Toimintakertomus ja tilinpäätös 2014

Transkriptio

1 HYRYNSALMEN KUNTA Toimintakertomus ja tilinpäätös Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Hyrynsalmen kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Hyrynsalmen kunnan toiminnan ja talouden kehitys Olennaiset muutokset Hyrynsalmen kunnan toiminnassa ja taloudessa Hyrynsalmen kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Seurantaa koskeva sääntely ja tavoitteet Tavoitteiden toteutuminen Yleiset tavoitteet Talousarvion mukaiset talouden tasapainottamistavoitteet ja tasapainottamistoimenpiteet Käyttötalouden toteutuminen Käyttötalouskokonaisuus Keskusvaalilautakunta, kunnanvaltuusto ja tarkastuslautakunta Kunnanhallituksen alainen toiminta Sivistyslautakunta Ympäristölautakunta Tuloslaskelmaosan toteutuminen Verotulojen ja valtionosuuksien erittely

3 2.5 Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta64 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernin tuloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernin tase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Tuloslaskelman liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Vastuut Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän tilinpäätöstietoja Organisaatiorakenne / Tilikartta Tositelajit Tilinpäätösasiakirjat

4 1 Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Hyrynsalmen kunnan asukasluku (31.12.: 2489) väheni. Väestöpohjan pieneneminen johtui enimmäkseen luonnollisesta poistumasta sekä alhaisesta syntyvyydestä, joka puolestaan johtuu pitkään jatkuneesta nuorten poismuutosta ja nuorten ja työssäkäyvän ikäluokan suhteellisesta pienenemisestä. Väestölliset seikat ja pitkittynyt rakenteellinen työttömyys pitivät huoltosuhteen edelleen heikkona. Hyrynsalmen kunnassa on pystytty turvaamaan kuntalaisten palvelut olosuhteisiin nähden tehokkaasti yhdessä Kainuun sote-kuntayhtymän ja koko kuntakonsernin kanssa. Palveluiden laajuuden ja saatavuuden suhteessa Kainuu ja Hyrynsalmi esiintyvät eduksensa valtakunnallisessa vertailussa. Kuntakonserni teki suhteellisen hyvän tuloksen vuodelta. Peruskunta teki ylijäämäisen tilinpäätöksen, jossa keskeiset tulosta parantavat tekijät olivat Kainuun sote:n maksupalautukset vuosilta 2013 ja sekä vuonna Hyrynsalmen kunnalle myönnetty harkinnanvarainen valtionosuuksien korotus. Edelleenkin Hyrynsalmen kunnalla on noin 1,3 M kattamatonta alijäämää, joka on hyväksytyn (HE 268/ vp) ja voimaan astuvan kuntalain velvoitteiden mukaisesti kyettävä kattamaan vuoteen 2020 mennessä. Hyrynsalmen merkittävimpiä elinvoimapoliittisia päätöksiä vuonna oli päätös Hallan Saunan myymisestä, joka toteutuessaan tervehdyttää kunnan kulurakennetta merkittävästi sekä Kivivaara-Peuravaara tuulivoimapuiston kaavan hyväksymispäätös. Tuulivoimakaavan myötä kunnan verotulopohja kasvaa merkittävästi. Paikallista työllistämistä on kehitetty tuloksellisesti ja hankemuotoisesti jo vuosia, vaikka yleinen ja edelleen vaikeutuva työllisyystilanne haastaa nämä kehittämistoimet. Matkailun yleisessä kehittämisessä ja vetovoimaisten matkailutapahtumien kehittämisessä kunta on ollut edelleen mukana. Painopiste on kuitenkin siirtymässä yhä enemmän verkostojen ja markkinoinnin kehittämiseen sekä matkailun ympärivuotisuutta, kansainvälisyyttä ja monipuolisuutta sekä tonttikauppaa lisääviin toimiin tai hankkeisiin. Kunnan organisaatio on elänyt jo seitsemän vuotta säästöohjelman aiheuttamassa paineessa. Palveluorganisaatiota on koko ajan kevennetty. Henkilöstön joustavuus ja osaaminen ovat auttaneet selviytymään hyvin perustehtävästä, vaativassa sisäisessä muutoksessa ja muuttuneissa ulkoisissa olosuhteissa. Kokenut henkilökunta on sitoutunut omaan perustehtäväänsä. Lisäksi yhteistyökumppaneiden ja luottamushenkilöiden aktiivinen ja tuloksellinen työ on luonut perustan kattavalle ja korkealaatuiselle paikalliselle palvelutuotannolle ja taloudelliselle tulokselle Hyrynsalmen kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kunnan organisaatio ja toiminnot jakautuvat luottamushenkilöorganisaatioon ja palveluorganisaatioon. Kunnallinen päätösvalta perustuu kuntien edustukselliseen demokratiaan. Asukkaat valitsevat vaaleissa ylimmän päättävän toimielimen, valtuuston. Muut kunnalliset luottamushenkilöistä koostuvat elimet ovat kunnanhallitus, lautakunnat sekä erilaiset johtokunnat ja toimikunnat. Hyrynsalmen luottamushenkilöorganisaatio on suhteellisen kevyt eikä siihen ole tehty muutoksia vuoden aikana. 3

5 KESKUSVAALILAUTAKUNTA KUNNANVALTUUSTO KUNNANHALLITUS TARKASTUSLAUTAKUNTA SIVISTYSLAUTAKUNTA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Kunnanvaltuusto Toimintavuoden aikana kunnanvaltuusto kokoontui 8 kertaa. Valtuuston kokoonpano oli seuraava: Valtuutetut Bäckman Markku VAS Hankkila Liisa SDP Heikkinen Aira KESK Heikkinen Esa PS sit Heikkinen Helena KESK Heikkinen Kati KESK Heikkinen Pertti KESK Heinonen Juhani SIT Helenius Anssi VAS Kemppainen Matti KESK Kemppainen Tapani KESK Keränen-Hepolehto Helka KESK saakka Mulari Reeta KESK alk. Keränen Liisa KESK Keränen Taisto KESK Nykänen Kati KESK Romppainen Mika KESK Romppainen Mirja KESK Saikkonen Olli KESK Toivanen Osmo VAS Tolonen Jussi SDP Tolonen Helka VAS Valtuutettuja yht. 21 Valtuuston puheenjohtaja Valtuuston I varapuheenjohtaja Valtuuston II varapuheenjohtaja Kemppainen Tapani Bäckman Markku Romppainen Mirja 4

6 Kunnanhallitus Hyrynsalmen kunnanhallitukseen kuuluu 10 jäsentä ja jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Toimintavuoden aikana kunnanhallitus kokoontui 15 kertaa. Hallituksen kokoonpano oli seuraava: Jäsenet Varajäsenet Heikkinen Aira KESK Mulari Reeta KESK Heikkinen Pertti KESK Romppainen Mika KESK Heinonen Juhani SIT Heikkinen Esa PS Kemppainen Matti KESK Keränen Pauli KESK Keränen Liisa KESK Luostarinen Pirjo KESK Keränen Taisto KESK Kinnunen Paavo KESK Nykänen Kati KESK Heikkinen Helena KESK Tolonen Helka VAS Pesola Leila VAS Tolonen Jussi SDP Hankkila Liisa SDP Toivanen Osmo VAS Huovinen Martti VAS Jäseniä yht. 10 Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Kemppainen Matti Toivanen Osmo Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on viisi jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Tarkastuslautakunta kokoontui vuoden aikana 7 kertaa. Lautakunnan kokoonpano oli seuraava: Jäsenet Varajäsenet Juntunen Maija KESK Takila Kai KESK Kemppainen Esa KESK Heikkinen Tarmo KESK Keränen-Hepolehto Helka saakka KESK Paavilainen Seija KESK Leinonen Ahti VAS Heikkinen Esa VAS Romppainen Mirja KESK Heikkinen Ulla KESK Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Romppainen Mirja Keränen-Hepolehto Helka Sivistyslautakunta Sivistyslautakunnassa on 7 jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Sivistyslautakunta kokoontui vuoden aikana 10 kertaa. Lautakunnan kokoonpano oli seuraava: Jäsenet Varajäsenet Hankkila Liisa SDP Keränen Rauni SDP Heikkinen Esa PS Turunen Tuomo VAS Heikkinen Kati KESK Luostarinen Pirjo KESK Helenius Anssi VAS Mäkeläinen Sirpa VAS Keränen-Hepolehto Helka saakka KESK Nykänen Kati KESK Romppainen Mika KESK Heikkinen Matti KESK Saikkonen Olli KESK Heikkinen Jouni KESK Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja Romppainen Mika Saikkonen Olli 5

7 Ympäristölautakunta Ympäristölautakunnassa on 7 jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Ympäristölautakunta kokoontui vuoden aikana 7 kertaa. Lautakunnan kokoonpano oli seuraava: Jäsenet Varajäsenet Heikkinen Asta SDP Hakala Esa SDP Heikkinen Helena KESK Kemppainen Tyyne KESK Heikkinen Jouni KESK Heikkinen Tarmo KESK Heinonen Juhani SIT Tolonen Helka VAS Juntunen Maija KESK Puhakka Iiris KESK Keränen Taisto KESK Kemppainen Juha KESK Moilanen Juhani VAS Helenius Anssi VAS Ympäristölautakunnan puheenjohtaja Ympäristölautakunnan varapj. Keränen Taisto Heikkinen Jouni Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakunnassa on viisi jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Jäsenet Heikkinen Alpo Heikkinen Eero Heikkinen Ulla Kemppainen Saara Keränen Raimo Varajäsenet Heikkinen Esa Keränen Olli Mikkonen Mirja Pesola Leila Saukko Tuulikki Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Keskusvaalilautakunnan varapj. Heikkinen Eero Keränen Raimo Hyrynsalmen kunnan palveluorganisaatio Hyrynsalmen kunnan palveluorganisaation muodostavat seuraavat osastot: hallintopalvelut, sivistyspalvelut ja tekniset palvelut (ks. seuraava kuva). Osastojen välisestä tehtäväjaosta ja osastojen välisestä yhteistyöstä, josta päättää kunnanhallitus, on keskusteltu aika ajoin kunnanhallituksessa ja yhteistyötä on koordinoitu johtoryhmätyöskentelyn kautta. Kaikkiaan kunnan palveluorganisaatiossa työskenteli vuoden lopussa 99 henkilöä. Kunta on siis edelleen paikallisesti erittäin merkittävä työllistäjä. Vaikka osastoilla on paljon yhteistä palvelutuotantoa ja tiimejä, on niillä myös selkeät omat roolit. Sivistys- ja tekniset palvelut ovat toiminnallisten asiakaspalvelujen tuottajia ja hallinto johtaa yleistä ja elinkeinojen kehittämistyötä sekä organisoi operatiivisella tasolla kuntademokratiaa ja koko organisaation hallintoa sekä tuottaa niihin liittyviä palveluja. 6

8 KUNNANJOHTAJA VASTUUALUEET HALLINTOPALVELUT SIVISTYSPALVELUT TEKNISET PALVELUT Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Aluekehitykseen vaikuttaa keskeisesti talouden kasvu ja sen seurannaisvaikutukset. Talouskasvu on ollut suhteellisen voimakasta koko maassa 2000-luvulla (n. 5 %). Suomen kansantalous on kuitenkin taantunut voimakkaasti viime vuosina eikä taantumalle ole näkyvissä muutosta. Tällä on väistämätön heijastusvaikutuksia myös kuntatalouteen niin verotulojen muodossa kuin valtionosuuksien tarkastuksien kautta. Myös Kainuussa koko 2000-luvun jatkunut myönteinen työllisyyden kehityssuunta muuttui. Vuonna työttömyysaste oli Hyrynsalmella keskimäärin 18,9 % (Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu ), mikä on korkea maan keskiarvoon 8,7 % (Tilastokeskus ) verrattuna. Kokonaisuutena tilanne on siis menossa huonompaan suuntaan, mikä pahentaa myös pitkään jatkunutta rakennetyöttömyyttä Hyrynsalmen kunnan toiminnan ja talouden kehitys Hyrynsalmi edustaa Pohjois-Suomessa ja Kainuun maakunnassa tyypillistä harvaan asutun (alle 2 as/km²) maaseudun pientä kuntaa, jossa korkeasta kuolleisuudesta ja poismuutosta johtuva väestön väheneminen on ollut henkilöä vuodessa luvun lopulta lähtien. Vuoden lopussa hyrynsalmelaisia oli 2489, joista noin 33 % on yli 65-vuotiaita ja yli 41 % eläkeläisiä. Miesten enemmyys on selvä työikäisissä (johtuu naisten herkemmästä muuttoaktiivisuudesta) ja naisten yli 65-vuotiaissa (johtuu naisten korkeammasta keski-iästä). Alle 14-vuotiaiden osuus oli vain noin 9 %, kun se esimerkiksi koko maakunnassa oli 15 %. Tällaisen kunnan palvelujen, ja erityisesti elinkeinojen kehittäminen, on haasteellista. Hyrynsalmella kunnan toimintakulut vähenivät vuonna noin 1,7 %, henkilöstökuluissa saavutettiin kuitenkin vähennystä 8,8 % vuoteen 2013 verrattuna. Väestökehitykseltään taantuva ja ikärakenteeltaan vanheneva sekä harvaanasuttu kunta on kehittymisympäristönä ja palvelujen tuottajana erittäin suurten haasteiden edessä. Kunnan taloudellinen liikkumavara pienenee ja oma kehittymispotentiaali vähenee yhä suurenevan osan kunnan resursseista kuluessa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tilanteen korjaamiseksi ja tervehdyttämiseksi on vuosittain ollut syytä ottaa käyttöön uusia keinoja kustannusten pienentämiseksi, kaikkien lakisääteisten palvelujen turvaamisessa ja elinkeinojen kehittämisresurssien turvaamisessa. Näissä olosuhteissa uuden kehittäminen on erityisen ongelmallista, koska alueiden välinen ja sisäinen kilpailu kaikista resursseista lisääntyy koko ajan. 7

9 1.1.5 Olennaiset muutokset Hyrynsalmen kunnan toiminnassa ja taloudessa Kattamattomat alijäämät ovat pakottaneet Hyrynsalmen kunnan vapaaehtoiseen talouden tasapainotusohjelmaan, jota jatketaan kunnanvaltuuston päätöksen ja voimaan astuvan kuntalain mukaisesti, vuoteen 2020 saakka. Audiator-yhtiöt teki vuoden 2007 keväällä kunnalle talousanalyysin, jonka perusteella ohjelma alun perin laadittiin. Ohjelma liitettiin osaksi vuoden 2008 ja 2009 talousarviota, ja myöhemmin sitä räätälöitiin omana työnä myös osaksi vuoden 2010 talousarviota ja taloussuunnitelmaa vuoteen Käytännössä säästöohjelman tiukka menokuri vaikutti jo vuonna 2009 ja erityisesti 2010, jolloin tulos oli reilusti positiivinen. Vuonna 2011 ja 2012 muodostuneet maakunnan alijäämät painoivat tuloksen alijäämäiseksi. Vuonna 2013 kunnan talous oli edelleen alijäämäinen ja kumulatiivinen alijäämä kasvoi noin 1,9 M euroon. Vuosina 2013 ja syntyneellä Sote:n ylijäämällä/maksuosuuksien palautuksella oli erittäin tervehdyttävä vaikutus vuoden tulokseen. Kuluneena vuonna Hyrynsalmen kunta haki ja sai harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta 360 t. Toimintaympäristöstä nouseviin haasteisiin on vastattu Hyrynsalmella edelleen yhtenäistämällä organisaatiota ja puuttumalla ei lakisääteisten palvelujen priorisointiin ja tasoon sekä velkaantumiseen. Kesän valtionosuuksien ennusteen muutos lisäsi entisestään Hyrynsalmen kunnan akuuttia tasapainotustarvetta Hyrynsalmen kunnan henkilöstö Henkilöstön määrä ja rakenne Hyrynsalmen kunnan palveluksessa oli yhteensä 99 henkilöä, joista vakinaisessa työsuhteessa oli 68 (1 sivutoiminen, 4 osa-aikaista), määräaikaisia 22 (sijaisuuksia 11 henkilöä) ja palkkatuella työllistettyjä 9 henkilöä. Seuraavat taulukot ja kuvat osoittavat selvästi vakinaisen henkilöstön määrän vähenevän muutossuunnan ja henkilöstön ikääntymisen sekä varsin pitkään kunnassa jatkuneet työsuhteet. Henkilöstö Muutos Toistaiseksi voimassa oleva Määräaikainen Palkkatuettu työ Yhteensä Päätoimisuus Henkilöstö Hallintopalvelupalvelut palvelut Yht. Sivistys- Tekniset Kokoaikatyö (vak.) Osa-aikatyö (vak.) Sivutoimi (vak.) 1 1 Kokoaikatyö (määräaik.) Osa-aikatyö (määräaik.) Sivutoimi (määräaik.) 1 1 Kokoaikatyö (palkkatuki) 3 3 Osa-aikatyö (palkkatuki) Yht

10 Ikärakenne Henkilöstö (vakinaiset) on naisvaltainen ja keski-ikä on naisilla 51,82 vuotta ja miehillä 53,76 vuotta. Vakinaisista henkilöistä naisia oli 54 ja miehiä 18. Eläkkeelle siirtyminen Vuoden aikana on siirtynyt 4 henkilöä vanhuuseläkkeelle, yksi työkyvyttömyyseläkkeelle ja kaksi henkilöä on ollut kuntoutustuella. Eläkemuoto Kuntoutustuki Osa-aikaeläke Työkyvyttömyyseläke 1 1 Vanhuuseläke Yksilöllinen varhaiseläke Yhteensä Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen kesto Kunnassa työskentelee suhteellisen kokenut henkilöstö, jonka seuraava asetelma ja kuva osoittavat. Palvelusuhteen kesto Alle 2v 2-4v 5-9v 10-14v 15-19v 20-24v 25-29v Yli 30v Vakinaiset henkilöt

11 Työaika ja työpanos Seuraava taulukko ja kuva (henkilöstön poissaolotyöpäivät v. ) kuvaavat hyvin ikääntyvän työyhteisön tilannetta, jossa yksittäiset pitkät sairaslomat ja pitkät vuosilomat vaikuttavat poissaolopäiviin ja työhön osallistumiseen. Palkalliset ja palkattomat poissaolot Poissaolot Hallinto- ja sivistyspalvelut Tekniset palvelut Työpäivät yhteensä Tapaturmat Muut poissaolot (palkalliset) Perhevapaat Koulutus Sairausloma Muut poissaolot (palkattomat) Vuosilomat ja säästövapaat Yhteensä Henkilöstön poissaolot (%) Vuosilomat ja säästövapaat 40,1 % Muut poissaolot (palkattomat) 23,9 % Sairausloma 17,5 % Koulutus Perhevapaat Muut poissaolot (palkalliset) Tapaturmat 6,7 % 6,6 % 4,6 % 0,4 % 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 10

12 Muut poissaolot (palkattomat) sisältää määräaikaisen kuntoutustuen, yksityisasian (palkattomat), toisen viran hoito jäsenyhteisön ulkopuolella ja samassa jäsenyhteisössä sekä vuorotteluvapaan. Muut poissaolot (palkalliset) sisältää julkisen tehtävän, kuntoutuksen (palkallinen), palkallisen merkkipäivän, palveluaikavapaan, virkamatkan (palkallinen), virkavapaan (palkallinen) sekä ylityövapaan. Perhevapaat sisältää hoitovapaan, isyysvapaan, tilapäisen hoitovapaan, vanhempainvapaan sekä äitiysvapaan. Osaamisen kehittäminen ja johtaminen Johtoryhmätyöskentelyn kautta on edistetty ja kirkastettu strategista näkemystä ja uuden oppimista kuntaorganisaatiossa. Opiskeluun on rohkaistu ja kannustettu, koska oppimista tukeva organisaatio mahdollistaa muutoksen. Tehokas tuloksellinen toiminta edellyttää (ainakin esimiehiltä) seuraavia asioita: yhteistä näkemystä tulevaisuudesta yhteistä visiota tehokasta tiimitoimintaa (johon on tarjottu myös koulutusta) henkilökohtaista pätevyyttä ja motivaatiota sekä ymmärtämystä kunnan palveluprosesseista ja perustehtävästä. keskustelevaa ja aktiivista johtamisasennetta ja muutoskykyä Terveydellinen toimintakyky ja hyvinvointi Sairaudesta johtuvat poissaolot indikoivat hyvin toimintakykyä. Vuoden aikana kertyi sairaudesta ja tapaturmista aiheutuvia poissaolopäiviä yhteensä 981 päivää, mikä on pysynyt edellisen vuoden tasolla. Sairauspäiviä oli vuoden aikana keskimäärin 8,9 päivää/ työntekijä. Vuonna 2010 tehty laaja henkilöstökysely osoitti, että kuntatyöhön on motivoiduttu hyvin, työssä viihdytään ja jaksaminen on keskimäärin hyvällä tasolla, myöskään eri tasa-arvoasioissa ei ole suurempia ongelmia. Palkkaus ja henkilöstökustannukset Palkkausjärjestelmän kehittäminen kannustavaan ja työn vaativuuden arviointia (TVA) hyödyntävään suuntaan on suuri haaste, jonka kehittämistyö aloitettiin vuoden 2012 aikana. Henkilöstöasioissa ei ole ollut suurempia ongelmia, vaikka resurssit henkilöstöhallinnon hoitamiseen ovat pienet. Henkilöstökulut alittuivat 4,2 % talousarvioon nähden. Liitteenä on henkilöstökuluja osoittava taulukko (liitetieto 49 luvussa 4.5) Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kunnan riskit voidaan jaotella seuraavasti: omaisuuden riskit; henkilöriskit (oma henkilökunta ja ulkopuoliset); toiminnanriskit (vastuut ja erilaiset lisäkustannusriskit). Kaikkia edellä mainittuja riskejä pyritään hallitsemaan ja minimoimaan erilaisilla vakuutuksilla. Yleisesti voidaan todeta, että riskienhallinta on ajan tasalla, kun vakuutukset ovat kunnossa ja erilaiset valmius- ja pelastussuunnitelmat ovat ajan tasalla ja avainhenkilöt ovat kyvykkäitä soveltamaan niitä. Tältä osin asiat ovat Hyrynsalmen kunnassa tyydyttävässä kunnossa. Käytännössä pienen maaseutumaisen kunnan kehittäminen on strategiatyötä, joka sisältää myös riskinottoa. Riskejä on pyritty hallitsemaan hanketoiminnalla siten, että kehittämis- ja investointitarpeisiin on haettu ulkopuolisia resursseja. Strategisia riskivalintoja on tehty seuraavilla lohkoilla: 11

13 Palvelujen kehittämisessä ja mitoittamisessa: lakisääteisten tehtävien tehokas tuottaminen ja ei lakisääteisten palvelujen karsinta, rationalisointi ja uudistaminen ovat olleet jatkuvia tehtäviä viimeisten neljän vuoden aikana. Infrastruktuurin ylläpidossa ja hoidossa: ylimääräisestä kiinteistömassasta on pyritty luopumaan (erityisesti Ahmahaka), mutta edelleen sitä on runsaasti vajaakäytössä ja uhkana on vajaakäytön lisääntyminen jatkossa, kun tänä vuonna nykyinen yläaste jää pois koulukäytöstä. Talouden hallinnassa: velkataakka ei ole lisätty, mutta sen hoito vie silti paljon resursseja; ja velkaantuminen tulee pitää erityisen hyvin kurissa myös jatkossa, koko konsernin osalta. Yhteistyön organisoinnissa: pienen kunnan rooli yhteistyössä on usein vain maksajan tai mukautujan rooli, joten yhteistyölohkojen ja yhteistyötahojen strateginen valinta on tärkeä. Tässä on onnistuttu erityisesti elinkeinopolitiikassa ja työllisyyden hoidossa. Päätöksen toimeenpanossa: kunnanhallituksen ja valtuuston päätöksiä on osittain toimeenpantu huolimatta niistä tehdyistä hallintovalituksista. Kunnanhallitus on linjannut, että mikäli päätös on toimeenpantavissa kuntalain mukaisesti, eikä hallintooikeus ole asettanut toimeenpanokieltoa, voidaan asia asettaa toimeenpantavaksi. Kuntaorganisaatiossa voidaan parantaa riskien hallintaa toiminnan laatua kehittämällä. Tämä voidaan tehdä lähinnä kahdella tavalla. Ensimmäinen tapa on parantaa palveluja kuntalaisille, eli palvelutuotteita, ja niiden laatua. Toinen tapa on tehostaa palveluntuotantoprosesseja kuntaorganisaation sisällä. Tuotannonprosessin tehostaminen tarkoittaa sekä hallinnollisten prosessien keventämistä että niiden täytäntöönpanon keventämistä. Hallinnollisia prosesseja voidaan keventää vähentämällä hallinnollisia käsittelyjä ja tekemällä prosessissa asiat kerralla oikein. Huonosti valmisteltuja asioita käsitellään lähes aina aikaa vievästi ja moneen kertaan eri päätöksentekofoorumeilla. Erilaiset laadunarviointi- ja kehittämismenetelmät soveltuvat myös kuntaorganisaation riskinhallintaan (esim. ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) ja niitä tulee soveltaa erityisesti kehitettäessä kunnan suunnittelua, asioiden valmistelua ja toiminnan laatua sekä tuloksellisuutta Ympäristötekijät Ympäristö on Hyrynsalmen vahvuus ja vetovoimatekijä, jonka vuoksi siitä pidetään hyvää huolta. Seuraavat seikat olivat kunnan toiminnassa toimintakertomusvuonna (ja myös jatkossa) huomionarvoisia: Ahvenlamminkankaan kaatopaikka suljettiin v ympäristöluvan mukaisesti ja se on ollut sen jälkeen kunnan velvoitetarkkailussa. Kuhmo Oy:n entisen saha-alueen maaperässä tiedetään olevan jäämiä entisistä puunkyllästeaineista. Saha-alueella, Suomen valtion omistamalla maa-alueella on vielä puhdistamatonta aluetta. Selvitystyö Kainuun pilaantuneista maa-alueista ja niiden kunnostustarpeesta tehtiin vuosina Myös Hyrynsalmen kunta oli tässä ns. PIMA-hankkeessa mukana. Hankkeen tavoitteena oli selvittää pilaantuneiden maaperä- ja pohjavesikohteiden tilanne. Tässä hankkeessa kartoitettiin myös kunnostustarpeessa olevat kohteet, jotka on asetettu kunnostustarpeen osalta tärkeysjärjestykseen riskiluokittain. Kohteille on myös tehty ohjeellinen puhdistamisaikataulu, jonka mukaan kohteita kunnostetaan. Jätehuolto, jätteiden lajittelu ja kierrätys toimivat ja kehittyvät koko ajan parempaan suuntaan. Jätevedenpuhdistamo toimii moitteettomasti ja vastaanottaa myös kasvavan Ukkohallan matkailukeskuksen jätevedet. Ilmanlaatu Hyrynsalmella on hyvä. 12

14 1.1.9 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan tulee siis toteutua kunnan johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Lisäksi kaikki ne toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kunnan varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat omalta osaltaan sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Seuraavat seikat voidaan sisäisen valvonnan osalta nostaa esiin: 1. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen on sujunut pääsääntöisesti hyvin. 2. Hallituksen talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden noudattaminen säästötilanteessa on ehdoton sääntö, jota on myös noudatettu hyvin. Näihin asioihin on kiinnitetty huomiota johtoryhmässä ja laajennetun johtoryhmän työnohjausluontoisissa keskusteluissa. 3. Riskienhallinnasta vastaavat kunnanjohtaja, osastopäälliköt ja esimiehet. Toimintaan, investointeihin ja rahoitukseen liittyvät riskit ovat kohtuullisen hyvin tiedossa; ja usein pääsääntöisesti suoraan kunnan vastuulla. Tarveharkintaa on tehty kriittisesti, erityisesti investointien osalta. Vahinkoriskejä on rajattu vakuuttamalla lähes kaikki mahdollinen. Vahinkojen sattuessa on pyritty löytämään neuvottelujen kautta kunnan kannalta kokonaisedullisin ratkaisu. Johtoryhmä on suorittanut alustavan riskienkartoituksen talvella. 4. Varsinainen laaja riskienkartoitus kunnassa on tehty valmius- ja turvallisuussuunnittelujen (turvallisuussuunnitelman tarkistaminen on tehty Kainuun maakunta - kuntayhtymän hankkeena) yhteydessä. Muita toiminnan riskejä arvioidaan itse (ja tarvittaessa asiantuntijoiden avulla) aina tarpeen vaatiessa ja erityisesti uusien hankkeiden, investointien ja palveluprosessien suunnittelun ja uudistamisten yhteydessä. Vuoden 2013 aikana valmistui Hyrynsalmen kunnan Aktiivisen tuen malli sisäisen työhyvinvoinnin ja työsuojelun tarpeisiin. 5. Omaisuuden hankinnassa ja myynnissä sekä kilpailuttamisessa on pyritty tapauskohtaiseen optimointiin ja vaihtoehtoisten keinojen, kuten vuokrauksen, käyttöön. Erityisesti kilpailuttamisessa on vielä kehittämistarvetta. Myös sopimuksiin liittyvää sisäistä valvontaa on syytä edelleen kehittää, vaikka tällä hetkellä asian suhteen ei ole akuutteja ongelmia. Sisäistä valvontaa kehitetään voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella siten, että riskienhallinta on syystemaattista ja koordinoitua. 1.2 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikauden tulos oli ylijäämäinen, Tuloksen teki ylijäämäiseksi vuonna saatu harkinnanvarainen avustus sekä vuoden 2013 ja sote:n maksuosuuksien palautukset. Vuoden ylijäämä oli 638 t euroa. Ylijäämä vähentää aiemmilta vuosilta ker selviytyä talousahdingosta vuoteen 2020 mennessä. Ilman sote:n maksuosuuksien palautusta ja harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta, kunnan tulos olisi noin 50 t negatiivinen. 13

15 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 3 3 Muut rahoitustuotot 9 46 Korkokulut Muut rahoituskulut -2-4 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden yli-/alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 12,0 12,5 Vuosikate/Poistot, % 205,0 3,3 Vuosikate, / asukas Asukasmäärä Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma osoittaa, suurista investoinneista johtuen, velkaantumisen ja velanmaksun sekä kassanhallinnan suuret haasteet. Toiminnan rahoitus ja sen tunnusluvut ovat hyvät ja vuosikate on positiivinen (ks. seuraava taulukko): 14

16 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 920 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat , Rahavarat 1.1., RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirta 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 168,6 1,8 Pääomamenojen tulorahoitus, % 74,7 0,5 Lainanhoitokate 1,3 0,1 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kassan riittävyys, pv, ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. 15