet kaksi vuosisataa Naantali eli aallonpohjassa. Sen kauppaoikeuksia rajoitettiin ja koko kaupungin olemassaolo oli uhattuna. Vuonna 1628 Luostarikirkko ja kaupunki paloivat. Pietari Brahen ansiosta uudelleen vahvistetut privilegiot toivat hieman piristystä kaupungin elämään, mutta vain hetkeksi. Kaupungissa elettiin nunnilta opitun sukankudontataidon varassa. Parhaimmillaan sukkia kudottiin jopa paria vuodessa myytäväksi Turkuun, Tukholmaan, Tallinnaan ja Pietariin. Vuoden 1723 valtiopäivillä ehdotettiin Naantalin kauppaoikeuksien poistamista ja kaupungin porvareiden siirtoa Turkuun. Ehdotus hylättiin ja Naantali sai näin lisää uskoa tulevaisuuteen.

6 6 Naantali nousee 1750-luvun lopulla Naantalissa tapahtui jotakin myönteistä. Naantaliin rakennettiin tullihuone. Tullihuoneen porttia koristi puinen aurinko. Tästä puisesta koristeesta juontaa juurensa tunnettu sanonta paistaa kuin Naantalin Aurinko. Naantali ja aurinko sanapari tunnetaan yhä edelleen koko Suomessa. Harvalla kaupungilla on näin vakiintunut ja myönteinen mielikuvaliite nimessään. Naantalin auringon loisteessa sai alkunsa myös naantalilainen kylpylätoiminta. Professori Petter Elfving keksi ensimmäisenä Viluluodon lähteen parantavan veden. Vedellä uskottiin olevan monia merkittäviä terveydellisiä vaikutuksia. Parantavan veden varaan syntyi myös yritys, mutta veden voima ei lopulta riittänyt ja liiketoiminta tyrehtyi. Ensimmäinen varsinainen kylpylä aloitti toimintansa jo 1800-luvun alussa Luolalanjärven rannalla Viluluodon lähteen äärellä. Mutta vasta vuonna 1863 Ailostenniemeen siirtynyt kylpylätoiminta käänsi Naantalin varsinaiseen uuteen kukoistukseen. Erilaiset kylvyt sekä huvi- ja seuraelämän vilkkaus toivat Naantaliin tuhansia vierailijoita ulkomaita myöten. Naantali alkoi jälleen elää. Tunnustuksen vieraanvaraisuudestaan ja kauneudestaan Naantali sai vuonna 1922, kun Kultarannan huvilatilasta tehtiin tasavallan presidentin kesäasunto. Luonnonmaan saaressa sijaitsevan Kultarannan uusi käyttötarkoitus auttoi Naantalia saamaan mm. mantereen ja Luonnonmaan yhdistävän sillan. Presidentti Svinhufvudin mukaan Ukko-Pekaksi nimetty silta oli aikoinaan yksi maamme pisimmistä ja sen siltapaviljongista avautuneet maisemat henkeäsalpaavat luvun puolessa välissä Naantalista tulee myös merkittävä teollisuuskaupunki. Jatkosodan aikana etsittiin paikkaa Valtion polttoaine-varastolle. Sijainti sekä hyvät ja syvät laivaväylät ratkaisivat asian Naantalin hyväksi. Kun vastaperustettu Neste Oy valitsi vuonna 1948 sijoituspaikakseen Naantalin, oli muiden teollisuuslaitosten helppo seurata esimerkkiä. Valtion viljavarasto, Imatran Voima Oy ja Mobil Oy auttoivat Naantalin ennennäkemättömään taloudelliseen kukoistukseen yhdessä jo aiemmin Naantaliin kotiutuneiden Juurikassokeri Oy:n ja Naantalin Saha Oy:n kanssa luvulla alkanut Suomen ja Ruotsin välinen autolauttaliikenne korosti entisestään Naantalin merkitystä satamakaupunkina. Naantali oli jonkin aikaa jopa Suomen suurin tuontisatama. Kirkontornista puhallettua iltasoittoa, vesperiä, kaupunkilaiset ja matkailijat ovat kuunnelleet vuodesta 1924 lähtien. Unikeonkestejä nykymuodossaan on vietetty 1950-luvulta lähtien joskin perinteet juontavat juurensa jo 1860-luvulta. Naantalin Kylpylä aloitti toimintansa Kalevanniemessä vuonna 1984, Naantalin Musiikkijuhlat on soinut vuodesta 1980 lähtien ja Muumimaailma saatiin kaupunkiin vuonna NAANTALI 2007 SUOMEN SUOSITUIN MATKAILUKAUPUNKI Naantali on valittu toistuvasti Taloustutkimuksen Suomi tänään tutkimuksessa imagoltaan Suomen suosituimmaksi matkailukaupungiksi. Naantali on vanhan kaupungin miljööneineen, kylpylöineen, musiikkijuhlineen, muumimaailmoineen sekä Kultarantoineen yksi maamme merkittävimmistä matkailukaupungeista. Se on edelleen myös vauras teollisuuskaupunki. Eikä se ole unohtanut nunnaluostariaan, sukkiaan, piparkakkujaan eikä varsinkaan aurinkoaan. Historia ja perinteet elävät kaupungissa monin tavoin.

7 7 Naantalissa ollaan myös dynaamisia ja vireitä uuden etsijöitä. Uusia matkailutuotteita on syntynyt jatkuvasti mm. viimeisimpinä kaksi golfkenttää, kesäteatteri, sviittihotelli jne. Naantali on matkailukaupunkina hyvässä kunnossa eikä suuria riskitekijöitä ole välittömässä lähitulevaisuudessa nähtävissä. Matkailuelinkeinon jatkuvasti kiristyvä kilpailu pakottaa myös laadukkaat ja vakiintuneet matkailutuotteet punnitsemaan omaa toimintaansa ja pohtimaan omia strategisia valintojaan, joilla varmistetaan menestys matkailun alalla myös uusissa ja muuttuvissa tilanteissa. Matkailuala on yhä enenevässä määrin globaalia, mikä tekee valinnoista entistä mutkikkaampia Naantali-brandi vuonna 2007 Naantali on brandi itsessään. Se on pieni, idyllinen, perinteinen ja hyvämaineinen matkailukaupunki. Naantalissa on ainutlaatuinen, merellinen ja aurinkoinen vanhan kaupungin tunnelma. Naantali on pienuudestaan huolimatta myös vaikuttava kaupunki, jossa historian tarinat ovat vahvasti läsnä; kaupunki tunnetaan vanhana kylpyläkaupunkina, birgittalaiskaupunkina, se tiedetään unikekoperinteestä ja maailman mittakaavassakin ainutlaatuisesta vesper soitosta. Naantali on myös kiistatta maan kesäpääkaupunki. Naantalissa toimii sekä kansallisesti että kansainvälisesti tunnettuja ja merkittäviä matkailutuotteita. Naantalin syvällä historiassa olevat matkailulliset juuret tunnetaan ja tunnustetaan Naantalin matkailun taloudelliset vaikutukset Lähde: Naantalin matkailun taloudelliset vaikutukset vuonna 2005 ( Haaga sarja, No 1 ) Matkailun merkitys Naantalille on suuri. Seuraavassa tarkastellaan matkailun taloudellisia vaikutuksia 2005 tehdyn tutkimuksen valossa. Vuonna 2005 Naantalin välitön matkailutulo oli 37,3 miljoonaa euroa. Asukasta kohden matkailutulo oli euroa. Matkailun työllisyysvaikutukset olivat 424 henkilötyövuotta. Merkittävin työllistäjä oli majoitus- ja ravitsemussektori. Matkailun aikaansaamat ostot muilta toimialoilta ( välillinen matkailutulo ) olivat noin 20 miljoona euroa. Palkkatuloja matkailu maksoi 13,4 miljoonaa euroa. Välitön matkailutulo tuotti 1,2 miljoonan euron palkkatuloverot. Yhteensä verovaikutukset olivat 2,2 miljoonaa euroa. Matkailun kokonaistulo vuonna 2005 oli 57,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2005 tutkimuksessa yrittäjien usko lähitulevaisuuteen oli varsin myönteinen. Yrityksistä 63% uskoi liikevaihtonsa kasvavan ja vain 10% uskoi sen laskevan. Työvoimatarpeen yrityksistä valtaosa uskoi säilyvän ennallaan. Majoitussektorilla taas 40% yrityksistä uskoi kasvattavansa työvoiman määrää vuosina Yrityksistä 40% ennakoi investointien kasvavan seuraavan kolmen vuoden aikana. Ravitsemus- ja liikennealan sekä välitystoiminnan yrityksistä enemmistö aikoi investoida seuraavan kolmen vuoden aikana ( huom tiedot ) toimintansa laajentamiseen. Naantalin seudun matkailun rekisteröidyt yöpymiset olivat noin yöpymisvuorokautta vuositasolla. Ulkomaalaisten yöpyjien määrä on noin vuodessa. Kotimaisten yöpyjien osuus oli 84% ja ulkomaisten 16%. Ulkomaalaisista merkittävimmät kansalaisuudet yöpymismäärissä olivat ruotsalaiset, norjalaiset ja japanilaiset. Kotimaisten yöpyjien määrä oli vuodesta 2002 vuoteen 2005 kasvanut ja ulkomaalaisten matkailijoiden osuus pienentynyt.

8 8 Kysyttäessä sitä, mitkä taloudelliset muutostrendit vaikuttaisivat Varsinais-Suomen matkailuelinkeinon kehittymiseen, saivat eniten painoarvoa liiketaloudellisen osaamisen korostuminen, matkailupalvelujen räätälöinti- ja tuotteistamistarpeen kasvu sekä matkailukysynnän sirpaloituminen ja asiakassegmentoinnin tarve. Sosiaalisista muutostrendeistä korostuivat eniten väestön ikääntyminen ja seniori-matkustajien osuuden kasvu sekä kulttuuri- ja ympäristöarvojen kasvu, vapaa-ajan kasvu ja sen arvon lisääntyminen sekä elämyshakuisen matkailun lisääntyminen. Ekologisista tekijöistä pidettiin merkittävimpinä vesistöjen heikkenevää tilaa ja rehevöitymistä sekä ympäristökatastrofien kasvanutta todennäköisyyttä Vuoden 2007 matkailulukuja Naantalista Kävijämääriä: Muumimaailma , Väskin Seikkailusaari , Emmateatteri kävijää Naantalin Kylpylä noin hotelliyöpymisiä - hotelliyöpymisiä Suomessa ,2 milj., Varsinais-Suomessa 1,3 milj. Kuparivuoren leirintäalue noin yöpymistä/vuosi - koko Suomessa 2,3 milj. leirintäalueyöpymistä Naantalin Musiikkijuhlat kävijää - Crusellviikko Uusikaupunki noin (kesto 1 vk), Turun Musiikkijuhlat , Kuhmon Kamarimusiikki noin kävijää Kultaranta noin kävijää Naantalin vierasvenesatama noin yöpyvää venettä - veneessä keskimäärin 3 hlöä = 9000 henkilöyöpymistä - lisäksi koko kesäksi paikan lunastavia veneitä 22 kpl = keskimäärin 85 yötä / vene = 1870 yötä, veneissä keskimäärin noin 2,3 hlöä = 4301 henkilöyöpymistä - yhteensä satamassa noin henkilöyöpymistä - Uudenkaupungin satamassa yöpyviä veneitä noin 3500 eli noin yöpyjää Keskiviipymä Naantalissa on noin 1,3-1,4 vrk - Välimeren aurinkorannikolla yli 9 vrk - Lapin kohteissa noin 6 vrk Vertailutilastoja liitteessä 2 (lähde:

9 9 4. SWOT-ANALYYSI SWOT analyysi on strategiatyössä paljon käytetty työkalu, jonka tarkoituksena on löytää kohdeyhteisön tai yrityksen nykyhetken vahvuuksia ja heikkouksia. Tällä tarkastelulla etsitään keskeisiä tässä hetkessä olevia asioita, joita pyritään vahvistamaan ( vahvuudet ) tai joiden merkitystä pyritään eliminoimaan ( heikkoudet ). Lisäksi SWOT analyysissa pohditaan tulevaisuuteen liittyviä asioita eli mahdollisuuksia ja uhkia. Mahdollisuuksien osalta mietittäväksi jää, miten ne voitaisiin hyödyntää, toteuttaa ja realisoida mahdollisimman tehokkaasti. Uhkien osalta pohdinta kohdistuu niiden välttämiseen tai niiden kielteisten vaikutusten minimoimiseen. Asiat eivät ole tärkeysjärjestyksessä VAHVUUDET - Imago (mielikuva), tunnettuus, tunnelma - Monipuolisuus - Kulttuuriperinteet, historia matkailukaupunkina - Saaristomiljöö, meri - Sijainti, saavutettavuus, yhteydet - Ainutlaatuisuus - Vauraus, satama, teollisuus - Matkailuelinkeinon lähihistoria - Vahvat kansainväliset matkailutuotteet (brandit) ja yhteistyö kumppanit - Yrittäjyys - Kultaranta Naantalin matkailun SWOT analyysi MAHDOLLISUUDET - Ympärivuotisuus - Saariston, meren hyödyntäminen, lähialueet - Kasvuhakuisuus, investointihalukkuus - Kuparivuoren hyödyntäminen - Verkostoituminen - Julkiset rahoituskanavat (EU, investointituet) - Vapaa-ajan lisääntyminen ( vauraat eläkeläiset) - Venesataman saavutettavuus (läppä tai kanava ) - Majoituspalveluiden monipuolistuminen - Turku kulttuuripääkaupunki 2011 hanke - Muu saavutettavuus ( ykköstie, Turun lentokenttä, Turku ja Naantali matkustajasatamat) - Leirintä- ja karavaanialueen kehittäminen - Golf- ja vapaa-ajan palvelujen kehittäminen - Veneliikenteen kasvu, isot veneet, risteilijät HEIKKOUDET - Matkailusesongin lyhyys - Hintamielikuva varauksin - Kapasiteettiongelmat (ruuhkat high/ low sesonkien jyrkät vaihtelut) - Julkisen tukirahoituksen puuttuminen - Keskustan imago ja palvelujen puute - Pienvenesataman epäajanmukaisuus ja siltaesteet korkeamastoisille veneille sekä suurille aluksille (esim. hotellilaiva) - Sisäisen liikenteen puutteet - Alueen hyödyntäminen varauksin - Majoituskapasiteetti kesäaikana - Hajanainen palvelutarjonta (torinseutu vanhankaupungin ranta marketit) UHAT - Räväkkyyden ja rohkeuden puute - Työvoimaongelmat - Lyhyen sesongin kuormitus - Saastuminen ( Itämeri ym. ympäristöuhat ) - Muuttuvat trendit: Muumit, kylpyläkulttuuri - Palvelun laatukriteerit - Ruuhkaisuus, liikenne - Julkisen rahoituksen jakamisen logiikka - Kilpailukentän muutokset, sirkushuvit - Liiallinen oman edun tavoittelu ja ahneus

10 10 5. NAANTALI - MATKAILUKAUPUNKINA VUONNA 2015 Naantali on edelleen tunnelmallinen ja idyllinen pikkukaupunki, joka on kansainvälisesti nykyistä tunnetumpi. Se on huippulaadukas matkailukohde, joka on helposti saavutettavissa. Naantali on suunnitelmallisesti viisitasoinen matkailukohde o Naantali o Naantalin ja ympäröivät saaristokunnat o Turku ja Helsinki o muu Suomi o kansainväliset alueet Naantali on idyllinen ympäristöasiat huomioonottava saaristokaupunki, joka tarjoaa monipuoliset ja laadukkaat palvelut, myönteisen ilmapiirin, turvallisen liikkumisen ja puhtaan luonnon. Se on innovatiivinen ja jatkuvasti kehittyvä matkailukaupunki, joka kasvaa hallitusti kestävän kehityksen periaattein. Kaupungin päättäjät sekä asukkaat arvostavat matkailuelinkeinoa ja Naantalin nimi nostattaa positiivisia mielikuvia. Naantali on edelleen vahva brandi matkailukohteiden joukossa. Brandin mainetta ovat tukemassa useat sen sisällä toimivat yksittäiset, kansainvälisestikin tunnetut tuotebrandit. Naantalin matkailu on ympärivuotista, vaikka huippusesonki ajoittuu edelleen kesäkuukausille. Kesäkaupungin maine on vahva Naantali on helposti saavutettava Matkailijat saavat tietoa Naantalista ja voivat ostaa matkailupalveluja keskitetysti. Yhteydet Naantaliin ovat hyvät sekä Helsingin kautta (ykköstie, E 18) että Turun kautta (lentokenttä, satama, rautatiet, paikallis- ja kaukolinjaliikenne.) Myös sen oman sataman kautta saadaan merkittävä määrä matkailijoita kaupunkiin. Sisäinen liikenne paikoitusalueiden sekä eri matkailukohteiden välillä on toimiva Matkailuyritykset Naantalissa Naantalissa on edelleen kylpylätoimintaa, laadukkaita kokous- ja kongressipalveluja, koko perheen teemapuisto, musiikkifestivaalit sekä ohjelmapalvelujen tuottajia. Vapaa-ajankeskukset tarjoavat palvelujaan niin kokousvieraille kuin teemalomailijoillekin. Kaupunkiin on satu 2 3 uutta kansainvälisestikin tunnettua matkailuyritystä. Yritysten laatutaso on korkea. Kaupungin merkittävien matkailutoimintojen toimintaedellytykset ja kasvu on turvattu. Monipuolinen palvelutarjonta lisää tuntuvasti asukasviihtyvyyttä.

11 Naantalin matkailukeskittymä Naantalin matkailukeskittymä ( Naantali, Velkua, Askainen, Merimasku, Rymättylä ) on historiaa, alkuperäisiä elinkeinoja ja aitoutta. Se tarjoaa runsaasti vaihtoehtoisia majoitusmuotoja, ravitsemus- ja ohjelmapalveluja niin maalla kuin merelläkin. Turku tukee Naantalin matkailukeskittymää tarjoamalla huippusesonkeina lisäkapasiteettia majoitus-, ravitsemus- ja ohjelmapalveluihin. Turun nähtävyydet, ostosmahdollisuudet sekä kulttuuritarjonta ovat Naantalille merkittävä lisäarvo ja Turku Naantali meritietä hyödynnetään. Naantali on niin Turkuun kuin Helsinkiinkin tuleville matkailijoille mielenkiintoinen tutustumiskohde. Asiakaskohderyhmien pääpaino on kotimaassa, Itämeren alueella, Pohjoismaissa ja läntisessä Euroopassa. Vieraiden kielten osaamista on vahvistettu Matkailijat Naantalissa Matkailijoiden kokonaismäärät ovat kasvaneet ympärivuotisuuden sekä kesäsesongin pidentymisen johdosta. Vuona 2007 kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden suhde oli 80%/20%, kotimaisten matkailijoiden osuuden ollessa kasvussa. Vuonna 2015 mm. kansainvälisten kokousten ja kongressien määrä Naantalissa on merkittävästi lisääntynyt, jonka seurauksena myös ulkomaalaisten matkailijoiden osuus on noussut ja kaupunki on saanut lisää kansainvälistä tunnettuutta. Lapsiperheet, musiikki- ja muut juhlavieraat ovat edelleen Naantalin keskeisiä matkailijakohderyhmiä. Perhematkailu painottuu koululaisten loma-aikoihin. Ympärivuotisen matkailun kivijalkana ovat pitkälle tuotteistetut kokous-, koulutus- ja konferenssipalvelut sekä pre- ja post congress tilaisuudet. Lisäksi uusina kohderyhminä tulevat aktiiviset eläkeläiset ( joilla ei ole sesonkiriippuvuutta ), golfin pelaajat, erikoisryhmät, (joille järjestetään erilaisia teemalomia ) sekä luxus lomailijat (varttuneet kansalaiset, lapsettomat pariskunnat ja sinkut). Edellä luetellut ryhmät ovat nostanet viipymää Naantalissa merkittävästi. Kulttuurimatkailijoiden määrä on noussut ja kulttuuritarjonta on ympärivuotista Koordinointi, markkinointi ja myynti Edelleen nähdään tärkeänä, että kaupungin matkailun koordinaattorina, yhteismarkkinoinnin pääkanavana ja myynnin toteuttajana toimii yksi yhteisö, Naantalin Matkailu Oy, jonka aseman vakiinnuttamiseen ja vahvistamiseen on panostettu. Naantalin Matkailu Oy toimii kanavana, jota kautta matkailijat saavuttavat Naantalin matkailukeskittymän. Yhtiö kokoaa tietoa matkailutuotteista, välittää (myy) matkailuyritysten palveluja, tuotteistaa kysyntää vastaavia kokonaisuuksia (matkapaketteja) ja tuottaa matkailuneuvontapalveluja. Yhtiö on muista matkailuyrityksistä riippumaton ja toimii itsenäisesti tasapuolisuuden periaattein.

12 Matkailuneuvonta Naantalin kaupunki sekä ympäristökunnat ostavat (kunnallinen palvelu) Naantalin Matkailu Oy:ltä matkailuneuvontapalvelua. Matkailuneuvonnassa hyödynnetään auktorisoituja oppaita, keskeisiä matkailijavirtojen solmukohtia (mm. majoituskohteiden, parkkialueiden vastaanottoja) sekä uusi infopiste toimii torin kulmalla/bussiasemalla (Tullikatu). Naantalin kaupunki vastaa asianmukaisesta ja tehokkaasta sekä yhdenmukaisesta viitoituksesta kaupunkialueella siten, että eri toiminnot, palvelut ja kaupungin liikekeskukset niveltyvät luontevasti toisiinsa ja saavat matkailijat liikkumaan kohteesta toiseen. Kyltitysten visuaalinen ilme on yhtenäinen ja kaupunkikuvaan sopivaa. 1. Kaupungin roolin pohdintaa 6. KONKREETTISIA KEHITTÄMISHANKKEITA 1. Tulisi laatia kokonaisvaltainen pitkäntähtäimen suunnitelma ( masterplan ), joka käsittäisi mm. elinkeino-, asukas- ja maankäyttöpolitiikan ja investointi sekä rahoitussuunnitelmat 2. Pitäisi pohtia kaupungin omistamien ravintola/matkailukiinteistöjen myyntiä ja uudelleenorganisointia 3. Tulisi huolehtia siitä, että kaupungissa on toimiva, ajanmukainen ja laadukas vierassatama sekä neljän tähden leirintäalue 4. Tulisi perustaa elinkeinoasiamiehen/elinkeinojohtajan toimi Elinkeinoasiamiehen/elinkeinojohtajan tehtäviä: - koko elinkeinoelämän kehittäminen ja kokonaisvaltaisten pitkäntähtäimen suunnitelmien tekeminen - yhteistyö eri toimijoiden välillä, sidosryhmäyhteistyö - julkisten rahoitusmahdollisuuksien selvittäminen ja tunnetuksi tekeminen - eri elinkeinoalojen tasapuolisesta kohtelusta vastaaminen - uusien yritysten rekrytointi - tuki ja lainopillinen apu perustettaville uusille yrityksille 5. Kaavoitus - kaavoituksen keinoin olisi taattava esim. riittävän monipuoliset majoitusmahdollisuudet (hintataso, sijainti, palvelutaso), sujuva liikenne, paikoitustilat, vanhankaupungin idyllin säilyminen ja sen toimivuus, viihtyvyys ja turvallisuus sekä kasvumahdollisuudet jo olemassa oleville yrityksille ja tonttimaata mahdollisille uusille yrityksille - kaavoituksen olisi oltava sallivaa 6. Infra - investointien jatkuvuus olisi taattava - kehittämisen olisi oltava johdonmukaista ja suunnitelmallista - pitkäntähtäimen suunnitelmiin olisi sitouduttava 2. Tuotteistaminen - teemalomat

13 13 Matkailijoille tarjottavat palvelut olisi tuotteistettava teemoittain. Teemalomapaketteja tuotetaan niin ryhmille kuin yksittäisille matkailijoillekin. Niiden ideana on tarjota erilaisia painotuksia ohjelmatarjontaan siten, että matkailija/matkailijaryhmä voi valita mieltymystensä mukaan tietyn teeman matkalleen tai räätälöidä itselleen sopivan lomakokonaisuuden poimimalla osia useista tarjottavista teemalomavaihtoehdoista tai vain pistäytyä paikkakunnalla teemalomapäiväksi. Tarjottavia teemalomakokonaisuuksia voivat olla esimerkiksi kulttuuri, historia, urheilu, extreme, luxus, perhe, kokous, luonto (saaristo), kuntoilu ja hyvinvointi. Alueella olisi pidettävä huolta siitä, että sekä majoitus-, ravitsemus- että ohjelmapalveluissa on useita eri hintakategorioita. Asiakas voi valita teemaloman omatoimisella ja edullisella camping- tai hostellimajoituksella tai vaihtoehtoisesti ylellisen hotellimajoituksen viiden tähden palveluin. Helppo ostettavuus ja internet-kauppa ovat merkittävä tekijä teemaloma-ajattelun rakentamisessa. 3. Kuparivuoren alueen hyödyntäminen Ideoita Kuparivuoren hyödyntämiseen: Kuparivuoren Leirintäalueesta rakennetaan monipuolinen ja edullinen ympärivuotinen majoituskohde, jossa sekä kevytrakenteisia huhtikuusta lokakuuhun käytössä olevia että ympärivuotisesti käytettäviä mökkejä. Saunatiloja, uimaranta sekä kesäaikana mahdollisuus myös telttamajoitukseen (palvelut). Kuparivuoren sisälle rakennetaan esimerkiksi virtuaalimaailma, urheilukenttiä, konferenssi- ja näyttelytiloja, musiikkitalo, vesibussiasema, hotelli ja pysäköintitalo, jonka ulostulot ovat Henrikinkadulla (tori), Mannerheiminkadulla sekä merelle ja sisäänajot Järveläntieltä tuleville, Käsityöläiskadulla sekä mahdollisuus kiertoajoon. 4. Torialue - torin kattaminen - autoton Tullikatu, Kaivokatu, Luostarinkatu Tuulensuunkatu, Maariankatu, Kaivokatu - kaupungin ympäristöystävällinen sisäinen liikenne: pääteasema Tullikadulla o reitit: vanhakaupunki, muumiparkki, Luonnonmaa, kylpylä - houkutteleva ja viihtyisä kävelykaupunki - vanhan kaupungin rannan sekä torialueen niveltäminen toisiinsa (kävelyreitti Tullikatu, Puistotie, vierassatama, Mannerheiminkatu) lisäämällä myymälöitä ja esim. myyntikojuja Puistotielle, yhdenmukaistamalla Tullikadun liikkeiden aukioloaikoja muiden liikkeiden kanssa, tehostamalla viitoitusta ( mm. nähtävyyskohteisiin ) - logistisesti toimiva: eletään ja asutaan 5. Pienvenesatama - Naantalin vanhankaupungin sataman tulisi olla turvallinen, lämminhenkinen, elinvoimainen ja houkutteleva pienvenesatama laadukkain palveluin (vieras- ja kotisatama) - satamasuunnitelman (2004 / Tarmo Mustonen) toteuttaminen tulisi aloittaa vaiheittain; laiturit, suurten veneiden paikat, aallonmurtajat, palvelutilat, muut rakennelmat (Paavonranta tai Ailoistenniemi) - läppäsilta tulisi saada suurille purjeveneille ja hotellialuksille - Tuulensuojan tilojen käyttöä tulisi tarkastella (Naantalin Matkailu Oy:n lisätilojen tarve mm. myyntipalvelulle ja Naantalin Musiikkijuhlien toimitilat) 6. Ukko-Pekka kahvila

14 14 - vanhan mallinen, Ukko-Pekan sillankupeessa siajinnut, kahvilapaviljonki tulisi rekonstruktoida meren päälle Killan ja Merisalin väliin 7. Kelluva näyttämö - Naantalin lahdelle tulisi rakentaa kelluva näyttämö, jonka ohjelmia voisi seurata myös rannan ravintoloista 8. Köysirata Kuparivuoren parkkialueelta saariin ( vrt. Barcelona ) - köysirata tulisi saada matkailunähtävyydeksi ja saattamaan saarien ympärivuotisen käytön mahdolliseksi 9. Puistotien varteen käsityökojuja - Puistotien elävöittämiskeksi ja matkailijavirtojen ohjaamiseksi torinseudun ja vanhankaupungin rannan välillä olisi sinne saatava myyntikojuja, joissa myytäisiin vain oikeita käsitöitä 10. Ailoistenniemeen merikylpylän rekonstruktiorakentaminen vanhalle kylpyläpaikalle 11. Säännöllinen junayhteys Turusta Naantaliin 12. Nopea vesibussiliikenne Turun ja Naantalin välille 13. Hotellilaiva satama-altaaseen tai muualle keskustan läheisyyteen 14. Karavaanialueen (matkailuvaunut ja -autot) kehittäminen esim. Porhonkallion alueelle 15. Vesiurut Naantalin lahdelle 16. Rannan jalankulkuliikenteen ohjaaminen pois Nunnakadulta levennettävälle laiturialueelle 17. Luonnonmaan kanava 18. Matkailunsesongin pidentäminen mm. vaikuttamalla koulujen loma-aikoihin 7. MATKAILUSTRATEGIAN SEURANTA JA SEURANTAMITTARIT 1. matkailutulon kehittyminen 2. matkailutulon rakenteessa tapahtuvat muutokset ( vahvistuvat ja heikkenevät tuotteet, uudet ja lopettaneet yritykset, matkailijoiden ikärakenne ym. ) 3. yöpymisten määrä ja laatu, viipymä 4. matkailuyritysten kävijämäärät ja liikevaihdon kehittyminen, yritysten kannattavuus 5. millä kulkuneuvoilla kävijät saapuvat Naantaliin

15 15 6. tapahtumien kävijämäärien seuraaminen 7. asiakastyytyväisyysmittarit 8. ulkomaalaisten osuuden kehittyminen 9. Naantalin matkailun kehittymisen seuranta- ja kehittämisryhmä, jossa on Naantalin Matkailu Oy:n toimitusjohtaja sekä ammatillisin perustein valitut viisi jäsentä 10. Markkinaosuuksien muutokset 8. TOIMENPITEET JA RESURSSIT 1. Yritysten roolit, panostukset ja ideat tulisi määritellä sekä kehittämis- että yhteistyössä. Samalla ne sittoutuvat käsillä olevaan strategiaan. 2. Tehtäväjako ja taloudelliset panostukset alueorganisaation (TurkuTouring) ja paikallisorganisaation (Naantalin Matkailu Oy) sekä yritysten välillä tulisi selkiyttää. 3. MEK:n tilanteen selkiydyttyä olisi sen toimintaa ja tarjoamia mahdollisuuksia tarkasteltava Naantalin näkökulmasta (mm. miten MEK:iä voidaan hyödyntää Naantalin kansainvälisen tunnettuuden lisäämisessä). 4. Elinkeinoasiamiehen/elinkeinojohtajan toimen perustaminen olisi erittäin tärkeä askel kohti ammattimaisempaa kokonaissuunnittelua koko elinkeinotoiminnan alueella. Elinkeinoasiamies/elinkeinojohtaja kykenisi tuottamaan kaupungille merkittäviä tuottoja. Toimi tulisi täyttää mennessä. 5. Kuparivuoren hyödyntämiseksi tulisi perustaa työryhmä, joka punnitsisi uudelleen strategiaryhmän ehdotuksia ja jalostaisi niistä toimivimmat ja parhaat esittelyasteelle. Ryhmä tulisi perustaa vuoden 2007 loppuun mennessä ja sen tulee saada raporttinsa valmiiksi toukokuun 2008 loppuun mennessä. Hankkeen toteuttaminen voisi tapahtua yksityisellä rahoituksella sekä mahdollisella työllistämis- ja investonititukirahoituksella. 6. Kuparivuoren leirintäalueelle arkkitehtitoimisto Schaumannin tekemien suunnitelmien toteuttamisen eteenpäinviemiseen, vaiheistamiseen ja aikatauluttamiseen tarvitaan edelleen työryhmä, joka tekisi työnsä valmiiksi helmikuun loppuun 2008 mennessä. Peruskorjaussuunnitelma toteutetaan käytännössä vuoteen 2015 mennessä. 7. Torialueen ja keskustan kehittämiseksi on perustettu työryhmä, jonka toivotaan ottavan työssään huomioon myös tässä strategiassa esitetyt näkökannat ja ehdotukset. 8. Pienvenesataman ja Naantalin lahden saattaminen turvalliseksi ja laadukkaasti toimivaksi tulisi perustaa työryhmä joulukuussa Työryhmä tarkastelisi uusien suunnitelmien ohella myös tehtyjä satamasuunnitelmia, vaiheistaisi sekä aikatauluttaisi toteuttamisen siten, että toteuttaminen olisi kaupungin budjetin puitteissa mahdollista vuoteen 2015 mennessä.

16 16 Työryhmän loppuraportti valmistuisi vuoden 2008 loppuun mennessä siten, että työt voisi osittain aloittaa jo vuoden 2009 keväällä. 9. Kaupungin sisäisen liikenteen ja pysäköinnin järjestämistä varten tulisi perustaa työryhmä välittömästi ja sen loppuraportin tulee olla valmis maaliskuussa Sisäisen liikenteen järjestelyt mahdollistaisivat autoilun merkittävän vähentämisen vanhan kaupungin alueella. 10. Julkisen liikenteen ( maa, vesi, ilma, raide ) kehittäminen Turun ja Naantalin välille. Ryhymä tulisi perustaa vuoden 2007 loppuun mennessä. Ryhmän tulee tuottaa loppuraporttinsa huhtikuun 2008 loppuun mennessä. 11. Naantalin Matkailu Oy:n roolin vahvistamiseksi ja sen toiminnan optimoimiseksi tulisi perustaa asiantuntijatyöryhmä, joka aloittaisi toimeksiantonsa mahdollisimman pian ja saisi loppuraportin valmiiksi helmikuun 2008 loppuun mennessä. Keskeisiä kysymyksiä mm. proaktiivisen myynnin resursointi, palveluyritys/myyntiorganisaatio yhteensovittaminen, panostukset markkinoinnissa ja matkailutoimijoiden välinen yhteistyö paikallisesti ja alueellisesti. 12. Teemalomien tuotteistamiseen, paketointiin, marrkkinointiin sekä myyntiin olisi alueelle perustettava matkailualaa laajasti tunteva työryhmä. 13. Muiden kuin ylläolevien ideoiden jalostamiseen tulisi perustaa vuoden 2007 aikana työryhmä, joka antaisi raporttinsa - jossa se ottaa kantaa ideoiden toteuttamiseen tai toteuttamatta jättämiseen sekä alustavat toteuttamissuunnitelmat huhtikuun loppuun 2008 mennessä.

17 17 Liite 1 Naantali pähkinänkuoressa Asukasluku hieman yli Perustamisvuosi 1443 Väestöntiheys 271 as./km2 Taajama-aste 97,2 % Maapinta-ala 51,08 km2 Vesipinta-ala 30,68 km2 Tulovero-% 16,50 Etäisyyksiä: Turku 16 km Helsinki 180 km Tampere 174 km Maarianhamina 124 km Vaasa 330 km Kielisuhde: yksikielinen suomenkielinen kunta suomenkielisiä 97,6 % ruotsinkielisiä 1,6 % muut 0,8 % Naapurikunnat Lemu Masku Merimasku Raisio Rymättylä Turku Ikärakenne

18 v. 18,2 % v. 11,2 % v. 25,1 % v. 30,1 % yli 64 v. 15,3 % Koulutustaso keskiasteen tutkinnon suorittaneita 35,5 % korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 29,7 % Työttömyysaste n. 6 % Naantalilla on seuraavat ystävyyskaupungit Vadstena Ruotsi Bogense Tanska Svelvik Norja Patreksfjördur Islanti Puck Puola Kirovsk Venäjä Elinkeinorakenne palvelut 59,0 % jalostus 34,4 % alkutuotanto 0,3 % muu tai tuntematon 6,3 % Suurimmat työnantajat Neste Oil Fortum, Naantalin voimalaitos Ruukki Finnfeeds Finland Oy Turun Korjaustelakka Naantalin Kylpylä Naantalin kaupunki Yritystoimipaikkoja 665 Liite 2 Tilastoja eri kohteiden kävijämääristä. Lähde

19 19

20 20

Naantalin kaupunki, keskustan kehittäminen Muualta tulleita ideoita 24.1.2007

Naantalin kaupunki, keskustan kehittäminen Muualta tulleita ideoita 24.1.2007 Salovaaran ja Hirsimäen ideoita (Juhani Salovaara on teollinen muotoilija, Miikka Hirsimäki on arkkitehti) Vaihe1: Torin laajennus ja uusi pinnoite, Tullikadun katkaisu läpiajolta, Puiden vähentäminen

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly 2009 Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Visioseminaari 17.4.2012 Aineiston keruu Sähköinen kysely laajalla jakelulla Kysely maaliskuussa, täydentävä kierros huhtikuun

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020)

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020) Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1 Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020) Länsi-Uudenmaan matkailuyrittäjät Kunnat Novago Yrityskehitys Oy Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016

Lisätiedot

Signaalisessio Matkailu

Signaalisessio Matkailu Signaalisessio Matkailu Matkailuala on epäonnistunut Matkailun vaikutus Matkailun osuus koko Suomen bkt:sta 2,8 % 13,8 miljardia Suurempi kuin maa-ja metsätalous Suurempi kuin pankkisektori Suurempi kuin

Lisätiedot

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013 Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI paikka sinun yrityksellesi Imatran Ukonniemen alue houkuttelee niin matkailuyrittäjiä kuin matkailijoitakin. Hyväksytty yleiskaava ja valmis kunnallistekniikka

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Länsi-Turunmaan kaupungin. Strategiatyöryhmän väliraportti

Länsi-Turunmaan kaupungin. Strategiatyöryhmän väliraportti Länsi-Turunmaan kaupungin strategiatyö Strategiatyöryhmän väliraportti Strategia Kuvaus siitä, miten valtuusto haluaa kaupunkia kehitettävän Luo tulevaisuudenkuvan ja osoittaa tavan sen saavuttamiseksi

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA 2010 52 MILJOONAA EUROA.

HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA 2010 52 MILJOONAA EUROA. HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA 2010 52 MILJOONAA EUROA. MENESTYKSEN TARINA Jämsän seudun matkailun menestystarina on syntynyt Hiihtokeskus Himosvuori

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointi 8.5.2014 Eteläisen Suomen matkailuyhteistyöpaja II Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Agenda Lapland

Lisätiedot

Perustietoja Ähtäristä

Perustietoja Ähtäristä Perustietoja Ähtäristä asukasluku 6182 pinta-ala 906 km² 169 järveä elinkeinorakenne: alkutuotanto 10 %, jalostus 26 %, palvelut 64 % valtakunnallisesti tunnettu matkailusta 200 000 kävijää/v E-P:n toiseksi

Lisätiedot

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE Tällä lomakkeella yrittäjä voi Pohjanlahden Rantatien tavaramerkin käyttöoikeutta. Hakemuslomake sisältää kysymyksiä tuotteen, palvelun tai kohteen laadusta,

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys MATKAILU KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys Globaali matkailu 1950 25 miljoonaa kansainvälistä saapumista 2012 1 miljardi

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008 MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat Toimialaraportti 2002-2008 Culminatum Innovation ja Haaga-Perho tutkimuspalvelut Sivu 1 Pääkaupunkiseudun matkailuklusterin toimialan määrittely

Lisätiedot

Kouvolan seudun matkailun master plan. Visioseminaari 17.4.2012

Kouvolan seudun matkailun master plan. Visioseminaari 17.4.2012 Kouvolan seudun matkailun master plan Visioseminaari 17.4.2012 Ohjelma 12.00 Tervetulosanat, toimitusjohtaja Asko Pesonen, Kouvola Innovation Oy 12.15 Kyselyn ja haastatteluiden tuloksia, Hanna Baas, FCG

Lisätiedot

2015-2020 Aktiivinen matkailupalveluista tiedottaminen; Internet, sosiaalinen media, sähköposti, tiedotustilaisuudet.

2015-2020 Aktiivinen matkailupalveluista tiedottaminen; Internet, sosiaalinen media, sähköposti, tiedotustilaisuudet. matkailuohjelma: Toimintasuunnitelman toteuttaminen ja osallistujat Liite 1. Toimenpiteet tarkistetaan vuosittain käytettävissä olevien resurssien mukaan. Toteuttamisaika Toimenpide Osallistujat tunnettuuden

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta Tervetuloa Imatralle! Imatra kartalla Helsinki 257 km Joensuu 197 km Jyväskylä 257 km Kotka 145 km Lappeenranta 37 km Oulu 528 km Rovaniemi 748 km Tampere 312 km

Lisätiedot

E18 ideatyöpajojen satoa Kotkan-Haminan seudulla (13.6. ja 4.9.2012)

E18 ideatyöpajojen satoa Kotkan-Haminan seudulla (13.6. ja 4.9.2012) E18 ideatyöpajojen satoa Kotkan-Haminan seudulla (13.6. ja 4.9.2012) Cursor Oy Jouko Luode 1.10.2012 1 E18-infotilaisuus 13.6.2012 E18-kasvukäytävä ohittamaton mahdollisuus yrittäjälle! Infotilaisuus yrittäjille

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Tapahtumien Hämeenlinna

Tapahtumien Hämeenlinna Tapahtumien Hämeenlinna 20.1.2015 www.linnan.fi Linnan Kehityksen tavoitteena on hankkia kaupunkiin isoja tapahtumia Haemme aktiivisesti kaupunkiin erityyppisiä isoja tapahtumia: Isojen yritysten vuositilaisuudet,

Lisätiedot

05.11.2009 YIT Rakennus Oy Juhani Ylitolonen

05.11.2009 YIT Rakennus Oy Juhani Ylitolonen YIT Rakennus Oy Juhani Ylitolonen Matkailutulon triplaus Kemin kaupungin ja YIT:n yhteistyö SARIUS Palvelut 600 m Keskussairaala Kirkko Koulut, oppilaitokset Päiväkoti Kulttuurikeskus Kauppatori Terveyspysäkki

Lisätiedot

Tytyrin Elämyskaivos

Tytyrin Elämyskaivos Tytyrin Elämyskaivos Mikä on Tytyrin Elämyskaivos? Tytyrin Elämyskaivos Lohjalla on ainutlaatuinen ja kansainvälisesti kiinnostava matkailukohde. Toimivassa kalkkikivikaivoksessa, syvällä maan uumenissa,

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN YHTEISMARKKINOINTI

HÄMEENLINNAN YHTEISMARKKINOINTI HÄMEENLINNAN YHTEISMARKKINOINTI AIKATAULU 05/2014 03/2015 04/2015 05/2015 ESISELVITYS BRÄNDITYÖ MASU + BUDJETTI YHTEISMARKKINOINTI MALLI + SITOUMUKSET TOIMINTA ALKAA TOIMEKSIANTO Kaupunginjohtajan aloitteesta

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNGIN MATKAILUSTRATEGIA

NAANTALIN KAUPUNGIN MATKAILUSTRATEGIA NAANTALIN KAUPUNKI MATKAILUSTRATEGIA 1 NAANTALIN KAUPUNGIN MATKAILUSTRATEGIA NAANTALIN KAUPUNKI MATKAILUSTRATEGIA 2 Johdanto Strategiaan kirjatun visionsa mukaan Naantali on itsenäinen, kestävästi kasvava,

Lisätiedot

gosaimaa yhteismarkkinointi

gosaimaa yhteismarkkinointi gosaimaa yhteismarkkinointi Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta Yhteinen viesti kaikessa markkinoinnissa Syöttöpeliä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKI- MARKKINOINNIN KEHITTÄMISEHDOTUS

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKI- MARKKINOINNIN KEHITTÄMISEHDOTUS HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKI- MARKKINOINNIN KEHITTÄMISEHDOTUS 2.6.2014 1 Sisällys 1. Taustat ja tavoitteet... 1 1.1 Työryhmä ja haastattelut... 1 1.2 Kaupunkimarkkinoinnin merkitys... 1 2. Kaupunkimarkkinoinnin

Lisätiedot

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Kauhava 10.10.2013 Yhteysjohtaja Kristiina Salo Uudenkaupungin kaupunki Uusikaupunki Perustettu 1617 Asukasmäärä 15 499 31.12.2011 Kesämökkejä 3873 Työvoima 6 652

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

Kärkihankkeet 2015-2018

Kärkihankkeet 2015-2018 Matkailun poikkihallinnollinen sateenvarjo- (strateginen) ohjelma Suomi johtavaksi stopover - maaksi Kärkihankkeet 2015-2018 Finrelax- Suomesta hyvinvoin/matkailun kärkimaa Merellinen saaristo kansainvälises/

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ.

18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ. 18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ. PARAS PALVELU 2007 GOLF DIGEST -LEHTI PAY & PLAY PREMIUM Minämäki Aura Masku Naantali Kultaranta Golf Turku Sauvo

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

Matkailukoordinaattori alueellisen yhteistyön edistäjänä

Matkailukoordinaattori alueellisen yhteistyön edistäjänä Matkailukoordinaattori alueellisen yhteistyön edistäjänä Miksi Länsi-Uusimaa, miksei kaikki kunnat erikseen? Länsi- Uusimaa Lahti Region Lahti, Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 177 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet japanilaisten yöpymisistä

Lisätiedot

3.1 Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n roolin ja aseman määrittäminen

3.1 Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n roolin ja aseman määrittäminen JOENSUUN KAUPUNGIN MATKAILUPALVELUSOPIMUS 1. Osapuolet Palvelun tuottaja Karelia Expert matkailupalvelu Oy (0932125-7) Koskikatu 5, 80100 Edustaja Toimitusjohtaja Markku Litja Palvelun tilaaja Edustaja

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

Näkökulmia kiinalaisten matkailun merkitykseen Suomessa nyt ja lähitulevaisuudessa

Näkökulmia kiinalaisten matkailun merkitykseen Suomessa nyt ja lähitulevaisuudessa Näkökulmia kiinalaisten matkailun merkitykseen Suomessa nyt ja lähitulevaisuudessa Kurki-matkailuaamupäivä, Kouvola Projektipäällikkö Olli Hakala Technical Visits China Matkailun ja elämystuotannon Osaamiskeskus

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA! Leirintämatkailualan yksi vahvuus on se, että se työllistää. Sen töiden automatisoinnin mahdollisuudet ovat rajalliset. Työtä ei voida siirtää merkittävissä määrin ulkomailla tehtäväksi. Alan on ennustettu

Lisätiedot

Maksutonta apua kongressihakijalle. Kaiju Pitkänen / Helsinki Convention & Events Bureau 14.1.2016 Messukeskus Helsinki

Maksutonta apua kongressihakijalle. Kaiju Pitkänen / Helsinki Convention & Events Bureau 14.1.2016 Messukeskus Helsinki Maksutonta apua kongressihakijalle Kaiju Pitkänen / Helsinki Convention & Events Bureau 14.1.2016 Messukeskus Helsinki MATKAILU JA KONGRESSIT HELSINGIN KAUPUNGIN ORGANISAATIOSSA Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus

Lisätiedot