Espoon kaupunki Pöytäkirja 105. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 730/ Espoon kaupungin hallintosäännön hyväksyminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Riitta-Liisa Kammonen, puh Ari Konttas, puh Elina Yli-Koski, puh Eva Elston-Hämäläinen, puh Johanna Kattelus, puh Katariina Kaukonen, puh Kimmo Sarekoski, puh Maarit Vierunen, puh Tiina Pesonen, puh Timo Kuismin, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan Espoon kaupungin hallintosäännön siten, että se tulee voimaan , lukuun ottamatta III osan Viranhaltijaorganisaatio, 3. luvun Sivistystoimi 3 :n 1-kohtaa, josta suomenkielinen esiopetus siirtyy kokonaisuudessaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikköön alkaen. 2 kumoaa seuraavat johtosäännöt alkaen - Espoon valtuuston työjärjestys - Espoon kaupunginhallituksen johtosääntö - Espoon kaupungin tarkastussääntö - Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö - Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö - Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosääntö - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnan johtosääntö - Espoon kaupungin hallintosääntö - Espoon kaupungin konsernihallinnon johtosääntö - Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö - Espoon kaupungin sivistystoimen toimialan johtosääntö - Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen toimialan johtosääntö - Espoon kaupungin henkilöstösääntö - Espoon kaupungin kielitaitosääntö - Espoon kaupungin taloussääntö

2 Kaupunginhallitus Sivu 2 / 2 - Espoon kaupungin elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston sääntö - Espoon kaupungin vahinkorahaston sääntö - Espoon kaupungin investointirahaston sääntö - Espoon kaupungin peruspalvelujen kehittämisrahaston sääntö - Espoon kaupungin peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston sääntö - Espoon kaupungin sosiaalisen luototuksen rahaston sääntö - Espoon kaupungin hankintasääntö - Espoon kaupungin luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö. Kaupunginhallitus kumoaa yleisohjeet Espoon kaupungin luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön soveltamisesta edellyttäen, että valtuusto hyväksyy Espoon kaupungin hallintosäännön luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntöä koskevan osan. Käsittely Elo Laihon kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti asian yksimielisesti pöydälle. 1 Espoon kaupungin hallintosääntö Uusi kuntalaki tulee päätöksenteko- ja hallintomenettelyä koskevien pykälien osalta voimaan Kuntalain 90 :ssä säädetään hallintosäännöstä seuraavasti: Hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset ainakin: 1) hallinnon ja toiminnan järjestämiseen liittyvistä seuraavista asioista: a) toimielimistä ja johtamisesta; b) kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävistä; c) henkilöstöorganisaatiosta; d) taloudenhoidosta; e) hallinnon ja talouden tarkastuksesta; f) sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta; 2) päätöksenteko- ja hallintomenettelyyn liittyvistä seuraavista asioista: a) toimivallan siirtämisestä; b) toimielinten kokoontumisesta; c) varajäsenten kutsumisesta; d) toimielimen puheenjohtajan tehtävistä; e) kokouksen tilapäisestä puheenjohtajasta;

3 Kaupunginhallitus Sivu 3 / 3 f) kunnanhallituksen edustajan ja kunnanjohtajan tai pormestarin läsnäolosta ja puheoikeudesta muiden toimielinten kokouksissa; g) muiden kuin jäsenten läsnäolosta ja puheoikeudesta toimielinten kokouksissa; h) toimielinten päätöksentekotavoista sekä siitä, miten kunta huolehtii, että sähköiseen kokoukseen ja sähköiseen päätöksentekomenettelyyn osallistumiseen tarvittavat tekniset välineet ja yhteydet ovat käytettävissä; i) esittelystä; j) pöytäkirjan laatimisesta, tarkastamisesta ja tiedoksi antamisesta; k) asiakirjojen allekirjoittamisesta; l) asiakirjahallinnon järjestämisestä; m) asiakirjoista tai tiedon antamisesta perittävistä maksuista; n) 23 :ssä tarkoitetun aloitteen käsittelystä ja aloitteen tekijälle annettavista tiedoista; o) viestinnän periaatteista; p) menettelystä otettaessa asia ylemmän toimielimen käsiteltäväksi; 3) valtuuston toimintaan liittyvistä seuraavista asioista: a) valtuuston kokousmenettelystä; b) varavaltuutetun kutsumisesta valtuutetun tilalle; c) valtuutetun aloitteen käsittelystä; d) valtuutettujen valtuustotyöskentelyä varten muodostamista valtuustoryhmistä; e) kokouksiin osallistumisesta ja kokouskutsun lähettämisestä sähköisesti; f) valtuutettujen puheenvuorojen pituudesta yksittäisissä asioissa, jos ne ovat tarpeen kokouksen kulun turvaamiseksi. Hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset, joilla turvataan kielilaissa (423/2003) ja muualla laissa säädettyjen kielellisten oikeuksien toteutuminen kunnan hallinnossa. Tällä hetkellä voimassa olevassa kuntalaissa ei vastaavaa yksityiskohtaista säännöstä ole, vaan sen mukaan valtuusto hyväksyy tarpeelliset johtosäännöt, joissa määrätään kunnan eri viranomaisista sekä niiden toiminnasta, toimivallan jaosta ja tehtävistä. Uuden kuntalain hallintosääntöä koskevassa pykälässä säädellyt asiat ovat voimassa olevissa johtosäännöissä pääsääntöisesti määritelty. Hallintosääntöä on valmisteltu nykyisten johtosääntöjen pohjalta ja täsmennetty niitä uuden kuntalain vaatimusten mukaiseksi. Hallintosäännön rakenne pohjautuu voimassa oleviin johtosääntöihin ja se on jaettu seitsemäksi osaksi: I Luottamushenkilötoimielimet II Hallinto, päätöksenteko ja kokousmenettely III Viranhaltijaorganisaatio IV Henkilöstö V Talous VI Hankinta VII Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö

4 Kaupunginhallitus Sivu 4 / 4 Ensimmäisessä osassa on omina lukuinaan valtuusto, kaupunginhallitus, tarkastuslautakunta, toimialojen lautakunnat, johtokunnat ja jaostot sekä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunta. Toisessa osassa on nykyistä hallintosääntöä vastaava sääntely. Kolmannessa osassa on konsernihallinto sekä toimialat kukin omina lukuinaan. Neljännessä henkilöstöä koskevassa osassa on luvut, jotka vastaavat nykyistä henkilöstösääntöä ja kielitaitosääntöä. Viidennessä osassa on luvut nykyisestä taloussäännöstä sekä rahastojen säännöistä. Kuudennessa osassa on nykyistä hankintasääntöä vastaava sääntely ja viimeisessä osassa nykyistä luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntöä vastaava sääntely. Hallintosääntöehdotus on kokonaisuudessaan liitteenä siten, että vasemmalla palstalla näkyy voimassa olevien johtosääntöjen määräykset ja oikealla palstalla ehdotus hallintosäännöksi. Hallintosääntöä on valmisteltu luottamushenkilöorganisaation arvioinnin ja kehittämisen johtoryhmässä, kaupunginhallituksen ja valtuuston neuvottelutoimikunnan yhteisissä iltakouluissa (valtuuston työjärjestys, luottamushenkilöiden toimintaedellytykset) ja Lisäksi hallintosääntöä on käsitelty henkilöstötoimikunnassa. Sote- ja maakuntauudistuksen mahdolliset vaikutukset kaupungin organisaatioon ja hallintosääntöön Tässä vaiheessa sote- ja maakuntauudistus ei vaikuta hallintosääntöön ja sen organisaatiota koskeviin määräyksiin. Mikäli uudistus toteutuu ja sosiaali- ja terveystoimen tehtävät siirtyvät maakunnalle, vaikutus kaupungin organisaatioon on merkittävä. Uudistuksen toteutuessa käynnistetään uusi valmistelu muutosten tarpeesta organisaatioon ja koko toimialarakenteeseen. Sen vuoksi tavoitteena on, että valtuusto nimeäisi luottamustoimielimet kesäkuussa 2017 ainoastaan kahdeksi vuodeksi ja sen jälkeen arvioitaisiin tilanne uudelleen. Uudesta kuntalaista aiheutuvat muutokset hallintosääntöön Kaupunginhallitusta koskevaan lukuun on lisätty kuntalain 90 :n edellyttämä kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävät. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävänä on mm. yhdessä varapuheenjohtajien kanssa johtaa Espoo-tarinan ja kaupunginhallituksen tehtävien toteuttamisen edellyttämää poliittista yhteistyötä käymällä keskusteluja poliittisten ryhmien kanssa, tehdä yhteistyötä muiden kaupunkien ja kuntien poliittisen johdon kanssa sekä pitää yhteyttä asukkaisiin ja muihin sidosryhmiin. Tämän tehtävän hoitamiseksi kaupunginhallituksen puheenjohtajistolla on mahdollisuus toimia osaaikaisesti. Kaupunginhallituksen varapuheenjohtajien määrä esitetään pudotettavaksi nykyisestä kolmesta kahteen. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta säännöksiä on täsmennetty. Uudessa kuntalaissa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuut korostuvat aiempaa enemmän. Sisäisen valvonnan avulla tuetaan ja varmistetaan, että tavoitteet saavutetaan ja että hyvä hallintotapa toteutuu. Laissa määritellysti kokonaisvastuu sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta on valtuustolla; kaupunginhallitus ohjeistaa sisäisen

5 Kaupunginhallitus Sivu 5 / 5 valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ja toimenpanoa. Lautakunnat ja johtokunnat valvovat ja ohjaavat tehtäväalueensa toimintaa ja samalla myös valvovat ja ohjaavat tehtäväalueensa toiminnan sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa. Uuteen hallintosääntöön on kirjattu kaupunginhallituksen ja lautakuntien sekä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjaava ja valvova tehtävä. Päätösten tiedoksiantoa koskevan kuntalain 140 edellyttää, että luottamushenkilötoimielinten pöytäkirjat pidetään nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Kunnan ilmoitustaulun käyttö päättyy kuntalain mukaisten päätösten nähtävällä pidon välineenä. Ainoastaan erityislaeista, kuten maankäyttö- ja rakennuslaista, voi johtua, että päätökset tulee julkistaa ilmoitustaululla. Myös viranhaltijapäätökset tulee pitää tietoverkossa nähtävänä, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. Käytännössä julkiset viranhaltijapäätökset tulee pitää nähtävänä ainakin sitä osin, kun niihin voi hakea oikaisua, jotta ne tulevat lainvoimaisiksi. Tätä koskevat sääntely on lisätty hallintosäännön toiseen osaan. Kuntalain :ssä määrätään, että kunnanhallituksen on asetettava ns. vaikuttamistoimielimet, eli nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö - osaan on lisätty vaikuttamistoimielinten puheenjohtajan ja jäsenten kokouspalkkiot. Muutoin vaikuttamistoimielimiä ei ole tarpeen hallintosäännössä säädellä. Tarkistukset kaupunginhallituksen ja sen jaostojen tehtäviin Kaupunginhallituksen tehtäviä ympäristöön liittyvien asioiden osalta täsmennetään siten, että ympäristöpolitiikan periaatteiden lisäksi kaupunginhallitus päättää ympäristötavoitteista. Tämä täsmennys vastaa jäljempänä selostettavaa ympäristölautakunnan tehtävien täsmennystä. Kaupunginhallituksen tehtäviin lisätään toimivalta päättää ICT:hen liittyvistä strategisista linjauksista. Näitä linjauksia ja periaatteita voivat olla mm. kokonaisarkkitehtuuriperiaatteet ja tavoitetila sekä niiden merkittävät muutokset, ICT-hankintojen jakautuminen omaan tuotantoon, sidosyksikköhankintoihin ja ostoihin markkinoilta, ICT-toiminnan yhteistyösopimukset ja liikkeenluovutukset sekä strategiset toimittajasuhteet. Lisäksi kaupunginhallituksen tehtäviin lisätään toimivalta ottaa vuokralle kiinteää omaisuutta. Voimassa olevan kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on päättänyt työpaikkatonttien sekä asuntotonttien vuokraamisesta ja toisaalta teknisen ja ympäristötoimen hallinto- ja kehittämisjohtajalla ja tonttipäälliköllä on vähäisempää toimivaltaa tonttien ja muiden alueiden hankkimisessa ja vuokralle ottamisessa. Käytännössä elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on päättänyt ainoastaan em. tonttien vuokralle antamisesta. Hankintojen osalta kaupunginhallituksen tehtävien täsmennystä selostetaan jäljempänä hankintasäännön yhteydessä.

6 Kaupunginhallitus Sivu 6 / 6 Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä kasvupalveluja organisoidaan uudelleen. Tämän vuoksi maahanmuuttajien kotouttamisen edistäminen on lisätty kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston tehtäviin. Jaoston tehtävistä ehdotetaan sen sijaan poistettavaksi elinkeino- ja työllisyysrahaston varojen ja tuottojen käyttöä koskevat 2-3 -kohdat, kuten jäljempänä rahaston sääntöjen tarkistusten yhteydessä selostetaan. Palvelujen järjestämistä ja toteutusta koskevista toimintaperiaatteista päättäminen on siirretty kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston tehtävistä Tilapalvelut-liikelaitoksen johtokunnan tehtäviin. Siirron merkitys on vähäinen, koska tila- ja asuntojaosto toimii myös johtokuntana. Vastaava sääntely on lautakuntien tehtävissä. Tarkastussääntö Kuntalain 121 :n mukaan tarkastuslautakunnan tehtäviin kuuluu valmistella kaupunginhallitukselle esitys tehtäviään koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi. Kaupunginhallitus voi poiketa tarkastuslautakunnan esityksestä tehtäviään koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi kaupungin hallintosäännön yhteensovittamiseen liittyvästä perustellusta syystä. Tarkastuslautakunta on käsitellyt hallintosäännön tarkastussääntöä koskevaa lukua ja ja antanut siitä oman esityksensä, joka on liitetty hallintosäännön luottamustoimielimiä koskevaan osaan. Lisäksi hallintosäännön henkilöstöä koskevaan osaan on tehty tarkistus siten, että tarkastuslautakunta päättää kaupunginreviisorin palkantarkistuksesta. Hallintosääntöön otettavien hallinnon ja talouden tarkastusten määräysten valmistelu perustuu voimassa olevaan kaupungin tarkastussääntöön. Valmistelussa on huomioitu uuden kuntalain pykälät tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan tehtävistä ja tietojensaantioikeudesta sekä tilintarkastuskertomuksesta. Tarkastuslautakunnan uusia tehtäviä ovat muun muassa tuloksellisuusarviointi, sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden valvominen ja rekisterinpitäjänä toimiminen. Hallintosäännön toimialojen lautakuntia, johtokuntia ja jaostoja sekä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokuntaa koskevat luvut Toimialojen lautakuntia, johtokuntia ja jaostoja koskevan lukuun on koottu nykyiset johtosäännöt, lukuun ottamatta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnan osuutta, joka on omana lukunaan. Ensin mainitussa luvussa on yhdistetty lautakunnille yhteisiä pykäliä, kuten läsnäolo- ja puheoikeus, esittely ja yhteiset tehtävät ja ratkaisuvalta. Lisäksi sanontoja on täsmennetty, esim. huolehtia-verbi on vaihdettu vastata-verbiin useissa kohdissa. Myös joitain tehtäviä ja ratkaisuvaltaa koskevia pykäliä on yhdistetty. Lautakuntien jaostot lukuun ottamatta sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöjaostoa esitetään lakkautettavaksi. Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaoston sekä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston tehtävät ovat

7 Kaupunginhallitus Sivu 7 / 7 pääsääntöisesti olleet luonteeltaan valmistelevia, eikä niillä ole itsenäistä päätösvaltaa. Teknisen lautakunnan tiejaoston tehtävänä on lautakunnan puolesta ratkaista yksityisistä teistä annetun lain mukaan tielautakunnan ratkaistaviksi kuuluvat asiat. Yksityisten teiden määrä on vähentynyt ja siten myös jaoston ratkaistavien asioiden määrä on ollut vähäinen. Sosiaali- ja terveyslautakunnan erityisiin tehtäviin ja ratkaisuvaltaan on lisätty erillinen maininta, että sosiaali- ja terveyslautakunta toimii terveydensuojelulain mukaisena kunnan terveydensuojeluviranomaisena. Lautakunta voi siirtää ratkaisuvaltaansa tältä osin viranhaltijoille. Sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaoston tehtäviin on tullut uuden tartuntatautilain (1227/2016) myötä muutos. Tartuntatautilaki astui voimaan Uuden lain mukaan kunnan monijäseninen toimielin ei enää toimi alistusviranomaisena tartunnan leviämistä rajoittavista toimenpiteistä päätettäessä, vaan niistä vastaa kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri. Rajoittamispäätös tehdään aina lääketieteellisin perustein, eikä sen ratkaisemista ole tarkoituksenmukaista antaa toimielimelle. Näin ollen sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaoston tehtävistä poistetaan toimivalta toimia tartuntatautilain mukaisena alistusviranomaisena yksittäistä henkilöä koskevassa asiassa. Sivistystoimen osalta tehdään lähinnä teknisiä tarkennuksia ja päivityksiä vastaamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä käytäntöä. Teknisen toimen lautakuntien osalta hallintosääntöön tehdään tarkennuksia kaupunkisuunnittelulautakunnan, teknisen lautakunnan, ympäristölautakunnan ja rakennuslautakunnan osalta. Kaupunkisuunnittelulautakunnan toimivallasta siirtyy vaikutukseltaan merkittävien maa-aineslupien ratkaiseminen ympäristölautakunnalle, koska maa-aineslain nojalla maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian ratkaisee alkaen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Teknisen lautakunnan toimivaltaan ehdotetaan lisättäväksi laissa kadun ja yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta määritetyt valvontatehtävät. Kyseistä lakisääteistä tehtävää ei ole aikaisemmin määritelty millekään toimielimelle johtosäännössä. Ympäristölautakunnan tehtävänä on ollut laatia ehdotus kaupungin ympäristönsuojeluohjelmaksi. Ympäristönsuojeluohjelma terminä on vanhentunut, eikä sen nimisiä ohjelmia ole Espoossa tehty enää luvun jälkeen. Tämän johdosta säännöstä muutetaan niin, että lautakunta laatii ehdotukset kaupungin ympäristötavoitteiksi. Ympäristötavoitteiden asettaminen kuvaa paremmin ympäristökeskuksen ja -lautakunnan roolia asettaa tavoitteet vuorovaikutuksessa muiden tulosyksiköiden kanssa ja seurata niiden toteutumista. Ympäristölautakunnalta siirretään ympäristöjohtajalle toimivalta myöntää ympäristönsuojelulain 156 d, tarkoitettu poikkeus talousjätevesien käsittelyvaatimuksista. Poikkeuksen myöntäminen esitetään ympäristöjohtajan päätettäväksi, koska ympäristöjohtaja päättää myös vesihuoltolain mukaisesta poikkeuksesta jätevesiviemäriin

8 Kaupunginhallitus Sivu 8 / 8 liittämisvelvollisuudesta ja ympäristönsuojelumääräysten mukaisista perustasoa ankarammista talousjätevesien puhdistustasovaatimuksista. Koska asiat liittyvät läheisesti toisiinsa, kaikkien näiden poikkeusten myöntämisedellytysten arviointi voi ilmetä samassa asiassa. On siis tarkoituksenmukaista, että poikkeuksen kaikissa tilanteissa myöntää ympäristöjohtaja. Johtosäännöissä ei ole aiemmin säännelty vuonna 2014 voimaan tulleita maankäyttö- ja rakennuslain 13 a -luvun mukaisia hulevesiä koskevia erityisiä säännöksiä. Rakennuslautakunnalle annetaan toimivalta toimia lain mukaisena monijäsenisenä toimielimenä kyseisen lainkohdan mukaisissa hulevesiasioissa. Rakennuslautakunta toimii maakäyttö- ja rakennuslain mukaisena rakennusvalvontaviranomaisena. Em. lain mukaan valtuusto voi hallintosäännöllä siirtää rakennusvalvontaviranomaisen toimivaltaa alaiselleen viranhaltijalle. Rakennuslautakunnalle esitetään lisättäväksi toimivalta päättää useista yksittäisistä ja vähämerkityksellisemmistä asioista, jotka ovat nykyisessä johtosäännössä määritelty viranhaltijoiden toimivaltaan. Tämän johdosta on tarkoituksenmukaista, että rakennuslautakunta voi siirtää sille rakennusvalvontaviranomaisena laissa tai alemmanasteisessa säädöksessä annettua toimivaltaa alaiselleen viranhaltijalle lain asettamien poikkeusten rajoissa. Tarkoituksena on, että rakennuslautakunta tekee erillisen päätöksen, jolla se siirtää rakennusvalvontaviranomaiselle kuuluvaa toimivaltaansa vähemmän merkittävissä asioissa rakennusvalvontakeskuksen nimetyille viranhaltijoille. Rakennusten purkamista koskevaa toimivaltaa on muutettu niin, että rakennuslautakunnalla on toimivalta ainoastaan suojeltujen rakennusten osalta, kun lautakunta aikaisemmin päätti yli m2 rakennusten ja julkisten rakennusten purkamisesta. Rakennuslautakunnan toimivaltaa on laajennettu päättämään maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista toimenpideluvista ja maisematyöluvista mm. silloin, kun niillä on laaja ja merkittävä kaupunkikuvallinen vaikutus. Konsernihallinnon organisaatiota koskevat tarkistukset Konsernihallinnon konserniesikunnan ja konsernipalvelujen tehtäviä tarkistetaan siten, että taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon tehtävät sekä asiakirjahallinto ja käännöspalvelut siirtyvät kokonaisuudessaan konsernipalveluista konserniesikuntaan. Palkanlaskenta siirtyy taloushallinnon tehtävistä henkilöstöhallinnolle. Muutoksilla valmistaudutaan sote- ja maakuntauudistukseen. Kokonaisuuden hallintaa parannetaan, kun strateginen ohjaus ja operatiivinen toiminta ovat yhden linjajohdon alla. Muutoksilla otetaan myös ensimmäinen askel kohti tiukempaa konserniohjausta. Tiedonkulku, kommunikaatio ja prosessit selkeytyvät, synergiaetu mahdollistuu ja osaaminen vahvistuu. Järjestelyllä myös sijaisuuksien järjestäminen helpottuu.

9 Kaupunginhallitus Sivu 9 / 9 Kaupunkitasoisesti henkilöstöhallinnon organisointi selkeytyy, kun kaupunkiyhteiset henkilöstötoiminnot siirretään kaikki samaan linjaorganisaatioon. Samalla myös tarkennetaan toimialojen henkilöstötoimintojen tehtävät. Tavoitteena on, että toiminnon yhdenmukaisuus ja johdettavuus paranee ja osin päällekkäisiä toimintoja voidaan purkaa. Tavoitteena on parantaa erityisesti esimiesten saaman palvelun laatua ja tukea kuntalaispalvelujen perustehtävän toteutumista vielä nykyistä vahvemmin ja tavoitteellisemmin. Johtamisen kehittämisen (ESJO) jalkautus ja hyvät käytännöt levitetään samoilla periaatteilla ja toimintatavoilla koko organisaatioon. Tavoitteellinen koko HR-toiminnon johtaminen helpottuu, jolloin myös tuottavuuden parantamiseen on paremmat edellytykset. Myös organisaatiossa tehtävien muutosten hallinta paranee sekä henkilöstötoimintoa itseään koskien että koko kaupunkia koskevien muutosten tukifunktiona. Palkanlaskennan liittämisestä henkilöstöhallintoon arvioidaan saatavan usealla tavalla hyötyä, mm. HR-tiedon ja -järjestelmien hallittavuus paranee. Lisäksi järjestely mahdollistaa osaamisen jakamisen palkanlaskennan ja HR-neuvomon osin päällekkäisten tehtävien osalta. Asiakirjahallinto on osa päätöksentekoprosessia ja sillä, kuten käännöspalveluillakin, on synergiaetuja konserniesikunnan toimintojen kanssa. Päätöksentekoprosessin kokonaisuuden hallinta paranee, kun kaikki sen toiminnot ovat samassa organisaatiossa. Myös konsernipalveluiden tulosyksiköiden nimiä ja tehtäviä on tarkistettu. Toimintojen ja tehtäväkokonaisuuksien siirrot organisaatioista toiseen on käsitelty yhteistoiminnallisesti henkilöstön kanssa. Sivistystoimen organisaatiota koskevat tarkistukset Sivistystoimen toimialan tulosyksiköiden tehtävien osalta esitetään, että esiopetuksesta vastaa alkaen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö. Suomenkielisestä esiopetuksesta päätettiin kaupunginhallituksessa seuraavasti: - Suomenkielisen esiopetuksen järjestämisvastuu ja koordinointi siirtyy alkaen suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikköön. - KVTES:in piirissä toimivat esiopettajat toimivat varhaiskasvatuksen tulosyksikön alaisuudessa, vaikka ryhmä toimisi koulun tiloissa. Nykyiset OVTES:in mukaiset esiopetuksen viranhaltijat pysyvät OVTES:in piirissä ja koulujen rehtoreiden alaisuudessa siihen asti, kun ovat virassa. - Uudet esiopetusryhmät perustetaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön alaisuuteen ja niihin palkataan KVTES:n mukainen esiopettaja. Valmistavaan opetukseen liittyvissä ryhmissä on aina OVTES:in mukaan palkattu esiopettaja

10 Kaupunginhallitus Sivu 10 / 10 suomenkielisen opetuksen tulosyksikön ja koulun rehtorin alaisuudessa. - Koulujen tiloissa toimivat esiopettajat toimivat kyseisen koulun rehtorin alaisuudessa niin kauan, kun esiopetusta toteuttaa OVTES:in piirissä oleva esiopettaja. Mikäli koulussa on useampi kuin yksi esiopetusryhmä, kaikki esiopettajat toimivat saman virkaehtosopimuksen piirissä. Tarvittaessa toteutetaan opettajien sijoituskoulumuutoksia tämän periaatteen toteuttamiseksi. Lukuvuonna suomenkielisessä esiopetuksessa on yhteensä lasta. Näistä lapsista (132 toteutuspaikkaa varhaiskasvatuksen ja koulujen tiloissa) on varhaiskasvatuksen toteuttamassa esiopetuksessa ja 792 (21 koulua) opetustoimen toteuttamassa esiopetuksessa. Sivistystoimen johtaja antoi valmistelukehotuksen ja perusti sivistystoimeen ohjausryhmän, jonka tavoitteena oli selvittää ja uudistaa suomenkielisen varhaiskasvatuksen ja suomenkielisen opetuksen välinen työnjako esiopetuksessa siten, että esiopetus toteutetaan kokonaisuudessaan yhdessä tulosyksikössä. Sivistystoimen johtaja tarkensi valmistelukehotusta niin, että esiopetuksen palvelut siirretään hoidettavaksi suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikössä. Muutoksen jälkeen esiopetusta antavan henkilöstön palvelussuhteen ehdot ja palkkaus määräytyisivät Espoossa yhtenäisesti. Muutoksen piirissä on 37 vakituista virkaa tai tuntiopettajuutta hoitavaa esiluokanopettajaa. Mikäli esiopetus siirtyy kokonaisuudessaan varhaiskasvatuksen toteuttavaksi, kenenkään vakinaisessa palvelussuhteessa olevan esiluokanopettajan palvelussuhde ei katkea Espoon kaupunkiin, mikäli esiluokanopettaja ottaa vastaan tarjotun lastentarhanopettajan työsuhteisen tehtävän varhaiskasvatuksen esiopetuksessa. Mikäli esiluokanopettajalla on luokanopettajan kelpoisuus, hänelle tarjotaan luokanopettajan virkaa koulussa ja mikäli hänellä on erityislastentarhanopettajan kelpoisuus, tarjotaan hänelle erityislastentarhanopettajan työsuhteista tehtävää varhaiskasvatuksessa. Työn tekemisen paikka ei välttämättä muutu. Palvelussuhteen ehdoissa tapahtuu muutoksia, kuten mm. sopimusalan muutos (noudatettava sopimus KVTES), palvelussuhteen lajin muutos virasta työsuhteeksi, tehtäväkohtaisen palkan ja palkkarakenteen muutos, työajan muutos ja vuosilomaoikeuden alkaminen. Muutoksen toteutuessa esiluokanopettajan on mahdollista siirtyä työsuhteeseen sopimalla. Mikäli sopiminen ei onnistu, tapahtuu muutos kunnallisen viranhaltijalain 43 perusteella, jolloin työantaja tarjoaa päättyvän virkasuhteen sijalle uutta tehtävää. Muutoksesta on viestitty ja pidetty erillinen info- ja keskustelutilaisuus esiluokanopettajille, rehtoreille sekä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenille Yhteistoimintakokoukset sekä kuulemiset on pidetty ja Yhteistoimintaneuvottelut pääsopijajärjestöjen edustajien kanssa on käynnistetty ja päätetty

11 Kaupunginhallitus Sivu 11 / 11 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan Lautakunta merkitsi tiedoksi annetun selvityksen sekä piti tärkeänä, että kaupungin kanssa tekemiä sopimuksia kunnioitetaan ja kaupungin henkilöstöpolitiikan tulee olla oikeudenmukaista. Lisäksi kaupungille on toimitettu mm. koulujen henkilöstön ja koulujen vanhempainyhdistysten kannanottoja. Lautakunnan tiedoksi merkitsemä selvitys ja kannanotot ovat nähtävänä kokouksessa. Muutos edellyttää riittävää aikaa tehdä järjestelyt opetuksen, varhaiskasvatuksen ja henkilöstön osalta. Muutos on mahdollista toteuttaa käytännössä lukuvuoden alusta alkaen. Muutoksen toteutuessa henkilöstökulut alenevat. Muutos mahdollistaa sen, että esiopetuksen ja siihen liittyvän muun varhaiskasvatuksen hoitaa sama henkilöstö ja valmistavan opetuksen järjestäminen helpottuu. Muutos alentaa kustannuksia vuositasolla 2,3 milj. euroa. Tarkistukset kaupunginjohtajan ja toimialajohtajien tehtäviin ja ratkaisuvaltaan Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päättää voimassa olevan kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan kaupunkimarkkinoinnin periaatteista. Kaupunginjohtajan tehtäviin ja ratkaisuvaltaan esitetään lisättäväksi toimivalta päättää kaupunkimarkkinointia koskevista sopimuksista näiden periaatteiden pohjalta. Toimialajohtajien tehtäviin esitetään lisättäväksi toimivalta ottaa vastaa toimialalle osoitettu lahjoitus. Voimassa olevien johtosääntöjen mukaan toimivalta lahjoitusten ottamiseen on ainoastaan kaupunginjohtajalla, mutta on osoittautunut tarpeelliseksi jakaa toimivaltaa toimialajohtajille toimialansa osalta. Lisäksi toimialajohtajille esitetään toimivalta päättää tilapäisen toiminnan osalta ja kiireellisissä tapauksissa palvelua tuottavan toiminnan käynnistämisestä ja lopettamisesta sekä toimintojen yhdistämisestä. Tämä on tärkeää erityisesti sivistystoimen osalta esim. silloin, kun päiväkodin tilat jostain syystä ovat käyttökelvottomat ja täytyy tehdä nopeasti tilapäisiä ratkaisuja. Tarkistukset muiden viranhaltijoiden ratkaisuvaltaan Konsernihallinnon viranhaltijoiden ratkaisuvaltaan on lisätty lakiasiainjohtajalle toimivalta päättää kaupungin oikeudellisia palveluja koskevien sitovien ohjeiden ja linjausten antamisesta. Tällä pyritään varmistamaan yhdenmukainen linja kaikissa kaupungin oikeudellisissa asioissa. Sivistystoimen viranhaltijoiden ratkaisuvaltaan on lisätty voimaan tulleen kirjastolain määrittelemä käyttökielto. Käyttökiellosta tekee päätöksen kirjaston aluejohtaja. Teknisen ja ympäristötoimen viranhaltijoiden ratkaisuvaltaan tehdään lakimuutoksista ja uusista käytännöistä johtuvia tarkennuksia.

12 Kaupunginhallitus Sivu 12 / 12 Maankäyttö- ja rakennuslain 13 a -lukuun on lisätty hulevesiä koskevia erityisiä säännöksiä. Toimivalta säännöksiin kuuluviin vastuualueisiin on jaettu rakennuslautakunnan lisäksi kaupunkitekniikan keskuksen katupäällikön ja lupapäällikön sekä ympäristökeskuksen ympäristöjohtajan kesken. Kaupunkitekniikan keskuksen katupäällikön tehtävistä liikennejärjestelyiden ja valaistuksen suunnitelmien hyväksyminen siirtyy infrapalvelupäällikölle. Kaupunkisuunnittelujohtajan toimivallasta siirtyy ympäristölautakunnalle muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien maa-aineslupien ratkaiseminen, koska maa-aineslain nojalla maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian ratkaisee alkaen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Rakennusvalvontakeskuksessa hallintosäännössä mainittuja päätöksiä tekeviksi viranhaltijoiksi on lisätty virkanimikkeistä lvi-insinöörit sekä valvontainsinööri. Viranhaltijoiden toimivaltaa myöntää rakennuslupa on lisätty kerrosalaltaan enintään m2 rakennushankkeeseen aikaisemman m2 sijasta. Viranhaltijoiden toimivaltaa myöntää rakennuslupa rakennushankkeen kerrosalasta riippumatta silloin, kun päätös koskee tiettyjä korjaus- ja muutostöitä on laajennettu koskemaan julkisia rakennuksia. Hallinto- ja kehittämisjohtajan ja tonttipäällikön keskinäistä toimivaltaa maan hankkimiseksi ja luovuttamiseksi on tarkistettu. Lisäksi hallinto- ja kehittämisjohtajalle on annettu toimivalta päättää vuokralaisen hakemuksesta omakotitonttien vuokrasopimusten päättämisestä, josta elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on ennen päättänyt asuntotonttien vuokraamista koskevan toimivaltansa nojalla. Muutos on tarkoituksenmukainen, koska elinkeino- ja kilpailukykyjaostoon on viety päätettäväksi maanvuokrasopimusten päättämisiä, jotka ovat johtuneet erilaisista salassa pidettävistä vuokralaisten henkilökohtaisista asioista. Aiemmin tonttipäälliköllä ollutta toimivaltaa päättää pidennyksen myöntämisestä kaupungin myymien ja vuokraamien tonttien rakentamisvelvollisuuden täyttämiseksi on laajennettu koskemaan päätösten tekemistä muutoksista, jotka koskevat kaupungin myymien ja vuokraamien tonttien rakennusvelvollisuuden täyttämistä. Koska Espoossa ei juuri ole enää kaavoittamattomia maa-alueita, on maanhankintaa ja -luovutusta koskevia toimivaltasäännöksiä yksinkertaistettu siten, että säännöksiä ei jaeta sen perusteella sijaitseeko hankittava tai luovutettava maa yleiskaava- ja asemakaava-alueella vai niiden ulkopuolella. Kaupungilla oli vuoden 2016 alussa jäljellä kaksi asunto-osakeyhtiö muotoista aravalainoitettua vuokra-asuntoa, joissa vuokralaisilla oli mahdollisuus lunastaa asunto omakseen. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus vapautti molemmat huoneistot rajoituksista vuoden 2016 aikana, minkä seurauksena vuokralaisten lunastusmahdollisuus asuntoihin päättyi ja osakekirjat luovutettiin huoneistojen omistajille. Koska em. asuntoja ei kaupungilla enää ole, poistetaan asuntopäällikön toimivallasta

13 Kaupunginhallitus Sivu 13 / 13 asuntolainoitetun vuokra-asunnon omaksi lunastamiseen liittyvistä toimenpiteistä päättäminen. Henkilöstöä koskeviin sääntöihin tehtävät tarkistukset Henkilöstösääntöön ei esitetä tehtävän merkittäviä muutoksia. Palkantarkistusta koskevaan 21 :ään sekä palkan takaisinperimistä ja takaisinperinnästä luopumista koskevaan 23 :ään tehdään joitain täsmennyksiä. Rahastojen sääntöihin tehtävät tarkistukset Peruspalveluiden ja maanhankinnan investointirahaston, peruspalvelujen kehittämisrahaston, elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston, investointirahaston ja vahinkorahaston sääntöjä on päivitetty, selkeytetty ja yhtenäistetty. Säännöissä on yhtenäisellä tavalla esitetty rahaston tarkoitus, kartuttaminen, hoitaminen, käyttö ja purkaminen. Suurimmat yksittäiset muutokset koskevat elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahastoa sekä vahinkorahastoa, joita esitetään muutettavaksi seuraavasti: Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston säännön 6 :n Rahaston hankkeista ja kuluista päättäminen mukaan kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päättää elinkeino- ja työllisyysrahaston varoista ja tuotoista tehtävistä investoinneista ja muista suoraan kuluksi kirjattavista rahoituskohteista. Tämä pykälä on jatkossa tarpeeton, koska 3 :n mukaan rahaston hoidosta vastaa konserniesikunta valtuuston rahaston käytöstä hyväksymän suunnitelman mukaisesti, kuten muissakin rahastoissa. Vastuun keskittäminen yhdelle taholle on tarpeen rahaston sijoitusten ja varainkäytön kontrolloimiseksi. Myös kaupunginhallitusta koskevan luvun 5 :stä kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailujaoston tehtävistä esitetään poistettavaksi elinkeino- ja työllisyysrahaston varojen ja tuottojen käyttöä koskevat 2-3 -kohdat. Vahinkorahaston varojen käyttämisestä on päättänyt rahoitusjohtaja sellaisissa vahingoissa, joiden kustannukset eivät ylitä euroa. Sitä suuremmissa korvauksesta on päättänyt kaupunginhallitus. Tarkoituksena on ollut, että kaupunginhallitus ottaa kantaa suuriin ja erikoislaatuisempiin vahinkoihin. On ilmennyt, että laajemmissa, mutta muuten selkeissä vesitai palovahingoissa kokonaisvahingon määrä nousee helposti yli nykyisen euron rajan. On tehokkaampaa, että selkeissä, vaikkakin isohkoissa vahingoissa, on rahastokorvauksen päätösvalta rahoitusjohtajalla, joten rajaa jonka ylittävistä vahingoista päättää kaupunginhallitus on perusteltua korottaa euroon. Hankintasääntöön tehtävät tarkistukset Hallintosäännön hankintasääntöä koskevaa osaa on päivitetty mm. poistamalla tarpeettomia, jo laissa säädeltyjä määritelmiä ja täsmentämällä joitain määritelmiä. Kaupunginhallituksen tehtäviä täsmennetty siten, että kaupunginhallitus hyväksyy palvelujen järjestämiseen liittyvät hankintojen strategiset linjaukset. Keskeiset strategisesti linjattavat asiat koskevat Espoo-tarinan toimeenpanoa hankinnoissa ja liittyvät muun muassa

14 Kaupunginhallitus Sivu 14 / 14 elinkeinopoliittisten tavoitteiden edistämiseen (markkinoiden toimivuus, yritysystävällisyys, paikallisuus), innovaatioiden edistämiseen sekä taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti vastuullisten hankintojen edistämiseen. Lautakunnat ja liikelaitosten johtokunnat päättävät edelleen toimialueellaan kuntalaispalvelujen järjestämistavasta Espoo-tarinan mukaisesti sekä toimialueensa hankintoja ohjaavista periaatteista. Hankinnoissa noudatetaan hankintalakia ja hankintaohjetta. Kynnysarvot ylittävät hankinnat tulee kilpailuttaa siten, että hankinta tehdään sen tarjouksen perusteella, joka parhaiten täyttää tarjouspyynnössä määritellyt ehdot. Päätöksenteossa ei siten voi käyttää poliittista harkintaa. Toimivalta hankintapäätösten tekemisessä on toimialallaan kaupunginjohtajalla, toimialajohtajilla ja liiketoimintajohtajalla. Kaupunginjohtaja, toimialajohtajat ja liiketoimintajohtaja voivat siirtää toimivaltaansa toimintaohjeella. Lisäksi kaupunginjohtaja tai määräämänsä päättää yhteisistä hankinnoista, yhteishankinnoista valtuuston hyväksymän pääkaupunkiseudun yhteishankinnoista tehdyn sopimuksen mukaisesti sekä koko kaupungin ICT-palveluiden hankinnoista. ICT-palveluiden hankinta on tässä eriytetty omaksi ryhmäkseen. Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntöön tehtävät tarkistukset Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntöä on selkeytetty ja siitä on poistettu vanhentuneita, tarpeettomia määräyksiä. Esim. kotiäänestysten osalta lainsäädäntö on muuttunut, eivätkä luottamushenkilöt enää osallistu kotiäänestysten toimittamiseen. Samoin ehdotetaan, että erillisiä ohjeita soveltamisesta ei enää anneta. Voimassa olevasta kaupunginhallituksen hyväksymästä soveltamisohjeesta siirretään matkustus- ja palkkiosääntöön tarpeelliset määräykset, kuten esim. vuosipalkkioiden laskemisesta, ansionmenetysja lapsenhoitokorvauksista ja niiden hakemisesta, matkakustannusten korvauksesta sekä korvausten ja palkkioiden maksamisen aikataulusta. Matkustus- ja palkkiosäännössä täsmennetään käytäntöjä varsinaisen jäsenen ja varajäsenen osallistumisesta samaan kokoukseen. Mikäli jäsen ja varajäsen osallistuvat samaan kokoukseen muun syyn, kuin jäsenen esteellisyyden vuoksi, maksetaan heille puolet kokouspalkkiosta. Sääntöön kirjataan voimassa oleva käytäntö kodin ja kokouspaikan välisten matkakustannusten korvaamisesta. Tiedoksi

15 Kaupunginhallitus Sivu 15 / 15