RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OININGILLA

Transkriptio

1 RUOKOLAHDEN KUNTA RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OININGILLA Selostus Kaavaehdotus KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ..2011

2 O N S U L T I N G Kaavaselostus I Rantayleiskaavan muutos Oiningilla SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan ja kaava-alueen määrittely Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Maakuntakaava Yleiskaava Asema- ja ranta-asemakaavat Rakennusjärjestys Pohjakartta Maanomistus Rakennuskiellot LÄHTÖKOHDAT Kaavamuutosten tarve ja tavoitteet Luonnonarvot YLEISKAAVAN KUVAUS Kaavamuutos perusteluineen Kaavamääräykset Suunnitteluvaiheet YLEISKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Yleistä Kulttuuri- ja ympäristövaikutukset Vaikutukset maisemaan Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset vesistöön ja pohjavesiin Sosiaaliset vaikutukset... 5 LIITTEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavamääräykset

3 O N S U L T I N G Kaavaselostus 1 RUOKOLAHDEN KUNTA RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OININGILLA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaavan ja kaava-alueen määrittely Muutosalue sijaitsee Ruokolahden kunnassa Oininki nimisen järven rantaalueella. Oininki kuuluu Vuoksen vesistöön ja keskisyvyydeltään melko matala (1,5 m) ja syvimmillään noin 4 metriä. Ruokolahden Kirkonkylältä alueelle on matkaa noin 19 km Äitsaaren suuntaan. 1.2 Suunnittelutilanne Suunnittelualueen alueellinen sijainti Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu Tavoitteet ovat tulleet voimaan Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteilla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnön säilyminen ja yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa. Valtioneuvosto on tarkastanut valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Tarkistetut alueidenkäyttötavoitteet edistävät erityisesti ilmastonmuutoksen hillintää, jossa keskeinen rooli on liikenteen ja asumisen järjestelyillä. Yksityisautoilun tarvetta tulee vähentää parantamalla joukkoliikennettä. Lisäksi uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä vauhditetaan sekä kaukolämmön

4 O N S U L T I N G Kaavaselostus Maakuntakaava ja jäteperäisen polttoaineen käyttöä edistetään. Tarkistuksessa tavoitteisiin on lisätty ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat alueidenkäytön velvoitteet. Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä. Siinä esitetään maakunnan yhdyskuntarakenteen ja alueidenkäytön perusratkaisut sekä maakunnan tavoiteltu kehitys keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Maakuntakaavan tehtävänä on myös välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen. (Etelä-Karjalan liitto) kuuluu Etelä-Karjalan liittoon ja siten myös sen alaisuudessa laadittavan maakuntakaavan vaikutuspiiriin. Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan Maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei ole osoitettu aluevarauksia Yleiskaava Suunnittelualueelle on laadittu Ruokolahden kunnan toimesta Saimaa ympäristöineen yleiskaava. Ruokolahden kunnanvaltuusto hyväksyi yleiskaavan Tilan 1:7 mitoituksen mukaiset rakennuspaikat (3 kpl) on ympäröity alla olevaan yleiskaavaotteeseen punaisella ympyrällä. Ote yleiskaavasta

5 O N S U L T I N G Kaavaselostus Asema- ja ranta-asemakaavat Rakennusjärjestys Pohjakartta Maanomistus Rakennuskiellot Suunnittelualueelle ei ole laadittu asema- tai ranta-asemakaavoja. Ruokolahden kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan vuonna Kaavan pohjakarttana käytetään rasteroitua maastotietokanta-aineistoa sekä ajantasaista kiinteistörekisteriaineistoa. Yleiskaava laaditaan KKJ 3 koordinaatistoon. Kaavamuutosalueiden maanomistajina ovat yksityiset henkilöt. Alueelle ei ole määrätty rakennuskieltoja yleiskaavan laatimisen ajaksi. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kaavamuutosten tarve ja tavoitteet Suunnittelun tavoitteena on muuttaa yleiskaavaa siten, että nykyisen kaavan mukaisesta 2 RA korttelista voitaisiin siirtää toinen rakennusoikeuksista tilan 1:7 toiselle palstalle. Nykyisen 3RA korttelin tilan 1:7 puoleiset rakennukset on toteutettu niin, että ne voidaan tiivistää kaavallisesti yhdeksi olemassa olevaksi rakennuspaikaksi. Tilan kokonaisrakennusoikeutta ei ole tavoitteena kasvattaa. 2.2 Luonnonarvot Alueelle on tehty selvitys luonnonoloista alkuperäisen yleiskaavan yhteydessä. Alueelle tehtiin maastokäynti Maastokäynnin yhteydessä ei havaittu sellaisia luontoarvokohteita, jotka vaatisivat tarkempaa inventointia. Alueen puustosta ja rannasta saa hyvän käsityksen alla olevista kuvista. Vanha rantaviiva erottuu selkeästi maastossa noin 10 merin päässä nykyisestä rantaviivasta. Siirtokohteen ympäristöä Rakennettu kohde

6 O N S U L T I N G Kaavaselostus 4 Uuden rakennuspaikan rantaa järveltä päin kuvattuna 3 YLEISKAAVAN KUVAUS 3.1 Kaavamuutos perusteluineen 3.2 Kaavamääräykset 3.3 Suunnitteluvaiheet Voimassa olevan 2RA kortteliin on hankala toteuttaa järkevän rannankäytön perusteella muuta kuin yksi lomarakennuspaikka. Rakennusoikeus on perusteltua siirtää saman tilan toiselle pohjoisemmalle palstalle. Siirretyn rakennuspaikan alue osoitetaan normaaliksi metsätalousalueeksi. Kaavamääräykset ovat kaavaselostuksen liitteenä. Kaavamääräykset pohjautuvat hyvin pitkälti alkuperäisen yleiskaavan määräyksiin. Ruokolahden kunnanhallitushallitus teki kaavanlaatimispäätöksen kokouksessaan Kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä välisenä aikana. Kaavaluonnoksesta ei jätetty huomautuksia eikä sellaisia viranomaislausuntoja, joilla olisi ollut vaikutuksia kaavaratkaisuun. 4 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 4.1 Yleistä Ympäristövaikutusten arvioinnin yhtenä perusteena voidaan pitää alkuperäiseen rantaosayleiskaavaan tehtyä luonnonolojen selvitystä. Myös kaavoittajan tekemät maastokäynnit ovat merkittävä osa arvioinnin perusteita. Sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset perustuvat suurelta osin kaavoittajan tekemiin huomioihin ja havaintoihin kaavaprosessin aikana. Kaavamuutos hajauttaa hieman rakennetta, koska kahden rakennuspaikan kortteli muuttuu kahdeksi erilliseksi rakennuspaikaksi. 4.2 Kulttuuri- ja ympäristövaikutukset Kaavamuutos ei merkittävästi vaikuta maisemaan tai ympäristöä huonontavasti. Rakennuspaikka siirtyy luonnosarvoiltaan samanlaisen vesistön rannalla. Vesihuollon osalta ei kaavamuutosalueella tarvitse ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, sillä muutos kohdistuu yksittäisen rakennuspaikan siirtoon maanomistusyksikön sisällä. Sama koskee jätehuoltoa. Rakennuspaikkojen siirto on teh-

7 O N S U L T I N G Kaavaselostus 5 ty alueella, joissa on rakennuspaikkoja jo ennestäänkin lähiympäristössä. Välittömiä kustannuksia vesihuollon ja tiestön osalta syntyy, mutta ne kohdistuvat lähinnä maanomistajalle. 4.3 Vaikutukset maisemaan Yhden uuden rakennuspaikan rakentaminen ei vaikuta merkittävästi lähi- tai kaukomaisemaan. Riittävän suojapuuston säilyttäminen rannan ja rakennusten välissä vähentää haitallisia maisemaan kohdistuvia vaikutuksia. 4.4 Taloudelliset vaikutukset Yhdyskuntatekniikan kustannuksia ei kunnalle kaavamuutoksista juuri tule, kun peilataan kaavalliseen nykytilanteeseen. 4.5 Vaikutukset vesistöön ja pohjavesiin Vesistöihin ja pohjavesiin eivät kaavamuutokset sanottavasti vaikuta, koska jätevedet ja muut jätteet tullaan hoitamaan haja-asutusalueella lain edellyttämällä tavalla. Rakennuspaikat eivät sijaitse pohjavesialueilla. 4.6 Sosiaaliset vaikutukset Rakennetun ympäristön kannalta kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia. Lähimmät naapurit saattavat hetkellisesti kokea uudesta rakennuspaikasta häiriötä etenkin rakentamisen aikana. Häiriölliset vaikutukset jäävät kuitenkin melko vähäisiksi verrattuna kaavamuutoksen positiivisiin vaikutuksiin luonnonympäristön kannalta. Antti Hirvikallio, maankäyttöinsinööri, YKS 371