VIHTA-MALLIN SOVELTAMINEN VANTAANJOEN VALUMA-ALUEELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIHTA-MALLIN SOVELTAMINEN VANTAANJOEN VALUMA-ALUEELLA"

Transkriptio

1 1 UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS - MONISTEITA Nro 93 VIHTA-MALLIN SOVELTAMINEN VANTAANJOEN VALUMA-ALUEELLA Helena Äijö Kestävä maatalous njoella -projekti Helsinki 21

2 2 Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MYY/1 Tekijät ovat vastuussa julkaisun sisällöstä eikä siihen voida vedota Uudenmaan ympäristökeskuksen virallisena kannanottona. Julkaisutilaukset: Uudenmaan ympäristökeskus / Tiedotus PL 36, 521 HELSINKI puh. (9) fax (9) kirjaamo.uus@vyh.fi ISBN (nid.) (pdf) ISSN (nid.) Painopaikka: Uudenmaan ympäristökeskuksen monistamo, Helsinki 21

3 SISÄLLYSLUETTELO 3 ALKUSANAT JOHDANTO LÄHTÖAINEISTO Tarkastelualue Fosforiluku Kaltevuus Maalaji Peitteisyys Ojitus Yhteenveto peltojen ominaisuuksista TOIMENPITEET Toimenpiteiden ominaisuudet Eri toimenpiteiden vaikutukset Toimenpiteiden toteutuma TULOKSET Tulosten luotettavuus Peltojen jakautuminen eri peltoluokkiin Kuormitus ilman toimenpiteitä Kuormitusvähenemät tarkastelualueelta Kustannukset Toteutuma Kustannukset suhteessa kuormitusvähenemään YHTEENVETO JA KUNTAKOHTAISET TOIMENPIDESUOSITUKSET...48 VIITTEET...55 LIITTEET...55 KUVAILULEHTI...63 PRESENTATIONSBLAD... 64

4 ALKUSANAT 4 Kestävä maatalous njoella - Life -projektissa kehitettiin vuosina ympäristövaikutusten ja taloudellisten tekijöiden arviointimenetelmiä. Tavoitteena oli vähentää maataloudesta peräisin olevaa ravinnekuormitusta vesistöihin. Tässä julkaisussa esitellään tulokset njoen alueen kunnissa sovelletusta Vihta-mallista. Malli kehitettiin vesiensuojelutoimien tehokkuuden arviointiin pelloilta tulevien valumavesien käsittelyssä Viljelyalueiden valumavesien hallinta - Life -projektissa. njoella tarvittaisiin mallin antamien tulosten mukaan yli 4 km suojavyöhykkeitä ja lähes 7 kosteikkoa ja laskeutusallasta, jos haluttaisiin vähentää pelloilta tulevaa fosforikuormitusta 25 % ja typpikuormitusta 1 %. Alueelle oli vuonna 21 perustettu kaikkiaan vain noin 3 km suojavyöhykkeitä ja viisi kosteikkoa ja laskeutusallasta. Mallin soveltamisesta ja raportin kirjoittamisesta vastasi DI Helena Äijö 1Gen Oy:stä. Kiitos kaikille työhön ja tämän julkaisun tekemiseen osallistuneille. Helsingissä lokakuussa 21 Irmeli Ahtela projektisihteeri Uudenmaan ympäristökeskus

5 1 JOHDANTO 5 Suomen ympäristökeskuksessa on Vihta-projektin puitteissa kehitetty Vihta-malli (viljelyalueiden valumavesien hallinta). Malli kehitettiin valumavesien sopivan käsittelytavan ja tarpeen määrittelyä varten. Sen tarkoituksena on lisätä suunnittelijoiden ja tutkijoiden tietoisuutta valumavesien käsittelymenetelmistä ja mahdollisuuksista parantaa vesistöjen tilaa. Malli on Excel pohjainen. Mallissa tarkastellaan kosteikojen, laskeutusaltaiden, suojavyöhykkeiden ja säätösalaojituksen vaikutuksia viljelyalueiden ravinnehuuhtoumiin. Mallissa pellot ryhmitellään eri peltoluokkiin kuuden ominaisuuden (pellon kaltevuuden, maalajin, makrohuokosten, fosforiluvun, kasvipeitteisyyden ja ojituksen) mukaan. Eri peltoluokille on arvioitu pinta- ja salaojavalunnassa tulevan kiintoaineksen partikkelifosforin, partikkelitypen, liuenneen fosforin ja liuenneen typen määrä. Arvot on määritetty käytettävissä olevien mallien ja tehtyjen mittausten perusteella. Toimenpiteen aikaansaama kuormitusvähenemä saadaan kertomalla nykytilan kuormitus toimenpiteen vähenemäprosentilla. Jakamalla kustannukset kuormitusvähenemällä saadaan eri toimenpiteiden kustannustehokkuus eri peltoluokissa. Tarkasteltava alue voi olla yksi peltolohko, valuma-alue tai koko maa. Laskelmia varten tulee määrittää tarkasteltavan alueen peltojen jakautumisen eri peltoluokkiin. Mallin taustatiedot on esitetty Suomen ympäristökeskuksen raportissa Vihta-mallista (Äijö & Tattari, 2). Mallilla saadaan vastauksia seuraavanlaisiin kysymyksiin: - Mikä on toimenpiteen aikaansaama kuormitusvähenemä? - Mikä on toimenpiteen kustannustehokkuus? - Mitkä ovat kriteerit toimenpidesuositukselle? - Miten resurssit kannattaa kohdistaa erilaisilla budjeteilla? Työssä on laskettu Vihta-mallin avulla viljelyalueilta huuhtoutuva keskimääräinen vuosikuormitus ilman toimenpiteitä sekä kuormitus, kun toteutetaan eri toimenpiteitä. Tarkastelualueina ovat njoen valuma-alueen pellot, jotka sijaitsevat lla, llä, Nurmijärvellä, Riihimäellä ja ssa. Tarkastelun kohteena olivat: kiintoaines, partikkelityppi, partikkelifosfori, liukoinen typpi, liukoinen fosfori sekä kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Tämän työn tarkoituksena oli kokeilla miten Vihta-mallia voidaan soveltaa kuntatasolla. Lisäksi työn tarkoituksena oli tuottaa tietoa kuntien kestävän maatalouden toimintaohjelmien paikallisille laatijoille. Tulosten pohjalta kunnissa voidaan arvioida maatalouden kuormituksen suuruutta ja ympäristötuella rahoitettavien suojavyöhykkeiden, kosteikoiden, laskeutusaltaiden ja säätösalaojituksen merkitystä kuormituksen vähentäjinä.

6 2 LÄHTÖAINEISTO 6 Mallissa valunta jaetaan pinta- ja salaojavaluntaan. Alueen ominaisuuksiin liittyvät muuttujat, jotka vaikuttavat valunnan jakautumiseen pinta- ja salaojavaluntaan sekä alueelta tulevaan kuormitukseen ovat: - Fosforiluku ( 2.2) - Kaltevuus (2.3) - Maalaji (2.4) - Makrohuokosten esiintyminen (2.4) - Peitteisyys (2.5) - Ojitus (2.6) Näiden kuuden eri muuttujan yhdistelmiä saadaan 96 kappaletta, joita kutsutaan peltoluokiksi. Liitteessä 1 on esitetty eri peltoluokkien ominaisuudet. Jokaista luokkaa kohti on Vihta-mallissa arvio valumavesien mukana tulevasta kiintoaine- ja ravinnemäärästä. Arviointi on tehty erikseen pintavesivalunnan ja salaojavesivalunnan mukana tuleville kuormille peltohehtaaria kohti. Taulukossa 1a on esitetty eri peltoluokilta tuleva vuosittainen kokonaisfosforimäärä hehtaaria kohti suuruusjärjestyksessä, joita käytetään Vihta-mallissa sekä taulukossa 1b vastaavat luvut kokonaistypen osalta. Fosforikuormitus vaihtelee,3 ja 7,5 kg/ha välillä ja typpikuormitus vaihtelee 14,5 ja 31,5 kg/ha välillä. kg/ha kg/ha kg/ha Peltoluokka Peltoluokka Peltoluokka Peltoluokka kg/ha 88 7, , ,7 29 1,1 92 7, , , ,8 4 6, ,43 3 1, ,8 44 6, ,4 26 1, ,8 76 5, , , ,1 8 5,3 2 2,38 5 1,5 65, , , ,5 57, , , ,5 11, , , ,47 14, , , ,39 18, ,6 38 2,3 15 1,39 6, , ,1 71 1,39 33, , , ,31 23, , , ,31 69, , ,94 7 1,21 2, ,35 6 1, ,21 45, , ,93 3 1,2 5,6 68 3, , ,18 1, , , ,18 13,5 86 2, , ,17 22,49 9 2, , ,15 1, , , ,12 17, ,68 8 1,77 7 1,11 9, ,64 4 1, ,11 21,31 Taulukko 1a. Pelloilta vuosittain huuhtoutuva kokonaisfosforimäärä hehtaaria kohti peltoluokittain suuruusjärjestyksessä Vihta-mallin mukaan. (kts. liite 1/1)

7 7 Pintavalunnan mukana kulkeutuu pääasiassa kiintoainesta ja siihen sitoutunutta partikkelifosforia ja typpeä sekä liuennutta fosforia. Salaojavesien mukana taas kulkeutuu pääasiassa liuennutta typpeä ja vähäisiä määriä liuennutta fosforia. Suurimmat kuormat tulevat pelloilta, joiden pintavalunta on suuri eli joiden kaltevuus on suuri, kasvipeitteisyys on huono ja ojitus on huono. Peltoluokkluokkluokkluokka kg/ha Pelto- kg/ha Pelto- kg/ha Pelto- kg/ha 44 31, , , , , , , ,1 4 31, , , 46 15, , , , 94 15, ,3 8 18, , ,6 8 25, , , , , ,4 5 16,9 1 15, ,2 9 18, , , ,5 3 18, , , , , , , , , 34 16,7 2 15, , , 82 16,7 5 15, , , , , , ,9 6 16, , ,1 4 17, , , , , , , , 7 17,9 9 16, , , 55 17, , ,2 36 2, , , , 84 2, , , , 2 19,2 3 17,3 6 16, , , , , , , ,3 1 16, , , , ,2 7 14,6 Taulukko 1b. Pelloilta vuosittain huuhtoutuva kokonaistyppimäärä hehtaaria kohti peltoluokittain suuruusjärjestyksessä Vihta-mallin mukaan. 2.1 Tarkastelualue Tässä työssä tarkastellaan ravinne- ja kiintoainehuuhtoumia n, n, Nurmijärven, Riihimäen ja n kunnissa viljelyksessä olevilta pelloilta. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tietojen mukaan tarkastelualueen viljelyksessä olevien peltojen pinta-ala (ilman kesantona olevia peltoja) on yhteensä hehtaaria ja niiden jakautuminen kunnittain näkyy taulukossa 2.

8 Kunta 8 Peltoala, ha Yhteensä Taulukko 2. Viljelyksessä oleva peltoalue (ha) kunnittain vuonna Fosforiluku Peltojen fosforiluvun vaikutus huuhtoumiin on mallissa joko suuri tai pieni, sen mukaan onko P-luku pienempi (tai yhtä suuri) tai suurempi kuin 18 mg/l. P-luvulla tarkoitetaan tässä fosforipitoisuutta, joka on määritetty maatalouskäytössä olevan fosforin määritysmenetelmän (Vuorinen & Mäkitie 1955) mukaan käyttämällä ammoniumasetaattiuuttoa. Viljavuuspalvelu Oy:n antamien tietojen mukaan (%) fosforiluku tarkastelualueen kunnissa jakautuu siten, että 15 % pelloista ovat sellaisia, joiden P- luku on suurempi ja 85 % sellaisia, joiden P-luku on pienempi kuin 18 mg/l. P- luvun jakautuminen kunnittain näkyy taulukossa 3. P-luku Kunta pieni suuri,84,16,83,17,84,16,79,21,91,9 Taulukko 3. Peltojen fosforiluvun jakautuminen kunnittain (%) Viljavuuspalvelu Oy:ssä tehtyjen näytteiden perusteella vuosina Näytteiden lukumäärä on kpl. P-luku on pieni jos se on pienempi kuin 18 mg/l, muuten suuri. 2.3 Kaltevuus Pellot jaetaan kaltevuutensa perusteella kahteen luokkaan sen mukaan, onko peltojen kaltevuus suurempi tai pienempi kuin 3 %. Peltojen kaltevuus on saatu Kestävä maatalous njoella -projektissa kerätystä aineistosta, joka sisälsi noin 1 2 peltolohkoa (suurin osa Nurmijärvellä). Arvio on tehty yhdes-

9 9 sä maanviljelijöiden kanssa ravinnetaselaskelmien yhteydessä. Kaikissa kunnissa käytetään samaa jakaumaa. Tarkastelualueen pellot jakautuvat kaltevuuden suhteen siten, että 84 % alueen pelloista on loivempia kuin 3 % ja 16 % on kaltevuudeltaan 3 % tai sitä jyrkempiä. 2.4 Maalaji Pellot jaetaan Vihta-mallissa kolmeen maalajiluokkaan. - Luokkaan 1, hienot maalajit, kuuluvat pellot, joiden maalaji on As (aito savi), HsS (hiesusavi), HtS (hietasavi) tai LjS (liejusavi). - Luokkaan 2, keskikarkeat maalajit, kuuluvat pellot, joiden maalaji on HHs (hieno hiesu), KHs (karkea hiesu), He (hiue), HHt (hieno hieta) tai KHt (karkea hieta). - Luokkaan 3, karkeat maalajit, kuuluvat pellot, joiden maalaji on HHk (hieno hiekka), KHk (karkea hiekka), SiMr (silttimoreeni), HtMr (hietamoreeni) tai HkMr (hiekkamoreeni). Koska makrohuokosten esiintymistä on vaikea mitata tai arvioida, mallissa oletetaan, että maalajiluokkaan 1 kuuluvista pelloista 8 prosentilla esiintyy makrohuokosia. Maalajiluokkaan 2 kuuluvista pelloista 2 prosentilla esiintyy makrohuokosia ja maalajiluokkaan 3 kuuluvilla pelloilla ei esiinny makrohuokosia. Viljavuuspalvelu Oy:ssä analysoitujen näytteiden perusteella maalajit jakautuvat kunnittain taulukon 4 mukaisesti. Eloperäiset maat on luokiteltu luokkaan yksi. Maalaji Kunta lk1 lk2 lk3,59,37,4,58,39,4,55,42,3,55,39,6,44,52,4 Taulukko 4. Taulukossa 4 esitetään maalajijakautumat luokittain kuntakohtaisesti. Näytteet on tutkittu Viljavuuspalvelu Oy:ssä vuosina Näytteiden lukumäärä on kpl (1 1 %). 2.5 Peitteisyys Peitteisyys on mallissa määritelty hyväksi, jos pelto on ollut kasvukauden välisen ajan kasvipeitteisenä tai sängellä. Muun viljelyalan (myös kevyesti muo-

10 1 kattu pelto) peitteisyys kuuluu luokkaan huonosti peittävä. Pinta-alat nurmikasvien osalta on saatu maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta. Sängen osuus on arvioitu maatalouden ympäristötuen vaikuttavuus -tutkimuksen perusteella (Grönroos et al. 1998). Syysviljan osuus on saatu maatilatilastollisesta vuosikirjasta (MMM 1999a). Sängen ja syysviljan osuus peltoalasta oletetaan olevan tarkastelualueen kaikissa kunnissa sama. Peitteisyys Hyvä peitteisyys huono hyvä Nurmikasvit Syysvilja Sänki,84,16,9,5,2,79,21,14,5,2,82,18,11,5,2,83,17,1,5,2,81,19,12,5,2 Taulukko 5. Nurmikasvien, syysviljan ja sängen osuus viljelyalasta sekä peltojen kasvipeitteisyyden jakautuminen kunnittain. 2.6 Ojitus Ojituksen oletetaan olevan hyvä, mikäli kuivatushäiriöitä ei esiinny lainkaan tai vain keväällä. Muussa tapauksessa ojitus on huono. Tiedot peltojen kuivatuksesta on saatu Kestävä maatalous njoella -projektissa kerätystä aineistosta. Kaikissa kunnissa käytetään samaa jakaumaa. Arvio on tehty yhdessä maanviljelijöiden kanssa ravinnetaselaskelmien yhteydessä. Tarkastelualueen pellot jakautuvat kuivatuksen suhteen siten, että 85 % alueen pelloilla kuivatus on hyvä ja 15 % huono. 2.7 Yhteenveto peltojen ominaisuuksista Taulukon 6 mukaisesti jakautumia on käytetty, kun on arvioitu, kuinka suuri peltoala kuuluu eri peltoluokkiin (ks. kpl 4.2).

11 11 Kunta P-luku Kaltevuus Maalaji Peitteisyys Ojitus pieni suuri pieni suuri lk1 lk2 lk3 hyvä huono hyvä huono,84,16,84,16,59,37,4,16.,84,85,15,83,17,84,16,58,39,4,21,79,85,15,84,16,84,16,55,42,3,18,82,85,15,79,21,84,16,55,39,6,17,83,85,15,91,9,84,16,44,52,4,19,81,85,15 Taulukko 6. Peltojen jakautuminen eri muuttujien suhteen kunnittain (1=1 %). 3 TOIMENPITEET 3.1 Toimenpiteiden ominaisuudet Laskelmat on tehty olettaen, että toimenpiteet ovat seuraavanlaisia: Kosteikot - valuma-alueen koko 18 ha - valuma-alueen peltoisuus 53 % - pinta-ala on 1,2 ha - keskisyvyys,6 m - kosteikon ja valuma-alueen pinta-alojen suhde on,7 % - viipymä kevään keskiylivaluman (MHq) mukaan on,3 vrk - kustannukset ovat 42 mk eli 4 2 mk/vuosi, 44 mk/peltoha Laskeutusaltaat - valuma-alueen koko 1 ha - valuma-alueen peltoisuus 51 % - pinta-ala on,1 ha - keskisyvyys 2, m - altaan ja valuma-alueen pinta-alojen suhde on,1 % - viipymä kevään keskiylivaluman (MHq) mukaan on,15 vrk - kustannukset ovat 4 mk eli 4 mk/vuosi, 78 mk/peltoha Suojavyöhykkeet - leveys on keskimäärin 15 m - kaltevuus on 3-8 % - peltolohkon leveys 116 m - pituus 19 m - kustannukset ovat 25 mk/vuosi, 113 mk/peltoha (MMM 1999b) Säätösalaojitus - tehdään tasaisille pelloille (kaltevuus < 3 %) - kustannukset ovat 4 3 mk/ha eli 43 mk/vuotta ja peltohehtaaria kohti

12 12 Toimenpide Va ha Peltoisuus % Koko ha Syvyys m Ka/va % Viipymä vrk Kust. mk/v Kosteikko 18 53% 1,2,6,7 %,3 4 2 Lask. allas 1 51%,1 2,1 %,15 4 Kaltevuus % Leveys m Lohkoala ha Leveys m Pituus m Kust. mk/v Suojav. 4% (suojav.) Säätös. < 3%, (pelto) 43 Taulukko 7. Laskelmissa käytettyjen toimenpiteiden ominaisuudet. Toimenpiteiden vuosittaiset kustannukset ovat kosteikon osalta 4 2 mk eli 44 mk kosteikon piirissä olevaa peltohehtaaria kohti (4 2 mk/(53% x 18 ha)), laskeutusaltaan osalta vastaavasti 4 mk ja 78 mk/peltoha (4 mk/ (51% x 1 ha). Suojavyöhykehehtaaria kohti vuosittaiset kustannukset ovat 1 43 markkaa. Edellämainitun suojavyöhykkeen pinta-ala on.174 ha (15 m x 116 m = 1 74 m 2 ) ja kustannukset ovat siten 25 mk (1 43 x.174 ha) ja 113 mk peltohehtaaria kohti (25 mk/2,2 ha). Säätösalaojituksen kustannukset ovat 43 mk/peltoha. Tulokset on laskettu näillä kustannuksilla. Vuonna 2 maksimitukitaso on kosteikoille ja laskeutusaltailla mk vuodessa altaan (reuna-alueineen) pinta-alaa (ha) kohti. Suojavyöhykkeen maksimituki on myös vuosittain mk/ha. Lisäksi suojavyöhykkeelle voi saada LFA-tukea. Mikäli niitetty heinä käytetään rehuna voi saada kansallista nurmitukea. Yhteensä tuen suuruus voi olla noin 4 markkaa vuodessa. Säätösalaojituksen maksimituki on 93 mk/ha. Säätösalaojituksen tuki maksetaan viitenä vuotena. Tulokset on esitetty toimenpiteiden kustannuksina. Tässä käytettyjen kosteikoiden ja laskeutusaltaiden kustannuksia ei saada peitetyksi ympäristötuella. Suojavyöhykkeiden tuen suuruus on 1,87-kertainen (2 675 mk/1 43 mk) ja säätösalaojituksen tuen suuruus 2,16-kertainen (93 mk/43 mk) tuloksissa esitettyjen kustannuksiin nähden. 3.2 Eri toimenpiteiden vaikutukset Seuraavaksi on verrattu eri toimenpiteiden vaikutuksia koko tarkastelualueella. Laskelmat on tehty taulukossa 7 kuvattujen toimenpiteiden mukaan. Jos toteutettavat toimenpiteet ovat erilaiset, niiden aikaansaama kuormitusvähenemäkin on erilainen. Luvut kuvaavat tilannetta, jossa toimenpiteet on sijoitettu mahdollisimman hyvin (optimi). Yksikkökustannus on hyvä mitta kuvaamaan kustannustehokkuutta. Mikä pienempi yksikkökustannus on, sitä parempi on kustannustehokkuus. Yksikkökustannus lasketaan jakamalla vuosikustannukset keskimääräisellä vuosittaisella kuormitusvähenemällä. Tässä tarkastellaan todellisia kustannuksia, joihin sisältyvät sekä investointi- että hoitokustannukset.

13 13 Yhteiskunnan maksama ympäristötuki on todellisia kustannuksia suurempi, koska se sisältää ns. kannustusosan. Ympäristötuen suuruus saadaan kertomalla tuloksissa olevia kustannuksia seuraavilla kertoimilla: suojavyöhyke 1,87 ja säätösalaojitus 2,16. Suurin osa tuloksista on esitetty kokonaisfosforin osalta. Kun järjestetään eri peltoluokat yksikkökustannuksen (mk/kg) suuruuden mukaan nähdään minkätyyppisille pelloille eri toimenpiteitä voidaan suositella. Taulukossa 8a ja 8b on esitetty kymmenen parhaan peltoluokan kustannustehokkuus (mk/kg) ja yksikkövähenemä (kg/ha). Kosteikko Laskeutusallas Luokka mk/kg kg/ha Luokka mk/kg kg/ha , , , , , , , ,3 8 65, , 32 7, , 91 77, ,9 84 8, , , , , ,8 Suojavyöhyke Säätösalaojitus Luokka mk/kg kg/ha Luokka mk/kg kg/ha , , , , , 52 17, , , , , , , , , , , , , , ,3 Taulukko 8a. Eri toimenpiteiden yksikkökustannus (mk/kg) ja kuormitusvähenemä (kg/ha) kokonaisfosforin suhteen eri peltoluokissa suuruusjärjestyksessä.

14 14 Kosteikko Laskeutusallas Luokka mk/kg kg/ha Luokka mk/kg kg/ha 44 12,3 3, , 5, ,3 3, , 5, ,5 2, ,6 4, ,5 2, ,6 4, ,2 2, ,6 3,3 8 18,2 2,4 8 25,7 3, ,3 2, ,7 3, ,3 2, ,2 3, ,6 2, 43 28,2 2, ,6 2, 91 33,6 2,8 Suojavyöhyke Säätösalaojitus Luokka mk/kg kg/ha Luokka mk/kg kg/ha 4 1,3 11, ,9 88 1,3 11, ,9 44 1,4 1, ,8 92 1,4 1, , ,3 6, , ,3 6, , ,7 6, , ,7 6, , , 6, ,7 8 17, 6, ,7 Taulukko 8b. Eri toimenpiteiden yksikkökustannus (mk/kg) ja kuormitusvähenemä (kg/ha) kokonaistypen suhteen eri peltoluokissa suuruusjärjestyksessä. Toimenpiteet vähentävät kuormitusta eniten niissä peltoluokissa, jotka kuormittavat eniten (vertaa taulukko 1), kuitenkin siten, että kosteikko ja laskeutusallas pidättävät huonosti hienoja maalajeja. Peltoluokkiin 88, 4, 76, 87, 28 kuuluvilta pelloilta fosforikuorma on suuri, mutta kuorman vähentäjinä eivät kosteikot eivätkä laskeutusaltaat ole kovin tehokkaita, koska näissä luokissa maalaji on hieno. Suojavyöhykkeet ovat hyviä niissä peltoluokissa, joissa pintavalunnassa tuleva fosforikuorma on suuri. Säätösalaojitusta ei tehdä pelloille, joiden kaltevuus on suuri (mallissa > 3 %). Lisäksi maalajin tulee olla pääosin hiekkaa, hietaa tai urpasavea. Tätä ei varsinaisesti oteta huomioon mallissa, mutta todellisuudessa säätösalaojitusta ei voida toteuttaa peltoluokissa 64, 52, 16, 63, 51, joissa maalaji on hieno, ellei maalaji ole urpasavea. Monessa peltoluokassa kosteikon, laskeutusaltaan ja suojavyöhykkeen vähentämä kokonaisfosforin yksikkökustannus on pienempi kuin 1 mk/kg. Säätösalaojituksen vähenemän yksikkökustannus on halvimmillaan noin 87 mk/ kg. Eri toimenpiteiden yksikkövähenemä eri kustannustehokkuuksilla on esitetty kuvassa 1a fosforin osalta ja kuvassa 1b typen osalta. Yksikkövähenemä ja kustannustehokkuus eri peltoluokissa riippuvat toimenpiteiden ominaisuuksista. Yksi piste vastaa yhtä peltoluokkaa. Jos sijoitetaan suojavyöhyke pelto-

15 15 luokkaan 88 kuuluvalle pellolle, jossa fosforiluku on suuri, kaltevuus on suuri, makrohuokosten esiintyminen on pieni, maalaji on hieno, kasvipeitteisyys on huono ja ojitus on huono, saadaan keskimääräisenä vuonna vähennettyä 3,1 kg fosforia peltohehtaaria kohti ja se maksaa 36 mk/kg. Mikäli toimenpiteiden ominaisuudet eroavat taulukossa 7 esitetyistä, niin niiden vaikutuksetkin muuttuvat. Jos perustetaan esim. kosteikko, jonka viipymä on suurempi kuin laskelmissa käytetyn kosteikon,3 vuorokautta, niin kosteikon yksikkövähenemät ovat suurempia kuin kuvassa on esitetty. Yksikkövähenemä, kg/ha 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1, Kosteikko Laskeutusallas Suojavyöhyke,5, Kuva 1a. Kosteikon, laskeutusaltaan ja suojavyöhykkeen (taulukossa 7 olevilla ominaisuuksilla) aikaansaama vuosittainen kokonaisfosforivähenemä (kg/ha) eri kustannustehokkuuksilla mallin eri peltoluokissa. Säätösalaojituksen kustannustehokkuus on parhaimmillaan 87 mk/kg. 3.3 Toimenpiteiden toteutuma Kuormitusvähenemät on laskettu kunkin toimenpiteen toteutuman mukaan, jolla tarkoitetaan toimenpiteen vaikutuksen piirissä olevaa peltoalaa. Toimenpiteitä on vuosina toteutettu seuraavasti: - Suojavyöhykkeitä: Nurmijärvellä noin 8 ha, v. 2 haettu 13 ha, llä 12 ha, v. 2 ei ole haettu, lla 5 ha, v. 2 ei ole haettu, ssa 5 ha, v. 2 haettu 26 ha. - Laskeutusaltaita: Nurmijärvellä 1, ssa 1 ja llä 1 - Kosteikkoja: llä 1 ja v. 2 haettu ssa 1 - Säätösalaojitusta: ssa 12,8 ha (1 kpl), llä 3,3 ha (1 kpl) ja v. 2 haettu lla 4 ha

16 16 12, Yksikkövähenemä, kg/ha 1, 8, 6, 4, 2, Kosteikko Laskeutusallas Suojavyöhyke, Kuva 1b. Kosteikon, laskeutusaltaan ja suojavyöhykkeen (taulukossa 7 olevilla ominaisuuksilla) aikaansaama vuosittainen kokonaistyppivähenemä (kg/ha) eri kustannustehokkuuksilla mallin eri peltoluokissa. Säätösalaojituksen kustannustehokkuus on parhaimmillaan 15 mk/kg. Riihimäellä ei ole erityistuella toteutettuja suojavyöhykkeitä, kosteikkoja, laskeutusaltaita tai säätösalojituksia vuosina Tulokset on laskettu olettaen, että toimenpiteillä on tietyt ominaisuudet. Kun tiedetään kuinka suuri osuus pelloista nykyisin on, tai tulevaisuudessa tulee olemaan toimenpiteiden vaikutuksen piirissä, saadaan arvio aikaansaadusta ja tulevasta kuormitusvähenemästä. 4 TULOKSET 4.1 Tulosten luotettavuus Vihta-mallissa olevat taustatiedot ovat: 1) eri muuttujien vaikutus pelloilta tulevaan kuormitukseen, 2) toimenpiteiden vaikutukset ja 3) toimenpiteiden kustannukset. Nämä tiedot ovat keskimääräisiä asiantuntija-arvioita ja ovat suuntaa-antavia. Lähtötiedot, joiden perusteella peltojen määrä kussakin luokassa on arvioitu ovat peräisin eri tietolähteistä ja tilastoista, jotka on kuvattu kappaleessa 3. Niiden perusteella on muodostettu kuntakohtainen lähtöjakauma, jossa oletetaan, että peltomuuttujat ovat riippumattomia toisistaan. Peltojen jako eri pelto-

17 17 luokkiin ei aiheuta suuria vääristymiä karkeudestaan huolimatta. Mallissa ei tarkastella erikseen kuivia tai märkiä vuosia eikä vuoden sisällä tapahtuvia vaiheluita vaan kuormitukset ja reduktiot on arvioitu keskimääräiselle hydrologiselle vuodelle. Vihta-mallissa ei huomioda pellon sijaintia vesistöön nähden eikä myöskään kuormituksen aiheuttamaa haittaa vesistössä. Tulokset on esitetty sellaisessa tilanteessa, että toimenpiteet on sijoitettu parhaimmille paikoille (optimi). 4.2 Peltojen jakautuminen eri peltoluokkiin Peltojen jakautuminen eri peltoluokkiin on arvioitu taulukossa 6 esiintyvien jakaumien perusteella. Esimerkiksi luokkaan 1, jossa fosforiluku on pieni, kaltevuus pieni, makrohuokosten määrä on suuri, maalaji on hieno, kasvipeitteisyys on hyvä ja ojitus on hyvä, kuuluu lla 82 ha. Taulukossa 9 esiteltiin, kuinka suuri peltopinta-ala kuuluu kuhunkin luokkaan kunnittain. 4.3 Kuormitus ilman toimenpiteitä Mallilla lasketut pelloilta tulevan liukoisen typen (DN) ja fosforin (DP) sekä kiintoaineen ja siihen sitoutuneen partikkelitypen (PN) ja -fosforin (PP) kuormat on esitetty taulukossa 1 sekä hehtaaria kohti taulukossa 11. Hehtaaria kohti lasketut arvot eivät merkittävästi eroa toisistaan, koska peltojen ominaisuudet ovat lähtötiedoissa hyvin samankaltaiset. ssa pelloilta tulevan liukoisen fosforin arvioitu määrä on hieman pienempi kuin muissa kunnissa, johtuen lähtötiedoista, jonka mukaan fosforiluku on siellä hieman pienempi kuin muissa kunnissa.

18 18 Lk Van. Hyv. Nur. Riih. Tu.. Lk Van. Hyv. Nur. Riih. Tu Taulukko 9. Arvio peltojen jakautumisesta eri peltoluokkiin (ha) kunnittain. Lk = peltoluokka, Van. =, Hyv. =, Nur. =, Riih. =, Tu. =. Luokkien selostus on liitteessä 1.

19 19 Kuormitus Kiintoaine PP DP PN DN Kok. P Kok. N ,8 1, , ,4 2, , ,5 4, , ,6, , ,7 1, ,5 96 Koko alue , Taulukko 1. Arvio peltojen vuosittaisesta ravinnehuuhtoumasta (tonnia/v) kunnittain ilman toimenpiteitä. PP = partikkelifosfori, DP = liukoinen fosfori, PN = partikkelityppi, DN = liukoinen typpi, Kok.P = kokonaisfosfori, Kok.N = kokonaistyppi. Alue Kiintoaine PP DP PN DN Kok. P Kok. N ,24,41 4,26 13,65 1,65 17, ,2,41 4,11 13,7 1,61 17, ,24,4 4,24 13,66 1,64 17, ,23,44 4,22 13,65 1,67 17, ,24,35 4,24 13,65 1,59 17,88 Koko alue ,23,4 4,21 13,66 1,63 17,87 Taulukko 11. Pelloilta tuleva vuosittainen kuormitusarvio kg/ha kunnittain ilman toimenpiteitä. PP = partikkelifosfori, DP = liukoinen fosfori, PN = partikkelityppi, DN = liukoinen typpi, Kok.P = kokonaisfosfori, Kok.N = kokonaistyppi. 4.4 Kuormitusvähenemät tarkastelualueelta Kuvassa 2a näkyy, kuinka paljon kokonaisfosforia saadaan vähennetyksi koko tarkastelualueen pelloilta tulevasta kokonaisfosforikuormasta eri toimenpiteillä eri kustannustehokkuuksilla. Esimerkiksi suojavyöhykkeiden perustaminen on tehokkainta luokassa 88 (taulukko 8), johon kuuluu arviolta noin 21 ha (taulukko 9). Suojavyökykkeiden perustaminen näille pelloille vähentää fosforikuormitusta vuosittain noin 65 kg (21 ha x 3,1 kg/ha) ja se maksaa noin 2 34 mk (65 kg x 36 mk/kg). Lisäämällä tähän seuraavaksi tehokkain peltoluokan pintaalalta saatava vähenemä jne. nähdään kuinka paljon on mahdollista vähentää kuormaa eri kustannustehokkuuksilla. Mallin heikkoutena on, ettei peltojen sijaintia valtaojiin tai vesistöön nähden oteta huomioon, vaan oletetaan, että kaikki pellot on mahdollista saada kunkin toimenpiteen vaikutuksen piiriin. Kuvissa 2b - 2e on esitetty kunnittain eri toimenpiteiden aikaansaama fosforin kuormitusvähenemä (kg/vuosi) eri kustannustehokkuuksilla.

20 2 Toteuttamalla toimenpiteitä niillä peltoluokilla, joissa yksikkökustannus on 7 mk/kg tai sitä pienempi, saataisiin suojavyöhykkeillä vähennetyksi kokonaisfosforia noin 2 6 kg vuodessa ja kosteikoilla ja laskeutusaltailla noin 2 kg vuodessa. Tämä johtuu siitä, että peltoluokkia, johon suojavyöhyke sopii on tällä alueella paljon. Vuosittaiset kustannukset, joita tarvittaisiin kaikkien suojavyöhykkeiden perustamiseksi, joiden yksikkökustannus on 7 mk/kg tai sitä pienempi on vastaavasti myös suuret, noin 15 mk, mikä vastaa ympäristötukea noin 28 mk (kuva 4a). Suhteelliset kokonaisfosforivähenemät ovat suuruusjärjestyksessä kosteikon, laskeutusaltaan ja suojavyöhykkeen osalta,,, ja. Säätösalaojituksen osalta vastava järjestys on:,,, ja. Absoluuttiset vähenemät ovat suhteessa alueen peltojen määrään paitsi säätösalaojituksen osalta, jonka vähenemä on paitsi Nurmijärvellä niin myös llä ja ssa määrällisesti melko suuri.

21 21 Kuormitusvähenemä, kg/vuosi Kosteikko Laskeutusallas Suojavyöhyke Kuormitusvähenemä, %/vuosi Kosteikko Laskeutusallas Suojavyöhyke Kuva 2a. Eri toimenpiteiden aikaansaama fosforin kuormitusvähenemä (ylempi kuva kg/ vuosi ja alempi kuva %) koko tarkastelualueella eri kustannustehokkuuksilla. Säätösalaojituksen kustannustehokkuus on parhaimmillaan 87 mk/kg.

22 22 Kuormitusvähenemä, kg/vuosi Kuormitusvähenemä, % 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Kuva 2b. Kosteikon aikaansaama kuormitusvähenemä (ylempi kuva kg/vuosi ja alempi kuva %) kunnittain eri kustannustehokkuuksilla fosforin suhteen.

23 23 Kuormitusvähenemä, kg/vuosi Kuormitusvähenemä, % 5, 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Kuva 2c. Laskeutusaltaan aikaansaama kuormitusvähenemä (ylempi kuva kg/vuosi ja alempi kuva %) kunnittain eri kustannustehokkuuksilla fosforin suhteen.

24 24 Kuormitusvähenemä, kg/vuosi Kuormitusvähenemä, % Kuva 2d. Suojavyöhykkeen aikaansaama kuormitusvähenemä (ylempi kuva kg/vuosi ja alempi kuva %) kunnittain eri kustannustehokkuuksilla fosforin suhteen.

25 25 Kuormitusvähenemä, kg/vuosi Kuormitusvähenemä, % 5, 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Kuva 2e. Säätösalaojituksen aikaansaama kuormitusvähenemä (ylempi kuva kg/vuosi ja alempi kuva %) kunnittain eri kustannustehokkuuksilla fosforin suhteen.

26 26 Kuormitusvähenemä, kg/vuosi 5 Kosteikko 4 Laskeutusallas Suojavyöhyke Kuormitusvähenemä, %/vuosi 2 Kosteikko 15 Laskeutusallas Suojavyöhyke Kuva 3a. Eri toimenpiteiden aikaansaama typen kuormitusvähenemä (ylempi kuva kg/ vuosi ja alempi kuva %) koko tarkastelualueella eri kustannustehokkuuksilla. Säätösalaojituksen kustannustehokkuus on parhaimmillaan 15 mk/kg.

27 27 Kuormitusvähenemä, kg/vuos Kuormitusvähenemä, % 5, 4, 3, 2, 1,, Kuva 3b. Kosteikon aikaansaama kuormitusvähenemä (ylempi kuva kg/vuosi ja alempi kuva %) kunnittain eri kustannustehokkuuksilla typen suhteen.

28 28 Kuormitusvähenemä, kg/vuos Kuormitusvähenemä, % 5, 4, 3, 2, 1,, Kuva 3c. Laskeutusaltaan aikaansaama kuormitusvähenemä (ylempi kuva kg/vuosi ja alempi kuva %) kunnittain eri kustannustehokkuuksilla typen suhteen.

29 29 Kuormitusvähenemä, kg/vuos Kuormitusvähenemä, % Kuva 3d. Suojavyöhykkeen aikaansaama kuormitusvähenemä (ylempi kuva kg/vuosi ja alempi kuva %) kunnittain eri kustannustehokkuuksilla typen suhteen.

30 3 Kuormitusvähenemä, kg/vuos Kuormitusvähenemä, % Kuva 3e. Säätösalaojituksen aikaansaama kuormitusvähenemä (ylempi kuva kg/vuosi ja alempi kuva %) kunnittain eri kustannustehokkuuksilla typen suhteen. 4.5 Kustannukset Edellä esitettyjä kuormitusvähenemiä vastaavat kustannukset nähdään koko alueelta fosforin osalta kuvassa 4a, typen osalta kuvassa 5a sekä kunnittain fosforin osalta kuvissa 4b - 4e ja typen osalta kuvissa 5b - 5e.

31 31 1 Kustannukset, mk Kosteikko Laskeutusallas Suojavyöhyke Kuva 4a. Eri toimenpiteistä aiheutuvat vuosittaiset kustannukset koko tarkastelualueella fosforin osalta eri kustannustehokkuuksilla. Säätösalaojituksen kustannustehokkuus on parhaimmillaan 87 mk/kg. 6 Kustannukset, mk Kuva 4b. Kosteikoista aiheutuvat vuosittaiset kustannukset kunnittain fosforin osalta eri kustannustehokkuuksilla.

32 32 Kustannukset, mk Kuva 4c. Laskeutusaltaista aiheutuvat vuosittaiset kustannukset kunnittain fosforin osalta eri kustannustehokkuuksilla. Kustannukset, mk Kuva 4d. Suojavyöhykkeistä aiheutuvat vuosittaiset kustannukset kunnittain fosforin osalta eri kustannustehokkuuksilla.

33 33 Kustannukset, mk Kuva 4e. Säätösalaojituksesta aiheutuvat vuosittaiset kustannukset kunnittain fosforin osalta eri kustannustehokkuuksilla. 5 Kustannukset, mk Kosteikko Laskeutusallas Suojavyöhyke Kuva 5a. Eri toimenpiteistä aiheutuvat vuosittaiset kustannukset koko tarkastelualueella typen osalta eri kustannustehokkuuksilla. Säätösalaojituksen kustannustehokkuus on parhaimmillaan 15 mk/kg.

34 34 Kustannukset, mk Kuva 5b. Kosteikoista aiheutuvat vuosittaiset kustannukset kunnittain eri kustannustehokkuuksilla typen suhteen. 4 Kustannukset, mk Kuva 5c. Laskeutusaltaista aiheutuvat vuosittaiset kustannukset kunnittain eri kustannustehokkuuksilla typen suhteen.

35 35 Kustannukset, mk Kuva 5d. Suojavyöhykkeistä aiheutuvat vuosittaiset kustannukset kunnittain eri kustannustehokkuuksilla typen suhteen. Kustannukset, mk Kuva 5e. Säätösalaojituksesta aiheutuvat vuosittaiset kustannukset kunnittain eri kustannustehokkuuksilla typen suhteen.

36 4.6 Toteutuma 36 Tarkastelualueella olevien peltojen pinta-ala, jossa toimenpide voidaan toteuttaa tietyllä kustannustehokkuudella on esitetty koko alueelta fosforin osalta kuvassa 6a, typen osalta kuvassa 7a sekä kunnittain fosforin osalta kuvissa 6b - 6e ja typen osalta kuvissa 7b - 7e. 3 Toteutuma, ha Kosteikko Laskeutusallas Suojavyöhyke Kuva 6a. Peltojen pinta-ala (ha), jotka ovat tietyn toimenpiteen vaikutuksen piirissä, kokonaisfosforin kustannustehokkuuden mukaan. Säätösalaojituksen kustannustehokkuus on parhaimmillaan 87 mk/kg. Toteutuma, ha Kuva 6b. Peltojen pinta-ala (ha), jotka ovat kosteikon vaikutuksen piirissä, kokonaisfosforin kustannustehokkuuden mukaan.

37 37 Toteutuma, ha Kuva 6c. Peltojen pinta-ala (ha), jotka ovat laskeutusaltaiden vaikutuksen piirissä, kokonaisfosforin kustannustehokkuuden mukaan. Toteutuma, ha Kuva 6d. Peltojen pinta-ala (ha), jotka ovat suojavyöhykkeiden vaikutuksen piirissä, kokonaisfosforin kustannustehokkuuden mukaan.

38 38 Toteutuma, ha Kuva 6e. Peltojen pinta-ala (ha), jotka ovat säätösalaojituksen vaikutuksen piirissä, kokonaisfosforin kustannustehokkuuden mukaan. Toteutuma, ha Kosteikko Laskeutusallas Suojavyöhyke Kuva 7a. Peltojen pinta-ala (ha), jotka ovat tietyn toimenpiteen vaikutuksen piirissä, kokonaistypen kustannustehokkuuden mukaan. Säätösalaojituksen kustannustehokkuus on parhaimmillaan 15 mk/kg.

39 39 Toteutuma, ha Kuva 7b. Peltojen pinta-ala (ha), jotka ovat kosteikon vaikutuksen piirissä, kokonaistypen kustannustehokkuuden mukaan. Toteutuma, ha Kuva 7c. Peltojen pinta-ala (ha), jotka ovat laskeutusaltaiden vaikutuksen piirissä, kokonaistypen kustannustehokkuuden mukaan.

40 4 Toteutuma, ha Kuva 7d. Peltojen pinta-ala (ha), jotka ovat suojavyöhykkeiden vaikutuksen piirissä, kokonaistypen kustannustehokkuuden mukaan. Toteutuma, ha Kuva 7e. Peltojen pinta-ala (ha), jotka ovat säätösalaojituksen vaikutuksen piirissä, kokonaistypen kustannustehokkuuden mukaan.

41 Kustannukset suhteessa kuormitusvähenemään Kuvissa on esitetty koko tarkastelualueen kunkin toimenpiteen osalta kustannukset ja kokonaisfosforin (kuva 8a) sekä kokonaistypen (kuva 9a) vähenemä, mikäli toimenpiteitä toteutetaan alkaen parhaimmista luokista. Vastaavasti nähdään kustannukset ja vähenemät kunnittain kokonaisfosforin osalta kuvissa 8b - 8e ja kokonaistypen osalta kuvissa 9b - 9e. Kuvasta 8a nähdään, että toteuttamalla suojavyöhykkeitä parhaimpiin peltoluokkiin 2 mk edestä kokonaisfosforin kuormitusvähenemä on 3 2 kg vuodessa. Seuraavat 2 mk vähentävät kuormitusta vain 2 kg:lla. Kuormitusvähenemä, kg/vuosi Kosteikko Laskeutusallas Suojavyöhyke Säätösalaojitus Kustannukset, mk Kuormitusvähenemä, %/vuosi Kosteikko Laskeutusallas Suojavyöhyke Säätösalaojitus Kustannukset, mk Kuva 8a. Eri toimenpiteiden kustannukset ja kokonaisfosforivähenemät koko tarkastelualueella (ylempi kuva kg/vuosi ja alempi kuva %).

42 42 Vähenemä, kg/vuosi Kustannukset, mk Vähenemä, % 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Kustannukset, mk Kuva 8b. Kosteikoiden kustannukset ja kokonaisfosforivähenemät kunnittain.

43 43 Vähenemä, kg/vuosi Kustannukset, mk Vähenemä, % 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Kustannukset, mk Kuva 8c. Laskeutusaltaiden kustannukset ja kokonaisfosforivähenemät kunnittain.

44 44 Vähenemä, kg/vuosi Kustannukset, mk 2, Vähenemä, % 15, 1, 5,, Kustannukset, mk Kuva 8d. Suojavyöhykkeiden kustannukset ja kokonaisfosforivähenemät kunnittain.

45 45 Vähenemä, kg/vuosi Kustannukset, mk Vähenemä, % 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Kustannukset, mk Kuva 8e. Säätösalaojituksen kustannukset ja kokonaisfosforivähenemät kunnittain.

46 46 Kuormitusvähenemä, kg/vuosi Kosteikko Laskeutusallas Suojavyöhyke Säätösalaojitus Kustannukset, mk Kuva 9a. Eri toimenpiteiden kustannukset ja kokonaistyppivähenemät koko tarkastelualueella. Vähenemä, kg/vuosi Kustannukset, mk Kuva 9b. Kosteikoiden kustannukset ja typpivähenemät kunnittain.

47 47 Vähenemä, kg/vuosi Kustannukset, mk Kuva 9c. Laskeutusaltaiden kustannukset ja typpivähenemät kunnittain. Vähenemä, kg/vuosi Kustannukset, mk Kuva 9d. Suojavyöhykkeiden kustannukset ja typpivähenemät kunnittain.

48 48 Vähenemä, kg/vuosi Kustannukset, mk Kuva 9e. Säätösalaojituksen kustannukset ja typpivähenemät kunnittain. 5 YHTEENVETO JA KUNTAKOHTAISET TOIMENPIDESUOSITUKSET Vihta-mallilla tarkasteltiin viljelyalueilta huuhtotuvaa vuosikuormitusta ilman toimenpiteitä sekä eri toimenpiteiden vaikutuksia viiden kunnan alueella. Toimenpidesuositus riippuu käytettävissä olevasta budjetista ja toimenpiteiden toteuttamismahdollisuuksista käytännössä. Alueella on paljon peltoja, joihin suojavöhykkeitä kannattaisi perustaa. Kosteikkoja ja laskeutusaltaita voidaan perustaa, mikäli hyviä paikkoja löytyy, eli missä viipymä on tarpeeksi suuri ja kaivuutyöt vähäisiä. Kosteikkojen ja laskeutusaltaiden osalta ongelmana on, että ympäristötuki on tukikauden aikana pieni. Säätösalaojituksella saadaan myös vähennetyksi kuormitusta, mutta se on melko kallis toimenpide. Laskelmissa oletetaan että toimenpiteet pystytään sijoittamaan mahdollisimman tehokkaasti. Laskelmissa ei oteta huomioon sitä, että ainoastaan osa pelloista sijaisevat vesistöjen tai valtaojien varrella. Tämän takia kuormitusvähenemät suhteessa kustannuksiin ovat esitetyissä tuloksissa hieman todellisuutta suurempia. Taulukoissa 12a - 12e on kunnittain esitetty kustannukset ja kuinka paljon kutakin toimenpidettä pitäisi toteuttaa, jotta saataisiin tietty osuus kokonaisfosforikuormituksesta vähennetyksi. Typen osalta vähenemä on esitetty liitteessä 3. Taulukossa 12 nähdään: - vuosittaisen kokonaisfosforivähenemän osuutta kuormasta (%) - vastaava kuomitusvähenemä (kg) - kustannukset (mk) (vrt. Kuvat 8a - 8e)

49 49 - kustannukset vähenemäprosenttia kohti - ympäristötuen suuruus. Kosteikoiden ja laskeutusaltaiden osalta oletetaan, että reuna-alue voidaan määrätä niin suureksi, että tuki peittää kustannukset. Tässä tarkastelevan kosteikon reuna-alue olisi silloin oltava 3 % kosteikon pinta-alasta eli tukea maksettaisiin 1,6 hehtaarilta ja laskeutusaltaan osalta 1,5 hehtaarilta (vaikka laskelmissa käytetyn altaan pinta-ala on vain,1 ha) - toimenpiteen pinta-ala (ha) - kosteikkojen ja laskeutusaltaiden lukumäärä (kpl) ja suojavyöhykkeiden pituus (km). - peltoala, joka on toimenpiteen vaikutuksen piirissä (ha). Nurmijärven kunnassa olisi mahdollista mallin mukaan päästä 26 %:n vuosittaiseen fosforikuormavähenemään perustamalla kosteikkoja 8 kpl, johon tarvitaan ympäristötukea noin 33 mk, laskeutusaltaita 19 kpl, johon tarvitaan ympäristötukea noin 76 mk ja suojavyöhykkeitä noin 163 km, johon tukea tarvitaan noin 655 mk eli yhteensä noin 76 mk. Typpikuorma vähenisi tässä tapauksessa 1 %. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 25 (Vesiensuojelun tavoitteet vuoteen 25), tavoitteena on vähentää maatalouden fosforin ja typen määrää vähintään 5 % vuosien arvioidusta keskimääräisestä tasosta. Jos siis pystytään vähentämään 26 % kokonaisfosforikuormasta se merkitsee 52 % vähennystä tavoitteesta. Typen osalta jäätäisiin 2 % vähenemään. Taulukkojen 12a - 12e ja liitteen 3 yhteenveto esitetään taulukossa 13.

50 5 Toimenpide Vähenemä Kustannukset Tuki Toteutuma % kg Mk/v mk/väh.% Mk/v tpha kpl pha Kosteikko , Laskeutusallas , km Suojavyöhyke Säätösalaojitus Taulukko 12a. Eri toimenpiteiden vaikutukset kokonaisfosforivähenemään Nurmijärvellä ja kustannukset. (tpha = hehtaaria toimenpidettä, pha = peltohehtaaria, joka on toimenpiteen vaikutuksen piirissä). Mikäli kustannukset/vähenemäprosentti (mk/ väh.%) ovat enintään 27 6 mk, niin toimenpidesuositus on esitetty taulukossa lihavoituna.

51 51 Toimenpide Vähenemä Kustannukset Tuki Toteutuma % kg Mk/v mk/väh.% Mk/v tpha kpl pha Kosteikko , Laskeutusallas ,2 1, km Suojavyöhyke , Säätösalaojitus Taulukko 12b. Eri toimenpiteiden vaikutukset kokonaisfosforivähenemään llä ja kustannukset. (tpha = hehtaaria toimenpidettä, pha = peltohehtaaria, joka on toimenpiteen vaikutuksen piirissä). Mikäli kustannukset/vähenemäprosentti (mk/ väh.%) ovat enintään 14 2 mk, niin toimenpidesuositus on esitetty taulukossa lihavoituna.

52 52 Toimenpide Vähenemä Kustannukset Tuki Toteutuma % kg Mk/v mk/väh. % Mk/v tpha kpl pha Kosteikko , Laskeutusallas , , , , , km Suojavyöhyke , Säätösalaojitus Taulukko 12c. Eri toimenpiteiden vaikutukset kokonaisfosforivähenemään lla ja kustannukset. (tpha = hehtaaria toimenpidettä, pha = peltohehtaaria, joka on toimenpiteen vaikutuksen piirissä). Mikäli kustannukset/vähenemäprosentti (mk/väh.%) ovat enintään 8 4 mk, niin toimenpidesuositus on esitetty taulukossa lihavoituna.

53 53 Toimenpide Vähenemä Kustannukset Tuki Toteutuma % kg Mk/v mk/väh.% Mk/v tpha kpl pha Kosteikko , , Laskeutusallas , , km Suojavyöhyke , 4, Säätösalaojitus Taulukko 12d. Eri toimenpiteiden vaikutukset kokonaisfosforivähenemään Riihimäellä ja kustannukset. (tpha = hehtaaria toimenpidettä, pha = peltohehtaaria, joka on toimenpiteen vaikutuksen piirissä). Mikäli kustannukset/vähenemäprosentti (mk/väh.%) ovat enintään 5 6 mk, niin toimenpidesuositus on esitetty taulukossa lihavoituna.

54 54 Toimenpide Vähenemä Kustannukset Tuki Toteutuma % kg Mk/v mk/väh. % Mk/v tpha kpl pha Kosteikko , , Laskeutusallas , , km Suojavyöhyke Säätösalaojitus Taulukko 12e. Eri toimenpiteiden vaikutukset kokonaisfosforivähenemään ssa ja kustannukset. (tpha = hehtaaria toimenpidettä, pha = peltohehtaaria, joka on toimenpiteen vaikutuksen piirissä). Mikäli kustannukset/vähenemäprosentti (mk/väh.%) ovat enintään 13 8 mk, niin toimenpidesuositus on esitetty taulukossa lihavoituna. Suojav. km Kost., kpl Lask. kpl Tuki, mk/v Fosforin väh. % Typen väh.% Taulukko 13. Esimerkki toimenpiteiden aikaansaamasta kuormitusvähenemästä ja kustannuksista eri kunnissa.

55 VIITTEET 55 Grönroos, J., Rekolainen, S., Palva, R., Granlund, K., Bärlund, I., Nikander A. & Laine Y., Maatalouden ympäristötuki. Toimenpiteiden toteutuminen ja vaikutukset v Suomen ympäristö 239. Suomen ympäristökeskus, 77s. MMM, 1999a. Maatilatilastollinen vuosikirja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus, 262 s. MMM, 1999b. Horisontaalinen maaseudun kehittämissuunnitelma. Moniste, Maa- ja metsätalousministeriö, , 167 s. Vuorinen, J. & Mäkitie, O., The method of soil testing in use in Finland. Agrogeological Publications, 63, Äijö, H. & Tattari, S. 2. Viljelyalueitten valumavesien hallintamalli. Suomen ympäristökeskuksen sarjassa Suomen ympäristö nro 442. Vesiensuojelun tavoitteet vuoteen Helsinki, ympäristöministeriö. Suomen ympäristö 226, 82 s. ISBN X, ISSN LIITTEET Liite 1. Peltoluokkien ominaisuudet Liite 2. Kuormitus pelloilta ilman toimenpiteitä Liite 3. Kokonaistyppivähenemä tietyillä kustannuksilla (kg/v)

56 Peltoluokkien ominaisuudet 56 Liite 1/1 P-luku Kaltevuus Maalaji Valunta pieni, <18 mg l -1 pieni, <3 % luokka 1 hieno keskisuuri 3 mm/v suuri, >18 mg l -1 suuri, >3 % luokka 2 keskikarkea luokka 3 karkea Luokka P-luku Valunta Kaltevuus Makroh. Maalaji Kasvillisuus Ojitus 1 pieni keskisuuri pieni suuri luokka1 peittävä hyvä 2 pieni keskisuuri pieni suuri luokka1 peittävä huono 3 pieni keskisuuri pieni suuri luokka1 ei peittävä hyvä 4 pieni keskisuuri pieni suuri luokka1 ei peittävä huono 5 pieni keskisuuri pieni suuri luokka2 peittävä hyvä 6 pieni keskisuuri pieni suuri luokka2 peittävä huono 7 pieni keskisuuri pieni suuri luokka2 ei peittävä hyvä 8 pieni keskisuuri pieni suuri luokka2 ei peittävä huono 9 pieni keskisuuri pieni suuri luokka3 peittävä hyvä 1 pieni keskisuuri pieni suuri luokka3 peittävä huono 11 pieni keskisuuri pieni suuri luokka3 ei peittävä hyvä 12 pieni keskisuuri pieni suuri luokka3 ei peittävä huono 13 pieni keskisuuri pieni pieni luokka1 peittävä hyvä 14 pieni keskisuuri pieni pieni luokka1 peittävä huono 15 pieni keskisuuri pieni pieni luokka1 ei peittävä hyvä 16 pieni keskisuuri pieni pieni luokka1 ei peittävä huono 17 pieni keskisuuri pieni pieni luokka2 peittävä hyvä 18 pieni keskisuuri pieni pieni luokka2 peittävä huono 19 pieni keskisuuri pieni pieni luokka2 ei peittävä hyvä 2 pieni keskisuuri pieni pieni luokka2 ei peittävä huono 21 pieni keskisuuri pieni pieni luokka3 peittävä hyvä 22 pieni keskisuuri pieni pieni luokka3 peittävä huono 23 pieni keskisuuri pieni pieni luokka3 ei peittävä hyvä 24 pieni keskisuuri pieni pieni luokka3 ei peittävä huono 25 pieni keskisuuri suuri suuri luokka1 peittävä hyvä 26 pieni keskisuuri suuri suuri luokka1 peittävä huono 27 pieni keskisuuri suuri suuri luokka1 ei peittävä hyvä 28 pieni keskisuuri suuri suuri luokka1 ei peittävä huono 29 pieni keskisuuri suuri suuri luokka2 peittävä hyvä 3 pieni keskisuuri suuri suuri luokka2 peittävä huono 31 pieni keskisuuri suuri suuri luokka2 ei peittävä hyvä 32 pieni keskisuuri suuri suuri luokka2 ei peittävä huono 33 pieni keskisuuri suuri suuri luokka3 peittävä hyvä 34 pieni keskisuuri suuri suuri luokka3 peittävä huono 35 pieni keskisuuri suuri suuri luokka3 ei peittävä hyvä 36 pieni keskisuuri suuri suuri luokka3 ei peittävä huono 37 pieni keskisuuri suuri pieni luokka1 peittävä hyvä 38 pieni keskisuuri suuri pieni luokka1 peittävä huono 39 pieni keskisuuri suuri pieni luokka1 ei peittävä hyvä 4 pieni keskisuuri suuri pieni luokka1 ei peittävä huono 41 pieni keskisuuri suuri pieni luokka2 peittävä hyvä 42 pieni keskisuuri suuri pieni luokka2 peittävä huono 43 pieni keskisuuri suuri pieni luokka2 ei peittävä hyvä 44 pieni keskisuuri suuri pieni luokka2 ei peittävä huono 45 pieni keskisuuri suuri pieni luokka3 peittävä hyvä 46 pieni keskisuuri suuri pieni luokka3 peittävä huono 47 pieni keskisuuri suuri pieni luokka3 ei peittävä hyvä 48 pieni keskisuuri suuri pieni luokka3 ei peittävä huono

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Kuormituksen muodostuminen Automaattinen veden laadun seuranta ja

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Lyhyesti automaattisesta veden laadun seurannasta Kasvipeite/muokkaus/

Lisätiedot

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi

Lisätiedot

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 14.6.2017 Esityksen sisältö Miksi automaattimittauksia kannattaa

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä - tuloksia LOHKO-hankkeesta Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Mistä tänään puhutaan? LOHKO- ja LOHKO

Lisätiedot

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys Markku Puustinen Merikeskus Vellamo 27.3.2013 Maatalous ja vesistökuormitus Yleistä Kuormituksen vuodenaikaisjakauma Hydrologia sadanta, valunta Peltolohkojen tila kasvukauden

Lisätiedot

Vi1jelyalueiden valumavesien hallintamalli

Vi1jelyalueiden valumavesien hallintamalli 1 Suomen ympäristö YMPÄRISTÖN - SUOJELU Helena Äijö ja Sirkka Tattari Vi1jelyalueiden valumavesien hallintamalli......................... SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS O Helena Äijö ja Sirkka Tattari Vilj elyalueiden

Lisätiedot

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen Markku Puustinen RAVI-Seminaari Luumäki 13.1.2011 12.1.2011 Sisältö Maatalouden vesistökuormituksen hallinta Nykytilanne ja mahdollisuudet

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden vesiensuojelu Metsätalouden vesiensuojelu 29-30.5.2018 Kaakkois-Suomi Jostakin pitää löytää 3,5 milj. kuutiota puuta Hakkuut 4 milj. m3/v Investoinnit/KaS + 1,4 milj. m3/v 5.6.2018 Suomen metsäkeskus 2 Hakkuukertymä

Lisätiedot

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei

Lisätiedot

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE Ravinnerenki Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo 4.10.2016 Markus Huttunen SYKE RavinneRenki: kuormituksen mallinnus Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on jo

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Maatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Maatalouden vesiensuojeluhankkeet Hiidenveden kunnostus 2012-2015 hanke Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Pitkän tähtäimen tavoitteet Hiidenveden vesistö valuma-alueineen

Lisätiedot

VALUMAVESIEN HALLINTA

VALUMAVESIEN HALLINTA VALUMAVESIEN HALLINTA Tämän raportin tarkoituksena on esitellä paikkatietoanalyysi, jossa pyritään osoittamaan optimaalinen sijainti valumavesien hallinnan menetelmille. Esitelty paikkatietoanalyysi on

Lisätiedot

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten todentaminen jatkuvatoimisilla mittauksilla rakennekalkki, jankkurointi, kevytmuokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys Vantaanjoen ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15 20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha P, 130 Mg Luonnontilaisen

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Automaattinen veden laadun mittaus kannattaa

Automaattinen veden laadun mittaus kannattaa Automaattinen veden laadun mittaus kannattaa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 21.4.2017 1 Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun seuranta hajakuormituksen arvioinnissa

Lisätiedot

TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla

TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla Salaojituksen neuvottelupäivät 2017, Ähtäri 23.- 24.3.2017 24.3.2017 Jyrki Nurminen Salaojituksen tutkimusyhdistys ry Toimivat salaojitusmenetelmät

Lisätiedot

Vesiensuojelukosteikot

Vesiensuojelukosteikot Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto 3.4.2019 Taustaa Suomen sitoumukset Itämereen tulevan ravinnekuorman vähentämiseksi Typpi 2 430 + 600 *) tonnia Fosfori 330 + 26

Lisätiedot

Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt

Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt Jussi Lankoski Professori Itämeren suojelun ekonomia Kluuvin Rotaryklubi 23.11. 2011 Kuva: Seppo Knuuttila 1.

Lisätiedot

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta OK Ojat kuntoon Ruoka, työllisyys, puhtaat vedet ja puhdas ympäristö Kokonaisvaltainen vesienhallinta Kokonaisvaltainen vesienhallinta koostuu toimenpiteistä

Lisätiedot

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Juhani Järveläinen Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Esityksen sisältö Taustaa Vesijärven lasku-uomien

Lisätiedot

Alueellisella kohdentamisella hyötyä yhteiskunnalle

Alueellisella kohdentamisella hyötyä yhteiskunnalle Teho Plus hankkeen loppuseminaari 6.2. 2014, Turku Alueellisella kohdentamisella hyötyä yhteiskunnalle Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos 1. Arvaa

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden vaikutusten arviointi ja kustannustehokkuus

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden vaikutusten arviointi ja kustannustehokkuus Maatalouden ympäristötoimenpiteiden vaikutusten arviointi ja kustannustehokkuus Turo Hjerppe, Sari Väisänen Markku Puustinen ja Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu

Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu Työryhmän II kokous 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Teemu Ulvi, SYKE Kati Häkkilä, SYKE Yleissuunnitelman sisältö maatalouden osalta Maatalouskosteikkojen

Lisätiedot

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Suometsätalouden vesistövaikutukset Suometsätalouden vesistövaikutukset Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset seminaari 17.10.2012 / 18.10.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)

Lisätiedot

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011 Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Taustat Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö Viherrakentamisen ympäristövaikutuksia

Lisätiedot

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke Maaseuturahasto Peruskuivatushankkeet on toteutettu valtion työnä kunnossapitovastuu on jäänyt ojitus-, yms. yhtiöille yhtiöitä on Kaakkois-Suomessa noin 4000

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 5.3.2014 181 000 hehtaaria peltoa, 10 % luomussa 16 000 ha peltoa pohjavesialueilla 150 000 ha viljelty

Lisätiedot

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.fi 3.4.2019 Mistä

Lisätiedot

RAVINNERESURSSI-PÄIVÄ Vesien hallinta säätösalaojituksen avulla. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus

RAVINNERESURSSI-PÄIVÄ Vesien hallinta säätösalaojituksen avulla. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus RAVINNERESURSSI-PÄIVÄ 11.4.2017 Vesien hallinta säätösalaojituksen avulla Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus Ruoka, työllisyys, puhtaat vedet ja puhdas ympäristö Viljelyksessä oleva pelto pinta-ala:

Lisätiedot

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Tavoitteet ja toimenpiteet on tunnistettu Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kolmanneksella

Lisätiedot

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Teija Kirkkala Henri Vaarala Elisa Mikkilä Vesistökunnostusverkosto Lappeenranta 7.-9.6.216 1 Pyhäjärven valuma-alue Järvi Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta Mats Nylund Maanviljelyn vesiensuojelun tulevaisuudennäkymät Suomalaiseen maanviljelyyn kohdistuu sekä kansallisia

Lisätiedot

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Tavoitteena selvittää kuormituslähteet ja kehittää menetelmiä kuormituksen arviointiin

Lisätiedot

Peltolohko. Kuivatusalue. Vaikutusten havaitseminen Seurantarooli. Vesistöjen tila Kokonaiskuormitus Maatalouden osuus Kokonaisvaikutukset

Peltolohko. Kuivatusalue. Vaikutusten havaitseminen Seurantarooli. Vesistöjen tila Kokonaiskuormitus Maatalouden osuus Kokonaisvaikutukset Peltolohko Lohko- vai valuma-aluekohtaiset ratkaisut - Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet Markku Puustinen, Syke, 3.4.2019 Pellot ja vedet kuntoon Kuivatusalue Vaikutusten havaitseminen

Lisätiedot

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Luonnonmukaiset valtaojat Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Kuva: Metsästäjä 3 / 2009 Toteutus Peruskuivatuksesta Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen

Lisätiedot

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet Vesiensuojelu 4K Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet Hanke keskittyy maa- ja metsätalouden kuormituksen vähentämiseen kolmella kolmella valuma-alueella Länsi-Uudellamaalla: Siuntionjoella,

Lisätiedot

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa Kari Ylivainio, Risto Uusitalo, Terhi Suojala-Ahlfors MITEN KESTÄVYYTTÄ VILJELYYN? Pellon kasvukunto, ravinnetalous ja rikkakasvien hallinta keinoja peltokasvien

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Paimionjoen KUTOVA -analyysin tulokset. Suomen Ympäristökeskus (SYKE) Lauri Ahopelto Päivittänyt Turo Hjerppe

Paimionjoen KUTOVA -analyysin tulokset. Suomen Ympäristökeskus (SYKE) Lauri Ahopelto Päivittänyt Turo Hjerppe Paimionjoen KUTOVA -analyysin tulokset Suomen Ympäristökeskus (SYKE) Lauri Ahopelto 29.12.2011 Päivittänyt 5.11.2012 Turo Hjerppe Sisältö 1 Tausta... 3 2. Toteutus... 3 2.1 Vaiheet... 3 2.2 Lähtötiedot...

Lisätiedot

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU MAATALOUDEN VESIENSUOJELU MAATALOUDEN VESIENSUOJELUN KEHITTÄMINEN SAARIJÄRVEN VESISTÖREITIN VARRELLA (MAISA-HANKE) Tarja Stenman MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKIJÄRJESTELMÄ Ympäristötukijärjestelmä on keskeinen

Lisätiedot

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin - UusiRaha-hankkeen tuloksia 2016-2018 Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Seurannan tausta ja tavoitteet 1 Salaojaveden

Lisätiedot

Hydrologiset tarkastelut Satakunnassa

Hydrologiset tarkastelut Satakunnassa Hydrologiset tarkastelut Satakunnassa Tiia Vento, Markus Huttunen Vesikeskus/vesistömalliryhmä Suomen ympäristökeskus 27.01.2015 Sisällys 1 VEMALA-malli... 1 2 Lapinjoki 33... 3 3 Pyhäjoki 34.06... 6 1

Lisätiedot

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/ Kunnostusojitustarve Pohjois-Suomessa VMI11 (2009-2013): kunnostustarve on 117000 ha/v, josta Pohjois-Suomessa 45%,

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /

Lisätiedot

Maatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus

Maatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus Maatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus MAISA hankkeen päätösseminaari, 19.3.2014 1 HAJAKUORMITUS Maatalous Metsätalous Hulevedet Haja-asutus Turvetuotanto

Lisätiedot

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen P, 130 Mg Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15-20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha Luonnontilaisen

Lisätiedot

Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg

Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg 13.12.2018 Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella Mari Räty 1, Kirsi Järvenranta 1, Perttu Virkajärvi 1, Erkki Saarijärvi 2 ja Hanna Kröger 3 1) MTT Maaninka, Kotieläintuotannon

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 27.2.2014 Uusimaa 1,5 miljoonaa asukasta 183 000 hehtaaria peltoa 3 800 maatilaa 2 500 viljanviljelytilaa

Lisätiedot

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset 1 Mihin kuormitusarviot perustuvat SYKEn hydrologinen malli (SYKE_WSFS) & kuormitusmalli (VEMALA) Fosforin ja typen kuormituksen syntyminen maa-alueilta

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Sirpa Piirainen, MMT, varttunut tutkija Esitykseni sisältö Taustatietoja Pohjavedet ja metsänuudistaminen Huuhtoumat vesistöihin Vesiensuojelun avainkohdat

Lisätiedot

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Jari Koskiaho, Suomen ympäristökeskus Taustaa Soita on

Lisätiedot

Salaojitustekniikoiden vaikutukset satoon, maan rakenteeseen ja vesistökuormitukseen, PVO-tutkimushanke

Salaojitustekniikoiden vaikutukset satoon, maan rakenteeseen ja vesistökuormitukseen, PVO-tutkimushanke Salaojitustekniikoiden vaikutukset satoon, maan rakenteeseen ja vesistökuormitukseen, PVO-tutkimushanke Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 2.6.2014 Helena Äijö Salaojayhdistys

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Ähtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi. Ähtäri Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy

Ähtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi. Ähtäri Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy Ähtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi Ähtäri 15.3.2019 Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy Esisuunnitelman tavoite Suunnittelun ensisijaisena tavoitteena on tunnistaa

Lisätiedot

Voidaanko vesiensuojelutoimia sopeuttaa ilmastonmuutokseen?

Voidaanko vesiensuojelutoimia sopeuttaa ilmastonmuutokseen? Voidaanko vesiensuojelutoimia sopeuttaa ilmastonmuutokseen? Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Teija Kirkkala 1 Kokeiluja/kehitystyötä useissa hankkeissa Pyhäjärven suojeluohjelma 1995-

Lisätiedot

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN RAE -HANKE Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoima hanke. Hanke toteutetaan Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla aikavälillä

Lisätiedot

Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja

Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja Luonnontilaisen kaltaiseksi palautunut uoma ja luontoarvojen huomioon ottaminen ojitusprosessissa Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja Lasse Järvenpää SYKE Luonnonmukaisen ojien kunnossapidossa peruskuivatushankkeen

Lisätiedot

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma

Lisätiedot

Glyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä

Glyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä Glyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä Jaana Uusi-Kämppä, Sari Rämö ja Heikki Jalli Luke Jokioinen Esityksen sisältö 1. Miksi GlyFos-hankkeet aloitettiin? 2. Vanhan GlyFos-hankkeen (2011

Lisätiedot

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta

Lisätiedot

Mallit ja mittaukset vesienhoidon ohjauskeinona

Mallit ja mittaukset vesienhoidon ohjauskeinona Mallit ja mittaukset vesienhoidon ohjauskeinona Seppo Hellsten, Suomen ympäristökeskus/oulu Olli Malve, Suomen ympäristökeskus/helsinki VEDESTÄ VIRTAA - SINISESTÄ BIOTALOUDESTA ELINVOIMA KOILLISMAALLE

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma

Lisätiedot

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka KOTOMA Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen 22.1.2017 Hankkeen taustaa Hanke alkanut 1.11.2016 ja päättyy 30.6.2018 Hanketta koordinoi Varsinais-Suomen ELY-keskus Yhteistyössä: Ympäristöministeriö

Lisätiedot

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11. Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.2012 Mallit apuna vesien tilan parantamisen kustannusten ja

Lisätiedot

Iisalmen reitin fosforikuormitusmalli

Iisalmen reitin fosforikuormitusmalli Iisalmen reitin fosforikuormitusmalli RAE Ravinnehävikit euroiksi hankkeen infotilaisuus 02.12.2011 Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Iisalmen reitin fosforikuormitusmalli Iisalmen

Lisätiedot

Tarjouskilpailujen soveltaminen maatalouden ympäristönsuojeluun. Antti Iho Tarveke-loppuseminaari

Tarjouskilpailujen soveltaminen maatalouden ympäristönsuojeluun. Antti Iho Tarveke-loppuseminaari Tarjouskilpailujen soveltaminen maatalouden ympäristönsuojeluun Antti Iho Tarveke-loppuseminaari 15.12.2011 Seminaarin kulku Hankkeen esittely erikoistutkija Antti Iho, MTT Tarjouskilpailut maailmalla

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.6.2011 Jaakko Soikkeli Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden vesiensuojelu Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus

Lisätiedot

Tilakohtaisten vesiensuojelutoimenpiteiden

Tilakohtaisten vesiensuojelutoimenpiteiden Tilakohtaisten vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset? Ravinteista rahoiksi 20.11.2014, Utran Uittotupa, Joensuu Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä Happamat sulfaattimaat seminaari, Vaasa 10.9.2008 Tiina Pääsky Maa- ja metsätalousministeriö MMM Turvataan maa- ja metsätalouden harjoittamisen

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Vesijärven valumaalueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma

Päijät-Hämeen Vesijärven valumaalueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 08 2009 Päijät-Hämeen Vesijärven valumaalueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Asikkala, Hollola, Lahti Markku Meronen Hämeenlinna 2009 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS HÄMEEN

Lisätiedot

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden

Lisätiedot

Ekologiset vaikutukset ja ennusteet Tiedon lähteitä ja työkaluja

Ekologiset vaikutukset ja ennusteet Tiedon lähteitä ja työkaluja Ekologiset vaikutukset ja ennusteet Tiedon lähteitä ja työkaluja Markus Huttunen, Suomen ympäristökeskus Ekologiset vaikutukset ja ennusteet järvelle tai vesistölle Järveen tuleva ravinnekuormitus ja sen

Lisätiedot