Kaupunginhallitus Sivu 1 / 84. Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs.

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 1 / 84 Kokoustiedot Aika maanantai klo 15:30-18:50 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Markus Torkki, puheenjohtaja Kurt Byman Tiina Elo Christina Gestrin Saara Hyrkkö Stig Kankkonen Pia Kauma, saapui klo käsittelyn aikana Laura Kiijärvi Liisa Kivekäs Teemu Lahtinen, saapui klo käsittelyn aikana Mia Laiho Ville Lehtola, saapui klo käsittelyn aikana Simo Repo Hannele Kerola Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Maria Guzenina valtuuston puheenjohtaja, saapui klo käsittelyn aikana Marika Niemi valtuuston II varapuheenjohtaja, saapui klo käsittelyn aikana Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja Juha Metso perusturvajohtaja Aulis Pitkälä sivistystoimen johtaja Olli Isotalo teknisen toimen johtaja Mauri Suuperko liiketoimintajohtaja Timo Kuismin lakiasiainjohtaja Ari Konttas rahoitusjohtaja Satu Tyry-Salo viestintäjohtaja Mari Immonen kaupunginsihteeri, poistui klo Päivi Sutinen palvelujen kehittämisjohtaja, poistui klo Mikko Kivinen projektinjohtaja, poistui klo Antti Mäkinen projektinjohtaja, poistui klo Jari Tuominen tarkastusjohtaja, poistui klo Virpi Ala-aho kaupunginreviisori, poistui klo Pia Ojavuo taloussuunnittelujohtaja, poistui klo Riitta-Liisa Kammonen kaupunginsihteeri, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 2 / 84 Allekirjoitukset Markus Torkki puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Mia Laiho Christina Gestrin Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 3 / 84 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 125 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Espoon kaupungin hallintosäännön hyväksyminen (Kvasia) 6 (Pöydälle ) 128 Lausunnon antaminen valtiovarainministeriölle 25 ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi kunnan ja maakunnan välisen vuokran määräytymisestä siirtymäkauden aikana Vuoden 2017 maaliskuun kuukausiraportti Valtuustoaloite valtuustolähetysten teknisen tason 30 parantamisesta (Kv-asia) 131 Valtuuston päätösten laillisuusvalvonta Paikkajakotoimikunnan kokoonpanon täydentäminen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ( ) 34 raportointi (Kv-asia) 134 Valtuustokysymys 100 vuotta täyttäneiden muistamisesta 37 kaupungin taholta (Kv-asia) Vanhusneuvoston toimintasäännön muuttaminen KulttuuriEspoo ohjelman toimenpiteiden raportointi 41 (Kv-asia) Kalajärvenkallio, asemakaavan ja asemakaavan 46 muutoksen sekä maankäyttösopimusten ja esisopimusten hyväksyminen, alue , 85. Kaupunginosa Kalajärvi (osittain Kv-asia) Siuntion ja Tuusulan kuntien liittyminen Helsingin seudun 53 liikenne -kuntayhtymän jäseniksi ja tästä johtuvien HSL perussopimuksen muutosten hyväksyminen (Kv-asia) 139 Valtuustoaloite ilmaisista joukkoliikennematkoista 56 koululuokkien retkille (Kv-asia) 140 Valtuustokysymys maksuttomista julkisen liikenteen 60 matkoista koulujen retkille (Kv-asia) 141 Tapiolan Keskustavalvomo Oy:n osakejakaumamuutoksen 64 hyväksyminen Sopimuksen hyväksyminen Otaniemessä Miestentiellä 67 sijaitsevan korttelin tontin 2 esirakentamistöistä 143 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle 70 Finnoon osayleiskaavan hyväksymistä koskevasta valituksesta Suurpelto I maankäyttösopimuksen korvauksen maksua 74 sekä alueiden luovutusta koskevan esisopimuksen hyväksyminen 145 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset 81

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 125 Kaupunginhallitus Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 126 Kaupunginhallitus Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Mia Laiho ja Christina Gestrin.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Kaupunginhallitus Sivu 6 / / Kaupunginhallitus Espoon kaupungin hallintosäännön hyväksyminen (Kv-asia) (Pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Riitta-Liisa Kammonen, puh Ari Konttas, puh Elina Yli-Koski, puh Eva Elston-Hämäläinen, puh Johanna Kattelus, puh Katariina Kaukonen, puh Kimmo Sarekoski, puh Maarit Vierunen, puh Tiina Pesonen, puh Timo Kuismin, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan Espoon kaupungin hallintosäännön siten, että se tulee voimaan , 2 kumoaa seuraavat johtosäännöt alkaen - Espoon valtuuston työjärjestys - Espoon kaupunginhallituksen johtosääntö - Espoon kaupungin tarkastussääntö - Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö - Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö - Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosääntö - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnan johtosääntö - Espoon kaupungin hallintosääntö - Espoon kaupungin konsernihallinnon johtosääntö - Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö - Espoon kaupungin sivistystoimen toimialan johtosääntö - Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen toimialan johtosääntö - Espoon kaupungin henkilöstösääntö - Espoon kaupungin kielitaitosääntö - Espoon kaupungin taloussääntö - Espoon kaupungin elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston sääntö

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Kaupunginhallitus Sivu 7 / 84 - Espoon kaupungin vahinkorahaston sääntö - Espoon kaupungin investointirahaston sääntö - Espoon kaupungin peruspalvelujen kehittämisrahaston sääntö - Espoon kaupungin peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston sääntö - Espoon kaupungin sosiaalisen luototuksen rahaston sääntö - Espoon kaupungin hankintasääntö - Espoon kaupungin luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö. Kaupunginhallitus kumoaa yleisohjeet Espoon kaupungin luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön soveltamisesta edellyttäen, että valtuusto hyväksyy Espoon kaupungin hallintosäännön luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntöä koskevan osan. Käsittely Asia käsiteltiin pykälän 146 jälkeen. Elo Hyrkön ym. kannattamana teki seuraavat muutosehdotukset ja lisäysehdotuksen: Muutosehdotus nro 1: Varhaiskasvatusjaoston puheenjohtajaksi voidaan valita opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen tai varajäsen. Puheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus lautakunnan kokouksissa. Muutosehdotus nro 2: Tekninen lautakunta hyväksyy luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmat. Muutosehdotus nro 3: Tekninen lautakunta hyväksyy merkittävät puisto-, silta-, tunneli-, venesatama- ja urheilupuistojen suunnitelmat. Muutosehdotus nro 4: Tekninen lautakunta hyväksyy merkittävät hulevesisuunnitelmat. Muutosehdotus nro 5: Kaupunginhallitus hyväksyy hankintaohjeen. Lisäysehdotus: Kaupunginhallitus kehottaa valmistelemaan toimintamallit konsernipalvelujen toiminnan ohjauksesta sekä johtavien viranhaltijoiden valinnoista kaupunginhallitukselle syyskuun loppuun mennessä. Lahtinen Elon ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen:

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Kaupunginhallitus Sivu 8 / 84 I osan 1. luku momentti: Kunkin valtuutetun kutakin asiaa käsittelevä ensimmäinen puheenvuoro on pääsääntöisesti enintään viiden minuutin mittainen. Valtuutetun samaa asiaa käsittelevät seuraavat puheenvuorot kestävät enintään minuutin. " Särkijärvi teki seuraavan muutosehdotuksen: Palkkioiden edellisen korotuksen jälkeen yleinen palkkataso on noussut noin 6 prosenttia; joidenkin mielestä liikaa, joidenkin liian vähän. Esitän, että tämänsuuruinen tarkistus tehtäisiin kaikkiin palkkioihin (tasaeuroihin pyöristettynä). Byman teki seuraavan muutosehdotuksen: Rakennusluvan myöntämisperusteita ei muuteta neliörajojen osalta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Särkijärven ja Bymanin muutosehdotusten raukeavan kannattamattomana. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon muutosehdotus nro 1 yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeavia kannatettuja muutosehdotuksia, joiden johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 6 ääntä vastaan hylänneen Elon muutosehdotuksen nro 2. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 3 ääntä vastaan ja yhden äänestäessä tyhjää hyväksyneen Elon muutosehdotuksen nro 3. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 7 ääntä vastaan hylänneen Elon muutosehdotuksen nro 4. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen Elon muutosehdotuksen nro 5. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon lisäysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 1 ääntä vastaan hylänneen Lahtisen muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Kaupunginhallitus Sivu 9 / 84 Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan Espoon kaupungin hallintosäännön siten, että se tulee voimaan , 2 kumoaa seuraavat johtosäännöt alkaen - Espoon valtuuston työjärjestys - Espoon kaupunginhallituksen johtosääntö - Espoon kaupungin tarkastussääntö - Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö - Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö - Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosääntö - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnan johtosääntö - Espoon kaupungin hallintosääntö - Espoon kaupungin konsernihallinnon johtosääntö - Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö - Espoon kaupungin sivistystoimen toimialan johtosääntö - Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen toimialan johtosääntö - Espoon kaupungin henkilöstösääntö - Espoon kaupungin kielitaitosääntö - Espoon kaupungin taloussääntö - Espoon kaupungin elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston sääntö - Espoon kaupungin vahinkorahaston sääntö - Espoon kaupungin investointirahaston sääntö - Espoon kaupungin peruspalvelujen kehittämisrahaston sääntö - Espoon kaupungin peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston sääntö - Espoon kaupungin sosiaalisen luototuksen rahaston sääntö - Espoon kaupungin hankintasääntö - Espoon kaupungin luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö. Kaupunginhallitus kumoaa yleisohjeet Espoon kaupungin luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön soveltamisesta edellyttäen, että valtuusto hyväksyy Espoon kaupungin hallintosäännön luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntöä koskevan osan. Kaupunginhallitus kehottaa valmistelemaan toimintamallit konsernipalvelujen toiminnan ohjauksesta sekä johtavien viranhaltijoiden valinnoista kaupunginhallitukselle syyskuun loppuun mennessä. Liite 1 Espoon kaupungin hallintosääntö - Kokouksessa korjattu 2 Äänestyslistat 127

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Kaupunginhallitus Sivu 10 / 84 Selostus Kaupunginhallitus asetti kokouksessaan luottamushenkilöorganisaation arviointia ja kehittämistä varten johtoryhmän, johon kuuluvat kaupunginhallituksen puheenjohtajisto, kaupunginjohtaja, strategiajohtaja ja sihteerinä kaupunginsihteeri. - Johtoryhmän tehtävänä olivalmistella ja toteuttaa valtuustoryhmiä ja kaupunginhallitusta osallistava prosessi - valmistella ehdotukset luottamushenkilöorganisaation kehittämiseksi ja keskeisten luottamushenkilöiden toimintaedellytysten parantamiseksi sekä tuomaan ehdotukset (johtosäännöt) kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston päätettäväksi syksyllä Johtoryhmä aloitti työnsä vuoden 2015 lopussa ja on kokoontunut 17 kertaa. Valtuustoryhmille lähetettiin tammikuussa 2016 kysely, jossa kartoitettiin valtuustoryhmien näkemyksiä luottamushenkilöorganisaation ja johtamisen sekä luottamushenkilöiden toimintaedellytysten kehitystarpeista. Kehittämistyön edetessä pidettiin kaupunginhallituksen ja valtuuston neuvottelutoimikunnan yhteinen iltakoulu , jossa käsiteltiin mm. valtuuston työjärjestystä ja luottamushenkilöiden toimintaedellytyksiä. Iltakoulun pohjalta kaupunginhallitus päivitti Hyvä hallintotapa -suosituksen sekä valtuusto hyväksyi valtuuston työjärjestyksen siten, että sitä toteutetaan kokeiluna saakka. Hallintosääntökokonaisuutta on käsitelty kaupunginhallituksen ja valtuuston neuvottelutoimikunnan yhteisessä iltakoulussa vielä Lisäksi hallintosääntöä on käsitelty henkilöstötoimikunnassa. Uusi kuntalaki Uusi kuntalaki tulee päätöksenteko- ja hallintomenettelyä koskevien pykälien osalta voimaan Kuntalain 90 :ssä säädetään hallintosäännöstä seuraavasti: Hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset ainakin: 1) hallinnon ja toiminnan järjestämiseen liittyvistä seuraavista asioista: a) toimielimistä ja johtamisesta; b) kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävistä; c) henkilöstöorganisaatiosta; d) taloudenhoidosta; e) hallinnon ja talouden tarkastuksesta; f) sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta; 2) päätöksenteko- ja hallintomenettelyyn liittyvistä seuraavista asioista: a) toimivallan siirtämisestä; b) toimielinten kokoontumisesta; c) varajäsenten kutsumisesta;

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Kaupunginhallitus Sivu 11 / 84 d) toimielimen puheenjohtajan tehtävistä; e) kokouksen tilapäisestä puheenjohtajasta; f) kunnanhallituksen edustajan ja kunnanjohtajan tai pormestarin läsnäolosta ja puheoikeudesta muiden toimielinten kokouksissa; g) muiden kuin jäsenten läsnäolosta ja puheoikeudesta toimielinten kokouksissa; h) toimielinten päätöksentekotavoista sekä siitä, miten kunta huolehtii, että sähköiseen kokoukseen ja sähköiseen päätöksentekomenettelyyn osallistumiseen tarvittavat tekniset välineet ja yhteydet ovat käytettävissä; i) esittelystä; j) pöytäkirjan laatimisesta, tarkastamisesta ja tiedoksi antamisesta; k) asiakirjojen allekirjoittamisesta; l) asiakirjahallinnon järjestämisestä; m) asiakirjoista tai tiedon antamisesta perittävistä maksuista; n) 23 :ssä tarkoitetun aloitteen käsittelystä ja aloitteen tekijälle annettavista tiedoista; o) viestinnän periaatteista; p) menettelystä otettaessa asia ylemmän toimielimen käsiteltäväksi; 3) valtuuston toimintaan liittyvistä seuraavista asioista: a) valtuuston kokousmenettelystä; b) varavaltuutetun kutsumisesta valtuutetun tilalle; c) valtuutetun aloitteen käsittelystä; d) valtuutettujen valtuustotyöskentelyä varten muodostamista valtuustoryhmistä; e) kokouksiin osallistumisesta ja kokouskutsun lähettämisestä sähköisesti; f) valtuutettujen puheenvuorojen pituudesta yksittäisissä asioissa, jos ne ovat tarpeen kokouksen kulun turvaamiseksi. Hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset, joilla turvataan kielilaissa (423/2003) ja muualla laissa säädettyjen kielellisten oikeuksien toteutuminen kunnan hallinnossa. Tällä hetkellä voimassa olevassa kuntalaissa ei vastaavaa yksityiskohtaista säännöstä ole, vaan sen mukaan valtuusto hyväksyy tarpeelliset johtosäännöt, joissa määrätään kunnan eri viranomaisista sekä niiden toiminnasta, toimivallan jaosta ja tehtävistä. Uuden kuntalain hallintosääntöä koskevassa pykälässä säädellyt asiat ovat voimassa olevissa johtosäännöissä pääsääntöisesti määritelty. Hallintosääntöä on valmisteltu nykyisten johtosääntöjen pohjalta ja täsmennetty niitä uuden kuntalain vaatimusten mukaiseksi. Hallintosäännön rakenne pohjautuu voimassa oleviin johtosääntöihin ja se on jaettu seitsemäksi osaksi: I Luottamushenkilötoimielimet II Hallinto, päätöksenteko ja kokousmenettely III Viranhaltijaorganisaatio IV Henkilöstö V Talous VI Hankinta

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Kaupunginhallitus Sivu 12 / 84 VII Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö Ensimmäisessä osassa on omina lukuinaan valtuusto, kaupunginhallitus, tarkastuslautakunta, toimialojen lautakunnat, johtokunnat ja jaostot sekä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunta. Toisessa osassa on nykyistä hallintosääntöä vastaava sääntely. Kolmannessa osassa on konsernihallinto sekä toimialat kukin omina lukuinaan. Neljännessä henkilöstöä koskevassa osassa on luvut, jotka vastaavat nykyistä henkilöstösääntöä ja kielitaitosääntöä. Viidennessä osassa on luvut nykyisestä taloussäännöstä sekä rahastojen säännöistä. Kuudennessa osassa on nykyistä hankintasääntöä vastaava sääntely ja viimeisessä osassa nykyistä luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntöä vastaava sääntely. Hallintosääntöehdotus on kokonaisuudessaan liitteenä siten, että vasemmalla palstalla näkyy voimassa olevien johtosääntöjen määräykset ja oikealla palstalla ehdotus hallintosäännöksi. Sote- ja maakuntauudistuksen mahdolliset vaikutukset kaupungin organisaatioon ja hallintosääntöön Tässä vaiheessa sote- ja maakuntauudistus ei vaikuta hallintosääntöön ja sen organisaatiota koskeviin määräyksiin. Mikäli uudistus toteutuu ja sosiaali- ja terveystoimen tehtävät siirtyvät maakunnalle, vaikutus kaupungin organisaatioon on merkittävä. Uudistuksen toteutuessa käynnistetään uusi valmistelu muutosten tarpeesta organisaatioon ja koko toimialarakenteeseen. Sen vuoksi tavoitteena on, että valtuusto nimeäisi luottamustoimielimet kesäkuussa 2017 ainoastaan kahdeksi vuodeksi ja sen jälkeen arvioitaisiin tilanne uudelleen. Uudesta kuntalaista aiheutuvat muutokset hallintosääntöön Kaupunginhallitusta koskevaan lukuun on lisätty kuntalain 90 :n edellyttämä kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävät. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävänä on mm. yhdessä varapuheenjohtajien kanssa johtaa Espoo-tarinan ja kaupunginhallituksen tehtävien toteuttamisen edellyttämää poliittista yhteistyötä käymällä keskusteluja poliittisten ryhmien kanssa, tehdä yhteistyötä muiden kaupunkien ja kuntien poliittisen johdon kanssa sekä pitää yhteyttä asukkaisiin ja muihin sidosryhmiin. Tämän tehtävän hoitamiseksi kaupunginhallituksen puheenjohtajistolla on mahdollisuus toimia osaaikaisesti. Kaupunginhallituksen varapuheenjohtajien määrä esitetään pudotettavaksi nykyisestä kolmesta kahteen. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta säännöksiä on täsmennetty. Uudessa kuntalaissa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuut korostuvat aiempaa enemmän. Sisäisen valvonnan avulla tuetaan ja varmistetaan, että tavoitteet saavutetaan ja että hyvä hallintotapa toteutuu. Laissa määritellysti kokonaisvastuu sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta on valtuustolla; kaupunginhallitus ohjeistaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ja toimenpanoa. Lautakunnat ja johtokunnat valvovat ja ohjaavat tehtäväalueensa toimintaa ja samalla myös valvovat ja ohjaavat tehtäväalueensa toiminnan sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa. Uuteen hallintosääntöön on kirjattu kaupunginhallituksen

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Kaupunginhallitus Sivu 13 / 84 ja lautakuntien sekä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjaava ja valvova tehtävä. Päätösten tiedoksiantoa koskevan kuntalain 140 edellyttää, että luottamushenkilötoimielinten pöytäkirjat pidetään nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Kunnan ilmoitustaulun käyttö päättyy kuntalain mukaisten päätösten nähtävällä pidon välineenä. Ainoastaan erityislaeista, kuten maankäyttö- ja rakennuslaista, voi johtua, että päätökset tulee julkistaa ilmoitustaululla. Myös viranhaltijapäätökset tulee pitää tietoverkossa nähtävänä, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. Käytännössä julkiset viranhaltijapäätökset tulee pitää nähtävänä ainakin sitä osin, kun niihin voi hakea oikaisua, jotta ne tulevat lainvoimaisiksi. Tätä koskevat sääntely on lisätty hallintosäännön toiseen osaan. Kuntalain :ssä määrätään, että kunnanhallituksen on asetettava ns. vaikuttamistoimielimet, eli nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö - osaan on lisätty vaikuttamistoimielinten puheenjohtajan ja jäsenten kokouspalkkiot. Muutoin vaikuttamistoimielimiä ei ole tarpeen hallintosäännössä säädellä. Tarkistukset kaupunginhallituksen ja sen jaostojen tehtäviin Kaupunginhallituksen tehtäviä ympäristöön liittyvien asioiden osalta täsmennetään siten, että ympäristöpolitiikan periaatteiden lisäksi kaupunginhallitus päättää ympäristötavoitteista. Tämä täsmennys vastaa jäljempänä selostettavaa ympäristölautakunnan tehtävien täsmennystä. Kaupunginhallituksen tehtäviin lisätään toimivalta päättää ICT:hen liittyvistä strategisista linjauksista. Näitä linjauksia ja periaatteita voivat olla mm. kokonaisarkkitehtuuriperiaatteet ja tavoitetila sekä niiden merkittävät muutokset, ICT-hankintojen jakautuminen omaan tuotantoon, sidosyksikköhankintoihin ja ostoihin markkinoilta, ICT-toiminnan yhteistyösopimukset ja liikkeenluovutukset sekä strategiset toimittajasuhteet. Lisäksi kaupunginhallituksen tehtäviin lisätään toimivalta ottaa vuokralle kiinteää omaisuutta. Voimassa olevan kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on päättänyt työpaikkatonttien sekä asuntotonttien vuokraamisesta ja toisaalta teknisen ja ympäristötoimen hallinto- ja kehittämisjohtajalla ja tonttipäälliköllä on vähäisempää toimivaltaa tonttien ja muiden alueiden hankkimisessa ja vuokralle ottamisessa. Käytännössä elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on päättänyt ainoastaan em. tonttien vuokralle antamisesta. Hankintojen osalta kaupunginhallituksen tehtävien täsmennystä selostetaan jäljempänä hankintasäännön yhteydessä. Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä kasvupalveluja organisoidaan uudelleen. Tämän vuoksi maahanmuuttajien kotouttamisen edistäminen on lisätty kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston tehtäviin. Jaoston tehtävistä ehdotetaan sen sijaan poistettavaksi elinkeino- ja

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Kaupunginhallitus Sivu 14 / 84 työllisyysrahaston varojen ja tuottojen käyttöä koskevat 2-3 -kohdat, kuten jäljempänä rahaston sääntöjen tarkistusten yhteydessä selostetaan. Palvelujen järjestämistä ja toteutusta koskevista toimintaperiaatteista päättäminen on siirretty kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston tehtävistä Tilapalvelut-liikelaitoksen johtokunnan tehtäviin. Siirron merkitys on vähäinen, koska tila- ja asuntojaosto toimii myös johtokuntana. Vastaava sääntely on lautakuntien tehtävissä. Tarkastussääntö Kuntalain 121 :n mukaan tarkastuslautakunnan tehtäviin kuuluu valmistella kaupunginhallitukselle esitys tehtäviään koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi. Kaupunginhallitus voi poiketa tarkastuslautakunnan esityksestä tehtäviään koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi kaupungin hallintosäännön yhteensovittamiseen liittyvästä perustellusta syystä. Tarkastuslautakunta on käsitellyt hallintosäännön tarkastussääntöä koskevaa lukua ja ja antanut siitä oman esityksensä, joka on liitetty hallintosäännön luottamustoimielimiä koskevaan osaan. Lisäksi hallintosäännön henkilöstöä koskevaan osaan on tehty tarkistus siten, että tarkastuslautakunta päättää kaupunginreviisorin palkantarkistuksesta. Hallintosääntöön otettavien hallinnon ja talouden tarkastusten määräysten valmistelu perustuu voimassa olevaan kaupungin tarkastussääntöön. Valmistelussa on huomioitu uuden kuntalain pykälät tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan tehtävistä ja tietojensaantioikeudesta sekä tilintarkastuskertomuksesta. Tarkastuslautakunnan uusia tehtäviä ovat muun muassa tuloksellisuusarviointi, sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden valvominen ja rekisterinpitäjänä toimiminen. Hallintosäännön toimialojen lautakuntia, johtokuntia ja jaostoja sekä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokuntaa koskevat luvut Toimialojen lautakuntia, johtokuntia ja jaostoja koskevan lukuun on koottu nykyiset johtosäännöt, lukuun ottamatta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnan osuutta, joka on omana lukunaan. Ensin mainitussa luvussa on yhdistetty lautakunnille yhteisiä pykäliä, kuten läsnäolo- ja puheoikeus, esittely ja yhteiset tehtävät ja ratkaisuvalta. Lisäksi sanontoja on täsmennetty, esim. huolehtia-verbi on vaihdettu vastata-verbiin useissa kohdissa. Myös joitain tehtäviä ja ratkaisuvaltaa koskevia pykäliä on yhdistetty. Lautakuntien jaostot lukuun ottamatta sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöjaostoa esitetään lakkautettavaksi. Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaoston sekä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston tehtävät ovat pääsääntöisesti olleet luonteeltaan valmistelevia, eikä niillä ole itsenäistä päätösvaltaa. Teknisen lautakunnan tiejaoston tehtävänä on lautakunnan puolesta ratkaista yksityisistä teistä annetun lain mukaan tielautakunnan

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Kaupunginhallitus Sivu 15 / 84 ratkaistaviksi kuuluvat asiat. Yksityisten teiden määrä on vähentynyt ja siten myös jaoston ratkaistavien asioiden määrä on ollut vähäinen. Sosiaali- ja terveyslautakunnan erityisiin tehtäviin ja ratkaisuvaltaan on lisätty erillinen maininta, että sosiaali- ja terveyslautakunta toimii terveydensuojelulain mukaisena kunnan terveydensuojeluviranomaisena. Lautakunta voi siirtää ratkaisuvaltaansa tältä osin viranhaltijoille. Sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaoston tehtäviin on tullut uuden tartuntatautilain (1227/2016) myötä muutos. Tartuntatautilaki astui voimaan Uuden lain mukaan kunnan monijäseninen toimielin ei enää toimi alistusviranomaisena tartunnan leviämistä rajoittavista toimenpiteistä päätettäessä, vaan niistä vastaa kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri. Rajoittamispäätös tehdään aina lääketieteellisin perustein, eikä sen ratkaisemista ole tarkoituksenmukaista antaa toimielimelle. Näin ollen sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaoston tehtävistä poistetaan toimivalta toimia tartuntatautilain mukaisena alistusviranomaisena yksittäistä henkilöä koskevassa asiassa. Sivistystoimen osalta tehdään lähinnä teknisiä tarkennuksia ja päivityksiä vastaamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä käytäntöä. Teknisen toimen lautakuntien osalta hallintosääntöön tehdään tarkennuksia kaupunkisuunnittelulautakunnan, teknisen lautakunnan, ympäristölautakunnan ja rakennuslautakunnan osalta. Kaupunkisuunnittelulautakunnan toimivallasta siirtyy vaikutukseltaan merkittävien maa-aineslupien ratkaiseminen ympäristölautakunnalle, koska maa-aineslain nojalla maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian ratkaisee alkaen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Teknisen lautakunnan toimivaltaan ehdotetaan lisättäväksi laissa kadun ja yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta määritetyt valvontatehtävät. Kyseistä lakisääteistä tehtävää ei ole aikaisemmin määritelty millekään toimielimelle johtosäännössä. Ympäristölautakunnan tehtävänä on ollut laatia ehdotus kaupungin ympäristönsuojeluohjelmaksi. Ympäristönsuojeluohjelma terminä on vanhentunut, eikä sen nimisiä ohjelmia ole Espoossa tehty enää luvun jälkeen. Tämän johdosta säännöstä muutetaan niin, että lautakunta laatii ehdotukset kaupungin ympäristötavoitteiksi. Ympäristötavoitteiden asettaminen kuvaa paremmin ympäristökeskuksen ja -lautakunnan roolia asettaa tavoitteet vuorovaikutuksessa muiden tulosyksiköiden kanssa ja seurata niiden toteutumista. Ympäristölautakunnalta siirretään ympäristöjohtajalle toimivalta myöntää ympäristönsuojelulain 156 d, tarkoitettu poikkeus talousjätevesien käsittelyvaatimuksista. Poikkeuksen myöntäminen esitetään ympäristöjohtajan päätettäväksi, koska ympäristöjohtaja päättää myös vesihuoltolain mukaisesta poikkeuksesta jätevesiviemäriin liittämisvelvollisuudesta ja ympäristönsuojelumääräysten mukaisista perustasoa ankarammista talousjätevesien puhdistustasovaatimuksista. Koska asiat liittyvät läheisesti toisiinsa, kaikkien näiden poikkeusten

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Kaupunginhallitus Sivu 16 / 84 myöntämisedellytysten arviointi voi ilmetä samassa asiassa. On siis tarkoituksenmukaista, että poikkeuksen kaikissa tilanteissa myöntää ympäristöjohtaja. Johtosäännöissä ei ole aiemmin säännelty vuonna 2014 voimaan tulleita maankäyttö- ja rakennuslain 13 a -luvun mukaisia hulevesiä koskevia erityisiä säännöksiä. Rakennuslautakunnalle annetaan toimivalta toimia lain mukaisena monijäsenisenä toimielimenä kyseisen lainkohdan mukaisissa hulevesiasioissa. Rakennuslautakunta toimii maakäyttö- ja rakennuslain mukaisena rakennusvalvontaviranomaisena. Em. lain mukaan valtuusto voi hallintosäännöllä siirtää rakennusvalvontaviranomaisen toimivaltaa alaiselleen viranhaltijalle. Rakennuslautakunnalle esitetään lisättäväksi toimivalta päättää useista yksittäisistä ja vähämerkityksellisemmistä asioista, jotka ovat nykyisessä johtosäännössä määritelty viranhaltijoiden toimivaltaan. Tämän johdosta on tarkoituksenmukaista, että rakennuslautakunta voi siirtää sille rakennusvalvontaviranomaisena laissa tai alemmanasteisessa säädöksessä annettua toimivaltaa alaiselleen viranhaltijalle lain asettamien poikkeusten rajoissa. Tarkoituksena on, että rakennuslautakunta tekee erillisen päätöksen, jolla se siirtää rakennusvalvontaviranomaiselle kuuluvaa toimivaltaansa vähemmän merkittävissä asioissa rakennusvalvontakeskuksen nimetyille viranhaltijoille. Rakennusten purkamista koskevaa toimivaltaa on muutettu niin, että rakennuslautakunnalla on toimivalta ainoastaan suojeltujen rakennusten osalta, kun lautakunta aikaisemmin päätti yli m2 rakennusten ja julkisten rakennusten purkamisesta. Rakennuslautakunnan toimivaltaa on laajennettu päättämään maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista toimenpideluvista ja maisematyöluvista mm. silloin, kun niillä on laaja ja merkittävä kaupunkikuvallinen vaikutus. Konsernihallinnon organisaatiota koskevat tarkistukset Konsernihallinnon konserniesikunnan ja konsernipalvelujen tehtäviä tarkistetaan siten, että taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon tehtävät sekä asiakirjahallinto ja käännöspalvelut siirtyvät kokonaisuudessaan konsernipalveluista konserniesikuntaan. Palkanlaskenta siirtyy taloushallinnon tehtävistä henkilöstöhallinnolle. Muutoksilla valmistaudutaan sote- ja maakuntauudistukseen. Kokonaisuuden hallintaa parannetaan, kun strateginen ohjaus ja operatiivinen toiminta ovat yhden linjajohdon alla. Muutoksilla otetaan myös ensimmäinen askel kohti tiukempaa konserniohjausta. Tiedonkulku, kommunikaatio ja prosessit selkeytyvät, synergiaetu mahdollistuu ja osaaminen vahvistuu. Järjestelyllä myös sijaisuuksien järjestäminen helpottuu. Kaupunkitasoisesti henkilöstöhallinnon organisointi selkeytyy, kun kaupunkiyhteiset henkilöstötoiminnot siirretään kaikki samaan linjaorganisaatioon. Samalla myös tarkennetaan toimialojen

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Kaupunginhallitus Sivu 17 / 84 henkilöstötoimintojen tehtävät. Tavoitteena on, että toiminnon yhdenmukaisuus ja johdettavuus paranee ja osin päällekkäisiä toimintoja voidaan purkaa. Tavoitteena on parantaa erityisesti esimiesten saaman palvelun laatua ja tukea kuntalaispalvelujen perustehtävän toteutumista vielä nykyistä vahvemmin ja tavoitteellisemmin. Johtamisen kehittämisen (ESJO) jalkautus ja hyvät käytännöt levitetään samoilla periaatteilla ja toimintatavoilla koko organisaatioon. Tavoitteellinen koko HR-toiminnon johtaminen helpottuu, jolloin myös tuottavuuden parantamiseen on paremmat edellytykset. Myös organisaatiossa tehtävien muutosten hallinta paranee sekä henkilöstötoimintoa itseään koskien että koko kaupunkia koskevien muutosten tukifunktiona. Palkanlaskennan liittämisestä henkilöstöhallintoon arvioidaan saatavan usealla tavalla hyötyä, mm. HR-tiedon ja -järjestelmien hallittavuus paranee. Lisäksi järjestely mahdollistaa osaamisen jakamisen palkanlaskennan ja HR-neuvomon osin päällekkäisten tehtävien osalta. Asiakirjahallinto on osa päätöksentekoprosessia ja sillä, kuten käännöspalveluillakin, on synergiaetuja konserniesikunnan toimintojen kanssa. Päätöksentekoprosessin kokonaisuuden hallinta paranee, kun kaikki sen toiminnot ovat samassa organisaatiossa. Myös konsernipalveluiden tulosyksiköiden nimiä ja tehtäviä on tarkistettu. Toimintojen ja tehtäväkokonaisuuksien siirrot organisaatioista toiseen on käsitelty yhteistoiminnallisesti henkilöstön kanssa. Sivistystoimen organisaatiota koskevat tarkistukset Sivistystoimen toimialan tulosyksiköiden tehtävien osalta esitetään, että esiopetuksesta vastaa alkaen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö. Suomenkielisestä esiopetuksesta päätettiin kaupunginhallituksessa seuraavasti: - Suomenkielisen esiopetuksen järjestämisvastuu ja koordinointi siirtyy alkaen suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikköön. - KVTES:in piirissä toimivat esiopettajat toimivat varhaiskasvatuksen tulosyksikön alaisuudessa, vaikka ryhmä toimisi koulun tiloissa. Nykyiset OVTES:in mukaiset esiopetuksen viranhaltijat pysyvät OVTES:in piirissä ja koulujen rehtoreiden alaisuudessa siihen asti, kun ovat virassa. - Uudet esiopetusryhmät perustetaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön alaisuuteen ja niihin palkataan KVTES:n mukainen esiopettaja. Valmistavaan opetukseen liittyvissä ryhmissä on aina OVTES:in mukaan palkattu esiopettaja suomenkielisen opetuksen tulosyksikön ja koulun rehtorin alaisuudessa.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Kaupunginhallitus Sivu 18 / 84 - Koulujen tiloissa toimivat esiopettajat toimivat kyseisen koulun rehtorin alaisuudessa niin kauan, kun esiopetusta toteuttaa OVTES:in piirissä oleva esiopettaja. Mikäli koulussa on useampi kuin yksi esiopetusryhmä, kaikki esiopettajat toimivat saman virkaehtosopimuksen piirissä. Tarvittaessa toteutetaan opettajien sijoituskoulumuutoksia tämän periaatteen toteuttamiseksi. Lukuvuonna suomenkielisessä esiopetuksessa on yhteensä lasta. Näistä lapsista (132 toteutuspaikkaa varhaiskasvatuksen ja koulujen tiloissa) on varhaiskasvatuksen toteuttamassa esiopetuksessa ja 792 (21 koulua) opetustoimen toteuttamassa esiopetuksessa. Sivistystoimen johtaja antoi valmistelukehotuksen ja perusti sivistystoimeen ohjausryhmän, jonka tavoitteena oli selvittää ja uudistaa suomenkielisen varhaiskasvatuksen ja suomenkielisen opetuksen välinen työnjako esiopetuksessa siten, että esiopetus toteutetaan kokonaisuudessaan yhdessä tulosyksikössä. Sivistystoimen johtaja tarkensi valmistelukehotusta niin, että esiopetuksen palvelut siirretään hoidettavaksi suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikössä. Muutoksen jälkeen esiopetusta antavan henkilöstön palvelussuhteen ehdot ja palkkaus määräytyisivät Espoossa yhtenäisesti. Muutoksen piirissä on 37 vakituista virkaa tai tuntiopettajuutta hoitavaa esiluokanopettajaa. Mikäli esiopetus siirtyy kokonaisuudessaan varhaiskasvatuksen toteuttavaksi, kenenkään vakinaisessa palvelussuhteessa olevan esiluokanopettajan palvelussuhde ei katkea Espoon kaupunkiin, mikäli esiluokanopettaja ottaa vastaan tarjotun lastentarhanopettajan työsuhteisen tehtävän varhaiskasvatuksen esiopetuksessa. Mikäli esiluokanopettajalla on luokanopettajan kelpoisuus, hänelle tarjotaan luokanopettajan virkaa koulussa ja mikäli hänellä on erityislastentarhanopettajan kelpoisuus, tarjotaan hänelle erityislastentarhanopettajan työsuhteista tehtävää varhaiskasvatuksessa. Työn tekemisen paikka ei välttämättä muutu. Palvelussuhteen ehdoissa tapahtuu muutoksia, kuten mm. sopimusalan muutos (noudatettava sopimus KVTES), palvelussuhteen lajin muutos virasta työsuhteeksi, tehtäväkohtaisen palkan ja palkkarakenteen muutos, työajan muutos ja vuosilomaoikeuden alkaminen. Muutoksen toteutuessa esiluokanopettajan on mahdollista siirtyä työsuhteeseen sopimalla. Mikäli sopiminen ei onnistu, tapahtuu muutos kunnallisen viranhaltijalain 43 perusteella, jolloin työantaja tarjoaa päättyvän virkasuhteen sijalle uutta tehtävää. Muutoksesta on viestitty ja pidetty erillinen info- ja keskustelutilaisuus esiluokanopettajille, rehtoreille sekä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenille Yhteistoimintakokoukset sekä kuulemiset on pidetty ja Yhteistoimintaneuvottelut pääsopijajärjestöjen edustajien kanssa on käynnistetty ja päätetty

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Kaupunginhallitus Sivu 19 / 84 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan Lautakunta merkitsi tiedoksi annetun selvityksen sekä piti tärkeänä, että kaupungin kanssa tekemiä sopimuksia kunnioitetaan ja kaupungin henkilöstöpolitiikan tulee olla oikeudenmukaista. Lisäksi kaupungille on toimitettu mm. koulujen henkilöstön ja koulujen vanhempainyhdistysten kannanottoja. Lautakunnan tiedoksi merkitsemä selvitys ja kannanotot ovat nähtävänä kokouksessa. Muutos edellyttää riittävää aikaa tehdä järjestelyt opetuksen, varhaiskasvatuksen ja henkilöstön osalta. Muutos on mahdollista toteuttaa käytännössä lukuvuoden alusta alkaen. Muutoksen toteutuessa henkilöstökulut alenevat. Muutos mahdollistaa sen, että esiopetuksen ja siihen liittyvän muun varhaiskasvatuksen hoitaa sama henkilöstö ja valmistavan opetuksen järjestäminen helpottuu. Muutos alentaa kustannuksia vuositasolla 2,3 milj. euroa. Tarkistukset kaupunginjohtajan ja toimialajohtajien tehtäviin ja ratkaisuvaltaan Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päättää voimassa olevan kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan kaupunkimarkkinoinnin periaatteista. Kaupunginjohtajan tehtäviin ja ratkaisuvaltaan esitetään lisättäväksi toimivalta päättää kaupunkimarkkinointia koskevista sopimuksista näiden periaatteiden pohjalta. Toimialajohtajien tehtäviin esitetään lisättäväksi toimivalta ottaa vastaa toimialalle osoitettu lahjoitus. Voimassa olevien johtosääntöjen mukaan toimivalta lahjoitusten ottamiseen on ainoastaan kaupunginjohtajalla, mutta on osoittautunut tarpeelliseksi jakaa toimivaltaa toimialajohtajille toimialansa osalta. Lisäksi toimialajohtajille esitetään toimivalta päättää tilapäisen toiminnan osalta ja kiireellisissä tapauksissa palvelua tuottavan toiminnan käynnistämisestä ja lopettamisesta sekä toimintojen yhdistämisestä. Tämä on tärkeää erityisesti sivistystoimen osalta esim. silloin, kun päiväkodin tilat jostain syystä ovat käyttökelvottomat ja täytyy tehdä nopeasti tilapäisiä ratkaisuja. Tarkistukset muiden viranhaltijoiden ratkaisuvaltaan Konsernihallinnon viranhaltijoiden ratkaisuvaltaan on lisätty lakiasiainjohtajalle toimivalta päättää kaupungin oikeudellisia palveluja koskevien sitovien ohjeiden ja linjausten antamisesta. Tällä pyritään varmistamaan yhdenmukainen linja kaikissa kaupungin oikeudellisissa asioissa. Sivistystoimen viranhaltijoiden ratkaisuvaltaan on lisätty voimaan tulleen kirjastolain määrittelemä käyttökielto. Käyttökiellosta tekee päätöksen kirjaston aluejohtaja. Teknisen ja ympäristötoimen viranhaltijoiden ratkaisuvaltaan tehdään lakimuutoksista ja uusista käytännöistä johtuvia tarkennuksia.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Kaupunginhallitus Sivu 20 / 84 Maankäyttö- ja rakennuslain 13 a -lukuun on lisätty hulevesiä koskevia erityisiä säännöksiä. Toimivalta säännöksiin kuuluviin vastuualueisiin on jaettu rakennuslautakunnan lisäksi kaupunkitekniikan keskuksen katupäällikön ja lupapäällikön sekä ympäristökeskuksen ympäristöjohtajan kesken. Kaupunkitekniikan keskuksen katupäällikön tehtävistä liikennejärjestelyiden ja valaistuksen suunnitelmien hyväksyminen siirtyy infrapalvelupäällikölle. Kaupunkisuunnittelujohtajan toimivallasta siirtyy ympäristölautakunnalle muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien maa-aineslupien ratkaiseminen, koska maa-aineslain nojalla maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian ratkaisee alkaen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Rakennusvalvontakeskuksessa hallintosäännössä mainittuja päätöksiä tekeviksi viranhaltijoiksi on lisätty virkanimikkeistä lvi-insinöörit sekä valvontainsinööri. Viranhaltijoiden toimivaltaa myöntää rakennuslupa on lisätty kerrosalaltaan enintään m2 rakennushankkeeseen aikaisemman m2 sijasta. Viranhaltijoiden toimivaltaa myöntää rakennuslupa rakennushankkeen kerrosalasta riippumatta silloin, kun päätös koskee tiettyjä korjaus- ja muutostöitä on laajennettu koskemaan julkisia rakennuksia. Hallinto- ja kehittämisjohtajan ja tonttipäällikön keskinäistä toimivaltaa maan hankkimiseksi ja luovuttamiseksi on tarkistettu. Lisäksi hallinto- ja kehittämisjohtajalle on annettu toimivalta päättää vuokralaisen hakemuksesta omakotitonttien vuokrasopimusten päättämisestä, josta elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on ennen päättänyt asuntotonttien vuokraamista koskevan toimivaltansa nojalla. Muutos on tarkoituksenmukainen, koska elinkeino- ja kilpailukykyjaostoon on viety päätettäväksi maanvuokrasopimusten päättämisiä, jotka ovat johtuneet erilaisista salassa pidettävistä vuokralaisten henkilökohtaisista asioista. Aiemmin tonttipäälliköllä ollutta toimivaltaa päättää pidennyksen myöntämisestä kaupungin myymien ja vuokraamien tonttien rakentamisvelvollisuuden täyttämiseksi on laajennettu koskemaan päätösten tekemistä muutoksista, jotka koskevat kaupungin myymien ja vuokraamien tonttien rakennusvelvollisuuden täyttämistä. Koska Espoossa ei juuri ole enää kaavoittamattomia maa-alueita, on maanhankintaa ja -luovutusta koskevia toimivaltasäännöksiä yksinkertaistettu siten, että säännöksiä ei jaeta sen perusteella sijaitseeko hankittava tai luovutettava maa yleiskaava- ja asemakaava-alueella vai niiden ulkopuolella. Kaupungilla oli vuoden 2016 alussa jäljellä kaksi asunto-osakeyhtiö -muotoista aravalainoitettua vuokra-asuntoa, joissa vuokralaisilla oli mahdollisuus lunastaa asunto omakseen. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus vapautti molemmat huoneistot rajoituksista vuoden 2016 aikana, minkä seurauksena vuokralaisten lunastusmahdollisuus asuntoihin päättyi ja osakekirjat luovutettiin huoneistojen omistajille. Koska em. asuntoja ei kaupungilla enää ole, poistetaan asuntopäällikön toimivallasta

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Kaupunginhallitus Sivu 21 / 84 asuntolainoitetun vuokra-asunnon omaksi lunastamiseen liittyvistä toimenpiteistä päättäminen. Henkilöstöä koskeviin sääntöihin tehtävät tarkistukset Henkilöstösääntöön ei esitetä tehtävän merkittäviä muutoksia. Palkantarkistusta koskevaan 21 :ään sekä palkan takaisinperimistä ja takaisinperinnästä luopumista koskevaan 23 :ään tehdään joitain täsmennyksiä. Rahastojen sääntöihin tehtävät tarkistukset Peruspalveluiden ja maanhankinnan investointirahaston, peruspalvelujen kehittämisrahaston, elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston, investointirahaston ja vahinkorahaston sääntöjä on päivitetty, selkeytetty ja yhtenäistetty. Säännöissä on yhtenäisellä tavalla esitetty rahaston tarkoitus, kartuttaminen, hoitaminen, käyttö ja purkaminen. Suurimmat yksittäiset muutokset koskevat elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahastoa sekä vahinkorahastoa, joita esitetään muutettavaksi seuraavasti: Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston säännön 6 :n Rahaston hankkeista ja kuluista päättäminen mukaan kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päättää elinkeino- ja työllisyysrahaston varoista ja tuotoista tehtävistä investoinneista ja muista suoraan kuluksi kirjattavista rahoituskohteista. Tämä pykälä on jatkossa tarpeeton, koska 3 :n mukaan rahaston hoidosta vastaa konserniesikunta valtuuston rahaston käytöstä hyväksymän suunnitelman mukaisesti, kuten muissakin rahastoissa. Vastuun keskittäminen yhdelle taholle on tarpeen rahaston sijoitusten ja varainkäytön kontrolloimiseksi. Myös kaupunginhallitusta koskevan luvun 5 :stä kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailujaoston tehtävistä esitetään poistettavaksi elinkeino- ja työllisyysrahaston varojen ja tuottojen käyttöä koskevat 2-3 -kohdat. Vahinkorahaston varojen käyttämisestä on päättänyt rahoitusjohtaja sellaisissa vahingoissa, joiden kustannukset eivät ylitä euroa. Sitä suuremmissa korvauksesta on päättänyt kaupunginhallitus. Tarkoituksena on ollut, että kaupunginhallitus ottaa kantaa suuriin ja erikoislaatuisempiin vahinkoihin. On ilmennyt, että laajemmissa, mutta muuten selkeissä vesitai palovahingoissa kokonaisvahingon määrä nousee helposti yli nykyisen euron rajan. On tehokkaampaa, että selkeissä, vaikkakin isohkoissa vahingoissa, on rahastokorvauksen päätösvalta rahoitusjohtajalla, joten rajaa jonka ylittävistä vahingoista päättää kaupunginhallitus on perusteltua korottaa euroon. Hankintasääntöön tehtävät tarkistukset Hallintosäännön hankintasääntöä koskevaa osaa on päivitetty mm. poistamalla tarpeettomia, jo laissa säädeltyjä määritelmiä ja täsmentämällä joitain määritelmiä. Kaupunginhallituksen tehtäviä täsmennetty siten, että kaupunginhallitus hyväksyy palvelujen järjestämiseen liittyvät hankintojen strategiset linjaukset. Keskeiset strategisesti linjattavat asiat koskevat

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Kaupunginhallitus Sivu 22 / 84 Espoo-tarinan toimeenpanoa hankinnoissa ja liittyvät muun muassa elinkeinopoliittisten tavoitteiden edistämiseen (markkinoiden toimivuus, yritysystävällisyys, paikallisuus), innovaatioiden edistämiseen sekä taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti vastuullisten hankintojen edistämiseen. Lautakunnat ja liikelaitosten johtokunnat päättävät edelleen toimialueellaan kuntalaispalvelujen järjestämistavasta Espoo-tarinan mukaisesti sekä toimialueensa hankintoja ohjaavista periaatteista. Hankinnoissa noudatetaan hankintalakia ja hankintaohjetta. Kynnysarvot ylittävät hankinnat tulee kilpailuttaa siten, että hankinta tehdään sen tarjouksen perusteella, joka parhaiten täyttää tarjouspyynnössä määritellyt ehdot. Päätöksenteossa ei siten voi käyttää poliittista harkintaa. Toimivalta hankintapäätösten tekemisessä on toimialallaan kaupunginjohtajalla, toimialajohtajilla ja liiketoimintajohtajalla. Kaupunginjohtaja, toimialajohtajat ja liiketoimintajohtaja voivat siirtää toimivaltaansa toimintaohjeella. Lisäksi kaupunginjohtaja tai määräämänsä päättää yhteisistä hankinnoista, yhteishankinnoista valtuuston hyväksymän pääkaupunkiseudun yhteishankinnoista tehdyn sopimuksen mukaisesti sekä koko kaupungin ICT-palveluiden hankinnoista. ICT-palveluiden hankinta on tässä eriytetty omaksi ryhmäkseen. Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntöön tehtävät tarkistukset Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntöä on selkeytetty ja siitä on poistettu vanhentuneita, tarpeettomia määräyksiä. Esim. kotiäänestysten osalta lainsäädäntö on muuttunut, eivätkä luottamushenkilöt enää osallistu kotiäänestysten toimittamiseen. Samoin ehdotetaan, että erillisiä ohjeita soveltamisesta ei enää anneta. Voimassa olevasta kaupunginhallituksen hyväksymästä soveltamisohjeesta siirretään matkustus- ja palkkiosääntöön tarpeelliset määräykset, kuten esim. vuosipalkkioiden laskemisesta, ansionmenetysja lapsenhoitokorvauksista ja niiden hakemisesta, matkakustannusten korvauksesta sekä korvausten ja palkkioiden maksamisen aikataulusta. Sääntöön kirjataan voimassa oleva käytäntö kodin ja kokouspaikan välisten matkakustannusten korvaamisesta. Kaupunginhallitus jätti hallintosäännön kokouksessaan pöydälle Pöydälläolon aikana hallintosääntöä on esitelty valtuuston neuvottelutoimikunnalle ja valtuustoryhmät ovat käyneet siitä neuvotteluja. Luottamushenkilöorganisaation kehittämisen johtoryhmä täydennettynä kaikkien ryhmien edustajilla on käsitellyt ryhmiltä esiin nousseita muutostarpeita. Ryhmien palautteen perusteella on tehty joitain stilistisiä täsmennyksiä. Lisäksi on tehty mm. seuraavat muutokset: - Kaupunginhallituksen tehtäviin on lisätty maahanmuuttajien kotouttamisen edistämisen periaatteista päättäminen vastaavasti, kuin kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaostolle.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Kaupunginhallitus Sivu 23 / 84 - Kaupunginhallituksen tehtäviin on lisätty strategisesti merkittävistä ICT-hankkeista ja -projekteista päättäminen. - Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston tehtäviin on lisätty esityksen tekeminen kaupunginhallitukselle asuntopolitiikan periaatteista. Myös muilla kaupunginhallituksen jaostoilla on samankaltaisia valmistelevia tehtäviä. - Liikunta- ja nuorisolautakunnan tehtäviin on lisätty kaupungin nuorisopolitiikan tavoitteiden valmistelu ja niiden toteutumisen seuranta. Svenska rum -lautakunnan tehtäviin kuuluu vastata mm. nuorisoa koskevista asioista siltä osin, kuin ne koskevat sivistystoimen ruotsinkielisten palvelujen järjestämistä. - Teknisen lautakunnan ratkaisuvaltaan on lisätty luonnon- ja maisemanhoidon periaatteiden hyväksyminen. - Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston sääntöön on lisätty määräys rahaston purkamisesta. - Hankintasäännön yhteishankinnan määritelmää on täsmennetty. - Luottamushenkilöiden matkustus- ja palkkiosäännöstä poistetaan ehdotus kokouspalkkioiden puolittamisesta silloin, kun varsinainen jäsen ja varajäsen osallistuvat samaan kokoukseen muun syyn, kuin jäsenen esteellisyyden vuoksi. - Lastenhoitokorvauksen enimmäismäärä on korotettu paikkajakotoimikunnan suosituksesta 20 euroon. - Hallintosäännöstä poistetaan suomenkielisen esiopetuksen siirto suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikköön alkaen. Asia tuodaan erillisenä asiana myöhemmin käsiteltäväksi. - Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaosto säilytetään. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan Espoon kaupungin hallintosäännön siten, että se tulee voimaan , lukuun ottamatta III osan Viranhaltijaorganisaatio, 3. luvun Sivistystoimi 3 :n 1-kohtaa, josta suomenkielinen esiopetus siirtyy kokonaisuudessaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikköön alkaen. 2 kumoaa seuraavat johtosäännöt alkaen - Espoon valtuuston työjärjestys - Espoon kaupunginhallituksen johtosääntö - Espoon kaupungin tarkastussääntö - Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö - Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Kaupunginhallitus Sivu 24 / 84 - Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosääntö - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnan johtosääntö - Espoon kaupungin hallintosääntö - Espoon kaupungin konsernihallinnon johtosääntö - Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö - Espoon kaupungin sivistystoimen toimialan johtosääntö - Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen toimialan johtosääntö - Espoon kaupungin henkilöstösääntö - Espoon kaupungin kielitaitosääntö - Espoon kaupungin taloussääntö - Espoon kaupungin elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston sääntö - Espoon kaupungin vahinkorahaston sääntö - Espoon kaupungin investointirahaston sääntö - Espoon kaupungin peruspalvelujen kehittämisrahaston sääntö - Espoon kaupungin peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston sääntö - Espoon kaupungin sosiaalisen luototuksen rahaston sääntö - Espoon kaupungin hankintasääntö - Espoon kaupungin luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö. Kaupunginhallitus kumoaa yleisohjeet Espoon kaupungin luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön soveltamisesta edellyttäen, että valtuusto hyväksyy Espoon kaupungin hallintosäännön luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntöä koskevan osan. Käsittely Elo Laihon kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 128 Kaupunginhallitus Sivu 25 / / Lausunnon antaminen valtiovarainministeriölle ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi kunnan ja maakunnan välisen vuokran määräytymisestä siirtymäkauden aikana Valmistelijat / lisätiedot: Ari Konttas, puh Harri Kivinen, puh Maija Lehtinen, puh Pia Ojavuo, puh Samuli Skyttä, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus antaa valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi kunnan ja maakunnan välisen vuokran määräytymisestä siirtymäkauden aikana: Ehdotus on pääosin kannatettava, mutta esitystä tulee vielä tarkentaa. Esityksessä lueteltujen kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon ja pelastustoimen käytössä olevien toimitilojen siirtymisen lisäksi maakunnille tulee siirtyä myös sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen tukipalvelujen käytössä olevat tilat (talouspalvelut, henkilöstöhallinto, ICT, siivous, vahtimestaripalvelut, turvaamispalvelut) sekä sosiaalihuoltolain 21 :n ja vammaispalvelulain 8 :n mukaisen tuetun asumisen palvelun järjestämiseen tarvittavat asunnot. Asetusluonnoksen mukaan kunnan ja maakunnan välinen vuokra määräytyy ensisijaisesti kunnassa jo käytössä olevalla vuokranmääritysjärjestelmällä, joka on hyväksytty valtuustossa. Espoon näkemyksen mukaan myös kaupunginhallituksen päätös ja/tai vakiintunut käytäntö vuokranmäärityksestä ovat myös riittävä oman vuokrajärjestelmän osoitus. Lisäksi valtuusto hyväksyessään talousarvion, hyväksyy vuokranmääritysjärjestelmällä lasketut vuokrat. Käytössä olevan vuokranmääritysjärjestelmän mukainen sisäinen vuokra kattaa vain pienet vuosikorjausluonteiset, tilan käyttökuntoa varmistavat korjaukset. Toimitiloihin jälkeen tehdyt investoinnit ja niistä aiheutuvat kustannukset tulee huomioida erikseen vuokranmäärityksessä. Sisäisen vuokran poistotekijän ja kaupungin poisto-ohjelman mukaisten todellisten poistojen poistoero pitäisi voida huomioida vuokrasopimuksessa. Toimitilavuokran tarkistamisessa tulisi käyttää elinkustannusindeksin sijaa kiinteistöjen ylläpidon kustannusindeksiä, joka kuvaa paremmin

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 128 Kaupunginhallitus Sivu 26 / 84 kustannusten kehitystä kiinteistönhoidon eri tehtävissä (käyttö ja huolto, ulkoalueiden hoito, siivous, lämmitys, sähkö, vesi ja jätehuolto). Maakunnan tulee järjestää palvelut niin, että tilat, joissa kaupungilla on pitkäaikaiset, määräaikaiset vuokrasopimukset ilman irtisanomisoikeutta, voidaan käyttää vuokrakauden loppuun asti. Tiloista ei saa jäädä kaupungeille taloudellista riskiä. Asetusluonnoksessa ei ole huomioitu HE 15/2017 perusteella tapahtuvien muutosten arvonlisäveroseuraamuksia kunnille. Siltä osin, kun kuntien vuokraamat kiinteistöt tulevat valinnanvapauden piiriin tulevan toiminnan käyttöön, kiinteistöt vuokrataan arvonlisäverottomalle toimijalle. Asetuksessa tuleekin todeta, että kiinteistön siirtyessä arvonlisäverotuksessa vähennysoikeudettomaan käyttöön, on vuokran määritystekijöihin lisättävä vuokranantajalle muutoksesta aiheutuvat rakentamisajan- ja ylläpitokulujen arvonlisäveron aiheuttamat lisäkustannukset, joita ei sisälly kuntien sisäisen vuokran järjestelmään. Jos vuokrakauden aikana kiinteistö tuhoutuu, vaurioituu ja muuttuu käyttökelvottomaksi, kaupunki ei vastaa korvaavien tilojen hankkimisesta toimintaan. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Lausuntopyyntö - Asetusluonnos Valtionvarainministeriö pyytää Espoon kaupungin lausuntoa luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi kunnan ja maakunnan välisen toimitilavuokran määräytymisestä siirtymäkauden aikana. Asetuksella ehdotetaan säädettäväksi maakuntalain ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain sekä pelastustoimen järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta annetun lain 20 :n tarkoittamasta siirtymäkauden vuokran määräytymisestä. Voimaanpanolain 20 :n mukaan kunnan toimitilat siirtyisivät maakunnan hallintaan lukien, jos kunta ja maakunta eivät toisin sovi. Maakunnan ja kunnan välillä solmittaisiin sosiaali- ja terveystoimen tai pelastustoimen käytössä olevien, kunnan omistamien tilojen hallinnasta vuokrasopimus siten, että se olisi voimassa vähintään saakka. Maakunnalla olisi oikeus pidentää vuokrasopimuksen voimassaoloa yhdellä vuodella. Mikäli kunta ei omista tiloja itse, vaan hallinnoi tiloja vuokrasopimuksen perusteella, kunta siirtää kyseisen vuokrasopimuksen maakunnalle voimaanpanolain 22 :n mukaisesti. Voimaanpanolain 31 :n mukaan maakunnan on siirrettävä omistukseensa tulleet kiinteistöt, kiinteistön hallintaan oikeuttavien osakeyhtiöiden osakkeet, maavuokrasopimukset

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 128 Kaupunginhallitus Sivu 27 / 84 sekä toimitilojen vuokrasopimukset maakuntien yhdessä omistamalle palvelukeskukselle. Voimaanpanolain 20 :ssä tarkoitettujen eli vähintään saakka voimassa olevien siirtymäkauden vuokrasopimusten siirrosta maakunta ja palvelukeskus voivat sopia myös toisin. Siirtymäkauden ajan kunnan ja maakunnan välisen vuokran määräytymisen lähtökohtana käytettäisiin ensisijaisesti kyseissä kunnassa jo käytössä olevaa sisäisen vuokran järjestelmää. Asetuksella säädettäisiin, että kunnan käyttöön ottama sisäisen vuokran järjestelmä olisi käytössä kunnan ja maakunnan välisessä, siirtymäkautta koskevassa vuokrasopimuksessa, jos järjestelmä on ollut kunnassa valtuuston päätöksellä käytössä ja käytetään samoilla ehdoilla kunnan toiminnassa muutoinkin. Mikäli kunnalla ei olisi valtuuston hyväksymää sisäisen vuokran järjestelmää käytössä tai kunta ja maakunta muusta syystä niin sopisivat, maakunnan ja kunnan välillä solmittavassa vuokrasopimuksessa noudatettaisiin valtioneuvoston asetuksella säädettäviä periaatteita, joilla siirtymäkauden vuokra määräytyisi. Vuokran tarkistamisessa sovelletaan kiinteistöalan yleisiä käytäntöjä niin, että vuokran tarkistaminen sidotaan elinkustannusindeksiin. Lausuntopyyntö sekä asetusluonnos ovat saatavilla suomen ja ruotsin kielellä sote- ja maakuntauudistuksen verkkosivuilla ( Lausunnot pyydetään toimittamaan valtiovarainministeriön klo mennessä. Tiedoksi

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 129 Kaupunginhallitus Sivu 28 / / Vuoden 2017 maaliskuun kuukausiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi vuoden 2017 maaliskuun kuukausiraportin. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 3 Vuoden 2017 maaliskuun kuukausiraportti Kilpailukykysopimus astui voimaan vuoden 2017 alusta. Kilpailukykysopimus vaikuttaa Espoon talouteen alentamalla henkilöstökuluja, kun työnantajan eläke- ja sivukuluprosentit alenivat, lomarahoja leikattiin 30 prosenttia ja palkkoja ei korotettu vuodelle Kilpailukykysopimus vähentää huomattavasti Espoon verotuloja, sillä työnantajan vakuutusmaksujen siirto työntekijöille, lomarahaleikkaus, palkkojen nolla-kasvu sekä kilpailukykysopimuksen mukainen verotuksen työtulo- ja eläketulovähennyksen nostaminen pienentävät kaikki verotettavaa tuloa ja siten kunnallisveron tuottoa. Työllisyyden osalta tilanne on hieman parantunut. Helmikuussa 2017 oli työttömiä eli 823 henkeä ja 9,8 % vuodentakaista vähemmän. Pitkäaikaistyöttömiä oli 5,8 % ja nuorisotyöttömiä (15-24 v.) 9,3 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyysaste oli 9,8 %, kun se vuotta aikaisemmin oli 10,4 %. Toimintakatteen alijäämä on kasvanut 2 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan aikaan nähden. Toimintatuottojen ennustetaan alittavan talousarvion noin 8,5 milj. eurolla Länsimetron liikennöinnin aloittamisen siirryttyä elokuulle ja sivistystoimen talousarvion liian korkeasta tuloodotuksesta johtuen. Tammi-maaliskuussa on maksettu palkkoja 1,7 prosenttia vuoden takaista enemmän. Henkilöstömenot ovat Kiky-sopimuksen sivukuluja pienentävän vaikutuksen mukaisesti laskeneet 0,6 prosenttia. Toimintamenot ylittyvät 2,7 milj. euroa ICT-laiteselvityksen mukaisista leasing viivästysmaksusta johtuen. Perustoimentulotuen maksatus on siirtynyt Kelalle ennakoitua nopeammin ja vuodelle 2017 tehdystä 8,4 milj. euron menovarauksesta on Espoon

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 129 Kaupunginhallitus Sivu 29 / 84 maksamana toteutunut tähän mennessä vain 0,5 milj. euroa. Tilanne tarkentuu kun Kelan maksuruuhkat on purettu. Toimeentulotuen vaikutuksia kaupungin tuloihin ja menoihin tarkennetaan kevään aikana, eikä niintä ole vielä huomioitu ennusteessa. Kunnallisveroja on tilitetty tammi-maaliskuussa 338,8 milj. euroa kasvua 0,9 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Yhteisöveroa on tilitetty 28,5 milj. euroa, laskua -6 prosenttia edellisen vuoden vastaavan aikaan. Verotulot yhteensä pienenivät 0,1 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan aikaan nähden. Verotulojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Tammi-maaliskuun tilanteessa ennustetaan talousarvion mukaista tulosta, ennustetta tarkennetaan kevään aikana. Tiedoksi

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 130 Kaupunginhallitus Sivu 30 / / Valtuustoaloite valtuustolähetysten teknisen tason parantamisesta (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Satu Tyry-Salo, puh Timo Kuismin, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Kari Uotilan ja 45 valtuutetun allekirjoittamaan valtuustoaloitteeseen nettilähetysten teknisen tason parantamiseksi sekä toteaa asian loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustoaloite Kari Uotila ym. toteavat valtuustoaloitteessaan, että Espoon kaupungin valtuustokokouksia on jo useamman vuoden ajan voinut seurata suorana tai katsoa jälkikäteen tallenteina, mikä on lisännyt päätöksenteon avoimuutta ja yleistä mielenkiintoa päätöksentekoa kohtaan. Ongelmana on kuitenkin ollut lähetysten huonolaatuisuus. Aloitteessa ehdotetaan, että Espoon kaupunginhallitus ryhtyy toimenpiteisiin valtuuston kokousten nauhoitusten teknisen ja sisällöllisen tason nostamiseksi siten, että lähetykset vastaavat sitä ulkoista kuvaa, jota Espoo korkean teknologian kaupunkina pyrkii viestinnällään ulospäin kertomaan. Vastaus Espoon kaupunki on parhaillaan kilpailuttamassa webcasting-palveluiden tuottajaa mm. valtuuston kokouksia varten. Webcastingilla tarkoitetaan suoraa lähetystä verkossa ja siitä jälkikäteen katsottavaa videotallennetta. Kokousten webcastingit sekä videotallenteet ovat jatkossakin katsottavissa linkin välityksellä internetin kautta yleisimmin käytetyillä selaimilla ja mobiililaitteilla. Webcastingin kuva ja ääni tuotetaan salitekniikan ja valtuustosaliin asennettujen kiinteiden kameroiden avulla rajapinnan kautta. Myös kamerat ja kuvausjärjestelmä tulevat uudistumaan, sillä niitä kilpailutetaan parhaillaan. Uudet salikamerat saadaan käyttöön syksyllä 2017.

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 130 Kaupunginhallitus Sivu 31 / 84 Tällä hetkellä valtuustosalissa on valmiina kiinteästi asennetut automaattikamerat, joista neljä (4) on puhujiin ohjautuvaa kameraa sekä yksi (1) yleiskuvaa näyttävä kamera. Kamerat toimivat automaattiohjauksella, joka on kytketty äänentoistoon siten, että puhujan avatessa mikrofonin kamera ohjautuu kuvaamaan puhujaa. Kameran liikkeen ajan järjestelmä näyttää yleiskuvaa salista. Nykyinen kamerakuva on analogista CV- eli PAL-komposiittivideota 4:3-kuvasuhteella. Salitekniikka tuottaa myös äänen, joka on analogista linjatason signaalia. Salissa käytettävä kokousjärjestelmä tuottaa myös kolmannen syötteen eli ns. datastreamin kahdella valkokankaalla näkyvistä kuvista kuten esityslistat, puheenvuorot ja äänestystulokset. Palveluntuottaja toteuttaa webcasting-palvelun omilla laitteillaan ja ohjelmillaan, jotka se liittää salijärjestelmän rajapintoihin yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. Palveluntuottaja vastaa siitä, että suoran lähetyksen seuraaminen on mahdollista häiriöttömästi koko lähetyksen ajan. Tähän liittyy palvelimen seuranta siten, että satunnaiset kävijäpiikit tai muut seikat eivät katkaise lähetyksen seuraamista. Kävijämäärää tulee olla mahdollista kasvattaa tarvittaessa. Suuri osa valtuuston kokousten webcastingeissa ja tallenteissa havaituista ongelmista johtuu salin vanhentuneesta analogisesta tekniikasta ja kömpelöstä automaattiohjauksesta. Osa kameroista on ollut myös poissa käytöstä rikkoutumisen vuoksi. Kilpailutuksella haetaan toimivia digitaalikameroita sekä modernia digitaalista ohjaus- ja ääniteknologiaa. Tavoitteena on, että toimivan kuvaja äänisyötteen avulla uusi palveluntuottaja koostaa nykyistä korkeatasoisemmat webcastingit ja tallenteet valtuuston kokouksista. Valtuustowebcastingin nykyisessa nettikäyttöliittymässä on myös twitterfeed, joka kokoaa näkymään #espoovaltuusto tunnisteella lähetetyt twitterviestit. Käyttöliittymässä on myös kyseisen kokouksen esityslista sekä valtuuston sihteerin yhteystiedot. Käyttöliittymä on osoittautunut toimivaksi ja se tulee säilymään nykyisenkaltaisena. Tiedoksi

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 131 Kaupunginhallitus Sivu 32 / Valtuuston päätösten laillisuusvalvonta Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus katsoo, etteivät valtuuston tekemät päätökset ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä, valtuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa, eivätkä päätökset ole muutenkaan lainvastaisia, joten päätökset pannaan täytäntöön. Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuuston pidetyn kokouksen pöytäkirja on nähtävillä kokousasiakirjoissa.

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 132 Kaupunginhallitus Sivu 33 / / Paikkajakotoimikunnan kokoonpanon täydentäminen Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus valitsee 1 paikkajakotoimikunnan jäsenen Timo Soinin (PerusS) tilalle Simon Elon (PerusS) sekä 2 paikkajakotoimikunnan jäseneksi Juhani Kähärän (Lib) ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Janne Paalijärven (PIR). Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus on asettanut paikkajakotoimikunnan kokouksessaan Paikkajakotoimikunnan jäsen Timo Soini (PerusS) pyytää päivätyllä kirjeellään eroa paikkajakotoimikunnan jäsenyydestä. Kuntavaaleissa 2017 Liberaalipuolue - Vapaus valita sai valtuustopaikan Espoossa. Liberaalipuolue - Vapaus valita ja Piraattipuolue muodostivat kuntavaaleissa vaaliliiton. Paikkajakotoimikunnan sääntöjen mukaan paikkajakotoimikunnassa ovat edustettuina kaikki vaaleissa valtuustoon paikkoja saaneet valtuustoryhmät. Tiedoksi - Valitut

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunginhallitus Sivu 34 / / Sosiaali- ja terveyslautakunta Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ( ) raportointi (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Terhi Pippuri, puh Elina Palojärvi, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus merkitsee liitteenä olevan Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman raportoinnin tiedoksi ja esittää sen edelleen valtuustolle tiedoksi merkittäväksi. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 4 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman raportointi Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille hyväksyttiin valtuustossa Suunnitelman liitteinä ovat 1) Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun kehittämissuunnitelma sekä 2) Toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Kaikki mainitut asiakirjat ovat lakisääteisiä (lastensuojelulaki 417/2007, asetus 338/2011) ja ne tulee ottaa huomioon laadittaessa laajempaa kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman väliraportti käsiteltiin valtuustossa Samalla hyväksyttiin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosille sekä oppilashuoltoa koskevat lisäykset lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman luvuksi 4.5. Nyt käsiteltävänä olevassa raportoinnissa esitellään lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille asetettujen painopistealueiden toteutuminen. Lisäksi raportissa on lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman strategisten tavoitteiden toteutumisen seuranta vuosina Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttamisen painopisteinä olivat:

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunginhallitus Sivu 35 / 84 - Nuorten perustason mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuutta ja palvelujen sujuvuutta parannetaan, - Seuranta- ja hyvinvointitietoa hyödynnetään nykyistä paremmin - Lasten ja nuorten osallisuutta ja toimijuutta vahvistetaan, - Huomioidaan kulttuurin hyvinvointivaikutukset ja tehostetaan osallistavaa ja tasapuolisesti kaikki ryhmät huomioon ottavaa toimintaa, - Monikulttuurisuusohjelman lapsiperheisiin ja nuoriin liittyvät toimenpiteet viedään käytäntöön, - Monialaista yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvointityön johtamisessa ja kehittämisessä vahvistetaan - Sosiaalihuoltolain sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutokseen liittyvä kehittämistyö ja toimenpiteiden vieminen käytäntöön. Yhteenveto ja johtopäätökset painopisteiden toteutumisesta Nuorten (13-22 v.) päihde- ja mielenterveyspalvelujen hoitoketjujen ja kustannusten nykytilaa koskeva analysointi toteutettiin ja selvitystä hyödynnetään palveluketjujen uudelleen muotoilussa asiakkaan hoidon saumattomaksi toteutumiseksi. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen monialaisessa yhteistyössä on jatkossakin keskeinen tavoite. Hyvinvointiraportointia kehitetään kaupunkitasoisesti. Tavoitteena on oikea-aikainen ja paremmin hyödynnettävissä oleva tieto lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Jatkossa lasten ja nuorten omia kokemuksia ja palautetta tulee kerätä systemaattisemmin. Lasten ja nuorten omien kokemusten arvostetuksi ja huomioiduksi tuleminen ovat keskeinen tavoite kaikissa lasten ja nuorten palveluissa. Osallistamista on kehitetty ja toteutettu yhä enemmän ja sen perusteella kehitetty palveluja. Uuden Varhaiskasvatussuunnitelman ja Opetussuunnitelman keskeisinä tavoitteina on lasten osallisuuden vahvistaminen. Erilaisilla toimintamuodoilla (esim. KULPS! kulttuuri- ja liikuntapolku, Kaikukortti) on lisätty kulttuurin saavutettavuutta. Tätä pidetään jatkossakin tärkeänä. Monikulttuurisuusohjelman lapsiperheisiin ja nuoriin liittyvien toimenpiteiden vieminen käytäntöön on toteutunut. Vieraskielisten lasten ja perheiden huomioimista kehitetään kaikissa lasten ja perheiden palveluissa. Espoo mukana pääkaupunkiseudun lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (Lape) kehittämistyössä ( ), missä huomioidaan erityisesti maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten erityistarpeet hyvinvoinnin tukemisessa. Monialaisen yhteistyön vahvistaminen lasten ja nuorten hyvinvointityön johtamisessa ja kehittämisessä on toteutunut. Kuluvalla valtuustokaudella lasten ja nuorten palveluiden yhteensovittavaan johtamiseen on saatu toimivat ja hyvät rakenteet. Jatkossa pyritään siihen, että kaikissa lasten ja perheiden palveluissa asiakkaille tehdään yhteinen palvelutarpeen arviointi ja suunnitelma. Asiaa on käsitelty sosiaali- ja terveyslautakunnassa sekä sivistystoimen lautakunnissa.

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunginhallitus Sivu 36 / 84 Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee liitteenä olevan Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman raportoinnin tiedoksi ja esittää sen kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle tiedoksi merkittäväksi. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 134 Kaupunginhallitus Sivu 37 / / Valtuustokysymys 100 vuotta täyttäneiden muistamisesta kaupungin taholta (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Rysti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Veera Ruohon ja 22 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen koskien 100 vuotta täyttäneiden muistamisesta kaupungin taholta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokysymys Selostus Veera Ruoho ja 22 muuta valtuutettua ovat allekirjoittaneet kirjatun valtuustokysymyksen, jossa kysytään, miten Espoon kaupunki muistaa tänä vuonna 100 vuotta täyttäneitä ja täyttäviä espoolaisia, jos heidän kuntonsa ei enää mahdollista liikkumista joko kotihoidosta tai laitoshoidosta kaupungin järjestämään juhlaan. Lisäksi kysytään, muistaako Espoon kaupunki myös muina vuosina 100 vuotta täyttäviä kuntalaisia ja millä tavoin. Yhteinen juhla vuonna 1917 tai aiemmin syntyneille espoolaisille järjestetään toukokuussa Kaikille näille henkilöille lähetetään kaupunginjohtajan nimissä onnittelu ja kutsu juhlaan seuralaisen kanssa. Jos kutsuttava ei voi osallistua juhlaan, hänelle järjestetään henkilökohtainen tervehdys ja muistaminen samana päivänä - joko hoivakodissa, päivätoiminnassa, kotihoidossa tai muulla tavoin. Espoon kaupunki on jo useita vuosia muistanut onnittelukirjeellä 100 vuotta täyttäviä espoolaisia. Näin tehdään jatkossakin.

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 134 Kaupunginhallitus Sivu 38 / 84 Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta Päätösehdotus Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Veera Ruohon ja 22 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen koskien 100 vuotta täyttäneiden muistamisesta kaupungin taholta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 135 Kaupunginhallitus Sivu 39 / / Vanhusneuvoston toimintasäännön muuttaminen Valmistelijat / lisätiedot: Maria Rysti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus hyväksyy liitteen mukaisen Espoon vanhusneuvoston toimintasäännön. Käsittely Elon Bymanin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Vanhusneuvostoon valitaan 8 eläkeläis- ja vanhusjärjestöjen edustajan ja 4 asiantuntijaedustajan lisäksi 4 kaupunginhallituksen asettaman paikkajakotoimikunnan nimeämää jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 7 ääntä vastaan hyväksyneen Elon muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Liite Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi liitteen mukaisen Espoon vanhusneuvoston toimintasäännön. 5 Espoon vanhusneuvoston toimintasääntö Kokouksessa korjattu 6 Äänestyslista Toimintasääntö 2013 Selostus Espoon vanhusneuvoston toimintasääntö on tullut voimaan vuonna 1997 ja sitä on muutettu vuosina 2007 ja Vanhusneuvoston vuoden 2013 toimintasäännön 2 mukaan kaupunginhallitus valitsee vanhusneuvostoon toimikauttaan vastaavaksi ajaksi kahdestatoista kuuteentoista (12-16) jäsentä ja kullekin varajäsenen seuraavasti: kaupunginhallitus valitsee vanhusneuvostoon vanhusjärjestöjä edustavista henkilöistä kuudesta kahdeksaan (6-8)

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 135 Kaupunginhallitus Sivu 40 / 84 jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen sekä kuudesta kahdeksaan (6-8) kaupunginhallituksen asettaman paikkajakotoimikunnan nimeämää jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Toimintasääntöä esitetään muutettavaksi siten, että kaupunginhallitus valitsee kullekin kaksivuotiselle toimintakaudelle vanhusneuvostoon eläkeläis- ja vanhusjärjestöjä edustavia jäseniä kahdeksan (8) jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen sekä neljä (4) toimialojen nimeämää asiantuntijajäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Viranhaltijat edustavat sivistystoimea, sosiaali- ja terveystoimea, teknistä ja ympäristötoimea ja konserniesikuntaa. Toimintasäännön muutos vastaa valtuuston hyväksymää suunnitelmaa Espoon ikääntyneen väestön hyvinvoinnin turvaamiseksi Toimintasääntöä esitetään muutettavaksi vanhusneuvoston tehtävien osalta siten, että vanhusneuvoston tehtävät vastaavat vanhuspalvelulakia ja kuntalakia. Sekä vanhusneuvoston kokoonpanon että tehtävien tarkastelussa on huomioitu myös valtakunnallisen Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n ja Sitran julkaiseman Vanhusneuvosto-oppaan suositukset. Uutta toimintasääntöä noudatetaan vanhusneuvostossa, joka esitetään asetettavaksi kaupunginhallituksen kesäkuun 2017 kokouksessa. Vanhusneuvoston toimintasäännön muuttamista on valmisteltu yhteistyössä vanhusneuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kanssa ja asiaa on käsitelty vanhusneuvoston kokouksessa. Tiedoksi

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 Kaupunginhallitus Sivu 41 / / KulttuuriEspoo ohjelman toimenpiteiden raportointi (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Susanna Tommila, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostuksessa olevan raportin KulttuuriEspoo ohjelman toimenpiteistä. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 7 KulttuuriEspoo 2030 Espoon valtuusto hyväksyi KulttuuriEspoo linjaukset kokouksessaan KulttuuriEspoo 2030 hyödyntää kulttuurin ja taiteen näkökulmaa koko kaupungin tulevaisuuden linjaamisessa. Kulttuurilla ja taiteella tulee olla näkyvämpi rooli esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa, rakentamisessa, oppimisessa, sosiaalipalveluissa ja terveydenhoidossa. KulttuuriEspoo 2030 on kaupunkitasoinen ohjelma siitä, miten voimme yhdessä tehdä Espoosta rohkean ja innovatiivisen kaupungin. KulttuuriEspoo toimenpiteet ovat poikkihallinnollisia ja niiden toteutuminen edellyttää eri toimialojen sitoutumista yhteiseen tekemiseen. Toimenpiteet huomioidaan asianomaisten toimialojen ja tulosyksiköiden toiminnan suunnittelussa ja toteutumisesta raportoidaan valtuustokausittain kulttuurilautakunnalle ja valtuustolle. Ensimmäisen vuoden aikana kulttuurin tulosyksikkö on keskittynyt toimimaan keskustelun avaajana yhteistyön paikoista ja mahdollisuuksista kaupungin palveluja järjestävien toimialojen kanssa. Sektoriajattelu elää edelleen hyvin vahvana kaupungin organisaatioissa ja sitoutuminen yhteiseen tekemiseen on vasta heräämässä. Strategisten valintojen ja tavoitetilojen muuttuminen arjen tekemiseksi tarvitsee tuekseen vahvaa poliittista tahtotilaa. Vuoden 2016 aikana kulttuurin tulosyksikössä käynnistettiin KulttuuriEspoo2030 -ohjelman mukaisia strategisia avauksia kaupunkitasoisten poikkisektoraalisten toimintatapojen selvittämiseksi. Kulttuuritoiminnan vipupisteet yhteiskunnallisessa muutoksessa ovat moninaiset: kyse on sekä koko alueen ja sen yhteisön kyvystä jäsentää ja

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 Kaupunginhallitus Sivu 42 / 84 kertoa yhteistä tarinaa maailman muutoksesta, erilaisten ihmisten voimaannuttamisesta niin oman tekemisen, koettujen kulttuurielämysten tai arjen sujuvuuden ja oman lähiympäristön esteettisyyden kokemisen kautta toimenpiteitä teknisen ja ympäristötoimen yhteistyönä Espoon teknisen toimen palvelujen tavoitteena on luoda toimivat ja viihtyisät edellytykset asumiselle ja yrittämiselle, huolehtia ympäristöstä ja kaupunkikuvallisesta ilmeestä. Yleisesti voidaan todeta, että rakennetun ympäristön laatu määräytyy pitkälti sen perusteella, kuinka hyvin se vastaa käyttäjien tarpeisiin. Laatu muodostuu toiminnallisuudesta, ekologisesta kestävyydestä, elinkaarikustannuksista, estetiikasta ja elämyksellisyydestä. Kaikkea julkista palvelutuotantoa haastavat nykyisin yhteiskunnassa useat megatrendit, myös teknisen toimen palveluja kuntalaisille ja yrityksille. Kuntapalveluiden kehittämiseen vaikuttavat keskeisesti kaupungistuminen, väestön ikääntyminen, kestävän kehityksen vaatimukset ja niukkenevat taloudelliset resurssit sekä teknologinen kehitys ja digitalisaatio. Suomen maankäytön suunnittelua koskevaan lainsäädäntöön on jo vuodesta 1990 lähtien sisältynyt velvoite edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Pyrkimyksenä on ollut myös edistää vuorovaikutteista suunnittelua sekä kuntalaisten kuulemista maankäyttöä koskevissa asioissa. Rakennushankkeiden tarkastelussa keskitytään usein vain investointivaiheen kustannuksiin, sillä kustannuslaskennan keinot ovat kehittyneempiä ja laajemmin hyväksyttyjä kuin erilaisten elinkaaren aikana syntyvien arvojen tai hyödyn määrittämiseen käytetyt työkalut. Tavoitteena on kuitenkin, että rakentamisen prosessi tuottaa tulevaisuudessa enemmän kuin rakennuksia eli rakennusten ohella tilaratkaisuja, jotka vastaavat käyttäjien toimintaa ja tarpeita. Valtakunnallinen ROTI on rakennetun omaisuuden tilan ja kehityksen arviointia varten kehitetty järjestelmä, joka perustuu laajaan faktapohjaan ja asiantuntijapaneeleiden työskentelyyn. Vuonna 2017 taide, suunnittelu ja arkkitehtuuri ovat ensimmäistä kertaa omana kokonaisuutenaan mukana myös ROTI -järjestelmässä. Rakennetun omaisuuden tila ROTI, ajankohtaiskatsaus Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista, nosti muiden teemojensa rinnalle uuden asiantuntijapaneelin. Tulevaisuuden hankkeissa moniammatilliset tiimit luovat toimivaa ja elämyksellistä rakennettua ympäristöä. Kokonaisvaltaiset ratkaisut tuottavat käyttäjilleen sosiaalista, taloudellista ja kulttuurista lisäarvoa. Ratkaisut syntyvät käyttäjälähtöisesti, mutta niissä huomioidaan samalla elintapojen, arvojen ja kulttuurin muutokset kehittämällä innovatiivisia uusia ratkaisuja. Käyttäjälähtöisyyden myötä osallistaminen, palvelumuotoilu, konseptointi ja tulevaisuudentutkimus ovat tulleet rakennusalalle jäädäkseen. (ROTI paneeli 2017)

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 Kaupunginhallitus Sivu 43 / 84 Uudet valtakunnalliset ohjeet, kuten taidetta rakennushankkeessa käsittelevä RT -kortti sekä taideasiantuntijoiden käyttö ovat helpottaneet taideteosten hankintaa Suomessa. Muotoilupalveluiden käyttö on kasvussa kiinteistö- ja rakennusalalla. Niiden avulla voidaan mm. tehostaa tilojen käyttöastetta, luoda uudenlaisia tila- ja palvelukonsepteja sekä löytää toimintatapa- ja palvelu-uudistuksia. Ympäristönsuojeluhankkeissa voitaisiin jatkossa kiinnittää huomiota ympäristönsuojelullisten arvojen ja tavoitteiden lisäksi myös kulttuurin kokonaisuuteen, ihmisten arvoihin ja elämäntapoihin. Kulttuuriperintö ja sen suojeleminen sukupolvelta toiselle luo kaupungin omaa identiteettiä ja arvokkaaksi koettuja luontokohteita halutaan suojella yhdessä. - Kulttuurin tulosyksikön sekä teknisen ja ympäristötoimen yhteistyön mahdollisuuksia on selvitetty ja nopeita kokeilutoimia on pyritty käynnistämään. - Espoon omaa toimintatapaa taiteen prosenttiperiaatteesta on selvitelty yhteistyötapaamisissa, yhdessä on etsitty tapoja joilla taidetta voitaisiin hyödyntää luovasti rakentamisessa sekä sisä- ja ulkotiloissa. - Kulttuurisektorin ottaminen mukaan maankäytön suunnittelussa ja alueiden kehittämisessä on alkuvaiheessa ja mahdollisia yhteistyötapoja tunnustellaan. Asukkaiden osallisuus palveluiden suunnittelussa ja mahdollisuus vaikuttaa oman asuinalueen kehittämiseen on mahdollisuus tehdä yhteistyötä, kulttuurilautakunnan tukemat asukas- ja kaupunginosayhdistykset olisivat luonteva kumppani asukasfoorumien ohella. - Kaupungin tilojen yhteiskäyttöä on lisätty (esim. Haukilahden päiväkoti ja kirjasto) - Kulttuurin tulosyksikkö ja tekninen toimi ovat yhdessä tukeneet väliaikaisten toimijoiden ja tapahtumien syntymistä rohkeilla tilakokeiluilla (Keran väliaika). Keran alueesta ollaan yhteistyöllä teknisen toimen ja konserniesikunnan kanssa luomassa espoolaisen kiertotalouden keskittymää. - Kaupunginmuseo ja tekninen toimi valmistelevat yhdessä kulttuuriympäristöohjelman, joka ohjaa kaupunkikuvallisten rakennusten, kulttuurimaiseman ja arkeologisen kulttuuriperinnön hoitamista ja vaalimista. - Kaupunginmuseo on yhteistyössä tilakeskuksen kanssa laatinut koulurakennusten inventoinnin. - Maaliskuussa 2017 avatussa Espoon uudessa sairaalassa toteutetaan prosenttiperiaatteen hengessä kuusi erillistä tilaustaideteosta. Teokset on integroitu osaksi sairaalan arkkitehtuuria, ja suunnittelussa on huomioitu tilallisten kokemusten luominen toimenpiteitä sosiaali- ja terveystoimen yhteistyönä Espoon sosiaali- ja terveystoimi on visiossaan linjannut, että se auttaa ihmisiä oppimaan, löytämään omat voimavaransa ja pärjäämään omassa arjessaan. Työote on valmentava, eli asiakas osallistuu oman palvelunsa suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen. Kulttuurin tulosyksikön ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyötä on kehitetty mm. seuraavilla tavoilla:

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 Kaupunginhallitus Sivu 44 / 84 - Kulttuurineuvolatoimintaa laajennettiin kahteen uuteen neuvolaan vuonna Kulttuuritoimijoiden verkostoon liittyi Aalto -yliopiston kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma. - Kulttuuriketju vie kulttuuria ja taidetta ikäihmisten arkeen hoivalaitoksissa. Myös suorana verkossa näytetty itsenäisyyspäivän juhlakonsertti 2016 tarjosi esimerkiksi palvelutalojen asukkaille mahdollisuuden osallistua konserttikokemukseen. - Vapaaehtoisen kulttuurikaverin kanssa tehtiin vuoden 2016 aikana kulttuurivierailuja yhteensä 390 kertaa. - Kaikukortilla taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevat espoolaiset saavat lippuja kulttuuritapahtumiin. Toiminnassa mukana olevat sosiaali- ja terveysalan toimijat jakoivat asiakkailleen vuonna 2016 yhteensä 1320 Kaikukorttia. - Maaliskuussa 2017 avatussa Espoon uudessa sairaalassa toteutetaan prosenttiperiaatteen hengessä kuusi erillistä tilaustaideteosta. Teokset on integroitu osaksi sairaalan arkkitehtuuria, ja suunnittelussa on huomioitu tilallisten kokemusten luominen. Lisäksi kaikissa potilashuoneissa on EMMAn kokoelmateoksia esillä. Sosiaali- ja terveystoimi haluaa nostaa omassa visiossaan palvelujen laadun ja turvallisuuden eurojen ja suoritteiden rinnalle. Sote -muutoksista huolimatta kuntien tehtävänä säilyy jatkossakin edistää kaikkien kuntalaisten osallisuutta ja hyvinvointia. Kulttuurilla on tutkitusti paljon hyvinvointia edistäviä vaikutuksia ja yhdessä sosiaalitoimen kanssa kulttuuri saadaan osaksi myös niiden ihmisten arkea, jotka muuten saattaisivat olla syrjäytymisvaarassa yhteiskunnasta toimenpiteitä konsernihallinnon yhteistyönä Konsernihallinto edistää hyvää hallintoa, päätöksentekoa, yhtenäisiä toimintatapoja, kaupungin elinvoimaisuutta ja kestävää kehitystä. Kaupungin visiossa todetaan, että Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää. KulttuuriEspoo ohjelmassa on huomioitu, että menestyvän kaupungin pitää tunnistaa omat ominaispiirteensä ja se, minkälaiseksi kaupunki on kehittymässä. Kaupungin identiteetti on tärkeä osa tulevaisuuden suunnittelua. Kulttuuri ja kulttuuriperintö ovat kaupungin dna. Kaupungin asukkaiden yhteiset arvot muodostavat käsityksen siitä, mitkä asiat ovat arvokkaita, esimerkiksi millaista elämäntapaa kuntalaiset haluavat edistää. Kestävä kehitys on kaikkeen kaupungin tekemiseen liittyvä arvotavoite. Se sisältää oletuksia hyvästä ja tavoiteltavasta kehityksestä. Paikallistason toiminta ja osallistuminen edistävät eri sektoreiden välistä vuorovaikutusta ja auttavat sovittamaan yhteen päätöksenteon eri tasoja. Aktiivinen osallisuus ja vaikuttaminen vahvistavat yhteisöllisyyttä ja paikallista identiteettiä. - Vuoden 2016 aikana kulttuurin tulosyksikkö sekä lukuisat kulttuuriyhteisöt antoivat omat kestävän kehityksen

45 Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 Kaupunginhallitus Sivu 45 / 84 Tiedoksi yhteiskuntasitoumuksensa. Esimerkiksi vastuullinen kuluttaminen on yksi tapa osoittaa myötätuntoa ja lisätä ihmisten välistä empatiaa. - Elinkeinoelämän ja kulttuurin yhteistyöllä vahvistetaan Espoon mainetta ja luodaan Espoosta houkutteleva kotipaikka myös kansainvälisille asiantuntijoille ja toimijoille. Espoon kaupunki, EMMA ja Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiö solmivat vuonna 2016 sopimuksen säätiön kokoelman sijoittamisesta Näyttelykeskus WeeGeen tiloihin. Uusi designille varattu näyttelytila ja kokoelman esillepano vahvistavat Espoon design -profiilia. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisema Luova talous ja aineettoman arvon luominen kasvun kärjiksi -raportti korostaa myös design-, palvelumuotoilu- ja brändiosaamisen merkitystä Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden vahvistamisessa toimenpiteitä sivistystoimen yhteistyönä Kuntien ensisijaisena tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Kulttuurin merkitys kestävän hyvinvoinnin luomisessa on ratkaisevaa. Talous johtaa helposti yhteiskunnallista keskustelua tässä ajassa. Miten rohkeus tehdä asioita uudella tavalla voisi vahvistaa yhteiskuntaamme? Kulttuuripalveluista, liikunta- ja nuorisopalveluista löytyy opetus- ja varhaiskasvatuksen palvelujen lisäksi vastauksia siihen, millainen sivistyskaupunki Espoo voi olla. - Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa työpaikkoja ja ammatteja häviää ja vanhoja taitoja täytyy päivittää. Yhteistyössä opetustoimen kanssa kulttuurin tulosyksikkö tarjoaa uusia oppimisympäristöjä sekä kulttuuri tarjoaa reittejä uuden oppimiseen. - KULPS! -kulttuuri- ja liikuntapolku päivitettiin vuoden 2017 alusta vastaamaan paremmin uutta opetussuunnitelmaa ja tukemaan oppilaiden kokemusta luovasta ja kokeilunhaluisesta ilmapiiristä. Kehittämistyötä tehtiin tiiviissä yhteistyössä opetustoimen kanssa. - Kansainvälisessä tunnettuudessa haetaan sivistystoimen yhteisiä toimintamuotoja tuoda espoolaista osaamista esille, Culture for Cities & Regions hankekokonaisuutta on tehty yhdessä opetustoimen kanssa - Palvelutorin käynnistyminen Ison Omenan tiloissa on tuonut uudenlaisia kumppanuuksia kirjastolle; erityisesti uudenlaista tekemistä ja palveluja nuorisotoimen kanssa - Kaupungit kilpailevat yhä enemmän uusien toimintojen luomisessa. Kaupungin vetovoima syntyy mm. ainutkertaisista tapahtumista. Liikuntatoimen kanssa tapahtuma- ja kulttuuripalvelut ovat luoneet aivan uudenlaisen konseptin Ystäväluistelutapahtumasta, jossa talvinen liikunta ja korkeatasoinen taidetarjonta ovat yhdistyneet laadukkaaksi palveluksi tuhansille kuntalaisille.

46 Espoon kaupunki Pöytäkirja 137 Kaupunginhallitus Sivu 46 / / Kalajärvenkallio, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimusten ja esisopimusten hyväksyminen, alue , 85. Kaupunginosa Kalajärvi (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Leena Kaasinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevat kaksi maankäyttösopimusta ja esisopimusta alueiden luovuttamisesta, jotka ovat allekirjoitettu Espoon kaupungin ja yksityishenkilöiden välillä, 2 oikeuttaa teknisen toimen johtajan allekirjoittamaan liitteinä olevien alueen luovutuksia koskevien esisopimusten mukaiset sopimukset ja päättämään niihin tarvittavista vähäisistä ja teknisistä muutoksista, 3 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Kalajärvenkallio - Kalajärviberget asemakaavan ja siihen liittyvän Kalajärvi I b asemakaavan muutoksen piirustusnumero 5382, 85. kaupunginosassa (Kalajärvi), alue , Käsittely Byman ehdotti, että asia palautetaan. Elo Hyrkön kannattamana teki seuraavan hylkäysehdotuksen: Asemakaava hylätään, koska kaavan mahdollistaman rakentamisen vaikutukset Kalajärven tilaan on puutteellisesti selvitetty ja koska rakentaminen kaventaisi seudullisesti merkittävää ekologista yhteyttä Nuuksion järviylängön ja Vantaan Vestra-Petikon välillä." Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin palautusehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu hylkäysehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 12 äänellä 3 ääntä vastaan hylänneen Elon hylkäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

47 Espoon kaupunki Pöytäkirja 137 Kaupunginhallitus Sivu 47 / 84 Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. 8 Maankäyttösopimus ja esisopimus Ei julkinen 9 Maankäyttösopimus ja esisopimus Ei julkinen 10 Äänestyslista Kalajärvenkallio, tapahtumaluettelo - Kalajärvenkallio, kaavamääräykset 1 - Kalajärvenkallio, kaavamääräykset 2 - Kalajärvenkallio, kaavakartta - Kalajärvenkallio, ajantasa-asemakaava - Kalajärvenkallio, havainnekuva - Kalajärvenkallio, päätöshistoria 1 - Kalajärvenkallio, päätöshistoria 2 - Maankäyttösopimus ja esisopimus Julkinen - Maankäyttösopimus ja esisopimus Julkinen Valtuusto palautti Kalajärvenkallion asemakaavaehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi, jotta seuraavat asiat varmistetaan ja tehdään näistä johtuvat lisäpäätökset ja tarkistukset asiakirjoihin: - Asemakaavan mukainen asuntorakentaminen ei saa ulottua suojelualueille. Sen tulee noudattaa vahvistetun yleiskaavan mukaisia asuinaluerajauksia. - Asemakaavan vaikuttavuusarviointeja täydennetään siten, että erityisesti voidaan varmistua järven valuma-alueen hulevesijärjestelyistä ja turvata herkän järven laatu. - Järven alueelle laadittavaa yhtenäistä hulevesien hallintajärjestelmää kiirehditään ja alueen viemäröintisuunnitelmaa täydennetään. - Kaupungin mailta omatoimiseen pientalorakentamiseen luovutettavien tonttien luovutukset ajoitetaan siten, että ennen asuntorakentamista toteutetaan kaupunginhallituksen päättämien ohjeiden mukaiset toimenpiteet ja täten ympäristölliset ja liikenteelliset edellytykset turvataan. Asemakaavan mukainen asuntorakentaminen ei ulotu suojelualueille ja se noudattaa vahvistetun yleiskaavan mukaisia asuinaluerajauksia. Alueelle on laadittu Kalajärvenkallion ja Kalajärvenrannan hulevesirakenteiden rakennettavuustarkastelu ja Kalajärven itärannalle on laadittu vesihuollon yleissuunnitelma. Kaava-asiakirjat on tarkistettu näiden suunnitelmien mukaisiksi. Kaava-alueelle vuonna 2005 tehtyä luontoselvitystä on lisäksi arvioitu erillisessä lausunnossa keväällä 2017, minkä jälkeen luontoselvitystä on täydennetty liito-oravan esiintymisen ja vesilain 2 luvun 11 :n mukaisten pienvesien osalta. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:n maastokäynti kohdennettiin asemakaavan rakentamisalueille, joilla ei todettu vesilain mukaisia pienvesiä eikä alueilta löydetty liito-oravan jätöksiä.

48 Espoon kaupunki Pöytäkirja 137 Kaupunginhallitus Sivu 48 / 84 Kalajärvenkallion asemakaavoituksen tavoitteena on rakentaa korkeatasoinen, luonnonläheinen omakotialue, joka tukeutuu Kalajärven keskuksen palveluihin. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Kalajärvenkallio - Kalajärviberget, asemakaavaehdotus ja asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 5382, käsittää osan kortteleista 85002, ja sekä katu-, virkistys-, erityis- ja suojelualueet 85. kaupunginosassa (Kalajärvi), muodostuu uudet korttelit , alue Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa vuodesta lähtien. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen kuvaus Kalajärvenkallion asemakaava-alue sijaitsee Pohjois-Espoossa Vihdintien eteläpuolella noin kilometri Kalajärven paikalliskeskuksesta länteen. Sen pinta-ala on noin 20,4 ha. Kaava käsittää laakean, melko tasaisen lakialueen ja eri suuntiin laskevat rinteet. Metsäinen kallioselänne kohoaa enimmillään noin 35 m Kalajärven pinnan yläpuolelle. Kaava-alue on rakentamatonta lukuun ottamatta kaavamuutosalueen tonttia 85007/1. Kaava-alue rajoittuu