Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 394/2006 vp Yrittäjän perheenjäsenen aseman parantaminen työttömyystilanteessa Eduskunnan puhemiehelle Olen saanut yrittäjäperheiltä palautetta, jossa kummastellaan yrittäjän perheenjäsenen huonoa asemaa työttömyyden kohdatessa. Tuo asema on erittäin huono, kun tavallisessa palkkatyössä olleen yrittäjän perheenjäsenen asemaa verrataan samassa yrityksessä työskennelleen perheen ulkopuolisen, tavallisen palkkatyöläisen asemaan. Yrittäjäperheiden kannalta on epäoikeudenmukaista, että taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanottua yrityksessä palkkatyössä ollutta perheenjäsentä ei pidetä sellaisena kuin hän on asemaltaan ollut. Sen sijaan väitetään jotain aivan muuta, vaikka kyseinen perheenjäsen ei ole omistanut perheyrityksen osakkeita eikä hän ole ollut yrityksessä millään muotoa johtavassa asemassa eikä ole voinut itse määritellä, milloin hän jää työttömäksi. Nykyinen lainsäädäntö vaatikin pikaista korjausta, jotta yrittäjän perheenjäsenen asema ei olisi työttömyyden kohdatessa huonompi kuin tavallisen palkansaajan, varsinkin, jos yrittäjän perheenjäsen on todellisuudessa ollut palkansaajan asemassa. Työttömyysturvalain määritelmä yrittäjästä onkin erittäin epäoikeudenmukainen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Pidetäänkö valtioneuvostossa nykyisiä säädöksiä yrittäjän määritelmästä oikeudenmukaisina tilanteessa, jossa työntekijöistä osa on oikeutettu työttömyysturvaan ja osa ei, vaikka työntekijät ovat olleet palkansaajan asemassa? Kauppa- ja teollisuusministeriön asettaman säädösvalmistelun yritysvaikutusarviointia edistävän hankkeen (SÄVYhanke) tuoreen vuosiraportin mukaan "hyvä säädösjärjestelmä kannustaa yrittäjyyteen --- ja siihen kuuluvat olennaisesti vakaus ja ennustettavuus pitkälläkin aikavälillä". Tällä hankkeella on "kiinteä yhteys hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelmaan, jonka tavoitteena on saada aikaan konkreettisia yrittäjyyttä ja yritystoimintaa edistäviä uudistuksia". Hankkeen tavoitteena on "tuottaa lisäarvoa valmisteluun ja parantaa poliittisten päätösten tietopohjaa". Tarkoituksena on kiinnittää "erityistä huomiota yritysvaikutusten arviointiin --- käsittelyyn tulevissa säädösesityksissä". Tällä kirjallisella kysymyksellä tuon valtioneuvoston tietoon erään tärkeän säädösvaikutuksen aiheuttaman epäkohdan yrittäjäperheiden arkeen tilanteessa, jossa päivä ei paista risukasaan, ja kysynkin, onko tarkoitus tuoda valtioneuvoston käsittelyyn ja eduskuntaan esitys siitä, että korjataan yrittäjäperheiden kannalta epäoikeudenmukainen tilanne, jossa taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanottua yrityksessä palkka- Versio 2.0

2 työssä ollutta perheenjäsentä pidetään jonain muuna kuin hän on? Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan yrittäjien sosiaaliturvaa selvittänyt työryhmä antoi viime vuoden kesäkuussa mietinnön, jossa se yksimielisesti esitti muun muassa "helpotuksia yrittäjän perheenjäsenen asemaan tilanteissa, joissa perheenjäsenen työ yrityksessä loppuu tuotantosuunnan muutoksen tai toiminnan ulkoistamisen vuoksi". Sosiaali- ja terveysministeriöstä kerrotaan, että ministeriö "pyrkii jatkossa kehittämään yrittäjien työttömyysturvaa työryhmän esitysten pohjalta", mutta että "työryhmä ei ole esittänyt työttömyysturvan yrittäjämääritelmän muuttamista, joten nopeita muutoksia lainsäädäntöön ei ole tältä osin odotettavissa". Eikö viimeistään nyt ole oikeudenmukaista kiirehtiä muutoksia, joilla yrittäjän perheenjäsenen-palkkatyöläisen työttömyysturva määritellään samoin edellytyksin kuin muidenkin työntekijöiden, kun työtä ei tosiasiallisesti enää ole tarjolla, eli siis muuttaa työttömyysturvan yrittäjämääritelmää? Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 2006 Marjukka Karttunen /kok 2

3 Ministerin vastaus KK 394/2006 vp Marjukka Karttunen /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Marjukka Karttusen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 394/2006 vp: Pidetäänkö valtioneuvostossa nykyisiä säädöksiä yrittäjän määritelmästä oikeudenmukaisina tilanteessa, jossa työntekijöistä osa on oikeutettu työttömyysturvaan ja osa ei, vaikka työntekijät ovat olleet palkansaajan asemassa? Kauppa- ja teollisuusministeriön asettaman säädösvalmistelun yritysvaikutusarviointia edistävän hankkeen (SÄVYhanke) tuoreen vuosiraportin mukaan "hyvä säädösjärjestelmä kannustaa yrittäjyyteen --- ja siihen kuuluvat olennaisesti vakaus ja ennustettavuus pitkälläkin aikavälillä". Tällä hankkeella on "kiinteä yhteys hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelmaan, jonka tavoitteena on saada aikaan konkreettisia yrittäjyyttä ja yritystoimintaa edistäviä uudistuksia". Hankkeen tavoitteena on "tuottaa lisäarvoa valmisteluun ja parantaa poliittisten päätösten tietopohjaa". Tarkoituksena on kiinnittää "erityistä huomiota yritysvaikutusten arviointiin --- käsittelyyn tulevissa säädösesityksissä". Tällä kirjallisella kysymyksellä tuon valtioneuvoston tietoon erään tärkeän säädösvaikutuksen aiheuttaman epäkohdan yrittäjäperheiden arkeen tilanteessa, jossa päivä ei paista risukasaan, ja kysynkin, onko tarkoitus tuoda valtioneuvoston käsittelyyn ja eduskuntaan esitys siitä, että korjataan yrittäjäperheiden kannalta epäoikeudenmukainen tilanne, jossa taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanottua yrityksessä palkkatyössä ollutta perheenjäsentä pidetään jonain muuna kuin hän on? Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan yrittäjien sosiaaliturvaa selvittänyt työryhmä antoi viime vuoden kesäkuussa mietinnön, jossa se yksimielisesti esitti muun muassa "helpotuksia yrittäjän perheenjäsenen asemaan tilanteissa, joissa perheenjäsenen työ yrityksessä loppuu tuotantosuunnan muutoksen tai toiminnan ulkoistamisen vuoksi". Sosiaali- ja terveysministeriöstä kerrotaan, että ministeriö "pyrkii jatkossa kehittämään yrittäjien työttömyysturvaa työryhmän esitysten pohjalta", mutta että "työryhmä ei ole esittänyt työttömyysturvan yrittäjämääritelmän muuttamista, joten nopeita muutoksia lainsäädäntöön ei ole tältä osin odotettavissa". Eikö viimeistään nyt ole oikeudenmukaista kiirehtiä muutoksia, joilla yrittäjän perheenjäsenen-palkkatyöläisen työttömyysturva määritellään samoin edellytyksin kuin muidenkin työntekijöiden, kun työtä ei tosiasiallisesti enää ole tarjolla, eli siis muuttaa työttömyysturvan yrittäjämääritelmää? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Yrittäjien ja heidän perheenjäsentensä työttömyysturvasta on tehty useita kirjallisia kysymyksiä viime vuosina. Viittaan muun muassa seuraaviin kysymyksiin annettuihin vastauksiin: KK 358/2004 vp, KK 60/2005 vp, KK 221/2005 vp ja KK 92/2006 vp. Vastauksissa on selostettu yrittäjien ja heidän perheenjäsentensä työttömyysturvaa sekä valittujen ratkaisujen perusteita. 3

4 Ministerin vastaus Työttömyysturvalain mukaan yrittäjänä pidetään myös yrityksen osaomistajaa. Osaomistaja on määritelty laissa siten, että hän on varsinaisen yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva perheenjäsen, joka työskentelee yrityksessä. Lisäksi edellytetään, että yrittäjällä yksin tai yhdessä perheenjäsenten kanssa on määräysvalta yrityksessä. Osaomistaja eroaa tavallisesta palkansaajasta siinä, että hänen perheenjäsenellään on valta määrätä hänen työsuhteensa ehdoista. Tavallisen palkansaajan irtisanominen tuotannollisilla tai taloudellisilla syillä perustuu työsopimuslain mukaisiin perusteisiin. Kun on kyse esimerkiksi puolison irtisanomisesta, irtisanomisperusteiden laillisuutta ei tutkita samalla tavoin. Osaomistajan määrittelemisellä yrittäjäksi on pyritty estämään se, että yritystoiminnan riskejä katetaan työttömyysturvalla. On myös vaarana, että toimivien yritysten osaomistajille maksettavat työttömyyspäivärahat vääristäisivät yritysten keskinäistä kilpailua. Yrittäjien työttömyysturva poikkeaa palkansaajan työttömyysturvasta myös sen vuoksi, että yritystoiminnan ja työn päättyminen on vaikeasti todettavissa. Erityisen vaikeaa se on silloin, kun yritys jatkaa toimintaansa. Kysymyksessä mainittu työryhmä on esittänyt, että yrittäjän perheenjäsenellä olisi oikeus työttömyysturvaan tilanteissa, joissa työn loppuminen on kiistatta todettavissa. Nämä tilanteet olisivat sellaisia, joissa perheenjäsenen työ on loppunut tuotantosuunnan tai tietyn tuotannon lopettamisen, toimintojen ulkoistamisen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Asian jatkovalmistelu tapahtuu työryhmän yksimielisen esityksen pohjalta. Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2006 Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen 4

5 Ministerns svar KK 394/2006 vp Marjukka Karttunen /kok Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 394/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Marjukka Karttunen /saml: Anser statsrådet att definitionen av företagare i nu gällande författningar är rättvis i en situation där en del av de anställda har rätt till utkomststöd för arbetslösa medan andra inte har det, fastän de har varit löntagare? Enligt den färska årsrapporten från handels- och industriministeriets projekt för analys av lagberedningens konsekvenser för företagen (SÄVY-projetet) stimulerar ett gott författningssystem till företagsamhet --- och i det ingår i väsentlig mån stabilitet och förutsebarhet också på lång sikt. Detta projekt har enligt årsrapporten nära anknytning till regeringens politikprogram för företagsamhet, som har som mål att få till stånd konkreta reformer för att främja företagsamhet och företagsverksamhet. Syftet med projektet är att ge beredningen ett mervärde och förbättra kunskapsbasen för de politiska besluten. Avsikten är att ägna särskild uppmärksamhet åt analys av konsekvenserna för företagen --- vid behandlingen av författningsförslag. Genom detta skriftliga spörsmål gör jag riksdagen uppmärksam på konsekvenserna av en författning som orsakat ett stort missförhållande i företagarfamiljernas vardag, som inte är någon dans på rosor, och frågar om statsrådet har för avsikt att ta upp till behandling och överlämna till riksdagen ett förslag om korrigering av den för företagarfamiljer ofördelaktiga situation där en familjemedlem, som varit anställd som löntagare i företaget och sägs upp på ekonomiska och produktionsmässiga grunder, betraktas som något annat än hon eller han är? Enligt social- och hälsovårdsministeriet avgav en arbetsgrupp som utredde företagarnas sociala trygghet i juni i fjol ett betänkande där den enhälligt föreslog bl.a. en förbättrad ställning för företagares familjemedlemmar i situationer då familjemedlemmens arbete i företaget upphör på grund av att produktionsinriktningen ändrats eller verksamheten utlokaliserats. Social- och hälsovårdsministeriet uppger att ministeriet i fortsättningen avser att utveckla företagarnas utkomstskydd utifrån förslagen, men att arbetsgruppen inte har föreslagit att definitionen på företagare i samband med utkomstskyddet för arbetslösa skall ändras, varför inga snabba lagändringar är att vänta i detta avseende. Är det inte senast nu rättvist att påskynda ändringar genom att utkomstskyddet för företagarnas familjemedlemmarlöntagare bestäms på samma grunder som för andra anställda, då det faktiskt inte längre finns arbete, dvs. att ändra definitionen på företagare när det gäller utkomstskydd för arbetslösa? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Under de senaste åren har ett flertal skriftliga spörsmål ställts om utkomstskyddet för arbetslö- 5

6 Ministerns svar sa i fråga om företagare och deras familjemedlemmar. Jag hänvisar bl.a. till svaren på följande spörsmål: SS 358/2004 rd, SS 60/2005 rd, SS 221/2005 rd och SS 92/2006 rd. Svaren har redogjort för företagarnas och deras familjemedlemmars utkomstskydd och grunderna för de beslut som fattats. Enligt lagen om utkomstskydd för arbetslösa är också en delägare i ett företag företagare. En delägare definieras i lagen som en familjemedlem som bor tillsammans med den egentliga företagaren i ett gemensamt hushåll och arbetar i företaget. Dessutom förutsätts att företagaren ensam eller tillsammans med familjemedlemmarna har bestämmanderätt i företaget. En delägare skiljer sig från en vanlig löntagare därigenom att hans eller hennes familjemedlem har rätt att bestämma villkoren för hans eller hennes anställning. Uppsägningen av en vanlig löntagare av ekonomiska eller produktionsmässiga skäl bygger på grunder som anges i arbetsavtalslagen. Då uppsägningen gäller exempelvis en make, granskas uppsägningsgrundernas laglighet inte på samma sätt. Syftet med att definiera en delägare som en företagare var att hindra att företagsverksamhetens risker täcks med utkomstskydd för arbetslösa. Dessutom finns det risk för att de arbetslöshetspenningar som betalas ut åt delägare i verksamma företag snedvrider konkurrensen mellan företagen. Utkomstskyddet för företagare avviker från utkomstskyddet för löntagare också därigenom att det är svårt att fastställa när företagsverksamheten och arbetet upphör. Särskilt svårt är det då företagets verksamhet fortsätter. Den arbetsgrupp som nämns i spörsmålet föreslog att företagares familjemedlemmar skall ha rätt till utkomstskydd för arbetslösa i situationer där det ovedersägligt kan konstateras att arbetet har upphört. Dessa situationer är enligt förslaget sådana där familjemedlemmens arbete har upphört på grund av att en produktionsinriktning eller en viss produktion har upphört, produktionen har utlokaliserats eller någon annan motsvarande orsak. Den fortsatt behandlingen av frågan sker utgående från arbetsgruppens enhälliga förslag. Helsingfors den 23 maj 2006 Social- och hälsovårdsminister Tuula Haatainen 6