Korttelin 257 tonttien 5 ja 10 asemakaavamuutos LUONNOS. Kaava Poistuva kaava 2005

Transkriptio

1 Korttelin 257 tonttien 5 ja 10 asemakaavamuutos Kaavaselostus LUONNOS Kaava Poistuva kaava 2005 Tammelan kunnan kaavoitus kaavoittaja Miika Tuki Tammela puh miika.tuki@tammela.fi

2 TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi: Kunta: Korttelin 257 tonttien 5 ja 10 asemakaavamuutos Tammela Korttelit: 257 (tontit 5 ja 10) Kaavan laadituttaja: Kaavan laatija: Tammelan kunta Tammelan kunta kaavoittaja Miika Tuki Tammela puh / miika.tuki@tammela.fi Aloittaminen: Kunnanhallitus päätti kokouksessaan xx aloittaa asemakaavamuutoksen ja hyväksyi asetettavaksi vireilletulo- sekä luonnosvaiheen asiakirjoina osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä päivätyn asemakaavaluonnoksen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti yleisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Nähtävillä: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luonnosvaiheen kaavakartta selostuksineen Ehdotusvaiheen kaavakartta selostuksineen Hyväksymispäivämäärät: Tammelan kunnanhallitus Tammelan kunnanvaltuusto Voimaantulo:

3 Selostuksen sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alueen kehitys Luonnonympäristö Pohjavesi Liikenne Rakennettu ympäristö Maanomistus KAAVATILANNE Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Asemakaavan tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Kaavakartta ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja asumisympäristöön Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteutuminen ja ajoitus Nimistö Toteutuksen seuranta... 24

4 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Kunnanhallitus päätti kokouksessaan xx aloittaa asemakaavamuutoksen ja hyväksyi asetettavaksi vireilletulo- sekä luonnosvaiheen asiakirjoina osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä päivätyn asemakaavaluonnoksen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti yleisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos olivat julkisesti nähtävillä Tammelan kunnantoimiston teknisellä osastolla sekä kunnan kotisivuilla internetissä x-x.x.2017 välisenä aikana. Ehdotusvaiheen kaavakartta, kaavaselostus sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat julkisesti nähtävillä Tammelan kunnantoimiston teknisellä osastolla x-x.x.2017 välisenä aikana. Maanomistajille ja naapureille ilmoitettiin kirjeitse kaavoituksen aloittamisesta, luonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta ja kaavan ehdotusvaiheen nähtävillä olosta. Kunnanhallitus esitti kunnanvaltuustolle asemakaavaehdotuksen hyväksymistä asemakaavaksi kokouksessaan x.x Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan kokouksessaan x.x.2017 ja kaava kuulutettiin voimaan x.x Asemakaava Alueella on voimassa asemakaava, joka on tullut voimaan Tässä asemakaavassa asemakaavamuutoksen alue on asuinliiketalojen (AL) korttelialuetta. Tontille 5 sijoittuu vanha jo vuosia asumattomana ollut asuinrakennus sekä siihen liittyvä talousrakennus. Tontilla 10 on 1970-luvulla rakennettu kolme/neljäkerroksinen asuinkerrostalo. Tontin 5 omistaa rakennusliike, joka rakentaisi tontille neljäkerroksisen 1400 m2 asuinkerrostalon, mutta voimassa olevan kaavan kerrosluku ja kerrosala osoittavat tontille kaksikerroksisen 700 m2 asuinliikerakennuksen. Tontin vanha rakennuskanta purettaisiin. Tontin 10 osalta voimassa oleva asemakaava on alentanut tontin kerrosalaa ja kerroslukua alle jo 1970-luvulla toteutetun kerrostalon, joten asemakaavamuutoksen myötä palautetaan tontin kaavatilanne nykytilanteen mukaiseksi. 1.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavamuutoksella korjataan tontin 10 osalta tilanne vastaamaan toteutunutta ja mahdollistetaan tontille kehitysmahdollisuuksia tulevaa silmällä pitäen. Tontille 5 mahdollistetaan viisikerroksinen kerrostalo. Tontille 5 ajo ohjataan pääasiassa Matintieltä, mutta tontin on myös mahdollista käyttää Tammelankujaa kuten kujan varren muidenkin tonttien. Asemakaavan mukainen kerrostalo tullaan tontin 5 osalta toteuttamaan, kun joko poikkeamislupa tai asemakaavamuutos saa lainvoiman.

5 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kortteli on keskeinen kerrostalojen sijoittumisalue Tammelan keskustassa. Tontille 10 onkin toteutunut vastaava kolme/neljäkerroksinen kerrostalo kuin muuallekin alueella, mutta tontin 5 osalta kerrostalo on jäänyt toteutumatta näihin päiviin asti. Alue sijaitsee Tammelantien eteläpuolella kirkon lähettyvillä Alueen kehitys Alue on ollut vielä 1900-luvun alussa peltoaluetta Tammelan vanhan kylän sijaitessa Pyhäjärven rannalla, vanhalta kylältä on kulkenut polku kirkolle, josta tiestö on jatkunut niin kohti Kydön kylää (Forssaa), Porrasta kuin Mustialaakin. ote kuninkaan kartastosta alueelta ( ) Senaatinkartassa noin vuodelta 1880 on kirkonkylän asutus merkitty selkeämmin. Kirkko on edelleen omassa yksinäisyydessään nykyisen Tammelantien ja kirkonkylältä johtavan polun (nykyinen kevyenliikenteen reitti) risteyksessä, kirkon ja alueen välissä olevien peltojen jäädessä viljelykseen. Forssaan johtavan Tammelantien varteen on kuitenkin alkanut tulla asutusta, nykyisten lastenpäiväkoteina toimivien vanhojen koulurakennusten vaikutuksesta. ote senaatin kartastosta alueelta ( ) Alue kehittyi 1960-luvulle tultaessa siten, että jonkin verran asuin- ja liikekäyttöön tarkoitettuja rakennuksia rakentui kylätontilta kirkolle johtavan tien varteen. Myös Tammelantien ja Mustialan tien varteen oli tähän mennessä rakentunut asuinrakennuskantaa, joka sisälsi myös liiketiloja. Alueen

6 rakentuminen Tammelan kunnan liikekeskukseksi oli alkanut 1900-luvun puolivälissä mm. kolmikerroksisen paloaseman, pankin ja postin sisältävän liikeasuinrakennuksen rakennuttua Tammelan- ja Mustialantien risteykseen. Kartta vuodelta 1960 Alueen kehitys on ollut nopeaa 1960-luvulta lähtien: alueelle on rakennettu lukuisia kerros- ja rivitaloja sekä liiketilaa Tammelan kunnantalon rakentamisen yhteydessä. Kaavoituksella alueelle muodostettiin kunnan nykyinen liikekeskus Hakkapeliitantien varteen. Tammelantien ja Forssantien välinen kaistale on täyttynyt kerrostaloilla 1970-luvun rakentamisen seurauksena. Alueen kerrostalot onkin rakennettu pääosin 1970-luvulla ja niiden suurena puutteena nykyajan näkökulmasta on hissien puuttuminen Luonnonympäristö Kartta vuodelta 2013 Asemakaava-alueella ei ole luonnontilaista ympäristöä lainkaan, vaan asemakaava käsittää kaksi asuintonttia ja niiden välisen kevyen liikenteen väylän Pohjavesi Tammelan kunnan pohjavesialue sijoittuu keskustan pohjoisosaan ja Kaukjärven rantamille, samoin pohjaveden muodostumisalue. Alueella käsiteltävät aineet saattavat aiheuttaa ympäristövaikutuksia alueella, ellei mahdollisia vaaratilanteita arvioida riittävästi ja niihin varauduta suunnittelu ja rakentamisvaiheessa. Alue sijoittuu olemassa olevien selvityksien mukaan pohjavesialueelle mutta ei sen muodostuma-alueelle.

7 Pohjavesialue, vihreä ympyrä kaava-alue Liikenne Pohjaveden muodostumisalue suhteessa kaava-alueeseen Alueen liikenne perustuu asemakaavoituksella luotuun katuverkkoon. Tonteille on mahdollista kulkea Tammelantieltä tai tonttien välissä kulkevaa kevyen liikenteen väylää pitkin. Tontin 5 osalta kulku on mahdollinen myös Matintieltä. Tammelantien varrella on olemassa olevat kevyen liikenteen väylät Rakennettu ympäristö Tontilla 5 on vanha asuinrakennus ja tämän talousrakennus, jotka on tarkoitus purkaa ja rakentaa tontille uusi kerrostalo. Tontilla 10 on 1970-luvulla rakennettu kolme/neljäkerroksinen asuinkerrostalo. Alueen rakennuskanta on tavanomaista 1970-luvun kerrostalorakentamista, merkittävämpää rakennuskantaa on Tammelantien pohjoispuolella, jossa on jäljellä vanhoja 1900-luvun taitteen puuasuinrakannuksia. Kaava-alueella tai sen välittömässä ympäristössä ei ole todettu Tammelan kunnan rakennuskantaa koskevissa inventoinneissa ja arvioinneissa merkittävää rakennuskantaa (Tammelan kunnan rakennuskantainventointi 2009, Rakennettu Häme julkaisu, asemakaavaa varten laaditut rakennuskantainventoinnit).

8 Tammelan kunta Tontin 5 nykyinen rakennuskanta Tontin 10 nykyinen rakennuskanta Maanomistus Maa-alueen tonttien osalta omistavat yksityiset maanomistajat eli tonttien kiinteistöosakeyhtiöt. Kunta omistaa Tammelankujan kevyen liikenteen väylää, vaikkakin osa väylästä on vielä tontin 10 kiinteistöosakeyhtiön omistuksessa. Kevyen liikenteen väylän maanmittaustoimitus on kuitenkin käynnissä. Tammelan kunta Tammela puh

9 3 KAAVATILANNE 3.1 Maakuntakaava Kanta-Hämeen maakuntakaava on tullut voimaan ja sitä on päivitetty , ja Kaava-alue on maakuntakaavassa merkitty merkinnällä As eli asuntovaltainen taajamatoimintojen alue, joka sijoittuu Tammelan keskusta-alueen kulttuurimaisemaan. 3.2 Yleiskaava ote maakuntakaavasta Alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Tammelan keskustaajaman oikeusvaikutteeton osayleiskaava on laadittu vuonna Alueen sisältävä Keskusta-Mustialan osayleiskaava on käynnistetty ( 19). Kaava oli ehdotuksena nähtävillä ote Keskusta-Mustiala osayleiskaavasta Tämän kaavoituksen suurin vaikutus alueen asemakaavoitukseen on kerrostalorakentamisen kokonaisvaltainen tutkiminen ja tavoite mahdollistaa viisi/kuusikerroksisten kerrostalojen rakentaminen keskustan alueelle, jolloin nykyisiin maanpäällisen kellarin sisältäviin kerrostaloihin on mahdollista rakentaa lisäkerros ja tätä kautta yksi keino enemmän kustantaa jälkiasennettavat hissit.

10 3.3 Asemakaava Korttelin alueella on laadittu ensimmäinen asemakaava jo vuonna Asemakaavatilanne säilyi samanlaisen seuraavat neljäkymmentä vuotta eli korttelin tonteille oli mahdollista rakentaa kolmekerroksinen kerrostalo 1300 m2 rakennusoikeudella. Melkeinpä kaikki Tammelan kerrostalot on rakennettu vastaaville asemakaavatonteille. ote vuoden 1967 rakennuskaavasta ote vuoden 1973 rakennuskaavasta Tonttien rakennusoikeus ja kerrosluku kuitenkin väheni olennaisesti voimassa olevassa asemakaavassa Tonteille on tämän kaavan mukaan mahdollista rakentaa vain kaksikerroksisia asuinliikerakennuksia. Rakennusoikeutta kummallakin tontilla on vain 700 k-m2. Tonteille on lisäksi osoitettu istutettavat alueet ja pysäköimisalueet. Tonttien välissä on kevyen liikenteen väylä, jota pitkin voi tonteille ajaa myös autoilla.

11 Asemakaavan seuraus on ollut, että tontin 10 osalta asemakaava on vähentänyt kerroslukua ja rakennusoikeutta alle toteutuneen. Tonteilla onkin rakennusoikeutta toteutuneeseen tilanteeseen ja muuhun ympäristöön huomioiden huomattavasti vähemmän, etenkin kun huomioidaan, että toteutetuissa kerrostaloissa on paljon ns. piiloneliöitä, jotka nykyisin laskettaisiin kerrosalaan. ote voimassa olevasta vuoden 2005 asemakaavasta 3.4 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Tammelan kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan Muita selvityksiä: Arkeologiset inventoinnit Tammelassa:2005. Museovirasto Johanna Enqvist (2005) ja Petro Pesonen (2006). Lounais-Hämeen ja Rengon muinaisjäännökset, Hämeen liiton julkaisu V:88, toim. Minna Seppänen, Hämeenlinna Maakunnan rakennuskantaa on inventoitu ja inventoinnit koottu kirjaksi Rakennettu Häme, julkaisija Hämeen liitto. Kulttuurimaisema- ja rakennusinventointi on tehty Tammelan taajaman asemakaavan muutosta ja laajennusta varten vuonna 2003; Kaavatalo Oy/ ark. Alf Lindström. Rakennuskantaa on myös inventoitu Hämeen ympäristökeskuksen Vorski-inventoinneissa, inventoijana Laura Vikman, Tammelan kunta. Luontoselvitys on alueelta tehty Tammelan taajaman asemakaavan muutosta ja laajennusta varten vuonna 2000; Kaavatalo Oy/ Hannu Alèn. Forssan seudun pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on tehty vuonna 2006, Insinööritoimisto Paavo Ristola / Tammelan kunta. Pohjakartta on otettu Tammelan kunnan ajantasaisesta karttajärjestelmästä vuonna 2013.

12 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kunta myönsi poikkeamisluvalla neljä/viisikerroksisen asuinkerrostalon luvan tontille 5 keväällä Päätöksestä kuitenkin valittivat Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle niin naapuritontin 10 asuinkerrostalon omistava kiinteistöosakeyhtiö kuin Hämeen ELY-keskuskin. Naapurikiinteistö vastusti tontille 5 ajatellun kerrostalon korkeutta, ELY-keskus puolestaan näki, että muutos oli poikkeamiseen liian suuri ja tulisi tutkia asemakaavamuutoksella. Koska vuoden 2005 asemakaavassa oli kummaltakin tontilta vähennetty rakennusoikeutta ja laskettu kerroslukua alle tontilla 10 jo 1970-luvulla toteutetun, muutetaan kaavatyön yhteydessä myös tontin 10 tilannetta vastaamaan toteutunutta. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat kaikki, joiden toimintaan kaava vaikuttaa: Yksityiset / yritykset maanomistajat asukkaat alueen yrittäjät muut alueella toimivat yritykset (sähköyhtiöt, puhelinyhtiöt, jätehuoltoyhtiöt) alueella tai siihen liittyen toimivat yhdistykset naapurit kuntalaiset Viranomaiset Hämeen liitto Hämeen ELY-keskus (ympäristö) Museovirasto Kanta-Hämeen aluepelastuslaitos Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Tammelan kunta ympäristölautakunta tekninen lautakunta Vireilletulo Kunnanhallitus päätti kokouksessaan x aloittaa asemakaavamuutoksen ja hyväksyi asetettavaksi vireilletulo- sekä luonnosvaiheen asiakirjoina osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä päivätyn asemakaavaluonnoksen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti yleisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos olivat julkisesti nähtävillä Tammelan kunnantoimiston teknisellä osastolla sekä kunnan kotisivuilla internetissä x-x.x.2017 välisenä aikana Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kunnanhallitus päätti kokouksessaan x aloittaa asemakaavamuutoksen ja hyväksyi asetettavaksi vireilletulo- sekä luonnosvaiheen asiakirjoina osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä päivätyn asemakaavaluonnoksen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti yleisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos olivat julkisesti nähtävillä Tammelan kunnantoimiston teknisellä osastolla sekä kunnan kotisivuilla internetissä x-x.x.2017 välisenä aikana.

13 Maanomistajille ja naapureille ilmoitettiin kirjeitse kaavoituksen aloittamisesta sekä luonnoksen että osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa mainituilta tahoilta pyydettiin lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä kaavaluonnosta koskien. Lausunnot saatiin Ehdotusvaiheen kaavakartta, kaavaselostus sekä päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat julkisesti nähtävillä Tammelan kunnantoimiston teknisellä osastolla x-x.x.2017 välisenä aikana. Maanomistajille ja naapureille ilmoitettiin ehdotusvaiheen nähtävillä olosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa mainituilta tahoilta pyydettiin lausunnot kaavaehdotusmateriaalia koskien. Lausunnot saatiin... Kunnanhallitus antoi kunnan viralliset vastineet kaavaan saapuneeseen palautteeseen ja esitti kunnanvaltuustolle asemakaavaehdotuksen hyväksymistä asemakaavaksi kokouksessaan x.x Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan kokouksessaan x.x.2017 ja kaava kuulutettiin voimaan x.x Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Asemakaavassa on noudatettu kaavahankeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä osallistumismenettelyä. Asemakaavamuutos on merkitykseltään melko vähäinen, koska pääasiallisesti prosessin tarkoitus on muuttaa kaavaa vastaamaan alueen muuta ympäristöä ja toteutunutta tilannetta. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohtana on tarkistaa kaavaa siten, että se mahdollistaisi tontille 5 kerrostalorakentamisen. Kunnan näkökulmasta uusien hissillisten kerrostaloasuntojen rakentaminen kuntaan parantaa etenkin vanhusväestön mahdollisuutta asua omassa kodissaan palveluasumisen sijaan. Tontin nykyinen rakennuskanta puretaan. Tontin 10 osalta kaavaa tarkistetaan siten, että kaavan rakennusoikeus ja kerrosluku vastaavat toteutunutta ja mahdollistavat tontin rakennuskannan kehittämisen. Mallinnus uusien kerrostalojen alueesta Tammelantien varrella osana kerrostalokokonaisuutta

14 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Asemakaava-alue käsittää Tammelan keskustassa sijaitsevat tilat 4:22 ja 4:45 eli Kirkon alueen asemakaavan korttelin 257 tontit 5 ja 10 sekä niiden väliin osoitetun kevyen liikenteen väylän. Kaavaalue on kooltaan m2. Mitoituksessa kaavan rakennusoikeus on nostettu kerrostalorakentamisen mahdollistavaksi siten, että rakennusoikeus kummallekin tontille on m2 entisen 700 m2 sijaan. Rakennusoikeuden nostaminen ei kuitenkaan ole ristiriidassa ympäristön nykyiseen rakentamistehokkuuteen, etenkään kun huomioidaan kunnan tulevat tavoitteet alueen kehittymisestä. Voimassa olevassa kaavassa tonttien rakennusoikeus on huomattavasti vähemmän kuin jo alueelle luvuilla rakennetuilla muilla kerrostalotonteilla. Näin on tilanne myös kaavaan kuuluvan tontin 10 osalla, sillä sen luvulla rakennettu kolme/neljäkerroksinen kerrostalo ylittää sekä voimassa olevan kaavan rakennusoikeuden että kerrosluvun. Esimerkkikohde kerrostaloalueelta Korttelin 255 kerrostalotontti 2 on todellisuudessa rakennettu tehokkuudella noin e=0,77. Virallisten rekisterien osalta tälle tontille on rakennettu kolmikerroksinen kerrostalo kooltaan 1176 m2, mutta kun nykysäännöksillä huomioon otettaisiin alueelle tyypilliset maanpäälliset kellarikerrokset, niin todellisuudessa neljäkerroksinen rakennus on kooltaan noin 1840 m2. Vastaava tilanne on alueen muidenkin kerrostalotonttien suhteen. Kuvassa kerrostalotontin 2 kerrosalatarkastelua: Tammelan kunnan keskustan kerrostalokanta on suurelta osin neljäkerroksista, alimmassa kerroksessa on maanpäällinen kellari ja kolmessa seuraavassa kerroksessa asuintiloja. Koska

15 kyseiset kerrostalot ovat tilastollisesti kolmikerroksisia (maanpäällistä kellaria ei huomioida, ei myöskään kerrosalalaskelmissa), ei niihin ole tarvinnut rakentaa hissiä. Nykyisin hissit ovat kuitenkin jo tällaisissakin rakennuksissa välttämättömyys, minkä vuoksi kuntakin on päätöksillään mukana mahdollistamassa hissien rakentamista vanhoihin keskustan kerrostaloihin. Yhtenä hissin rahoitusvaihtoehtona taloyhtiöille on lisäkerroksen rakentaminen, jolloin uusien asuntojen myyntituloilla kustannetaan uusi kerros ja hissi/hissit rakennukseen. Tämän mahdollistamiseksi keskustan kerrostalokannan kerroslukua ollaan Keskusta-Mustiala osayleiskaavassa mahdollistamassa kuuteen nykyisen toteutuneen neljän sijasta. Asemakaavassa mahdollistettava tilanne edistää yleiskaavan toteuttamista ja mahdollistaa hissillisten kerrostalojen lisäämisen kunnan keskustaan. Toteutuessaan kaavoitettavat tontit olisi mahdollista rakentaa tehokkuudella noin e=1. Matintien toisella puolella olevan korttelin 255 tontti 3 on mahdollista rakentaa tehokkuudella e=1,28. Saman korttelin tontti 2 olisi viisikerroksisena tehokkuudeltaan sekin noin e=1. Viitteitä antavaa yleiskaavan kerrosalatarkastelua alueelta kerrostalojen ollessa viisikerroksisia: Palvelut Korttelin 257 tontit 5 ja 10 ovat Tammelan asuinkerrostalojen ydinaluetta. Tonteilla ei ole tällä hetkellä itsessään palveluja, mutta kaavamuutos mahdollistaa maantasokerrokseen liiketilojen sijoittumisen. Keskustan palvelut ovat tonteilta kävelymatkan päässä. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavatyön keskeinen tavoite on kerrostaloasuntojen saatavuuden parantaminen Tammelan keskustassa. Asemakaavalla mahdollistettu rakentaminen soveltuu muuhun ympäristöön.

16 5.3 Aluevaraukset Kaavakartta

17 5.3.2 Korttelialueet Kortteli 257 (AK) Asemakaavamuutoksen kohteena oleva rakennettava alue koostuu kahdesta asuinkerrostalotontista. Kummallekin tontille on mahdollista sijoittaa viisikerroksinen 2000 m2 asuinkerrostalo. Kerrostalorakennukset sijaitsevat tonttien pohjoisosissa. Kerrostalojen maantasokerrokseen voi sijoittua liiketiloja. Kerrostalojen huoneistoihin voi sijoittua myös liike- ja toimistotiloja edellyttäen, ettei toiminnasta aiheudu haittaa asumiselle. Kaavassa on velvoitettu ottamaan huomioon rakentamisen ja osin pihajärjestelyjenkin sijoittuminen Tammelantien melualueella. Rakennusoikeutta kummallekin tontille on osoitettu 2000 k-m2 ja asemakaavamuutoksen alueelle yhteensä 4000 m2. Katualueet Pysäköinti Tonttien eteläosat on varattu pääasiassa asuntojen pysäköintiä varten. Kulku tontin 5 pysäköintialueille on mahdollista Matintieltä tai tonttien välissä olevalta Tammelankujan kevyen liikenteen väylältä. Tontin 10 osalta kulku pysäköintiin toteutetuille alueille tapahtuu jo nyt Tammelankujan kevyen liikenteen väylältä. Tontin autopaikoista tulee 25 prosenttia sijoittua autosuojiin. Autosuojien sijoittamista ei ole kaavassa ole lähdetty määrittämään, sillä matalat autosuojat eivät maisemallisesti muodostu yhtä merkitseviksi kuin itse kerrostalot ja muutoinkin autosuojien sijoittumisen kannalta ratkaisevaa ovat tontin muut pihajärjestelyt.

18 Istutettavat alueet Koska suuri osa tontista on joko kerrostalojen rakennuspaikkaa tai näiden vaatimia pysäköintialueita, on alueet kerrostalojen ympärillä osoitettu istutettaviksi alueiksi. Istutettaville alueille voi kuitenkin sijoittaa kerrostaloja palvelevia toimintoja kuten leikkialueita, oleskelualueita, pyykinkuivaus- ja matontuuletus telineitä yms. Myös näille toiminnoille vieviä polkuja ja väyliä voi sijoittua istutettavalle alueelle. Pohjavesi Tontin pohjoispuoli on pohjavesialueelle, joka on huomioitava etenkin rakennusvaiheessa, ettei pohjavesi vaarantuisi. Muut merkinnät: Yleismääräykset:

19 6 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET 6.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavalla on siinä mielessä vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen, että nykyisin melko vähäisessä käytössä oleva tontti 5 on tarkoitus rakentaa kerrostalolla. Rakennusoikeuden nostaminen ei kuitenkaan ole ristiriidassa ympäristöön tai alueen rakentamistehokkuuteen. Voimassa olevassa kaavassa kummallekin kaavoitettavalle tontille on osoitettu kerrosalaa 700 m2 eli ja kerrosluku on vain kaksi, vaikka tontti 10 on jo rakennettu vastaavasti kuin muu alue. Uusi kerrostalo täydentää alueen yhdyskuntarakennetta. Uusien hissillisten kerrostalojen rakentaminen vastaa myös selkeään tarpeeseen, sillä Tammelan keskustaan parempien palvelujen ääreen on jo pitempään muuttanut vanhusväestöä kyläalueilta. Yleiskaavatasolla kunnassa pohditaan erilaisten toimien vaikutuksia hissillisten kerrostalojen saamiseksi alueella, joista yksi on olemassa oleville kerrostaloille yhden lisäkerroksen mahdollistaminen, jolloin hissien rakentamiskustannuksia voidaan kustantaa lisäasuntoja myymällä. Kunnan asunto-ohjelmassa vuodelta 2011 kunta on esittänyt osallistuvansa 10 prosentin avustuksella hissittömien kerrostalojen muuttamiseksi hissillisiksi. Mallinnuksessa on karkeasti esitetty alueen nykytilanne siten, että kerrostaloihin on lisätty kevytrakenteinen kerros hissien mahdollistamiseksi. Aluetta on Keskusta-Mustialan yleiskaavan valmistelevassa työssä tutkittu Tammelan kerrostalojen ydinalueena, jolle tulevaisuudessa voitaisiin sijoittaa lisää kerrostaloja sen sijaan, että kerrostaloille osoitettaisiin paikkoja keskustan alueilta, joissa vastaavaa rakentamista ei ole.

20 Mallinnuksessa on tutkittu yleisellä tasolla uutta rakentamista alueelle sovittaen sitä olemassa olevaan rakenteeseen niin malliltaan kuin kooltaankin. Ympäristöön sopeutumisen osalta uusi kerrostalorakentaminen on malliltaan väistämättä jonkin verran erilaista vanhan rakennuskannan suhteen siksi, että vanhoissa hissittömissä kerrostaloissa on kaksi porrashuonetta tämä on mahdollistanut pidemmän ja kapeamman rungon käyttämisen. Nykyrakentamisessa hissin tarve on valtakunnallisesti ohjannut rakennuksista lyhempiä ja rungoltaan syvempiä, jolloin yhdestä hissillisestä porrashuoneesta päästään useampaan huoneistoon. Kunnan kaavailuissa onkin muodostaa Tammelantien varteen uudempien kerrostalojen rivi, sillä korttelin 257 tontin 5 lisäksi kunta on jo aikaisemmin kaavoittanut korttelin 255 tontin 3 siten, että tontille on mahdollista rakentaa kaksi kerrostaloa (viisi- ja kuusikerroksinen). Tammelan keskustan alueella kerrostalot ovat pitkälti rajautuneet Forssantien ja Tammelantien väliselle alueelle, joka onkin luonteva sijoituspaikka myös uusille kerrostaloille kerrostalot sijoittuvat kerrostalojen alueelle ja keskustan palvelujen ääreen, lisänä on myös mahdollisuus järvimaisemaan. Niin kunnalliset kuin kaupallisetkin palvelut sijoittuvat alueen halkaisevan Hakkapeliitantien varrelle. Seurakunnan ja kunnan yhteistyönä kirkon eteläpuoleisesta peltoalueesta on muodostumassa keskustapuisto kulttuuritoreineen. Jatkossa puistoalue vielä laajentunee rantapuistolla. Forssantien ja Tammelantien väliselle alueelle sijoittuu myös kunnan terveydenhuoltopalvelut niihin liittyvien puistoalueineen. Yhdyskuntarakenteen ja palvelujen sijoittuminen alueella.

21 6.2 Vaikutukset liikenteeseen Kaava käsittää kaksi tonttia, joista toisella sijaitsee jo asuinkerrostalo. Tontti 5 on kaavassa mahdollistettu rakennettavaksi vastaavasti. Kerrostalojen asuntojen pysäköintiä varten on osoitettu pysäköintialueet tontin eteläosaan, jolle kulku on tontin 10 osalta Tammelankujan kevyen liikenteen väylältä, tontin 5 osalta Matintien kautta tai Tammelankujan kevyen liikenteen väylältä. Matintien ja Tammelantien liittymää käyttää suurin osa alueen kerrostaloista, joten liittymä on jo nyt toteutettu kerrostaloalueen tarpeisiin. 6.3 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja asumisympäristöön Korttelin toiminnalla on kuntalaisten palveluja parantava vaikutus, sillä Tammelassa on havaittu puutetta kerrostaloasunnoista. Mahdolliset liikenteenlisäykset ovat maltillisia. Rakentaminen sijoittuu jo vastaavaa rakentamista sisältävälle alueelle olemassa olevaa rakennetta täydentäen. Olemassa oleva asuminen ei kaavamuutoksesta häiriinny voimassa olevaa kaavaa enempää. Olemassa olevalla kerrostaloasumiselle muutoksesta ei juuri aiheudu vaikutuksia. Tammelantien pohjoispuolen pientaloasumisen maisemaa peittävä haitta muodostuu yleisesti kerrostalorakentamisesta tien toiselle puolelle, joten tässä suhteessa kaavamuutos ei aiheuta muutoksia nykyisen voimassa olevan kaavan vaikutuksiin. Kunhan asianmukaisesta toteuttamisesta huolehditaan, ei korttelin toiminta aiheuta vaaratilanteita tai heikennyksiä ihmisten elinoloihin. 6.4 Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Korttelissa ei itsessään ole kulttuuriympäristön tai rakennetun ympäristön kohteita. Maiseman kannalta olennainen alueella on läheinen Tammelan kirkon ympäristö, mutta sen ja rakennuspaikan välillä on jo olemassa olevia kerrostaloja, jotka katutasolta peittävät näkymän. Alueen olemassa olevat kerrostalot ovat kaikki näennäisesti kolmekerroksisia ratkaisuja, joissa on kuitenkin useimmiten kokonaisuudessaan maanpäällinen kellarikerros eli ne ovat neljäkerroksisia. Asemakaavalla mahdollistettavien kerrostalojen kerrosluku on tätä suurempi eli viisikerroksinen kerrostalo on kerroksen vanhoja kerrostaloja korkeampi. Kunnan tarkoituksen on kuitenkin mahdollistaa kaavoituksella lisäkerroksen rakentamismahdollisuus myös muihin kerrostaloihin, jotta niiden mahdollisuudet hissien rakentamiseen parantuisivat.

22 Tontin 5 uusi kerrostalo ei olennaisesti muuta kirkon ja sen tornin asemaa maisemassa, sillä korttelin 255 jo rakennettu neljäkerroksinen kerrostalo sekä tontin 3 asemakaavan mahdollistaman kerrostalorakentaminen peittää kirkon näkyvyyttä katukuvassa. Tammelantien suunnasta katsottuna sekä uudet että vanhat kerrostalot rajaavat luontevasti katutilaa. 6.5 Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin Tammelan kunnan pohjavesialue sijoittuu keskustan pohjoisosaan ja Kaukjärven rantamille, samoin pohjaveden muodostumisalue. Asemakaavamuutoksen alue sijoittuu olemassa olevien selvityksien mukaan pohjavesialueelle, mutta ei pohjaveden muodostumisalueelle. Järvien läheisyys ja pohjavesi tuleekin ottaa suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon. Kunhan asianmukaisesta toteuttamisesta huolehditaan, ei korttelin toiminta vaaranna alueen luontoa ja luonnonarvoja. 6.6 Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen Asuntojen keskittäminen kerrostaloihin tukee kestävää ja järkevää energiataloutta, sillä kerrostalot ovat helposti liitettävissä olemassa olevaan kaukolämpöverkkoon. Myös tiestö sekä vesi- ja viemärihuolto on alueella jo rakennettu. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

23 7.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavan tontti 5 tullaan kiinteistön omistajan toimesta rakentamaan uudelle asuinkerrostalolla kun rakentamiselle haettu poikkeamislupa tai asemakaavamuutos saa lainvoiman. Toteutusta ohjaavat laadittavat lupa-asiakirjat. Maanomistajan toimesta tontin 5 rakentamista, pysäköintijärjestelyjä ja piha-alueita on jo kaavoituksen aikana tutkittu ja tarkennettu asemapiirrostasolla. Maanomistajan poikkeamislupahakemuksen yhteydessä toimittama asemapiirros tontin 5 järjestelyistä Tontin 10 osalta kaava korjaa tontin nykyisen tilanteen ja aikaisemman asemakaavan välisen ristiriidan. Kaavalla mahdollistettuja kehittämismahdollisuuksia voidaan kiinteistön omistajan toimesta hyödyntää tarvittaessa.

24 7.2 Toteutuminen ja ajoitus Asemakaavan tontin 5 toteutuksesta vastaa kiinteistön omistaja, joka toteuttaa kerrostalon poikkeamisluvan tai kaavan saatua lainvoiman parantaen Tammelan kunnan asuntotilannetta ja kuntalaisten palveluja. Tontin 10 osalta kaava korjaa lähinnä tontin nykyisen tilanteen ja aikaisemman asemakaavan välisen ristiriidan. 7.3 Nimistö Osa-alueen nimistö on muodostunut aiemman asemakaavan vahvistumisen myötä. 7.4 Toteutuksen seuranta Kunta seuraa ja ohjaa asemakaavan toteutumista rakennuslupamenettelyllä Tammelassa Miika Tuki, arkkitehti kaavoittaja Tammelan kunta Tammela puh / miika.tuki@tammela.fi Liitteet: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Vastineet kaavan palautteeseen 3. Asemakaavan seurantalomake Varsinaisia omia lähdemateriaaleja ei kahteen jo rakennettuun tonttiin kohdistuvalla kaavamuutoksella ollut, vaan lähdemateriaalina käytettiin voimassa olevan Kirkon alueen asemakaavan selvityksiä.