Autonominen työvuorosuunnittelu. vaatii joustoa POSITIIVINEN MIELI ANTAA VOIMAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Autonominen työvuorosuunnittelu. vaatii joustoa POSITIIVINEN MIELI ANTAA VOIMAA"

Transkriptio

1 Autonominen työvuorosuunnittelu vaatii joustoa POSITIIVINEN MIELI ANTAA VOIMAA

2 Sisältö 11 / Siskokset Anu Ruokolainen sekä Marika ja Miia Ikonen viihtyvät Ilomantsissa. 48 Kulta-Leijonien valmentaja Jukka Jalonen antoi vinkkejä työhön. 32 Sosiaalinen pääoma suojaa nuorta. 16 Peritoniittidialyysit ovat osa Nita Talluksen ammattitaitoa. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Henkilöstömitoitusvetoomus luovutettiin ministerille 7 Uusi sosiaalihuoltolaki vaatii panostusta 8 Päivähoitoon tehtiin teesit 9 Liiton historia julkaistaan 10 Hoiva-avustajat hämmentävät Australiassa 12 Marraskuun lyhyet 13 Näin vastattiin! 13 Lehtikatsaus 14 Lähi- ja perusruokaa: ruisleipä 16 Nita Talluksen päivä erikoissairaanhoidossa 21 Lääkehoidolle teemapäivä 2 super Autonomiasta työhyvinvointia 26 Eettinen kuorma vie voimia 30 Vuorovaikutus kannattelee mielenterveyttä 32 Luottamus toisiin suojaa nuorta 36 Uudet kirjat 38 Auttamisen halu ilahduttaa 39 LH Tuomo Tumppi Valokainen 40 Seksuaaliterveydestä pitää puhua 42 Roima painonpudotus vaatii sisuuntumista 44 Reumataudit ja ravinto 47 Palasia sieltä täältä 48 Jukka Jalonen: tiimihenki ratkaisee 51 Palvelurakennemuutos ei onnistu pala palalta 52 Aika hyvä työpaikka Hämeenlinnasta 54 Hoitotyössä on väkivallan riski 56 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 58 Superristikko 59 Lähihoitaja Kähönen 59 Paras juttu vastaa kyselyyn! 60 Iloiset siskokset Ilomantsista 64 Jäsenrekisteri tiedottaa 65 Siskon pakina 66 Työttömyyskassan ajankohtaiset 71 Kuulumisia 74 Luonnossa 75 P.S. Varkaudesta 30 Välittäminen vahvistaa ihmisarvoa.

3 Pääkirjoitus Leena Lindroos super 59. vuosikerta Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax päätoimittaja Leena Lindroos taittava toimittaja Jukka Järvelä toimittajat Marjo Sajantola Sonja Kähkönen Henriikka Hakkala vierailevat kirjoittajat Hanna Kivistö, Mikko Rinta, Virpi Saarinen, Liisa Uusiniitty, Maria Viljanen kannen kuva Ingimage ulkoasu Timo Numminen Joonas Väänänen Jukka Järvelä painos kpl ilmoitukset Sonja Kähkönen osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus Kannattaa kehua Suomen jääkiekkomaajoukkueen valmentaja Jukka Jalonen johdatti joukkueensa maailmanmestaruuteen keväällä Hän tietää miten ja mistä aineksista toimiva tiimihenki luodaan. SuPerin puheenjohtajapäivien osanottajat saivat kuulla Jalosen ajatuksia lokakuussa Helsingissä ja niitä avataan laajemmin artikkelissamme sisäsivuilla. Tässä vielä kiteytettynä hänen viestinsä. Se antaa pohtimisen aihetta myös hoitoalan työyhteisöihin: Oikeudenmukaisuus on yksi vaikeimpia asioita toteuttaa. Pelaaja arvioi joka päivä valmentajaansa. Tuttujen kanssa luottamus on jo luotu, vieraiden kanssa sitä vasta luodaan. Urheilussa palkinto on lisääntynyt peliaika, rangaistus taas jättää siitä sivuun. Yhden ihmisen tunnelma vaikuttaa koko ryhmän hyvinvointiin. Jos kaikilla on hyvä olla ja roolit ovat kunnossa, kokonaisuus toimii. Kaikkia pitää arvostaa ja esimiehen tulee tehdä sen eteen töitä. Hänen tulee huomioida nekin, jotka vaikuttavat taustalla, huoltajat ja varamiehet. Sietäminen on haaste. Töissä tehdään töitä, siellä ei tarvitse olla kavereita. Erilaisuus pitää hyväksyä. Valmentaja on pelaajien auttaja. Esimiehen tulee olla tasapuolinen ja luoda hyvä tunnelma työntekijöille. Työyhteisössä myös esimerkin voima kannattelee hyvää työmoraalia. Pitää tehdä omat hommat ja auttaa muita, mutta ei pidä sählätä toisten tontilla. Äänekkyys ei ratkaise osaamista. Vaikeudet tulee ennakoida hyvissä ajoin, ei paineiden keskellä. Tulee antaa enemmän positiivista palautetta asioista, jotka menevät hyvin. Kannattaa kehua, sillä paitsi vastaanottajalle, se antaa hyvää mieltä myös itselle. Positiivinen psyykkaus auttaa seuraavassa vastaavassa tilanteessa. Huumori ja nauru vapauttavat energiaa! On oltava lupa myös epäonnistua. Hoitoalan työpaikoilla pitäisi pohtia enemmän yhdessä sitä mitä tehdään. Ihan samoista asioista puhutaan aina, kun ollaan ihmisten kanssa tekemisissä. Tulee myös itse tehdä ehdotuksia siitä, miten asiat voitaisiin tehdä paremmin. Palautteen tulee kohdistua toimintaan, ei henkilöihin, ja juuri silloin kun tunteet ovat pinnassa, pitää olla erityisen varovainen.. kirjapaino ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. super

4 Ajankohtaista Uusimmat kannanotot ja muistamisen arvoiset tapahtumat marraskuu Kalenteri Mielenterveysmessut, Helsinki, Mielenterveyden keskusliitto Kansallinen lääkehoitopäivä XXV Valtakunnalliset tartuntatautipäivät, Helsinki, Filha Esiintymistaidon kurssi, Helsinki, SuPer Yhdistyksen taloudenhoidon peruskurssi, Turku, SuPer Puheenjohtajien valmennus, 3. jakso, SuPer Työmarkkinapäivät, Helsinki, SuPer Valtakunnallinen Mielenterveysviikko Valtakunnallinen Diabetespäivä Kansainvälinen television päivä Vaihda vapaalle, Helsinki, SuPer Kansainvälinen päivä naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi V Valtakunnallinen tupakka ja terveys -päivä, Helsinki, Filha Hankkeet ja projektit vai työrauha kuntiin? SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola vaatii työrauhaa kuntiin. Erilaiset kehittämishankkeet ja projektit ovat tulleet pysyväksi ilmiöksi ja kuntien vakiintuneiksi toimintamalleiksi. Uutena ilmiönä on tullut palvelualoitemalli, jossa ulkopuolinen toimija voi esittää kunnalle haasteen tiettyjen palvelujen tuottamiseen. Mallin mukaan kunnan on vastattava tähän haasteeseen ja mikäli vertai- Alibudjetoijat kierrätykseen! lussa haastajan tarjous osoittautuu kilpailukykyiseksi, pakottaa tämä kunnan siirtämään palvelutuotannon haastajalle. Kuntien olisi palkattava palvelukseensa lukuisia uusia henkilöitä pelkästään tekemään vertailulaskelmia kunnan oman tuotannon ja haastajan esittämien kustannusten laskentaan. Mikäli kunnan omaa palvelutuotantoa kuormitetaan jatkuvilla hankkeilla ja projekteilla ja siltä viedään työrauha, ei se voi olla kustannustenkaan osalta parhaassa iskussa, Paavola sanoo.. SuPer kehottaa kuntia välttämään alibudjetointia kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksessa. Monissa kunnissa on tietoisesti tehty alibudjetointia viime aikoina. Viranhaltijat ja poliittiset päättäjät, jotka tahallaan esittävät ja päättävät liian niukat määrärahat lakisääteisten peruspalvelujen turvaamiseen, on saatava teoistaan vastuuseen, vaatii puheenjohtaja Silja Paavola. Tämän vuoden keväällä julkaistun sosiaalibarometrin mukaan noin 20 prosenttia kuntien sosiaalitoimen johtajista ja lähes 30 prosenttia terveyskeskusten johtajista myöntää, että menoja on tietoisesti budjetoitu alakanttiin tänä ja viime vuonna.. ingimage nyt on aika tutustua laakehoitopaiva.fi -verkkosivuhin. hakea vanhustyössä La Carita -säätiön tunnustuspalkintoa. liiton luottamustehtäviin valittujen tarkistaa, että tehtävät ovat WebLyytissä ajan tasalla. keskustella työnantajan kanssa täydennyskoulutuksesta. SuPerin opintopäivät järjestetään Tampereella. tarkistaa omat jäsenmaksut Web- Lyytistä! Klikkaamalla keltaista palloa liiton nettisivulla pääset kirjautumaan jäsentietoihisi tai jäsensivujen kautta kohdasta "Kirjaudu jäsensivulle". parsia villasukat ja sormikkaat ja varautua muutenkin talven tuloon. tunnelmoida kynttilänvalossa. 4 super

5 Puheenvuoro Puheenjohtaja Silja Paavola Miksi henkilöstömitoitusta tarvitaan? Saamme SuPerin toimistoon päivittäin palautetta vanhustenhoidon tilasta maassamme. Pääasiassa kaikissa yhteydenotoissa on kyse siitä, että hoitohenkilöstöä on aivan liian vähän. Henkilöstöpulasta aiheutuvat sitten ne ilmiöt, joista myös saamme hyvin usein lukea iltapäivälehtien sivuilta. Henkilöstö väsyy ja nääntyy, ja kukaan ei näytä tekevän mitään kuin vasta pakon edessä. Hoivayksikköjen pieniin henkilöstömitoituksiin on monia syitä. Alun perin henkilöstömitoitus on voinut olla liian pieni jo työvuorosuunnitelmaa tai ostopalvelusopimusta tehtäessä. Sairauspoissaolot ja muut työntekijöiden poissaolot pahentavat tilannetta entisestään ja varsinkin silloin, kun ylemmältä taholta on tullut kielto palkata sijaisia lyhyisiin poissaoloihin. Suunnitelmat ja arkitodellisuus eivät kohtaa. Aina tieto tästä tilanteesta ei kulje lähiesimiestä ylemmälle taholle. Ongelma on hoitajille sekä eettinen että jaksamiskysymys. Liian pienet henkilöstömitoitukset eivät ole vain hoitajien juttu, vaan yhteiskunnallinen arvostuskysymys. Jotta kestämättömään tilanteeseen voitaisiin puuttua, asia on nostettava esille. SuPer on hyvin äänekkäästi vaatinut sitovia minimimitoituksia vanhustenhoitoon. Näitä määräyksiä tarvittaisiin kipeästi myös muualle, esimerkiksi lasten päivähoitosektorilla ja sivistystoimessa tilanteet alkavat monin paikoin muuttua hyvin vaikeiksi. SuPer on havainnut ongelmat ja aikoo jatkossa entistä tarmokkaammin ja näyttävämmin nostaa näitä epäkohtia esille. Joskus se vaatii voimakkaitakin kannanottoja ja toimenpiteitä. Niitä me emme kuitenkaan pelkää. Vastustuksesta huolimatta tuomme esille näitä epäkohtia, sillä vaikenemalla ja alistumalla me emme koskaan saa muutosta aikaan. Jotkut työpaikkojen rohkeat aktiivit ovat kirjoittaneet lehtien yleisönosastoihin työpaikkojensa ongelmista. Erään yksityisen hoitokodin henkilöstö jopa pyysi julkisesti anteeksi vanhusten huonoa kohtelua. Henkilöstö pyysi siis anteeksi tilannetta, johon hoitajat itse eivät voi vaikuttaa. Tämä oli rohkea teko, joka on myös mediassa huomattu. Tämä ja monet muut kirjoitukset ovat saaneet aikaan muutoksia ja vieläpä nopeasti. Virallisempi valituskanava AVI eli aluehallintovirastokin on olemassa. Myös sinne tehdään paljon kanteluita ja valituksia. Usein ne johtavat tulokseen, mutta useimmiten vasta pitkän ajan kuluttua. Onko meillä varaa tähän työntekijöiden ja heidän asiakkaidensa huonoon kohteluun? Jo nyt tiedetään miten paljon on alan vaihtajia, jotka ovat vain uupuneet tai turhautuneet tilanteeseen. Helsingin Sanomissa haastateltiin muutamaa hoitajaa, jotka olivat vaihtaneet toiselle alalle. Riittämättömät henkilöstömäärät nousivat haastatteluissa esiin päällimmäisenä huomiona entisestä työstä. Myös johtaminen sekä töiden organisointi nostettiin esille. Nämä kaikki ovat sellaisia seikkoja, joihin voidaan vaikuttaa, ja joihin pitää vaikuttaa. Kunnallisvaalit ovat ohi ja kuntien budjettiesitykset- kin on pääosiltaan vuodelle 2013 tehty. Nyt meillä on suuren mielenkiinnon kohteena se, millaista arvomaailmaa uudet päättäjät edustavat ja millaista maailmaa he alkavat rakentaa. SuPerin arvoissa heikompien puolustaminen ja ihmiset ovat keskiössä. Sitä samaa toivomme myös uusilta päättäjiltä ja päätöksiltä myös teoissa ei vain puheissa.. Terveisin Silja Vaikenemalla ja alistumalla me emme koskaan saa muutosta aikaan. super

6 Uutiset Esillä juuri nyt Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson pakkasi puheenjohtaja Silja Paavolalta saamansa kymmeniä tuhansia nimiä sisältäneen adressin SuPerin kassiin Eduskuntatalon portailla. Järjestöpäällikkö Raija Moilanen avusti. Kyllä hyvälle hoidolle, ei säilytykselle! SuPer luovutti ministerille vetoomuksen vanhuspalvelulain henkilöstömitoituksen puolesta teksti henriikka hakkala kuva jukka järvelä SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola luovutti vetoomuksen henkilöstömitoituksen sitovuuden puolesta peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonille eduskuntatalon portailla 17. lokakuuta. Suomalaisen hoitajan sitkeys tuli todistetuksi vihmovassa sateessa. Luja tahto ja hernerokka pitivät lämpiminä niin puhujat kuin kuulijatkin, kun päättäjille välitettiin vakava viesti. Vanhusten elämänlaadun ja heidän hoitajiensa tekemän työn arvostamisen sijaan on monessa laitoksessa luistettu sosiaali- ja terveysministeriön suosittamista mitoituksista. Nyt esitetyllä 0,5:n mitoituksella saadaan pelkkää säilytystä. Arvokkaan vanhuuden ja hoitajien jaksamisen turvaksi tarvitaan konkreettinen ja työnantajia velvoittava 0,8:n mitoitus. Puheenvuoroja tapahtumassa käyttivät puheenjohtaja Paavolan ja ministeri Guzenina-Richardsonin lisäksi kah- 6 super

7 deksan kansanedustajaa. Keskustaa, kokoomusta, kristillisdemokraatteja, perussuomalaisia, sosiaalidemokraatteja, vasemmistoliittoa ja vihreitä edustavat kansanedustajat kiittivät SuPeria asian nostamisesta keskusteluun. He toivoivat, että desimaalileikin sijaan päästäisiin keskustelemaan todellisiin tarpeisiin vastaavasta laadukkaasta hoidosta ja hoivasta. Kotiin vietäviin palveluihin kuulutettiin lisää resursseja. Vetoomuksen vastaanotettuaan ministeri Guzenina-Richardson kutsui niin hallitusta, kuntia kuin järjestöjä mukaan työhön arvokkaan vanhuuden puolesta: Meidän täytyy ottaa koppi ensimmäisestä kontaktista hoitoa tarvitsevan ihmisen kanssa. Nyt portti on avoinna ja tarvitsemme kaikkien osapuolten muodostaman vyöryn. Puheenjohtaja Silja Paavola kehotti puheen sijasta tekoihin ja muistutti, että SuPerin asiantuntemusta kannattaisi käyttää nyt kaikissa valiokunnissa, jotta aikaan saadaan ikäihmisten tarpeisiin vastaava ja sitova laki. Oikealla asialla Puheita kuunneltiin varovaisen toiveikkaasti. Miten sanat kääntyvät todellisuudeksi? Eläkeläinen Aili Mikkosta tulevaisuus huolettaa. Eläkkeelle jäätyäni tällainen on ruvennut kiinnostamaan. Kyllä rahaa tähän vanhustenhoitoonkin pitäisi löytyä. Me olemme tehneet tämän Suomen eteen töitä, minäkin yli 40 vuotta. Olen vielä hyväkuntoinen, mutta kyllähän se tulee sekin aika, etten enää jaksa. Lähihoitaja Leena Sgureva oli saapunut paikalle vaatimaan henkilöstömitoituksen nostamista. Olen siirtynyt pois vanhuspuolelta juuri siksi, että se oli niin raskasta sekä fyysisesti että henkisesti. Aina oli tunne siitä, ettei voi tehdä sitä työtä niin hyvin kuin haluaa. Asiakkaiden kunto meni koko ajan huonompaan, mutta henkilökunnan määrää ei lisätty. Oikealla asialla tässä ollaan. Sgureva jää mietteliäänä odottamaan, millainen laki lopulta saadaan. Ainahan se kuulostaa vakuuttavalta tässä vaiheessa, mutta saa nähdä. Ensi viikolla ollaan taas viisaampia.. Sosiaalihuoltolain uudistus vaatii resursseja Sosiaalihuoltolain luonnos on askel eteenpäin, mutta sen toteuttaminen vaatii rahaa ja henkilöstöä. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto on pääosin tyytyväinen uutta sosiaalihuoltolakia pohtineen työryhmän tuloksiin, jotka julkistettiin syyskuun alussa. Lakiluonnoksen sisällön suuntaviivoista uutisoitiin lokakuun SuPerlehdessä. SuPerin mukaan lakiluonnos pitää sisällään useita uudistuksia, joilla sosiaalihuollon asiakkaan tilannetta voidaan parantaa. Lain tavoitteiden toteutuminen edellyttää kuitenkin riittäviä taloudellisia resursseja. Selkeät henkilöstöä koskevat vaatimukset SuPer pitää hyvänä sitä, että lakiin kirjataan selkeästi henkilöstöä koskevat vaatimukset. Kunnan käytettävissä on oltava riittävä määrä sosiaalihuollon ammatillista henkilöstöä ja henkilöstön määrän ja rakenteen on vastattava kunnassa olevaa sosiaalihuollon tarvetta. Tärkeää on se, että uudessa laissa tullaan määrittelemään henkilöstöltä edellytettävät kelpoisuusvaatimukset nykyisen voimassa olevan lain mukaisesti. SuPerin mukaan sosiaalihuoltolaissa tulisi määritellä lähihoitajan ammatin harjoittamisesta siten, että lähihoitajan tehtävissä vaaditaan aina alan tutkinto. Lisäksi SuPer esittää, että viranomainen edellyttäisi kaikilta sosiaalihuollossa työskenteleviltä sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneilta lähihoitajilta rekisteröitymistä Valviran Terhikki-rekisteriin. Tämä on tärkeää, koska lähihoitajat ovat terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja heidän työhönsä myös sosiaalihuollossa kuuluu teksti sonja kähkönen terveydenhuollollisia tehtäviä, esimerkiksi lääkehoitoa. Lähihoitajan työssä korostuvat myös potilasturvallisuutta koskevat säädökset. Hyvänä asiana SuPer pitää lakiluonnoksessa olevaa mainintaa asiakkaiden oikeudesta asiakassuunnitelmaan, jonka avulla palveluita voidaan hoitaa koordinoidusti. Laissa säädetään vastuutyöntekijästä, joka nimetään hoitamaan asiakkaan palvelukokonaisuutta. SuPerin näkemyksen mukaan lähihoitajat soveltuvat hyvin tähän tehtävään. Myös lapsiperheiden kotipalvelua toteutettaessa tulisi henkilöstön koostua sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saaneista. Täydennyskoulutus koskee kaikkia Sekä voimassa olevan lain ja että uuden lakiluonnoksen mukaan sosiaalihuollon henkilöstöä koskee täydennyskoulutusvelvoite. SuPerin kokemuksen mukaan lain toteutumisessa on puutteita, sillä kaikki lähi- ja perushoitajat eivät pääse täydennyskoulutukseen. Liitto vaatii, että voimassa olevaa lakia noudatetaan. SuPeriin tulee paljon yhteydenottoja koskien tilanteita, joissa työntekijät haluavat puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin ja asiakasturvallisuutta vaarantaviin tilanteisiin. Työntekijät ovat kuitenkin voineet joutua työnantajan painostuksen kohteiksi tai jopa irtisanotuiksi. Su- Per pitääkin hyvänä sosiaalihuollon lakiluonnoksessa olevaa säädöstä, jonka mukaan kunnan ja yksityisen palvelun tuottajan on tiedotettava ilmoitusvelvollisuudesta työntekijöille. Lakiluonnoksessa todetaan myös, että ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia.. super

8 Uutiset Esillä juuri nyt Huoneentaulu päiväkoteihin SuPer on laatinut teesit lasten päivähoitoon. Ne muodostavat kehittämisyksikön suunnittelija Johanna Pérezin mukaan liiton varhaiskasvatustyötä koskevien ajatusten selkärangan. Kaikki kymmenen kohtaa ovat lapsen kehityksen ja arvostamisen kannalta tärkeitä. Uutena asiana on mukana ryhmäkokoja koskeva linjaus. Esitämme, että maksimikoko alle kolmivuotiaiden ryhmässä on kymmenen lasta ja kolmesta kuuteen vuotiaiden ryhmässä 18 lasta. Tällaisissa ryhmissä lapsi saa yksilöllisempää huolenpitoa ja myös kasvattaja pystyy tekemään työnsä paremmin. Päivähoitolain asetuksessa on määritelty päivähoidon henkilöstömitoitus. Yhtä koulutettua hoitajaa kohden ryhmässä saa olla neljä alle kolmivuotiasta lasta tai seitsemän kolmesta kuuteen vuotiasta lasta. Kun henkilöstöä määrittelevä suhdeluku on kiinteä ja ryhmäkoot taas kuntien itsensä päätettävissä, ryhmät voivat kasvaa epäinhimillisen suuriksi. Ryhmiä ei enää voida hallita eikä puhua yksilöllisestä kasvatustyöstä. SuPer toivoo, että kasvatustyöhön palkattaisiin nykyistä enemmän lähihoitajakoulutuksen saaneita ammattilaisia. Kaikki kymmenen suuntautumisalaa antavat työhön tarvittavat perusvalmiudet. Toisen asteen koulutus antaa mahdollisuuden toimia esimerkiksi päiväkodeissa vaadittavan lääkehoitosuunnitelman vastuuhenkilönä, tarvittaessa lisäkoulutuksen tuella. Päivähoidossa työskentelevien tulee vaatia itselleen ammatillista lisäkoulutusta lääkehoidon ohella myös monipuolisesti lapsen kehitykseen ja ryhmän hallintaan liittyvissä taidoissa. Johanna Pérez toivoo, että SuPerin teesit nostetaan päiväkotien huoneentauluksi tukemaan käytännön kasvatustyötä. Teesit jaetaan KidsRock tapahtumissa ja liiton järjestämillä päivähoidon koulutuspäivillä marraskuussa. Ne löytyvät myös liiton nettisivuilta oman linkin alta osoitteessa SuPerin teesit lasten päivähoitoon Lapsella on oikeus 1. TULLA KUULLUKSI saada tasavertaista, puolueetonta kohtelua, ikätaso huomioiden tuntea itsensä hyväksytyksi tulla osalliseksi häntä koskevissa asioissa 2. LEIKKIIN yksin, pareittain, ryhmässä, ohjatusti sekä vapaasti monipuolisiin leikkeihin ja välineisiin 3. HYVÄÄN HOITOON hyvään ravintoon ja hygieniasta huolehtimiseen tarvittaessa lääkehoitoon kokonaisvaltaiseen huolenpitoon 4. KOULUTETTUIHIN KASVATTAJIIN saada tukea kasvattajalta kehitykseen ja tunteiden käsittelyyn ammattitaitoisiin, innostuneisiin hoitajiin, moniammatilliseen työryhmään 5. TURVALLISEEN, ASIANMUKAISEEN JA VIRIKKEELLISEEN YMPÄRISTÖÖN turvalliseen ja terveelliseen päiväkotiin, ympäristöön sekä turvallisiin kasvattajiin välineisiin maalata, muovailla, pelata, askarrella, soittaa, liikkua, laulaa, esittää, tutustua kirjoihin, olla luova ympäristöön, jossa kiusaamista ei sallita 6. OPPIA JA KOKEA UUTTA saada ohjausta tutkimiseen ja kokemiseen, liikkumiseen ja ulkoiluun hyviin oppivälineisiin ja materiaaleihin 7. RIITTÄVÄN PIENIIN LAPSIRYHMIIN päästä toimimaan ja oppimaan pienryhmissä oikeaan ryhmäkokoon: alle 3-vuotiaiden ryhmässä enintään 10 lasta, 3 6-vuotiaissa 18 lasta 8. YKSILÖLLISEEN KOHTAAMISEEN saada kasvattajilta yksilöllistä kohtaamista osakseen päästä lämpimään syliin kokea kiireettömyys, kehuja ja kiitoksia päivittäin 9. VANHEMPIEN JA KASVATTAJIEN HYVÄÄN YHTEISTYÖHÖN päivittäisiin keskusteluihin, kasvatuskumppanuuteen varhaiskasvatussuunnitelmaan, johon myös lapsi voi osallistua sairastaa ja pitää lomaa kotona 10. HYVÄÄN JA TURVALLISEEN ARKEEN 8 super

9 Kasvanut liitto saa tuoreen historian teksti jukka järvelä Marraskuun lopussa ilmestyvä teos Su- Per kertoo Suomen lähi- ja perushoitajaliiton kasvun vuosikymmenistä. Kirjoittaja Markku Silvennoinen työskenteli liiton palveluksessa vuodet ja teos on hänen jäähyväistyönsä SuPerissa. Silvennoinen on aiemmin kirjoittanut kuusi kirjaa. Miksi julkaistiin kirja juuri näiltä vuosilta? Puheenjohtaja Juhani Palomäki kysyi, voinko työurani loppuhuipennuksena tehdä kirjan. Tämä on jatkoa muiden tekemille 30-vuotis- ja 40-vuotishistoriikeille, jotka päättyvät vuoteen Liiton kaikki vuodet läpi käyvä virallinen historia on siis yhä kirjoittamatta. Mikä merkittävää kirjan kattamien vuosien aikana on tapahtunut? Paljon. Yksi merkittävä asia on lähihoitajakoulutuksen alku ja liiton varautuminen tähän nimenmuutoksella. Alussa oli epävarmaa, mitä koulutus tuo tullessaan ja liitto vastusti uutta koulutusta. Kun liitto pääsi vaikuttamaan asiaan ja koulutusuudistus alkoi varmistua, olimme aktiivisesti mukana kehittämässä sitä. Toinen iso asia on vuoden 2007 palkkaneuvottelut ja sopimuskierros. Kun sopimus syntyi, SuPer jäi TNJ:n nimissä yksin pääsopijajärjestöksi, mikä vahvisti liittomme neuvotteluasemaa ja toi lisää omia luottamusmiehiä. Miten liittomme on muuttunut viime vuosikymmeninä? Yhteiskunnallinen näkyminen ja vaikutusvaltamme ovat kasvaneet. SuPer MARKKU SILVENNOINEN Olemme entistä aktiivisempia vaikuttajia, ja yhteistyö moneen suuntaan on lisääntynyt. Jäsenkunnan ammatti-identiteetti on kasvanut, mikä näkyy kentälläkin kaikessa toiminnassa. Vuonna 1988 liitossa oli jäsentä, nyt yli Olemme astuneet isojen liittojen joukkoon, ja meitä kuunnellaan aivan eri tavalla kuin aikaisemmin. Lähin hoitaja tärkein hoitaja! 1983 lakossa. Yllättikö jokin asia, kun kävit menneitä tapahtumia läpi? Ehkä vuoden 1995 lakko hieman yllättää. Lähes kuukauden kestänyt lakko ei purrut, vaikka sen piirissä oli noin superilaista ja tehyläistä ja vaikka esimerkiksi Jorvin sairaalasta otettiin pois suojelutyöstä kaikki, yhden osaston henkilökuntaa lukuun ottamatta. Suojelutyötä tehtiin liian paljon, eikä yleinen mielipidekään ollut hoitajien puolella yhtä merkittävästi kuin vuoden Miltä näyttää SuPerin tulevaisuus? Hyvältä. Jäsenmäärä kasvaa ja imago on selkeä. Isot haasteet pysyvät: vanhustenhuolto, henkilökunnan saatavuus, palkkaus ja työolosuhteet. Liitolla on näiden ratkaisussa merkittävä rooli eli työmme ei ole vielä valmis. Yksi iso haaste on, miten kentälle saadaan lisää eri-ikäisiä ammattiyhdistysaktiiveja ja miten toiminta on vielä aikaisempaakin houkuttelevampaa.. super valmistuu marraskuun lopussa. kirjaa voi tiedustella sähköpostista Puolet hoitaisi hyvin rahasta piittaamatta Elo-syyskuussa 2012 toteutetun laajan Suomalaisen terveydenhuollon tulevaisuus tutkimuksen mukaan noin puolet terveydenhuollon ammattilaisista haluaisi hoitaa potilaan hintaan katsomatta. 55 prosenttia hoitajista ja 57 prosenttia kuluttajista oli sitä mieltä, että henkilö tulee hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla kuluista piittaamatta. Näkemykset hoitokäytännöistä vaihtelevat merkittävästi terveydenhuollon ammattilaisten kesken. Noin 40 prosenttia hoitajista, 13 prosenttia lääkäreistä ja 37 prosenttia kuluttajista sekä kuntavaaliehdokkaista oli sitä mieltä, että yhden kuolemantapauksen välttämiseksi ei ole perusteltua hoitaa yhtään ihmistä turhaan. Yksityistäminen vastatuulessa Terveyspalveluiden ulkoistamisen trendi on tutkimuksen mukaan laantumassa. Etenkin päivystys- ja vastaanottopalvelut halutaan pitää aiempaa enemmän julkisen sektorin omana tuotantona. Vastaajista 66 prosenttia oli sitä mieltä, että ajanvarauksellinen vastaanottotoiminta on tehtävä julkisin varoin. Lisäksi 38 prosenttia vastaajista piti tärkeänä, että julkinen puoli toteuttaa päivystyksen. Nordic Healthcare Group Oy:n ja Suomen Lääkäriliiton lokakuun alussa tekemään kyselyyn osallistuivat kuntien ja kaupunkien perusterveydenhuollon järjestämisestä vastaavat johtajat. ingimage super

10 Uutiset Esillä juuri nyt Tilanne Australiassa kuin kopio Suomesta: Avustaja ei korvaa koulutettua hoitajaa teksti hanna kivistö Australiassa pelätään, että budjettileikkausten takia hoitajat korvataan hoito- ja hoiva-avustajilla. Suomalaiset terveydenhuollon haasteet ovat varsin tuttuja myös pallon toisella puolella. Väestö ikääntyy ja haasteena on hoitoon tarvittavien käsiparien varmistaminen tulevaisuudessa. Hoitajapulan ratkaisemiseksi Australiassa aloitettiin neljä vuotta sitten terveydenhuollon työvoimarakenteen uudistus, jonka avulla pyritään lisäämään avustavan henkilökunnan määrää terveydenhuollossa. Vaikka uudistus on maanlaajuinen, osavaltiot vastaavat pääosin terveydenhuollosta itse ja toteuttavat uudistuksen itsenäisesti. Sydneyä ympäröivässä seitsemän miljoonan asukkaan Uuden Etelä-Walesin osavaltiossa aloitettiin vuonna 2009 ohjelma, jonka tarkoituksena on lisätä avustajien määrää sekä vapauttaa lähi- ja sairaanhoitajat töistä, joihin he ovat ylikoulutettuja. Aiemmin avustajat ovat työskennelleet pääasiassa vanhustenhoidossa ilman muodollista koulutusvaatimusta. Ohjelman alkaessa avustajien nimike ja työnkuva yhdenmukaistettiin ja uudenmuotoisen koulutuksen saaneet avustajat työskentelevät myös sairaaloissa. Työskentely tapahtuu nyt ryhmätyönä tiimeissä, joissa sairaanhoitaja, lähihoitaja ja avustaja työskentelevät yhdessä. Avustaja on aina sairaanhoitajan valvonnan alaisena, mutta muuten avustajien työnkuva vastaa lähihoitajaopiskelijan työtä. Hoiva- ja hoitoavustajan koulutus kestää 360 tuntia. Sen voi suorittaa puolessa vuodessa. Osa koulutuksen sisällöstä on yhteistä lähihoitajien kanssa. Ohjelman alkaessa lähi- ja sairaanhoitajille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan he pitivät hoitajien ajan vapauttamista sekä uuden väylän luomista lähi- ja sairaanhoitajan ammatteihin positiivisena asiana. He kuitenkin odottivat hoitajien ja avustajien määrän suhteen säätelemistä lailla, jotta kalliimpia hoitajia ei korvattaisi myöhemmin matalapalkkaisilla avustajilla. Uudessa Etelä-Walesissa avustajan, englanniksi assistant in nursing, kuukausipalkka on kokemuksesta riippuen euroa, kun lähihoitajan, enrolled nurse, palkka vaihtelee kokemuksen ja koulutuksen laajuuden mukaan 1460 eurosta 1630 euroon. Tänään avustajat kuuluvat samaan liittoon lähi- ja sairaanhoitajien kanssa. Saatavilla ei ole tilastotietoja, kuinka paljon avustajia tällä hetkellä työskentelee osavaltion sairaaloissa. Minimimitoitus vaarassa Kun ensimmäiset avustajat valmistuivat vuonna 2009, terveydenhuollon työvoimarakenne osavaltiossa muuttui. Valmistuneet 200 avustajaa korvasivat satoja lähi- ja sairaanhoitajia. Lisäksi terveydenhuollon hoitohenkilökunnan kokonaismäärä väheni, sillä jokaisen sadan irtisanotun lähi- ja sairaanhoitajan tilalle palkattiin 50 avustajaa. Uuden Etelä-Walesin lähija sairaanhoitajaa edustava liitto, NSW Nurses and Midwives' Association, pelkää trendin jatkuvan. Maaliskuussa 2011 osavaltion hallitus ilmoitti budjettileikkauksista julkisella sektorilla. Hallitus leikkaa 1,6 miljardia euroa julkisten sairaaloiden budjetista sekä 620 miljoonaa euroa julkisten sairaaloiden henkilöstökustannuksista. Lähi- ja sairaanhoitajien liitto arvioi tämän tarkoittavan 3600 terveydenhuollon työpaikan katoamista seuraavien neljän vuoden aikana. Tulevaisuuden pula hoitavista käsipareista ei kuitenkaan parane työpaikkoja vähentämällä. Budjettileikkauksia Avustajia tulee käyttää hoitajien apuna, ei heidän korvikkeenaan. 10 super

11 Risikko lähtee lisäämään hoitoalan vetovoimaa ingimage Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko aikoo kutsua eri tahojen asiantuntijat koolle miettimään keinoja, miten sosiaali- ja terveysalan vetovoimaa voitaisiin lisätä. Risikko kerää työmarkkinaosapuolet, ammatilliset järjestöt ja tutkimuslaitokset pohtimaan myös sitä, miten lisätä työhyvinvointia alalla. Ministeri muistuttaa, että työvoimapula on nyt totta sosiaali- ja terveysalalla: 40 prosenttia toimipaikoista on ilmoittanut, että heillä on ollut vaikeuksia löytää sopivaa työvoimaa. seurasi hallituksen ehdotus, jonka mukaan lakisääteinen minimihoitajamäärä potilasta kohden poistetaan julkiselta sektorilta. Osavaltion terveysministeri Jillian Skinner pitää lakisääteisiä lähi- ja sairaanhoitajamääriä potilasta kohden huonona ratkaisuna, sillä se rajoittaa esimiehiä suuntaamasta henkilöstöresursseja sinne, missä niitä tarvitaan. Joustava hoitajamäärä parantaisi siten hoidon laatua ja nopeaa reagointia muuttuviin tilanteisiin. Avustaja tukee, ei korvaa Kolikon toinen puoli on, että potilaskohtaisen minimihoitajamäärän poistuessa voidaan hoitajia korvata halvemmilla avustajilla ja saavuttaa näin säästöjä ilman, että käsiparien määrä vähenee. Tämä on valtava uhka potilasturvallisuudelle. Avustajia tulee käyttää hoitajien apuna, ei heidän korvikkeenaan, sanoo lähi- ja sairaanhoitajaliiton pääsihteeri Brett Holmes. Hän viittaa kansainvälistä huomiota saaneeseen tutkimukseen Glueing it together: Nurses, Their Work Environment and Patient Safety. Tämä Sydneyn teknillisessä yliopistossa vuonna 2007 valmistunut tutkimus toteaa, että potilasturvallisuuden kannalta henkilömäärää tärkeämpi tekijä on hoitohenkilökunnan kokoonpano. Vaikka käsiparien määrä pysyisi samana, hoitajien korvaaminen avustajilla johtaa potilasturvallisuuden heikentymiseen. Liitto kritisoi koulutetun henkilökunnan korvaamista lyhyen koulutuksen saaneilla avustajilla, vaikka pitää avustajien roolia tärkeänä hoitajapulan ratkaisussa. Liitto kampanjoi perinteisin keinoin politiikkavaikuttamisella, mutta on myös aloittanut televisiomainoskampanjan hoitaja potilas-määrän pitämiseksi lakisääteisenä. Liiton mukaan kampanjan tulee olla julkinen, sillä kyseessä on osavaltion asukkaiden potilasturvallisuus. Kampanjassa pääosassa ovat tavalliset lähi- ja sairaanhoitajat. On tärkeää kertoa, mitä minimihoitohenkilökunnan lakisääteisyys tarkoittaa. Ihmisten pitää saada tietää, että se vaikuttaa potilasturvallisuuteen ja hoitoon, jota he itse saavat, sanoo yksi televisiokampanjan tähdistä, lähihoitaja Eleanor Romney liiton haastattelussa.. televisiomainoskampanja löytyy osoitteesta Kunta-alan eläkepoistuma on jo käynnissä Seuraavien kymmenen vuoden aikana kuntatyöntekijöistä jää eläkkeelle henkilöä, mikä on noin kolmasosa kaikista kuntien työntekijöistä. Vuoteen 2030 mennessä yli puolet eli 58 prosenttia kaikista nykyisistä kuntatyöntekijöistä on siirtynyt eläkkeelle. Lähivuosina kunta-alalta eläkkeelle jää joka vuosi yli henkilöä. Kunta-alan voimakkaasta eläkepoistumasta ei siis voi enää puhua tulevaisuuden ilmiönä, sillä se on tätä päivää. Aiemmin vuodelle 2015 ennakoitu poistumahuippu näyttää toteutuvan useamman vuoden aikana. Kiivaimman eläkepoistuman aika on ohi kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. jukka järvelä super

12 Marraskuun lyhyet Koonnut Jukka Järvelä Positiivisuus kannattaa! Positiiviset ihmiset elävät keskimäärin muita pidempään ja ovat terveempiä ja tyytyväisempiä elämäänsä. He saavat koulutustasosta riippumatta myös merkittävästi parempaa palkkaa kuin negatiiviset eli positiiviset pärjäävät työelämässä paremmin. Negatiivisista noin 45 prosenttia kokee usein tai jatkuvasti haitallista työstressiä, kun vastaava luku positiivisilla on 15 prosenttia. Positiivisuudesta ja negatiivisuudesta noin puolet määräytyy geneettisesti, noin 10 prosenttia liittyy ulkoisiin olosuhteisiin ja peräti 40 prosenttia voi olla opittavissa. Tiedot perustuvat suomalaiseen Elämä pelissä -aineistoon. tiesitkö: cision Erilaisten psykoterapiamenetelmien määrä on jo yli 400. ingimage tiesitkö: Arviolta joka kolmas yli 50-vuotias nainen ja joka viides mies saa osteoporoottisen murtuman. Miesten steriloinnit ovat yleistyneet Vuonna 2011 sterilointeja tehtiin 11 prosenttia enemmän kuin vuonna Kasvu johtuu miehille tehtyjen sterilointien määrän lisääntymisestä 28 prosentilla. Naisten sterilointien määrä pysyi tasaisena. Naisten sterilointeja tehtiin lähes ja miesten sterilointeja lähes Vaikka valtaosa steriloinneista tehdään yhä naisille, suhde jatkoi tasoittumista myös vuonna Huolimatta sterilointien määrän noususta vuosina 2010 ja 2011, on niiden kokonaismäärä laskenut voimakkaasti viimeisten 15 vuoden aikana. Sterilointien vähenemistä selittävät muun muassa ehkäisymenetelmien valikoiman laajeneminen ja lasten hankkiminen myöhemmällä iällä luvun puolivälin jälkeen erityisesti naisten sterilointien määrä on vähentynyt. thl Masentuneita syrjitään Noin 80 prosenttia masennustilan takia avohoidossa olevista suomalaisista koki tulleensa syrjityksi ainakin yhdellä elämän osa-alueella. Lähes joka kolmas masentunut henkilö kertoi joutuneensa välttelyn kohteeksi. Yksi neljästä oli jättänyt hakematta työpaikkaa ja yksi viidestä luopunut hakemasta tai vastaanottamasta opiskelupaikkaa syrjinnän pelossa. Psykiatrisessa osastohoidossa olleet olivat kokeneet enemmän syrjintää kuin pelkästään avohoidossa hoidetut henkilöt. thl Pakkanen iskee vanhuksiin Kylmä ja runsasluminen talvi voi norjalaistutkimuksen perusteella lisätä sydänkohtauksia. Tämä havaitaan kuitenkin vain yli 65-vuotiailla. Kovien pakkasten sydänkohtausvaikutukset on todettu myös Suomessa. Yksi selitys ilmiölle löytyy iäkkäiden verenpaineesta, jonka tiedetään nousevan kylminä aikoina. duodecim 12 super

13 lokakuun kysymys Osallistutko Kimpassa on kivempaa -jäseniltaan? 28 % kyllä 46 % en 54 % Kyllä, koska Mitä Mieltä Vastaus kuukauden kysymykseen. sieltä voi saada hyviä eväitä työpaikalle! olen reipas superilainen ja kiinnostunut työhyvinvoinnista. kuulostaa vetävältä teemalta. huomaat, ettei maailma ole niin tylsä, kun yhdessä iloitaan. SuPer-illoissa on aina mukava tunnelma! haluan tutustua muissa toimipaikoissa työskenteleviin superilaisiin ja oppia aina jotain uutta! saan mukavaa ja hyödyllistä tietoa. kimpassa on kivempaa! En, koska en huomannut ajoissa, harmi! olen sairauslomalla ja fiilikset alavireessä. en saanut työvuoroa vaihdettua. on harmillisesti juuri yövuorot. en tiedä, missä sellainen järjestetään. en tunne porukkaa vielä niin hyvin, että lähtisin yksin sinne. Seinäjoelle on tunnin ajomatka täältä. en ole huomannut kyseistä tapahtumaa täällä päin. on aikatauluongelmia. ei ole ollut omalla paikkakunnallani. marraskuun kysymys löytyy liiton jäsensivuilta. kaikkien mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden pyyhe-saippuasetti. lokakuussa arpa suosi maarit lammassaarta raisiosta. onnittelut! muut lehdet Meidän tuberkuloositilanteemme on uskomattoman hyvä siihen nähden, miten me sijaitsemme maantieteellisesti. Itärajan takana ja Baltian maissa esiintyy lääkkeille resistenttejä bakteerikantoja enemmän kuin missään muualla maailmassa. keuhkosairauksien erikoislääkäri tuula vasankari apteekkari 10/2012 Kun lapseni oli kuumeen takia sairaalassa, kaiken huolen keskellä huomasin ajattelevani, kuinka voisin hyödyntää kokemusta kirjoittamisessa. kirjailija tiina raevaara toimi 3/2012 Elämä nähdään markkinoina, joilta on osattava poimia selviytymistä ja menestystä tuottavat ainekset kuten asiakas poimii tavarat marketin hyllyltä. arkkipiispa kari mäkinen ketju 5/ vuotta sitten Saara Finnin kirjoittama kirja Suruvaippa oli yksi vuoden 1982 puheenaiheista. Kirjassa kuvataan apuhoitajaa ja vanhainkotimaailmaa tyylillä, joka sai liiton puheenjohtaja Salme Pihlin surulliseksi. Pihlin mukaan oli väärin, että kirjan sisältöä pidettiin totuutena hoitomaailmasta ja siihen vetoamalla puututtiin apuhoitajien osaamiseen väärällä tavalla. Toivonkin, että tulevaisuuden vanhustenhoidossa voimme jatkaa asiallisen keskustelun pohjalta ja romaanit voimme jättää omaan arvoonsa. apuhoitajalehti 11/1982 super

14 Lähi- ja perusruokaa superilaiseen makuun Ruisleipää juuresta ja hiivasta teksti ja kuvat jukka järvelä Ruisleipä on aina tekijänsä näköinen. Tiina Haataja laittaa tummaan leipäänsä juuren lisäksi hiivaa. Kuusamon Vuotungin kylässä asuva Tiina Haataja käyttää leivinuunia säännöllisesti, mutta kesäkuumalla hän ei laita valkokylkeä hohkaamaan. Pullan ja rieskan lisäksi ruisleipä on yksi Haatajan suosikkileipomuksista. Kun toimin kodinhoitajana, sain ruisleipäohjeen eräästä perheestä. Sen mukaan olen nyt parikymmentä vuotta leiponut. Alussa leivät eivät aina onnistuneet, eli kantapään kautta opettelua tämä on vaatinut. Näppituntumalla leivon silti aina. Leivinuuni pitää osaltaan taloa lämpimänä talvisaikaan. Kesällä leipoja käyttää paljon sähköuunia. Kyllä talossa pitää olla sähköuunikin, jos tulee piirakan tarve tai kakkupohjan teko eteen. Joulun alla, kun pidän kunnon leivontapäivän, teen leivät ja pullat leivinuunissa ja piparit sähköuunissa. En osaa ostaa kaupasta pullaa, leivän ostaminen on vähän helpompaa. Uunillinen vuokalimppuja Haatajan syksyn ensimmäinen leipomus tuotti neljän litran taikinaan tehdyt ruisleivät, kahden litran taikinaan valmistetut rieskat ja samankokoisesta taikinasta syntyneet sämpylät. Ruislimput valmistuvat vuokaan. Niitä Haatajalta löytyy erilaisia ja hyviksi koettuja: osa on kodin perintöä, osa leipomosta hankittuja. On lasivuokia ja teflonvuokia. Alun perin leipomosta saadun leipäjuuren Haataja säilyttää pakastimessa margariinirasiassa. Äidillä vielä oli perinteinen puinen leipätiinu, jonka reunoissa juuri säilyi. Itse käytän leivonnassa Tupperwaren reilun kymmenen litran astiaa. Haatajilla ruisleipä tehdään veteen, koska Riku-pojalla on laktoosi-intoleranssi. Hiivaa puolestaan käytetään juuren lisäksi, jotta taikinan kohoaminen onnistuisi leivinliinan alla. Uuniin mahtuu koosta riippuen seitsemän tai kahdeksan vuokaa. Haataja antaa valmiiden leipien jäähtyä vuorokau- den ja pakastaa ne puolikkaina. Limppujen ohessa syntyy aina muutama reikäleipäkin, jotka syödään lämpimäisinä. Leivonta vie aikaa, mutta tuo jotain muuta. Kun olin lähihoitajakoulussa, minulla oli kolme pientä lasta. Pidin kuitenkin pääni ja leivoin niin kuin ennenkin. Rankkaahan se oli, mutta minulle terapiaa. Kotihoito on oma juttu Tiina Haataja ehtii tehdä leipomuksensa vaikka ennen kello 14 alkavaa iltavuoroa, jos aloittaa keittiössään aamuseitsemältä. Palkkansa hän ansaitsee Kuusamon kotihoidossa. Alun perin Haataja valmistui keittäjäksi ja sitten kodinhoitajaksi. Sitä työtä hän teki vuodet , kunnes työnantaja koulutti kodinhoitajat lähihoitajiksi. Teen pääsääntöisesti kaksivuorotyötä, vaikka olen antanut suostumuksen yöpartioon. Olen tehnyt sitäkin, mutten jatkuvasti jaksaisi. Monessa asiassa meilläkin joudutaan työssä säästämään. Esimerkiksi ensimmäisen sairauspäivän ajaksi ei oteta sijaista aamuvuorossa. Tällöin hoidetaan niillä resursseilla, mitä on. Vaikka on tiukkaa ja raskasta, tykkään tästä. Olen käynyt kuntoutuskodissakin töissä, mutta kyllä kotihoito on minun juttuni. Haatajalla on kuusi lasta, joista kaksi asuu vielä kotona. 15-vuotias Riku käy koulua Oulussa ja asuu viikot perhekodissa, joskus viikonloppujakin, ettei koulu käy liian raskaaksi. Työmatkani on 35 kilometriä. Se on sopiva, sillä pakkasella auto kerkeää lämmitä ja ajatukset ehtii nollata. Huonona puolena on se, että lasten harrastukset ovat kaukana kuljetusten päässä. Vaikka ei se kovin iso homma ole käydä kahdestikaan päivässä autolla keskustassa. Leivonnan lisäksi Tiina Haataja taitaa käsityöt. Juhani Palomäki sai meidän ammattiosastolta läksiäislahjaksi minun kahvipaketeista tekemäni virsut.. 14 super

15 Ruisleipä Kahdeksan vuokalimppua 4 l lämmintä vettä 2-3 dl taikinajuurta ruisjauhoja 7 rkl suolaa ½ pakettia hiivaa Leivo limpuksi ja ota taikinasta juuri seuraavaa kertaa varten pakastimeen säilöön. Pyöräytä limppu ruisjauhoissa ja aseta vuokiin. Anna jälleen kohota kaksi tuntia liinan alla. Aseta vuoat leivinuuniin noin tunniksi vajaan 200 asteen lämpöön. Irrota valmiit leivät vuoista ja aseta leivinpaperin päälle jäähtymään. Päälle voit laittaa leivinliinan. ½ kg vehnäjauhoa Sekoita huoneenlämpöinen leipäjuuri veteen ja lisää ruisjauhoja kunnes seoksesta tulee vellimäinen. Jätä seos huoneenlämpöön yön ajaksi. Seuraavana päivänä lisää suola, hiiva, vehnäjauhot ja ruisjauhoja niin kauan, että taikinasta tulee kiinteän kova. Anna kohota kaksi tuntia leivinliinan alla. Voitele vuoat rasvalla tai ruokaöljyllä. super

16 Lähihoitaja Nita Tallus kertoo Veikko Närhelle tulevansa mittaamaan tältä myös verensokerin ennen lounasta. 16 super

17 Lähihoitaja Nita Tallus haluaa sukeltaa Syvemmälle sisätauteihin teksti ja kuvat marjo sajantola HUS:n Kolmiosairaalan osastolla 6 B luotetaan lähihoitajan ammattitaitoon. Nita Tallus kokee työyhteisönsä niin kannustavaksi ja työnsä niin mielenkiintoiseksi, että haluaa oppia siitä aina vain enemmän. Lähihoitaja Nita Talluksen työpäivä alkaa jännittävissä merkeissä. Hänen sisarensa on aamuvarhain ilmoittanut puhelimitse lähtevänsä synnytysosastolle. Kaksospojat ovat tulossa maailmaan. He ovat tämän sisareni ensimmäiset, joten olen tietenkin vähän huolissani, miten synnytys sujuu. Täytyy käydä aina tilaisuuden tullen kurkistamassa puhelimesta viestit. Aamuvuoro HUS:n Kolmiosairaalan osastolla 6 B alkaa liukuvasti kello seitsemältä tai vartin yli. Tämä sopii Nitalle, sillä arkiaamuisin hänen työmatkansa kotoa Keravalta Pasilan kautta Meilahteen kestää polkupyörä-juna-bussiyhdistelmällä tunnin verran. Tänään työmatka on sujunut normaalisti, joten Nita on kansliassa jo seitsemältä kuulemassa raporttia, tutkimassa potilaidensa hoitosuunnitelmia ja kirjoittamassa ylös huomioitavat asiat. Rinnakkaisosastolla 6 A tehdyn yövuoron ja sitä seuranneen vapaapäivän aikana Nitan kahdeksasta potilaasta on kotiutettu seitsemän ja uusia on tullut tilalle. Tällä osastolla hoidetaan erikoissairaanhoitoa tarvitsevia munuais-, reuma-, keuhko- ja yleissisätautien potilaita. Potilailla voi olla munuaisten vajaatoimintaa, ja he tulevat tänne arviointiin tai dialyysihoitoon. Heidän lisäkseen dialyysihoitoa annetaan muun muassa rabdomyolyysipotilaille. Reumapotilaat tulevat meille esimerkiksi lääkehoidon tarkistukseen taudin aktivaation takia, diabeetikot tulevat hoitoonsa liittyvien ongelmien takia. Keuhkopotilaille on neljä eristyspaikkaa, lisäksi osastolla 6 A hoidetaan nimenomaan keuhkopotilaita, Nita luettelee. Hän jatkaa, että vaikka Kolmiosairaalassa on erikseen kardiologian ja hematologian vuodeosastot, niin joskus näitäkin potilaita tulee heille hoidettavaksi. Siten osastolla 6 B hoidettavien sairauksien kirjo on todella laaja. Potilaiden tarpeet vaihtelevat paljon. Joskus kaikki tiimin potilaat tarvitsevat runsaasti apua kaikissa toimissaan. Yleensä jokainen potilaspaikka on varattu. Välillä voi olla hiljaisempaa, mutta potilaita voi tulla päivystyksen kautta milloin vain. Harvinaisen nopea aamukierto Lähihoitaja Nita Tallus taittelee muistilapun taskuunsa ja vilkaisee vielä kerran kännykästään, onko siskosta tullut tietoa. Näytteenottajat kiertävät jo laboratoriokärryineen ja osasto alkaa herätä taas uuteen päivään. Tänään Nitan työparina on sairaanhoitaja Victoria Villman. Kahden autettavaa potilasta heillä ei ole, joten he aloittavat työt kumpikin tahollaan. Meillä on nyt tosi hiljaista. Vain viisi potilasta, eikä kukaan tarvitse apua aamutoimissa, Nita kertoo ja koputtaa ensimmäiselle ovelle. Tänä aamuna huoneessa on vain yksi potilas, Birgitta Jauhiainen, joka havahtuu unestaan hoitajan hyvän huomenen toivotukseen. Minä olin kyllä jo hereillä, mutta taisin nukahtaa uudelleen, hän toteaa hyväntuulisesti ja ojentaa kätensä verenpainemittausta varten. Nita mittaa häneltä vielä lämmön ja auttaa sen jälkeen tuolivaakaan, jotta painokin saadaan selville. Kuullessaan painonsa potilas kauhistelee, mutta myöntää, että osastolla on kyllä tarjottu hyvää ruokaa. super

18 Insuliini- ja antikoagulaatiopiikkien pistäminen voi kuulua lähihoitajan tehtäviin. 2. Birgitta Jauhiaisen aamupainon lukema tulee hänelle pienenä yllätyksenä. Naapurihuoneessa ollaan jo hereillä. Veikko Närhi on seurannut ikkunasta aamun hidasta valkenemista, eikä se taida tänä aamuna tästä enempää kirkastuakaan. Nita tekee hänelle tarvittavat mittaukset ja kertoo tulevansa yhdentoista aikaan mittaamaan vielä verensokerin. Huoneen toinen potilas saa verenpaine- ja lämpömittauksen jälkeen lähihoitajaltaan kartonkisen kaarimaljan ja kehotuksen sylkeä bakteeritartuntavaaran takia siihen, eikä käsienpesualtaaseen. Vielä yksi virtsankeräyksen lukema ylös, niin Nita on melkein suoriutunut aamukierrokseltaan. Tänä aamuna ei ollut edes haavahoitoja tehtävänä. Koska osastolla ei nyt ole yhtään peritoniittipotilasta, Nitan ei tarvitse aloittaa päivän peritoniittidialyysejä. Käytävällä tiimin hoitajat kohtaavat. Lähihoitaja Nita Tallus ja sairaanhoitaja Victoria Villman tekevät tilannekatsauksen aamun kulusta samalla, kun hierovat tarmokkaasti käsihuuhdetta käsiinsä. Kaikki aika on tehokasta työaikaa. Vielä kirjaukset ja sen jälkeen päästään kahville. Osastolla on erityisosaamista Kun potilaat syövät aamupalaansa, hoitajat voivat pitää tauon. Naapuriosastolla olisi yhteinen suuri kahvihuone, mutta porukalla on tullut tavaksi ahtautua tähän pieneen huoneeseen, koska tästä on lyhyempi matka vastaamaan kutsuihin. Sitä paitsi ikkunasta on upea näköala. Nita kertoo työkavereilleen, kuinka hän odottelee jo kovasti vauvauutisia, vaan mitään ei ole vielä kuulunut. Kahvin kera puhutaan tietenkin myös työasioista. Osastolla on alettu pitää kirjaa muihin yksiköihin annetusta peritoniitti- eli pdhoitoihin liittyvästä avusta. Se ei ole aivan vähäistä, sillä tällä osastolla on sellaista dialyysihoidon erityisosaamista, johon liittyviä kyselyitä tulee ympäri HUS-aluetta. Haluaisimme, että ainakin päivystykseen saataisiin pikaisesti koulutusta pd-hoitoon, sillä kun meiltä pyydetään lähihoitaja sinne, se on pois meidän vahvuudestamme, apulaisosastonhoitaja Päivi Nyman selventää. Osaston peritoniittihoidot ovat ensisijaisesti lähi- ja perushoitajien vastuulla. Nita on saanut hoitoon vaadittavat taidot työpaikkakoulutuksessa. Käsihygienia on katetrien kanssa numero ykkönen. Kun potilaat vaihtavat kotioloissa itse dialyysipussejaan, bakteeri voi päästä vatsakalvolle. Myös suuri ulostemassa suolessa voi aiheuttaa tulehduksen, hän kertoo esimerkkeinä. Jos osastolla olisi nyt pd-potilaita, Nita olisi jo aloittanut heidän dialyysihoitonsa, sillä vuorokauden aikana tehdään lääkärin määräyksen mukaan neljä tai viisi hoitoa mahdollisimman tasaisin tuntivälein. Lääkkeet sekoitetaan dialyysinesteeseen Koska osastolla on nyt hiljaista, Nita päättää näyttää havainnollisesti, miten hoito peritoniittipotilaalle tehdään. Ensin hän ottaa esiin tarvitsemansa välineet. Kallista antibioottia ei esitykseen käytetä, vaan siihen kelpaa tyhjä lääkepurkki lasinkeräysastiasta. Antibiootin lisäksi potilas saattaa tarvita hepariinia fibriinikatteen liuottamiseksi ja lidokaiinia kipuihin. Sekoitan määrätyt lääkkeet ja teen lääkelisäyksistä tarran. Kirjoitan, mitä lääkettä, paljonko ja milloin olen lisännyt. Tämän jälkeen Nita valitsee potilaalle määrätyn glukoo- 18 super

19 Sairaanhoitaja Victoria Villman ja lähihoitaja Nita Tallus ovat saaneet aamukierron kohta tehtyä. 4. Antibiootti, hepariini ja lidokaiini imetään ruiskuihin, joilla lääkkeet viedään dialyysinesteeseen. Osaston peritoniittihoidot ovat ensisijaisesti lähi- ja perushoitajien vastuulla. sivahvuuden perusteella dialyysinestepussin. Lääkkeet vedetään pieniin ruiskuihin ja lisätään korkin kautta dialyysinesteeseen. Naputtelemalla varmistetaan, että kaikki lääkeaineet liukenevat myös korkin suulta. Potilaalla on jo katetri, johon pussien letkut kiinnitetään. Meillä käytössä olevat kolme eri pussimallia poikkeavat kaikki toisistaan, joten niiden toiminnasta on oltava perillä, Nita kertoo ja jatkaa: Hygienia on tarkkaa tässäkin työvaiheessa. Dialyysiletkun sisäpuolta ei saa hipaistakaan. Olemme myös potilaan kanssa puhumatta, kunnes letkut on yhdistetty tai uusi korkki on paikoillaan. Tällä estetään ilman pääsy letkun kautta vatsaan. Ennen uuden huuhtelun käynnistämistä vanhat nesteet valutetaan pois vatsaontelosta. Jos potilaalla ei ole niin pahaa tulehdusta, että neste olisi sameana letkuja tukkivista möykyistä, työvaiheeseen menee parikymmentä minuuttia. Kun alaletku tuntuu viileältä, silloin nesteen tulo on varmasti loppunut, Nita huomauttaa. Hyvästä hygieniasta on huolehdittava jokaisessa työvaiheessa. Nita käyttää reilusti desinfiointiainetta työtasoihin ja työvälineisiin ja käsihuuhdetta käsiinsä työvaiheiden välissä. Lääkeruisku on suojattava kontaminaatiolta, eikä neula saa osua mihinkään muualle kuin oikeaan kohtaan. Nita kertoo, että jos hän epäilee yhtään, että hygienia on pettänyt jossain vaiheessa, hän aloittaa työvaiheen alusta. Hoidon jälkeen hän punnitsee vielä ulos valuneen nesteen ja huolehtii jätteistä. Innokkaana lisäoppiin Kello yhdeltätoista Nita Tallus käy mittaamassa Veikko Närhen sokeriarvon ja käväisee saman tien kirjaamassa sen tiedostoihin. Hän laskee potilaan tarvitseman insuliinin määrän ja kysäisee vielä tiimipariltaan, onko tämä samaa mieltä. Nyt on hyvä hetki kurkata myös puhelimeen: ei vieläkään vauvauutisia. Ruokakärryjen ääni kuuluu, joten Nita lähtee niitä vastaan, sillä hänen tehtäviinsä kuuluu annostella ruoka lautasille. Harmi vain, että tarjolla on lohilaatikkoa. Hajuallergiansa vuoksi Nita joutuu palaamaan kansliaan ja vahvistamaan sietokykyään antihistamiinilla ennen kuin voi osallistua annosteluun. Tämän jälkeen onkin aika lähteä pistämään Veikko Närhen insuliini. Osastofarmaseutti tai sairaanhoitaja jakavat meillä lääkkeet. Toki voin tarvittaessa hakea potilailleni esimerkiksi parasetamolia. Inhaloitavat lääkkeet sekä silmä- ja korvatipat voin antaa itse. Voin pistää myös insuliinit ja antikoagulaatiopiikit, Nita kertoo. Hänellä on lääkelupa, joka kelpaa koko HUS:n alueella. Se on uusittava viiden vuoden välein. Kaikesta huomaa, että lähihoitaja Nita Tallus on todella kiinnostunut omasta työstään. Hän aloitti syyskuussa myös HUS:n, Hesoten ja oppisopimustoimiston yhteistyönä tuo- super

20 tetun 20 opintoviikon mittaisen somaattisen erikoissairaanhoidon täydennyskoulutuksen, joka on suunnattu toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneille. Ohjelmassa on oppilaitospäiviä, HUSn lähiopetuspäiviä ja työssäoppimisjakso. Viiden viikon jakso suoritetaan työkierrolla kurssilaisten kesken. Tällä osastolla olen oppinut työn ohella todella paljon. Osa sairaanhoitajistamme on tullut yleissisätautien puolelta ja he osaavat opettaa todella käytännönläheisesti. Kukaan ei sano, että pitäisihän sinun tietää, vaan voin aina kysyä, jos olen epävarma jostain, Nita suitsuttaa kiitosta. Helikopteribongausta Kun potilaat nauttivat lounastaan, kahvihuoneessa kaivellaan eväskääröjä jääkaapista. Nitalla olisi eväänä karjalanpiirakoita, mutta nyt ei oikein mikään maistu, sillä siskosta ei vieläkään kuulu. Kesken tauon Nita saa kutsun potilaaltaan. Mitään hätää ei ole, potilaan virtsanäyte vain on vietävä kylmäsäilytykseen. On päiviä, jolloin ruokataukoa ei ehdi pitää, mutta tänään niin ei ole, vaikka Nita haluaisikin. Siskoa ei ehkä ehtisi murehtia, jos pitäisi painaa töitä sata lasissa. Nitaa pyydetään työpariksi toiselle käytävälle. Huonokuntoiselta potilaalta on kaatunut jälkiruokaa sänkyyn, ja nyt pitää saada puhdasta alle ja ylle potilasta liikaa rasittamatta. Sen jälkeen Nita lähtee kurkistamaan mitä hänen potilailleen kuuluu. Birgitta Janhunen on tohkeissaan, hän onnistui vihdoin näkemään helikopterin, joka laskeutui Kolmiosairaalan katolle. Olen sen monta kertaa kuullut, mutta en ole ehtinyt nähdä. Ovelle koputetaan. Olisi kanttiini, jos jotain tarvitaan. Potilas päättääkin lähteä ostoksille ja kehottaa hoitajaansa katsomaan, kuinka hyvin hän nyt jo kävelee. Hitaasti, mutta hyvin, hän hykertelee. Kun Nita on käynyt varmistamassa muidenkin potilaidensa hyvinvoinnin, alkavat iltavuorolaiset saapua etuajassa, sillä tänään osastotunnilla käsitellään sydämen vajaatoimintaa. Vielä ennen osastotuntia vilkaisu puhelimeen: ei mitään. Nitan työvuoro päättyy kello 15.00, mutta puhelimessa ei ole viestejä. Nita yrittää rentoutua. Hän pistää kotimatkalla kuulokkeet korville ja hyvää musiikkia soimaan. Tuleehan niitä vauvauutisiakin sitten myöhemmin. Kaksospojat, heidän vanhempansa ja Nita-täti voivat hyvin.. Tänään töissä kuka Lähihoitaja Nita Tallus on 27-vuotias syntyperäinen keravalainen. opinnot Valmistui lähihoitajaksi lokakuussa 2006 sairaanhoidon- ja huolenpidon koulutusohjelmasta. Syyskuun alussa aloitti työn ohella suoritettavan somaattisen erikoissairaanhoidon täydennyskoulutuksen. työ ja työura Valmistumisen jälkeen tehnyt monipuolisia töitä. Työskennellyt Diakonissalaitoksen hoivasairaalassa, Keravan terveyskeskuksessa pitkäaikaisvuodeosastolla ja Töölön sairaalan käsikirurgiaosastolla. Vuonna 2009 aloitti nykyisellä osastolla, joka oli silloin vielä Kirurgisen sairaalan yhteydessä. Kun osasto muutti Kolmiosairaalaan, siihen yhdistettiin nyt käytössä olevat keuhkosairauksien hoitopaikat. harrastukset Vesijuoksu, vapaa-ajanvietto siskon lasten kanssa sekä aktiivinen penkkiurheilu jääkiekko- ja salibandykatsomoissa. parasta työssä Saa tehdä monipuolisesti erikoissairaanhoitoon kuuluvia hoitotoimenpiteitä. Lääkehoitoa, tikkienpoistoa, haavahoitoja. Myös työkaverit ja toimiva moniammatillinen yhteistyö on täällä huippua. Aina saa neuvoja talon sisällä. ikävintä työssä Kiire. Kun ei ehdi paneutua kokonaisvaltaisesti potilaan asioihin, vaikka huomaa tämän tarvitsevan keskusteluapua. Rankkojakin potilaskohtaloita näkee välillä, mutta työhönhän nekin kuuluvat. 20 super

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja

Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja Selvitys superilaisten työstä kotihoidossa ja kotihoitotyön kehittämisestä Työskentely kuntana Salo verrattuna koko aineistoon SINISELLÄ koko aineisto 2408 vastaajaa

Lisätiedot

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi 15.12.2009 1 (5) Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriön opas Turvallinen lääkehoito Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI TIPITII OY PÄIVÄHOIDON LAADUNVARMISTUS 1.Lapsi Turvallisuus Lapsella on hyvät kasvun ja kehityksen edellytykset kodinomaisessa päiväkodissamme. Kasvatusympäristömme

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki Masku Nousiainen - Mynämäki UUDENLAISIA YHTEISIÄ TOIMINTATAPOJA OPPIMASSA Perusturvakuntayhtymä Akseli aloi4 toimintansa 2011 alussa, siihen kuuluu kolme kuntaa Masku- Nousiainen Mynämäki. Alueella on

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Peritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F

Peritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F 1(6) Peritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F Tässä on sinulle ohjeet siitä milloin pitäisi epäillä vatsakalvontulehdusta ja miten silloin on meneteltävä: Potilaan huomioitava oireet: 1. Vatsakipu

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö Seinäjoen pilotti Riitta Suojanen ja Anu Hirvelä 21.4.2015 Yhteistutkimusta ja tiedon tuotantoa Rakenteellinen sosiaalityö on vaikuttamista yhdessä asiakkaan kanssa Muodostettiin

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät.

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät. YRITTÄJYYSTARINA Rautalammin Sairaankuljetus Oy on osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.7.2001. Osakkaita oli aluksi kolme, joiden osakkuudet olivat 50%, 30% ja 20%. Tästä piti tehdä ilmoitus kaupparekisteriin.

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 22.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Koulutusaineiston sisältö 1. Johdanto, tausta, tavoitteet

Lisätiedot

Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu. Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea. Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela

Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu. Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea. Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu Case: Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Miten vastata kotihoidon kasvavaan kysyntään? Johan Groop, TkT

Miten vastata kotihoidon kasvavaan kysyntään? Johan Groop, TkT Miten vastata kotihoidon kasvavaan kysyntään? Johan Groop, TkT Miten vastata kotihoidon kasvavaan kysyntään? TAVOITE Kotihoidon asiakkaat pystyvät elämään arvokkaasti ja mahdollisimman omatoimisesti kotona,

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Raportti 1 (2) 1882/05.01.05.07/2010 22.06.2010 VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Valviran ja Aluehallintovirastojen

Lisätiedot

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

13.10 27.11.2015 Krista Paavolainen

13.10 27.11.2015 Krista Paavolainen 13.10 27.11.2015 Krista Paavolainen Ensimmäinen päivä Saavuimme noin puoli kahdelta Kiinan aikaan Shanghaihin, Zhoupun alueelle, jossa sijaitsi meidän majoituspaikkamme kuuden viikon ajalle. Majoituimme

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan.

Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan. Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan. Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan - Vapaaehtoistyö hoitotyön opetussuunnitelmassa. Satakunnan ammattikorkeakoulun toteutus Tapio Myllymaa Lähtökohtia

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen kuva Lapsen nimi Kun on oikein pieni voi lentää linnun untuvalla, nukkua orvokinlehden alla, kun on oikein pieni. Kun on oikein pieni voi istua lumihiutaleelle,

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot