ASUINKIINTEISTÖJEN LAAJAKAISTAISET VIESTINTÄVERKOT

Transkriptio

1 ASUINKIINTEISTÖJEN LAAJAKAISTAISET VIESTINTÄVERKOT Suomen Kiinteistöliitto ry ja Sähköinfo Oy Julkinen, huhtikuu 2003 Projektiryhmä Nimi: Tapio Raaska Jari Sassi Risto Riihimäki Jouni Paju Tehtävä: projektipäällikkö konsultti konsultti katselmoija Copyright EPStar Oy, 2003 Sivu i

2 Yhteenveto Tässä tutkimuksessa arvioidaan, olisiko palveluyrityksestä riippumattoman asuinkiinteistön laajakaistaisen viestintäverkon toteuttaminen kuluttajan kannalta mielekäs vaihtoehto ja voidaanko eri komponenttien toimittajia kilpailuttamalla päästä edullisempaan ratkaisuun kuin palveluyrityksen tarjonnalla. Tutkimusraportti on tarkoitettu auttamaan kiinteistöjen edustajia laajakaistaisen viestintäverkon toteutusratkaisun valitsemisessa ja lisäämään tietoisuutta mahdollisista toteutusvaihtoehdoista. Lisäksi tutkimuksessa analysoidaan eri vaihtoehtojen kiinteistön hallinnolle ja tekniikalle asettamat vaatimukset. Tutkimuksessa verrataan toisiinsa kolmea asuinkiinteistön laajakaistaistaista viestintäverkkoratkaisua, joilla kullakin kiinteistön asukkaille voidaan tarjota samat Internet-palvelut. Vertailtavat ratkaisut ovat: 1. Palveluyrityksestä riippumaton, avoimen mallin mukainen, asuinkiinteistön viestintäverkko, joka laitteineen ja palvelimineen on taloyhtiön omistama, hallinnoima ja ylläpitämä. 2. Avoimen mallin mukainen viestintäverkko, jonka kaikki aktiivilaitteet kytkintä tai reititintä lukuun ottamatta on vuokrattu sekä ylläpito- huolto- ja hallintatoiminnot on hankittu sopimuksen perusteella ulkopuoliselta yrittäjältä. Kiinteistön liittymän kautta saatavat palvelut tulevat myös ulkopuoliselta palvelimelta. 3. Palveluyrityksen tarjoamaa kiinteistöliittymään pohjautuvaa viestintäverkkoratkaisua. Lähes kaikki asuinkiinteistön laajakaistaisen viestintäverkon komponentit ja palvelut voi taloyhtiö tai osakas hankkia erikseen ja kilpailuttaa hankinnat. Kuitenkin saavutettavat edut riippuvat taloyhtiön koosta. Suurissa taloyhtiöissä ja pienempien taloyhtiöiden yhteistyöllä on mahdollista saavuttaa hankintoihin ja keskittämiseen perustuvia hyötyjä ja määräalennuksia sekä tehdä itse verkon hallintaan ja käyttöön liittyviä töitä. Taloyhtiöissä saattaa olla vaikeaa löytää ammattitaitoisia ja motivoituneita henkilöitä näitä tehtäviä hoitamaan eikä määräale n- nuksilla välttämättä saavuteta hankinnoissa merkittäviä hyötyjä tarvittavaan vaivannäköön nähden. Taloyhtiön ottaessa tehtävät itse hoitaakseen mukana seuraa myös juridinen vastuu. Palveluyritykset paketoivat tuotteiksi laajakaistaiset viestintäverkkoratkaisunsa, jotta paketin osien yhteensopivuus voidaan taata ja sovittaa toimitus yrityksen toimitusprosesseihin. Lisäksi pakettiratkaisulle voidaan rakentaa positiivinen tuotekuva. Palveluyrityksen pakettiratkaisun hyvä vaihtoehto on kiinteistökohtainen perusliittymä. Se sisältäisi pelkän Internet-liittymän ilman palveluyrityssidonnaisia palveluita kuten sähköpostia, uutisryhmiä, keskusteluryhmiä tai tilaa www-sivuille. Taloyhtiön perusliittymä voisi olla yksi avoimen viestintäverkon komponentti. Perusliittymiä on tarjottu toistaiseksi vain vähän ja niiden osuus kaikista Internet-liittymistä on marginaalinen. Perusliittymän toimintaa on aktiivisten käyttäjien keskuudessa koekäytetty, mutta niiden todellista kysyntää ei ole selvitetty markkinatutkimuksella. Palveluyritykset ovat olleet haluttomia myymään taloyhtiöille perusliittymiä. Taloyhtiöiden pitäisi pyytää palveluyrityksiltä tarjouksia myös perusliittymistä. Perusliittymät saattavat osoittautua sopiviksi ja lähes jokaiselle kansalaiselle riittäväksi väyläksi tietoyhteiskuntaan. Jokaiselle tässä tutkimuksessa kuvatulle kolmelle laajakaistaiselle viestintäverkkoratkaisulle pitäisi tehdä käytännön toteutusesimerkkejä yhteistyössä kiinnostuneiden taloyhtiöiden kanssa Käytännön toteutusesimerkkien tulisi myös tarjota viestintäverkkojen käyttäjille mikrotukipalveluja eli käyttötukea. Edullisen käyttötuen puuttuminen voi olla joillekin asukkaille suurin este viestintäverkkojen käytölle ja syy vastustaa niihin kohdistuvia yhteisiä investointeja. Asiakastukipalvelujen kehittäminen ja tällaisen tarjonnan lisääminen voi olla edellytys viestintäverkkojen tehokkaalle käytölle. Copyright EPStar Oy, 2003 Sivu ii

3 Sisältö YHTEENVETO...II SISÄLTÖ...III KÄYTETYT LYHENTEET JA MÄÄRITELMÄT...V 1 JOHDANTO Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen rajaukset Avoimen laajakaistaisen viestintäverkon määritelmä Käytetyt menetelmät ja vertailtavat vaihtoehdot Raportin rakenne AVOIN MALLI, EDELLYTYS TOIMITTAJIEN KILPAILUTTAMISELLE Viestintäverkon kautta saadaan Internet-liikennettä ja Internet-palveluita...4 Internet-liikenne...4 Internet-palvelut Taloyhtiön oma lähiverkko palveluineen on avoin ja haastava...6 Kiinteistön verkko...6 Huoneiston verkko...6 Kiinteistö tarvitsee liittymän vain Internet-liikennettä varten...7 Palvelut ja tarvittavat laitteet Ulkoistettu ratkaisu on avoin ja vaivaton Palveluyrityksen tarjoama kiinteistöliittymä on paketti PALVELUYRITYKSEN PAKETTIRATKAISUN PURKAMINEN ON MAHDOLLISTA Lähes kaikki verkon komponentit ja palvelut voidaan hankkia erikseen Viestintäverkon toteutuksen rajapinnat täytyy määritellä Huoneiston verkko ja huoneistojakamo Kiinteistön verkko ja talojakamo Yleinen televerkko ja Internet Toteutuksessa tarvittavat sopimukset Tarvittavien sopimusten aihepiirit Sopimus tietoverkkosuunnitelmasta Sopimukset Internet-liittymistä Sopimus kiinteistön verkkoa koskevasta urakoinnista Ylläpitosopimus Verkkolaitteiden hankintasopimus Asiakastukisopimus Sopimuksissa huomioitavia seikkoja AVOIMEN RATKAISUN HYÖDYT, HAITAT, VAATIMUKSET JA SÄÄSTÖT Suurin hyöty saadaan alentuvista käyttökustannuksista Haasteellisimmiksi koetaan liittymän ylläpitoon liittyvät asiat Laitevaatimukset vaihtelevat toteutuksesta riippuen Tilastollinen multipleksaus Hallinnolliset vaatimukset Säästöt on arvioitava tapauskohtaisesti Perusliittymän kustannukset Omat lähiverkkopalvelut perusliittymän lisäksi Copyright EPStar Oy, 2003 Sivu iii

4 Ulkoistetut Internet-palvelut perusliittymän lisäksi ADSL-liittymän markkinahinta on 50 /kk Soneran huoneistokohtainen kiinteistöliittymä AVOIMEN RATKAISUN KAUTTA KILPAILUTUKSEEN Erilaiset toteutusvaihtoehdot taloyhtiön tarpeen mukaan Perusliittymä on hyvä lähtökohta kilpailutukselle Alueellinen yhteistyö mahdollistaa riittävät volyymit Suositukset ja toimenpide-ehdotukset LIITE 1 HAASTATTELUMUISTIOT...27 Maxisat Daxtum Elisa Karakallion Huolto STUL LIITE 2 KIINTEISTÖN LÄHIVERKON RESURSSIT...36 Sisäisen lähiverkon toteuttaminen Internet-palveluihin liittyvät laitteet IP-osoitteet Palvelimet ja ohjelmat LIITE 3 IP-OSOITTEISTUS...39 Copyright EPStar Oy, 2003 Sivu iv

5 Käytetyt lyhenteet ja määritelmät Always-on -liittymä CATV DHCP-palvelin DNS-palvelin Dynaaminen IP-osoite FICIX FTP HomePNA ISP Julkinen IP-osoite Kiinteistöliittymä Kiinteistön lähiverkkoliittymä Kiinteä IP-osoite Internet-liittymä, joka on kiinteästi päällä, kun päätelaite (esimerkiksi tietokone) käynnistetään. Cable Television, kaapelitelevisio. Dynamic Host Control Protocol palvelimen avulla tietokoneille jaetaan dynaamiset IP-osoitteet ja muut Internet-yhteyden vaatimat tiedot. Tämän palvelimen avulla esimerkiksi 100 tietokoneen verkolle voidaan allokoida vain 50 julkista osoitetta, jotka jaetaan käyttöön vasta silloin, kun tietokone laitetaan päälle. Tämä on mahdollista edellyttäen, että enintään 50 konetta saa olla yhtä aikaa liittyneenä Internetiin. Domain Name Service -palvelin, Internet-nimipalvelin, joka tekee muunnoksen numeerisen IP-osoitteen ja verkkotunnuksen välillä. Dynamic IP address, väliaikainen osoite, verkon kautta käynnistyksen vaiheessa tietokoneelle annettu osoite. Finnish Commercial Internet Exchange, ei-kaupallinen Internetliikenteenvaihtopiste, joka yhdistää eri Internet-palveluyritysten IP-verkot Suomessa. FICIX:n kautta ei saa kulkea ulkomaille suuntautuvaa liikennettä. File Transfer Protocol, Internetissä käytetty tiedostojen siirtoprotokolla. puhelinjohtoja hyödyntävä, kiinteistön sisäiseen käyttöön tarkoitettu HDSL-tyyppinen, useamman valmistajan tukema 1 Mb/s:n siirtonopeuden tiedonsiirtostandardi. Internet Service Provider, Internet-yhteyksiä ja -palveluita tarjoava palveluyritys. Public IP Address, globaalissa Internetissä välittyvä IP-osoite. Näitä osoitteita Euroopassa jakaa ja kontrolloi RIPE (Réseaux IP Européens). liittymä, jota varten kiinteistössä on (mahdollisesti oma) datakytkin. Kukin huoneisto tekee erikseen sopimuksen Internetpalveluyrityksen kanssa. (vrt. Sonera Kiinteistöliittymä tai Elisa Kotiportti). liittymä, jossa kiinteistön lähiverkkoon on rakennettu laajakaistainen Internet-liittymä. Kiinteistö tekee sopimuksen Internetpalveluyrityksen kanssa. Liittymän hinta on kiinteistölle kiinteä eikä riipu käyttäjien lukumäärästä. kiinteästi laitteelle (tietokone, palvelin tms.) annettu IP-osoite. Copyright EPStar Oy, 2003 Sivu v

6 LRE Lähiverkko, LAN NAT Perusliittymä Reititin Tietojärjestelmä Tietoverkko VLAN WLAN Yksityinen IP-osoite Long Reach Ethernet, puhelinjohtoja hyödyntävä, kiinteistön sisäiseen käyttöön tarkoitettu Cisco Systemsin VDSL-tyyppinen siirtojärjestelmä (siirtonopeus 10 Mb/s). Tietokoneeseen tarvitaan lisäksi LRE-verkkokortti. on alueellisesti rajatun pienehkön alueen sisäinen tietoliikenneverkko, joka on tavallisesti yhden organisaation tai yhteisön käytössä ja jolla on suuri tiedonsiirtokapasiteetti. Lähiverkosta käytetään usein lyhennettä LAN (Local Area Network). Network Address Translation, osoitemuunnos on toiminto, jossa IP-osoite muutetaan toiseksi IP-osoitteeksi. Tätä käytetään mm. kun yhden IP-osoitteen taakse kätketään useita, Internetiin liikennöiviä päätelaitteita. Päätelaitteet näkyvät Internetissä yhdellä ja samalla julkisella osoitteella vaikka päätelaitteella olisi oma, yksityinen IP-osoite. Perusliittymä Internet-verkkoon sisältää vain mahdollisuuden selata Internet-sivuja ja kerätä sivuilta tietoja ja tiedostoja. Se ei sisällä palveluyrityssidonnaisia palveluita, kuten sähköpostipalvelua ja henkilö- tai liittymäkohtaista www-sivutilaa. Router, Internet-verkon kytkentälaite, joka ohjaa verkossa kulkevat datapaketit oikeisiin verkkosegmentteihin paketeissa olevien osoitetietojen perusteella. Internet muodostuu tuhansien reitittimien yhteen kytkemistä paikallisista TCP/IP-verkoista. Pakettien ohjaus reitittimestä toiseen perustuu pakettien IP-osoitekenttien ja reititystaulujen käyttöön on järjestelmä jonkin yhtenäisen, pysyväisluonteisen tietojenkäsittelykokonaisuuden suorittamiseen. Tietojärjestelmän muodostavat tiedot ja niiden käsittelysäännöt, käsittelyn henkilö- ja laiteresurssit sekä tiedonsiirtolaitteet ja toimintaohjeet. kiinteistön sisäinen viestintäverkko Virtual Local Area Network, virtuaalilähiverkko, joka tarkoittaa yhden tai useamman Ethernet-liittymän erottamista toisistaan tai niputtamista loogisesti yhteen. VLAN-tekniikalla voidaan tietoturvallisesti erottaa huoneistojen lähiverkkoliittymät toisistaan. Wireless Local Area Network, langaton lähiverkko. Private IP address, suljetuissa verkoissa käytetty osoite, joita ei voi käyttää julkisessa, globaalissa Internetissä Copyright EPStar Oy, 2003 Sivu vi

7 Viestintämarkkinalain mukaiset määritelmät: Viestintäverkot Joukkoviestintäverkolla tarkoitetaan viestintäverkkoa, jota pääasiassa käytetään televisio- ja radio-ohjelmistojen tai muun kaikille vastaanottajille samanlaisena välitettävän aineiston lähettämiseen tai tarjolla pitoon. Kaapelitelevisioverkolla tarkoitetaan joukkoviestintäverkkoa, joka on toteutettu johtimella tai muulla kiinteällä yhteydellä. Kiinteällä puhelinverkolla tarkoitetaan pääasiassa kohdeviestintään käytettävää viestintäverkkoa, jossa päätelaitteen yhteys viestintäverkkoon on toteutettu johtimella tai muulla kiinteällä yhteydellä. Maanpäällisellä joukkoviestintäverkolla tarkoitetaan joukkoviestintäverkkoa, joka on toteutettu vapaasti etenevien radioaaltojen välityksellä. Matkaviestinverkolla Puhelinverkolla Viestintäverkolla Viranomaisverkolla tarkoitetaan pääasiassa kohdeviestintään käytettävää viestintäverkkoa, jossa päätelaitteen yhteys viestintäverkkoon on toteutettu vapaasti etenevien radioaaltojen välityksellä. tarkoitetaan matkaviestinverkkoa tai kiinteää puhelinverkkoa. tarkoitetaan toisiinsa liitetyistä johtimista sekä laitteista muodostuvaa järjestelmää, joka on tarkoitettu viestien siirtoon tai jakeluun johtimella, radioaalloilla, optisesti tai muulla sähkömagneettisella tavalla. tarkoitetaan matkaviestinverkkoa, jonka liittymiä tarjotaan viranomaiselle tai viranomaistehtäviä hoitavalle suljetulle käyttäjäryhmälle laissa säädettyjen yleiseen järjestykseen, turvallisuuteen ja pelastustoimintaan liittyvien tehtävien hoitamista varten. Yleisellä viestintäverkolla tarkoitetaan viestintäverkkoa, jota tarjotaan käyttäjäpiirille, jota ei ole etukäteen rajattu. Viestintäverkkojen osat Kaapelikanavalla Kiinteällä yhteydellä Tilaajayhteydellä tarkoitetaan yleisen viestintäverkon rakentamisessa käytettävää suojarakennelmaa, joka on tarkoitettu telekaapelien sijoituspaikaksi. tarkoitetaan palvelua, jossa ilman viestien ohjausta tarjotaan määriteltyä siirtokapasiteettia viestintäverkon liityntäpisteiden välillä. tarkoitetaan kiinteän puhelinverkon osaa, joka on käyttäjän liittymän ja sitä lähimmän sellaisen laitteen välillä, jolla voidaan ohjata viestejä. Copyright EPStar Oy, 2003 Sivu vii

8 Viestintäverkkojen yhteenliittäminen Kansainvälisellä telepalvelulla Kaukotelepalvelulla Paikallistelepalvelulla Yhteenliittämisellä tarkoitetaan viestintäpalvelua, jossa välitetään televiestintää Suomessa ja ulkomailla sijaitsevien liittymien välillä. tarkoitetaan viestintäpalvelua, jossa välitetään televiestintää eri telealueilla sijaitsevien liittymien välillä. tarkoitetaan viestintäpalvelua, jossa välitetään televiestintää samalla telealueella sijaitsevien liittymien välillä. tarkoitetaan eri viestintäverkkojen ja viestintäpalvelujen aineellista ja toiminnallista yhdistämistä sen varmistamiseksi, että käyttäjät pääsevät toisen teleyrityksen viestintäverkkoon ja viestintäpalveluihin. Teleyritykset ja niiden tarjoamat palvelut Palveluyrityksellä Teletoiminnalla Teleyrityksellä Verkkopalvelulla Verkkoyrityksellä Viestintäpalvelulla tarkoitetaan yritystä, joka siirtää, jakelee tai pitää tarjolla vie stejä hallussaan olevassa tai verkkoyritykseltä käyttöönsä saamassa televerkossa. tarkoitetaan verkkopalvelua tai viestintäpalvelua. tarkoitetaan verkkoyritystä tai palveluyritystä. tarkoitetaan verkkoyrityksen tarjoamaa palvelua. tarkoitetaan yritystä, joka tarjoaa omistamaansa tai muulla perusteella hallussaan olevaa viestintäverkkoa käytettäväksi viestien siirtoon, jakeluun tai tarjolla pitoon. tarkoitetaan palveluyrityksen tarjoamaa palvelua. Yleisellä teletoiminnalla tarkoitetaan verkkopalvelun tai viestintäpalvelun tarjoamista käyttäjäpiirille, jota ei ole etukäteen rajattu. Muut Kansainvälisellä verkkovierailulla Kuluttajalla Käyttäjällä Verkkovierailulla tarkoitetaan verkkoyrityksen verkkoyritykselle tarjoamaa matkaviestinverkon käyttöoikeutta sellaisella maantieteellisellä alueella, jolla ainoastaan verkkovierailua tarjoavalla verkkoyrityksellä on toimilupa. tarkoitetaan luonnollista henkilöä, joka käyttää palveluja pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin elinkeinotoimintaa varten. tarkoitetaan henkilöä, joka käyttää teleyrityksen tarjoamia palveluja muuhun kuin teletoimintaan. tarkoitetaan verkkoyrityksen toiselle verkkoyritykselle tarjoamaa matkaviestinverkon käyttöoikeutta sellaisella maantieteellisellä alueella, jolla molemmilla verkkoyrityksillä on toimilupa. Copyright EPStar Oy, 2003 Sivu viii

9 1 Johdanto Kotitalouksien laajakaistaisten Internet-liittymien lukumäärä on voimakkaassa kasvussa, ja ratkaisutarjonta tulee yhä monipuolisemmaksi. Teleyritykset tarjoavat useita erilaisia yhteyksiä, kaapeli-tv -yhtiöt tarjoavat kaapelimodeemiyhteyksiä, ja muutamat sähköyhtiöt aikovat aloittaa datasähköliittymien tarjonnan vielä tänä vuonna. Lisäksi asuinkiinteistöille tarjotaan kiinteistö- ja yhteisöliittymiä. Kaikki mainitut liittymien tarjoajat pyrkivät tuotteistamaan palvelunsa mahdollisimman kattaviksi ja selkeiksi kokonaisuuksiksi, joiden pohjalle voidaan rakentaa markkinointia varten kiinnostava tuotekuva. Kattava palvelu, johon on niputettu liittymä ja siihen kuuluvat palvelut vuokrattavaa tietokonetta ja sen ohjelmistoja myöten on kuluttajan kannalta vaivaton, mutta sen komponenttien hintavertailu on usein mahdotonta. Tässä tutkimuksessa arvioidaan, olisiko palveluyrityksestä riippumattoman asuinkiinteistön laajakaistaisen viestintäverkon toteuttaminen kuluttajan kannalta mielekäs vaihtoehto ja voidaanko eri komponenttien toimittajia kilpailuttamalla päästä edullisempaan ratkaisuun kuin palveluyrityksen tarjonnalla. 1.1 Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksessa tarkastellaan palveluyrityksestä riippumatonta asuinkiinteistön laajakaistaisen viestintäverkon toteuttamista. Työn kolme päätavoitetta ovat: Kuvata palveluyrityksestä riippumaton laajakaistainen viestintäverkko. Arvioida, mitkä laajakaistaisen viestintäverkon toteutukseen ja käyttöön liittyvät komponentit ja palvelut, kiinteistön asukkaat voisivat tuottaa tai tehdä itse tai hankkia muualta kuin palveluyritykseltä. Arvioida palveluyrityksestä riippumattoman ratkaisun hyöty ja vaatimukset kiinteistön omistajille ja käyttäjille. Tavoitteena on myös, että tutkimusraportti auttaa kiinteistöjen edustajia laajakaistaisen vie s- tintäverkon toteutusratkaisun valitsemisessa ja lisää tietoisuutta mahdollisista toteutusvaihtoehdoista. Lisäksi tutkimuksessa analysoidaan eri vaihtoehtojen kiinteistön hallinnolle ja tekniikalle asettamat vaatimukset. 1.2 Tutkimuksen rajaukset Palveluyritysten tarjoamien eri laajakaistaliityntöjen sekä yhteisöliityntöjen syvälliset tekniset kuvaukset eivät kuulu tutkimuksen piiriin. Tutkimuksen hintavertailuissa on käytetty eri lähteistä saatuja viestintäverkkoratkaisuun liittyviä hintoja, joten saatuja tuloksia täytyy pitää suuntaa-antavina. 1.3 Avoimen laajakaistaisen viestintäverkon määritelmä Tutkimuksessa käytetty avoin malli määritellään seuraavasti: Copyright EPStar Oy, Sivu 1

10 Avoin malli kuvaa palveluyrityksestä riippumattoman asuinkiinteistön laajakaistaisen viestintäverkkoratkaisun. Siinä käyttäjän laajakaistatietoliikenneyhteyden nopeus on vähintään 200 kb/s molempiin suuntiin. Mallissa on lisäksi edellytetty, että yhdessä taloudessa voi olla useita yhtäaikaisia Internet-käyttäjiä ja yhteys verkkoon on aina päällä. Lisäksi lankapuhelimen käytön tulee olla mahdollista verkkoyhteyksien aikana. 1.4 Käytetyt menetelmät ja vertailtavat vaihtoehdot Tutkimuksen lähteenä on käytetty viittä haastattelua ja runsaasti aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, muita dokumentteja sekä Internetiä. Tutkimusta varten haastateltiin seuraavia henkilöitä: Veijo Blom, Maxisat Oy Tapio Salminen ja Jouni Häkkinen, Daxtum Oy Leena Kähkönen ja Sami Koponen, Elisa Solutions Oy Seppo Käkelä, Karakallion Huolto Oy Sulo Kovalainen, STUL ry Mika Rinkinen,Timo Kurki Oy Lennart Wasström, Taloverkko Oy Tutkimusta varten muodostettiin yksinkertaistettu kuva asuinkiinteistön laajakaistaisen vie s- tintäverkon rakenteesta ja liitynnöistä. Sen pohjalta arvioidaan, mitkä laajakaistaisen viestintäverkon toteutukseen liittyvät komponentit ja palvelut kiinteistön asukkaat voisivat tuottaa tai tehdä itse tai hankkia muualta kuin palveluyritykseltä. Palveluyritys Internetliityntämedia Talojakamo Verkkopalveluntarjoajan liityntämedia Verkkoyritys Nousu - kaapelointi Huoneistojakamo Huoneisto - kaapelointi Asukkaan tietokone Asukkaan tietokone Kuva 1-1 Asuinkiinteistön laajakaistainen viestintäverkko ja sen liitynnät Tutkimuksessa verrataan toisiinsa kolmea asuinkiinteistön laajakaistaista viestintäverkkoratkaisua, joilla kullakin kiinteistön asukkaille voidaan tarjota samat Internet-palvelut. Vertailtavat ratkaisut ovat: 1. Palveluyrityksestä riippumaton, avoimen mallin mukainen, asuinkiinteistön viestintäverkko, joka on taloyhtiön omistama, hallinnoima ja ylläpitämä lähiverkko ja sisältää kaikki kiinteistökohtaiset laitteet mukaan lukien palvelimet. Taloyhtiö kilpailuttaa ja hankkii erikseen verkon komponentit ja palvelut. Copyright EPStar Oy, Sivu 2

11 2. Avoimen mallin mukainen viestintäverkko, jonka kaikki aktiivilaitteet kytkintä tai reititintä lukuun ottamatta on vuokrattu sekä ylläpito- huolto- ja hallintatoiminnot on hankittu sopimuksen perusteella ulkopuoliselta yrittäjältä. Kiinteistön liittymän kautta saatavat palvelut tulevat myös ulkopuoliselta palvelimelta. Taloyhtiö kilpailuttaa ja vuokraa erikseen verkon komponentit ja hankkii tarvittavat palvelut. 3. Palveluyrityksen tarjoamaa kiinteistöliittymään pohjautuvaa viestintäverkkoratkaisua. Vaihtoehdot 1 ja 3 edustavat mahdollisten ratkaisujen ääripäitä ja keskimmäinen vaihtoehto 2 sijaitsee niiden välillä. Vaikka todellisuudessa variaatioiden määrä on luonnollisesti suurempi, voidaan näiden kolmen vaihtoehdon perusteella havaita, mihin kohtaan optimaalinen ratkaisu asettuu akselilla vaihtoehdosta 1 vaihtoehtoon 3. Kunkin vaihtoehdon hinnat ja kustannukset arvioidaan. Lopuksi vertailun perusteella arvioidaan avoimen mallin mukaisen ratkaisuvaihtoehdon hyöty kiinteistön omistajille ja käyttäjille. 1.5 Raportin rakenne Tässä luvussa on käsitelty tutkimuksen tarkoitus, rajaus ja tutkimuksessa käytetyt menetelmät. Seuraavassa luvussa tarkastellaan asuinkiinteistöjen laajakaistaisia. Kolmannessa luvussa käydään läpi eri verkkokomponenttien hankintaa. Neljännessä luvussa analysoidaan avoimen palveluyrityksestä riippumattoman asuinkiinteistön laajakaistaisen viestintäverkon hyötyjä ja haittoja verrattuna palveluyrityksen tarjoamaan ratkaisuun. Lisäksi tarkastellaan avoimen ratkaisun toteuttamisen vaatimuksia sekä mahdollisia hyötyjä. Viimeisessä luvussa esitetään johtopäätökset ja annetaan suositukset. Tutkimuksen tarkoitus, rajaus ja ja menetelmät Asuinkiinteistöjen laajakaistaiset viestintäverkkoratkaisut Verkkokomponenttien hankinta Avoimen ratkaisun hyödyt, haitat, vaatimukset ja ja säästöt Johtopäätökset ja suositukset Kuva 1-2 Raportin rakenne Copyright EPStar Oy, Sivu 3

12 2 Avoin malli, edellytys toimittajien kilpailuttamiselle Tässä luvussa kuvataan lyhyesti laajakaistaliittymän kautta asukkaan käyttämät peruspalvelut sekä kohdassa 1.4 esitetyt kolme asuinkiinteistön laajakaistaista viestintäverkkoratkaisua: avoimen mallin mukaiset viestintäverkkovaihtoehdot 1 ja 2 sekä lyhyesti esimerkkinä palveluyrityksen tarjoama kiinteistöliittymä. 2.1 Viestintäverkon kautta saadaan Internet-liikennettä ja Internet-palveluita Aluksi määritellään käsitteet Internet-liikenne ja Internet-palvelut. Internet-liikenne on puhtaasti Internet-pakettien siirtoa verkkojen välillä, kun taas Internet-palveluja ovat sähköpostipalvelu, uutisryhmät, keskusteluryhmät, www-sivut yms. käyttäjän käyttämät palvelut. Internet-liikenne Internetiä kuvaillaan yleensä verkkojen verkoksi - tavaksi siirtää liikennettä teleyrityksen verkosta toisen teleyrityksen verkkoon. Yksinkertaistettuna Internet-liikenne voidaan jakaa 1 liikenteeseen omassa lähiverkossa, 2 liikenteeseen liittymän tarjoavan teleyrityksen verkossa, 3 muuhun kotimaan liikenteeseen ja 4 liikenteeseen ulkomaille. Internetin perusmallia on kuvattu seuraavassa kuvassa 2-1. Sonera Elisa suomalaiset Internet-verkot globaali 3 Internet 4 FICIX palveluyrityksen verkko 2 verkkoyrityksen verkko FICIX=Finnish Commercial Internet Exchange kiinteistön fyysinen liittymä 1 kiinteistön verkko Kuva 2-1. Internet-verkkoarkkitehtuuri Käyttäjän kokemaan palvelutasoon, esimerkiksi Internetistä haettavien tiedostojen siirtonopeuteen tai www-sivun näytön päivitysaikaan vaikuttaa kaikkien niiden verkkojen suorituskyky, joiden kautta yhteys kulkee sekä palvelun tuottavan palvelimen suorituskyky. Internet-palvelut Käyttäjän tyypillisiä Internet-peruspalveluita ovat - Internet-sivustojen selaaminen ja tietojen hakeminen, - sähköposti, Copyright EPStar Oy, Sivu 4

13 - mahdollisuus tehdä omat kotisivut (web-levytila), - erilaiset keskusteluryhmät sekä - uutisryhmäpalvelut. Näitä peruspalveluita käytetään Internet-liikennepalvelun avulla. Käyttäjälle tarjottavat Internetin peruspalvelut voidaan tuottaa verkon eri pisteissä. Ne voidaan tuottaa käyttäjän omassa verkossa (1), missä tahansa Internetiin kytketyssä palvelimessa (2) tai liittymää tarjoavan teleyrityksen verkossa (3) kuvan 2-2 esittämän periaatteen mukaisesti. 2. Kolmannen osapuolen tarjoamat palvelut palveluskenaariot Hallinta Internet Hallinta Käyttäjät Teleyritys a Teleyritys b 3. Internet-liityntää tarjoavan palveluyrityksen palvelut 1. Kiinteistön tuottamat palvelut alue- ja runkoverkko kiinteistön hallinnoima laajakaistainen viestintäverkko Kuva 2-2. Internet-peruspalveluiden sijaintipaikat Nykyiset Internet-palvelut eivät välttämättä vaadi laajakaistaliittymää. Käyttäjän kannalta merkittävä laajakaistaliittymän etu on kiinteästi aina päällä oleva yhteys (allways-on), jota ei tarvitse erikseen avata. Internetiin on suunnitteilla uusia palveluita, joista osa vaatii kiinteää yhteyttä sekä sellaista julkista Internet-osoitetta, joka sallii yhteyden Internetistä käyttäjän koneeseen. Internetiin tulossa olevia palveluita ovat mm. - puhelut Internetin päällä - videopuhelut ja -konferenssit - läsnäolotiedon käyttö ja pikaviestit - videokuvan siirto (TV-lähetykset, DigiTV, Video on demand) - verkkoasiointi (esimerkiksi julkishallinnon palvelut digitaalista allekirjoitusta käyttäen) - asunnon ja rakennuksen automaation ja turvatekniikan ohjaus sekä valvonta. Copyright EPStar Oy, Sivu 5

14 2.2 Taloyhtiön oma lähiverkko palveluineen on avoin ja haastava Lähiverkkotyyppisessä ratkaisussa kiinteistön sisäistä kaapelointia käytetään hyväksi keskittämään eri huoneistojen kotiverkoista tuleva liikenne taloyhtiön datakytkimen (talokytkimen) kautta verkkoyrityksen verkkoon. Lähiverkkotyyppisen tietoverkon periaate on esitetty kuvassa 2-3. HJ=Huoneistojakamo LR=Liityntärasia LR LR HJ HJ LR Huoneistokaapelit LR Tietoliikenneverkot LR LR HJ HJ LR Huoneistokytkin LR Kiinteistön lähiverkkoliittymä Teleyrityksen datakytkin TALOJAKAMO Huoneiston lähiverkko jakaa nousukaapelointia pitkin tulevan liikenteen huoneiston liityntärasioiden kautta eri päätelaitteille. Huoneiston lähiverkon toteutusvaihtoehtoja ovat kiinteistön kaapeliverkon kunnosta ja kaapeloinnista riippuen langaton lähiverkko (WLAN), yleiskaapelointia tai puhelinkaapelointia hyödyntävä lähiverkko. Näistä yleiskaapelointia hyödyntävään lähiverkkoon hankittavat laitteet ovat edullisimmat. Puhelinkaapeloinnin tiedonsiirtokapasiteetti on pienempi kuin yleiskaapeloinnin. Yleiskaapelointia ei kuitenkaan ole vanhoissa kiinteistöisristikytkentä Talokytkin Lähiverkkoresurssit Kuva 2-3 Lähiverkkotyyppinen toteutus ja kiinteistön lähiverkkoliittymä Kiinteistön verkko Kiinteistön verkko koostuu kiinteistön kaapeliverkosta sekä kiinteistön lähiverkosta. Kiinteistön kaapeliverkkoa on tarkemmin kuvattu kiinteistön tietoverkko-oppaassa. Kiinteistön lähiverkko on oma erillinen verkko, johon on mahdollista lisätä ilman eri sopimuksia teleyrityksen kanssa lähiverkon resursseja, kuten verkkolevypalvelimia, yhteisiä kirjoittimia, verkko-faxeja, web-kameroita, kiinteistön hallintaan liittyviä laitteita jne. Samoin kiinteistön omassa lähiverkossa voidaan halutessa toteuttaa suorat yhteydet huoneistosta toiseen, joiden avulla voidaan toteuttaa esimerkiksi sisäpuhelut tai videopuhelut. Kiinteistön lähiverkon, sen resurssien ja laitteiden kuvaus on esitetty liitteessä 2. Huoneiston verkko Huoneiston verkko koostuu kiinteistön verkon mukaisesti sekä huoneistossa olevasta kaapeliverkosta että huoneiston lähiverkosta. Huoneiston kaapeliverkko on osa kiinteistön kaapeliverkkoa. Copyright EPStar Oy, Sivu 6

15 sä. WLAN on käyttömukavuuksiltaan joukon paras, mutta laitekustannuksiltaan kalliimpi vaihtoehto. Kiinteistön (ml. huoneistokaapeloinnit) kaapeloinnin käyttökelpoisuus voidaan selvittää kuntotutkimuksella, jonka tekee teleurakoitsija. Kiinteistö tarvitsee liittymän vain Internet-liikennettä varten Jokainen Internetiin liittyvä laite tarvitsee osoitteen, jonka avulla se kommunikoi muiden Internetiin liittyvien laitteiden kanssa. Käyttäjälle näkyvä osoite on palvelimen verkkotunnus eli tekstipohjainen nimi esimerkiksi Verkkotunnuksen taakse on kätkeytyy Internetverkon käyttämät numeeriset osoitteet, joista käytetään nimeä IP-osoite. Käytännössä kiinteistön pitää saada vain IP-osoite Internet-liikennettä tarjoavalta palveluyritykseltä, jota kiinteistö käyttää liikennöidessään Internetiin. Käytännössä IP-osoitteita on kahta eri tyyppiä: julkisia IP-osoitteita, joita voidaan käyttää kansainvälisessä Internetissä sekä yksityisiä IP-osoitteita, joita ei voida käyttää kansainvälisessä Internetissä. Lähiverkko toteutetaan yleensä yhdistämällä julkisia- ja yksityisiä IPosoitteita. Kiinteistöllä voi olla Internetiin suuntautuvaa liikennettä varten vain yksi julkinen IPosoite, jota jokainen käyttäjä käyttää ottaessaan yhteyden esimerkiksi omalta PC:ltä Internetiin ja sen lisäksi yksityinen IP-osoite jokaista käyttäjää varten. Yksityisten IP-osoitteiden käytössä on kuitenkin ongelmia, koska yksityisen osoitteen omaavaan laiteeseen ei voida ottaa yhteyttä Internetin kautta. Yhteyttä Internetistä omaan tietokoneeseen tarvitaan esimerkiksi jos tietokone on kytketty esimerkiksi saunan ohjaukseen ja jos sauna halutaan kytkeä päälle Internetin kautta. Tarkemmin IP-osoitteistusta on käsitelty liitteessä 3. Julkinen IP-osoite on sidottu Internet-palveluyritykseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kiinteistö, jolla on oma lähiverkko, voi käyttää vain yhtä Internet-liikennettä välittävää palveluyritystä, josta syystä huoneisto- tai käyttäjäkohtainen Internet-liikennettä välittävän palveluyrityksen valinta on vaikea toteuttaa. Suositeltavaa on tehdä sopimus vain yhden Internet-liikennettä tarjoavan palveluyrityksen kanssa, jonka kautta kaikki talon huoneistot liikennöivät. Palvelut ja tarvittavat laitteet Lähiverkon toteuttamiseen tarvitaan kytkin, johon huoneistot liitetään sekä reititin, jolla kiinteistö liittyy verkkoyritykseen. Kiinteistön omaan lähiverkkoon voidaan liittää lähiverkkopalvelimia, josta huoneiston käyttäjille tarjotaan sekä henkilökohtaista levytilaa että taloyhtiön käyttäjille yhteisiä levytilaa. Levytilan jakaminen vaatii palvelimeen verkkokäyttöjärjestelmän, jolla käyttäjien käyttöoikeudet hallitaan. Verkkokäyttöjärjestelmien mukana tulee yleensä muita, yhteisökäyttöön tarkoitettuja ohjelmia. Näitä ovat esimerkiksi sähköinen kalenteri ja sähköpostijärjestelmä. Taloyhtiöt voivat hyödyntää palvelimia samalla tavalla kuin yritykset. Niille voidaan tallettaa taloyhtiön omia tiedostoja, verkkolevyistä voidaan halutessa ottaa varmuuskopioita. Samoin verkkolevyjen kautta voidaan jakaa ohjelmia lisenssisopimusten sallimissa puitteissa. Kiinteistö voi laittaa omaan lähiverkkoonsa myös Internet-palvelimia, joihin voidaan kytkeytyä Internetistä. Palvelimiin voidaan rakentaa omia sähköpostijärjestelmiä, taloyhtiön kotisivuja, yhteisiä ilmoitustauluja, huoneisto- ja käyttäjäkohtaisia kotisivuja jne. Internet-palvelin vaatii palvelimeksi sopivan tietokoneen, käyttöjärjestelmän sekä web-palvelin-ohjelmiston, oman julkisen IP-osoitteen sekä rekisteröidyn verkkotunnuksen. Kiinteistöön tarvittavaa palvelinkantaa on esitetty liitteessä 2. Copyright EPStar Oy, Sivu 7

16 Tietoturvan toteutus vaatii omat laitteensa. Jotta kiinteistön oma lähiverkko voidaan sulkea eitoivotuilta käyttäjiltä, pitää Internet-liittymän ja kiinteistön lähiverkon väliin asentaa palomuuri. Palomuuri on aktiivilaite, joka seuloo liikenteestä sellaista liikennettä, jota ei haluta päästää kiinteistön lähiverkkoon. Palomuuria tarvitaan varsinkin silloin, jos kiinteistön lähiverkossa on lähiverkkoresursseja tai Internet-palvelimia, jotka halutaan suojata. Mikäli näitä ei ole, voi kukin käyttäjä hankkia kotiverkkoon joko oman palomuurin tai tietokoneeseen tarkoitetun palomuuriohjelmiston. Useat palveluyritykset tarjoavat käyttäjille keskitettyä palomuuripalvelua. Virukset leviävät yleensä joko sähköpostin tai muun tiedostonsiirron välityksellä. Viruksilta voidaan suojautua käyttämällä viruksentorjuntaohjelmia. Ne voivat olla keskitettyjä ohjelmia, jotka esimerkiksi tarkastavat kiinteistön omiin postilaatikkoihin tulevan postin ja sen liitetiedostot automaattisesti. Samoin verkkolevypalvelimella voi olla keskitetty viruksentorjuntaohjelma, joka automaattisesti tarkistaa levylle talletettavat tiedostot. Usein viruksentorjunta suoritetaan päätelaitteessa, jossa on viruksentorjuntaohjelma sekä postitse tulevia liitetiedostoja että esimerkiksi Internetistä imuroitavia tiedostoja varten. Mikäli kiinteistö ulkoistaa sähköpostipalvelut, se voi samassa yhteydessä pyytää tarjousta keskitetystä sähköpostin viruksentorjuntapalvelusta sähköpostipalveluyritykseltä. 2.3 Ulkoistettu ratkaisu on avoin ja vaivaton Kiinteistön ei tarvitse tehdä Internet-palveluita itse. Se voi hankkia palveluyritykseltä liittymän vain Internet-liikennettä varten ja ostaa Internet-palvelut kolmansilta osapuolilta. Käytännössä ratkaisu on sama kuin kappaleessa 2.2 esitetty oma lähiverkkoliittymä, mutta ilman omia palvelimia ja haluttaessa myös ilman omia reitittimiä ja kytkimiä. Ulkoistetut palvelut LR LR HJ HJ LR Huoneistokaapelit LR Tietoliikenneverkot LR LR HJ HJ LR Huoneistokytkin LR ristikytkentä Kiinteistön lähiverkkoliittymä TALOJAKAMO Teleyrityksen datakytkin Talokytkin HJ=Huoneistojakamo LR=Liityntärasia Kuva 2-4 Oma lähiverkko ulkoistetuilla palveluilla Peruskäyttäjälle riittää yleensä Internet-liikennepalvelu -liittymä, koska suuri osa käyttäjän palveluista kuten sähköpostipalvelu, web-sivut, irc, chat jne. on saatavissa joko ilmaiseksi Internetistä tai ostettavissa Internet-liikenne-palvelun kautta kolmansilta osapuolilta kuten pankkipalvelut tai kauppapalvelut. Ulkoistetussa vaihtoehdossa Internet-liittymän tarjoaja antaa kiinteistön käyttöön ainakin yhden IP-osoitteen, jota käyttäen huoneiston asukkaat liikennöivät Internetiin. Mikäli yksittäinen Copyright EPStar Oy, Sivu 8

17 käyttäjä haluaa liittymäänsä Internetissä näkyvän palvelimen, tulee liittymätarjoajan antaa oma IP-osoite kutakin palvelinta varten sekä tarvittaessa rekisteröidä palvelimen verkkotunnus. 2.4 Palveluyrityksen tarjoama kiinteistöliittymä on paketti Nykyisin myynnissä olevan kiinteistöliittymän periaate on esitetty kuvassa 2-5. HJ=Huoneistojakamo LR=Liityntärasia LR LR HJ HJ LR Huoneistokaapelit LR Tietoliikenneverkot LR LR HJ HJ LR Huoneistokytkin LR ristikytkentä Kiinteistöliittymät TALOJAKAMO Teleyritysten datakytkimet Teleyritysten talokytkimet Kuva 2-5 Nykyinen kiinteistöliittymä Internet-palveluyritys tuo talojakamoon datakytkimen, joka liittyy verkkoyrityksen omaan alueelliseen verkkoon ja sitä kautta Internetiin sekä taloyhtiön talojakamon ristikytkennän kautta huoneistojen kotiverkkoihin. Huoneistot tekevät sopimuksen palveluyrityksen kanssa ja liittyvät datakytkimen kautta suoraan palveluyrityksen verkkoon. Näin toteutettuun kiinteistön tietoverkkoon ei voida liittää lähiverkkoresursseja. Nykyinen kiinteistöliittymä ei vaadi investointeja taloverkkoon tai laitteisiin, jos kiinteistön nykyistä kaapelointia on mahdollista hyödyntää. Palveluyrityksen valinta voidaan tehdä ristikytkennässä, jos useat palveluyritykset tuovat omat datakytkimensä talojakamoon. Sopimuksesta riippuen datakytkin voi kuulua verkkoyritykselle kuten Soneran kiinteistöliittymässä tai olla taloyhtiön omaisuutta kuten YIT:n Mediakoti-ratkaisussa. Nykyisissä liittymissä palvelut toteutetaan liittymää tarjoavan palveluyritysten toimesta, ja ne tulevat mukaan automaattisesti kun asukas tilaa liittymän. Liittymän hankkiva asiakas ei juurikaan voi valita, mitä palveluita hän haluaa ottaa käyttöön - siis mistä palveluista on halukas maksamaan. Copyright EPStar Oy, Sivu 9

18 3 Palveluyrityksen pakettiratkaisun purkaminen on mahdollista Tässä luvussa arvioidaan, mitkä laajakaistaisen viestintäverkon toteutukseen ja käyttöön liittyvät komponentit ja palvelut, jotka tavallisesti on sidottu palveluyrityksen liittymään, kiinteistön asukkaat voisivat tuottaa tai tehdä itse tai hankkia muualta kuin palveluyritykseltä. Lisäksi määritellään pääosin avoimen mallin mukaisen laajakaistaisen viestintäverkon osien, liittymien ja niiden kautta saatavien palvelujen sekä viestintäverkon toteutukseen ja ylläpitoon liittyvien asiantuntijapalvelujen rajapinnat, joita voidaan käyttää hyväksi, kun rajataan toimittajien vastuita esimerkiksi tarjouspyynnöissä. Viimeisenä käydään läpi sopimuksia, joita laajakaistaisen viestintäverkon toteutusprojektissa tarvitaan. 3.1 Lähes kaikki verkon komponentit ja palvelut voidaan hankkia erikseen Palveluyritykset pyrkivät tuotteistamaan tarjoamansa Internet-liittymät pakettiratkaisuksi, joka sisältää erialaisia viestintäverkon toteutukseen ja käyttöön liittyvät komponentteja ja palveluita. Tässä kohdassa analysoidaan lyhyesti, mitkä niistä kiinteistön asukkaat voisivat tuottaa tai tehdä itse tai hankkia muualta kuin palveluyritykseltä. Hankinnoissa on kuitenkin aina noudatettava asunto-osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaista päätöksentekomallia 1. Analysoinnin tukena käytetään luvussa 1 esitettyä asuinkiinteistön laajakaistainen viestintäverkon ja sen liityntöjä kuvaamaa mallia. Palveluyritys Internetliityntämedia Nousukaapelointi Verkkopalveluntarjoajan liityntämedia Verkkoyritys Talojakamo Huoneistojakamo Huoneistokaapelointi Asukkaan tietokone Asukkaan tietokone Kuva 3-1 Asuinkiinteistön laajakaistainen viestintäverkko ja sen liitynnät Yleensä asukas hankkii tai vuokraa tarvitsemansa tietokoneen, liityntäkortit ja ohjelmistot. Usein hän myös asentaa ne itse. Huoneiston viestintäverkon kaapeloinnin, rasioinnin ja kytkennät taloyhtiö teettää teleurakoitsijalla. Huoneiston sisällä tehtävät lisäasennukset osakas teettää omalla kustannuksellaan. Huoneistojakamoon tai joissain tapauksissa asuntoon sijoitettavan aktiivilaiteen esimerkiksi modeemikortin tai Ethernet-kytkimen, jolla yhdistetään huoneiston verkko ja kiinteistön verkko, osakas tai taloyhtiö voi hankkia ja asennuttaa erikseen. Nousujohtokaapeloinnin taloyhtiö hankkii tavallisesti sähkö- tai teleasennusliikkeeltä. Talojakamossa yhdistetään aktiivilaitteilla kiinteistön verkko yleiseen televerkkoon. Verkon liityntälaite kuten xdsl-modeemi on verkkoyrityksen hallinnassa. Sen voi omistaa joko verkkoyritys tai taloyhtiö. Verkkoyrityksen kaapeli päättyy verkon liityntälaitteeseen. Ver- 1 Päätöksenteosta enemmän Asuinkiinteistöjen tietoverkko-oppaassa Copyright EPStar Oy, Sivu 10

19 kon liityntälaitteeseen liitetyn Ethernet-kytkimen tai Home PNA-laitteen taloyhtiö voi hankkia itse. Asennustyö on kuitenkin ostettava teleurakoitsijalta. Taloyhtiö liittyy Internet-palveluyritykseen verkkoyrityksen verkon kautta. Tavallisesti asukas joko vuokraa palveluyritykseltä oman Internet-liittymän tai liittyy tarjolla olevaan kiinteistöliittymään. Kiinteistöliittymän asentaa palveluyritys ja huoneistoliittymän voi asentaa joko palveluyritys tai asukas itse. Huoneistoon tehtävistä muutostöistä tulee aina sopia osakkaan kanssa. 3.2 Viestintäverkon toteutuksen rajapinnat täytyy määritellä Asuinkiinteistön viestintäverkossa on kaksi keskeistä rajapintaa: huoneistojakamo ja talojakamo. Palveluyritys Internetliityntämedia Nousukaapelointi Verkkopalveluntarjoajan liityntämedia Verkkoyritys Talojakammo Huoneistojakamo Huoneistokaapelointi Asukkaan tietokone Asukkaan tietokone Kuva 3-2 Asuinkiinteistön laajakaistaisen viestintäverkon rajapinnat Huoneiston verkko ja huoneistojakamo Huoneiston verkko on osa kiinteistön verkkoa ja se liittyy kiinteistön nousukaapelointiin huoneistojakamossa tai kytkentärasiassa. Aktiivilaitteet sijoitetaan huoneistojakamoon tai tarvittaessa huoneistoon. Aktiivilaite sovittaa yhteen huoneiston ja kiinteistön verkon. Jos huoneistossa on vain yksi tietokone, erillistä verkot yhteen sovittavaa aktiivilaitetta ei tarvita, vaan sovitukseksi riittää tietokoneen verkkokortti tai ulkoinen modeemi. Huoneiston verkkoon voi kuulua myös erillinen sisäinen siirtojärjestelmä, reititin ja palvelimia. Aktiivilaitteiden vastuurajapinnat määräytyvät pääsääntöisesti asunto-osakeyhtiölain 78 :n mukaan. Muusta vastuunjaosta osakkaan ja yhtiön välillä on määrättävä yhtiöjärjestyksessä. Tavallisesti huoneistoon ja huoneistojakamoon ja käyttäjien tietokoneisiin sijoitettavat laitteet ja ohjelmistot kuuluvat huoneiston vastuualueeseen. Kiinteistön verkko ja talojakamo Kiinteistön verkko liittyy verkkoyrityksen verkkoon tavallisesti talojakamossa. Talojakamon aktiivilaitteet sovittavat yhteen kiinteistön verkon ja yleisen televerkon. Aktiivilaitteita ovat verkkoyrityksen siirtojärjestelmä eli laajakaistainen verkkoliittymä ja kiinteistön tietoverkon kytkin. Aktiivilaitteiden vastuurajapinnat yleisen televerkon ja kiinteistön välillä on sovittava tapauskohtaisesti. Ellei muuta ole sovittu, kiinteistöön ja talojakamoon sijoitettavat laitteet ja ohje l- mistot kuuluvat kiinteistölle. Copyright EPStar Oy, Sivu 11

20 Yleinen televerkko ja Internet Verkkoliittymän yleiseen televerkkoon toimittaa asuinkiinteistöön paikallinen verkkoyritys, mutta sen myy käytännössä joku palveluyritys oman palvelupakettinsa osana. Avoimuus ja valinnan vapauden toteuttamiseksi täytyy varmistaa sopimuksin, että useammalla kuin yhdellä palveluyrityksellä on mahdollisuus tuoda televerkkoliittymänsä taloyhtiöön. Taloyhtiössä voi olla esimerkiksi yksi kaapeli-tv-kiinteistöliittymä nopeine nettiyhteyksineen ja kaksi puhelinsisäjohtoverkkoa hyödyntävää kiinteistöliittymää sekä yksi sähköverkkoa hyödyntävä datasähköliittymä. Näiden lisäksi halutessaan asukas voi hankkia vaikkapa oman ADSL-liittymän. Yhden televerkkoliittymän kautta palvelujaan tarjoaa käytännössä kuitenkin vain yksi palveluyritys. 3.3 Toteutuksessa tarvittavat sopimukset Tässä kohdassa tarkastellaan avoimen mallin mukaisen asuinkiinteistön laajakaistaisen vie s- tintäverkon suunnitteluun, hankintaan, toteutukseen, hallintaan ja ylläpitoon liittyviä sopimuksia. Hyvin laaditut sopimukset helpottavat merkittävästi vastuiden rajaamista eri toimittajien välillä. Sopimuksia tehtäessä on syytä muistaa, minkä tyyppisiä sopimuksia taloyhtiö voi tehdä osakashallinnassa olevien tilojen osalta. Toisaalta myös osakkaan oikeutta tehdä hallitsemiensa tilojen ulkopuolelle ulottuvia muutoksia on rajoitettu. Näin ollen osakkaan tekemät sopimuksetkin voivat koskea ainoastaan hänen hallinnassaan olevia tiloja. Kuvassa 3-3 on esitetty tyypillinen etenemiskaavio kiinteistöliittymän hankkimiseksi. TIETOVERKKO- SUUNNITELMA Ajatus kiinteistön Ajatus kiinteistön liittymästä ja liittymästä ja laajakaistaverkosta laajakaistaverkosta Tarvekartoitus Tarvekartoitus mitä halutaan? mitä halutaan? miten edetään? miten edetään? Tuki- ja ylläpito- Tuki- ja ylläpitosopimuksesopimukset mitä tukea mitä tukea ostetaan? ostetaan? Kuntotutkimus Kuntotutkimus mitä mitä pitää pitää tehdä? tehdä? Liittymän Liittymän hankinta hankinta tarvittava tarvittava kapasiteetti? kapasiteetti? Liittymä Liittymä käytettävissä käytettävissä Kiinteistöverkkojen Kiinteistöverkkojen korjaus korjaus edellytysten luonti edellytysten luonti Hankinta- Hankintasopimuksesopimukset verkkolaitteiden verkkolaitteiden hankinta hankinta Kuva 3-3 Liittymän toteutuksen etenemiskaavio Keskeinen osa on tietoverkkosuunnitelma, jossa kiinteistön liittymän toteutusprojekti määritellään. Tietoverkkosuunnitelman loppuunsaattamista on voinut edeltää kuntotutkimus, jolla selvitetään vaatiiko kiinteistön sen hetkinen kaapeliverkko investointeja. Kuntotutkimuksen ja mahdollisten korjaustoimenpiteiden kautta edetään tietoverkon laitehankintoihin, Internetliittymähankintaan ja tuki ja ylläpitosopimuksiin tietoverkkosuunnitelman mukaisesti. Copyright EPStar Oy, Sivu 12