SADe ajanvarausselvitys v 0.3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SADe ajanvarausselvitys 18.12.2009 v 0.3"

Transkriptio

1 SADe ajanvarausselvitys v Johdanto Selvityksen tausta ja tavoitteet Ajanvarauksen käsitteet ja määritelmät Ajanvarauspalvelun kuvaus Sähköinen ajanvaraus Ajanvarausprosessin kuvaus Ajanvarauspalvelun toiminnallisuudet Ajanvarauspalvelun looginen arkkitehtuuri Paikallinen, alueellinen ja valtakunnallinen toteutusmalli Integraatiotarpeet ja toteutuksen vaativuus Julkishallinnon yhteiset sähköiset ajanvarauspalvelut Hyötyjen arviointiin perustuvat toteutusperiaatteet Toteutusvaihtoehtoja Julkishallinnon keskitetty ajanvarauspalvelu Toimialakohtaiset keskitetyt ajanvarauspalvelut Yksinkertaiset toimialariippumattomat ajanvarauspalvelut Yhteinen avoimen lähdekoodin toteutus paikalliset toteutukset (ajanvarausjärjestelmät ja integraatiot)...26 LIITE: Julkishallinnon ajanvarauksen nykytilaa ja kehittämishankkeita Valtionhallinnon ajanvarauspalvelut STM SM UM MMM TEM KELA Kuntien ajanvarauspalvelut Lahden seutu Sairaanhoitopiirit Oulun omahoito-palvelu Yritysten ajanvarauspalveluita /45

2 SELVITYKSEN TAVOITE JA TOTEUTUSTAPA Valtiovarainministeriön johdolla toteutetaan Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamis-ohjelmaa (SADe-ohjelma). Valtiovarainministeriö tilasi Netum konsultointi Oy:ltä selvityksen, jonka laatimisen tavoitteena on tuoda SADeohjelman toteutukselle selvitys edellytyksistä siirtyä julkisen hallinnon yhteisiin sähköisiin ajanvarausjärjestelmiin. Selvityksessä käsitellään ajanvarauksen problematiikkaa yleisesti, annetaan suosituksia erilaisiin keskitettyjen ajanvarausjärjestelmien käyttöön sekä luodaan katsaus nykytilanteeseen. Selvityksen ohjaajana on toiminut projektipäällikkö, JHS-sihteeri Pekka Niemi. Selvityksen laatijoina ovat toimineet Jyri-Pekka Tähtinen ja Olavi Köngäs. JOHDANTO Selvityksen tausta ja tavoitteet Hallitus on antanut kannanoton, jonka mukaan on selvitettävä edellytykset siirtyä julkisen hallinnon yhteisiin sähköisiin ajanvarausjärjestelmiin. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe) toteuttamissuunnitelmassa 1 vuosille on kirjattu: Selvitys julkisen hallinnon yhteisiin ajanvarausjärjestelmiin siirtymisen edellytyksistä, vuonna 2009 Selvitys laaditaan yhteistyössä STM:n kanssa vuoden 2009 aikana. Selvityksessä huomioidaan jo olemassa olevat ajanvarausjärjestelmät, kuten yhteispalvelun ajanvarausjärjestelmä. Tässä toimeksiannossa on selvitetty sähköisen ajanvarauksen toiminnallisuutta, arkkitehtuuria ja toteuttamisvaihtoehtoja pääasiassa terveydenhuollon hankkeiden tulosten pohjalta esimerkkejä valtionhallinnon eri hallinnonalojen ja kuntien ajanvarauskäytännöistä ja kehittämishankkeista (liitteenä) edellä mainituista rajapintojen avoimuutta sekä edellytyksiä ajanvaraustietojen sähköiseen välittämiseen. Tässä selvityksessä on haettu yhteisen ajanvarauksen reunaehtoja ja mahdollisia toteutusmalleja. Tarvetta koko julkishallinnon yhteiselle sähköiselle ajanvaraukselle ei ole niin selkeästi nähtävissä kuin tarpeita toimiala- tai kuntakohtaisesti yhteiselle ajanvaraukselle. Valtionhallinnossa ajanvarausta vaativia palveluista on rajallisesti, esim. maistraattien, poliisin, oikeusavun ja kuluttajaneuvonnan palveluissa. Ajanvarausta vaativat palvelut ovat usein luonteeltaan paikallisia tai alueellisia. Valtakunnallisia yhteistyömahdollisuuksia on kuitenkin löydettävissä, kun ajanvarausta tarkastellaan useammasta komponentista koostuvana palveluna ja ajanvarauspalvelulle asetetut reunaehdot voidaan täyttää. Selvitykseen käytettävissä oleva aikataulu ja työmäärä ovat määrittäneet tulosten kattavuutta ja tarkkuustasoa. Ajanvarauspalvelujen nykytilan kuvaukset ovat esimerkkejä ja suuntaa-antavia. Selvityksen painopiste on ollut julkisen hallinnon 1 SADe-ohjelman toteuttamissuunnitelma /45

3 yhteisten ajanvarauspalvelujen edellytysten ja toteuttamisvaihtoehtojen arvioinnissa. Selvityksessä on hyödynnetty erityisesti terveydenhuollon toimialalla toteutettujen ajanvarauspalveluun liittyvien hankkeiden tuotoksia. Ajanvarauksen käsitteet ja määritelmät Ajanvaraukseen liittyviä käsitteitä on määritelty mm. Tekesin FinnWellteknologiaohjelmaan kuuluneessa valtakunnallisessa SerAPI-hankkeessa ( ), jossa tutkittiin ja kehitettiin palveluarkkitehtuurin (SOA) ja sitä tukevien avointen internetpohjaisten Web services -tekniikoiden käyttöä terveydenhuollon tietojärjestelmien integroinnissa ja kehittämisessä. Seuraavat (osittain terveydenhuoltoon liittyvät) ajanvarauskäsitteet on poimittu SerAPI-projektin raportista Ajanvarausrajapinnat vaatimukset ja rajaukset 2. Luetteloa on täydennetty muutamalla pääosin teknologiaan liittyvällä käsitteellä. Aika (aikaväli, Slot) Vapaa aika (Open slot): Avoimet ajat ovat ajanjaksoja (aikavälejä) ajanvaraustaulussa, joiden aikana palvelu voi tapahtua ja/tai resurssi on vapaa käytettäväksi. Ennakkoon varattu aika (Reserved slot): Ennakkoon varatut ajat ovat ajanjaksoja ajanvaraustaulussa, jotka on varattu alustavasti tai yleisesti (esim. ajat, jotka on laitettu sivuun uusien potilaiden varalle). Varattu aika (Booked slot): Varatut ajat ovat ajanjaksoja ajanvaraustaulussa, jotka on jo varattu jollekin palvelulle tai resurssille. Lukittu aika (Blocked slot): Lukitut ajat ovat ajanjaksoja, jolloin palvelu tai resurssi ei ole käytettävissä muusta syystä kuin ollessaan tilattuna (esim. jokin laite voi olla poissa käytössä huollon aikana). Peruttu aika: Varattu aika, joka on peruttu. Käytetty aika: Varattu aika, jolle on ilmoittauduttu/joka on toteutunut. Valmis aika: Potilas / asiakas on tullut ajanvarauskäynnille ja ajanvarauskäynti on merkitty toteutuneeksi. Neljä ensimmäistä ovat HL7 v2 Scheduling-määrityksistä (HL7a). Loput 3 osapuolilta tulleista kommenteista. Aikatyyppi Kertoo tapahtuman luonteen, esim. lääkärin, hoitajan vastaanotto Ajanvaraaja Henkilö, joka suorittaa varauksen järjestelmään. Ajanvarausjärjestelmä Varsinainen ajanvarausjärjestelmä, joka on ajanvaraustaulun "omistaja". Ajanvarausjärjestelmä tarjoaa joihinkin hallitsemiinsa palvelutapahtumiin liittyvien ajanvaraustaulujen käyttömahdollisuuden ajanvarauspalvelun kautta. Ajanvarauskäynti (Appointment) Ajanvarauskäynti on käynti, johon on varattu aika etukäteen ajanvaraustauluun. Ajanvarauskäyntejä voivat olla esimerkiksi ensi- ja uusintakäynti (Stakes). Aikoja tai aikavälejä voi olla varattuna yksi tai useampia yhtä palvelutapahtumaa varten. Ajanvarauskäynnistä kuvataan palvelun ja/tai resurssin käyttö, henkilöt, jotka ovat 2 SerAPI-rajapinnat ja kohteet 3/45

4 vastuussa ajan varaamisesta sekä muut ajanvaraukseen liittyvät tiedot (HL7a). Ajanvarauspalvelu Ajanvarauspalvelu on keskitetty ohjelmistopalvelu, jonka kautta on mahdollista varata aikoja palvelun taustalla oleviin ajanvarausjärjestelmiin. Ajanvarauspalvelu voi olla alueellinen ja paikallinen ja siihen voi liittyä esim. webkäyttöliittymä. Ajanvaraustaulu (Schedule) Ajat varataan ajanvaraustauluihin (Schedule). Ajanvaraustaulut kontrolloivat tiettyjä palvelutapahtumia ja tiettyjen resurssien käyttöä. Ajanvaraustaulut koostuvat joukosta avoimia (open), varattuja (booked), ennakkoon varattuja (reserved) ja lukittuja (blocked) aikoja tietylle palvelulle ja resurssille. Aika (slot) voidaan määritellä aikavälinä, esim. yksi "slot" voi olla 15 minuutta. Yhtä palvelua tai resurssia varten on yleensä yksi ajanvaraustaulu, koska palvelut ja resurssit on voitava varata toisistaan riippumatta. Ajanvaraustaulu tunnetaan myös käsitteillä ajanvarauslomake, työohjelma ja aikataulu. Asiakas Henkilö, jolle aika varataan. Moniajanvaraus Samalle potilaalle varataan (eri) aikoja useista yksittäisistä palveluista (tai resursseista). Esim. samalle päivälle klo 10 röntgen, klo 11 laboratorio ja seuraavaksi päiväksi klo 12 anestesia jne. Moniresurssivaraus Samaan toimenpiteeseen / tutkimukseen (tai palveluun) tarvittavat resurssit varataan kerralla. Tässä on huomioitava myös ohjaustiedot (ks. seuraava kohta). Ohjaustiedot Ohjaustiedoilla tarkoitetaan tietoja, joilla voidaan sitoa tietty resurssi (henkilö, laite, tila) tiettyyn suorituspaikkaan tai tilaresurssiin. Esim. tietty tutkimus sidotaan tiettyyn huoneeseen ja laitteeseen. Ohjaustietoihin voi myös kuulua tietoa mm. tarjottavien palvelutapahtumien rajauksista kullekin yksittäiselle varaajalle, tieto omalääkäristä jne. Palvelu (Service), palvelutapahtuma Palvelut ovat tyypillisesti aktiviteetteja tai tapahtumia, jotka tapahtuvat tietyssä paikassa (sijainnissa) ja joihin liittyy tietyt henkilöt ja laitteet. Sijainnit, henkilöt ja laitteet ovat palvelutapahtuman resursseja. Palvelu pitää aikatauluttaa ennen sen tapahtumista. Esimerkiksi potilaan käynti klinikalla on tyypillinen aikataulutettava palvelu. Palvelu muodostuu resursseista ja niiden yhteistoiminnasta, ja palvelun käyttäjille tarjottavasta rajapinnasta. Pää- ja alitilaukset Ajanvaraus voi muodostua myös pää- ja alitilauksista (Parent and Child Appointment). Ajanvarauksen päätilaus koostuu yhdestä tai useammasta alitilauksesta. Esimerkiksi sarja-ajanvaraus tilaus johtaa yhteen loogiseen päätilaukseen ja yhteen tai useampaan alitilaukseen. Pääsynvalvonta Pääsynvalvonnalla tarkoitetaan tässä dokumentissa erityisesti kansalaisen ajanvarauspalvelujen käyttöön liittyviä käytön edellytysten tarkistuksia ja niiden 4/45

5 pohjalta myönnettäviä käyttöoikeuksia. Esimerkiksi terveydenhuollon palvelussa ajanvaraus erikoislääkärin vastaanotolle tai laboratoriotutkimuksiin saattaa vaatia lähetteen, jonka olemassaolo on tarkistettava terveydenhuollon taustajärjestelmistä ennen kuin ajanvarauksen tekeminen sallitaan käyttäjälle. Resurssi (Resource) Resurssit ovat konkreettisia kohteita, jotka pitää varata ennen niiden käyttöä. Näitä resursseja ovat henkilöt, paikat ja laitteet/tarvikkeet/esineet. Resurssit osallistuvat palvelutapahtumaan. Ryhmäajanvaraus Sama aika voidaan varata monelle ihmiselle (= ryhmälle). Esim. terapia, allasjumppa tms. Sarja-ajanvaraus Samaa palvelua tai resurssia käytetään toistuvasti: esimerkiksi ajanvaraus fysioterapiaan voidaan varata joka tiistaille klo 15 kolmen kuukauden ajaksi. SOA (Service Oriented Architecture) Palvelukeskeinen arkkitehtuuri, on ohjelmistotekniikassa käytetty arkkitehtuuritason suunnittelutapa, jolla eri tietojärjestelmien toiminnot ja prosessit on suunniteltu toimimaan itsenäisinä, avoimina ja joustavina palveluina. Näitä palveluita tulisi pystyä aina käyttämään avoimien standardien rajapintojen kautta. Tämän avulla pyritään aikaansaamaan erilaisten tietojärjestelmien joustava ja järjestelmäriippumaton vuorovaikutus. SOA:n nähdään olevan yksi keskeinen paradigma Web 2.0 sukupolven verkkopalveluiden kehityksessä. SaaS (Software as a Service) Tietotekniikassa käytetty käsite ohjelmistopalvelujen toteutusmallista, jossa palveluntarjoaja luovuttaa tai vuokraa asiakkaan käyttöön korvausta vastaan sovelluspalveluja verkon ylitse. Palvelujen tuottaminen perustuu usein keskitettyyn palveluun, jota jaetaan useille asiakkaille. Malli eroaa perinteisestä sovellluspalvelujen toteuttamisesta ohjelmistoilla, laitteilla ja käyttöpalveluilla siinä, että SaaS-mallissa loppuasiakas ei omista ohjelmistojen lisenssejä eikä palvelinjärjestelmiä, vaan saa kokonaispalvelun käyttöön esim. kuukausimaksua vastaan. vcalendar 1.0 Internet Mail Consortiumin määrittelemä tiedostomuoto kalenteritietojen välittämiseen tietojärjestelmien välillä. vcalendar on määritelty standardeissa RFC 2445, RFC 2446 ja RFC icalendar Kalenteritietojen ja tapahtumien välittämiseen tarkoitettu tiedostomuoto (.ical,.ics), joka on määritelty stanradissa RFC5545 (http://tools.ietf.org/html/rfc5545). icalendar pohjautuu vanhempaan vcalendar tiedostomuotoon. 5/45

6 AJANVARAUSPALVELUN KUVAUS Sähköinen ajanvaraus Tässä selvityksessä keskitytään pääasiassa kansalaisille tarjottaviin sähköisiin ajanvarauspalveluihin, joita tuottavat julkisen hallinnon organisaatiot. Seuraavissa kappaleissa on esitetty yleiskuvaus sähköisestä ajanvarauksesta, mitä sähköisen ajanvarauksen käsitteellä tarkoitetaan ja mitä toiminnallisuuksia siihen katsotaan yleisesti kuuluvaksi. Sähköinen ajanvaraus on esimerkki sähköisestä asiointipalvelusta. Usein sähköinen ajanvaraus on osa laajempaa sähköisen asioinnin palvelua. Sähköisellä asioinnilla tarkoitetaan asian hoitamista (viranomaisen kanssa) tietoverkossa tarjottua palvelua käyttäen. Sähköistä asiointia viranomaistoiminnassa koskevan lain (13/2003) tavoitteena on lisätä asioinnin sujuvuutta ja joustavuutta sekä edistää sähköisten tiedonsiirtomenetelmien käyttöä ottaen huomioon tietoturvallisuus. Sähköisillä tiedonsiirtomenetelmillä tarkoitetaan sähköisiä lomakkeita, sähköpostia tai sähköisiin tietojärjestelmiin myönnettyjä käyttöoikeuksia eli kiinteitä teknisiä yhteyksiä tietojärjestelmiin. Sähköisen asioinnin kehittämiseen liittyy aina sähköisen asiointipalvelun (kansalaisen käyttöliittymän, itsepalvelut) kehittäminen, integraatio viranomaisen käsittelyjärjestelmiin ja viranomaisen käsittelyprosessin kehittäminen (tiedonsiirron ja rutiinitoimintojen automatisointi, työnkulkujen sähköistäminen). Määritelmän mukaan ajanvarauspalvelu on (keskitetty) ohjelmistopalvelu, jonka kautta on mahdollista varata aikoja palvelun taustalla oleviin ajanvarausjärjestelmiin. Ajanvarauspalvelu voi olla alueellinen ja paikallinen ja siihen voi liittyä esim. webkäyttöliittymä. Sähköisen ajanvarauspalvelun kehittämiseen liittyvät samat haasteet kuin sähköisen asioinnin kehittämiseen yleensäkin. Sähköisen ajanvarauksen palvelujen kehittämisessä asiakkaalle tarjottavan käyttöliittymän kehittäminen on varsin suoraviivaista, mutta haasteet liittyvät integraatioon viranomaisen prosessiin ja taustajärjestelmiin, joista saatetaan tarvita hyvinkin monipuolisesti taustatietoja ennen kuin asiakkaan tekemä ajanvaraus voidaan vahvistaa. Ajanvarauksen tekeminen ei aina ole sallittua tunnistamattomalle käyttäjälle tai kenelle tahansa kansalaiselle (subjektiivinen oikeus palvelun varaamiseen), vaan ajanvarauksen tekemiseen saattaa liittyä reunaehtoja tai edellytyksiä, jotka voidaan tarkistaa käyttäjän tunnistaminen perusteella taustajärjestelmistä ( pääsynvalvonta ). Esimerkiksi terveydenhuollon ajanvaraukset liittyvät tiiviisti asiakkaan (potilaan) hoitosuunnitelmaan ja saattavat vaatia esimerkiksi lääkärin lähetteen laboratoriotutkimuksen ajanvarauksen tekemiseksi. Ajanvaraukseen liittyvät tietosuoja- ja tietoturvanäkökulmat on otettava sähköisen ajanvarauksen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon. Kansalaisen henkilötietojen (esim. henkilötunnus, potilastiedot) ja ajanvarauksen yksityiskohtaisten kuvaustietojen luottamuksellisuus on varmistettava. Henkilötietoja tulee voida käsitellä vain luotettavasti tunnistettuna käyttäjänä, jolloin varaukselle tarvittavien tietojen esitäyttö viranomaisen järjestelmistä edellyttää kansalaisen vahvaa todentamista. Vahva todentaminen ehkäisee myös ajanvarauspalvelun ilkivaltaiselta väärinkäytöltä, jolla voidaan pyrkiä esimerkiksi haittaamaan viranomaisen toimintaa varaamalla suuri joukko palveluaikoja ilman asiallisia perusteita. Luottamuksellisten tietojen käsittelyssä ja välittämisessä tulee huolehtia tietosuojan toteutumisesta. Keskitetyissä palveluissa on kiinnitettävä erityistä huomiota henkilötietojen yhdistämiseen eri viranomaisten 6/45

7 rekistereistä. Käyttäjältä on tarvittaessa pyydettävä suostumus henkilötiedon tarkistamiseen ja välittämiseen viranomaisen eri järjestelmien tai eri viranomaisten kesken. Kansalaisille välitettävien ajanvarauksen vahvistusten ja kalenterimerkintöjen tietosisältöä tulee rajata tarvittaessa. Tietosuojaan perustuvat rajaukset huomioon ottaen kalenterimerkinnän tietosisällön tulisi kuitenkin säilyä käyttäjän kannalta riittävän informatiivisena, jotta siitä on hänelle hyötyä varattua palvelua käytettäessä. Ajanvarausprosessin kuvaus Ajanvarauksen prosessista ei ole laadittu yleispätevää kuvausta. Erityisesti terveydenhuollon hankkeissa on kuvattu ajanvarausprosesseja tai ajanvarauksen toimintaketjuja asiakkaan (potilaan) ja hoitohenkilökunnan näkökulmista (mm. ekathanke: Terveyspalvelujen ajanvarauksen valtakunnallisen arkkitehtuurin suuntaviivat 3 ). Yleisesti ottaen ajanvarausprosessin voidaan ajatella sisältävän seuraavat kolme osaprosessia: Ajanvarauspalvelun perustaminen ja muuttaminen (palvelun hallinta) sisältäen kohteiden (varattavissa olevien resurssien) määrittelyn ja tietojen perustamisen tai tuomisen asiakkaiden saataville (ajanvarauksen edellytysten määrittelyn, käyttöliittymät, integraatiot) päivitykset ja muutokset ajanvarauspalvelun sisältöön Asiakkaan ajanvarausprosessi sisältäen asiakkaan itse valitsemien ajanvarausten tekemisen, muuttamisen ja peruuttamisen sekä palveluntarjoajan ehdottamien aikojen käsittelyn (hyväksyminen, hylkääminen, uuden ajan etsiminen) ajanvaraukseen liittyy joissain tapauksissa käyttäjän todentaminen ja ajanvarauksen edellytysten tarkistaminen Palveluntarjoajan ajanvarausprosessi sisältäen asiakkaiden tekemien varausten tiedottamisen palveluntuottajalle ja käsittelyn palvelun tuottamista varten (esim. toiminnanohjaus) ja asiakkaille ehdotettavien aikojen käsittelyn (ennakkovarauksen tekeminen ja toimittaminen asiakkaalle) Ajanvarauspalvelun toiminnallisuudet Ajanvarauspalvelun yleiset toiminnallisuudet ovat varsin hyvin määritellyt. Terveydenhuollon SerAPI-projektin raportissa Ajanvarausrajapinnat vaatimukset ja rajaukset 4 on kuvattu ajanvarauksen yleiset toiminnallisuudet tai käyttötapaukset: 1. Vapaiden aikojen kysely (erilaisten hakutekijöiden perusteella, esim. palvelun tyyppi, toimipaikka, ajanjakso, palvelun tuottava henkilö, esim. lääkäri, tai muut varattavan kohteen ominaisuudet) Ajanvarauksen edellytysten selvittäminen ( pääsynvalvonta ) tulisi kytkeä jo vapaiden aikojen hakuvaiheeseen, mikäli ajanvarauspalvelun käyttöön liittyy rajoituksia 2. Ajan varaaminen (ehdotetun vapaan ajan valitseminen ja varauksen 3 Terveyspalvelujen ajanvarauksen valtakunnallisen arkkitehtuurin suuntaviivat 4 SerAPI-rajapinnat ja kohteet 7/45

8 vahvistaminen, vahvistusviesti asiakkaalle esim. sähköpostiviestinä, tekstiviestinä tai kalenterimerkintänä) 3. Varattujen aikojen kysely 4. Ajanvarauksen siirtäminen (varatun ajan muuttaminen toiseen vapaaseen ajankohtaan) 5. Ajanvarauksen peruminen Lisäksi raportissa kuvataan käyttötapauksia, jotka eivät välttämättä kohdistu suoraan ajanvarausrajapintoihin mutta jotka on kuitenkin huomioitava, kun lähdetään toteuttamaan ajanvarausratkaisuja. Näitä ovat: 1. Käyttäjän tunnistaminen (rekisteröityminen) ja ajanvarauksen edellytysten tarkistaminen tai pääsynvalvonta (esim. onko potilaalla olemassa lääkärin lähete terveydenhuollon palveluun, jota hän on varaamassa) 2. Muistutukset ajanvarauksista asiakkaalle (esim. sähköpostiviestinä tai tekstiviestinä, valittuna ajankohtana esim. tuntia ennen ennen varattua aikaa) Käyttötapaukset ja niiden väliset riippuvuudet on esitetty alla olevassa kuvassa: Kuva 1 Ajanvarauksen peruskäyttötapaukset ja niiden riippuvuudet (lähde: SerAPIprojekti) Esimerkiksi terveydenhuollossa on määritelty suomalaisten terveydenhuoltoorganisaatioiden ja toimijoiden käyttöön paikallistetut HL7v3 Scheduling-toimialueen sanomat, eli SerAPI-ajanvarauksen (SAV) 5. Näiden sanomien ja määritysten avulla voidaan toteuttaa alueellinen ajanvaraus, käyttäen keskitettyä ajanvaraus-palvelua, joka toimii yhdessä paikallisten organisaatio-kohtaisten ajanvarausjärjestelmien kanssa. Määrittely sisältää seuraavat toiminnallisuudet: vapaiden aikavälien kysely (vastauksena löydetyt vapaat ajat) ajanvarausten kysely (vastauksena löydetyt varatut ajat) lisävastausten kysely tai kyselyn peruuttaminen uuden ajan varaaminen ajanvarauksen peruminen ajanvarauksen siirtäminen ajanvarauksen muuttaminen aikavälin tilan muuttumisen ilmoittaminen ajanvarauksen muuttuminen 5 HL7 Finland hyväksytyt ajanvarausmäärittelyt index.htm#_toc /45

9 Ajanvarauksen peruspalvelua täydentäviä lisä- tai tukipalveluita voivat olla: Ajan ehdottaminen asiakkaalle: Palveluntuottajalle tarjottava toiminnallisuus ajan etsimiseen, ennakkovaraamiseen ja ehdottamiseen asiakkaalle (hyödyntää aiemmin kuvattuja käyttötapauksia) Varatun palvelun maksaminen ennakkoon o Tämä toiminnallisuus ohjaa ajanvarauspalvelun toteutusta verkkokauppatyyppisen ratkaisun suuntaan. Moniajanvaraus: useamman ajan varaaminen yhdellä kertaa Sarja-ajanvaraus: toistuvan ajan varaaminen yhdellä kertaa Ryhmäajanvaraus ja sitä tukevat palvelut o useamman varaajan kesken sopivan yhteisen vapaan ajan etsiminen ja ryhmävaraus (tämä on ajanvarauksen perustoiminnallisuutta tukeva palvelu, jos varattava resurssi on luonteeltaan ryhmien käyttöön varattava) o ryhmävarauksesta pois jäävän henkilön tilalle uuden etsiminen, esim. jonosta (tukipalvelu, jolla voidaan helpottaa varattavan resurssin kapasiteetin käyttöasteen pitäminen korkeana) Lähitulevaisuuden peruutusaikojen tehostettu jakelu o Asiakkaalle mahdollisuus ilmoittautua jonoon, jolle tarjotaan mahdollisia vapautuvia peruutusaikoja o Peruutettujen aikojen ohjaaminen jonoon ilmoittautuneille asiakkaille automaattisesti vuorijärjestyksessä Ajanvarauksen lisä- ja tukipalveluiden joukossa on monia toiminnallisuuksia, joilla voidaan tehostaa sekä asiakkaan että palveluntuottajan toimintaa. Peruutusaikojen tehostetulla jakelulla voidaan parantaa resurssien käyttöastetta. Esimerkkejä löytyy terveydenhuollosta mm. hammashoidon alueelta. Ajanvarauspalvelun looginen arkkitehtuuri Sähköisen ajanvarauspalvelun tulee noudattaa julkishallinnon arkkitehtuurilinjauksia. Kokonaisarkkitehtuurimallin mukainen kuvaus ja palvelupohjaiseen arkkitehtuurin perustuva toteutus ovat suositeltavia. Tässä dokumentissa ei pyritä määrittelemään sähköisen ajanvarauksen viitearkkitehtuuria kokonaisarkkitehtuurimallin mukaisesti, vaan viitataan aiemmin tehtyihin selvityksiin. Näkökulmana tässä selvityksessä on julkishallinnon yhteisen ajanvarauspalvelun toteutusvaihtoehtojen tarkastelu. Sähköisen ajanvarauspalvelun luonnetta voidaan tarkastella esimerkiksi 1. Maantieteellisen alueen laajuuden perusteella: paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen toteutuksen tarkoituksenmukaisuuden kautta, 2. sekä ajanvarauspalvelun toiminnallisten ja tietosisältövaatimusten ja siitä toteutukselle aiheutuvan vaativuuden kautta. Vaativuutta voidaan tarkastella mm. integraatioiden määrän ja reaaliaikaisuusvaatimusten kautta. Seuraavassa on esitetty sähköisen ajanvarauspalvelun arkkitehtuurin tarkastelua edellä mainituista näkökulmista. Paikallinen, alueellinen ja valtakunnallinen toteutusmalli Ajanvarauspalvelujen arkkitehtuuria on määritelty pääasiassa terveydenhuollon hankkeissa. 9/45

10 Ajanvarauspalvelua on tarkasteltu osana terveydenhuollon sähköisten asiointipalvelujen SAINI-arkkitehtuuria 6. Määrittelyssä on hyödynnetty valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurimenetelmää, joka sisältää arkkitehtuurin tarkastelun toiminta-, tieto-, tietojärjestelmä- ja teknologianäkökulmista. SAINIarkkitehtuuri pohjautuu palvelukeskeiseen arkkitehtuuriin (SOA), jonka palvelut on jaettu neljään kerrokseen: infrastruktuuri-, perus-, koosteiset ja prosessipalvelut. Toiminnallisessa arkkitehtuurissa ajanvaraus on esitetty kuuluvaksi prosessipalvelukerrokseen. Raportissa on suositeltu ohjatusti hajautettua arkkitehtuuria, jossa ajanvaraus on esitetty hajautetuksi palveluksi eli sektori- tai organisaatiokohtaiseksi toteutukseksi. Ajanvaraustietojen on suunniteltu sijoittuvan potilastietojärjestelmiin ja kansalaisen terveystili -palvelun yhteyteen. Kuva 2 Ajanvarauksen sijoittuminen terveydenhuollon sähköisten palvelujen palvelukartassa (lähde: SAINI-arkkitehtuuri) ekat-hankkeen raportissa Terveyspalvelujen ajanvarauksen valtakunnallisen arkkitehtuurin suuntaviivat 7 on arkkitehtuurin viitemallina on käytetty palvelupohjaista arkkitehtuuria (SOA). Raportissa on kuvattu ajanvarauksen toiminnallinen viitemalli, käsitteet ja käsitemalli sekä ajanvarauksen tuotteistamista palvelutuotteiden kautta. Palvelutuote-käsitteen kautta kootaan yhteen asiakkaan ymmärtämäksi kokonaisuudeksi ajanvaraukseen tarvittavat resurssit, jotka tarvitaan palvelun tuottamiseen. ekathankkeen osahankkeissa on pilotoitu erilaisia sähköisen ajanvarauksen toteutusmalleja eri sairaanhoitopiireissä. Valtakunnallisen sähköisen kansalaisajanvarauksen toiminta- ja organisointimalli 8 -selvityksessä on tarkasteltu kansallisen ajanvarauspalvelun toteutusedellytyksiä ja hyötyjä, eri organisointivaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Selvityksessä tehdyn organisaatiokohtainen, alueellinen ja valtakunnallinen toteutusmallin on esitetty alla rinnan ekat-hankkeen laatimien mallien kanssa. 6 SAINI-arkkitehtuuri, Kansalaisen terveyteen liittyvä sähköinen asiointi ja interaktiivisiet verkkopalvelut, teknisen ympäristön tavoitetila B4614EA7A/1782/5_SAINIARKKITEHTUURI.pdf 7 Terveyspalvelujen ajanvarauksen valtakunnallisen arkkitehtuurin suuntaviivat 8 Valtakunnallisen sähköisen kansalaisajanvarauksen toiminta- ja organisointimalli, Selvitysraportti, Pivotal Consulting Oy 10/45

11 Kuva 3 Yleiskuva terveydenhuollon ajanvarausta tukevien ja siihen liittyvien tietojärjestelmäpalvelujen lähtökohtaisesta sijoittumisesta valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti (lähde: ekat-hanke) ekat-hankkeessa on laadittu ehdotus ajanvarausta tukevien ja siihen liittyvien tietojärjestelmäpalvelujen sijoittumisesta valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. o Valtakunnallinen taso kuvauksissa tarkoittaa kansallisesti keskitettyä palvelua. o Alueellinen taso kuvauksissa mahdollistaa useita palvelun tarjoajia sekä sen, että samaa palvelua käytetään useista toimipisteistä tai organisaatioyksiköistä. o Paikallinen taso kuvauksissa on lähinnä yhden palvelun antajan (organisaation) synonyymina Valtakunnallisen sähköisen kansalaisajanvarauksen toiminta- ja organisointimalli - selvityksessä esitetty valtakunnallinen toteutusmalli on kuvattuna alla. 11/45

12 Kuva 4 Valtakunnallisen kansalaisajanvarauksen malli (lähde: Valtakunnallisen sähköisen kansalaisajanvarauksen toiminta- ja organisointimalli -selvitys) ekat-hankkeessa on annettu ehdotus komponenttien toteutuksesta valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Suositus on merkitty komponentin perään sulkuihin. ekat-hankkeessa ajanvarauspalvelut ja niitä tukevat palvelut (mm. sähköisen asioinnin tukipalvelut) on jaettu moduuleihin, joita ovat o Ajanvarausprosessin ohjauspalvelu (alueellinen tai valtakunnallinen) Ajanvarausprosessissa tarvittavien palvelujen hallinta, säännöstöjen ja asiakkuuksien hyödyntäminen, ajanvaraustoimintojen ohjaus ja tarkistukset esim. taustajärjestelmiä ja ajanvarauskäyttöliittymiä varten. Sisältää myös ajanvarausprosessin ohjauksen, koordinoiden sen etenemistä ja valvoen säännöstöjen noudattamista o Ajanvarauskalenteripalvelu (alueellinen) Keskitetty piste useisiin taustalla oleviin aikoja hallinnoiviin organisaatioiden ajanvarausjärjestelmiin (tarjoten gateway-palvelun taustajärjestelmiin). Palvelun kautta hoidettavissa vapaiden (ja ellei ajanvarausasiakirja käytössä, myös varattujen) aikojen kysely, ajan varaaminen, ajan siirtäminen, ajan peruminen. Saman kalenteripalvelun piirissä on sovittava perustuuko vapaiden aikojen selvittäminen kyselyihin vai replikointiin. Voi toimia myös eri taustajärjestelmien eri palvelutuotteita yhdenmukaistavana kerroksena. o Kansalaisen ajanvarauskäyttöliittymä (alueellinen) Kansalaiselle tarjottava käyttöliittymä ajanvarausten tekemiseen, katseluun, siirtoon jne. o Ilmoitus- ja vahvistuspalvelut (alueellinen tai paikallinen) Toiminnallisesti ilmoitus- ja vahvistuspalveluja hyödynnetään mm. kansalaiselle tehtäviin aikaehdotuksiin, ajan varmistuksiin ja muistutuksiin varatuista ajoista. Myös ajanvarauskehotus esimerkiksi tunnistautuen tapahtuvaa kalenterivalintaa varten voidaan toimittaa palvelun kautta. 12/45

13 o o o o o o o o Kansalaisen tunnistaminen (valtakunnallinen) Kansalaisen tunnistaminen ajanvarausta ja muita sähköisiä kansalaispalveluja varten. Vahva tunnistautuminen voi olla edellytys joihinkin palveluihin. Ajanvarauksen ammattilaiskäyttöliittymät (paikallinen) Järjestelmä tai käyttöliittymä, jonka kautta ammattilainen tekee ajanvarauksia, tässä tarkastelussa etenkin omaa organisaatiota laajempi ajanvarausten tekeminen Palveluhakemisto (alueellinen tai valtakunnallinen) Hakukriteerien perusteella haluttuja palveluja tarjoavien palvelun antajien / palveluyksiköiden löytäminen. Olennaisin hakukriteeri on palvelun sisältö (käytetyin luokituksin), lisäkriteerejä sijainti sekä asiakkuuspalvelun mukaiset tiedot. Säännöstöpalvelu (alueellinen) Tuottajakohtaisten ja alueellisten ajanvaraukseen ja palvelujen tarjontaan liittyvien säännöstöjen hallinta palvelutuotannon näkökulmasta. Asiakkuuspalvelu (alueellinen) Liittää yksilöityyn asiakkaaseen tietoja, joiden avulla voidaan päätellä esim. oikeuksia tiettyihin terveyspalvelujen sisältöihin sekä oikeuksia käyttää tiettyjen palveluntuottajien palveluja. Voi sisältää myös asiakkaan itsensä määrittelemiä tai ylläpitämiä asiakkuustietoja. Valtuutuspalvelu (alueellinen tai valtakunnallinen) Henkilön tietojen katseluun ja puolesta toimimiseen (esim. palvelujen valinta ja varaus, tietojen päivittäminen) valtuutuksen / oikeuden antaminen muille henkilöille tai organisaatioille. Valtuutusten kysely. Suostumuspalvelut (alueellinen) Kansallisen arkistoon käyttöön liittyvä palvelu. Voimassa olevien suostumusten tarkistaminen. Suostumuksen antaminen tai kirjaaminen palvelukokonaisuuteen tai palvelutapahtumaan Kansalaisen tavoitettavuus (valtakunnallinen) Kansalaisen sähköisten ja muiden yhteystietojen saanti. Ajanvaraukseen liittyen kansalaisen tavoitettavuustiedot esim. ilmoituksia, ajanvarausehdotuksia, muistutuksia ym. varten. Kansalaisen ylläpitämät preferenssit tavoista, joilla häneen ollaan yhteydessä Molempien tarkasteltujen hankkeiden esitysten mukaan kansalaisille tarjottavien ajanvarauksen palvelukomponenttien suositeltava sijoituspaikka on pääasiassa alueellinen taso (mm. kalenteri, ajanvarauksen käyttöliittymä, ilmoitus- ja vahvistuspalvelut, suostumusten hallinta). Osa yleiskäyttöisistä tukikomponenteista on ehdotettu kansallisella tasolla toteutettaviksi (tunnistaminen, tavoitettavuustiedot, valtuutusten hallinta, integraatiot perustietovarantoihin). Jaottelua tarkasteltaessa on otettava lisäksi huomioon toimialanäkökulma. Molemmat selvitykset tarkastelevat sähköistä ajanvarausta terveydenhuollon toimialan näkökulmasta. Julkisen hallinnon palvelut kattavat useita toimialoja, jolloin koko julkishallinnon ajanvarauksen tarkastelusta muodostuu matriisi toimialojen ja alueellisen tarkastelun suhteen. Tämä on otettava huomioon toimialariippumattoman ajanvarauksen arkkitehtuurissa. Terveydenhuollon hankkeissa laaditut toteutusmallit ja arvioinnit toimivat hyvänä pohjana muiden kuin terveydenhuollon toimialan sähköistä ajanvarausta arvioitaessa ja suunniteltaessa. On huomattava, että terveydenhuollon hankkeissa ei ole mukana kansainvälistä ulottuvuutta, joka saattaa joissakin julkishallinnon tarjoamissa ajanvarauspalveluissa olla tarpeellinen joko asiakkaan tai palveluntuottajan osalta. Kansainvälisin resurssein tuotetut ja varattavissa olevat palvelut eivät kuitenkaan välttämättä näy aikaa varaavalle 13/45

Ajanvarauksen avoimet rajapinnat

Ajanvarauksen avoimet rajapinnat SerAPI hanke Ajanvarauksen avoimet rajapinnat alueellisen ajanvarauspalvelun ja web ajanvarauksen toteuttamiseen Ajanvarausrajapinnat kohteet Tarkoitettu erityisesti alueellisten ajanvarauspalvelujen tai

Lisätiedot

Taipuuko Kansalaisten asiointitili terveydenhuoltoon

Taipuuko Kansalaisten asiointitili terveydenhuoltoon Taipuuko Kansalaisten asiointitili terveydenhuoltoon Valtiovarainministeriö Neuvotteleva virkamies Riku Jylhänkangas Sisällysluettelo Kansalaisten asiointitilin toteuttaminen Asiointitilin toiminta Asiointitili

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma Valtio Expo 2009 Helsinki 7.5.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

JUHTA Kansallinen palveluarkkitehtuuri. JulkICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas

JUHTA Kansallinen palveluarkkitehtuuri. JulkICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas JUHTA Kansallinen palveluarkkitehtuuri JulkICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.9.2013 Kansallinen tilanne Taloudellinen tilanne synkkä Nokia-klusterin vaikeudet Uutta kasvua saatava PK-sektorilta,

Lisätiedot

Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP)

Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP) Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP) Hankkeen tavoitteet ja sisältö Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut projektin (KRYSP) tavoitteena on tuottaa sähköinen asiointipalvelukokonaisuus,

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. neuvotteleva virkamies Marjukka Ala-Harja VM/ValtIT

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. neuvotteleva virkamies Marjukka Ala-Harja VM/ValtIT Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma neuvotteleva virkamies Marjukka Ala-Harja VM/ValtIT Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

SAINI-arkkitehtuuri. Pauli Kilpikivi Janne K Tuominen Mikael Himanka. LogicaCMG All rights reserved

SAINI-arkkitehtuuri. Pauli Kilpikivi Janne K Tuominen Mikael Himanka. LogicaCMG All rights reserved SAINI-arkkitehtuuri Pauli Kilpikivi Janne K Tuominen Mikael Himanka LogicaCMG 2006. All rights reserved Johdanto Tavoitteena on ollut kuvata sähköisen asioinnin ja interaktiivisten verkkopalveluiden tietojärjestelmille

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin?

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2012 Tavoiteltavat toteutukset Realistisia ja konkreettisia Hyötyjä jo

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4. 2013 Mikko Huovila THL / Oper 23.4.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1

Lisätiedot

Kansalaisten asiointitili

Kansalaisten asiointitili Kansalaisten asiointitili Kansalaiskuuleminen Otakantaa.fi -keskustelussa Esittelymateriaali Asiointitili@valtiokonttori.fi Tästä esityksestä Tämä esitys on laadittu taustatiedoksi kansalaisten asiointitilistä.

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Vastaajan taustatiedot

Vastaajan taustatiedot Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisesta kokonaisarkkitehtuurista Vastaajan taustatiedot 1. Lausunnon antajan organisaatiotyyppi * kunta sairaanhoitopiiri muu kuntayhtymä yksityinen

Lisätiedot

SADe-ohjelma tilanne ja eteneminen

SADe-ohjelma tilanne ja eteneminen SADe-ohjelma tilanne ja eteneminen 20 suurimman kunnan tuottavuusohjelmakeskustelutilaisuus 3.9.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin alusta kehitettävät yhteiset alustat, palvelut ja ratkaisut

Sähköisen asioinnin alusta kehitettävät yhteiset alustat, palvelut ja ratkaisut ValtIT - Asiakaslähtöiset sähköiset palvelut kehittämisohjelma Sähköisen asioinnin alusta kehitettävät yhteiset alustat, palvelut ja ratkaisut VM kehittämisosasto, Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö

Lisätiedot

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus

Lisätiedot

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä Tommi Karttaavi 25.4.2007 JHS-järjestelmä JHS-suosituksia (julkisen hallinnon suositus) on laadittu vuodesta 1992 lähtien, jolloin JHS-järjestelmä korvasi VHS-järjestelmän Voimassa olevia

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

SADe-ohjelman Sosiaali- ja terveysalan ajanvarauspalvelujen rajapintatarpeet HL7 Finland SIG-kokous 24.3.2014

SADe-ohjelman Sosiaali- ja terveysalan ajanvarauspalvelujen rajapintatarpeet HL7 Finland SIG-kokous 24.3.2014 SADe-ohjelman Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus Kansallisesti määriteltävät, alueellisesti toteutettavat palvelut Esitys THL:n SADe-SoTe-ohjelman pyynnöstä SADe-ohjelman Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen. Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen. Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Ajanvarauksen integraatioarkkitehtuuri ja rajapinnat

Ajanvarauksen integraatioarkkitehtuuri ja rajapinnat SADe Sote / Kansallisesti määriteltävät, alueellisesti toteutettavat palvelut Ajanvarauksen integraatioarkkitehtuuri ja rajapinnat HL7 Finland Personal Health SIG 27.10.2015 Juha Mykkänen Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Valinnanvapauden asettamat vaatimukset tiedonhallinnalle

Valinnanvapauden asettamat vaatimukset tiedonhallinnalle Valinnanvapauden asettamat vaatimukset tiedonhallinnalle Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tietohallinnon neuvottelukunta, 1 Valinnanvapaus on osa sote-uudistusta Tavoitteena on, että valinnanvapaus

Lisätiedot

Suomi.fi-palveluväylä

Suomi.fi-palveluväylä Suomi.fi-palveluväylä 18.11.2016 Versio: 3.0, JPVO122 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi-palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Palveluväylän kokonaisuus 5. Vyöhykkeet ja väyläratkaisut

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

suomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät

suomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät Suomi.fi -palvelunäkymät Julkishallinto 07.09..2015 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Miten? 5. Miksi? Hyötynäkökulma 6. Mitä tämä edellyttää?

Lisätiedot

SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS. O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto

SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS. O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto Asiakaspalvelun palvelukanavat vuoteen 2015 Asiakkaat henkilöasiakkaat yritykset yhteisöt Palvelukanavat Asiointipalvelut Viranomaisten

Lisätiedot

Alueelliset tietovarastot ja niiden käyttö. Terveydenhuollon ATK-päivät Janne Saarela

Alueelliset tietovarastot ja niiden käyttö. Terveydenhuollon ATK-päivät Janne Saarela Alueelliset tietovarastot ja niiden käyttö Terveydenhuollon ATK-päivät Janne Saarela 31.5.2005 Sisällysluettelo 1. Alueelliset tietovarastot Kytkös sähköisien potilaskertomuksien arkistointiin Kytkös organisaatiorajat

Lisätiedot

Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä

Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä Terveydenhuollon Atk-pa iva t 12. 13.5.2015 Tampere-talo Jukka Markkanen, Medbit Oy Jyrki Halttunen, Kuntien Tiera Oy Copyright

Lisätiedot

Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet osana SADe ohjelman Oppijan verkkopalvelukokonaisuutta

Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet osana SADe ohjelman Oppijan verkkopalvelukokonaisuutta Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet osana SADe ohjelman Oppijan verkkopalvelukokonaisuutta Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden kehittäminen - rakenteistaminen ja sähköistäminen 14.2.2011

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus

JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus JHS-seminaari 5.4.2005 Säätytalo Tommi Karttaavi, JUHTA JUHTA Asetettu valtionhallinnon ja kunnallishallinnon tietohallintoyhteistyön suunnittelua ja tietohallintoyhteistyöhön

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

Ajanvarausrajapinnat Tekniikkariippumaton määrittely

Ajanvarausrajapinnat Tekniikkariippumaton määrittely Ajanvarausrajapinnat Tekniikkariippumaton määrittely SerAPI projekti Yhteyshenkilö Mika Tuomainen (Mika.Tuomainen@uku.fi) Dokumentin versio 1 Päiväys 30.12.2006 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 5 2 Määrityksen

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin. Valtio Expo Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin. Valtio Expo Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin Valtio Expo 20.5.2014 Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Mitä sillä tekee? Missä nyt mennään? Mitä seuraavaksi?

Lisätiedot

SADe-ohjelma hyötyjä sähköisistä palveluista

SADe-ohjelma hyötyjä sähköisistä palveluista SADe-ohjelma 2009-2014 hyötyjä sähköisistä palveluista NUOVE-projektin päätöstilaisuus, 30.11.2011, TEM Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma Julkisen

Lisätiedot

Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet

Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Lähtötilanne Kuntien rooli kohde-alueille liittyvien palveluiden järjestäjinä ja tuottajina vaihtelee huomattavasti Kaikkia kohde-alueeseen

Lisätiedot

Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/

Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/ Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/11 28.10.2011 Karri Vainio Sisältö Arkkitehtuurinhallinnan tavoitteet Rajaukset Lähtötilanne

Lisätiedot

Sähköisten asiointipalvelujen järjestämisvelvollisuus

Sähköisten asiointipalvelujen järjestämisvelvollisuus HAUS 15.9.2011 Sähköinen asiointi viranomaistoiminnassa - käytännön tilanteita Jukka Tuomela Johtamiskorkeakoulu/Julkisoikeus Tampereen yliopisto 15.9.2011 HAUS Jukka Tuomela, TaY 1 Sähköisten asiointipalvelujen

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ajanvarausrajapinnat vaatimukset ja rajaukset

Ajanvarausrajapinnat vaatimukset ja rajaukset Ajanvarausrajapinnat vaatimukset ja rajaukset SerAPI projekti Yhteyshenkilö Mika Tuomainen (Mika.Tuomainen@uku.fi) Dokumentin versio 1.6 Päiväys 23.1.2006 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 4 2 Käsitteet...

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku Dialogisuutta sähköisillä palveluilla Kuka minä olen? Sähköisen asioinnin projektisuunnittelija Espoon kaupungilla 06/2009- Aikuisten sosiaalipalvelut 2 Työpajan ohjelma Espoo-tarina Sähköisen asioinnin

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Sähköiset viestintäratkaisut hyötykäytössä terveydenhuollossa

Sähköiset viestintäratkaisut hyötykäytössä terveydenhuollossa Sähköiset viestintäratkaisut hyötykäytössä terveydenhuollossa Juha-Pekka Kettunen, Myyntijohtaja Yritysasiakkaat, Elisa Oyj 1 Lahti 19.-20.5.2008 Terveydenhuollon ATK-päivät Sisältö Kanssakäymistä tehostavat

Lisätiedot

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 Sähköinen asiointi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 SOTE- ja aluehallintouudistus Hallituksen SOTE-linjaukset 7.11.2015 / ICT-linjauksia Itsehallintoalueiden

Lisätiedot

Hss Consulting Oy / Teppo Sulonen 1

Hss Consulting Oy / Teppo Sulonen 1 Hss Consulting Oy / Teppo Sulonen 1 Teppo Sulonen, CV 1970 > 70 luku : Opiskelu Tampereen yliopisto Postipankki 80 luku : Ammattilainen Kaikki IT alasta Nokia Data 90 luku : Yrittäjä Avasta Transactions

Lisätiedot

HyvisSADe yhteistyöprojekti

HyvisSADe yhteistyöprojekti HyvisSADe yhteistyöprojekti Hoitoon hakeutuminen ja kansalaisen ajanvarauspalvelut Alueellisesta palvelusta kansalliseksi palveluksi! Maija Paukkala ja Jani Kariniemi 23.4.2013 Yhteistyöprojektin toteuttajat

Lisätiedot

Suomi.fiasiointivaltuudet

Suomi.fiasiointivaltuudet Suomi.fiasiointivaltuudet Julkishallinto, valtion ja kuntien yhtiöt 18.11.2015 Versio 2.0, JAVO132 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi-palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Miten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen 4.12.2012 Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa seminaari Riitta Häkkinen, erikoissuunnittelija THL / OPER Esityksen

Lisätiedot

Kansalaisen asiointitili. Palvelun yleinen esittely, 07.05.2014

Kansalaisen asiointitili. Palvelun yleinen esittely, 07.05.2014 Kansalaisen asiointitili Palvelun yleinen esittely, 07.05.2014 Sisältö Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Mikä on Kansalaisen asiointitili? Miten Asiointitili näkyy kansalaiselle? Asiointitiliä

Lisätiedot

Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an

Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an ATK-päivät 27.5.09 Sessio: Sähköinen asiointi Ilkka Winblad*, Päivi Hämäläinen**, Jarmo Reponen* *FinnTelemedicum Oulun yliopisto **Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI

Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI JulkICT-toiminto, strateginen ohjaus Neuvotteleva virkamies, yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas VATU 29.5.2013 Tuloksellisuutta tekemässä Tehokkaat

Lisätiedot

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla 19.9.2013 Toiminnan tavoitteiden ja painopisteiden määrittely Keinot JHS Tavoite Mitä ja minkälaisia suosituksia tavoitteiden toteutumisen

Lisätiedot

Suomi.fipalvelutietovaranto. Palvelulupaus 5.4.2016

Suomi.fipalvelutietovaranto. Palvelulupaus 5.4.2016 Suomi.fipalvelutietovaranto Palvelulupaus 5.4.2016 Sisältö Mitä Suomi.fi-palvelutietovaranto tarjoaa? Mitä Suomi.fi-palvelutietovaranto ei tarjoa? Nykytilanne Suomi.fi-palvelutietovarannon kehittämisen

Lisätiedot

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite TS2.4 Migraatiovaatimukset 1/10 VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liitteeksi Hanketoimisto 2/10 SISÄLLYS

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon

Lisätiedot

Tampereen kaupungin sähköiset palvelut Sosiaali- ja terveydenhuollossa Mukanettiläisten koulutus

Tampereen kaupungin sähköiset palvelut Sosiaali- ja terveydenhuollossa Mukanettiläisten koulutus Tampereen kaupungin sähköiset palvelut Sosiaali- ja terveydenhuollossa Mukanettiläisten koulutus 1 Sähköisten palveluiden käytön aloittaminen 1. Mene www.tampere.fi -sivulle 2. Klikkaa Sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta

Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen, THL Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaseminaari, Lahti 16.11.2016 Esityksen

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014. Miksi?

Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014. Miksi? Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014 Miksi? Taloudellinen tilanne synkkä Osaaminen on Suomen vahvuus, sitä on hyödynnettävä kaikin tavoin

Lisätiedot

Etäpalvelut suuri mahdollisuus

Etäpalvelut suuri mahdollisuus Etäpalvelut suuri mahdollisuus Tanja Rantanen, erityisasiantuntija 27.1.2011 Joensuu, Punos-hankkeen loppuseminaari Etäpalvelu luo paljon mahdollisuuksia julkishallinnolle Vähentää sekä asiakkaan että

Lisätiedot

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Mitä on tapahtumassa julkisille asiakaspalveluille? Aikaisemmat valtion paikalliset palvelut ovat muuttumassa

Lisätiedot

Arkkitehtuurinäkökulma

Arkkitehtuurinäkökulma Sähköisen arkistoinnin haasteet Arkkitehtuurinäkökulma JHS-seminaari 14.11.2006, Satakuntatalo Aki Siponen Valtiovarainministeriö Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö Sähköisen arkistoinnin haasteet Arkkitehtuurinäkökulma

Lisätiedot

Mitä tapahtuu JulkICT-kentällä. ICT-johtaja Anna-Maija Karjalainen ICT-muutostukiseminaari

Mitä tapahtuu JulkICT-kentällä. ICT-johtaja Anna-Maija Karjalainen ICT-muutostukiseminaari Mitä tapahtuu JulkICT-kentällä ICT-johtaja Anna-Maija Karjalainen ICT-muutostukiseminaari 8.10.2014 Neljä kansallista strategiaa Asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisstrategia

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskus (VIP) Anna-Maija Karjalainen

Valtion IT-palvelukeskus (VIP) Anna-Maija Karjalainen Valtion IT-palvelukeskus (VIP) Anna-Maija Karjalainen Sisältö > VIP:n toimintamalli > VIP:n palvelut Valtioneuvoston IT palvelut Suomi.fi ValtIT kärkihankkeet Valtiokonttorin sisältä siirtyvät yhteiset

Lisätiedot

Kuntien integraatioalusta. Hannes Rauhala 3.11.2015

Kuntien integraatioalusta. Hannes Rauhala 3.11.2015 Kuntien integraatioalusta Hannes Rauhala 3.11.2015 Johdantoa asiaan Espoon kaupunki on toiminut edelläkävijänä kansallisen palveluväylän (Xroad) käyttöönotossa. Asiasta järjestettiin Espoossa ja Lahdessa

Lisätiedot

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Lisätieto 15.2.2011 Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa

Lisätiedot

Yleisneuvontapalvelu osana SADeohjelmaa

Yleisneuvontapalvelu osana SADeohjelmaa Yleisneuvontapalvelu osana SADeohjelmaa Kansalaisen yleisneuvontapalvelu hankkeen aloitusseminaari 16.10.2012, Helsinki Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi MIKÄ ON SADE-OHJELMA? 2 1 Julkishallinnon ensimmäinen

Lisätiedot

suomi.fi Suomi.fi-palveluväylä

suomi.fi Suomi.fi-palveluväylä Suomi.fi-palveluväylä Julkishallinto, valtion ja kuntien yhtiöt 11.9.2015 Versio 1.0 JPV031 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi-palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Miten? 5.

Lisätiedot

OHJE YLEISEEN KÄYTTÖÖN TARKOITETTUJEN OHJELMISTOJEN HYÖDYNTÄMISESTÄ SOTE- PALVELUISSA

OHJE YLEISEEN KÄYTTÖÖN TARKOITETTUJEN OHJELMISTOJEN HYÖDYNTÄMISESTÄ SOTE- PALVELUISSA Ohje 2/2017 1(5) OHJE YLEISEEN KÄYTTÖÖN TARKOITETTUJEN OHJELMISTOJEN HYÖDYNTÄMISESTÄ SOTE- PALVELUISSA Kohderyhmät Voimassaoloaika Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarjoajat Yksityisen

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUISTA

MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUISTA 1 (6) Valtiovarainministeriö valtiovarainministeriö@vm.fi Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö 26.11.2015 / VM140:06/2013 MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ

Lisätiedot

THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi

THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi Projektipäällikkö Anu Suurnäkki ja Kehittämispäällikkö Niina Peränen, THL 11.5.2015 Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 1 Uudet

Lisätiedot

Valmistautuminen potilastiedon arkiston käyttöönottoon. Käyttöönoton käsikirja ja toiminnallisen muutoksen tukeminen Anna Kärkkäinen 29.11.

Valmistautuminen potilastiedon arkiston käyttöönottoon. Käyttöönoton käsikirja ja toiminnallisen muutoksen tukeminen Anna Kärkkäinen 29.11. Valmistautuminen potilastiedon arkiston käyttöönottoon Käyttöönoton käsikirja ja toiminnallisen muutoksen tukeminen Anna Kärkkäinen 29.11.2012 Kansallinen käyttöönoton tuki liittyjille Käyttöönoton käsikirja

Lisätiedot

Etu Sukunimi. xx.yyx.2010

Etu Sukunimi. xx.yyx.2010 Palvelut tuotetaan koko julkisen hallinnon käyttöön valtiovarainministeriön toimeksiannosta. Kansalaisneuvonta antaa tukea kaikkien näiden palvelujen käytössä ja ohjaa asiakkaan oikean viranomaisen ja

Lisätiedot

Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri

Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Yhteisten palvelujen kartta Määrittely 0.91 Päiväys 6.5.2017 Tiivistelmä 6.5.2017 2 (8) Yhteentoimivuutta syntyy myös erityisesti yhteisiä palveluja kehittämällä

Lisätiedot

Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM

Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM 24.3.2015 Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sote-palvelujen vaikuttavuus Aktiivinen

Lisätiedot

Projektin tilannekatsaus

Projektin tilannekatsaus Kuntasektorin yhteinen KA Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Projektin tilannekatsaus Heini Holopainen Kuntien Tiera Oy heini.holopainen@tiera.fi Sisältö» Taustaa Mitä tarkoitetaan viitearkkitehtuurilla

Lisätiedot

Tietoisku sähköisten palveluiden kehittämisestä

Tietoisku sähköisten palveluiden kehittämisestä Tietoisku sähköisten palveluiden kehittämisestä Valtakunnalliset LAPE-päivät 29.5.2017 1 31.5.2017 Mikko Huovila SOTE-uudistus (hallinnolliset rakenteet) Kärkihankkeet (tulevaisuuden toimintamallit) ICT

Lisätiedot

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma) Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma)

Lisätiedot

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma?

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Sähköiset palvelut tulevaisuuden haltuunotto, Rovaniemi 5.6.2013 Ohjelmakoordinaattori Ira Alanko Näkökulmia SADe-ohjelmaan Kuinka toimii valtakunnallinen

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla

Lisätiedot

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11. Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mamk Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

EKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014

EKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014 EKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014 Sähköisen asioinnin mahdollisuudet tulevaisuudessa Sami Säisä Mitä on sähköinen asiointi? Sähköinen Internetissä toimivaa palvelua? Itsepalveluna toteutettavaa

Lisätiedot

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Museo 2015 -hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. CSC pähkinänkuoressa Valtion

Lisätiedot

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen JHS-jaosto 23.05.2014 Sisältö Käsitteet ja tavoitteet Työskentelyprosessi Suositusluonnoksen esittely 2 Käsitteet ja tavoitteet 3 Verkkopalvelu

Lisätiedot

Viitearkkitehtuuriluonnos sekä avoimuuden ja yhteentoimivuuden periaatteet. TAPAS-seminaari, Kuntatalo 19.4.2011 Pauli Kartano Juha Viitala

Viitearkkitehtuuriluonnos sekä avoimuuden ja yhteentoimivuuden periaatteet. TAPAS-seminaari, Kuntatalo 19.4.2011 Pauli Kartano Juha Viitala Viitearkkitehtuuriluonnos sekä avoimuuden ja yhteentoimivuuden periaatteet TAPAS-seminaari, Kuntatalo 19.4.2011 Pauli Kartano Juha Viitala Sisältö Viitearkkitehtuuriluonnoksen esittely Viitearkkitehtuuri

Lisätiedot

Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP

Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP Esityksen sisältö Esimerkkejä hyötykäytöstä Miksi tämä on ajankohtaista? Säännöksiä ja suosituksia Pohdintaa Kaiser

Lisätiedot

Sote-ajanvarauksen resurssienhallintaintegraatiot: HL7 versio 3 SAV soveltamisohje. SADe-ohjelma Sote-palvelukokonaisuus 30.11.

Sote-ajanvarauksen resurssienhallintaintegraatiot: HL7 versio 3 SAV soveltamisohje. SADe-ohjelma Sote-palvelukokonaisuus 30.11. Sote-ajanvarauksen resurssienhallintaintegraatiot: HL7 versio 3 SAV soveltamisohje SADe-ohjelma Sote-palvelukokonaisuus 30.11.2015 v05 Sisällys 1 Johdanto ja käyttökohteet... 3 2 Resurssienhallinnan rajapintojen

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

Arkkitehtuuri käytäntöön

Arkkitehtuuri käytäntöön Arkkitehtuuri käytäntöön Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2011 Mikko Huovila Erikoissuunnittelija Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Väliraportti Tikesos-toimeenpanosta (4/2011) Kuvaa julkisen hallinnon

Lisätiedot

Mitä uutta on tulossa?

Mitä uutta on tulossa? Mitä uutta on tulossa? SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuudessa kehitettävät kansalliset palvelut ja määrittelyt Hankepäällikkö Minna Angeria 8.10.2013 Minna Angeria/Tulevaisuuden

Lisätiedot

PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 2: Loogiset tietovarannot

PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 2: Loogiset tietovarannot 1 (6) PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 2: Loogiset tietovarannot 2 (6) Sisältö 1 TIETOVARANTOJEN JÄSENNYS 3 2 PERUSTIETOVARANTOJEN VIITEARKKITEHTUURIN SUHDE LOOGISIIN TIETOVARANTOIHIN

Lisätiedot

Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA

Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen Kunta-KaPA JUHTA 14.10.2015 Kunta-KaPA Kuntaliittoon on perustettu projektitoimisto, jonka tehtävänä on tukea ja edesauttaa Kansallisen Palveluarkkitehtuurin

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011

Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011 Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011 Simo Tanner simo.tanner@kuntaliitto.fi Esityksen sisältö Kunnat ja tietoyhteiskunta Verkoista ja kehityksestä Uusia palvelukanavia? Kysymyksiä ja keskustelua

Lisätiedot

Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut hankkeet. Matti Holopainen Suomen Kuntaliitto

Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut hankkeet. Matti Holopainen Suomen Kuntaliitto Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut hankkeet Matti Holopainen Suomen Kuntaliitto Hankkeiden tavoitteet Toteuttaa ratkaisuja, joiden avulla kansalaiset, julkishallinto ja yritykset voivat tehokkaasti

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot