Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä?

Transkriptio

1 Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Luentorunko Tulevaisuusfoorumi Päivi Anunti projektipäällikkö, kouluttaja Hesan Nuorten Ääni -kampanja Helsingin kaupunki nuorisoasiainkeskus puh Ovatko suomalaiset nuoret kiinnostuneita osallistumaan? Tutkija Sakari Suutarinen Jyväskylän yliopistosta on yksi Civic-tutkimuksen (v ) tekijöistä. Tutkimuksessa selvitettiin 28 maan vuotiaiden nuorten yhteiskunnallisia käsityksiä, asenteita ja toimintaa. Artikkelissaan ( Kansalaisfoorumi.net -verkkolehdessä) Suutarinen toteaa, että tutkimuksen mukaan Suomen tulokset kansalaisasenteiden kohdalla eivät ole mairittelevia. Suomen nuoret ovat vähiten kiinnostuneita politiikasta ja arvostavat aktiivista kansalaistoimintaa kaikkein vähiten. Toteutuvan yhteiskunnallisen toiminnan tulos on myös synkkä. Kansainvälisten keskiarvojen alapuolelle jäädään esim. osallistumisessa ympäristö-, ihmisoikeus- ja poliittisten nuorisojärjestöjen toimintaan. Suutarisen mukaan nuorten osallistumiskulttuurin erot ovat erityisen suuria Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä koulujen kohdalla. Muissa Pohjoismaissa kouluneuvostotoiminnalla on pitkät perinteet ja niiden toiminnassa tavalla tai toisella mukana miltei puolet nuorista. Suomessa kouluneuvostoja ei ole ja oppilaskuntatoimintaankin Suomessa osallistuu vain viidennes nuorista. Erot poliittisessa keskustelukulttuurissa ovat suuria. Suomen nuoret kokevat merkittävästi muita pohjoismaisia nuoria vähemmän voivansa vaikuttaa edes koulunsa asioihin. Tilanne on hiukan parantunut v tilanteesta, mutta edelleen olemme noin kymmenen vuotta jäljessä muita Pohjoismaita. Tulevaisuuden suuri haaste: Koulujen ja vapaa-ajan toimintakulttuurin muuttaminen osallistavammaksi ja keskustelevammaksi

2 Koulun kasvatus- ja toimintakulttuuri on tärkeää demokratiakasvatuksessa Teiniliittoallergia poisti miltei kaikki yhteiskunnalliset osallistumismahdollisuudet kouluista ja oppilaskunnista tuli monin paikoin huvikoneita. Demokratiataitoja pitää harjoitella - aktiivinen aikuisuus edellyttää aktiivista lapsuutta ja nuoruutta. Hesan Nuorten Ääni -kampanjan kokemusten mukaan lapset ja nuoret ovat erittäin kiinnostuneita osallistumaan, jos heille annetaan siihen mahdollisuuksia, koulutusta ja luodaan osallistumisen rakenteita ja areenoita. Tärkeää on aikuisten sitoutuminen. Demokratia edellyttää yhteisöjä ja samalla synnyttää yhteisöjä. Osallisuuden kokemus liittää yhteiskuntaan koulujen yhteisöllisyys kasvanut. Uusi demokraattisesti valittu ja toimiva oppilaskuntatoiminta on tässä kaikkein tärkein demokratiakasvatuksen tukipylväs. Uudessa oppilaskuntatoiminnassa lapset ja nuoret harjoittelevat keskustelua, väittelyä, mielipiteenmuodostusta, neuvottelua ja kompromissien tekoa eli miten yhteisiä asioita hoidetaan. Oppilaskunnan hallituksella pitää olla päätösvaltaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa esim. kouluympäristön parantamiseen, koulun järjestyssääntöihin ja toimintakulttuuriin sekä opetussuunnitelman sisältöihin. Nuorisovaltuustot, Lasten Parlamentit ja netti- ja kännykkäosallistumiset eivät riitä tulevaisuudessa, jos perustyötä demokratiakasvatuksessa ei tehdä kouluissa ja nuorisotaloissa. Vai annetaanko markkinavoimien kasvattaa meidän lapsia ja nuoria? Kuinka paljon markkinatalous ohjaa jo nyt lasten ja nuorten maailmaa? Aikuisten mielikuvat esim. nuoret hallitsevat netin, toisin kuin me aikuiset toteutuvat aivan eri jutuissa kuin ajatellaan tai toivotaan! UUSI OPPILASKUNTATOIMINTA = TULEVAISUUDEN SUURI SOSIAALINEN INNOVAATIO - 2 -

3 Lapset ja nuoret asuin- ja elinympäristönsä suunnittelijoina Hesan Nuorten Ääni kampanjalla on useita yhteissuunnitteluhankkeita, joissa hallintokuntien suunnittelijoiden lisäksi on mukana alueen lasten ja nuorten ryhmät. Esimerkiksi Pihlajamäen Nuoriso- ja Tyttöjenpuistohanke sekä Kontulan ostarin parantamishanke. Kunnan palvelujen tuottajilla ja ympäristön suunnittelijoilla on mielikuvia lasten ja nuorten tarpeista ovatko ne oikeita? Suunnittelemme lasten ja nuorten puolesta monia asioita pystyvätkö he kertomaan itse, mikä on hyvä ympäristö tai mikä heille suunniteltu palvelu toimii? Pihlajamäen Nuoriso- ja Tyttöjenpuistohanke (v ) Nuoret tekivät aloitteita nuorisopuistoista ja tyttöjen puistoista Hesan Nuorten Ääni kampanjan Avoimissa Foorumeissa. Hankkeen eteenpäinviemistä varten perustettiin poikkihallinnollinen työryhmä ( kaupunkisuunnitteluvirasto, rakennusviraston puisto- ja katuosasto, lähiöprojekti, nuorisoasiainkeskus) Hankkeen vaiheet: 1. Puistokävely ja Tulevaisuusverstaat alueen koulujen oppilaskuntien hallitukset (alaaste, yläaste ja lukio), nuorisotalot, tyttö- ja poikaryhmät, skeittaajat = 200 lasta ja nuorta on ollut mukana prosessissa ( v. 2004) 2. Lapset ja nuoret tapasivat suunnittelijat ja esittelivät heille ideoitaan 3. Suunnittelija teki luonnoksen alueesta ja esitteli sen alueen lasten ja nuorten ryhmille 4. Kaupunginhallitus myönsi hankkeelle euroa vuosille Lapset ja nuoret mukana puiston talvitapahtumien järjestäjinä 6. Hanke hidastui koulujen oppilaskunnan hallitukset tekivät kuntalaisaloitteen puistoon johtavasta tiestä ja kysymyksen kaupunginhallitukselle työntekijästä 7. Hankkeen yksityiskohtainen suunnittelu käynnissä syksyllä 2005: nyt suunnitellaan puiston huoltorakennusta Mitä hyötyä on siitä, että lapset ja nuoret ovat mukana tässä hankkeessa? Ympäristöä suunnitellaan ihmiselle, joka kuitenkin on tyttö tai poika. Onko ympäristö kaikille yhteistä vai ei kenenkään maata? Miksei tyttöjen tarpeita huomioida kaupunkisuunnittelussa? Tytöt haluavat tässä hankkeessa esim. isommille nuorille tarkoitettuja leikinomaisia ja kauniita paikkoja, joissa voi seurustella sekä kahviloita yms. Lapsilla ja nuorilla on paljon tietoa välineiden ja laitteiden toimivuudesta, kulkureiteistä, tilan käytöstä ja eri käyttöolosuhteista. Heiltä on tulossa ideoita liikunta- ja leikkivälineiden valmistajille. Tytöt haluavat modernin version mummokeinusta ja skeittaajat suunnittelevat itse ramppinsa. Turvallisuus on tärkeää kaikille - miksi puistojen valaistus on niin kehnoa? Kaiken ei tarvitse olla niin suurta, pienemmätkin asiat riittävät: kukat ja kauniit istutukset voivat olla tärkeämpiä kuin kalliit vempaimet

4 Kontulan ostarihanke v (jatkuu) Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä Kontulan keskusta-alueen suunnittelu, jonka yhteydessä aloitettiin myös Kontulan ostarin parantamishanke. Hanketta varten on perustettu poikkihallinnollinen virkamiestyöryhmä (kaupunkisuunnitteluvirasto, Lähiöprojekti ja nuorisoasiainkeskus). Tulevaisuusverstaissa alueen lapset ja nuoret kertoivat, että heidän mielestään ostaria ei kannata parantaa ennen kuin ostarin turvallisuusasiat on hoidettu. He pelkäävät, koska ostarilla on liikaa kapakoita ja sen päihdekulttuuri on muuttunut aggressiivisemmaksi. Tämän vuoksi myös lasten ja nuorten liikkuminen ostarilla on vähentynyt. Tulevaisuusverstaissa myös pohdittiin, miten tehdä ostarista turvallisempi? Hankkeen vaiheet: 1. Kaavakävely ja Tulevaisuusverstaat alueen viiden ala- ja yläasteen koulun oppilaskuntien hallitusten kanssa (v. 2004) 2. Neuvottelu lasten, nuorten, isännöitsijän ja muiden toimijoiden kanssa 3. Ostarilla olevan nuoritalon nuorten kahvilan suunnittelu ja toimiminen siinä on käynnistynyt, nuorisotalon ja uimahallin piha-alueen ja puiston suunnittelu tulossa 4. Ostarin pelisääntöjen tekeminen yhdessä; lapset, nuoret, isännöitsijä, vartijat ja poliisi ( syksy 2005) 5. Pelisääntöjen markkinointi alueella (koulut, ostarin liikkeet, asukkaat, vartijat ym.) vuoden 2006 aikana 6. Ostarin muu parantaminen käynnistymässä syksyllä 2005 (väriä harmauteen, leikkipaikka korjataan, opasteita uusitaan ym. ) - 4 -

5 Hesan Nuorten Ääni -kampanja (v ) ( opetus- ja nuorisotoimen yhteisstrategia) Hesan Nuorten Ääni -kampanja on Helsingin kaupungin nuoriso- ja opetustoimen yhteinen hanke nuorten osallisuuden edistämiseksi. Sen sijaan, että Helsingin nuorten asioihin pystyisi vaikuttamaan vain hengen nuor isovaltuustoryhmä, pyritään laajemmin osallistavampaan järjestelmään. Vuonna 2005 Hesan Nuorten Äänessä on mukana 113 koulua ja n lasta ja nuorta ja alueellisen nuorisotyön yli 50 nuorisotaloa koko Helsingin alueelta. Tavoitteena lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen Suomen Perustuslain mukaan lapset ja nuoret ovat kunnan jäseniä, joten myös heille pitää antaa mahdollisuus osallistua ja heidän mielipiteitään tulee kuulla. Hesan Nuorten Ääni -kampanjan tavoitteena on antaa lapsille ja nuor ille hyviä kokemuksia päätöksentekoon osallistumisesta. Tavoitteena on aikaansaada muutoksia siten, että osallistumisen vaikutukset myös näkyvät lasten ja nuorten asuin- ja elinympäristön parantumisena. Tulevaisuuden haasteena on koulujen oppilaskuntien hallitusten ja nuorisotalojen talodemokratiaa tukevan järjestelmän vakiinnuttaminen osaksi osallistumis- ja päätöksentekojärjestelmää. Myös muiden Helsingin hallintokuntien virkamiesten mukaan saaminen ja sitouttaminen yhteissuunnitteluun lasten ja nuorten kanssa lähiy mpäristön kehittämiseksi on tärkeä tavoite. Nuorten Äänen pedagoginen näkökulma on se, että demokratiaa voi opetella vain toimimalla demokraattisessa toimintakulttuurissa. On tär keää kyetä argumentoimaan, neuvottelemaan asioista ja tekemään kompromisseja sekä yleensäkin kyetä toteuttamaan yhteistä hyvää yhdessä toisten lasten ja nuorten kanssa. Näitä taitoja opetellaan käytännössä Helsingin koulujen uusissa oppilaskunnan hallituksissa, nuorisotalojen talodemokratia- ja toimintaryhmissä, yhteissuunnitteluryhmissä sekä nuorten Avointen Foorumien yhteiskunnallisen vaikuttamisen areenoilla. Koulu osallistumisareenana Hesan Nuorten Ääni toimii kolmella osallistumisareenalla: kouluissa, alueellisessa nuorisotyössä ja Avoimissa Foorumeissa. Osallistumisareenoista keskeisin on koulu, koska se tavoittaa kaikki lapset ja nuoret. Kaikissa Hesan nuorten Ääni -kouluissa ala-asteen koulut mukaan lukien valitaan uudet oppilaskunnan hallitukset siten, että hallituksessa on kaksi oppilasedustajaa koulun jokaiselta luokalta. Edustajat toimivat neuvottelijoina ja viestinviejinä luokan ja hallituksen välillä. Kaikki Hesan Nuorten Ääni -koulut ovat vuosittain mukana ylipor mestarin Nuorten Ääni - kokouksissa (v kolme kokousta), joissa päätetään koulujen kouluy mpäristöjen parantamishankkeista ja niiden määrärahoista v euroa). Koulujen jokaisessa luokassa järjestetään Tulevaisuusverstaat, joissa oppilaat pohtivat oman kouluympär istön parantamista. Oppilaskunnan hallitus valitsee kaikkien luokkien ehdotuksista koko koulun ympäristön parantamishankkeen ja koulun edustajat ylipormestarin Nuorten Ääni -kokoukseen. Ylipormestarin Nuorten Ääni -kokouksissa esitellään koulujen hankkeita ja keskustellaan niistä. Hankkeita voivat olla esim. säilytyskaappeja koulun käytävälle, ruokapöytiä ja penkkejä koulun ruokalaan sekä leikki- ja liikuntavälineitä koulun pihaan. Jokainen koulu saa perussumman omaa hankkeensa toteuttamista varten. Suurempaa summaa varten täytyy olla erityisen hyvät perustelut, koska niiden myöntämisestä lapset ja nuoret äänestävät kokouksissa. Alueellinen nuorisotyö Alueellisessa nuorisotyössä lasten ja nuorten osallisuutta kehitetään osallistavin menetelmin mm. nuorisotyöyksiköiden ja nuorisotalojen tapahtumien ja toiminnan tuottamisen, nuorisotalojen sisustushankkeiden, tyttö- ja poikatyön sekä Hyvien tekojen (HYVIS)-hankkeiden kautta. Toimintaa ideoidaan, suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan nuorten toimintaryhmissä ja toimintaan liittyvät - 5 -

6 päätökset tehdään talokokouksissa tai -toimikunnissa. Nuorisotaloilla järjestetään nuorille koulutuksia esim. tapahtumien tuottamiseen, apuohjaajana toimimiseen ja viikonlopputoiminnan järjestämiseksi nuorisotaloilla. Avoimet Foorumit Hesan Nuorten Ääni on järjestänyt vuosittain vuodesta 1999 lähtien kaupungin neljällä alueella nuorten Avoimet Foorumit, joissa nuoret ovat vuoropuhelussa päätöksentekijöiden ja johtavien poliitikkojen kanssa. Tavoitteena on tehdä politiikkaa ja poliitikkoja yleensä tutuksi nuorille ja tutustuttaa heitä yhteiskunnallisten asioiden hoitoon. Kun nuorille syntyy kokemus siitä, että heidän mielipiteensä otetaan vakavasti hallinnossa ja poliittisessa päätöksenteossa, heidän kiinnostuksensa yhteiskunnallisiin asioihin kasvaa. Avoimet Foorumit on tarkoitettu yläasteen koulujen, lukioiden ja ammattikoulujen sekä nuorisotalojen isommille nuorille. Foorumien päättäjäpaneelissa on mukana kansanedustajia, kaupunginvaltuutettuja, virastopäälliköitä ja muita johtavia virkamiehiä. Tulevaisuudessa Foorumit pyritään kytkemään yhä enemmän osaksi koulujen yhteiskunnallisen tiedon opetusta. Avoimissa Foorumeissa syntyneistä nuorten ideoista tehdään kooste, joka viedään eteenpäin nuorisolautakunnan kautta muihin hallintokuntiin. Foorumien aihe liittyy aina johonkin ajankohtaiseen joko nuoriin tai yhteiskuntaan liittyvään asiaan. Viime vuosien Foorumeissa on keskusteltu nuorten alkoholinkäyttöön liittyviä asioita (vuoden 2003 Viinakäräjät) ja nuorten Helsinkiä (v. 2004). Vuoden 2005 Foorumeiden aihe tulee olemaan TV-minä ja virtuaalisinä kriittisesti mediasta. Yhteissuunnitteluhankkeet Nuoret ovat esittäneet Avoimissa Foorumeissa erilaisia aloitteita toteutettavaksi. Tällaisia ovat olleet mm. Nuorten kahvila Cafe Avara, joka käynnistyi v. 2003, päihdevalistajahanke Skarppi, joka käynnistyi v. 2005, Pihlajamäen Nuoriso- ja tyttöjenpuisto -hanke, joka käynnistyi v Lisäksi nuoritalojen nuoret ja oppilaskuntien hallitukset ovat osallistuneet muiden hallintokuntien kanssa toteutettaviin yhteissuunnitteluhankkeisiin lähiy mpäristön kehittämiseksi mm. kaupunkisuunnitteluviraston kanssa (Kontulan ostarin parantaminen, Ruoholahti -Jätkäsaari, Jakomäen koulujen ja nuorisotalon pihojen ja liikuntapuiston parantaminen) ja rakennusviraston kanssa (puistojen ja skeittipaikkojen rakentaminen). Nuorisotoimi vetää myös poikkihallinnollista virkamiestyöryhmää, Nuorten Ideapankkia, joka miettii, miten mahdollisimman moni hallintokunta voisi ottaa lapset ja nuoret mukaan omien palvelujensa suunnitteluun ja lasten ja nuorten asuin- ja eliny mpäristön parantamiseen. Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti projektipäällikkö, kouluttaja, paivi. puh Anu Valtari, projektisihteeri, puh Helsingin kaupunki nuorisoasiainkeskus PL 5000, Helsingin kaupunki - 6 -