Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (10/2010)

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (10/2010) Aihe: Yhteinen maatalouspolitiikka vuoteen 2020: 18. marraskuuta 2010 annettua komission tiedonantoa koskeva valmisteluasiakirja Tämä asiakirja on tiivistelmä muistiosta, jonka toimialayksikkö B on laatinut yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista käsittelevälle työryhmälle ja jonka maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan koordinaattorit hyväksyivät 27. lokakuuta Tämän asiakirjan tavoitteena on helpottaa yhteisen maatalouspolitiikan seuraavaan uudistukseen liittyvää Euroopan parlamentin jäsenten työtä. Siinä analysoidaan yhteisestä maatalouspolitiikasta vuoteen marraskuuta 2010 annettua komission tiedonantoa ja ehdotetaan keskeisiä aiheita koskevaa kysymyssarjaa. CM\ doc PE v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 SISÄLTÖ I YLEISET AIHEET 4 1. Yhteisen maatalouspolitiikan oikeuttaminen: uudet haasteet ja uudet tavoitteet 4 2. Yhteisen maatalouspolitiikan rakenne 5 3. Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen skenaariot 5 4. Siirtymäkausi 6 5. Yhteensopivuus yksinkertaistamisohjelman kanssa 7 6. Kohti julkisiin hyödykkeisiin liittyvää yhteistä maatalouspolitiikkaa 8 II TULEVAT VÄLINEET: SUORAT TUET 8 7. Yleinen lähestymistapa ja suorien tukien jakaminen 8 8. Suorien tukien perustulon osa-alue 9 9. Viherryttävä osa-alue Tuet "alueille, joilla on erityisiä luonnonolosuhteista johtuvia rajoitteita" Jäljelle jäävä valinnainen tuotantoon sidottu tuki Suorien tukien saajat Pienviljelijöille myönnettävät suorat tuet Suorien tukien enimmäismäärän vahvistaminen 13 III TULEVAT VÄLINEET: MARKKINAT Markkinavälineet Euroopan unionin vähävaraisille henkilöille suunnattu elintarvikeapuohjelma Oikeasuuntaiset markkinasignaalit Johdannaismarkkinat 15 PE v /19 CM\ doc

3 IV TULEVAT VÄLINEET: MAASEUDUN KEHITTÄMISPOLITIIKKA (TOINEN PILARI) Maaseudun kehittämisvälineet 15 V VUODEN 2013 SKENAARIOSTA PUUTTUVIA AIHEITA Talousarviota koskevat huolenaiheet Maailman kauppajärjestöä (WTO) koskevat huolenaiheet Elintarvikkeiden turvallisuutta koskevat huolenaiheet Yhteisen maatalouspolitiikan päätöksentekoprosessi 18 CM\ doc 3/19 PE v01-00

4 I YLEISET AIHEET 1. YHTEISEN MAATALOUSPOLITIIKAN OIKEUTTAMINEN: UUDET HAASTEET JA UUDET TAVOITTEET Ehdotukset (3 ja 5 jakso) Maataloudelle asetetaan kolme keskeistä haastetta 18. marraskuuta annetussa tiedonannossa (3 jakso): - Varmistetaan Euroopan kyky huolehtia elintarviketurvasta. Maailmassa, jota yhä enemmän kuvastavat globalisaatio ja suuret hintavaihtelut, on yhteisen maatalouspolitiikan avulla pyrittävä parantamaan maatalousalan kilpailukykyä, lisäämään sen arvo-osuutta elintarvikeketjusta, varmistamaan monipuolinen ja laadukas elintarvikkeiden tarjonta sekä puuttumaan matalaan tulotasoon talouskriisin yhteydessä. - Tuetaan maataloutta mukautumisessa ilmastonmuutokseen sekä osallistumisessa ilmastonmuutoksen torjuntaan (hiilen talteenoton, biomassan tuotannon ja kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisen avulla) ja tarttumisessa ympäristöhaasteisiin (kuten maan, veden ja ilman laadun huononeminen sekä monimuotoisuuden heikkeneminen). - Lievennetään alueellista epätasapainoa parantamalla maaseutualueiden elinvoimaa ja taloudellisia mahdollisuuksia "erityisesti maaseutuvaltaisilla alueilla". Näiden haasteiden perusteella on asetettu kolme tavoitetta, joista jokaiseen sisältyy vielä osatavoitteita (5 jakso): - Elinkelpoinen ruoan tuotanto. Tämä tavoite jakautuu kolmeen poliittiseen osatavoitteeseen: myötävaikutetaan maataloustuloon ja rajoitetaan sen vaihtelua, parannetaan maatalousalan kilpailukykyä ja sen neuvotteluasemaa elintarvikeketjussa ja säilytetään maataloustuotannon alueellinen jakautuminen myös alueilla, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia rajoitteita ja joita uhkaa maan viljelykäytöstä poistamisen riski. - Luonnonvarojen kestävä hoito ja ilmastotoimet. Tämä tavoite koostuu kolmesta osaalueesta: turvataan ympäristöön liittyvien julkishyödykkeiden tarjonta, edistetään vihreää kasvua innovoinnilla ja jatketaan ilmastonmuutokseen liittyviä lievennys- ja mukautustoimia. - Tasapainoinen alueiden käytön kehitys. Tämä tavoite puolestaan jakautuu kolmeen maaseudun kehittämisen osatavoitteeseen: tuetaan maaseudun työllisyyttä, edistetään maaseudun talouden monipuolisuutta ja tuetaan maatalousjärjestelmien rakenteellista moninaisuutta parantamalla edellytyksiä pientilojen ja paikallisten markkinoiden kannalta. PE v /19 CM\ doc

5 1. YHTEISEN MAATALOUSPOLITIIKAN TAVOITTEITA KOSKEVAT KYSYMYKSET Miten näitä tiedonannossa esitettyjä monenlaisia tavoitteita priorisoidaan rahoitusta myönnettäessä? Miten uudet tavoitteet liittyvät yhteisen maatalouspolitiikan kahteen pilariin ja niiden sisäisiin mekanismeihin? Miten tämä kaikki liittyy erityisesti parempaan kohdentamiseen? Aiotaanko uudistuksen tässä vaiheessa määritellä tulevalle yhteiselle maatalouspolitiikalle toimintalinja, jossa painopistettä siirrettäisiin maataloudesta ja taloudellisista näkökohdista ympäristöön liittyviin ja alueellisiin ja jopa sosiaalisiin tavoitteisiin? Mitä voisi seurata siitä, jos yhteisen maatalouspolitiikan nykyistä tilannetta ei pystyttäisi muuttamaan ja politiikan tehokkuuden parantaminen ja yhteisen maatalouspolitiikan talousarvion oikeuttaminen epäonnistuisi. 2. YHTEISEN MAATALOUSPOLITIIKAN RAKENNE Ehdotukset (6.1 jakso) Tiedonannossa säilytetään molemmat pilarit: vuosittaiset suorat tuet ja markkinatoimenpiteet ensimmäisessä pilarissa sekä monivuotiset maaseudun kehittämistoimenpiteet toisessa pilarissa. 2. YHTEISEN MAATALOUSPOLITIIKAN RAKENNETTA KOSKEVAT KYSYMYKSET Voidaanko olettaa, että "yhteisrahoitus" aiotaan rajoittaa koskemaan yksinomaan toista pilaria? Jos pilarien määrittelyn on tarkoitus perustua pilarien tavoitteisiin, eikö olisi loogista perustaa kolmas pilari markkinatoimenpiteille? 3. YHTEISEN MAATALOUSPOLITIIKAN UUDISTUKSEN SKENAARIOT Ehdotus (6.2 jakso) Mahdollisina toimintalinjoina esitellään kolme toimintavaihtoehtoa, joiden vaikutukset analysoidaan ennen lopullisten päätösten tekoa: - Vaihtoehto 1 jatkuvuus (nykyinen yhteinen maatalouspolitiikka asteittaisin mukautuksin): Tässä vaihtoehdossa pyrittäisiin ainoastaan poistamaan tiettyjä eroja, jolloin esimerkiksi suorat tuet pyrittäisiin jakamaan jäsenvaltioiden kesken ja CM\ doc 5/19 PE v01-00

6 viljelijöiden kesken nykyistä tasapuolisemmin. Tässäkin yhteydessä uudelleenjakoa rajoitettaisiin, jotta voitaisiin varmistaa nykyisen yhteisen maatalouspolitiikan jatkuvuus ja vakaus. - Vaihtoehto 2 kehitys (yhteisen maatalouspolitiikan tasapainoinen uudistus): Toisessa vaihtoehdossa yhteiseen maatalouspolitiikkaan tehtäisiin huomattavia muutoksia etenkin keskittämällä toimet entistä paremmin ensisijaisiin tavoitteisiin. Näin pyrittäisiin varmistamaan, että maatalouspolitiikka on entistä kestävämmällä pohjalla ja että sillä luodaan uusi tasapaino politiikan eri tavoitteiden, viljelijöiden ja jäsenvaltioiden välille. Tässä vaihtoehdossa parannettaisiin menojen tehokkuutta ja korostettaisiin EU:n luomaa lisäarvoa (ks. 20 jakso). - Vaihtoehto 3 jakautuminen (maaseutupolitiikka ja maatalouden ympäristöpolitiikka): Tämä kauaskantoinen uudistus toisi mukanaan muita vaihtoehtoja suurempia muutoksia. Tällöin siirryttäisiin tulotuesta ja useimmissa tapauksissa myös markkinatoimenpiteistä muihin tukimuotoihin ja ensisijaisiksi otettaisiin yhteisen maatalouspolitiikan taloudellisen ja sosiaalisen ulottuvuuden sijaan tavoitteet, jotka liittyvät ympäristöön ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. 3. SKENAARIOITA KOSKEVAT KYSYMYKSET Onko toinen vaihtoehto komission mielestä paras mahdollisuus? Missä määrin voidaan ottaa huomioon ominaisuus, jonka osalta kaikki kolme vaihtoehtoa ovat keskenään erilaisia, eli ensimmäisen pilarin kautta maksettavien uuden mallin mukaisten suorien tukien osatekijöiden keskinäiset voimasuhteet? Missä määrin jäsenvaltiot voivat tämän olettamuksen nojalla osallistua eri vaihtoehtoja koskevan lopullisen päätöksen tekemiseen? Arvioidaanko säädösehdotusten liitteenä olevassa vaikutustenarvioinnissa kaikki kolme vaihtoehtoa erikseen vai voidaanko arviointiin ottaa mukaan ratkaisuja, joihin yhdistettäisiin tiettyjä näkökohtia eri vaihtoehdoista? 4. SIIRTYMÄKAUSI Ehdotus (6.1 jakso) Tiedonannossa ei viitata uuden yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanoa koskevaan siirtymäaikaan. Siinä mainitaan kuitenkin komission aikomus välttää "suuret haitalliset muutokset" ensimmäisessä pilarissa. Siinä ehdotetaan vaihtoehtoa, joka on "järjestelmä, joka rajoittaisi jäsenvaltioiden voittoja ja tappioita takaamalla, että viljelijät saavat kaikissa jäsenvaltioissa keskimäärin tietyn vähimmäisosuuden suorien tukien EU-tason keskiarvosta". Tiedonannossa ehdotetaan puolueettomien perusteiden käyttöä maaseudun kehittämistuen jaossa (toinen pilari) jäsenvaltioiden kesken "ilman että aiheutettaisiin suurta häiriötä nykyiselle järjestelmälle". PE v /19 CM\ doc

7 4. SIIRTYMÄKAUTTA KOSKEVAT KYSYMYKSET Miten pitkä aika uusien mekanismien käyttöönottoon on tarkoitus varata? Mihin mekanismeihin mahdolliset siirtymäjärjestelyt vaikuttavat? Voivatko jäsenvaltiot päättää siitä, miten nopeasti ensimmäiseen pilariin kuuluvaa tukijärjestelmää koskevat muutokset toteutetaan? 5. YHTEENSOPIVUUS YKSINKERTAISTAMISOHJELMAN KANSSA Ehdotus (1 ja 6.1 jakso sekä liite) Tiedonannossa tehdään erityisiä viittauksia pääasiassa täydentäviä ehtoja, markkinatoimenpiteitä ja maaseudun kehittämistä koskevaan yksinkertaistamiseen. Ensimmäisessä niistä ehdotetaan, että viljelijöille ja viranomaisille esitettäisiin yksinkertaisemmat ja kattavammat säännöt vesittämättä kuitenkaan täydentävien ehtojen ydinajatusta. Toisessa mainitaan, että nykyisiä markkinavälineitä olisi "virtaviivaistettava ja yksinkertaistettava". Kolmannessa ehdotetaan, että yhteisissä seuranta- ja arviointisäännöissä esitettyjä indikaattoreita olisi yksinkertaistettava. Yksinkertaistamiseksi tehtävän työn jatkamisen mainitaan myös olevan olennaisen tärkeää ehdotettujen toimenpiteiden valvottavuuden kannalta. 5. KYSYMYKSET YHTEENSOPIVUUDESTA YKSINKERTAISTAMISOHJELMAN KANSSA Missä määrin ehdotukset, jotka koskevat monitasoista ensimmäistä pilaria (ja siihen sisältyviä pakollisia ja valinnaisia osia), tukien enimmäismäärän vahvistamista ja palkkatyöhön liittyviä mukautuksia sekä pienviljelijöille maksettavia erityistukia, ovat yksinkertaistamisohjelman mukaisia? Missä määrin ehdotus, joka koskee tuen kohdentamista kokonaan "aktiiviviljelijöille" sopii vastaavasti yhteen yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamiseen tähtäävien pyrkimysten kanssa, kun otetaan huomioon, että tarkka määritteleminen ja määritelmän edellytysten täyttäminen saattaa olla vaikeaa? Miksi yleisluonteisessa pinta-alaperusteisessa tukijärjestelmässä olisi säilytettävä oikeuksien monimutkainen luonne? CM\ doc 7/19 PE v01-00

8 6. KOHTI JULKISIIN HYÖDYKKEISIIN LIITTYVÄÄ YHTEISTÄ MAATALOUSPOLITIIKKAA Ehdotus (1, 2, 3, 4, 5 ja 6 jakso sekä liite) Yksi ehdotuksen strategisista päämääristä on tukea viljelijäyhteisöä, joka tarjoaa Euroopan kansalaisille monipuolisen valikoiman laatuelintarvikkeita tuottaen ne kestävästi ja ympäristöön, veteen ja eläinten hyvinvointiin liittyvien Euroopan unionin tavoitteiden mukaisesti. Tiedonannon keskeisenä periaatteena on, että kun "aktiiviviljelijöitä" palkitaan heidän yhteiskunnalle tarjoamistaan kollektiivisista palveluista, tuen vaikuttavuus ja tehokkuus lisääntyvät ja yhteinen maatalouspolitiikka saa lisäoikeutusta. Edellä kuvatun tavoitteen saavuttamiseksi ehdotetaan, että yhteiseen maatalouspolitiikkaan olisi sisällyttävä nykyistä vihreämpi ja oikeudenmukaisemmin jaettu ensimmäinen pilari ja kilpailukykyyn ja innovointiin sekä ilmastonmuutokseen ja ympäristökysymyksiin enemmän painottuva toinen pilari. 6. JULKISIA HYÖDYKKEITÄ KOSKEVAT KYSYMYKSET Miksei eläinten hyvinvointia ole otettu mukaan "viherryttävää" osa-aluetta koskeviin vaatimuksiin? Miten voidaan arvioida, kuinka tehokasta kahden edellä mainitun pilarin mekanismien välinen julkisten hyödykkeiden tarjoaminen on? II TULEVAT VÄLINEET: SUORAT TUET 7. Yleinen lähestymistapa ja suorien tukien jakaminen Ehdotus (1, 2 ja 6.1 jakso) Tiedonannossa tehdään selväksi, että tarvitaan nykyistä vihreämpi ja oikeudenmukaisemmin jaettu ensimmäinen pilari (1 jakso). Komissio ehdottaa näin ollen tuotannosta irrotettujen tukien nykyisen muodon mukauttamista. Näiden tukien katsotaan periaatteessa jo nyt muodostavan perustulotuen sekä tarjoavan eurooppalaisen yhteiskunnan toivomat julkiset perushyödykkeet (2 jakso). Tulevan ensimmäisen pilarin olisi perustuttava sellaiseen tukimalliin, että tuki maksettaisiin vuosittain kaikille aktiiviviljelijöille ja se mukautettaisiin kahden perustavoitteen perusteella: - suorien tukien tasapuolisemman jaon saavuttaminen PE v /19 CM\ doc

9 - tuen suunnitteleminen uudelleen ja kohdentaminen paremmin, jotta se täyttäisi taloudelliset (perustulotuki), ympäristöön liittyvät (julkisten ympäristöhyödykkeiden tarjoaminen) ja alueelliset tehtävänsä entistä paremmin. Tiedonannossa ehdotetaan jakamista koskevan tavoitteen osalta järjestelmä, joka rajoittaisi jäsenvaltiokohtaisten määrärahojen voittoja ja tappioita "takaamalla, että viljelijät saavat kaikissa jäsenvaltioissa keskimäärin tietyn vähimmäisosuuden suorien tukien EU-tason keskiarvosta". Toisen tavoitteen osalta uudet suorat tuet koostuvat neljästä keskeisestä osa-alueesta: perustulon osa-alue, viherryttävä osa-alue, lisätulotuet "alueilla, joilla on erityisiä luonnonolosuhteista johtuvia rajoitteita" ja valinnainen tuotantoon sidottu rajoitettu tuki (ks. liite). Kilpailukyvyn ja maaseudun elinvoiman parantamiseksi ja paperityön vähentämiseksi ehdotetaan yksinkertaista, erityisesti pienviljelijöille kohdennettua tukijärjestelmää. Tiedonannossa esitetään myös erityinen tavoite, joka koskee täydentävien ehtojen yksinkertaistamista. Se on yleisesti ottaen tärkeimmän tavoitteen eli yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamisen mukainen. 7. YLEISTÄ LÄHESTYMISTAPAA JA SUORIEN TUKIEN JAKAMISTA KOSKEVAT KYSYMYKSET Mitkä ovat puolueettomat perusteet (esimerkiksi maatalouden lopullinen tuotos, maatalousmaa, maatalouden työpaikat), joiden mukaan suoriin tukiin varatut määrärahat jaetaan jäsenvaltioiden kesken? Miten ehdotettu järjestelmä, joka rajoittaisi "jäsenvaltioiden voittoja ja tappioita takaamalla, että viljelijät saavat kaikissa jäsenvaltioissa keskimäärin tietyn vähimmäisosuuden suorien tukien EU-tason keskiarvosta", toimii käytännössä? Miten uuden suoran tuen neljän osa-alueen menoihin varatut määrärahat tasapainotetaan keskenään? Kuinka paljon joustovaraa jäsenvaltioille sallitaan suoran tuen neljän eri osaalueen täytäntöönpanossa? 8. SUORIEN TUKIEN PERUSTULON OSA-ALUE Ehdotus (6.1 jakso) Perustulotuki myönnetään tuotannosta irrotettuna suorana perustukena, joka olisi maksettava jäsenvaltiossa (tai alueella) yhtenäisesti kaikille viljelijöille. Tuen perustana olisivat siirtokelpoiset oikeudet, jotka on aktivoitava yhdistämällä ne tukikelpoiseen maatalousmaahan, sekä täydentävien ehtojen täyttäminen. CM\ doc 9/19 PE v01-00

10 8. KYSYMYKSET SUORIEN TUKIEN PERUSTULON OSA-ALUEESTA (ENSIMMÄINEN PILARI) Mille olettamuksille maan tukikelpoisuus perustuu tällä osa-alueella? Mikä on tämän osa-alueen painoarvo ehdotetussa mallissa? 9. VIHERRYTTÄVÄ OSA-ALUE Ehdotus (6.1 jakso ja liite) Tiedonannon mukaan komission ehdottamiin uudistuksiin kuuluu olennaisena osana "yhteisen maatalouspolitiikan ympäristökelpoisuuden lisääminen sisällyttämällä suoriin tukiin pakollinen "viherryttävä" osa, jolla tuettaisiin koko EU:n alueella toteutettavia ympäristötoimenpiteitä". Tällaiseen "viherryttävään osaan" kuuluvat toimet "voisivat olla yksinkertaisia, yleisluonteisia, sopimukseen perustumattomia yksivuotisia ympäristötoimia, jotka menevät täydentäviä ehtoja pidemmälle" (1.6 jakso). Tämän osan puitteissa myönnettävä lisätuki perustuisi näiden toimien toteuttamisesta aiheutuviin ylimääräisiin kustannuksiin (liite). Tiedonannon mukaan olisi myös analysoitava mahdollisuuksia ottaa huomioon nykyisiä Natura alueita koskevat vaatimukset ja edistää tietyiltä osin hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten täyttymistä. 9. KYSYMYKSET SUORIEN TUKIEN VIHERRYTTÄVÄSTÄ OSA-ALUEESTA Miten viherryttävässä osa-alueessa huomioon otettavat Natura alueita koskevat vaatimukset ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset aiotaan täyttää? Mitkä ovat perustulon osa-alueeseen kuuluvien täydentävien ehtojen, viherryttävään osa-alueeseen kuuluvien ympäristövaatimusten ja toiseen pilariin kuuluvien entistä paremmin kohdennettujen maatalouden ympäristötoimenpiteiden tavoitteiden väliset erot? Miten komissio perustelee näkemystään siitä, että julkisten ympäristöhyödykkeiden tarjoaminen ehdotetulla ensimmäiseen pilariin kuuluvalla uudella "viherryttävällä" osa-alueella on tehokkaampaa, kuin jos samat määrärahat kohdennettaisiin uudelleen toiseen pilariin kuuluviin asianmukaisesti kohdennettuihin järjestelmiin? PE v /19 CM\ doc

11 10. TUET "ALUEILLE, JOILLA ON ERITYISIÄ LUONNONOLOSUHTEISTA JOHTUVIA RAJOITTEITA" Ehdotus (6.1 jakso ja liite) Suorien tukien ehdotetun uuden järjestelmän kolmannella osa-alueella on määrä myöntää lisätulotukea pinta-alatuen muodossa sellaisten alueiden kaikille viljelijöille, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia erityisiä rajoitteita. Tämä tuki annettaisiin toisen pilarin nojalla myönnetyn tuen täydennykseksi. 10. KYSYMYKSET TUESTA "ALUEILLE, JOILLA ON ERITYISIÄ LUONNONOLOSUHTEISTA JOHTUVIA RAJOITTEITA" Onko epäsuotuisien alueiden uusi luokitus valmis ennen yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuutta koskevia säädösehdotuksia? Mitkä osat epäsuotuisien alueiden viljelijöille myönnettävästä tuesta jäävät toisen pilarin piiriin? 11. JÄLJELLE JÄÄVÄ VALINNAINEN TUOTANTOON SIDOTTU TUKI Ehdotus (6.1 jakso ja liite) Neljäs taso olisi valinnainen tuotantoon sidottu rajoitettu tuki, jota voidaan myöntää edelleen "erityisongelmien huomioon ottamiseksi joillakin sellaisilla alueilla, joilla pidetään tietyntyyppistä maataloutta erityisen tärkeänä taloudellisista ja/tai sosiaalisista syistä". 11. VALINNAISTA TUOTANTOON SIDOTTUA TUKEA KOSKEVAT KYSYMYKSET Mitkä nykyisen 68 artiklan mukaiset osat kuuluvat tuotantoon sidottuun uuteen valinnaiseen tukeen? Annettaisiinko tältä osa-alueelta tukea karjankasvattajille, joilla ei ole tukikelpoisia hehtaareja, jatkona nykyiselle tilanteelle? 12. SUORIEN TUKIEN SAAJAT Ehdotus (4 ja 6.1 jakso) Tiedonannossa ehdotetaan tuen kohdentamista "aktiiviviljelijöille", millä vastattaisiin Euroopan tilintarkastustuomioistuimen esittämään arvosteluun. CM\ doc 11/19 PE v01-00

12 12. SUORIEN TUKIEN SAAJIA KOSKEVAT KYSYMYKSET Miten komissio aikoo määritellä ja kohdentaa paremmin "aktiiviviljelijöille" myönnettävän tuen? Kun otetaan huomioon painopisteen siirtäminen julkisten hyödykkeiden tarjoamiseen, olisiko määritelmän oltava kattavampi ja käsitettävä kaikki maata aktiivisesti hoitavat henkilöt? Miksei komissio ole ehdottanut EU:n laajuista vapaaehtoista kehystä, jossa määriteltäisiin eurooppalainen perussääntö "viljelijöille" ja/tai yhteisen maatalouspolitiikan tukien "ensisijaisille edunsaajille? Mitkä seuraavista nykyisistä edunsaajaryhmistä komissio haluaa sulkea pois tällä aloitteella: tukea hakevat vuokranantajat, hyväntekeväisyysjärjestöt tai trustit, joilla on hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten mukaisesti pidettävää maata, tai eriytyneet yritykset, joiden saamat tulot ovat pääasiassa muualta kuin maataloustoiminnasta? 13. PIENVILJELIJÖILLE MYÖNNETTÄVÄT SUORAT TUET Ehdotus (3.3 ja 5 jakso tavoite 3 sekä 6.1 jakso) Alueellista tasapainoa koskevissa tiedonannon jaksoissa (3.3 ja 5 jakso tavoite 3) korostetaan maatalousjärjestelmien rakenteellista moninaisuutta ja maaseudun työllisyyden merkitystä maaseutualueiden yhteiskuntarakenteen perustana. Pientiloilla on tässä yhteydessä erityinen merkitys, koska ne vaikuttavat maaseutualueiden vetovoimaan ja identiteettiin. Tiedonannon tavoitteena on parantaa edellytyksiä pientilojen kannalta ja kehittää paikallisia markkinoita. Tiedonannossa ehdotetaan myös, että (ensimmäiseen pilariin) perustettaisiin erityisesti pienviljelijöille kohdennettu uusi tukijärjestelmä pienviljelijöiden kilpailukyvyn ja maaseudun elinvoiman parantamiseksi ja paperityön vähentämiseksi (6.1 jakso). 13. PIENVILJELIJÖITÄ KOSKEVAT KYSYMYKSET Mikä on "pienviljelijän" tarkka määritelmä? Onko käsite "pienviljelijä" tässä yhteydessä omavaraistilan tai osittaisen omavaraistilan synonyymi? Lasketaanko pienviljelijöille myönnettävä ensimmäiseen pilariin kuuluva tuki perustulotuen osuuden perusteella? PE v /19 CM\ doc

13 14. SUORIEN TUKIEN ENIMMÄISMÄÄRÄN VAHVISTAMINEN Ehdotus (6.1 jakso ja liite) Tiedonannossa ehdotetaan enimmäismäärän käyttöönottoa suurten yksittäisten tilojen saamien suorien tukien yhteydessä. Paljon työntekijöitä työllistäville suurille tiloille voitaisiin kuitenkin myöntää poikkeuksia ottamalla niiden osalta huomioon palkkatyön määrä. 14. SUORIEN TUKIEN ENIMMÄISMÄÄRÄN VAHVISTAMISTA KOSKEVAT KYSYMYKSET Miksi enimmäismäärät vahvistetaan yksinomaan perustulon osa-alueella? Mikä olisi perustulotukeen sovellettavan enimmäismäärän kynnysarvo? Miten "palkkatyön määrään" perustuvaa poikkeusta voitaisiin soveltaa käytännössä? Koska aiempia ehdotuksia enimmäismäärän vahvistamisesta on vastustettu jäsenvaltioissa, joissa suuria tiloja esiintyy eniten, on kysyttävä, miten komissio aikoo varmistaa, että tämän ehdotuksen sisältö päätyy lopulliseen uudistukseen. III TULEVAT VÄLINEET: MARKKINAT 15. MARKKINAVÄLINEET Ehdotus (6.1 jakso) Tiedonannossa hahmotellaan kolmea toiminta-alaa, jotka koskevat markkinatoimenpiteitä: - Yhteisen markkinajärjestelyn (YMJ:n) mahdolliset mukautukset, kuten interventiojakson pidentäminen ja häiriölausekkeiden ja yksityisen varastoinnin soveltaminen uusiin tuotteisiin. Tällaisia markkinatoimenpiteitä, erityisesti julkisia interventioita, olisi käytettävä vain turvaverkkona hintakriisien ja mahdollisten markkinahäiriöiden yhteydessä. - Vuoden 2010 loppuun mennessä esitettävä "laatupaketti" parantaisi lisäksi viljelijöiden mahdollisuuksia edistää maataloustuotteiden laatua ja ominaisuuksia koskevaa kuluttajille suunnattavaa tiedottamista. - Tiedonannon mukaan elintarvikeketjun toimivuutta on parannettava. Tiedonannossa luetellaan keskeisiä kysymyksiä, kuten neuvotteluvoiman epätasapaino, sopimussuhteet, maatalousalan rakenneuudistuksen ja vakauttamisen tarve, avoimuus ja maatalouden johdannaismarkkinoiden toimivuus. Vuoden 2010 loppuun mennessä esitettävässä maitopaketissa on määriteltävä nämä toimenpiteet. CM\ doc 13/19 PE v01-00

14 15. MARKKINAVÄLINEITÄ KOSKEVAT KYSYMYKSET Voidaanko turvaverkot ja muut markkinatoimenpiteet korvata riskinhallinnan työkalupakilla ja maatalouden johdannaismarkkinoilla? Ulotetaanko maitoalaa varten ehdotetut elintarvikeketjun toimivuuden parantamiseen tarkoitetut uudet mekanismit muille aloille? Sisällytetäänkö markkinatoimenpiteitä koskevassa jaksossa mainittu johdannaismarkkinoiden tuleva kehys yhteiseen markkinajärjestelyyn? Miksei riskinhallinnan työkalupakkia oteta mukaan yhteiseen markkinajärjestelyyn? 16. EUROOPAN UNIONIN VÄHÄVARAISILLE HENKILÖILLE SUUNNATTU ELINTARVIKEAPUOHJELMA Ehdotus (4 jakso) Tiedonannossa mainitaan vain alaviitteessä, että yhteinen maatalouspolitiikka on mukana "Euroopan köyhyydentorjuntafoorumia" koskevassa EU:n lippulaiva-aloitteessa, joka kuuluu Eurooppa strategiaan osallistava kasvu. 16. KYSYMYKSET EUROOPAN UNIONIN VÄHÄVARAISILLE HENKILÖILLE SUUNNATUSTA ELINTARVIKEAPUOHJELMASTA Missä määrin on mahdollista saattaa tulevaa yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevien ehdotusten puitteissa terveellisempi ruokavalio etenkin köyhimpien kuluttajien saataville EU:ssa? Kuuluuko myös uuteen yhteiseen maatalouspolitiikkaan nykyinen köyhille suunnattu elintarvikeapujärjestelmä? Olisiko aiheellista ottaa tämä ohjelma käyttöön yhteisessä markkinajärjestelmässä? 17. OIKEASUUNTAISET MARKKINASIGNAALIT Ehdotus (5 ja 6.1 jakso) Tiedonannossa esitetään osana tavoitetta 1: "Elinkelpoinen ruoan tuotanto", että maatalousalan arvo-osuutta elintarvikeketjusta on lisättävä valtasuhteiden epätasapainon korjaamiseksi, koska maatalousala on hajanainen verrattuna elintarvikeketjun muihin aloihin. Tiedonannossa viitataan vuoden 2009 maitomarkkinoiden kriisiin ja esitetään, että elintarvikeketjun toiminnan osalta olisi otettava käyttöön uusia politiikan elementtejä. PE v /19 CM\ doc

15 17. OIKEASUUNTAISIA MARKKINASIGNAALEJA JA JOHDANNAISMARKKINOITA KOSKEVAT KYSYMYKSET Voidaanko "maitopakettia" pitää edelläkävijänä ja ulotetaanko siinä olevat säännökset koskemaan myös muita aloja? 18. JOHDANNAISMARKKINAT Ehdotus (6.1 jakso) Markkinatoimenpiteitä koskevassa tiedonannon jaksossa maatalouden johdannaismarkkinoiden toimivuus luetaan kuuluvaksi keskeisiin tavoitteisiin. 18. JOHDANNAISMARKKINOITA KOSKEVAT KYSYMYKSET Sisällytetäänkö johdannaismarkkinoiden kehittäminen, jota tiedonannossa ehdotetaan markkinatoimenpiteitä koskevassa jaksossa, yhteiseen markkinajärjestelyyn? Mikä on maatalouden johdannaismarkkinoiden toimivuutta koskevan ehdotuksen suhde OTC-johdannaisia koskevaan komission ehdotukseen? Miten ehdotuksessa pyritään kannustamaan viljelijöitä käyttämään näitä työkaluja? IV TULEVAT VÄLINEET: MAASEUDUN KEHITTÄMISPOLITIIKKA (TOINEN PILARI) 19. MAASEUDUN KEHITTÄMISVÄLINEET Ehdotus (6.1 jakso ja liite) Maaseudun kehittämispolitiikkaa koskevissa ehdotuksissa esitetään aiheiden luettelon laajentamista ja annetaan uutta painoarvoa innovoinnille. Ehdotusten mukaan lisättäisiin myös toimenpiteiden lukumäärää ja riskinhallinnan työkalupakki otettaisiin mukaan valikoimaan. Tällaista "työkalupakkia" käytettäisiin käsiteltäessä tuloihin liittyvää epävarmuutta ja markkinavaihteluja. Se tarjoaisi jäsenvaltioille tuotantoon ja tuloihin liittyvien riskien hallitsemiseksi erilaisia välineitä, kuten uusi WTO:n vihreän laatikon kanssa yhteensopiva tulojen vakauttamisväline tai tehokkaammin tuetut vakuutus- ja sijoitusrahastot. Tiedonannossa ehdotetaan myös tehokkaita täytäntöönpanomekanismeja. Siinä esitetään, että nykyiset toimenpiteet neljässä toimintalinjassa kohdennettaisiin keskenään eri tavalla asettamalla määrällisiä tavoitteita EU:n tasolla ja ohjelmien tasolla. Kytkemällä ne kannustimiin voitaisiin tuloksia painottaa entistä paremmin. Paikallisen lähestymistavan CM\ doc 15/19 PE v01-00

16 mahdolliset edut mainitaan edellä. Tiedonannossa korostetaan, että on tärkeää parantaa maaseudun kehittämispolitiikan ja muiden EU:n politiikkojen keskinäistä yhtenäisyyttä ja että voitaisiin ajatella EU:n varoihin sovellettavaa yhteistä strategista kehystä. Siinä ehdotetaan myös, että yhteisissä seuranta- ja arviointisäännöissä esitettyjä indikaattoreita olisi tätä tarkoitusta varten sekä yksinkertaistettava että parannettava. Tiedonannossa ehdotetaan, että olisi harkittava puolueettomien perusteiden käyttöä tulevassa maaseudun kehittämistuen jaossa, vaikka siinä ei komission mielestä saisi aiheuttaa "suurta häiriötä" nykyiselle järjestelmälle. 19. MAASEUDUN KEHITTÄMISPOLITIIKKAA KOSKEVAT KYSYMYKSET Tiedonannossa ei mainita maaseudun kehittämisen toimintalinjoja. Tarkoittaako tämä, että ne korvataan ensisijaisilla tavoitteilla tai toimenpiteillä? Jos näin on, mitkä tavoitteet määritellään ensisijaisiksi tavoitteiksi ja mitä toimenpiteet ovat? Kun osa maatalouden ympäristötoimenpiteistä siirretään ensimmäiseen pilariin, tehdäänkö samalla myös resurssien siirto? Miten komissio aikoo asettaa määrällisiä tavoitteita EU:n tasolla ja ohjelmien tasolla maaseudun kehittämiseen liittyvien aloitteiden arvioimiseksi? Yhdistetäänkö tavoitteet yleisiin painopisteisiin vai erilaisiin käytettävissä oleviin toimenpiteisiin? Miten indikaattoreihin perustuva seurantajärjestelmä pannaan täytäntöön erityistoimenpiteiden osalta? Miten ehdotettu arviointiin liittyvä kannustinjärjestelmä toimii käytännössä? Miten ehdotettu suoritusvaraus pantaisiin täytäntöön ja onko odotettavissa, että resurssit liikkuisivat sen käytön yhteydessä jäsenvaltiosta toiseen? Miten komissio aikoo pitää erillään maaseudun kehittämispolitiikan piiriin jäävät epäsuotuisten alueiden tuet ja ensimmäiseen pilariin kuuluviksi ehdotetut tuet "alueille, joilla on erityisiä luonnonolosuhteista johtuvia rajoitteita" sekä estää niiden päällekkäisyyden? Mitä puolueettomia perusteita olisi käytettävä toiseen pilariin kuuluvien tulevien määrärahojen myöntämisen perustana? Mille ajalle olisi määrättävä rajoitukset, jotka koskevat jakoperusteiden muuttamisesta johtuvan määrärahojen uudelleenjaon aiheuttamaa "suurta häiriötä"? Miksei riskinhallinnan työkalupakkia sisällytetä ensimmäiseen pilarin toisen pilarin sijasta? Kuinka paljon resursseja aiotaan alustavan vaikutusten arvioinnin perusteella siirtää nykyisistä maaseudun kehittämisen tavoitteista uuteen innovointiteemaan? PE v /19 CM\ doc

17 V VUODEN 2013 SKENAARIOSTA PUUTTUVIA AIHEITA 20. TALOUSARVIOTA KOSKEVAT HUOLENAIHEET Ehdotus (1, 3.3, 5 ja 6.1 jakso) Tiedonannossa ei mainita uuden yhteisen maatalouspolitiikan talousarviota koskevia huolia mutta pyritään edistämään maatalouden EU:n tason rahoitusta (5 jakso). Yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevassa tiedonannossa mainitaan yleisesti talousarvion kokonaistarkastelua koskeva tiedonanto (1 jakso) ja muistutetaan EU:n menojen "lisäarvoperiaatteesta" (6.1 ja 6.2 jakso). Siinä myös puolletaan ensimmäisestä ja toisesta pilarista myönnettävien tukien "oikeudenmukaista jakoa" jäsenvaltioiden ja viljelijöiden kesken (1, 3.3 ja 6.1 jakso). 20. KYSYMYKSET TALOUSARVIOTA KOSKEVISTA HUOLENAIHEISTA Miten ensimmäisestä pilarista myönnettävät määrärahat jaetaan jäsenvaltioiden kesken? Missä määrin jäsenvaltioiden keskenään erilaisten kustannusrakenteiden huomioon ottamiseksi tehtävä tuen määrien mukauttaminen olisi ristiriitainen koheesiopolitiikan periaatteisiin nähden? Miten ensimmäisen pilarin jäsenvaltiokohtaiset määrärahat jakautuvat ehdotettujen tuen osa-alueiden kesken? Miten ensimmäiseen pilariin kuuluvia erilaisia tulotukitavoitteita ja julkisten hyödykkeiden tarjoamista priorisoidaan rahoitusta myönnettäessä? Miten komission näkemykset niiden tukien yhteisrahoittamisesta, joita myönnetään ensimmäisen pilarin kautta alueille, joilla on erityisiä luonnonolosuhteista johtuvia rajoitteita, ovat muuttuneet? Mille nykyisille maaseutua koskeville menoille on aiheellista antaa EU:n tason tukea ja mitkä voidaan puolestaan jättää jäsenvaltioiden tuen varaan? Onko aiheellista toteuttaa aluepolitiikan puitteissa maaseudun koheesio-ohjelmia Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston toimenpiteiden täydennykseksi? 21. MAAILMAN KAUPPAJÄRJESTÖÄ (WTO) KOSKEVAT HUOLENAIHEET Ehdotus (3.1 ja 6.1 jakso) Tiedonannossa todetaan, että EU:n maatalous joutuu nykyään toimimaan kilpailuympäristössä, sillä maailmantalous on yhä integroidumpaa ja kauppajärjestelmä muuttuu entistä vapaammaksi (3.1 jakso). Tämän kehityssuunnan odotetaan jatkuvan tulevina vuosina, kun edessä on mahdollisesti Dohan neuvottelukierroksen päättäminen ja parhaillaan neuvoteltavina olevien kahdenvälisten ja alueellisten sopimusten tekeminen (3.1 jakso). Tiedonannossa ei kuitenkaan kommentoida WTO:n sääntöjä, joiden puitteissa uusi yhteinen CM\ doc 17/19 PE v01-00

18 maatalouspolitiikka otetaan käyttöön. Siinä mainitaan vain toiseen pilariin sisältyvää vapaaehtoista riskinhallinnan työkalupakkia välillisesti koskeva kysymys ja markkinapolitiikkaan liittyvien "häiriölausekkeiden" antaminen (6.1 jakso). 21. KYSYMYKSET MAAILMAN KAUPPAJÄRJESTÖÄ KOSKEVISTA HUOLENAIHEISTA Selvitetäänkö säädösehdotuksiin liitettävässä vaikutustenarvioinnissa uuteen yhteiseen maatalouspolitiikkaan liittyvää monenvälistä kehystä ja erityisesti kotimaista tukea koskevien uusien järjestelyjen mahdollista yhteensopivuutta WTO:n vaatimusten kanssa? Miten ensimmäiseen pilariin kuuluvien suorien tukien yhteensopivuutta WTO:n vihreän laatikon kanssa voidaan perustella? Voivatko nykyiseen vihreään laatikkoon sisältyvät ympäristötuet ja alueelliset tuet muodostaa uuden perustan ensimmäiseen pilariin kuuluviksi ehdotetuille uusille tuille? 22. ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUTTA KOSKEVAT HUOLENAIHEET Ehdotus (2, 3 ja 5 jakso) Ehdotuksessa korostetaan, että elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvät kysymykset kuuluvat tärkeimpiin yhteisen maatalouspolitiikan uudistusprosessia leimanneisiin haasteisiin. Tiedonannossa korostetaan, että tämä kysymys on edelleen yksi yhteiselle uudelle maatalouspolitiikalle asetetuista päätavoitteista. 22. KYSYMYKSET ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUTTA KOSKEVISTA HUOLENAIHEISTA Miten elintarvikkeiden turvallisuutta koskeviin huolenaiheisiin puututaan tulevassa yhteisessä maatalouspolitiikassa? Jatketaanko nykyistä EU:n kouluhedelmä- ja koulumaitojärjestelmää? 23. YHTEISEN MAATALOUSPOLITIIKAN PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI Ehdotuksia Tiedonannossa ei mainita mitään päätöksentekoprosessista. PE v /19 CM\ doc

19 23. KYSYMYKSET YHTEISEN MAATALOUSPOLITIIKAN PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSISTA Esittääkö komissio säädösehdotukset kesällä 2011 valmiiksi päätetyin tukimäärin ja hinnoin? CM\ doc 19/19 PE v01-00