Toimintakertomus ja tilinpäätös 2016

Transkriptio

1 Hyrynsalmen kunta Toimintakertomus ja tilinpäätös Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Hyrynsalmen kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset Hyrynsalmen kunnan toiminnassa ja taloudessa Hyrynsalmen kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Seurantaa koskeva sääntely ja tavoitteet Tavoitteiden toteutuminen Yleiset tavoitteet Talousarvion mukaiset talouden tasapainottamistavoitteet ja tasapainottamistoimenpiteet Määrärahojen ja talousarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Verotulojen ja valtionosuuksien erittely Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma

3 3.2 Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia, vastuusitoumuksia ja taseen ulkopuolisia järjestelyjä koskevat liitetiedot Henkilöstöä, tilintarkastajan palkkiota ja intressitahotapahtumia koskevat liitetiedot Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän tilinpäätöstietoja Organisaatiorakenne / Tilikartta Tositelajit Tilinpäätösasiakirjat

4 1 Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Hyrynsalmen kunnan asukasluku oli 2409, joista miehiä 1262 ja naisia Asukasluku väheni vuoden 2015 joulukuun lopun tilanteesta 9 henkilöä. Väestön vähenemä on lähihistorian vähäisin. Selittäviä syitä poikkeukselliseen toimintavuoteen voidaan hakea positiivisen muuttoliikkeen sekä syntyvyyden kautta. Molempiin osaltansa vaikuttaa vuonna voimakkaasti elpynyt elinkeinotoiminta tuulivoimainvestointien ja matkailun sektoreilla. Tästä huolimatta megatrendi Hyrynsalmen kunnassa on edelleen, että väestön vähenemä johtuu enimmäkseen luonnollisesta poistumasta sekä alhaisesta syntyvyydestä, joka puolestaan johtuu pitkään jatkuneesta nuorten poismuutosta ja nuorten ja työssäkäyvän ikäluokan suhteellisesta pienenemisestä. Väestölliset seikat ja pitkittynyt rakenteellinen työttömyys pitivät huoltosuhteen myös vuonna edelleen heikkona. Hyrynsalmen kunnassa on pystytty turvaamaan kuntalaisten palvelut olosuhteisiin nähden tehokkaasti. Palveluiden laajuuden ja saatavuuden suhteessa Kainuu ja Hyrynsalmi esiintyvät eduksensa valtakunnallisessa vertailussa. Kuntakonserni teki maltillisesti alijäämäisen tuloksen vuodelta joka lisätään kumulatiiviseen alijäämään. Vuoden lopussa Hyrynsalmen kunnalla on noin 1,241 M kattamatonta alijäämää, joka on kuntalain velvoitteiden mukaisesti oltava katettuna vuoteen 2020 mennessä. Paikallista työllistämistä on kehitetty tuloksellisesti jo vuosia, vaikka yleinen ja edelleen vaikeutuva työllisyystilanne haastaa nämä kehittämistoimet. Matkailun yleisessä kehittämisessä ja vetovoimaisten matkailutapahtumien kehittämisessä kunta on ollut edelleen aktiivisesti mukana. Painopiste on kuitenkin siirtymässä yhä enemmän verkostojen ja markkinoinnin kehittämiseen sekä matkailun ympärivuotisuutta, kansainvälisyyttä ja monipuolisuutta sekä tonttikauppaa lisääviin toimiin tai hankkeisiin. Kunnan organisaatio on elänyt jo yhdeksän vuotta säästöohjelman aiheuttamassa paineessa. Palveluorganisaatiota on koko ajan kevennetty. Henkilöstön joustavuus, ammattitaito ja osaaminen ovat auttaneet selviytymään hyvin perustehtävästä vaativassa sisäisessä muutoksessa ja muuttuneissa ulkoisissa olosuhteissa. Kokenut henkilökunta on sitoutunut omaan perustehtäväänsä. Lisäksi yhteistyökumppaneiden ja luottamushenkilöiden aktiivinen ja tuloksellinen työ on luonut perustan kattavalle ja korkealaatuiselle paikalliselle palvelutuotannolle Hyrynsalmen kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kunnan organisaatio ja toiminnot jakautuvat luottamushenkilöorganisaatioon ja palveluorganisaatioon. Kunnallinen päätösvalta perustuu kuntien edustukselliseen demokratiaan. Asukkaat valitsevat vaaleissa ylimmän päättävän toimielimen, valtuuston. Muut kunnalliset luottamushenkilöistä koostuvat elimet ovat kunnanhallitus, lautakunnat sekä erilaiset johtokunnat ja toimikunnat. Hyrynsalmen luottamushenkilöorganisaatio on suhteellisen kevyt eikä siihen ole tehty muutoksia vuoden aikana. 3

5 KESKUSVAALILAUTAKUNTA KUNNANVALTUUSTO KUNNANHALLITUS TARKASTUSLAUTAKUNTA SIVISTYSLAUTAKUNTA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Kunnanvaltuusto Toimintavuoden aikana kunnanvaltuusto kokoontui 6 kertaa. Valtuuston kokoonpano oli seuraava: Valtuutetut Bäckman Markku Hankkila Liisa Heikkinen Aira Heikkinen Esa Heikkinen Helena Heikkinen Kati Heikkinen Pertti Heinonen Juhani Helenius Anssi Kemppainen Matti Kemppainen Tapani Mulari Reeta Keränen Liisa Keränen Taisto Nykänen Kati Romppainen Mika Romppainen Mirja Saikkonen Olli Toivanen Osmo Tolonen Jussi Tolonen Helka SDP SDP KESK SIT KESK KESK KESK VAS, sit SDP KESK KESK KESK KESK KESK KESK KESK KESK KESK VAS SDP SDP Valtuutettuja yht. 21 Valtuuston puheenjohtaja Valtuuston I varapuheenjohtaja Valtuuston II varapuheenjohtaja Kemppainen Tapani Bäckman Markku Romppainen Mirja 4

6 Kunnanhallitus Hyrynsalmen kunnanhallitukseen kuuluu 10 jäsentä ja jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Toimintavuoden aikana kunnanhallitus kokoontui 15 kertaa. Hallituksen kokoonpano oli seuraava: Jäsenet Varajäsenet Hankkila Liisa SDP Mikkonen Pertti (ero kv ) Kemppainen Saara (kv ) SDP SDP Heikkinen Aira KESK Puhakka Iris KESK Heikkinen Pertti KESK Romppainen Mika KESK Kemppainen Matti KESK Keränen Pauli KESK Keränen Liisa KESK Luostarinen Pirjo KESK Keränen Taisto KESK Kinnunen Paavo KESK Nykänen Kati KESK Heikkinen Helena KESK Tolonen Helka SDP,sit. Kemppainen Saara SDP Tolonen Jussi SDP Hankkila Juha SDP Toivanen Osmo VAS Heinonen Juhani VAS,sit. Jäseniä yht. 10 Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Kemppainen Matti Toivanen Osmo Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on viisi jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Tarkastuslautakunta kokoontui vuoden aikana 7 kertaa. Lautakunnan kokoonpano oli seuraava: Jäsenet Varajäsenet Juntunen Maija KESK Takila Kai KESK Kemppainen Esa KESK Heikkinen Tarmo KESK Leinonen Ahti VAS Heikkinen Esa VAS Mulari Reeta KESK Paavilainen Seija KESK Romppainen Mirja KESK Heikkinen Ulla KESK Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Romppainen Mirja Mulari Reeta Sivistyslautakunta Sivistyslautakunnassa on 7 jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Sivistyslautakunta kokoontui vuoden aikana 9 kertaa. Lautakunnan kokoonpano oli seuraava: Jäsenet Varajäsenet Hankkila Liisa SDP Keränen Rauni SDP Heikkinen Esa PS Mikkonen Pertti (ero kv ), Kemppainen Saara (kv ) SDP SDP Heikkinen Kati KESK Luostarinen Pirjo KESK Helenius Anssi VAS Mäkeläinen Sirpa VAS Nykänen Kati KESK Kemppainen Eeva-Liisa KESK Romppainen Mika KESK Heikkinen Matti KESK Saikkonen Olli KESK Heikkinen Jouni KESK Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja Romppainen Mika Saikkonen Olli 5

7 Ympäristölautakunta Ympäristölautakunnassa on 7 jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Ympäristölautakunta kokoontui vuoden aikana 11 kertaa. Lautakunnan kokoonpano oli seuraava: Jäsenet Varajäsenet Heikkinen Asta SDP Hakala Esa SDP Heikkinen Helena KESK Kemppainen Tyyne KESK Heikkinen Jouni KESK Heikkinen Tarmo KESK Heinonen Juhani VAS,sit. Tolonen Helka SDP,sit. Juntunen Maija KESK Puhakka Iiris KESK Keränen Taisto KESK Kemppainen Juha KESK Moilanen Juhani VAS Helenius Anssi SDP,sit. Ympäristölautakunnan puheenjohtaja Ympäristölautakunnan varapj. Keränen Taisto Heikkinen Jouni Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakunnassa on viisi jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Jäsenet Heikkinen Alpo Heikkinen Eero Heikkinen Ulla Kemppainen Saara Keränen Raimo Varajäsenet Heikkinen Esa Keränen Olli Mikkonen Mirja Pesola Leila Saukko Tuulikki Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Keskusvaalilautakunnan varapj. Heikkinen Eero Keränen Raimo Hyrynsalmen kunnan palveluorganisaatio Hyrynsalmen kunnan palveluorganisaation muodostavat seuraavat osastot: hallintopalvelut, sivistyspalvelut ja tekniset palvelut (ks. seuraava kuva). Osastojen välisestä tehtäväjaosta ja osastojen välisestä yhteistyöstä, josta päättää kunnanhallitus, on keskusteltu aika ajoin kunnanhallituksessa ja yhteistyötä on koordinoitu johtoryhmätyöskentelyn kautta. Kaikkiaan kunnan palveluorganisaatiossa työskenteli vuoden lopussa 88 henkilöä. Kunta on siis edelleen paikallisesti erittäin merkittävä työllistäjä. Vaikka osastoilla on paljon yhteistä palvelutuotantoa ja tiimejä, on niillä myös selkeät omat roolit. Sivistys- ja tekniset palvelut ovat toiminnallisten asiakaspalvelujen tuottajia ja hallinto johtaa yleistä ja elinkeinojen kehittämistyötä sekä organisoi operatiivisella tasolla kuntademokratiaa ja koko organisaation hallintoa sekä tuottaa niihin liittyviä palveluja. 6

8 KUNNANJOHTAJA VASTUUALUEET HALLINTOPALVELUT SIVISTYSPALVELUT TEKNISET PALVELUT Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Talouskehityksen pääpiirteitä Maailmantalouden ennakoidaan kasvavan reilun 3 prosentin vauhtia eli vain hieman nopeammin kuin. Maailmankaupan kasvu pysyy viime vuosina nähtyyn tapaan hitaana suhteessa BKT:hen. Yhdysvaltain ja Kiinan kasvu jatkuu vahvana ja ylläpitää maailmantalouden kohenemista. Öljyn hinnan hienoinen nousu tukee Venäjän talouden vähittäistä elpymistä. Poliittinen epävarmuus on kasvanut myös Euroopan ulkopuolella. Yhdysvaltain presidentinvaalien tulos lisää todennäköisyyttä, että protektionismi kasvaa ja maailmankaupan kasvu hidastuu keskipitkällä aikavälillä. Odottamattomat käänteet Yhdysvaltojen finanssipolitiikan suunnassa voivat näkyä nopeasti valuutta- ja valtionlainamarkkinoilla. Ison-Britannian brexitpäätös näkyy kasvunäkymien heikkenemisenä sekä Isossa- Britanniassa että muissa Euroopan unionin maissa. Arvioihin brexitin vaikutuksista sisältyy kuitenkin vielä paljon epävarmuutta varsinkin keskipitkällä aikavälillä. Jos irtautumisneuvottelut pitkittyvät ja osoittautuvat odotettua vaikeammiksi, vaikutukset EUmaiden kauppaan, investointeihin ja yritysten luottamusilma piiriin voivat olla odotettua haitallisempia. Euroalueen kasvua voivat vaimentaa myös alueen sisäiset ongelmat, varsinkin jos pankkisektorin vaikeudet kärjistyisivät. Kotimaan talous Suomen talous on palannut kasvu-uralle. Vuoden aikana kasvu on vahvistunut erityisesti yksityisen kulutuksen ja investointien kohenemisen myötä. Vuosina kasvu jatkuu kotimaisen kysynnän vetämänä, mutta jää aiempiin noususuhdanteisiin nähden vaimeaksi, runsaaseen prosenttiin vuosittain. Riskit painottuvat perusuraa hitaamman kasvun suuntaan. Kilpailukykysopimus hidastaa keskiansioiden ja yksikkötyökustannusten kasvua vuonna Tämä vauhdittaa investointien, viennin ja BKT:n kasvua. Toisaalta kansainvälisen talouden näkymät ovat kesän tilanteeseen verrattuna heikommat ja Suomen vientikysyntä jää pienemmäksi. Parantuvan kilpailukyvyn ansiosta Suomen vienti kuitenkin kääntyy kasvuun ja tukee BKT:n suotuisaa kehitystä ennustejakson loppua kohden. Yksityinen kulutus on merkittävin kasvua tukeva tekijä varsinkin ennustejakson alkupuolella. Kotitalouksien reaalisten käytettävissä olevien tulojen kasvua tukevat työllisyystilanteen vähittäinen paraneminen sekä hidas inflaatio. Käytettävissä olevien tulojen kasvu hidastuu vuonna 2017 vain hieman, sillä työn verotus kevenee. Investoinnit ovat lisääntyneet vuodesta 2015 alkaen selvästi aiemmin arvioitua nopeammin. Rakennusinvestointien erittäin ripeän kehityksen ohella myös tuotannollisissa investoinneissa on nähty käänne kasvuun, mikä on myönteistä myös tulevaisuuden tuotantopotentiaalin kannalta. Käänteestä huolimatta tuotannolliset investoinnit ovat tasoltaan vaatimattomat. Suomen tehdasteollisuuden hyvin pitkään heikkona jatkunut tilanne on kääntymässä parempaan suuntaan. Teollisuustuotanto on vuoden aikana kasvanut edellisvuotisesta ensimmäisen kerran neljään vuoteen. 7

9 Kuluttajahintojen nousu on jäämässä ennustejaksolla hyvin vaimeaksi huolimatta öljyn hinnan asteittaisesta kohoamisesta. Inflaatio kiihtyy vasta ennustejakson lopussa 1 prosenttiin. Kilpailukykysopimuksella on vaikutuksensa hintakehityksen hitauteen, sillä työvoimakustannusten hyvin vaimea kehitys näkyy osittain lopputuotteiden hinnoissa. Työllisyys on niin ikään kääntynyt kasvuun, jonka arvioidaan jatkuvan ennustevuosina bruttokansantuotteen kehitykseen nähden varsin voimakkaana. Uusia työpaikkoja syntyy enemmän kuin pelkästään työllisyyden kasvun perusteella näyttää, sillä työikäisen väestön määrän supistuminen jatkuu. Työllisyyden lisääntymistä tukevat kilpailukykysopimuksen myötä vahvistuva työn kysyntä ja kasvun painottuminen kotimaiseen kysyntään, erityisesti työvoimavaltaisiin palvelualoihin sekä rakentamiseen. Toisaalta työmarkkinoilla huolta aiheuttavat ilmeiset kohtaanto-ongelmat ja valtava pitkäaikaistyöttömien joukko. Pitkäaikaistyöttömyyden suuri määrä alkaa jatkossa myös jarruttaa talouden elpymistä. Lähteet: Suomen Pankki: Talouden näkymät 2018 (13.12.) Kunnallistalous Kuntasektorin menot kasvoivat maltillisesti koko maassa, keskimäärin 1,3 prosenttiyksikköä. Vuoden tilikauden tulos parani ennakkoarvion mukaan lähes puoli miljardia euroa. Tilikauden tulos oli kuitenkin negatiivinen 111 kunnassa, yhteensä 0,2 miljardia euroa. Kaikkiaan kuntia on Manner-Suomessa tällä hetkellä 295. Kuntien alijäämä säilyy ennustevuosina 2019 lähes ennallaan noin 0,6 prosentissa. Kuntien menojen kasvu on hidastunut kahtena viime vuotena, ja kasvun arvioidaan jatkuvan hitaana. Kuntataloutta tukevat kilpailukykysopimuksen mukaiset lomarahojen leikkaukset ja työajan pidennys, mutta sopimukseen liitetyt veronalennukset vähentävät kuntien verotuloja. Valtio huomioi vaikutukset valtionosuuksissa, joten kilpailukykysopimuksen vaikutus kuntatalouteen on jokseenkin neutraali. Kuntien kannalta merkittävä muutos on ennustejakson lopussa käynnistyvä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, joka siirtää nämä palvelut pois kunnilta ja leikkaa kuntien veroastetta 12,3 prosenttiyksikköä. Kuntien sosiaali- ja terveysalan investointeja on rajoitettu lailla jo kesästä lähtien, ja uudistuksen jälkeen kuntaveron korotukset aiotaan väliaikaisesti rajata 0,5 prosenttiyksikköön vuodessa. Kuntatalouden parantumisen taustalla löytyy maltillinen menokehitys, joka johtuu muun muassa kuntien ja kuntayhtymien henkilöstökulujen sopeuttamisesta, sekä vähäisestä kustannustason kasvusta kuntapalveluissa. Lähteet: Kuntaliitto Kainuun talousalueen kehitys Kainuun väkiluku oli yhteensä Väestön väheneminen jatkui edelleen. Väestöennusteet ovat Kainuun osalta laskevia ja väestörakenteessa aktiiviväestön osuus pienenee. Vuosi päättyi työllisyyden suhteen hyvissä merkeissä. Työttömyys on laskenut yhdenjaksoisesti puolitoista vuotta ja joulukuun lopussa ero edellisen vuoden vastaavaan aikaan Kainuussa oli lähes tuhat työtöntä vähemmän. Kainuussa oli vuoden lopussa työtöntä työnhakijaa. Työttömyyden lasku on pysynyt nopeana ja jopa nopeutunut loppuvuoden aikana. Nyt työttömiä työnhakijoita Kainuussa oli 979 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömien osuus työvoimasta oli 15,2 %. Nopea työttömyyden lasku näkyi vihdoin myös pitkäaikaistyöttömyydessä, joka väheni hieman vuoden takaisesta jo kolmantena perättäisenä kuukautena. Työttö- 8

10 myysaste oli vuonna Hyrynsalmella keskimäärin 17,7 % (Kainuun ELY -keskus, Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu ). Hyrynsalmen kunnan toiminnan ja talouden kehitys Hyrynsalmi edustaa Pohjois-Suomessa ja Kainuun maakunnassa tyypillistä harvaan asutun (alle 2 as/km²) maaseudun pientä kuntaa, jossa korkeasta kuolleisuudesta ja poismuutosta johtuva väestön väheneminen on ollut henkilöä vuodessa luvun lopulta lähtien. Vuoden lopussa hyrynsalmelaisia oli 2409, joista 31,3 % on yli 65-vuotiaita ja 41 % eläkeläisiä. Miesten enemmyys on selvä työikäisissä (johtuu naisten herkemmästä muuttoaktiivisuudesta) ja naisten yli 65-vuotiaissa (johtuu naisten korkeammasta keski-iästä). Alle 14-vuotiaiden osuus oli vain noin 10 %. Tällaisen kunnan palvelujen, ja erityisesti elinkeinojen kehittäminen on haasteellista. Hyrynsalmella kunnan toimintakulut kasvoivat vuonna noin 1,6 %, henkilöstökuluissa saavutettiin kuitenkin vähennystä 5,7 % vuoteen 2015 verrattuna. Positiivista on, että toimintakate parani euroa edellisestä vuodesta. Väestökehitykseltään taantuva ja ikärakenteeltaan vanheneva sekä harvaanasuttu kunta on kehittymisympäristönä ja palvelujen tuottajana erittäin suurten haasteiden edessä. Kunnan taloudellinen liikkumavara pienenee ja oma kehittymispotentiaali vähenee yhä suurenevan osan kunnan resursseista kuluessa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tilanteen korjaamiseksi ja tervehdyttämiseksi on vuosittain ollut syytä ottaa käyttöön uusia keinoja kustannusten pienentämiseksi, kaikkien lakisääteisten palvelujen turvaamisessa ja elinkeinojen kehittämisresurssien turvaamisessa. Näissä olosuhteissa uuden kehittäminen on erityisen ongelmallista, koska alueiden välinen ja sisäinen kilpailu kaikista resursseista lisääntyy koko ajan Olennaiset muutokset Hyrynsalmen kunnan toiminnassa ja taloudessa Vuosina 2014 ja 2015 kunnan talous on ollut ylijäämäinen, jolla on ollut erittäin tervehdyttävä vaikutus kumulatiivisen alijäämän vähenemiseen. Hyrynsalmen kunnan talous oli vuonna peruskunnan osalta hieman (0,126 milj. ) negatiivinen. Vuonna ei nostettu pitkäaikaista lainaa. Samaan aikaan pitkäaikainen lainakanta supistui eurolla. Toimintaympäristöstä nouseviin haasteisiin on vastattu Hyrynsalmella edelleen yhtenäistämällä organisaatiota ja puuttumalla ei lakisääteisten palvelujen priorisointiin ja tasoon sekä velkaantumiseen Hyrynsalmen kunnan henkilöstö Henkilöstön määrä ja rakenne Hyrynsalmen kunnan palveluksessa oli yhteensä 88 henkilöä, joista vakinaisessa työsuhteessa oli 66 (1 sivutoiminen, 4 osa-aikaista) ja määräaikaisia 22 (sijaisuuksia 9 henkilöä). Seuraavat taulukot ja kuvat osoittavat henkilöstön ikääntymisen sekä varsin pitkään kunnassa jatkuneet työsuhteet. Henkilöstö Muutos Toistaiseksi voimassa oleva Määräaikainen Palkkatuettu työ 1-1 Yhteensä

11 Päätoimisuus Henkilöstö Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Kokoaikatyö (vak.) Osa-aikatyö (vak.) Sivutoimi (vak.) 1 1 Kokoaikatyö (määräaikainen) Osa-aikatyö (määräaikainen) 2 2 Sivutoimi (määräaikainen) 1 1 Yht Yht. Ikärakenne Vakinaisen henkilöstön ikärakenne Miehet Naiset Henkilöstö (vakinaiset) on naisvaltainen ja keski-ikä on naisilla 52,9 vuotta ja miehillä 52,4 vuotta. Vakinaisista henkilöistä naisia oli 49 ja miehiä 17. Eläkkeelle siirtyminen Vuoden aikana on siirtynyt 3 henkilöä vanhuuseläkkeelle ja yksi henkilö on ollut kuntoutustuella. Eläkemuoto Kuntoutustuki Osa-aikaeläke Työkyvyttömyyseläke 1 Vanhuuseläke Yksilöllinen varhaiseläke Yhteensä Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen kesto Kunnassa työskentelee suhteellisen kokenut henkilöstö, jonka seuraava asetelma ja kuva osoittavat. 10

12 Palvelussuhteen kesto Vakinaiset henkilöt Alle 2v 2-4v 5-9v 10-14v 15-19v 20-24v 25-29v Yli 30v Työaika ja työpanos Seuraava taulukko ja kuva (henkilöstön poissaolotyöpäivät v. ) kuvaavat hyvin ikääntyvän työyhteisön tilannetta, jossa yksittäiset pitkät sairaslomat ja pitkät vuosilomat vaikuttavat poissaolopäiviin ja työhön osallistumiseen. Sairauspoissaoloja oli 8,39 päivää/henkilö/vuosi. Palkalliset ja palkattomat poissaolot Poissaolot Hallinto- ja sivistyspalvelut Tekniset palvelut Työpäivät yhteensä Työtapaturma/ammattitauti Koulutus Muut poissaolot (palkalliset) Perhevapaat Muut poissaolot (palkattomat) Sairausloma Vuosilomat ja säästövapaat Yhteensä Muut poissaolot (palkattomat) sisältää määräaikaisen kuntoutustuen, yksityisasian (palkattomat), toisen viran hoito jäsenyhteisön ulkopuolella ja samassa jäsenyhteisössä sekä vuorotteluvapaan. 11

13 Muut poissaolot (palkalliset) sisältää julkisen tehtävän, kuntoutuksen (palkallinen), palkallisen merkkipäivän, palveluaikavapaan, virkamatkan (palkallinen), virkavapaan (palkallinen) sekä ylityövapaan. Perhevapaat sisältää hoitovapaan, isyysvapaan, tilapäisen hoitovapaan, vanhempainvapaan sekä äitiysvapaan. Osaamisen kehittäminen ja johtaminen Johtoryhmätyöskentelyn kautta on edistetty ja kirkastettu strategista näkemystä ja uuden oppimista kuntaorganisaatiossa. Opiskelua on kannustettu, koska oppimista tukeva organisaatio mahdollistaa muutoksen. Tehokas tuloksellinen toiminta edellyttää (ainakin esimiehiltä) seuraavia asioita: yhteistä näkemystä tulevaisuudesta yhteistä visiota tehokasta tiimitoimintaa (johon on tarjottu myös koulutusta) henkilökohtaista pätevyyttä ja motivaatiota sekä ymmärtämystä kunnan palveluprosesseista ja perustehtävästä. keskustelevaa ja aktiivista johtamisasennetta ja muutoskykyä Terveydellinen toimintakyky ja hyvinvointi Sairaudesta johtuvat poissaolot indikoivat hyvin toimintakykyä. Vuoden aikana kertyi sairaudesta ja tapaturmista aiheutuvia poissaolopäiviä yhteensä 738 päivää, mikä on 223 päivää vähemmän kuin edellisvuonna. Sairauspäiviä oli vuoden aikana keskimäärin 8,4 päivää/työntekijä. Vuonna 2015 tehty laaja henkilöstökysely osoitti, että kuntatyöhön on motivoiduttu hyvin, työssä viihdytään ja johtaminen ja jaksaminen on keskimäärin hyvällä tasolla. Palkkaus ja henkilöstökustannukset Palkkausjärjestelmän kehittäminen kannustavaan ja työn vaativuuden arviointia (TVA) hyödyntävään suuntaan on suuri haaste, jonka kehittämistyö aloitettiin vuoden 2012 aikana. Henkilöstöasioissa ei ole ollut suurempia ongelmia, vaikka resurssit henkilöstöhallinnon hoitamiseen ovat pienet. Henkilöstökulut laskivat 5,6 % vuoden 2015 tilinpäätökseen nähden. Liitteenä on henkilöstökuluja osoittava taulukko (liitetieto 43 luvussa 4.5) Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kunnan riskit voidaan jaotella seuraavasti: omaisuuden riskit; henkilöriskit (oma henkilökunta ja ulkopuoliset); toiminnanriskit (vastuut ja erilaiset lisäkustannusriskit). Kaikkia edellä mainittuja riskejä pyritään hallitsemaan ja minimoimaan erilaisilla vakuutuksilla. Yleisesti voidaan todeta, että riskienhallinta on ajan tasalla, kun vakuutukset ovat kunnossa ja erilaiset valmius- ja pelastussuunnitelmat ovat ajan tasalla ja avainhenkilöt ovat kyvykkäitä soveltamaan niitä. Tältä osin asiat ovat Hyrynsalmen kunnassa tyydyttävässä kunnossa. Vuonna merkittäväksi kunnan riskiksi osoittautuivat rakennusten sisäilmaongelmat. Sisäilmariskejä voidaan ennaltaehkäistä ajantasaisella rakennusten kunnossapidolla sekä aktiivisella seurannalla. Rakennuksen arvo säilyy, kun kunnossapito ja mahdolliset sisäympäristöongelmat hallitaan hyvin ja korjaukset kohdennetaan oikein. Kunnan keskeisten viranhaltijoiden vaihtuvuus aiheuttaa huomattavan operatiivisen riskin. 12

14 Käytännössä pienen maaseutumaisen kunnan kehittäminen on strategiatyötä, joka sisältää myös riskinottoa. Riskejä on pyritty hallitsemaan hanketoiminnalla siten, että kehittämis- ja investointitarpeisiin on haettu ulkopuolisia resursseja. Strategisia riskivalintoja on tehty seuraavilla lohkoilla: Palvelujen kehittämisessä ja mitoittamisessa: lakisääteisten tehtävien tehokas tuottaminen ja ei lakisääteisten palvelujen karsinta, rationalisointi ja uudistaminen ovat olleet jatkuvia tehtäviä viimeisten neljän vuoden aikana. Infrastruktuurin ylläpidossa ja hoidossa: ylimääräisestä kiinteistömassasta on pyritty luopumaan (erityisesti Ahmahaka), mutta edelleen sitä on runsaasti vajaakäytössä. Talouden hallinnassa: velkataakka ei ole lisätty, mutta sen hoito vie silti paljon resursseja; ja velkaantuminen tulee pitää erityisen hyvin kurissa myös jatkossa, koko konsernin osalta. Yhteistyön organisoinnissa: pienen kunnan rooli yhteistyössä on usein vain maksajan tai mukautujan rooli, joten yhteistyölohkojen ja yhteistyötahojen strateginen valinta on tärkeä. Tässä on onnistuttu seuraavilla sektoreilla: sivistyspalveluissa, elinkeinopolitiikassa sekä työllisyyden hoidossa. Päätöksen toimeenpanossa: kunnanhallituksen ja valtuuston päätöksiä on osittain toimeenpantu huolimatta niistä tehdyistä useista hallintovalituksista (valitukset tehty kolmen henkilön toimesta joista yksi henkilö on vireille panijana 3/5 osassa käsittelyssä edelleen olevista valituksista). Hallinto-oikeuden käsittelyajat ovat viime aikoina olleet 1-2 vuotta ja korkeimman hallinto-oikeuden keskimääräinen käsittelyaika on tarkasteluhetkellä 1,3 vuotta. Kunnanhallitus on velvoittanut, että mikäli päätös on toimeenpantavissa kuntalain mukaisesti, eikä hallinto-oikeus ole asettanut toimeenpanokieltoa, on asia asetettava toimeenpantavaksi. Hyrynsalmen kunta on laatinut vuonna 2015 riskiarvioinnin, joka on käsitelty kunnanhallituksessa. Merkittävimmiksi riskeiksi nousi juuri hallintovalituksista aiheutuvat sopimus- ja taloudelliset riskit. Kuntaorganisaatiossa voidaan parantaa riskien hallintaa toiminnan laatua kehittämällä. Tämä voidaan tehdä lähinnä kahdella tavalla. Ensimmäinen tapa on parantaa palveluja kuntalaisille, eli palvelutuotteita, ja niiden laatua. Toinen tapa on tehostaa palveluntuotantoprosesseja kuntaorganisaation sisällä. Tuotannonprosessin tehostaminen tarkoittaa sekä hallinnollisten prosessien keventämistä että niiden täytäntöönpanon keventämistä. Hallinnollisia prosesseja voidaan keventää vähentämällä hallinnollisia käsittelyjä ja tekemällä prosessissa asiat kerralla oikein. Huonosti valmisteltuja asioita käsitellään lähes aina aikaa vievästi ja moneen kertaan eri päätöksentekofoorumeilla. Erilaiset laadunarviointi- ja kehittämismenetelmät soveltuvat myös kuntaorganisaation riskinhallintaan (esim. ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA tai ennakkovaikutusten arviointi EVA) ja niitä tulee soveltaa erityisesti kehitettäessä kunnan suunnittelua, asioiden valmistelua ja toiminnan laatua sekä tuloksellisuutta Ympäristötekijät Ympäristö on Hyrynsalmen vahvuus ja vetovoimatekijä, jonka vuoksi siitä pidetään hyvää huolta. Seuraavat seikat olivat kunnan toiminnassa toimintakertomusvuonna (ja myös jatkossa) huomionarvoisia: Ahvenlamminkankaan kaatopaikka suljettiin v ympäristöluvan mukaisesti ja se on ollut sen jälkeen kunnan velvoitetarkkailussa. Kuhmo Oy:n entisen saha-alueen maaperässä tiedetään olevan jäämiä entisistä puunkyllästeaineista. Saha-alueella, Suomen valtion omistamalla maa-alueella on vielä puhdistamatonta aluetta. Selvitystyö Kainuun pilaantuneista maa-alueista ja niiden kunnostustarpeesta tehtiin vuosina Myös Hyrynsalmen kunta oli tässä ns. PIMA-hankkeessa 13

15 mukana. Hankkeen tavoitteena oli selvittää pilaantuneiden maaperä- ja pohjavesikohteiden tilanne. Tässä hankkeessa kartoitettiin myös kunnostustarpeessa olevat kohteet, jotka on asetettu kunnostustarpeen osalta tärkeysjärjestykseen riskiluokittain. Kohteille on myös tehty ohjeellinen puhdistamisaikataulu, jonka mukaan kohteita kunnostetaan. Jätehuolto, jätteiden lajittelu ja kierrätys toimivat ja kehittyvät koko ajan parempaan suuntaan. Jätevedenpuhdistamo toimii moitteettomasti ja vastaanottaa myös kasvavan Ukkohallan matkailukeskuksen jätevedet. Ilmanlaatu Hyrynsalmella on hyvä. 1.2 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan tulee siis toteutua kunnan johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Lisäksi kaikki ne toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kunnan varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat omalta osaltaan sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Seuraavat seikat voidaan sisäisen valvonnan osalta nostaa esiin: 1. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen on sujunut pääsääntöisesti hyvin. 2. Hallituksen talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden noudattaminen säästötilanteessa on ehdoton sääntö, jota on myös noudatettu hyvin. Näihin asioihin on kiinnitetty huomiota johtoryhmässä ja laajennetun johtoryhmän työnohjausluontoisissa keskusteluissa. 3. Riskienhallinnasta vastaavat kunnanjohtaja, osastopäälliköt ja esimiehet. Toimintaan, investointeihin ja rahoitukseen liittyvät riskit ovat kohtuullisen hyvin tiedossa; ja usein pääsääntöisesti suoraan kunnan vastuulla. Tarveharkintaa on tehty kriittisesti, erityisesti investointien osalta. Vahinkoriskejä on rajattu vakuuttamalla lähes kaikki mahdollinen. Vahinkojen sattuessa on pyritty löytämään neuvottelujen kautta kunnan kannalta kokonaisedullisin ratkaisu. Riskit on kartoitettu ja riskikartoitus käsitelty kunnanhallituksessa vuonna Varsinainen laaja alueellinen riskikartoitus kunnassa on tehty valmius- ja turvallisuussuunnittelujen (turvallisuussuunnitelman tarkistaminen on tehty Kainuun maakunta -kuntayhtymän hankkeena) yhteydessä. Muita toiminnan riskejä arvioidaan itse (ja tarvittaessa asiantuntijoiden avulla) aina tarpeen vaatiessa ja erityisesti uusien hankkeiden, investointien ja palveluprosessien suunnittelun ja uudistamisten yhteydessä. 5. Omaisuuden hankinnassa ja myynnissä sekä kilpailuttamisessa on pyritty tapauskohtaiseen optimointiin ja vaihtoehtoisten keinojen, kuten vuokrauksen, käyttöön. Erityisesti kilpailuttamisessa on vielä kehittämistarvetta. Myös sopimuksiin liittyvää sisäistä valvontaa on syytä edelleen kehittää, vaikka tällä hetkellä asian suhteen ei ole akuutteja ongelmia. Sisäistä valvontaa kehitetään voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella siten, että riskienhallinta on syystemaattista ja koordinoitua. 14

16 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikauden tulos oli 0,129 milj. euroa alijäämäinen. TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 3 3 Muut rahoitustuotot 8 10 Korkokulut Muut rahoituskulut -3-3 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä (-alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 10,8 10,8 Vuosikate/Poistot, % 62,4 128,8 Vuosikate, / asukas Asukasmäärä Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. 15

17 1.3.2 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma osoittaa kassanhallinnan haasteet. Toiminnan rahoitus ja sen tunnusluvut ovat hyvät ja vuosikate on positiivinen (ks. seuraava taulukko): RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät -25 Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin 8 23 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 25 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 100 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat , Rahavarat 1.1., RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirta 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 171,6 415,5 Pääomamenojen tulorahoitus, % 42,9 79,2 Lainanhoitokate 0,5 0,9 Kassan riittävyys, pv 4 20 Asukasmäärä Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kassan riittävyys, pv, ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. 16

18 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset Rahoitusasemassa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia (ks. seuraava taulukko). Huomionarvoista on, että vieraan pääoman osuus ei ole kasvanut ja peruskunnan lainamäärä on edelleen suhteellisen pieni. Hyrynsalmen kunnalla on lainaa 1999 euroa/asukas. Lainamäärä on vähentynyt vuodesta 2015 noin 525 t, ja lyhytaikainen laina 279 t. Konsernitasolla lainamäärä on 3808 euroa/asukas, joka myös on suhteellisen pieni. Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA 2015 VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Muut pitkävaikutteiset menot Ed. tilik. alijäämä Aineelliset hyödykkeet Tilikauden yli-/alijäämä Maa- ja vesialueet Rakennukset POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Kiinteät rakenteet ja laitteet VARAUKSET Koneet ja kalusto Poistoero Muut aineelliset hyödykkeet 9 9 Ennakkomaksut ja kesken PAKOLLISET VARAUKSET eräiset hankinnat TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 15 9 Sijoitukset Lahjoitusrahastojen pääomat 15 9 Osakkeet ja osuudet VIERAS PÄÄOMA TOIMEKSIANTOJEN VARAT 15 9 Pitkäaikainen Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 15 9 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Saamiset Ostovelat Pitkäaikaiset saamiset Muut velat Lainasaamiset Siirtovelat Lyhytaikaiset saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Myyntisaamiset Lainasaamiset 31 0 Muut saamiset Siirtosaamiset TASEEN TUNNUSLUVUT: Rahat ja pankkisaamiset Omavaraisuusaste, % 61,5 60,0 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 30,8 33,3 VASTAAVAA YHTEENSÄ Kertynyt alijäämä, Kertynyt alijäämä, /asukas Lainakanta , Lainakanta , /asukas Asukasmäärä Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. 50 %:n ja sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee suurta velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus -luku kertoo kuinka monta prosenttia kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisin maksuun. 17

19 1.5 Kokonaistulot ja -menot Hyrynsalmen kunnan kokonaistulot ja -menot on esitetty seuraavassa taulukossa, joka osoittaa mistä rahat ovat tulleet ja mihin ne on käytetty (ks. seuraava taulukko). Kunnan kokonaistulot ja -menot TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot Valtionosuudet Korkokulut -28 Korkotuotot 3 Muut rahoituskulut -3 Muut rahoitustuotot 8 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pysyvien vastaavien Pakollisten varausten muutos hyödykkeiden luovutusvoitot Pakollisten varausten lis.(+), väh. (-) - Pysyvien vastaavien Investoinnit hyödykkeiden luovutustappiot Rahoitusosuudet investointimenoihin 8 Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden Investointimenot -183 luovutustulot 25 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys -526 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 100 Lyhytaikaisten lainojen vähennys -179 Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä Kokonaistulot Muut maksuvalmiuden muutokset 463 Kokonaismenot Kassavarojen muutos -942 Nettomenot Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. Kokonaistulo ja -meno -käsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. 1.6 Kuntakonsernin toiminta ja talous Kuntalain 68 :ssä on säädetty konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudesta ja sisällöstä sekä niihin liittyvistä poikkeuksista. Konsernitilinpäätöksen sisältöä on aiemmasta laajennettu käsittämään konsernitaseen lisäksi konsernituloslaskelman ja konsernin rahoituslaskelman ja niiden liitetiedot. Tavoitteena on, että konsernitilinpäätös antaa pelkkää konsernitasetta laajemman kuvan kuntakokonaisuuden taloudellisesta asemasta ja tilikauden tuloksesta (ks. myös luvut ). Kunnan ja kuntayhtymän, joka kuntalain tarkoittamalla tavalla muodostaa tytäryhteisöineen kuntakonsernin, tulee laatia konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuus ratkaistaan sen perusteella, vallitseeko kunnan ja jonkun toisen yhteisön välillä konsernisuhde. Konsernisuhde perustuu kirjanpitolain tarkoittamaan määräysvaltaan toisessa yhteisössä. Konsernisuhde voi syntyä äänivallan enemmistön tai muun tosiasiallisen määräysvallan perusteella. Konsernitilinpäätöksen laadintavelvollisuus koskee mainitulla perusteella jokaista kuntaa ja kun- 18

20 tayhtymää, jolla on yksi tai useampia tytäryhteisöjä. Kunnan on laadittava täydellinen konsernitilinpäätös, jos sen tytäryhteisöjen liikevaihto tai sitä vastaava tuotto yhteensä ylittää euroa tai jos sen tytäryhteisöjen osuus konsernitaseesta on yli kolmasosan. Hyrynsalmen kunnan siis tulee lain mukaan laatia konsernitilinpäätös. Täydellinen konsernitilinpäätös kuvaa kuntakonsernin toiminnan tulosta ja taloudellista asemaa siten kuin konserniyhteisöt olisivat yksi kirjanpitovelvollinen. Konserniyhteisöllä tarkoitetaan kirjanpitolain mukaisesti kuntaa emoyhteisönä ja sen tytäryhteisöjä. Konsernitilinpäätökseen yhdistellään myös kuntayhtymät, joissa kunta tai kuntayhtymä on jäsenenä Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Seuraava taulukko sisältää tilanteessa Hyrynsalmen kuntakonserniin sisältyvät yhteisöt. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Yhdistelty konsernitilinpäätökseen Tytäryhteisöt Yhdistelty (kpl) Omistusosuus Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 3 As Oy Kiviöntaito 100 % Kt Oy Ahmahaka 100 % Kt Oy Hyrynsalmen Virastotalo 100 % Muut yhtiöt 1 Vesi-Mega Oy 100 % Kuntayhtymät 3 Kainuun Jätehuollon Ky 3,98 % Kainuun Liitto 3,72 % Kainuun Sote ky 3,99 % Yhteensä 7 kpl Kunnan kannalta keskeisimmät ja suurimmat tytäryhteisöt ovat Kainuun Sote kuntayhtymä, vesi- ja lämpöyhtiö Vesi-Mega Oy ja Kiinteistö Oy Ahmahaka. Pienet muut yhtiöt ja suhteellisen pienet osuudet kuntayhtymissä ovat konsernin kannalta vähemmän merkityksellisiä. Yleisesti voidaan todeta, että konserni on suhteellisen hyvässä toiminnallisessa taloudellisessa kunnossa lukuun ottamatta Kiinteistö Oy Ahmahakaa, jonka osalta on tehty onnistuneita erityistoimenpiteitä. 19

21 Erityismainintana on nostettava esille kunnan hallinnassa olevista tytäryhteisöistä Kiinteistö Oy Ahmahaka, joka ajautui edellisen valtuustokauden alkaessa taloudellisiin vaikeuksiin tyhjillään olevien vuokra-asuntojen takia. Yhtiö ei ole vieläkään päässyt tasapainoon, vaikka tilanne on selvästi parantunut. Toimintaa on kehitetty peruskunnan tuella (osa kehityspäällikön työpanoksesta) siten, että tilanne on saatu huomattavasti terveemmälle pohjalle viime vuosien aikana. Muilla yhtiöillä ei ole suurempia ongelmia toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen suhteen, kuten jatkossa esitetyt lyhyet kuvaukset osoittavat. Kiinteistö Oy Ahmahaka Yhtiön tehtävänä on ollut vuokrata omistamiaan vuokra-asuntoa ja kehittää asumispalveluja Hyrynsalmen kunnan alueella. Strategisena tavoitteena vuodelle on ollut tervehdyttää yhtiön taloudellista tilannetta. Tärkeimpänä tervehdyttämistoimenpiteenä on asuntojen myynti. Yhtiön taloudellinen tilanne parani tilikauden aikana, kuitenkin yhtiön maksuvalmius myös hieman parani. Toiminnallisena tavoitteena vuodelle on ollut tehokas vuokraustoiminta yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa, jossa on onnistuttu heikohkosti tilikauden aikana. Tyhjiä asuntoja oli 51 kpl. Sosiaalista isännöintiä on hoitanut asuntosihteeri Anja Heikkinen. Toimenpiteet vuonna : Vuokria korotettiin vastaamaan pääoma- ja hoitomaksuja 2 %:lla. Yhtiön toimitusjohtajana toimi kehityspäällikkö Pekka Oikarinen, sosiaali-isännöitsijänä asuntosihteeri Anja Heikkinen ja teknisenä isännöitsijänä rakennustarkastaja Niina Kinnunen. Yhtiön taloutta tervehdytettiin talouden tervehdyttämisohjelman mukaisilla toimenpiteillä ja purkamalla yksi Moisiovaaran rivitalo ja yksi Veteraanitalo (yhteensä 10 huoneistoa), sekä myymällä kaksi Asunto Oy Hyrynsalmen Linnalan huoneistoa. Kiinteistöihin tehtiin lähinnä elinkaarta jatkavia korjaustoimenpiteitä. Resurssit: Yhtiön henkilöstöresurssina oli toimitusjohtaja (60 %), toimistosihteeri, 2 osa-aikaista siivoojaa ja oman toimensa ohella sosiaali-isännöitsijä ja tekninen isännöitsijä. Kiinteistön huoltopalvelut ostettiin Hyrynsalmen kunnalta. Tunnusluvut tilinpäätös : Liikevaihto ,70 Voitto ,42 Rahat ja pankkisaamiset ,14 Pitkäaikainen vieraspääoma ,76 Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Virastotalo Yhtiön tehtävänä on ollut pitää yhtiön omistamat tilat (3 722 m²) tehokkaassa käytössä ja pitää yhtiön taloudellinen tila terveenä. Yhtiön omistajana Hyrynsalmen kunta on pyrkinyt keskittämään Hyrynsalmen kunnan ja Kainuun maakunta -kuntayhtymän ja Kelan tarvitsemat toimisto- ja kokoustilat Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Virastotaloon. Hyrynsalmen kunta omistaa Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Virastotalon koko osakekannan. Yhtiön strategisena tavoitteena on ollut pitää arvokas kiinteistö hyvässä teknises- 20

22 sä kunnossa ja talous hyvässä kunnossa, jotta se säilyttää vetovoimansa, arvonsa ja arvokkuutensa osana Hyrynsalmen kunnan keskustaajamaa. Yhtiön toimitusjohtajana toimi tilikauden aikana kehityspäällikkö Pekka Oikarinen oman toimensa ohella. Yhtiön palveluksessa tilikauden aikana oli kiinteistönhoitaja. Siivouspalvelut ostettiin ostopalveluina. Tunnusluvut tilinpäätös : Liikevaihto ,53 Voitto ,76 Rahat ja pankkisaamiset ,38 Pitkäaikainen vieraspääoma ,00 As Oy Kiviöntaito Yhtiön tehtävänä on ollut vuokrata omistamiaan 4 huoneistoa, yhteensä 253 m². Yhtiön strategisena tavoitteena on ollut pitää taloyhtiö hyvässä teknisessä kunnossa ja yhtenä kunnan parhaana vuokrataloyhtiönä. Toiminnallisena tavoitteena on ollut pitää yhtiön talous hyvässä kunnossa. Vuoden aikana kiinteistöön ei tehty korjauksia. Tunnusluvut tilinpäätös : Liikevaihto ,00 Tappio 5 697,52 Rahat ja pankkisaamiset ,76 Pitkäaikainen vieraspääoma 0,00 Vesi-Mega Oy Tilikausi oli Vesi-Mega Oy:n neljästoista toimintavuosi vesi- ja lämpölaitoksena yhtiöittämistoimenpiteiden jälkeen. Kuluva vuosi oli lämpötiloiltaan tavanomainen, mihin nykyisin on totuttu. Kaukolämmön myynti oli ( MWh) 586 MWh suurempi kuin edellisenä vuonna ( MWh). Lämmönmyyntiin kasvuun vaikutti myös maahanmuuttajien oleskelu Hyrynsalmella. Kirkonkylän kaava-alueella kaukolämpöasiakkaita oli vuoden lopussa 169 ja Ukkohallassa kuusi. Vuoden aikana kaukolämpöverkostosta löytyi vuoto Metsäherrantie varresta, vuoto ei ollut mitenkään merkittävä. Vuoden aikana pohjavesipinnat kääntyivät laskuun, mikä oli havaittavissa puhdistamolle tulevan jätevesimäärän laskuna. Vuonna puhdistamolle tullut virtaama oli noin m³ pienempi kuin vuonna Jäteveden puhdistamo toimi sille annettujen lupaehtojen mukaisesti. Uusi puhdistamon jätevesien johtamislupa hakemus on edelleen käsittelyssä AVI:ssa. Toimintavuoden aikana talousveden laatu ja toimitusvarmuus pystyttiin turvaamaan niin määrän kuin laadun suhteen. Laskuttamattoman veden määrä oli noin m³. Kirkonkylän jakelualueella runkoverkostossa ei esiintynyt varsinaisia vuotoja. Kesän alussa löydettiin Vonkan leirintäalueelta palopostivuoto, joka selittää laskuttamattoman veden suuren määrän. Hyrynsalmen ja Suomusalmen rajalla aloitetulle tuulivoima työmaalle haettiin kesän ja syksyn aikaan betonointiin tarvittavaa vettä m³. 21

23 Taksat Taksoihin tehtiin seuraavat korotukset: Kaukolämmön hintaa korotettiin 2,00 /MWh Pientalojen talousveden ja jäteveden perusmaksua korotettiin yhteensä 44,87 / vuodessa. Vesimaksua korotettiin 0,12 /m³, jätevesimaksua korotettiin 0,06 /m³. Korotukset sisältävät arvonlisäveron 24 %. Voimassaolevat taksat vuoden alussa olivat: Vesimaksu 1,24 /m³ sis. alv 24 % Jätevesimaksu 2,60 /m³ sis. alv 24 % Kaukolämmön kulutusmaksu 61,29 /MWh, sis. alv 24 % Tuloksesta Yhtiön maksuvalmius on säilynyt erittäin hyvänä. Kirkonkylän kaava-alueen veden kulutus nousi edelliseen vuoteen verrattuna. Ukkohallan alueen vedenkulutus nousi lähes m³, joka on historian korkein. Vedenkulutukseen on vaikuttanut alueella majoittuvat tuulivoimapuiston työntekijät. Yhtiön liikevaihto oli , joka on suurempi kuin edellisenä vuonna, suunnitelman mukaiset poistot , jossa nousua edelliseen vuoteen oli Yhtiön tilivuoden tulos oli voitollinen ennen veroja. Yhtiölle tulleet liittymismaksut on kirjattu taseeseen muut velat, jota on kertynyt vuoden loppuun mennessä Yhtiöllä ei ollut vuodenlopussa lainoja rahalaitoksilta. Kirjanpidon tase-erittelyssä toiminnat on jaettu lämpölaitoksen-, kirkonkylän vesihuollon-, Ukkohallan vesihuollon, työpalvelujen ja Lämpölaitos Ukkohalla tulosalueisiin. Tulos jakautui tulosalueittain seuraavasti: Kirkonkylän vesihuolto voitollinen, Ukkohallan vesihuolto tappiollinen, muu myynti voitollinen, lämpölaitostoiminnat voitollinen ja Lämpölaitos Ukkohalla voitollinen. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että voitto siirretään taseeseen voitto / tappiotilille. Vesilaitos ja lämmön myynti: Lämpölaitos Vesilaitos kk. Vesilaitos Ukkohalla lämpöenergian myynti, josta Ukkohallan osuus veden myynti jäteveden käsittely veden myynti jäteveden käsittely MWh m³ m³ m³ m³ Sako- ja umpilietteiden käsittely tn, kasvua edelliseen vuoteen noin 62 tn Vedenottamoiden yhteinen vedenpumppaus verkostoihin m³ Puhdistamolla käsitelty jätevesimäärä m³ 22

24 Investoinnit Vuoden aikana yhtiö teki seuraavat investoinnit: Kiviöntien ja Hyryntien risteyksessä uusittiin kaukolämpörunkojohdon risteysalue venttiileineen. Rakentamiskustannus , työ suoritettiin yhtiön omalla henkilökunnalla. Kaukolämmön runkojohtoon liitettiin kaksi omakotitaloa. Keväällä saneerattiin viettoviemäri (B 225) noin 110 m:n matkalla Virtatien varressa, kustannus noin Käytetyn pakettiauton osto Vuoden kaikki investoinnit olivat yhteensä Investoinnit rahoitettiin yhtiön kassavaroin. Yhtiön hallitus: Hallitus kokoontui vuoden aikana 5 kertaa. Tapani Kemppainen Liisa Hankkila Ari Nurkkala Markku Bäckman Markku Niskanen puheenjohtaja hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen Konsernin toiminnan ohjaus Konserniohjaus on kunnassa järjestetty siten, että kunnanhallitus yhdessä kunnanjohtajan kanssa ohjaa päätöksillään ja ohjeillaan konsernia. Kunnan konserniohje on vuodelta 2002, joten se on vanhentunut ja sen päivittämisprosessia on kunnanjohtaja tehnyt vuosittain. Alustavaa sisältöä on käyty läpi johtoryhmässä, mutta konserniohjeen uudistaminen on edelleen kesken, koska säästöohjelman uudistaminen ja toimeenpano priorisoitiin tärkeämmäksi. Uusi konserniohje on saatava valmiiksi mahdollisimman pian. Kunta on omistajana asettanut tavoitteita suoraan myös konsernille vuoden talousarviossa sekä antanut tarvittaessa erikseen täsmällisempiä ohjeita. Konsernin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on arvioitu konserniyhtiöiden yhtiökokouksissa vuosittain. Lisäksi on konserniohjauksella (kunnanhallitus ja kunnanjohtaja) vaikutettu suoraan hallitusten jäsenten ja erityisesti toimitusjohtajien kautta konserniyhtiöihin. Myös pienen kunnan konserniohjauksen tärkeys on tiedostettu ja sitä muutetaan käytännön toiminnaksi arjessa lähes päivittäin Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Kuntakonsernissa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia vuoden aikana. Hyrynsalmen kunnanhallitus käytti konserniohjausvaltaansa siten, että yhtiön toimitusjohtajan tehtävät hoidettiin myös vuonna kuntakonsernin sisältä, elinkeinopalveluista. Lähtökohtana oli, että kuntakonserni tukee kiinteistöyhtiöitään kehittämistilanteessa, jossa yhtiö on joutunut taloudellisiin vaikeuksiin tyhjien asuntojen takia. Tyhjillään olevien asuntojen määrän kasvu on pysähtynyt, koska asuntoja on myyty hyvin. Lisäksi on kehitetty varallaolojärjestelmää yhdessä kunnan ja Vesi-Mega Oy:n kanssa, konsernin tahdon mukaiseen suuntaan, eli kohti yhteistä ja yhdenmukaista varallaolojärjestelmää. 23