SAVITAIPALEEN KUNTA. Länsiosan ranta-asemakaava UPM-Kymmene Oyj. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kauriolammen eteläistä rantaa

Transkriptio

1 SAVITAIPALEEN KUNTA Länsiosan ranta-asemakaava UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kauriolammen eteläistä rantaa DI Jarmo Mäkelä Heikinkatu Kotka jarmo.makela@karttaako.fi

2 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30 A) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. B) Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. C) Neuvottelu osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Kunta voi neuvotella alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa osallistumisja arviointisuunnitelman riittävyydestä ja toteuttamisesta. Osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville panoa mahdollisuus esittää alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen, alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydentämistarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun kutsutaan osallinen, joka on esittänyt ehdotuksen ja tarvittaessa viranomaiset ja yhteisöt joiden toimialaan asia liittyy. D) Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on saatavissa Savitaipaleen kunnan tekniseltä osastolta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta suoraan kaavan laatijalle: Karttaako Oy:n Jarmo Mäkelälle (0400) tai Savitaipaleen kunnan tekniselle osastolle (yhteystiedot kohta 6). Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 64 ) nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä (postiosoite: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, PL 1041, Kouvola). Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään koko suunnitteluprosessin ajan aina tarpeen mukaan.

3 LÄNSIOSAN RANTA-ASEMAKAAVAN (UPM-Kymmene Oyj) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain sisältämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimista koskevan 63 :n hengessä. 1. TAUSTAA JA ALUSTAVAT TAVOITTEET Hankkeen taustalla ja lähtökohtana on kunnan ns. Pienten vesistöjen rantayleiskaava ja sen mitoitus sekä kyseiseen kaavaan liittyvä Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös Hautajärvillä (14/5234/3, ), joka jättää 8 UPM:n rakennuspaikkaa "kodittomiksi" (ilman kaavaa). Tämän lisäksi yhtiöllä on kuusi rakennuspaikkaa "reservissä" muilta alueen pieniltä vesistöiltä (ks. liitteet 1 ja 2), näistä pitäisi koostaa uusi kokonaisuus mielellään kunnan länsi- ja lounaisosan vesistöille. Kevään ja kesän maastotöissä on löytynyt riittävästi vaihtoehtoja, seuraavassa kartassa on violetilla osoitettu likimääräisesti suunnittelualueet: F D A B C E E

4 2. SUUNNITTELUN KOHDEALUE JA NYKYINEN TILANNE Suunnittelukohteena on hyvin rikkonainen vesistöalue, jolta poimitaan edellisen sivun kartalta: A. Suuri Hautajärvi ja Pieni Hautajärvi B. Pienen Salajärven luoteisosa C. Kauriolammen eteläosa D. Kyynelmyksen lounaisranta E. Riihijärven luoteis- ja koillisosa F. Rautlampi ja Ala-Hietajärvi (nämä reservialueet tutkitaan tarkemmin keväällä 2017) Suunnittelualueen alustava rajaus on osoitettu kaavaluonnoskartoilla. Suunnittelualueeseen kuuluu osia UPM-Kymmene Oyj:n omistamista seuraavista tiloista: Kangastalo (Suuri Hautajärvi, Pieni Hautajärvi) Viisari (Suuri Hautajärvi, Pieni Hautajärvi) Järvitaipale (Pieni Salajärvi, Kauriolampi) Rautkoski (Kyynelmys, Rautlampi, Ala-Hietajärvi) Korpela (Riihijärvi) Ranta-asemakaavan ns. vaikutusalue on hieman edellistä laajempi. Virkistyskäytön osalta kaavan voidaan katsoa koskettavan jossain määrin lähialueen asukkaita. Suuren Hautajärven eteläosan kaakkoisrantaa ja kapea harjumainen niemi hieman pohjoisempana Pienen Hautajärven itäosan rannan taustaa ja alava loivapiirteinen niemi

5 Pienen Salajärven luoteisosan kangasmaastoa, pienimuotoinen venevalkama polun päässä Kauriolammen eteläosan harvennettua männikköä ja maisemallisesti arvokas eteläinen pohjukka Kyynelmyksen lounaisrannan loivapiirteinen niemi ja koivikkoa lähellä tilan pohjoisrajaa Riihijärven luoteisosaa lähellä Tuohikotin tietä Riihijärven koillisosaa nykyisten rakennuspaikkojen välissä

6 Alueet ovat rakentamattomia, mutta yleisilmeeltään, maisemaltaan ja luonnonoloiltaan hyvin vaihtelevia, pääosin mäntyvaltaista kangasmaastoa. Rakennettavuudeltaan ja korkeussuhteiltaan alueet ovat myös hyvin vaihtelevia. Maiseman yksityiskohtia on paljon ja lisärakentamisen sijoittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota luontaisen maiseman säilymiseen. Alueiden luontoarvot on inventoitu yleiskaavatyötä tarkemmin tätä hanketta varten laaditussa luontoselvityksessä kesän 2016 aikana (ks. tarkemmin liite 3). Selvityksessä selkeästi suunnittelua rajoittavia luontoarvoja löytyi seuraavasti: - Suuren Hautajärven kapeat harjumaiset alueet, maisemallinen arvo - Kauriolammen kapea ja matala eteläosan lahti, maisemallinen arvo - Riihijärven luoteisosan havainnot kangasvuokosta (2 kpl) Ranta-asemakaavatyössä otetaan huomioon toki myös jo yleiskaavassa todetut laajamittaiset luontoarvot kyseisillä alueilla, mm. pohjavesialueet, arvokkaat harjualueet jne. Rikkonaisen vesistöalueen maisemallisesti ja luonnonarvoiltaan merkittävin Kaita niminen järvi jätetään edelleen rakentamatta. Yli kilometrin pitkän hyvin kapean järven harjumaiset rannat ovat kokonaisuudessaan UPM:n omistuksessa: Oman leimansa kyseiselle alueelle tuo lähialueella sijaitseva Järvitaipaleen linnoitus, joka on osa Venäjän 1790-luvulla rakennuttamaa linnoitusketjua: Kuva opastaululta

7 3. ALUEEN VOIMASSA OLEVAT SUUNNITELMAT Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja niihin liittyvät erityiskysymykset käsitellään normaalisti maakuntakaavan/ yleiskaavan yhteydessä. Etelä-Karjalan maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan ja Ympäristöministeriö vahvisti sen Suunnittelualueilla risteilee runsaasti maakuntakaavan merkintöjä, jotka on pääosin huomioitu myös yleiskaavatasolla (mm. tärkeät pohjavesialueet (pv), arvokkaat harjualueet (ge/h) ja seututie Savitaipaleelta Tuohikottiin). Lisäksi Kauriolampi sijaitsee maakuntakaavan MU/MY - alueella (ulkoilun ohjaamistarvetta, luonnon erityisarvoja). Huomattavia luontoarvoja sisältävä Järvitaipaleen Natura alue jää nyt käsiteltävän alueen ulkopuolelle Kauriolammen länsiosassa. Ympäristöministeriö vahvisti Etelä-Karjalan 1.vaihemaakuntakaavan Kyseisessä kaavassa ei ole merkintöjä nyt käsiteltävälle alueelle. Ote maakuntakaavayhdistelmästä Alueen oikeusvaikutteisena yleiskaavana on kunnan ns. Pienten vesistöjen rantayleiskaava, jonka kunnanvaltuusto hyväksyi Mitoitus eli rakennuspaikkojen lukumäärä nojautuu täysin kyseiseen yleiskaavaan, jossa kaikille maanomistajille laskettiin samoilla perusteilla rakennusoikeus. Kyseiseen kaavaan liittyvä Itä-Suomen hallintooikeuden päätös Hautajärvillä (14/5234/3, ) kumosi yleiskaavan Pienellä ja Suurella Hautajärvillä.

8 Kaavatyön alkuvaiheessa pidetyssä viranomaisneuvottelussa (koko muistio liitteenä 2) todettiin mm. seuraavaa: "Yhteenvetona yhtiön jäljellä olevasta rakennusoikeudesta todettiin, että käytettävissä on 8 paikkaa Hautajärviltä, 3 paikkaa "reservistä" Ylä-Hyyvikkäältä sekä kolme edellä mainittua huonon rakennettavuuden lisäpaikkaa = yhteensä 14 rakennuspaikkaa. Näistä viisi pyritään edelleen osoittamaan Hautajärville ja loput yhdeksän muille yleissuunnitelmassa esitetyille vesistöille. Mäkelä esitti, että luonnosvaiheessa voitaisiin vielä esittää "ylimitoitus" siirtokohteiden osalta (esimerkiksi 12 paikkaa) ja saadun palautteen perusteella karsia ehdotukseen lopulliset yhdeksän paikkaa. Tähän ei nähty estettä. Siirtojen kohteina olevien osa-alueiden nykyinen kaavatilanne on hyvin kirjava, mm. Hautajärvillä ei ole tällä hetkellä lainkaan kaavaa, osalla alueista on yleiskaava ja lisäksi pohjalla on kolmen eri aikakauden ranta-asemakaavaa." Otteet yleiskaavasta (ja ranta-asemakaavoista) löytyvät osa-alueittain tämän hankkeen yleissuunnitelmasta (liite 1). Useissa tapauksissa yleiskaavamerkintänä on violetti rasteri, joka osoittaa että alueella on laadittu aiemmin oikeusvaikutukseltaan vahvempi rantaasemakaava. Ranta-asemakaavat osa-alueittain, näiltä osin juridisesti tapahtuu ranta-asemakaavan muutos: - Pieni Salajärvi (vahvistettu ) - Kauriolampi (vahvistettu , osin kumottu samaan aikaan) - Kyynelmys (vahvistettu ) Kunnan rakennusjärjestys hyväksyttiin kunnanvaltuustossa ja tuli voimaan Asemakaavan pohjakarttana käytetään maastokarttaa mittakaavassa 1:5000 (hyväksyntä prosessin aikana).

9 4. RANTA-ASEMAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOIMINEN Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Nyt käsiteltävän alueen suunnittelun eri vaiheissa pyritään selvittämään ranta-asemakaavan tulevia vaikutuksia ja niiden merkittävyyttä sekä mahdollisten kielteisten vaikutusten minimoimista. Erityistä huomiota kiinnitetään: 1. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - palveluiden saatavuus - rakentamisen suhde rakennettuun ympäristöön 2. Taloudelliset vaikutukset - yhdyskuntatekniikka - tiestön rakentaminen - palveluiden järjestäminen 3. Ympäristölliset vaikutukset - vaikutus maisemakuvaan - vaikutus luontoarvoihin ja luonnon monimuotoisuuteen - vaikutukset vesistöihin ja pienilmastoon 4. Kulttuurilliset vaikutukset - vaikutus kulttuurimaisemaan ja rakennusperintöön - muinaismuistot (ei tiedossa) 5. Liikenteelliset vaikutukset - liittymät maanteille - tieverkon toimivuus - veneily, mahdolliset laiturirakennelmat 6. Sosiaaliset vaikutukset - turvallisuus - viihtyisyys - virkistyskäyttö, ulkoilureitit, venepaikat

10 5. OSALLISET Osallisia ovat kaikki, jotka kokevat kuuluvansa kaavan vaikutuspiiriin. Näistä mainittakoon mm. seuraavat: Asukkaat, yritykset ja yhdistykset - kaava-alueen lähialueiden asukkaat, loma-asukkaat ja työntekijät - maa- ja metsätalouden harjoittajat ym. lähialueen maanomistajat - kylätoimikunnat, yhdistykset yms. - vesialueiden osakaskunnat ja yksityisteiden osakkaat Luottamuselimet - kunnanvaltuusto, kunnanhallitus - tekninen lautakunta Viranomaiset ja muut yhteistyötahot - Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (yhteyshenkilö Pekka Kosunen) - Etelä-Karjalan liitto (yhteyshenkilö Marjo Wallenius) - Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (yhteyshenkilö Tuomas Talka) - Lappeenrannan seudun ympäristötoimi (yhteyshenkilö Ilkka Räsänen) - Etelä-Karjalan museo/ Museovirasto - Luumäen kunta (Riihijärven vastaranta) - Kouvolan kaupunki (Suuren Hautajärven vastaranta) 6. YHTEYSTIEDOT Kaavan laatija: Karttaako Oy / DI Jarmo Mäkelä Heikinkatu Kotka p , sähköposti: jarmo.makela@karttaako.fi Kunnan yhteyshenkilö: Maankäyttöinsinööri Antti Hirvikallio Kirkkotie Savitaipale p , sähköposti: antti.hirvikallio@lemi.fi

11 7. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Kaavahankkeen taustoja on selvitetty suunnitelman alussa. - Kaavoituksen käynnistämispäätös ja kaavoittajan valinta (huhtikuu 2016). - Tarkentavat maastokäynnit toukokuussa Viranomaisneuvottelu , muistio liitteenä 2. - Luontoselvitys kesällä 2016, raportti liitteenä 3. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Vaihtoehtoisten maankäyttömallien laadinta ja alustava kaavaluonnos syksyllä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä ranta-asemakaavaluonnoksen kartta asetetaan yleisesti nähtäville ja osallisilla on mahdollisuus antaa niistä palautetta. Nähtävillä pitämisestä ja ranta-asemakaavan vireilletulosta (MRL 62 ja 63 ) tiedotetaan lehtikuulutuksella ja ilmoitetaan kirjeitse lähialueen maanomistajille. Myös tarvittavat lausunnot pyydetään tässä vaiheessa (Kaakkois-Suomen ELY-keskus, maakuntaliitto, maakuntamuseo, Museovirasto, ympäristötoimi, Luumäen kunta, Kouvolan kaupunki, kunnanhallitus). -> Kaavaehdotus laaditaan saadun palautteen perusteella ja toimitetaan kuntaan. - Ranta-asemakaavaehdotus asetetaan yleisesti nähtäville (MRA 27 ) ja siitä pyydetään vielä tarvittavat lausunnot (arviolta keväällä 2017). - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarpeen mukaan. - Kaavahankkeesta järjestetään tarpeen mukaan toinen viranomaisneuvottelu (MRL 66.2 ). - Kunnanvaltuuston on tarkoitus hyväksyä ranta-asemakaavaehdotus (tavoite kesällä 2017). - Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen ja edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Osalliset voivat esittää mielipiteitä ja toivomuksia kaavoittajalle myös virallisten nähtävilläoloaikojen ulkopuolella koko kaavoitusprosessin ajan Liitteet: 1. Yleissuunnitelma 5/ Muistio viranomaisneuvottelusta Luontoselvitys, raportti