Asiakirjayhdistelmä 2016

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiakirjayhdistelmä 2016"

Transkriptio

1 20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp ( ) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) väylien hoidosta, käytöstä, korjauksista, elinkaaren hallinnasta, omaisuuden hallinnasta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä, suunnittelusta, liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä, merikartoituksesta ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen 2) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina 3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 4) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja sekä väylänpidon vahingonkorvaustulot. Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 41,0 milj. euron ratamaksun perusmaksu. Liikennevirasto tulouttaa lisäksi rataverolain perusteella momentille yhteensä 5,34 milj. euroa rataveroa. Määrärahan mitoituksessa on myös otettu huomioon hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisen kärkihankkeen perusväylänpito: korjausvelan vähentämisen lisärahoitus 100 milj. euroa. Korjausvelan kasvu pysäytetään ja velkaa vähennetään hallitusti ja väylien kuntoa turvataan ottaen huomioon myös väylän merkitys asiakkaalle. Korjausvelka kasvaisi ja väylien kunto heikkenisi nopeasti ilman korjausvelkapanostusta. Väylien elinkaaritehokkuus on keskeisiä tavoitteita. Korjausvelkarahoitusta kohdennetaan myös digitaalisuuden ja automaation edistämiseen korjausvelan hallinnan kehittämiseksi ja siten uuden korjausvelan synnyn ehkäisemiseksi. Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Maantielain mukaan tienpito käsittää maantien suunnittelun, rakentamisen, kunnossapidon ja liikenteen hallinnan. Maantien rakentamisella tarkoitetaan uuden tien tekemistä ja tien parantamista. Ratalain mukaan radanpidolla tarkoitetaan rautatien ja siihen liittyvän kiinteän omaisuuden suunnittelua, hankintaa, rakentamista, hallintaa ja kunnossapitoa sekä olemassa olevan rautatien parantamista. Rakentamisella tarkoitetaan uuden rautatien rakentamista ja olemassa olevan rautatien parantamista. Väylänpito jaetaan päivittäiseen kunnossapitoon, ylläpitoon, parantamiseen sekä liikenteen palveluihin. Nämä on jaettu edelleen momentin päätösosassa mainittuihin osiin. Perusväylänpidon rahoituksesta noin 60 % on sidottu yli vuoden kestäviin indeksisidonnaisiin sopimuksiin. Väylänpidossa priorisoidaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimat toimet sekä tulevina vuosina korjausvelan kasvun pysäyttäminen ja sen hallittu vähentäminen. Korjausvelkatoimenpiteet kohdennetaan mm. vilkasliikenteisten seutu- ja yhdysteiden päällysteiden ja rakenteiden parantamiseen, maantie- ja ratasiltojen kuntoon, Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1

2 ratapihoihin ja ratojen turvalaitteisiin sekä biotalouden toimintaedellytysten turvaamiseksi sekä raakapuuterminaalien kehittämiseen. Päivittäisellä kunnossapidolla (397 milj. euroa) varmistetaan liikenneverkon päivittäinen liikennöitävyys. Liikenneverkon hoitoon käytetään 332 milj. euroa ja nämä toimet priorisoidaan koko väylänpidossa. Väylien ja niiden laitteiden toiminnan energiakulut sekä sähkö- ja ict-järjestelmien tukipalvelut ovat yhteensä 65 milj. euroa. Ylläpitoon käytetään 381 milj. euroa. Ylläpidolla korjataan liikenneverkon ja sen erityisrakenteiden kulumisesta ja ikääntymisestä aiheutuvia vaurioita ja uusitaan toimivuudeltaan heikkeneviä rakenteita. Liikenneverkon korjausvelka on pääosin aiheutunut ylläpidon toimenpiteiden riittämättömyydestä perusväylänpidon rahoitustason laskettua ja ostovoiman heiketessä. Suurin osa ylläpidon rahoituksesta käytetään elinkaaren hallintaan eli 307 milj. euroa. Toimet ovat laajalti väyläverkon osien tai suuren yksittäisen kohteen suunnitelmallista korjausta ja uusimista, ml. hankeohjelma pääratojen routa- ja pehmeikkökorjauksille. Näillä toimilla estetään kunnon heikkenemisen haittavaikutuksia liikenteelle ja parannetaan liikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja täsmällisyyttä. Parantamiseen käytetään 65 milj. euroa ja sillä pidetään väylien palvelutaso lisääntyneen liikenteen tai maankäytön muutosten edellyttämällä tasolla. Liikenneväylien parantamisinvestoinneilla (31 milj. euroa) rahoitetaan pienehköjä rakennuskohteita ja niihin liittyvä hankesuunnittelu. Näihin kuuluvat mm. raakapuuterminaalien hankeohjelma (5 milj. euroa), raskaiden ajoneuvojen mitta- ja painokorotusten hankeohjelma (10 milj. euroa). Muu parantamisen rahoitus kohdentuu liikennekeskusten käyttämien järjestelmien pienimuotoiseen uusimiseen ja suunnitteluun (pl hankesuunnittelu). Liikennepalveluihin käytetään 181 milj. euroa. Liikennepalvelut muodostuvat liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta (75 milj. euroa, pääosin rataliikennekeskuksen, tieliikennekeskusten ja VTS-keskusten palveluiden ostoja), jäänmurrosta (51 milj. euroa), maantielauttaliikenteestä (51 milj. euroa) ja merikartoituksesta (4,5 milj. euroa). Toimilla edistetään liikenteen, kuljetusten ja liikkumisen turvallisuutta, sujuvuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Jäänmurron menot on mitoitettu jäänmurtajien 490 toimintapäivän mukaan ja väylämaksulain mukaisten tehtävien kustannusvastaavuuden arvioidaan olevan 48,5 % vuonna Väylämaksun tarkoituksena on kattaa kauppamerenkulun väylien rakentamisesta, hoidosta ja ylläpidosta sekä alusliikennepalvelusta ja jäänmurtajien avustustoiminnasta aiheutuvat kustannukset. Väylämaksun tilapäinen puolitus on voimassa vuonna Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina (milj. euroa) 1) 2014 toteutuma 2015 varsinainen talousarvio 2016 esitys bruttomenot bruttotulot nettomenot bruttomenot bruttotulot nettomenot bruttomenot bruttotulot nettomenot Tienpito Radanpito Vesiväylänpito Yhteensä ) Ei sisällä korjausvelan vähentämiseen osoitettua 100 milj. euron määrärahaa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Liikenneverkon korjausvelan vähentäminen Tasomuutos Yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2

3 2016 talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp ( ) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen. Vähennys euroa talousarvioestyksen euroon nähden on siirtoa momentille talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp ( ) Julkisen talouden suunnitelma ja vuoden 2016 talousarvioesitys siirtävät liikenneväylien rahoituksen painopistettä selkeästi investointihankkeista kunnossapitoon. Esityksen taustalla on parlamentaarisen työryhmän esitys (LVM:n julkaisuja 35/2014), jossa ehdotettiin perusväylänpidon priorisointia väylänpidon rahoituksessa, määrärahan tasokorotusta ja ostovoiman turvaamista. Korjausvelan vähentäminen on yksi hallituksen kärkihankkeista, johon kohdistetaan vuosina yhteensä 600 milj. euron lisärahoitus. Siitä osoitetaan ensi vuodelle 100 milj. euroa, josta 95 milj. euroa perusväylänpidon momentille ja 5 milj. euroa yksityisteiden avustuksiin ( ). Vuoden 2017 lisärahoitus on 300 milj. euroa ja vuoden 2018 vielä 200 milj. euroa. Lisäksi perusväylänpidon rahoitusta vahvistetaan vuosina myös siten, että kehittämishankkeisiin varatuista määrärahoista siirretään vuositasolla milj. euroa (yhteensä 364 milj. euroa). Valiokunta on tyytyväinen hallituksen linjauksiin ja toteaa, että perusväylänpitoon on tarkoitus käyttää kehyskauden aikana lähes miljardi euroa aikaisempaa enemmän. Tämä on merkittävä ja tärkeä päätös, sillä jo pitkään jatkuneesta matalasta rahoitustasosta johtuen niin tie- kuin rataverkon kunto on huonontunut tuntuvasti. Alemman asteinen tieverkko on monin paikoin jo erittäin huonossa kunnossa, mutta myös keskeisen tieverkon päällysteet ovat osin vaurioituneet. Ratapihojen päällysrakenteiden kunto on niin ikään heikentynyt, eikä myöskään ratojen sähkö- ja turvalaitteiden uusimiseen ole kyetty investoimaan riittävästi. Edellä mainitun parlamentaarisen työryhmän joulukuussa 2014 laatiman arvion mukaan korjausvelan määrä oli tuolloin noin 2,4 mrd. euroa ja sen arvioitiin kasvavan nykyisellä rahatasolla noin 100 milj. euroa vuodessa. Lisäpanostuksista huolimatta korjausvelan lisääntymistä ei siten saada vielä ensi vuonna taittumaan, vaan huonokuntoisten teiden ja siltojen määrä kasvaa edelleen. Työ korjausvelan vähentämiseksi saadaan kuitenkin alkuun, ja määrärahojen kasvaessa korjausvelka alkaa seuraavina vuosina pienentyä. Perusväylänpitoon on ensi vuonna käytettävissä kaikkiaan noin 1,1 mrd. euroa, josta käytetään tienpitoon 540 milj. euroa, radanpitoon 331 milj. euroa ja vesiväylänpitoon 94 milj. euroa. Lisäksi käytettävissä on edellä mainittu 100 milj. euron lisäys, jonka tarkemmasta kohdentamisesta ei ole vielä päätöksiä. Saadun selvityksen valintakriteerit painottuvat mm. asiakkaiden tarpeisiin sekä korjausvelan hallintaan liittyviin näkökohtiin. Valiokunta pitää tärkeänä, että lisärahoituksen kohdentaminen perustuu laaja-alaiseen arviointiin, jossa otetaan erityisesti huomioon elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä parantavat hankkeet. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3

4 Valiokunta korostaa myös sellaisten pienten alueellisten investointien toteuttamista, jotka tehostavat jo olemassa olevan infran tehokkaampaa käyttöä ja parantavat elinkeinoelämän kuljetusten ja joukkoliikenteen toimivuutta. On myös perusteltua kohdentaa rahoitusta digitaalisuuden ja automaation edistämiseen korjausvelan hallinnan kehittämiseksi ja siten uuden korjausvelan synnyn ehkäisemiseksi. Valiokunta painottaa myös liikenneturvallisuutta edistävien hankkeiden toteuttamista. Esimerkiksi kevyen liikenteen väylien rakentaminen on viime vuosien heikon taloustilanteen aikana vähentynyt ja jäänyt suurelta osin kuntien vastuulle. Kevyen liikenteen väylät ovat kuitenkin tehokas keino parantaa liikenneturvallisuutta ja työ- ja koulumatkojen sujuvuutta, minkä lisäksi ne ovat tärkeitä liikuntapaikkoja, jotka antavat hyvän mahdollisuuden arkiliikunnan lisäämiseen. Jotta liikenneturvallisuuden parantaminen etenee, valiokunta pitää välttämättömänä erillisen liikenneturvallisuutta parantavan teemahankkeen käynnistämistä. Hanke tulee käynnistää vuonna 2017 ja sen rahoitus katetaan korjausvelan vähentämiseen osoitetusta, kehittämishankkeista siirrettävästä määrärahasta. Teemahankkeen sisältönä olisi alueellisesti tärkeiden pienten liikenneturvallisuutta edistävien hankkeiden toteuttaminen; tällaisia hankkeita ovat mm. kevyen liikenteen väylien, alikulkujen ja riista-aitojen rakentaminen sekä liittymäjärjestelyjen parantaminen. Raskaan liikenteen massa- ja mittauudistuksesta johtuen monien siltojen kantavuus ei ole enää riittävä uusien painojen mukaisille ajoneuvoille, ja osa kuljetuksista joutuu käyttämään joskus pitkiäkin kiertoreittejä. Uudistuksella tavoitellut hyödyt jäävät näin osin saavuttamatta, ja kuljetusmatkojen pidentyminen heikentää myös elinkeinoelämän kilpailukykyä. Valiokunta lisää momentille euroa neljän sillan korjaamiseen, jotka kaikki ovat elinkeinoelämän kuljetusten kannalta tärkeitä, mutta kantavuudeltaan riittämättömiä raskaille kuljetuksille. Hankkeiden kustannusarviot ovat euroa. Kohteet ovat Eurakosken silta Eurassa (T634), jonka kustannusarvio on n euroa, Rekolankosken silta Jämsässä (KES20, n euroa), Virenojan silta Orimattilassa (U2066, n euroa) ja Kärkölän myllysilta Kärkölässä (U2480, n euroa). Vesiväylät Korjausvelan vähentämiseen osoitettua määrärahaa ei olla kohdentamassa vesiväylien kunnostukseen, mutta parlamentaarisen työryhmän raportin mukaan vesiväylien kunto pystytään pitämään nykyisellä riittävällä tasolla. Valiokunta korostaa kuitenkin vesiväylien merkitystä esim. metsäteollisuuden ja energiantuotannon kuljetuksissa. Vesiväylillä on suuri merkitys myös matkailussa, johon liittyy myös paljon käyttämätöntä potentiaalia. Kimolan kanava Valiokunta on jo aiemmissa talousarviomietinnöissä (VaVM 34/2013 vp ja VaVM 37/2014 vp) nostanut esille Kimolan kanavan kunnostamisen merkityksen Itä-Hämeen ja Kymenlaakson matkailulle ja elinkeinoelämälle. Heinolan ja Kouvolan välissä sijaitseva Kimolan kanava on tehty 1960-luvulla tukkien uittoa varten, mutta tukinuiton päätyttyä kanavan käyttö on loppunut ja sen kunto vähitellen huonontunut. Kanavan kunnostamisen kautta avautuisi vesitieyhteys Kymenlaaksosta Päijänteelle, mikä lisäisi merkittävästi matkailua ja siihen liittyvää elinkeinotoimintaa. Saadun selvityksen mukaan kanavan kunnostuksen arvioidaan olevan alueen merkittävin matkailuinvestointi vuosikymmeniin ja sillä olisi myös suuri elinkeinopoliittinen merkitys alueelle, joka on viime vuosina käynyt läpi erittäin voimakkaan teollisuuden rakennemuutoksen. Väyläsuunnitelman mukaiset kustannukset ovat noin 10 milj. euroa, josta kunnat ovat sitoutuneet maksamaan kolmanneksen. Hankkeen liikkeellelähtöä on hidastanut muun muassa se, ettei ole ollut täysin selvää, mille hallinnonalalle hanke luontevimmin kuuluisi. Valiokunta pitää kanavan kunnostamista alueen elinkeinopolitiikan ja työllisyyden kannalta perusteltuna ja lisää talousarvioaloitteiden TAA 246/2015 vp ja TAA 292/2015 vp perusteella euroa työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan momentille (Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4

5 Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp ( ) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) väylien hoidosta, käytöstä, korjauksista, elinkaaren hallinnasta, omaisuuden hallinnasta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä, suunnittelusta, liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä, merikartoituksesta ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen 2) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina 3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 4) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja sekä väylänpidon vahingonkorvaustulot. Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty. I lisätalousarvioesitys HE 9/2016 vp ( ) Momentin perusteluja täydennetään siten, että Liikennevirasto saa tehdä kymmenen vuoden mittaiselle sopimuskaudelle sopimuksia uuden murtajan jäänmurtopalveluiden hankkimiseksi siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään euroa. S e l v i t y s o s a : Vuoden 2013 talousarviossa myönnettiin valtuus uuden jäänmurtajan hankkimiseksi Liikenneviraston omistukseen. Voimassa oleva valtuus on 128 milj. euroa ja jäänmurtajan hankinnasta aiheutuvat menot on rahoitettu momentilta Vuoden 2016 talousarvioon sisältyy jäänmurtajan myynnistä saatavana tulona 128 milj. euroa momentilla Liikennevirasto on järjestänyt vuoden 2015 loppupuolella kilpailutuksen uuden murtajan jäänmurtopalvelusta. Viraston on tarkoitus solmia 10-vuotinen palvelusopimus Arctia Icebreaking Oy kanssa uudesta jäänmurtaja Polariksesta. Sopimuskausi on Sopimuksen hankintahinta on 132,3 milj. euroa (sis. 2 % vuotuisen indeksikorjauksen). Sopimus sisältää jäänmurronpalveluja 122 valmiuspäivää ja 92 operointipäivää vuonna 2016 sekä 212 valmius- ja 182 operointipäivää vuosina Vuoden 2026 osalta sopimus sisältää 90 valmius- ja 90 operointipäivää. Jäänmurron palvelusopimuksesta aiheutuu aikaisempaan verrattuna lisämenoja 6,11 milj. euroa vuonna 2016, vuosina ,803 milj. euroa per vuosi ja vuonna ,4 milj. euroa. Liikenneviraston käytössä on ollut viiden perinteisen jäänmurtajan peruskapasiteetti sekä neljän jäänmurtajan lisäkapasiteetti. Peruskapasiteetin valmiuskustannukset ovat n. 24,5 milj. euroa vuodessa, joka sisältää 600 operointipäivää. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5

6 Lisäkapasiteetista maksetaan valmiusmaksua 14,6 milj. euroa ja operointipäivistä toteutuneen mukaisesti. Lisäkapasiteetista poistuu vuoden 2016 jälkeen Ruotsin merenkulkulaitoksen jäänmurtaja Frej. Uudella jäänmurron palvelun hankinnalla turvataan Liikenneviraston tilaama jäänmurron kapasiteetti varmistamaan meriliikenteen turvallisuus ja sujuvuus. Jäämurtokustannukset lisäävät väylämaksun perusteena olevia kustannuksia. Väylämaksujen kustannusvastaavuus alenee 48,5 prosentista 45,6 prosenttiin vuonna Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa I lisätalousarvio 2016 talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 7/2016 vp ( ) Momentin perusteluja täydennetään siten, että Liikennevirasto saa tehdä kymmenen vuoden mittaiselle sopimuskaudelle sopimuksia uuden murtajan jäänmurtopalveluiden hankkimiseksi siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6

Asiakirjayhdistelmä 2017

Asiakirjayhdistelmä 2017 20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 279 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) väylien hoidosta, käytöstä sekä

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä Liikenneverkko

Asiakirjayhdistelmä Liikenneverkko 10. Liikenneverkko Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) S e l v i t y s o s a : Valtion liikenneverkon ylläpidon ja kehittämisen lisäksi valtio antaa avustusta erikseen päätettyihin kaupunkien liikenneinvestointeihin

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 987 484 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) väylien hoidosta, käytöstä, korjauksista,

Lisätiedot

Liikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma

Liikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma Liikenneväylien korjausvelka Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma 5.2.2016 Liikenneväylillä on n. 2,5 miljardin arvosta korjausvelkaa 4000 3500 korjausvelka M 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 nykyrahoitus

Lisätiedot

Millaisella väyläverkolla kuljetat vuonna 2019? Väylänpidon rahoitusnäkymät

Millaisella väyläverkolla kuljetat vuonna 2019? Väylänpidon rahoitusnäkymät Millaisella väyläverkolla kuljetat vuonna 2019? Väylänpidon rahoitusnäkymät Liikenneviraston pääjohtaja Kari Wihlman 3.10.2018 3.10.2018 Kari Wihlman Suuret ratahankkeet 14.5.2018 3 Globaalit megatrendit

Lisätiedot

VNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto

VNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto VNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018-2021, Liikennevirasto 23.5.2017 Talousjohtaja Kristiina Tikkala Liikenneverkon rahoitus 2017-2021 1 400 000 000 1

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta 2019 2022 Liikenne- ja viestintävaliokunta 8.5.2018 Liikenneviraston talousjohtaja Kristiina Tikkala Liikenneverkon rahoitus 2018-2022 1 600 000

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta 2019-2022 Liikennejaosto 17.5.2018 Liikenneviraston talousjohtaja Kristiina Tikkala Väylänpidon painotukset Liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020, Liikennevirasto 26.4.2016 Liikenneverkon rahoitus 2 Perusväylänpidon rahoitus 3 JTS 2017-2020, perusväylänpito

Lisätiedot

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020, Liikennevirasto 3.5.2016 Liikenneverkon rahoitus 2 Perusväylänpidon rahoitus 3 JTS 2017-2020, perusväylänpito

Lisätiedot

Osasto 12 SEKALAISET TULOT 31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala

Osasto 12 SEKALAISET TULOT 31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala Osasto 12 SEKALAISET TULOT 31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 10. Liikenneviraston tulot Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 11 118 000 euroa. Selvitysosa: Tulot ovat EU:n suoran rakentamistuen

Lisätiedot

XL Siltatekniikan päivät

XL Siltatekniikan päivät XL Siltatekniikan päivät Minna Torkkeli 25.1.2017 Liikenneverkko huomenna 20.1.2017 2 Mitä on korjausvelka? Valtion omistamat maantiet, radat ja vesiväylät Korjausvelka muodostuu huonokuntoisen, korjaustarpeessa

Lisätiedot

Tiemerkinnät ja tienpidon rahoitus

Tiemerkinnät ja tienpidon rahoitus Tiemerkinnät ja tienpidon rahoitus 22.1.2016 Vesa Männistö, FM Oma esittely Väyläomaisuuden hallinnan johtava asiantuntija Rahoituksen ja palvelutason suunnittelu (tiet, radat, vesiväylät) Väyläomaisuuden

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 131/ vp (15.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 53 318 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Sisäministeriö asettaa Hätäkeskuslaitokselle

Lisätiedot

Tiet Radat Vesiväylät Yhteensä

Tiet Radat Vesiväylät Yhteensä 10. Liikenneverkko Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) S e l v i t y s o s a : Liikenneverkko muodostuu maantieverkosta, rataverkosta ja vesiväylistä. Maantieverkon pituus oli 78 111 km, rataverkon

Lisätiedot

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla Päällystealan digitalisoinnin työpaja 11.11.2015/ Mirja Noukka Digitalisaatiolle on tällä hallituskaudella vahva tilaus 17.11.2015

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016. 10. Liikenneverkko

Talousarvioesitys 2016. 10. Liikenneverkko 10. Liikenneverkko S e l v i t y s o s a : Valtion liikenneverkon ylläpidon ja kehittämisen lisäksi valtio antaa avustusta erikseen päätettyihin kaupunkien liikenneinvestointeihin (vuonna 2016 länsimetron

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

Talousarvioesitys Liikenneverkko

Talousarvioesitys Liikenneverkko 10. Liikenneverkko S e l v i t y s o s a : Valtion liikenneverkko muodostuu maantieverkosta, rataverkosta ja vesiväylistä. Maantieverkon pituus oli 78 013 km, rataverkon pituus 5 962 km ja vesiväylien

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ajankohtaiset liikenneasiat. Anders Östergård

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ajankohtaiset liikenneasiat. Anders Östergård Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ajankohtaiset liikenneasiat Anders Östergård 17.02.2015 Vt 8 Sepänkylän ohitustie - Avattu liikenteelle, viimeistelytyöt menossa, Skanska Infra pääurakoitsija - Urakkasumma

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala palvelee yhteiskuntaa vastaamalla toimivista ja turvallisista liikenne-

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä Liikenneverkko

Asiakirjayhdistelmä Liikenneverkko 10. Liikenneverkko Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018) S e l v i t y s o s a : Valtion liikenneverkko muodostuu maantieverkosta, rataverkosta ja vesiväylistä. Maantieverkon pituus oli 77 993 km,

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) S e l v i t y s o s a : Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala palvelee yhteiskuntaa vastaamalla

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 01. Nettolainanotto ja velanhallinta Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille merkitään nettotuloa 4 467 821 000 euroa. Tuloina otetaan huomioon uusien valtionlainojen nimellisarvot, emissiovoitot,

Lisätiedot

Liikenneverkon korjausvelkaohjelma: lähtötilanne, nykytilanne ja kehitysnäkymät

Liikenneverkon korjausvelkaohjelma: lähtötilanne, nykytilanne ja kehitysnäkymät Liikenneverkon korjausvelkaohjelma: lähtötilanne, nykytilanne ja kehitysnäkymät 19.10.2017 Perusväylänpidon rahoitus 19.10.2017 Parlamentaarinen työryhmä 2 Perusväylänpidon rahoitus 2015-2021 (milj. euroa)

Lisätiedot

Rautateiden kunnossapito nyt ja tulevaisuudessa. RATA Toimialajohtaja Mirja Noukka

Rautateiden kunnossapito nyt ja tulevaisuudessa. RATA Toimialajohtaja Mirja Noukka Rautateiden kunnossapito nyt ja tulevaisuudessa RATA 2018 23.1.2018 Toimialajohtaja Mirja Noukka Väylien kunnossapidon kulmakiviä Osaaminen Toimivat markkinat ja Asiakastarpeeseen ja kehittyvät hankinnat

Lisätiedot

Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017

Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017 Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017 Keskiviikko 14.9.2016 Kuntamarkkinat Asuntoasioiden asiantuntija Laura Hassi Liikenneasiantuntija Johanna Vilkuna Yhdyskuntatekniikan asiantuntija Marika Kämppi Asumiseen

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

S e l v i t y s o s a : Tulot ovat valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) mukaisia tuloja.

S e l v i t y s o s a : Tulot ovat valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) mukaisia tuloja. 03. Valtion nettolainanotto ja velanhallinta Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) S e l v i t y s o s a : Valtion velanhoidon strategisena tavoitteena on velasta aiheutuvien kustannusten minimointi

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 61. Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 5 842 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) vesien- ja merenhoidon järjestämisestä

Lisätiedot

Liikennehallinnon ajankohtaiset näkymät ja parlamentaarisen työryhmän väliraportti. Maarakennuspäivä Ylijohtaja Mikael Nyberg

Liikennehallinnon ajankohtaiset näkymät ja parlamentaarisen työryhmän väliraportti. Maarakennuspäivä Ylijohtaja Mikael Nyberg Liikennehallinnon ajankohtaiset näkymät ja parlamentaarisen työryhmän väliraportti Maarakennuspäivä 28.9.2017 Ylijohtaja Mikael Nyberg 1 Ajankohtaista liikennepolitiikassa Päästövähennystavoitteet Korjausvelka

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016 ja JTS Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala. Kansliapäällikkö Harri Pursiainen

Talousarvioesitys 2016 ja JTS Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala. Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Talousarvioesitys 2016 ja JTS 2016-2019 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Hallitusohjelman toteuttaminen Hallitusohjelman keskeiset kirjaukset on kiteytetty

Lisätiedot

Liikenneviraston korjausvelkaohjelman kokemuksia

Liikenneviraston korjausvelkaohjelman kokemuksia Liikenneviraston korjausvelkaohjelman kokemuksia Ohjelmien sisältö Korjausvelkaohjelmat 2016-2019 http://www.liikennevirasto.fi/korjausvelkaohjelma (M ) Rahoitus on merkittävä, erityisesti v.2018 Budjetti

Lisätiedot

Avaus Vesiväyläpäivä / Mirja Noukka

Avaus Vesiväyläpäivä / Mirja Noukka Avaus Vesiväyläpäivä 2016 6.4.2016 / Mirja Noukka Sisältö ajankohtaista juuri nyt Liikenneviraston ajankohtaiset Väylänpidon rahoitus, liikenneväylien korjausvelka Liikenneviraston digitalisaatiohanke

Lisätiedot

Liikennevirasto / ajankohtaisia. Tytti Viinikainen

Liikennevirasto / ajankohtaisia. Tytti Viinikainen Liikennevirasto / ajankohtaisia Tytti Viinikainen 12.4.2018 Pasila Riihimäki 2. vaiheen tilanne Hankekortti https://www.liikennevirasto.fi/documents/20473/23066/hankekortti+3_2018/39a5 9aaa-60d8-4116-ba20-c664d73e6180

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala palvelee yhteiskuntaa vastaamalla toimivista ja turvallisista liikenne-

Lisätiedot

Avaus Maanteiden hoidon urakoitsijaseminaari

Avaus Maanteiden hoidon urakoitsijaseminaari Avaus Maanteiden hoidon urakoitsijaseminaari Yksikön päällikkö Tuomas Toivonen 21.8.2018 Oikeus ja hankinta Oikeusyksikkö Hankinnan ohjausyksikkö Pääjohtaja Viestintä ja sidosryhmäsuhteet Viestintäyksikkö

Lisätiedot

10. Liikenneverkko. Tiet Radat Vesiväylät Yhteensä

10. Liikenneverkko. Tiet Radat Vesiväylät Yhteensä Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012) 10. Liikenneverkko Liikenneverkko muodostuu maantieverkosta, rataverkosta ja vesiväylistä. Maantieverkon pituus oli 78 142 km, rataverkon pituus 5 944 km ja

Lisätiedot

Tiestön korjausvelka ja elinkeinoelämän tukeminen

Tiestön korjausvelka ja elinkeinoelämän tukeminen Tiestön korjausvelka ja elinkeinoelämän tukeminen Elinkeinoelämälle edellytyksiä ja asukkaille sujuvaa arkea ELY-keskuksen aluetapaaminen, Porvoo 3.3.2016 Janne Kojo Uudenmaan ELY-keskus Liikenteen kehittämislinjaukset

Lisätiedot

HE 106/2003 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2003 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 89/2003 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 106/2003 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2003 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 89/2003 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ HE 106/2003 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2003 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 89/2003 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala palvelee yhteiskuntaa vastaamalla toimivista ja turvallisista liikenne-

Lisätiedot

Vuoden 2017 rahoituksen riittävyys Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näkökulmasta

Vuoden 2017 rahoituksen riittävyys Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näkökulmasta Vuoden 2017 rahoituksen riittävyys Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näkökulmasta Liikennejaosto 4.10.2016 Toiminnanohjauspäällikkö Pekka Puurunen 3.10.2016 Pääosa ELY-keskuksen perustienpidon perusrahoituksesta

Lisätiedot

Talousarvioesitys Liikenneverkko

Talousarvioesitys Liikenneverkko 10. Liikenneverkko S e l v i t y s o s a : Liikenneverkko muodostuu maantieverkosta, rataverkosta ja vesiväylistä. Maantieverkon pituus oli 78 162 km, rataverkon pituus 5 919 km ja vesiväylien pituus 16

Lisätiedot

HE 232/2004 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIO- ESITYKSEN (HE 207/2004 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 232/2004 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIO- ESITYKSEN (HE 207/2004 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ HE 232/2004 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIO- ESITYKSEN (HE 207/2004 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala palvelee yhteiskuntaa vastaamalla toimivista ja turvallisista liikenne-

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala palvelee yhteiskuntaa vastaamalla toimivista ja turvallisista liikenne-

Lisätiedot

Tienpidon ja liikenteen ajankohtaisia Pohjois-Savon MYR

Tienpidon ja liikenteen ajankohtaisia Pohjois-Savon MYR Tienpidon ja liikenteen ajankohtaisia Pohjois-Savon MYR 19.11.2018 Maakuntauudistus Tienpidon tilannekuva Tommi Huttunen, Pohjois-Savon ELY-keskus Pohjois-Savon maakuntauudistus - tiepidon, liikenteen

Lisätiedot

Tienpito Nykytilan kartoitus. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo

Tienpito Nykytilan kartoitus. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo Tienpito Nykytilan kartoitus Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo Tehtävien nykytilan kartoitus ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue vastaa toimialueensa valtion hallinnoiman

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 242

Lisätiedot

Sidosryhmäkuuleminen perusväylänpidosta, korjausvelasta ja rahoitusmalleista

Sidosryhmäkuuleminen perusväylänpidosta, korjausvelasta ja rahoitusmalleista 1(5) VEO 11.9.2017 Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä Sidosryhmäkuuleminen perusväylänpidosta, korjausvelasta ja rahoitusmalleista Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot 01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 429 907 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kansainvälisten

Lisätiedot

HE 185/2005 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2005 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 161/2005 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 185/2005 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2005 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 161/2005 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ HE 185/2005 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2005 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 161/2005 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 90 400 000 euroa. innovaatiotoimintaan. Lainat voidaan myöntää vakuutta

Lisätiedot

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala palvelee yhteiskuntaa vastaamalla toimivista ja turvallisista liikenne-

Lisätiedot

Liikenneviraston talousarvioesitys 2017 Liikenne- ja viestintävaliokunta Talousjohtaja Kristiina Tikkala

Liikenneviraston talousarvioesitys 2017 Liikenne- ja viestintävaliokunta Talousjohtaja Kristiina Tikkala Liikenneviraston talousarvioesitys 2017 Liikenne- ja viestintävaliokunta 06.10.2016 Talousjohtaja Kristiina Tikkala Talousarvioesitys 2017 JTS määrärahakehykset 2016-2021 Hallitus esittää Liikenneverkolle

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Väylähallinnon ajankohtaiset kuulumiset ja näkymät

Väylähallinnon ajankohtaiset kuulumiset ja näkymät Väylähallinnon ajankohtaiset kuulumiset ja näkymät Maarakennuspäivä / Mirja Noukka Ajankohtaiset väylänpidon kuulumiset 2 1 Perusväylänpidon määrärahat 2010-2019 1 600 000 000 Siirto väylähankkeista 1

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala palvelee yhteiskuntaa vastaamalla toimivista ja turvallisista liikenne-

Lisätiedot

HE 324/2018 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2019 LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 323/2018 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 324/2018 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2019 LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 323/2018 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ HE 324/2018 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2019 LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 323/2018 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan,

Lisätiedot

Liikennehallinnon virastouudistus

Liikennehallinnon virastouudistus Menetelmäpäivä 28.1.2010 Liikennehallinnon virastouudistus - Katri Eskola, Liikennevirasto Liikennehallinnon virastouudistus 1.1.2010 toimintansa aloitti Liikennevirasto, johon yhdistyivät kaikki kuljetusmuodot:

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo. Tienpito. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo. Tienpito. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Tienpito Nykytilan kartoitus Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue vastaa

Lisätiedot

Päätös Suomen runkoverkosta miksi ja miten? Sauli Hievanen, SAK Tiina Haapasalo, EK

Päätös Suomen runkoverkosta miksi ja miten? Sauli Hievanen, SAK Tiina Haapasalo, EK Päätös Suomen runkoverkosta miksi ja miten? Sauli Hievanen, SAK Tiina Haapasalo, EK Sisältö Lähtötilanne Miksi runkoverkkopäätös tarvitaan? Mihin runkoverkossa pitää ottaa kantaa? Miten isot valinnat tulee

Lisätiedot

Muuttuva kunnossapito

Muuttuva kunnossapito Muuttuva kunnossapito Jukka Karjalainen 3.10.2018 Toimintaympäristön muutokset tulevaisuuden mahdollisuudet Kehittyvä teknologia Automaatio ja robotisaatio Digitaaliset palvelut Liikkumisen palveluistuminen

Lisätiedot

Espoo E/80/223/2015. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2016

Espoo E/80/223/2015. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Espoo Ei julkinen E/80/223/2015 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2016 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

HE 244/2006 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2006 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 208/2006 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 244/2006 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2006 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 208/2006 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ HE 244/2006 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2006 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 208/2006 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen

Lisätiedot

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille. 90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot Kioton joustomekanismit Tavoitteena on vahvistaa Suomen toimintaa kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa, mihin pyritään mm. toteuttamalla Kioton pöytäkirjan

Lisätiedot

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014 Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.214 Ruotsin suunnitelma 214 225 perusteet hallituksen päätökselle Tavoitteena: kansantalouden kannalta tehokas, kansainvälisesti

Lisätiedot

Talousarvioesitys Tiehallinto

Talousarvioesitys Tiehallinto 24. Tiehallinto S e l v i t y s o s a : Tiehallinto turvaa toimivat matka- ja kuljetusketjut ylläpitämällä ja kehittämällä tieverkon palvelutasoa, parantaa tieliikenteen turvallisuutta sekä vähentää ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 26/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Esityslista 26/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/ Helsingin kaupunki Esityslista 26/2014 1 (5) 4 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne- ja infrastruktuuri - vastuualueen tienpidon ja liikenteen

Lisätiedot

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikan merkitys liiketoiminnassa Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikka ja liiketoiminta Logistiikalla on kaksi keskeistä roolia liiketoiminnassa Asiakastyytyväisyys Kustannuskilpailukyky Äänekosken

Lisätiedot

HE 78/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 78/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ HE 78/2011 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen

Lisätiedot

HE 112/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 112/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ HE 112/2011 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten

Lisätiedot

Liikennejärjestelmä elinkeinoelämän mahdollistajana

Liikennejärjestelmä elinkeinoelämän mahdollistajana Liikennejärjestelmä elinkeinoelämän mahdollistajana Ylijohtaja Anne Herneoja 13.10.2011 Vastuu teistä, radoista ja vesiväylistä Liikennevirasto kehittää ja ylläpitää rautatie-, meri- ja tieliikennettä

Lisätiedot

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 30/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Esityslista 30/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/ Helsingin kaupunki Esityslista 30/2016 1 (5) 2 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen tienpidon ja liikenteen

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala palvelee yhteiskuntaa vastaamalla toimivista ja turvallisista liikenne-

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 444

Lisätiedot

Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä. Johtaja Risto Murto

Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä. Johtaja Risto Murto Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä Johtaja Risto Murto 27.02.2018 TEN-T-verkko Päätieverkon jäsentely Lähde: Keskeisen päätieverkon toimintalinjat, Liikennevirasto 2017

Lisätiedot

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus 31.10.2014 2 3 Liikennejärjestelmän rahoitus vuonna 2015 noin 1,5 mrd., ostovoima heikkenee joka vuosi 3%, vuonna

Lisätiedot

Talousarvioesitys Liikenneverkko

Talousarvioesitys Liikenneverkko 10. Liikenneverkko Liikennevirasto oikeutetaan sitoutumaan vuosina 2011 2015 Länsimetron rakentamiskustannuksiin enintään 200 milj. eurolla ja enintään 30 % rakennuskustannuksista pois lukien arvonlisäveromenot.

Lisätiedot

HE 233/2014 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2014 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 207/2014 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 233/2014 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2014 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 207/2014 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ HE 233/2014 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2014 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 207/2014 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin

Lisätiedot

Urakoitsijaseminaarin avaus

Urakoitsijaseminaarin avaus Urakoitsijaseminaarin avaus LVM:n hallinnonalan virastouudistus ja maakuntauudistus 22.8.2017 LVM:n hallinnonalan virastouudistus 31.5.2017 2 3 Maakuntauudistus ja maantielain uudistus (luonnos 5.7.2017)

Lisätiedot

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus 05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : EU:n ohjelmakauden 2000 2006 sekä ohjelmakauden 2007 2013 rakennerahasto-ohjelmia rahoittavan Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteillä

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala palvelee yhteiskuntaa vastaamalla toimivista ja turvallisista liikenne-

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. (29.01, osa) Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Selvitysosa: Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala palvelee yhteiskuntaa vastaamalla toimivista ja turvallisista liikenne- ja viestintäyhteyksistä

Lisätiedot

Vuoden 2018 talousarvio, joukkoliikenne ja energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet

Vuoden 2018 talousarvio, joukkoliikenne ja energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet Vuoden 2018 talousarvio, joukkoliikenne ja energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet Valtiovarainvaliokunta, liikennejaosto Jenni Eskola 19.10.2017 Esityksen sisältö 1. Joukkoliikennerahoituksen tilanne

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 1(5) Talousarvioesitys 30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto Selvitysosa: Valtion tilastotoimen tehtävänä on vastata yhteiskuntaoloja ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

HE 103/2004 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 93/2004 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 103/2004 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 93/2004 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ HE 103/2004 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 93/2004 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2018

Talousarvioesitys 2018 Talousarvioesitys 2018 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala Kansliapäällikkö Harri Pursiainen 1 Määrärahat luvuittain LVM:n pääluokka valtion vuoden 2018 talousarvioesityksessä on noin 3,4 miljardia

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Ratahallintokeskus edistää liikenteen toimivuutta ylläpitämällä ja kehittämällä rataverkon palvelutasoa, parantaa rataliikenteen turvallisuutta sekä vähentää

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala palvelee yhteiskuntaa vastaamalla toimivista ja turvallisista liikenne-

Lisätiedot

MITÄ ON PERUSVÄYLÄNPITO?

MITÄ ON PERUSVÄYLÄNPITO? PERUSVÄYLÄNPITO 2013 2017 MITÄ ON PERUSVÄYLÄNPITO? Perusväylänpidon tarkoituksena on turvata kansalaisten ja elinkeinoelämän sujuva ja turvallinen liikkuminen ympäri vuoden. Maanteiden, rautateiden ja

Lisätiedot

HE 171/2005 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2005 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 161/2005 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 171/2005 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2005 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 161/2005 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ HE 171/2005 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2005 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 161/2005 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen

Lisätiedot