LIITTEET LVM ; KOM(2008) 106 lopullinen; KOM(2008) 106 slutlig

Transkriptio

1 Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJELMÄ LVM VPA Broman Tuula Eduskunta Suuri valiokunta Viite KOM(2008) 106 lopullinen Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi internetiä ja muita viestintäteknologioita käyttävien lasten suojelua koskevan monivuotisen yhteisön ohjelman perustamiseksi U/E-tunnus: EUTORI-numero: EU/2008/0734 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys eduskunnan suurelle valiokunnalle asiakohdassa mainitusta Euroopan komission ehdotuksesta, sekä ehdotuksen suomen- ja ruotsinkieliset versiot. Osastopäällikkö Liisa Ero LIITTEET LVM ; KOM(2008) 106 lopullinen; KOM(2008) 106 slutlig

2 2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Internet, lasten seksuaalinen hyväksikäyttö, tietoyhteiskunta LVM, OM, TEM, VNEUS EUE, OPM, SM, STM, TH, TPK, UM, VM, VNK Lomakepohja: Eduskuntakirjelmä

3 Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM VPA Partanen Aleksandra Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi internetiä ja muita viestintäteknologioita käyttävien lasten suojelua koskevan monivuotisen yhteisön ohjelman perustamiseksi Kokous Liitteet Viite EUTORI/Eurodoc nro: U-tunnus / E-tunnus: EU/2008/0734 Käsittelyn tarkoitus ja käsittelyvaihe: Asiakirjat: Komission ehdotus päivätty , tavoitteena poliittinen yhteisymmärrys tai yleisnäkemys joko toukokuun av-neuvostossa tai kesäkuun teleneuvostossa. Komission asiakirja KOM(2008) 106 lopullinen: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi internetiä ja muita viestintäteknologioita käyttävien lasten suojelua koskevan monivuotisen yhteisön ohjelman perustamiseksi EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: Käsittelijä(t): Suomen kanta/ohje: Perustamissopimuksen 153 artikla, yhteispäätösmenettely. Liikenne- ja viestintäministeriö, erityisasiantuntija Aleksandra Partanen, p , aleksandra.partanen@mintc.fi Suomi pitää lasten ja nuorten turvallisempaan internetympäristöön tähtäävien toimenpiteiden edistämistä erittäin tärkeänä ja suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen.

4 2(5) Suomi katsoo, että aikaisempien internetin käyttöturvallisuutta koskevien ohjelmien avulla on jo onnistuttu parantamaan lasten ja nuorten internetympäristön turvallisuutta, mutta näitä toimenpiteitä tulee entisestään kehittää, jotta alati muuttuvan sähköisen viestintäympäristön kehityksen vaatimuksiin pystyttäisiin jatkossa vastaamaan. Suomi pitää hyvin tärkeänä sitä, että ohjelma on suunniteltu siten, että siinä voidaan ennakoida verkkoympäristön vielä tuntematonta kehitystä ja tulevaisuuden mahdollisia uhkia. Suomi pitää hyvänä, että ohjelma ei laajene uusiin aiheisiin, kuten terveyskysymyksiin. Sen sijaan verkkokiusaamisen sekä houkutteluprosessin (grooming) sisällyttäminen toimenpidekokonaisuuksiin on Suomen mielestä kannatettavaa. Lasten houkutteluprosessi on nähty alati kasvavana globaalina ongelmana, jonka vastaisessa taistelussa uudet keinot ovat tarpeen. Myös verkkokiusaaminen tuntuu viime aikoina lisääntyneen ja raaistuneen Siksi on tärkeätä pyrkiä ohjelman avulla edistämään haitallisen verkkokäyttäytymisen torjunnan uusia malleja. Toimenpidekokonaisuuksiin sisällytetty yhteistyön parantaminen sidosryhmien välillä sekä alan toimijoiden itsesääntelyn edistäminen, ovat Suomen linjan mukaisia. Lisäksi lasten, vanhempien, opettajien ja muiden kasvattajien tietoisuuden lisääminen verkkomaailman mahdollisista riskeistä on Suomen mielestä ehdottomasti yksi ohjelman tärkeimmistä toimenpiteistä. Tiedottamisen parantamisella voidaan ennaltaehkäistä tahatonta riskinottoa verkkomaailmassa sekä alentaa kansalaisten kynnystä ilmoittaa internetin laittomista sisällöistä. Pääasiallinen sisältö: Tausta Internetiä ja muita sähköisiä viestintäteknologioita käytetään nykyään yritysten ja julkishallinnon lisäksi kodeissa ja kouluissa. Teknologioiden saatavuus on lisääntynyt huomattavasti, työkalujen ja palvelujen kehitys on laajentanut ja monipuolistanut niiden käyttötapoja, ja lapset ja nuoret ovat usein ensimmäisinä kokeilemassa uusia mahdollisuuksia. Uudet teknologiat ja sovellukset tarjoavat huimia mahdollisuuksia osallistumiseen, luovuuteen ja itseilmaisuun kaikille yhteiskunnan jäsenille. Lapset ovat verkkoteknologioiden aktiivisia käyttäjiä ja suuntaus on vain vahvistumaan päin. Mahdollisuudet vuorovaikutukseen ja osallistumiseen verkkoympäristössä voivat parantaa monen nuoren elämänlaatua. Tämä tarkoittaa kuitenkin myös sitä, että heidän on tehtävä valintoja, joita heidän ei yleensä tarvitsisi tehdä, ja monesti valinnat liittyvät heidän omaan turvallisuuteensa. Lasten suojeleminen haitalliselta verkkosisällöltä ja -käyttäytymiseltä sekä laittoman sisällön jakelun torjuminen askarruttavat jatkuvasti poliittisia päättäjiä ja lainlaatijoita, toimialaa itseään ja loppukäyttäjiä, erityisesti lasten vanhempia, huoltajia ja kasvattajia. Vaikka lapset ja nuoret ovat asiantuntijoita verkkoteknologioiden käytössä ja tietoisia sekä riskeistä että niiden välttämisestä, kaikki eivät ole tarpeeksi kypsiä pystyäkseen arvioimaan kohtaamiaan tilanteita ja päätöstensä mahdollisia seurauksia. Verkkoteknologioiden vakavimpia riskejä lapsille ovat tapaukset, joissa lasta vahingoitetaan suoraan käyttämällä häntä seksuaalisesti hyväksi ja dokumentoimalla tämä valokuvina, elokuvina tai äänitiedostoina ja toimittamalla materiaali verkkoon; tapaukset, joissa joku yrittää ystävystyä lapsen kanssa käyttääkseen häntä seksuaalisesti hyväkseen (ns. grooming); ja tapaukset, joissa uhri joutuu verkkokiusaamisen uhreiksi.

5 3(5) EU on ollut aktiivinen lasten suojelemisessa verkkouhkilta vuodesta Peräkkäiset internetin käyttöturvallisuutta koskevat ohjelmat 1 ovat olleet komission tärkein työkalu tällä alueella. Ne muodostavat ainoan yleiseurooppalaisen toimintakokonaisuuden, jonka aiheena on lasten suojelu verkkoympäristössä. Ohjelmien aikaansaannoksia ovat muun muassa: Eurooppalaisten vihjelinjojen verkosto. Eurooppalainen tietoisuuden lisäämisverkosto ja verkoston koordinoima Turvallisempi internet -päivä. Vanhemmille suunnattu tiedotus riippumattomasti testatuista suodatusohjelmista. Toimialan itsesääntelyaloitteiden tukeminen. Sisältö ja tavoite Vuodet kattavan uuden ohjelman tarkoituksena on aiempien ohjelmien mukaisesti edistää internetin ja muiden viestintäteknologioiden käyttöturvallisuutta, erityisesti lasten näkökulmasta, sekä torjua laitonta sisältöä ja haitallista käyttäytymistä verkossa. Ohjelman tavoitteen saavuttamiseksi siinä keskitytään loppukäyttäjien erityisesti lasten, vanhempien, huoltajien ja kasvattajien auttamiseen käytännön tasolla. Ohjelmassa pyritään sitouttamaan ja saattamaan yhteistyöhön eri sidosryhmät, jolloin se helpottaa yhteistyötä sekä kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihtamista kaikilla tasoilla kysymyksissä, jotka liittyvät lasten turvallisuuteen verkkoympäristössä. Uusi ohjelma ei laajene uusiin aiheisiin, kuten terveyskysymyksiin, verkkoturvaan ja tietosuojaan, koska nämä sisältyvät jo EU:n muihin poliittisiin aloitteisiin ja rahoitushankkeisiin. Monet näistä ajatuksista on kuitenkin otettu huomioon ja sisällytetty osaksi tiedotustehtävää. Ohjelma on suunniteltu siten, että siinä voidaan ennakoida verkkoympäristön vielä tuntematonta tulevaa kehitystä ja tulevaisuuden uhkia. Tämä käy yhä tärkeämmäksi tulevina vuosina. Vuosina on olennaisen tärkeää pystyä laatimaan tarvittavat toimenpiteet lasten suojelemiseksi verkkoympäristössä. Ohjelmaan kuuluu neljä toimenpidekokonaisuutta: 1) Laittoman verkkosisällön vähentäminen ja haitallisen verkkokäyttäytymisen torjuminen - Yleisölle järjestetään kansallisia yhteyspisteitä, joihin he voivat ilmoittaa laittomasta sisällöstä ja haitallisesta käyttäytymisestä verkossa. Erityisesti kiinnitetään huomiota lasten seksuaalista hyväksikäyttöä kuvaavaan aineistoon ja lasten manipulointiin (houkuttelu, kiusaaminen). 1 Internetin käyttöturvallisuuden parantamista koskeva toimintasuunnitelma ja Safer Internet plus -ohjelma

6 4(5) 2) Turvallisemman verkkoympäristön edistäminen - Tehostetaan sidosryhmien yhteistyötä ja tuetaan alan itsesääntelyaloitteita. Lapsia ja nuoria kannustetaan osallistumaan turvallisemman verkkoympäristön kehittämiseen mm. perustamalla nuorisopaneeleja. 3) yleisön tietoisuuden varmistaminen - Lapsille, aikuisille ja opettajille suunnataan verkkoteknologioiden käyttöön liittyvää tietoutta. Tarjotaan tukea yhteyspisteille, joista vanhemmat ja lapset voivat saada neuvoja verkon turvalliseen käyttöön. 4) tietämyspohjan luominen - Tuodaan yhteen lasten verkkoturvallisuuteen erikoistuneita tutkijoita Euroopan tasolla. Tietämyspohja auttaa ymmärtämään, kuinka lapset käyttävät uusia teknologioita, mitä vaikutuksia ja riskejä näillä teknologioilla on lapsiin. Kansainvälistä yhteistyötä kannustetaan erottamattomana osana kutakin toimenpidekokonaisuutta. Kansallinen käsittely: - Eduskuntakäsittely: - Käsittely Euroopan parlamentissa: - Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema: - Taloudelliset vaikutukset: Rahoitusohje ohjelman toteuttamiseksi 1 päivän tammikuuta 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisenä ajanjaksona on 55 miljoonaa euroa. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy vuosittaiset määrärahat vuosiksi rahoitusnäkymien rajoissa. Ei suoria valtiontaloudellisia vaikutuksia. Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät: -

7 5(5) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Lomakepohja: Perusmuistio, EU-ohje

8 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel KOM(2008) 106 lopullinen 2008/0047 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS internetiä ja muita viestintäteknologioita käyttävien lasten suojelua koskevan monivuotisen yhteisön ohjelman perustamisesta (komission esittämä) {SEK(2008) 242} {SEK(2008) 243} FI FI

9 PERUSTELUT 1. JOHDANTO Internet ja muut viestintäteknologiat (jäljempänä verkkoteknologiat 1 ) olivat alun perin lähinnä asiantuntijoiden ja tutkijoiden käyttämä viestintäväline, mutta nykyään niitä käytetään kodeissa, kouluissa, yrityksissä ja julkishallinnoissa lähes kaikkialla maailmassa. Ne ovat olleet 1900-luvun loppua ja 2000-luvun alkua leimaava voima. Sen jälkeen kun Internetin käyttöturvallisuuden parantamista koskevan toimintasuunnitelman 2 toteuttaminen aloitettiin, sekä teknologiat että niiden käyttötavat ovat muuttuneet huomattavasti. Teknologioiden saatavuus on lisääntynyt huomattavasti, työkalujen ja palvelujen kehitys on laajentanut ja monipuolistanut niiden käyttötapoja sitten toimintasuunnitelman aloittamisen, ja lapset ja nuoret ovat usein ensimmäisinä kokeilemassa uusia mahdollisuuksia. Uudet teknologiat ja sovellukset tarjoavat huimia mahdollisuuksia osallistumiseen, luovuuteen ja itseilmaisuun kaikille yhteiskunnan jäsenille. Lapset ovat verkkoteknologioiden aktiivisia käyttäjiä ja suuntaus on vain vahvistumaan päin. Mahdollisuudet vuorovaikutukseen ja osallistumiseen verkkoympäristössä voivat parantaa monen nuoren elämänlaatua. Tämä tarkoittaa kuitenkin myös sitä, että heidän on tehtävä valintoja, joita heidän ei yleensä tarvitsisi tehdä, ja monesti valinnat liittyvät heidän omaan turvallisuuteensa. Lasten suojeleminen haitalliselta verkkosisällöltä ja -käyttäytymiseltä sekä laittoman sisällön jakelun torjuminen askarruttavat jatkuvasti poliittisia päättäjiä ja lainlaatijoita, toimialaa itseään ja loppukäyttäjiä, erityisesti lasten vanhempia, huoltajia ja kasvattajia. Vaikka lapset ja nuoret ovat asiantuntijoita verkkoteknologioiden käytössä ja tietoisia sekä riskeistä että niiden välttämisestä, kaikki eivät ole tarpeeksi kypsiä pystyäkseen arvioimaan kohtaamiaan tilanteita ja päätöstensä mahdollisia seurauksia. He eivät myöskään useimmiten kerro verkkokokemuksistaan vanhemmilleen tai huoltajilleen vaan kääntyvät näiden puoleen vasta viimeisenä vaihtoehtona. Nämä tekijät ovat haaste lasten turvallisuudesta vastuussa oleville. Verkkoteknologioiden vakavimpia riskejä lapsille ovat tapaukset, joissa lasta vahingoitetaan suoraan käyttämällä häntä seksuaalisesti hyväksi ja dokumentoimalla tämä valokuvina, elokuvina tai äänitiedostoina ja toimittamalla materiaali verkkoon; tapaukset, joissa joku yrittää ystävystyä lapsen kanssa käyttääkseen häntä seksuaalisesti hyväkseen (ns. grooming); ja tapaukset, joissa uhri joutuu verkkokiusaamisen uhreiksi. EU on ollut edelläkävijä lasten suojelemisessa verkkouhkilta vuodesta Peräkkäiset internetin käyttöturvallisuutta koskevat ohjelmat 3 ovat olleet komission tärkein työkalu tällä Tässä perusteluosassa verkkoteknologioilla ( online technologies ) tarkoitetaan teknologioita, joita käytetään internetin käyttöön, sekä muita viestintäteknologioita. Joissakin tapauksissa, esimerkiksi videopelien osalta, sisältöjen ja palvelujen käytössä erotetaan myös paikallinen ( offline ) käyttö. Kumpikin käyttötapa voi olla merkityksellinen lapsen turvallisuuden kannalta. Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 276/1999/EY, Internetin käyttöturvallisuuden parantamista koskeva toimintasuunnitelma ja Safer Internet plus -ohjelma FI 2 FI

10 alueella. Ne muodostavat ainoan yleiseurooppalaisen toimintakokonaisuuden, jonka aiheena on lasten suojelu verkkoympäristössä. Niihin sisältyy useita toimintalinjoja, jotka ovat osoittautuneet tuloksellisiksi. Ohjelmien aikaansaannoksia: Eurooppalaisten vihjelinjojen verkosto. Näihin raportointipisteisiin voi ilmoittaa laittomasta sisällöstä. Eurooppalainen tietoisuuden lisäämisverkosto ja verkoston koordinoima Turvallisempi internet -päivä. Joka vuosi yhä useampi maa osallistuu tähän tapahtumaan Euroopassa ja ympäri maailmaa. Vanhemmille suunnattu tiedotus riippumattomasti testatuista suodatusohjelmista. Toimialan itsesääntelyaloitteiden tukeminen sisällön luokittelun ja matkapuhelimien alalla. Toimintasuunnitelman loppuarvioinnin mukaan Euroopan unioni nähdään nyt "edelläkävijänä, joka totesi aikaisessa vaiheessa Internetin laittoman ja haitallisen sisällön maailmanlaajuisesti vakavaksi ja tärkeäksi poliittiseksi kysymykseksi" 4. Komissio antoi lisäksi tiedonannon Safer Internet plus -ohjelman toteuttamisesta vuosina Nyt käsillä olevan ehdotuksen valmisteluvaiheessa suoritettiin vaikutusten arviointi huhti- ja heinäkuun välisenä aikana vuonna Siihen sisältyi verkossa järjestetty julkinen kuuleminen ja erillisiä kohdennettuja kuulemisia 6. Kuulemisissa vahvistui, että suoritetut toimet olivat olleet tuloksellisia, ja korostui, että niitä on tarpeen mukauttaa uusiin tarpeisiin. Erityisesti lasten suojelu verkkoympäristössä koettiin edelleen suureksi huolenaiheeksi, ja uudet teknologiat ja palvelut tekevät haasteista entistä vakavampia ja synnyttävät uusia käyttötapoja ja riskejä erityisesti lapsille. Uusi ohjelma helpottaa yhteistyötä sekä kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihtamista kaikilla tasoilla kysymyksissä, jotka liittyvät lasten turvallisuuteen verkkoympäristössä. Tätä roolia voitaisiin vielä tehostaa entisestään ja varmistaa sitä kautta eurooppalainen lisäarvo. Ehdotuksessa otetaan täysimääräisesti huomioon nämä ajatukset. Uusi ohjelma ei laajene uusiin aiheisiin, kuten terveyskysymyksiin, verkkoturvaan ja tietosuojaan, koska nämä sisältyvät jo EU:n muihin poliittisiin aloitteisiin ja rahoitushankkeisiin. Monet näistä ajatuksista on kuitenkin sisällytetty osaksi tiedotustehtävää ja otettu huomioon tarvittavin viittauksin olemassa oleviin välineisiin. Ennen kaikkea ohjelma on suunniteltu siten, että siinä voidaan ennakoida verkkoympäristön vielä tuntematonta tulevaa kehitystä ja tulevaisuuden uhkia. Tämä käy yhä tärkeämmäksi KOM(2006) 663 ja Final Evaluation Report of the Safer Internet Action Plan ( ), IDATE, toukokuu 2006, s. 4: siap_ pdf. KOM(2006) FI 3 FI

11 tulevina vuosina. Vuosina on olennaisen tärkeää pystyä laatimaan tarvittavat toimenpiteet lasten suojelemiseksi verkkoympäristössä. 2. INTERNETIN JA MUIDEN VIESTINTÄTEKNOLOGIOIDEN KÄYTTÖTURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN 2.1. Lainsäädäntö Lasten suojeluun verkkoympäristössä liittyvät kysymykset ovat maailmanlaajuisia ja monimutkaisia: kuka tahansa voi tuottaa sisältöä kenen tahansa nähtäväksi ja saatavaksi missä tahansa maapallolla; lasten hyväksikäyttömateriaali voidaan tuottaa yhdessä maassa, sitä voidaan ylläpitää ja jaella toisen maan palvelinten kautta ja ladata käyttöön missä tahansa maapallolla, ja tiedetään, että hyväksikäyttäjät matkustavat jopa toiseen maahan käyttääkseen hyväksi lapsia, joita ovat verkossa tavanneet. Juridisesta näkökulmasta on olennaista tehdä ero laittoman ja haitallisen sisällön välillä, sillä kumpikin vaatii omat menetelmänsä, strategiansa ja välineensä. Se, mitä pidetään laittomana, vaihtelee eri maissa, määritellään kansallisessa lainsäädännössä ja käsitellään lainvalvontaviranomaisten ja muiden julkishallinnon elinten toimesta. Monista yhteisistä piirteistä huolimatta on olemassa merkittäviä käytännön eroja jäsenvaltioiden ja sellaisten kolmansien maiden lakien välillä, joissa sisältöä tuotetaan tai ylläpidetään. Haitallinen sisältö tarkoittaa sisältöä, jonka vanhemmat, opettajat ja muut aikuiset katsovat olevan haitallista lapsille. Tällaisen sisällön määritelmät vaihtelevat eri maissa ja kulttuureissa: ne voivat sisältää pornografiaa, väkivaltaa, rasismia, muukalaisvihaa, vihaa lietsovaa puhetta ja musiikkia, itsensä silpomista, anoreksiaa ja itsemurhasivustoja. Altistuminen haitalliselle sisällölle voi aiheuttaa lapselle psykologisen trauman ja johtaa fyysisiin vammoihin, jos lapsi motivoituu aiheuttamaan vahinkoa muille lapsille tai itselleen. Jäsenvaltioilla on suhtautumiseroja mm. alastomuuden, seksuaalisen toiminnan ja väkivallan näyttämiseen ja siihen, miten vakavana lasten altistumista mahdollisesti haitalliselle sisällölle pidetään. Joissakin maissa haitallisen sisällön jakelu on säädöksillä rajattu ainoastaan aikuisille, mutta jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden lainsäädännön yksityiskohdat vaihtelevat huomattavasti. On useita tapoja torjua haitallista sisältöä. Niitä on käytettävä erilaisina yhdistelminä vaikutuksen tehostamiseksi: keinoja ovat muun muassa lainvalvonta, itsesääntely, välineet vanhempien suorittamaan valvontaan, tiedotus ja koulutus. Sekä laittoman että haitallisen sisällön osalta sisällön- ja palveluntuottajien perusvastuusta säädetään edelleen suurelta osin kansallisessa lainsäädännössä. Joitakin Euroopan laajuisia normeja on kuitenkin jo olemassa, ja oikeudellisia kysymyksiä on selkeytetty suositusten ja direktiivien avulla. Ehdotetun ohjelman kannalta tärkeimpiä ovat seuraavat: Suosituksessa ala-ikäisten ja ihmisarvon suojelusta audiovisuaalisten ja tietopalvelujen käytössä 7 (1998) annetaan suosituksia ja suuntaviivoja alaikäisten suojelusta. Tätä seurasi 7 Neuvoston suositus 98/560/EY, : FI 4 FI

12 suositus alaikäisten ja ihmisarvon suojelusta ja oikeudesta vastineeseen vuonna Siinä otettiin huomioon teknologian kehitys ja muuttuva mediamaisema. Joulukuussa 2007 annettiin audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi. Direktiivillä uudenaikaistetaan televisio ilman rajoja -direktiivi ja laajennetaan sen soveltamisalaa televisiolähetysten lisäksi kaikkiin audiovisuaalisiin mediapalveluihin. Se sisältää myös alaikäisten suojelua koskevia säännöksiä. Tietoverkkorikollisuutta koskevassa Euroopan neuvoston yleissopimuksessa 9 (2001) viitataan lapsipornografiaan liittyviin rikoksiin. Sillä pyritään helpottamaan kansainvälistä yhteistyötä tietoverkkorikollisuuden havaitsemisen, tutkinnan ja syytteeseenpanon alalla ja siinä peräänkuulutetaan yhteistä pohjaa aineelliselle oikeudelle ja prosessioikeudelle sekä toimivaltakysymyksille. Tämän jälkeen tehtiin Euroopan neuvoston yleissopimus lasten suojelemisesta seksuaaliselta hyväksikäytöltä (heinäkuu 2007). Sopimuksessa vahvistetaan lasten seksuaalisen hyväksikäytön muodot rikoksina: seksuaalinen hyväksikäyttö, lapsiprostituutio, lasten hyväksikäyttömateriaali, lasten viekoittelu seksuaalisessa tarkoituksessa ( grooming ) ja seksimatkailu 10. EU:n lapsipornografiaa koskevassa puitepäätöksessä 11 (2004) vahvistetaan jäsenvaltioille vähimmäisvaatimukset rikosten ja asianmukaisten seuraamusten määrittelyssä lasten hyväksikäyttömateriaalin tuottamisen, jakelun, levittämisen, välittämisen, tarjoamisen, saatavilla pitämisen sekä hankkimisen ja hallussapidon suhteen. Komission tiedonannolla Tavoitteena yleinen toimintalinja tietoverkkorikollisuuden torjumiseksi 12 (2007) pyritään lujittamaan operatiivista lainvalvontayhteistyötä ja kansainvälistä yhteistyötä verkossa levitettävän lasten hyväksikäyttömateriaalin suhteen. Komission tiedonannossa Tavoitteena lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia 13 (2006) käsitellään lasten oikeuksia koskevaa sisäistä ja ulkoista politiikkaa yhtenäisellä tavalla ja sopusoinnussa jo olemassa olevien yhteisön toimintasuunnitelmien ja ohjelmien kanssa. EU:n "suuntaviivat lapsen oikeuksien edistämiseksi ja suojaamiseksi" 14 (2007) luovat puitteet lasten oikeuksien ja koskemattomuuden suojaamiselle kolmansissa maissa Yhteydet yhteisön muihin ohjelmiin Ehdotetun ohjelman toteuttamisessa otetaan huomioon muissa ohjelmissa ja hankkeissa aloitetut toimet ja pyritään toimimaan niiden pohjalta ja täydentämään niitä, jotta vältettäisiin päällekkäisyydet ja ohjelmien kokonaisvaikutus olisi mahdollisimman suuri. Muita ohjelmia ovat: Rikosten ehkäiseminen ja torjunta Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus 2006/952/EY, , EUVL L 378, Ministerikomitean hyväksymä ministerien edustajien toisessa kokouksessa. Yleissopimus avattiin allekirjoitettavaksi Euroopan oikeusministerien konferenssissa Neuvoston puitepäätös, , lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja lapsipornografian torjumisesta (2004/68/YOS). Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille ja alueiden komitealle - Tavoitteena yleinen toimintalinja tietoverkkorikollisuuden torjumiseksi, KOM(2007) 267, KOM(2006) 367, Neuvoston päätelmät 16457/07, FI 5 FI

13 Daphne III -ohjelma Medialukutaito Tutkimuksen ja teknologian kehittämisen seitsemäs puiteohjelma ( ) Tuleva kehitys Viime vuosien kehitys on ollut vaikeasti ennakoitavissa, samoin on tulevan kehityksen laita. Joitakin kehityssuuntia on kuitenkin havaittavissa: Teknologiamaiseman kehittyminen Teknologiat, viestintäverkot, viestimet, sisältö, palvelut ja laitteet sulautuvat enenevässä määrin digitaalisen konvergenssin myötä. Laitteet ja alustat "puhuvat" jo toisilleen, sisältöä asetetaan saataville uusissa, erilaisissa formaateissa ja sitä voidaan toimittaa yhä enemmän ajasta tai paikasta riippumatta ja mukautettuna käyttäjien henkilökohtaisten mieltymysten perusteella. Paremmat verkot, nopeammat laajakaistayhteydet ja uudet tiivistystekniikat luovat uusia ja entistä nopeampia jakelukanavia ja synnyttävät uusia sisältömuotoja ja palveluja sekä uusia viestintämuotoja. Uudet teknologiat tuovat tietokoneisiin yhä enemmän prosessointitehoa ja tallennuskapasiteettia, laajakaistaverkot mahdollistavat kaistanleveyttä vaativan rikkaan sisällön kuten videoiden levittämisen, ja uusimpien 3G-matkapuhelimien suurempi kapasiteetti mahdollistaa videosisällön jakelun ja Internet-yhteydet. Myös jotkin pelikonsolit pystyvät samaan. Lapset ovat usein etunenässä omaksumassa ja käyttämässä uusia teknologioita. Muutokset verkkoympäristössä merkitsevät myös uusia tapoja käyttää teknologioita, minkä vuoksi lapsille ja nuorille aiheutuvat riskitkin tulevat muuttumaan. Haasteena on oivaltaa nämä muutokset ajoissa ja kehittää vastastrategioita sitä mukaa kun uusia riskejä ilmenee. Samaan aikaan verkkoympäristön riskit ja paikalliset riskit ovat sulautumassa, ja vaikka useimmat lapset ja nuoret ovat tietoisia mahdollisista riskeistä ja suojautumisesta, he eivät välttämättä ryhdy tarvittaviin varotoimiin tai toimi turvallisimmalla mahdollisella tavalla viestiessään verkkoympäristössä. Esimerkiksi pelien mahdolliset haitat lapsille (esim. väkivaltaiset tai seksuaalisväritteiset pelit) ovat samat riippumatta siitä, pelataanko niitä verkossa tai erillisillä pelikonsoleilla kotona Laittoman sisällön määrän ja vakavuuden kasvu Verkossa jaeltavan laittoman materiaalin määrä on lisääntymässä ja käymässä luonteeltaan vakavammaksi. Yhdistyneessä kuningaskunnassa lasten hyväksikäyttömateriaalia sisältävien verkkosivustojen määrä kasvoi vuosina prosenttia 15, ja vakavinta hyväksikäyttöä esittävän materiaalin määrä nelinkertaistui 16. Kotona tuotettu materiaali on myös korvaamassa kaupalliseen käyttöön tarkoitettua materiaalia. Lisäksi tällaisen materiaalin tuotannossa hyväksi käytettävät lapset ovat yhä nuorempia, ja materiaalissa nähtävien uusien lapsien määrä on kasvamaan päin Tietoverkkorikollisuutta koskeva tiedonanto, s FI 6 FI

14 Materiaalissa esitetyille ja hyväksi käytetyille lapsille aiheutuvat seuraukset ovat vakavia. Interpolin tietokanta lasten hyväksikäyttökuvista sisältää kuvaa yksittäisestä lapsesta. Näistä lapsista vain noin 500 on tunnistettu ja pelastettu ajoissa sitten tietokannan perustamisen vuonna Sukupolvien välinen kuilu säilyy Lapset ja nuoret ovat etunenässä teknologisten uutuuksien ja mahdollisuuksien kokeilemisessa. He ovat käyttäjinä usein asiantuntijoita mahdollisesti paljon edistyneempiä kuin vanhempansa ja opettajansa eivätkä pyydä näiltä neuvoa tai apua kuin vakavimmissa tapauksissa 18. Kuilu on siis syvenemässä toisaalta lasten ja nuorten verkkoteknologian käytön ja riskikäsitysten ja toisaalta aikuisten tätä käyttöä koskevan ymmärryksen välillä. Tämä muodostaa lainsäätäjille, viranomaisille ja alan toimijoille haasteen, kuinka luoda lapsille turvallinen verkkoympäristö ja kuinka lisätä tietoisuutta, jotta lapsilla ja nuorilla olisi paremmat valmiudet käyttää teknologioita turvallisella tavalla ja jotta vanhemmilla, opettajilla ja huoltajilla olisi paremmat valmiudet antaa omiin kokemuksiin perustuvaa opastusta Päätelmä On edelleen tarpeen toimia laittoman sisällön torjumiseksi, turvallisemman verkkoympäristön edistämiseksi ja sen varmistamiseksi, että suuri yleisö tiedostaa verkkoympäristön riskit ja osaa suojautua niiltä. Kaikki tämä sisältyy tämänhetkiseen Safer Internet plus -ohjelmaan. Ohjelman soveltamisalaa on myös laajennettava siten, että a) erityistä huomiota kiinnitetään haavoittuvien lasten suojelemiseen verkkoympäristössä varsinkin viekoittelulta (jossa joku tekee tuttavuutta lapsen kanssa seksuaalista hyväksikäyttöä varten) ja kiusaamiselta, ja b) kaikille asianosaisille annetaan lisää tietoa tavoista, joilla lapset käyttävät uusia teknologioita. 3. UUSI OHJELMA 3.1. Tavoitteet ja lähestymistapa Ohjelman tarkoituksena on edistää internetin ja muiden viestintäteknologioiden käyttöturvallisuutta, erityisesti lasten näkökulmasta, sekä torjua laitonta sisältöä ja haitallista käyttäytymistä verkossa. Safer Internet plus -ohjelmaan verrattuna uudessa ohjelmassa ei enää puututa ei-toivottuun kaupalliseen sähköpostiviestintään eli roskapostiin, joka koskettaa kaikkia käyttäjiä iästä riippumatta ja johon puututaan muilla komission toimilla. Ohjelman tavoitteen saavuttamiseksi siinä keskitytään loppukäyttäjien erityisesti lasten, vanhempien, huoltajien ja kasvattajien auttamiseen käytännön tasolla. Ohjelmassa pyritään sitouttamaan ja saattamaan yhteistyöhön eri sidosryhmät, joiden yhteistyö on olennaista mutta jotka eivät välttämättä kohtaa, ellei luoda sopivia yhteistyökanavia Eurobarometri-kysely 2007: ary_report_en.pdf. FI 7 FI

15 Näitä sidosryhmiä ovat sisällöntarjoajat, internet-palveluntarjoajat, matkaviestintäverkon operaattorit, sääntelyviranomaiset, standardointielimet, alan itsesääntelyelimet, kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset, joiden vastuualueisiin kuuluvat elinkeinoelämä, koulutus, kuluttajansuoja, perheet, lainvalvonta, lasten oikeudet ja hyvinvointi, sekä hallituksista riippumattomat organisaatiot kuluttajansuojan, perhe-elämän ja lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin alalla. Tässä päätöksessä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja erityisesti sen 7, 8 ja 24 artiklassa esitettyjä periaatteita. Sen erityisenä tavoitteena on turvata lasten ruumiillinen ja henkinen koskemattomuus perusoikeuskirjan 3 artiklan mukaisesti Toimet Ohjelmaan kuuluu neljä toimenpidekokonaisuutta: laittoman verkkosisällön vähentäminen ja haitallisen verkkokäyttäytymisen torjuminen; turvallisemman verkkoympäristön edistäminen; yleisön tietoisuuden varmistaminen; ja tietämyspohjan luominen Toimenpidekokonaisuus 1: Laittoman verkkosisällön vähentäminen ja haitallisen verkkokäyttäytymisen torjuminen Tämä oli jo Safer Internet plus -ohjelman ensimmäinen toimenpidekokonaisuus. Sen soveltamisalaan sisällytetään nyt myös viekoittelu (grooming) ja verkkokiusaaminen. Näillä toimenpiteillä pyritään vähentämään verkossa jaeltavan laittoman sisällön määrää ja torjumaan haitallista verkkokäyttäytymistä. Erityisesti kohteina ovat lasten seksuaalisen hyväksikäytön materiaali, viekoittelu ja kiusaaminen. Ehdotuksessa tarjotaan rahoitusta yhteyspisteille, jotka helpottavat laittomasta verkkosisällöstä ja haitallisesta käyttäytymisestä ilmoittamista. Näiden yhteyspisteiden tulisi olla tiiviissä yhteydessä muihin kansallisiin toimiin, kuten itsesääntelyyn tai tiedottamiseen, ja tehdä Euroopan tason yhteistyötä ylikansallisten kysymysten ratkaisemiseksi ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi. Muilla toimilla pyritään edistämään teknisten ratkaisujen kehittämistä ja soveltamista laittoman verkkosisällön ja haitallisen verkkokäyttäytymisen torjuntaa varten sekä edistämään yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen vaihtamista laajan sidosryhmäpiirin keskuudessa Euroopan tasolla ja kansainvälisesti. Haitallisen verkkokäyttäytymisen, kuten kiusaamisen ja viekoittelun torjuntaan saatetaan tarvita erilaisia mekanismeja ja erilaista osaamista. Ohjelmalla pyritään ratkomaan näihin kysymyksiin liittyviä psykologisia, sosiologisia ja teknisiä näkökohtia ja edistämään sidosryhmien välistä yhteistyötä. Näihin kysymyksiin liittyviä toimenpiteitä voidaan myös integroida muihin toimenpiteisiin Toimenpidekokonaisuus 2: Turvallisemman verkkoympäristön edistäminen Tämä toimenpidekokonaisuus kattaa kaksi Safer Internet plus -ohjelman toimista: toisella pyritään antamaan vanhemmille välineitä ja valmiuksia ja toisella kannustetaan itsesääntelyä. Toimenpiteillä pyritään tuomaan sidosryhmiä yhteen pohtimaan tapoja verkon käyttöturvallisuuden parantamiseksi ja lasten suojelemiseksi mahdollisesti haitalliselta sisällöltä ja käyttäytymiseltä. Niillä kannustetaan sidosryhmiä ottamaan vastuuta, tekemään yhteistyötä ja vaihtamaan kokemuksia ja parhaita käytäntöjä Euroopan tasolla ja FI 8 FI

16 kansainvälisellä tasolla. Edelleen toimenpiteillä edistetään itsesääntelyjärjestelmien kehittämistä ja toteuttamista ja pyritään varustamaan käyttäjät sellaisilla välineillä ja sovelluksilla, joiden avulla he pystyvät riittävästi torjumaan haitallista sisältöä. Uutta on se, että erityisenä painopisteenä on lasten ja nuorten ottaminen mukaan prosessiin, jotta voitaisiin ymmärtää paremmin heidän näkemyksiään ja kokemuksiaan verkkoteknologioiden käytöstä ja hyötyä heidän panoksestaan tiedotustoiminnan, -välineiden, -materiaalin ja -ohjelmien suunnittelussa Toimenpidekokonaisuus 3: Yleisön tietoisuuden varmistaminen Näillä toimenpiteillä pyritään lisäämään yleisön ja erityisesti lasten, vanhempien, huoltajien ja kasvattajien tietoisuutta verkkoteknologioiden käyttöön liittyvistä mahdollisuuksista ja riskeistä sekä keinoista varmistaa niiden turvallinen käyttö. Yleisön tietoisuutta lisätään tarjoamalla koordinoidusti ja riittävästi tietoa mahdollisuuksista, riskeistä ja ratkaisuista koko Euroopassa ja perustamalla yhteyspisteitä, joista vanhemmat ja lapset voivat saada vastauksia verkon turvallista käyttöä koskeviin kysymyksiin. Toimenpiteillä tuetaan kustannustehokkaita keinoja välittää tiedotusmateriaalia suurille käyttäjämäärille. Tämä oli jo yksi Safer Internet plus -ohjelman keskeisistä elementeistä. Saatujen kokemusten perusteella aiotaan lisätä toimia lasten tietoisuuden lisäämiseksi käyttämällä yhtenä kanavana kouluja. Erityistä huomiota kiinnitetään sellaisten tehokkaiden tietoisuudenlisäämisvälineiden, -menetelmien ja -työkalujen kehittämiseen ja/tai yksilöimiseen, joita voidaan ottaa kustannustehokkaasti käyttöön koko verkoston laajuudessa. Lisäksi pyritään varmistamaan tiedonvaihto parhaista käytännöistä ja valtioiden rajat ylittävä yhteistyö Euroopan tasolla Toimenpidekokonaisuus 4: Tietämyspohjan luominen Tämä toimenpidekokonaisuus on uusi, vaikka osa Safer Internet plus -ohjelman toimista (Eurobarometri-kysely, EU:n Kids Online -tutkimusverkosto) tuottikin jo tietämyspohjaa. Muutokset verkkoympäristössä tapahtuvat nopeasti ja teknologioiden uudet käyttötrendit syntyvät nopeasti. On luotava ja kasvatettava tietämyspohjaa, jonka avulla voidaan riittävästi ratkoa niin nykyisiin kuin tuleviinkin käyttötapoihin, riskeihin ja seurauksiin liittyviä kysymyksiä ja jonka avulla voidaan analysoida sekä määrällisiä että laadullisia näkökohtia. Hankittu tietämys hyödynnetään ohjelman toteuttamisessa ja uusien toimien suunnittelussa verkon turvallisen käytön varmistamiseksi kaikille käyttäjille. Toimenpiteillä pyritään koordinoimaan selvitystyötä tarvittavilla aloilla EU:ssa ja sen ulkopuolella ja kehittämään tietämystä lasten (muuttuvista) tavoista käyttää verkkoteknologioita, näihin liittyvistä riskeistä ja lapsille mahdollisesti koituvista haitallisista vaikutuksista. Tarkastelun kohteena ovat tekniset, psykologiset ja sosiologiset kysymykset. Tämän toimenpidekokonaisuuden alaisuudessa tehtävät selvitykset voivat koskea myös tietoisuudenlisäämismenetelmiä ja -työkaluja, yhteis- ja itsesääntelyjärjestelmien arviointia, erilaisia teknisiä ja ei-teknisiä ratkaisuja sekä muita relevantteja esiin nousevia aloja. Näihin toimiin ei sisälly tutkimustoimintaa, jota voidaan harjoittaa tutkimuksen ja teknologian kehittämisen seitsemännessä puiteohjelmassa ( ). Puiteohjelmassa on osio, jossa FI 9 FI

17 käsitellään nuoruuteen liittyviä elämäntavan ja kulutustottumusten muutoksia; tämä mahdollistaa tutkimustyön lasten turvallisen internetin käytön alalla Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälistä yhteistyötä kannustetaan erottamattomana osana kutakin toimenpidekokonaisuutta. Yhteistyön painopisteet määritellään erikseen. 4. OIKEUSPERUSTA Oikeusperusta on kuluttajansuojaa koskeva EY:n perustamissopimuksen 153 artikla, joka oli Euroopan parlamentin ja neuvoston sopima oikeusperusta myös alkuperäisessä internetin käyttöturvallisuutta koskevassa toimintasuunnitelmassa vuonna , toimintasuunnitelman kaksivuotisessa jatko-osassa vuonna sekä Safer Internet plus -ohjelmassa Osa-alue 3 ("Keskeiset yhteiskunnalliset kehityssuuntaukset ja niiden seuraukset" aihealueella Yhteiskunta- ja taloustieteet sekä humanistiset tieteet. Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 276/1999/EY, tehty 25 päivänä tammikuuta 1999 (EYVL L 33, , s. 1). Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1151/2003/EY, tehty 16 päivänä kesäkuuta 2003 (EUVL L 162, , s. 1). Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 854/2005/EY, tehty 11 päivänä toukokuuta 2005, Internetin ja uuden verkkoteknologian käyttöturvallisuutta koskevan monivuotisen yhteisön ohjelman perustamisesta (EUVL L 149, , s. 1). FI 10 FI

18 2008/0047 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS internetiä ja muita viestintäteknologioita käyttävien lasten suojelua koskevan monivuotisen yhteisön ohjelman perustamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 153 artiklan, ottavat huomioon komission ehdotuksen 23, ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 24, ovat kuulleet alueiden komiteaa, noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä 25, sekä katsovat seuraavaa: (1) Internetin ja muiden viestintäteknologioiden, kuten matkapuhelimien levinneisyys ja käyttö kasvavat edelleen yhteisössä huomattavasti tarjoten kaikille kansalaisille suuria mahdollisuuksia esimerkiksi osallistumiseen, vuorovaikuttamiseen ja luovuuteen. Myös lapsille aiheutuvat riskit ja teknologioiden väärinkäyttö ovat jatkuvia ongelmia, ja teknologioiden ja yhteiskunnallisten käyttäytymismallien muuttuminen tuottavat jatkuvasti uusia riskejä ja väärinkäytöksiä. Jotta voitaisiin edistää internetin ja muiden verkkoteknologioiden tarjoamien mahdollisuuksien ja myönteisten ominaisuuksien hyödyntämistä, tarvitaan myös toimia niiden turvallisen käytön edistämiseksi. (2) Tiedonannolla i2010 kasvua ja työllisyyttä edistävä eurooppalainen tietoyhteiskunta 26, jolla kehitetään Lissabonin strategiaa, pyritään yhtenäistämään komission tietoyhteiskunta- ja viestinpolitiikkaa, jotta sillä voitaisiin lujittaa tieto- ja viestintäteknologioiden merkittävää vaikutusta jäsenvaltioiden talouksien suorituskykyyn. Yksi strategian tavoitteista on perustaa yhtenäinen eurooppalainen tietoalue, joka tarjoaa kohtuuhintaisia ja turvallisia laajakaistayhteyksiä, rikasta ja monipuolista sisältöä ja digitaalipalveluja EUVL C, s.. EUVL C, s.. EUVL C, s.. KOM(2005) 229. FI 11 FI

19 (3) Digitaalisen sisällön haasteisiin tietoyhteiskunnassa liittyvä yhteisön lainsäädäntökehys sisältää säännöksiä alaikäisten suojelusta 27, yksityisyyden suojasta 28 ja välittäjinä toimivien palveluntarjoajien vastuusta 29. Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja lapsipornografian torjumisesta 22 päivänä joulukuuta 2003 annetussa neuvoston puitepäätöksessä 2004/68/YOS 30 asetetaan jäsenvaltioille vähimmäisvaatimukset rikosten ja asianmukaisten rangaistusten määrittelylle. Neuvosto antoi 24 päivänä syyskuuta 1998 suosituksen Euroopan audiovisuaalisia ja tietopalveluja tuottavien yritysten kilpailukyvyn parantamisesta edistämällä kansallisia järjestelmiä, joiden tarkoituksena on saattaa ala-ikäisten ja ihmisarvon suojelu vertailukelpoiselle ja tehokkaalle tasolle 31. Tämän suosituksen pohjalta Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 20 päivänä joulukuuta 2006 suosituksen alaikäisten ja ihmisarvon suojelusta ja oikeudesta vastineeseen Euroopan audiovisuaalisia ja verkkotietopalveluja tuottavien yritysten kilpailukyky huomioon ottaen 32. Tässä suosituksessa annetaan suuntaviivoja kansallisen itsesääntelyn kehittämiselle, sisällytetään soveltamisalaan medialukutaito ja kannustetaan yhteistyötä ja kokemusten ja parhaiden toimintatapojen vaihtoa itse- ja yhteissääntelyelinten välillä sekä toimia syrjinnän torjumiseksi kaikissa viestimissä. (4) Sekä lapsille mahdollisesti haitallisen sisällön että laittoman sisällön, erityisesti lasten hyväksikäyttömateriaalin, torjumisen alueella on jatkuvaa tarvetta toimenpiteisiin. Sama koskee lapsia, joista tulee ruumiillisiin ja psykologisiin vammoihin johtavan haitallisen ja laittoman käyttäytymisen uhreja, ja lapsia, jotka houkutellaan jäljittelemään tällaista käyttäytymistä ja siten aiheuttamaan vahinkoa itselleen ja muille. (5) On toivottavaa päästä kansainväliseen sopimukseen oikeudellisesti sitovista perussäännöistä, mutta tämä ei ole nopeasti toteutettavissa. Vaikka sopimukseen päästäisiinkin, se ei sellaisenaan riitä varmistamaan, että säännöt pannaan täytäntöön tai että vaarassa olevia suojellaan. (6) Euroopan parlamentin ja neuvoston 25 päivänä tammikuuta 1999 tekemällä päätöksellä N:o 276/1999/EY Internetin käyttöturvallisuuden parantamista koskevan yhteisön monivuotisen toimintasuunnitelman hyväksymisestä maailmanlaajuisten verkkojen laitonta ja haitallista sisältöä torjumalla 33, päätöksen muuttamisesta tehdyllä päätöksellä 34 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston 11 päivänä toukokuuta 2005 tekemällä päätöksellä N:o 854/2005/EY Internetin ja uuden verkkoteknologian KOM(2007) 170. Muutettu ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY muuttamisesta. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/58/EY, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2002, henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla (EYVL L 201, , s. 37). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/31/EY, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2000, tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista (EYVL L 178, , s. 1). EUVL L 13, , s. 44. EYVL L 270, , s. 48. EYVL L 378, , s. 72. EYVL L 33, , s. 1, päätös sellaisena kuin se on muutettuna 16 päivänä kesäkuuta 2003 tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1151/2003/EY. EUVL L 162, , s. 1. FI 12 FI

20 käyttöturvallisuutta koskevan monivuotisen yhteisön ohjelman perustamisesta (Safer Internet plus ) 35 on annettu yhteisön rahoitusta, jolla on onnistuneesti kannustettu monenlaisia hankkeita ja tuotettu eurooppalaista lisäarvoa, kuten käy ilmi ohjelmien arvioinneista, jotka on toimitettu Euroopan parlamentille, neuvostolle ja alueiden komitealle 36. (7) Edeltävien ohjelmien arvioinneissa saatujen tulosten lisäksi monet Eurobarometrikyselyt ja asiasta järjestetty julkinen kuuleminen ovat selkeästi osoittaneet, että on tarpeen jatkaa laittoman sisällön raportointia ja tietoisuuden lisäämistä jäsenvaltioissa. (8) Teknologioiden kehittyminen, muutokset tavoissa, joilla aikuiset ja lapset käyttävät internetiä ja muita viestintäteknologioita, sekä yhteiskunnallisten käyttäytymismallien muuttuminen ovat johtamassa uusiin riskeihin lapsille. Jotta näitä muutoksia ymmärrettäisiin paremmin, on lujitettava tietämyspohjaa, jonka avulla voidaan suunnitella tehokkaita toimenpiteitä. On yhdistettävä toimenpiteitä monitasoisella ja toisiaan täydentävällä tavalla; esimerkiksi tukiteknologioita on kehitettävä edelleen ja yleisesti sovitut käyttäytymissäännöt sisältävien toimintasäännöstöjen parhaita käytäntöjä on edistettävä, samoin kuin toimialan kanssa tehtävää yhteistyötä sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. (9) Kansainvälinen yhteistyö on olennaisen tärkeää, kun otetaan huomioon ongelman maailmanlaajuinen luonne. Laitonta sisältöä voidaan tuottaa yhdessä maassa, ylläpitää toisessa ja saada käyttöön ja ladata missä tahansa maapallolla. Kansainvälistä yhteistyötä, jota on jo tuettu yhteisön verkostorakenteiden kautta, on lujitettava, jotta lapsia voidaan suojella paremmin valtioiden rajat ylittäviltä riskeiltä, joihin liittyy kolmansia maita. Parhaita käytäntöjä koskeva tiedonvaihto eurooppalaisten ja muualla maailmassa sijaitsevien organisaatioiden välillä voi hyödyttää kaikkia osapuolia. (10) Toimenpiteet, jotka komissiolla on valtuudet toteuttaa sille tällä päätöksellä siirretyn täytäntöönpanovallan nojalla, ovat pääasiallisesti budjettivaikutuksiltaan huomattavien ohjelmien toteuttamiseen liittyviä hallintotoimenpiteitä, menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY 37 2 artiklan a alakohdan merkityksessä. Tällaisista toimenpiteistä olisi siksi päätettävä mainitun päätöksen 4 artiklassa säädettyjen hallintomenettelyjen mukaisesti. (11) Komission olisi varmistettava täydentävyys ja synergia aiheeseen liittyvien yhteisön aloitteiden ja ohjelmien kanssa. (12) Tässä päätöksessä pitäisi vahvistaa ohjelman koko keston ajaksi rahoituskehys, jota budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä EUVL L 149, , s. 1. KOM(2001) 690; KOM(2003) 653; KOM(2006) 663. EYVL L 184, , s. 23. EUVL C 139, , s. 1. FI 13 FI

21 (13) Suunnitellun toiminnan tavoitteita ei asian ylikansallisen luonteen vuoksi voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan toimien Euroopan laajuisen kattavuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, ja sen vuoksi yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. (14) Tässä päätöksessä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja erityisesti sen 7, 8 ja 24 artiklassa esitettyjä periaatteita, OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA: 1 artikla Ohjelman tavoite 1. Tällä päätöksellä perustetaan yhteisön ohjelma, jolla edistetään internetin ja muiden viestintäteknologioiden käyttöturvallisuutta, erityisesti lasten näkökulmasta, ja torjutaan laitonta sisältöä ja haitallista käyttäytymistä verkossa. Ohjelman nimi on Safer Internet -ohjelma (jäljempänä ohjelma ). 2. Yleistavoitteen saavuttamiseksi ohjelma sisältää seuraavat toimintalinjat: a) laittoman verkkosisällön vähentäminen ja haitallisen verkkokäyttäytymisen torjuminen, b) turvallisemman verkkoympäristön edistäminen, c) yleisön tietoisuuden varmistaminen, d) tietämyspohjan luominen. Näiden toimintalinjojen alaisuudessa toteutettavat toimet yksilöidään liitteessä I. Ohjelma toteutetaan liitteen III mukaisesti. 2 artikla Osallistuminen 1. Ohjelmaan voivat osallistua kaikki jäsenvaltioihin sijoittautuneet oikeussubjektit. 2. Ohjelmaan voivat osallistua myös: a) Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluviin Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) maihin sijoittautuneet oikeussubjektit ETA-sopimuksen ehtojen mukaisesti; FI 14 FI

22 b) sellaisiin EU:hun liittymässä oleviin maihin ja ehdokasmaihin sijoittautuneet oikeussubjektit, joita varten on laadittu liittymistä valmisteleva strategia, kunkin maan osalta puitesopimuksissa ja assosiaationeuvostojen päätöksissä vahvistettujen yhteisön ohjelmiin osallistumista koskevien yleisten periaatteiden sekä yleisten ehtojen mukaisesti; c) Länsi-Balkanin maihin ja Euroopan naapuruuspolitiikan maihin sijoittautuneet oikeussubjektit niiden sääntöjen mukaisesti, jotka määritellään näiden maiden kanssa tehtävien, niiden osallistumista yhteisöohjelmiin koskevien puitesopimusten johdosta; d) sellaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneet oikeussubjektit, joka on sopimuspuolena yhteisön kanssa tehdyssä kansainvälisessä sopimuksessa, jonka ehtojen mukaisesti tai jonka perusteella maa osallistuu ohjelman rahoitukseen; e) kansainväliset järjestöt ja muihin kuin kohdissa a), b), c) ja d) mainittuihin kolmansiin maihin sijoittautuneet oikeussubjektit liitteessä III vahvistettujen ehtojen mukaisesti. 3 artikla Komission toimivalta 1. Komissio vastaa ohjelman toteuttamisesta. 2. Komissio laatii työohjelman tämän päätöksen perusteella. 3. Komissio noudattaa 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä seuraavia tehtäviä hoitaessaan: a) työohjelman hyväksyminen ja muuttaminen, mukaan luettuna kansainvälisen yhteistyön painopistealueiden määrittäminen; b) liitteessä III esitetyistä säännöistä poikkeaminen; c) ohjelman arviointitoimenpiteet. 4. Komissio tiedottaa 4 artiklassa tarkoitetulle komitealle ohjelman toteuttamisen edistymisestä. 1. Komissiota avustaa komitea. 4 artikla Komitea 2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset. FI 15 FI

23 Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu ajanjakso vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi. 3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä. 5 artikla Valvonta ja arviointi 1. Komissio huolehtii tämän päätöksen mukaisten toimien ennakkoarvioinnista, seurannasta ja jälkiarvioinnista varmistaakseen, että yhteisön tukea käytetään tehokkaasti. 2. Komissio valvoo ohjelman hankkeiden toteuttamista. Komissio arvioi hankkeiden toteutustapaa ja vaikutuksia selvittääkseen, onko alkuperäiset tavoitteet saavutettu. 3. Komissio toimittaa 1 artiklan 2 kohdassa lueteltujen toimien toteuttamisesta kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle viimeistään [kahden ja puolen vuoden kuluttua päätöksen julkaisemisesta]. Komissio toimittaa lopullisen arviointiraportin ohjelman päätyttyä. 6 artikla Rahoitussäännökset 1. Ohjelma kestää viisi vuotta 1 päivästä tammikuuta 2009 lähtien. 2. Rahoitusohje ohjelman toteuttamiseksi 1 päivän tammikuuta 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisenä ajanjaksona on 55 miljoonaa euroa. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy vuosittaiset määrärahat vuosiksi rahoitusnäkymien rajoissa. 3. Kustannusten ohjeellinen jakautuminen on esitetty liitteessä II. 7 artikla Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tehty Brysselissä [...] Euroopan parlamentin puolesta Puhemies Neuvoston puolesta Puheenjohtaja FI 16 FI

24 LIITE I TOIMENPIDEKOKONAISUUDET Johdanto Ohjelman tarkoituksena on edistää internetin ja muiden viestintäteknologioiden käyttöturvallisuutta, erityisesti lasten näkökulmasta, sekä torjua laitonta sisältöä ja haitallista käyttäytymistä verkossa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ohjelma keskittyy loppukäyttäjien erityisesti lasten, vanhempien, huoltajien ja kasvattajien auttamiseen käytännön tasolla. Tähän pyritään kannustamalla sidosryhmien monenvälisiä kumppanuuksia. Ohjelman yleisenä tavoitteena on internetin ja muiden viestintäteknologioiden (jäljempänä verkkoteknologiat ) käyttöturvallisuuden parantaminen erityisesti lasten piirissä, turvallisen verkkoympäristön kehittämisen edistäminen, verkossa välitettävän laittoman sisällön määrän vähentäminen, mahdollisesti haitallisen verkkokäyttäytymisen torjuminen ja sen varmistaminen, että yleisö on tietoinen verkon riskeistä ja varotoimista. Siltä osin kuin sisältö on käytettävissä niin verkossa kuin paikallisesti, kuten videopeleissä, ohjelmassa käsitellään kumpaakin saatavuus- ja käyttötyyppiä yhdenmukaisen lähestymistavan varmistamiseksi. Ohjelma toteutetaan neljän yleisen toimintalinjan kautta: 1. Laittoman verkkosisällön vähentäminen ja haitallisen verkkokäyttäytymisen torjuminen Näillä toimenpiteillä pyritään vähentämään verkossa jaeltavan laittoman sisällön määrää ja torjumaan haitallista verkkokäyttäytymistä. Erityisesti kohteina ovat lasten seksuaalisen hyväksikäytön materiaali, viekoittelu (grooming) ja kiusaaminen. Keskeisiä yleisen tason toimia ovat: 1. Yleisölle järjestetään yhteyspisteitä, joihin he voivat tehdä ilmoituksia laittomasta sisällöstä ja haitallisesta käyttäytymisestä verkossa. Toimenpiteillä olisi varmistettava, että nämä yhteyspisteet todella toimivat ja yleisö löytää ne, ne kytketään tiiviisti muuhun kansallisen tason toimintaan ja ne tekevät Euroopan laajuista yhteistyötä valtioiden rajat ylittävissä kysymyksissä ja vaihtavat keskenään tietoa parhaista käytännöistä. 2. Haitallisen verkkokäyttäytymisen ja erityisesti viekoittelun ja kiusaamisen torjuminen. Toimenpiteillä pyritään torjumaan verkossa tapahtuvaa viekoittelua, jossa aikuinen ystävystyy lapsen kanssa seksuaalinen hyväksikäyttö mielessään, ja kiusaamista. Toimenpiteillä ratkotaan näihin kysymyksiin liittyviä teknisiä, psykologisia ja sosiologisia näkökohtia ja edistetään sidosryhmien välistä yhteistyötä ja koordinointia. 3. Teknisten ratkaisujen käytön edistäminen laittoman sisällön ja haitallisen käyttäytymisen torjumiseksi verkossa. Toimenpiteillä pitäisi edistää toimivien teknisten välineiden kehittämistä tai mukauttamista laittoman sisällön ja haitallisen FI 17 FI