LOPPURAPORTTI Liite 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOPPURAPORTTI Liite 2"

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI Liite 2 PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Ohjelma Toimintalinja Projektityyppi Minä ja Vesijärvi - Tiedotus ja valistus kestävän vesienhoidon tukena Etelä-Suomi 3: Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Kehittämisprojekti Vastuuviranomainen Päijät-Hämeen liitto Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Projektin vastuuhenkilön nimi Päijät-Hämeen vesijärvisäätiö Heikki Mäkinen Sähköpostiosoite Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Irma Peltola Sähköpostiosoite Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Mihin tarpeeseen projektilla on haettu ratkaisua? Mitä yrityksiä/organisaatioita on ollut kohteena? Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö yhdistää julkiset ja yksityiset voimavarat turvaamaan Vesijärven ja sen valuma-alueen tutkimus-, kunnostus-, ja hoitotyön rahoitusta sekä kiinnittää suuren yleisön huomiota järveen ja sen kuntoon sekä edistää kaikkia veden laatua parantavia toimia. Minä ja Vesijärvi -hankkeen tavoitteena oli keskeisten vesienhoidon toimijoiden välisen toiminnan tiivistäminen ja tiedonvaihdon lisääminen, tiedon lisääminen luontoa vähemmän kuorimittavista toimintatavoista, toimijoiden välisen luottamuksen ja luovuuden lisääminen laajalla ja avoimella vuorovaikutuksella, vesienhoidon suunnitelmien laadun parantaminen kansalaisilta ja sidosryhmiltä saadun palautteen kautta ja yleisen ympäristötietoisuuden lisääminen eri kohderyhmissä. Avainasemassa oli tehokas kohdennettu viestintä. Hankkeessa oli neljä osahanketta: 1) Ympäristö- ja Vesijärvi -tietouden lisääminen kouluissa ja päiväkodeissa. 2) Maatalousyrittäjien tukeminen vesistöystävällisten viljelymenetelmien käyttöönotossa ja vesiensuojeluratkaisujen toteuttamisessa. 3) Yleisen Vesijärvi -tietouden lisääminen ja Vesijärven hyväksi tehtävän työn tukeminen, 4) Vesijärvi-kirjan toimittaminen. Kaikki osaprojektit toteutettiin yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Hankkeen myötä pyrkimyksenä oli, että maatilojen sitoutuminen Vesijärven kannalta

2 tehokkaisiin ympäristötoimenpiteisiin kasvaa, haja-asutuksen jätevesiasetuksen mukaisten toimenpiteiden toteutuminen nopeutuu, tiedonvaihto alan toimijoiden kesken paranee ja saavutetaan laajempi hyväksyntä ja sitoutuminen alueen vesiensuojelutoimenpiteille. Lisäksi kotimainen ja kansainvälinen verkottuminen vesien hoidossa paranee, Vesijärven hoitoohjelman laatu paranee ja koululaisille luodaan luokka-asteittain kehittyvä Vesijärvi-aiheinen oppimateriaali. Tehostetun viestinnän tavoitteena oli parantaa ihmisten tietoisuutta Vesijärven tilasta ja jatkuvan hoidon tarpeesta sekä edistää heidän haluaan toimia yksilöinä tai osana omaa yhteisöään järven hyväksi. Hankkeen aktiviteetit suunnattiin seuraaville kohderyhmille: koululaiset ja opiskelijat, maanviljelijät, vapaa-ajanasukkaat, vesialueiden käyttäjät ia omistajat sekä tavalliset kuntalaiset. Hankkeeseen tavoiteltiin mukaan yhteisöjä ja yrityksiä, jotka toimivat aktiivisesti hankkeen kohderyhmien parissa. Tavoitteena oli löytää rajapintoja, joiden kautta Vesijärven ja vesistöjen tilaan liittyvä toiminta kohtaa organisaatioiden perustoiminnan. Yhteyden syntyessä saadaan hankkeessa yhdessä kehitetylle ja kokeillulle toimintatavalle jatkumo yhteistyöorganisaatioiden omassa toiminnassa, ja siten toiminta pysyvämmiksi kuin mihin pelkällä hanketyöllä päästään. Keskeinen keino oli tuottaa erilaista eri kohderyhmille suunnattua vesistöihin ja luontoon liittyvää materiaalia ja järjestää asiaan liittyviä tapahtumia ja neuvonta- ja aktivointitilaisuuksia. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Osallistuvien yritysten/organisaatioiden valinta. Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa. Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken. Kansainvälinen yhteistyö. Minä ja Vesijärvi -hankkeen toimintatapana oli yhteistyön kehittäminen ja verkostoituminen hankkeen eri osa-alueilla vakiintuneiden yhteisöjen ja yritysten sekä niissä toimivien henkilöiden kanssa. Hankkeen roolina oli tuottaa uutta materiaalia ja antaa uusia virikkeitä ja sitä kautta saada lisää toimijoita Vesijärven hoitotyöhön. Tehostetun tiedonvälittämisen avulla tavoitteena oli nostaa eri kohderyhmien tietämystä vesien tilaan vaikuttavista tekijöistä ja saada sitä kautta ymmärrystä ja toimijoita lisää vesienhoitoon ja hoitotyön tukemiseen. Hankkeen ohjausryhmässä oli edustus tärkeimmistä yhteistyöorganisaatioista. Ohjausryhmässä olivat: Markus Kräkin,pj, Mediatalo Esa, Päivi Kuisma varapj. ( asti) Yle Lahti, Ismo Malin, varapj ( alkaen) Lahden seudun ympäristöpalvelut, Harri Mäkelä Hämeen ELY-keskus, Jari Keränen ProAgriaHäme, Jyrki Näsi MTK Häme, Jari Hagman Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus, Helena Masanti Päijät-Hämeen liitto, Heikki Kolunen Lahden kaupungin opetustoimi ja Heikki Mäkinen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö. Ohjausryhmä kokoontui kuusi kertaa. Virallisten kokousten lisäksi usean jäsenen ja hänen taustaorganisaationsa kanssa tehtiin jatkuvaa yhteistyötä hankkeen toteutuksessa. Jotta viesti saadaan perille eri kohderyhmille, haettiin valittujen kohderyhmien omat sidosryhmäorganisaatiot hankkeen yhteistyökumppaneiksi. Näitä olivat

3 ohjausryhmässä edustettujen tahojen lisäksi mm. lasten ja nuorten päivähoitoja koulutusorganisaatiot, nuorisotoimet, osakaskunnat ja ympäristöneuvonta. Yhteistyön intensiteetti vaihteli organisaatioittain. Osan kanssa toiminta oli ja tullee olemaan jatkossakin toistuvaa, osan kanssa taas on toteutettu kertaluonteisia projekteja. Yrityksiä tuli mukaan hankkeeseen 23 (tavoite 25). Yritykset hakevat väyliä kantaa yhteiskuntavastuutaan ja vesien hoitoon liittyvät asiat ovat selvästi yksi kiinnostava vaihtoehto. Alla on listattu yrityksittäin esimerkkejä yhteistyömuodoista. Listassa ei ole kaikkia muotoja, esimerkiksi Fazer esitteli intrassaan myös Vesijärven hoitotyön menetelmiä. Vesijärvi, Salpauselkien tytär -näyttely tai Vesijärvi-ständit yrityksen tiloissa tai sen tapahtumassa esillä: Kemppi, Kesko, Fazer, BE-Group, Camping Messilä/Enonsaari, Päijät-Hämeen Osuuspankki. Maatalousyrittäjät esittelijöinä ja mukana viljelijäviestinnän suunnittelussa: Heikki Toukola, Jussi Rosendahl, Valosen hunajatilan Kathy ja Kari Valonen. Studia Kosteikkoretki ja Vesiretki satamassa tapahtumissa mukana: Koiviston Auto, Ramboll, Luode, Casseli/Piano-paviljonki Markkinointi - ja viestintätuki: Finnish Satellite Television, Juturi, Avenla, Imageneering, Etelä-Suomen Sanomat. Lahden Tiede- ja yrityspuisto: Lasten Vesijärviseikkailu -satukirjan käännättäminen venäjäksi. Lasten Vesijärvi -salkun materiaalien kehittämisessä, tuottamisessa ja testauksessa olivat mukana: Päiväkoti Auringontuuli, Uponor, Lahti Aqua, Päiväkoti Päivänsäde. Hankkeessa tehtiin eritasoista yhteistyötä 30 organisaation kanssa (tavoite 20). Jatkuvaa yhteistyötä viestinnässä, neuvonnassa, tapahtumissa yms. Vesijärven kalastusalue, Lahden seudun ympäristöpalvelut, Vesijärven Ystävät, Päijät- Hämeen kalatalouskeskus, Matjärven suojeluyhdistys, Lahden Alasenjärven hoitoyhdistys, Ely-keskus Häme. Yhteistyö lasten valistusmateriaalien kehittämisessä ja käytössä: Lahden seudun ympäristöpalvelut ja -ympäristöneuvonta, Lahden opetustoimi ( 6 koulua), Päiväkoti Pääskynpesä (Lahden Vapaaseurakunta), Lahden Montessoriyhdistys, Lahden diakonian instituutti, Korkeasaaren eläintarha: Eläimet, ihmiset ja yhteinen maailmamme -hanke, Koulutuskeskus Salpaus, Lahden ammattikorkeakoulu (mediatekniikan laitos), English Playschool of Vääksy, kannatusyhdistys, Lahden seurakuntayhtymä. Asikkalan opetustoimi (3 koulua),hollolan opetustoimi (3 koulua). Vesijärviseikkailu -satukirjan lahjoittaminen alueen kouluille: Lahden, Hollolan ja Asikkalan kaikki rotaryklubit. Kansalaistoimintaa, mm. vesinäytteiden ottoa, analysointia ja Vesijärvijulisteiden levittämistä omissa organisaatiossa: Lahden, Hollolan ja Asikkalan Lions-clubit

4 Ympäristöystävällisten viljelytapojen edistämistä, suunnittelua, yhteisiä tilaisuuksia: ProAgria Häme, MTK Häme, Vanajavesikeskus, Ely-keskus Häme, Koulutuskeskus Salpaus. Yhteistyötä mm. Vesijärvinäyttelyn tuottamisessa ja esillepanossa: Lahden museotoimi, Päijännetalo, Hollolan kirjasto, Lahden seurakuntayhtymä. Yhteisiä tapahtumia: mm. Päijät-Hämeen kalatalouskeskus, Hämeen Partiopiiri, Lahden seudun oppaat, Vesijärven Ystävät. Kansainvälisen verkottumisen edistämiseksi Vesijärvityötä ja hanketta on esitelty mm. Lahdessa vierailleille Ghanan ja Etelä-Afrikan vesiensuojelualan toimijoille. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Raportointiaikana Puhdas Vesijärvi sähköisiä uutiskirjeitä lähetettiin 73 kpl. Uutiskirjeen on tilannut noin 400 henkilöä. Uutiskirjettä markkinoitiin ja osoitteistoa kerättiin erilaisissa tilaisuuksissa alustusten yhteydessä. Uutiskirjettä käytetään myös lehdistötiedotteiden jakelussa. Kesällä 2010 avattuihin I love Vesijärvi Facebook -sivuihin lisättiin uusia viestejä viikoittain. Facebook -sivuilla kävijöitä on noin 250. Erilaisia Vesijärvisäätiön toimintaan ja Puhdas Vesijärvi -ohjelmaan liittyviä lehtikirjoituksia julkaistiin lehdissä hankeaikana 93 kpl. Pääosa näistä on ilmestynyt Etelä-Suomen Sanomissa ja alueen ilmaisjakelulehdissä. Myös paikallisradiot ovat ottaneet hyvin Vesijärveen liittyviä aiheita ohjelmiinsa. Hanke tuotti myös jonkin verran tekstiä ja kuvia yhteistyökumppaneiden julkaisuihin, esimerkiksi Asikkalan kunnan kesälehteen, Partiotaitokisa Veskun ohjelmaan, BE-groupin asiakaslehteen ja Hymyilevän motoristin kesälehteen. Kuntakohtaisia järven hoitotoimia esitteleviä Vesijärvi-julisteita on saatu laajalti esille alueen yhteisöjen ja yritysten tiloihin. Lisäksi laadittiin yksisivuinen Jokamiehen vesiensuojeluohje, jota jaettiin tilaisuuksissa. Puhdas Vesijärvi - miniesite toteutettiin suomeksi ja ruotsiksi. Vesistökunnostuksen esittelyä messuilla yms. varten tehtiin hoitotoimenpiteistä Puhdas Vesijärvi dia-esitys, jossa hyödynnettiin osin Lasten Vesijärvi -salkkuun tuotettuja kuvituksia. Minä ja Vesijärvi -hanke oli viestintä- ja valistushanke, joten viestinnän toimenpiteitä on kuvattu myös kohdassa hankkeen tulokset (8). 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite Hankkeessa tuotetut materiaalit on hankkeen päätyttyä integroitu osaksi -sivustoa. 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Ongelmat projektin toteutuksessa. Suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi. Projektipäällikön vaihdos hankkeen toimittua vasta puolisen vuotta aiheutti viivästymisen hankkeen tehokkaassa käynnistymisessä. Laajan kohderyhmän ja niihin liittyvien toimintojen aikatauluttaminen ja rajaaminen piti käynnistää uudelleen henkilövaihdoksen jälkeen. Suunnitelmaa kirittiin kiinni vuoden 2010 aikana. Tästä syystä myös suunnitelmassa olleet ulkomaan seminaari- ja verkostoitumismatkat jäivät toteutumatta. Hankkeessa oli tavoitteena tukea haja-astutusalueiden jätevesineuvontaa. Tätä

5 tehtiinkin ensimmäisenä hankevuonna. Vuonna 2010 osion jatkototeuttamista ei tehty, koska hajajätevesiä koskevat säädökset olivat muutoksen alla. Vuonna 2011 ei työhön enää ollut resursseja. Hankkeessa pyrittiin käynnistämään Lahden kaupungin nuorisotoimen kanssa nuorten ympäristöryhmä. Ryhmälle ei kuitenkaan löytynyt nuorisotoimesta vetäjää, joka olisi lähtenyt hankkeen tuella kokoamaan nuoria mukaan omaehtoiseen toimintaan. Ympäristötietoisuutta tulisi nuorisopuolellakin saada lisää vakituisesti nuorten parissa toimivien henkilöiden työnkuviin, ja varmistaa, että heillä olisi osaamista ja keinoja tuoda ympäristöasioita nuoria kiinnostavalla tavalla esiin. Vaikka kosteikko-, suojavyöhyke- ja ympäristöystävällinen viljely -sektoreilla tiedotusyhteistyö alan toimijoiden kesken toimii hyvin, asiaa tulee pitää jatkuvasti esillä ja myös varsinaisen neuvonnan tulee olla pitkäkestoista ja toistuvaa, jotta se johtaa tuloksiin. Hankkeessa on kohdattu kaikkien kohderyhmien osalta sama perustilanne, joka liittyy yleisemminkin ympäristöasioista ja ympäristövastuusta viestimiseen: viesti tavoittaa helpoiten ne, jotka jo valmiiksi suhtautuvat näihin asioihin myönteisesti. Uusien ja vähemmän vesienhoito-orientoituneiden henkilöiden tavoittaminen on vaikeampaa. Ongelman yhtenä ratkaisukeinona pyrittiin hyödyntämään ns. kehystämistä eli ympäristöasian tuomista esille jonkin muun teeman kautta, esimerkiksi kalatalouteen liittyvien toimenpiteiden yhteydessä. Kouluvalistamiseen tuotetun materiaalin käyttö kouluilla tarvitsee jatkuvaa markkinointia tai alkuvaiheessa mieluiten henkilön, joka kiertää kouluilla näyttämässä materiaaleja. Alun perin suunniteltu valistaja-ryhmän luominen jäi vajavaiseksi. Lapsille suunnattua valistajaryhmää oli vaikea pyrkiä käynnistämään ennen kuin tarvittavat työkalut - Lasten Vesijärvi -salkun materiaalit - olivat valmiina. Hankkeeseen suunnitellut kohderyhmäkohtaiset alatyöryhmät eivät täysin toteutuneet. Vain maatalousalatyöryhmä toimi aktiivisesti kahdellakin tasolla. Osin oli kyse tietoisesta ratkaisusta, sillä erilaisten ryhmien kokoaminen ja käynnissä pitäminen olisi vaatinut runsaasti projektipäällikön aikaa. Asiantuntemusta eri sektoreilta haettiin perinteisemmällä tavalla, sidosryhmäyhteistyön kautta tapauskohtaisesti. Hankkeeseen saatiin monipuolista osaamista ja uusia ideoita käyttämällä hankkeen toteutuksessa ostopalveluja (mm. viestintä) sekä osa-aikaisia työntekijöitä (projektipäällikkö ja -sihteeri, harjoittelija, kuvittaja, ohjelmajohtajan työpanos vesistöosaamisessa) sekä tarjoamalla erityisesti ympäristönhoitajaopiskelijoille työssäoppimismahdollisuuksia hankkeen tehtävissä. Hyöty näkyy hankkeen monipuolisissa tuotoksissa. Toisaalta seurauksena oli, että projektipäällikön työpanoksesta suuri osa kului henkilöstöja hankehallintoon ja ohjaukseen ja hankekokonaisuuden tulokset jäivät hieman hajanaisiksi. 8. PROJEKTIN TULOKSET Yleinen arvio tavoitteiden toteutumisesta ja tärkeimmistä tuloksista. 1. Ympäristö- ja Vesijärvitietouden lisääminen kouluissa ja päiväkodeissa. Sähköinen tietoreppu: Puhdas Vesijärvi internet-sivuille laadittiin google maps -

6 sovelluksen avulla hoitotoimenpidekartta, jossa ovat esillä kosteikot, hoitokalastus-, niitto- ja hapetuskohteet. Karttaa täydennetään sitä mukaan kuin uusia hoitokohteita käynnistyy. (http://www.puhdasvesijarvi.fi/fi/hoitotoimet). Sivuille tehtiin myös kuvasarja kosteikon rakentamisesta sekä tarkempi kartta kuvineen kosteikkojen rakentamistilanteesta (http://www.puhdasvesijarvi.fi/fi/hoitotoimet/kosteikkorakentaminen_2011). Lapsille suunnatussa tietoreppuosiossa on sähköisessä muodossa seuraavat materiaalit: Vesijärvisalkku, Tietovisa, Tutkitaan vettä, Tietoiskuja, Leikkejä, Puuhatehtäviä. Lisäksi laadittiin 6-osainen diasarjana toteutettu opetuspaketti vesien hoidosta ja Vesijärven luonnosta lisättynä myös veden väkeä -hahmojen esittelyllä. (http://www.puhdasvesijarvi.fi/fi/lapsille/ ). Lasten Vesijärvi -salkku: Hankkeessa tuotetut lainattavat Lasten Vesijärvi - salkut tarjoavat monipuolisen materiaalipaketin, joka tarjoaa välineitä Vesijärvestä, sen hoidosta ja luonnosta kertomiseen lapsille. Materiaali sopii alakouluille, päivähoitoon ja erilaisten kerhojen ja leirien vetäjille. Salkuissa on omaa tuotettua materiaalia, (Vesijärviseikkailu-satu, sadun hahmojen käsinuket, vesienhoitomenetelmistä kertovia piirrostauluja, veden kiertokulku, ohjeita leikkeihin, veden tutkimiseen ja puuhatehtäviä) sekä valmiina hankittua materiaalia kuten palapeli, muistipeli, kuvitettu äänikirja lintujen äänistä). Lisäksi lainattavina on kaksi lasten mikroskooppia sekä vesiputkia, joista voi koota kolmiulotteisesti vesijohtoverkostoa. Salkussa on myös Vesijärvi, Salpausselkien tytär -tietokirja. Salkut ovat saaneet hyvää palautetta käyttäjiltä. Aineisto taipuu pienellä vaivalla myös luontopolun materiaaliksi. Salkut valmistuivat loppuvuodesta 2010, joten niitä ehdittiin kierrättää hankkeen tuella vajaa vuosi. Kaksi salkuista sijoitettiin Lahden seudun ympäristöneuvontaan, jonka muuta lainattavaa koulumateriaalia ne tukevat, kolmas salkku on toistaiseksi Vesijärvisäätiön käytössä. Koulujen kiinnostus käyttää salkkua riippuu yksittäisistä opettajista. Esimerkiksi Jalkarannan koululla ja Länsi-Asikkalan koululla oli lukuvuonna teemana Vesijärvi. Molemmat koulut kierrättivät salkkua eri luokka-asteilla ja jatkoivat salkun varausaikaa kahdesti noin kuukauteen. Joissakin kouluissa puolestaan yksi opettaja hakee salkun omalle luokalleen eikä materiaalia saada kierrätettyä muilla luokilla. Asikkalassa kokeiltiin kunnan sivistystoimenjohtajan tuella salkun kierrättämistä laaditun aikataulun mukaan koululta toiselle. Salkku oli kolmella koululla, jonka jälkeen toiminta hiipui. Selvää onkin, että Lasten Vesijärvi -salkun kierrättäminen vaatii aktivointia ja seurantaa. Hankeaikana salkku oli käytössä yhteensä 18 alakoulussa ja päiväkodissa sekä kahdella seurakunnan kesäleirillä. Vesijärvisäätiö esitteli salkkua 9 sidosryhmätilaisuudessa. Nuoret: Nuorten tavoittaminen on haasteellista. Hanke oli mukana ideoimassa Lahden seudulle yliopisto- ja AMK-opiskelijoiden fuksikierrosta satamassa, joka toteutettiin säätiön omana toimintana. Kierrokseen osallistui noin 60 nuorta. Nuoriin pitää saada kontakti heidän omien toimintojensa kautta, mistä fuksikierros oli hyvä esimerkki.

7 2. Maa- ja vesialueiden omistajien ja käyttäjien tukeminen ympäristöystävällisen toiminnan edistämiseksi Maatalousyrittäjien tukeminen vesistöystävällisten viljelymenetelmien käyttöönotossa ja vesiensuojeluratkaisuiden toteuttamisessa -osion tavoitteena oli tiedottaa mm. suojavyöhykkeiden, kosteikkojen ja ravinnetaselaskelmien merkityksestä vesistölle. Tiedon lisäämistä ja valistusta toteutettiin suunnitelman mukaan. Osiota lähestyttiin suoran ympäristöviestinnän lisäksi myös ns. kehystämisen kautta. Tästä esimerkkinä on maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden edistäminen Metsästäjäin keskusjärjestön kautta. Keskeisiin maatalouden vesiensuojelutoimenpiteisiin kuuluvan kosteikkojen ja laskeutusaltaiden rakentamisen edistäminen on todettu helpommaksi, kun maanomistajia lähestytään vesiensuojelun sijasta riistanhoidon näkökulmasta: riistakosteikkojen rakentaminen on monesti maanomistajille motivoivampaa kuin vesiensuojelukosteikkojen toteuttaminen. Samalla kuitenkin voidaan saavuttaa myös tavoiteltavat vesiensuojeluhyödyt. Vastaava ilmiö oli havaittavissa myös uomien kalataloudellisten kunnostusten aktivoinnin kohdalla. Vesialueiden osakkaissa/omistajissa on paljon maanomistajia/viljelijöitä, joille kalatalousteeman yhteydessä voitiin tuoda esille etenkin laskeutusallas- ja kosteikkotietoutta. Järvikohtaisten ja järvenosakohtaisten hoitoyhdistysten tai vapaamuotoisten liittymien syntymistä tuettiin. Näitä syntyi hankeaikana kaksi, Alasenjärvelle ja Matjärvelle. Puhdas Vesijärvi -ohjelman avulla ao. yhdistykset saivat tietoa kullekin kohteelle sopivista hoitomenetelmistä. Parhaimmillaan tietoisuuden kasvu yhdistettynä tukeen ja aktivointiin johtaa vesistöjen hyväksi tehtävän talkootyön lisääntymiseen ja/tai omien toimintatapojen muuttamiseen ympäristölle myönteisemmiksi. Tämä vaatii kuitenkin pitkäjänteistä työtä. Järven tai järvenosan kunnostustoimien aktivoinnin osalta ensimmäinen askel on tavoittaa oikeat ihmiset, esimerkiksi tietyn järvenosan hoidosta kiinnostuneet aktiivit. Se, että he päättävät perustaa järvenhoitoyhdistyksen ja ryhtyä kunnostustoimiin ei synny hetkessä, vaan on pitempiaikainen prosessi, joka vaatii tukea. Sama koskee maanomistajien päätöksiä kosteikon rakentamisesta tai uusista viljelymenetelmistä. Päätöksenteon lisäksi tarvitaan esimerkiksi lupia, uusia suunnitelmia yms. jotka vievät aikaa. Maatalousalan organisaatioiden kanssa oltiin mukana kehittämässä valtakunnallista Ympäristökuiskaajat-koulutusta, jonka ensimmäinen tilaisuus oli Hämeessä. Lisäksi suunniteltiin yhdessä Viljely vesistöjen äärellä -ilta sekä edistettiin näkemystä maatilojen kokonaisvaltaisen ympäristöneuvonnan tarpeesta. Aiheeseen liittyvälle jatkohankkeelle ei valitettavasti myönnetty haettua rahoitusta Leader-ryhmä Etpähältä. 3. Yleisen Vesijärvi-tietoisuuden lisääminen ja Vesijärven hyväksi tehtävän työn tukeminen Hanke toteutti vuosina 2009 ja 2011 Studia Vesijärvi -yleisöluento/retki -sarjat. Keväällä 2009 pidettiin Lahdessa viisi yleisöluentoa, joissa oli yhteensä 10 alustusta. Lisäksi pidettiin hajajätevesi info-tilaisuuksia. Vuonna 2011 järjestettiin Studia Vesijärvi retkisarja sekä yksi luentotilaisuus. Retkillä esiteltiin Hollolassa olevia kosteikkoja, tutustuttiin Vesijärven luontoon kaupunkikävelyllä ja esiteltiin Vesijärvi-risteilyllä järven hoitotoimia ja satamassa mm. veden laadun seurantamenetelmiä. Studia Vesijärvi tilaisuudet

8 olivat sisällöltään erinomaisia. Varsinkin vuoden 2009 luentosarjan ensimmäiset luennot keräsivät paljon yleisöä. Retkillä haluttiin näyttää konkreettisemmin hoitotyötä ja sen tuloksia. Kunnittaisia infotilaisuuksia Puhdas Vesijärvi -ohjelman etenemisestä on pidetty vuosittain. Vuonna 2011 Lahden kuntatilaisuus liitettiin Studia Vesijärvi - teeman alle. Käytäntöä jatketaan hankkeen jälkeen, jotta tutuksi tullut Studia Vesijärvi -tapahtuma saadaan jatkumaan. Hanke oli mukana Lahden seudun ympäristöpalvelujen tuottaman Vesijärvi, Salpausselkien tytär -tietokirjan toteuttamisessa. Hanke myös jakoi kirjaa yhteistyökumppaneille. Hanke toteutti kirjan pohjalta Vesijärvi, Salpausselkien tytär, Synty ja Elämää - näyttelyn, joka oli ensimmäisen kerran esillä Lahden historiallisessa museossa keväällä Sen jälkeen näyttely on ollut Vääksyn Päijännetalossa, Hollolan kirjastossa ja lukiolla, Siikaniemen kurssikeskuksessa Hollolassa, Pyydystalkoissa Askonkadulla, Enonsaaressa ja Lahden kaupunginkirjastossa. Lahden seudun ympäristöpalvelut teetti näyttelyn yhteyteen Vesijärven synnystä multivision samalla teemalla. Näyttelyn lisäksi tuotettiin ständiseinä, joka kertoo tekstein, kartoin ja kuvin Vesijärven tilasta ennen ja nyt sekä hoito-ohjelmasta ja järven hyväksi toimivista tahoista. Molemmat materiaalit ovat lainattavia. Jaettava miniesite Puhdas Vesijärvi ohjelmasta sekä kuntakohtainen kolmiosainen julistesarja (niitto, hapetus ja kosteikot) toteutettiin. Vesijärvi-barometri toteutettiin keväällä 2011 yhteistyössä Etelä-Suomen Sanomien kanssa. Lehden nettisivuilla oli kysymys kuinka moni antaisi kympin Vesijärven tukemiseen. Lahjoitusteema valittiin kysymykseen, koska se on yksinkertainen ja nopea vastata. Noin puolet vastaajista suhtautui myönteisesti ajatukseen antaa 10 euroa Vesijärven hoitotyöhön. Barometri on tarkoitus uusia vuoden tai kahden välein. Hanke osallistui mahdollisuuksien mukaan laajasti muiden järjestämiin tilaisuuksiin. Näistä merkittävimpiä olivat vuosittaiset Pyydystalkoot, Järvikalapäivä ja Kalamarkkinat, Nuorten kalastuspäivä (2009), Vesijärven ympäriajo (2009) ja Lasten ympäristöpäivä marraskuussa ( ). 4. Vesijärvi-kirja Hanke oli mukana toteuttamassa tietokirjaa Vesijärvi, Salpausselkien tytär. Kts. yllä. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Uudet menetelmät ja sisällöt projektin toimeenpanossa, uudet yhteistyörakenteet jne. Mitä uutta on kehitetty, esim. tuotteet, toimintatavat, palvelut? Uusia toimintatapoja: Yhteistyö ympäristönhoitajiksi, lastenohjaajiksi ja mediaalaa opiskelevien kanssa -> tuotteet: satukirja, vesiaiheiset leikit ja puuhatehtävät -- > uusi tapa tuoda lapsille alueellisesti esille vesi- ja ympäristöasioiden tärkeyttä paikallisin esimerkein. Samalla tarjotaan ympäristöaiheisia harjoitus- ja opinnäytetöitä nuorille. Projektissa on pyritty löytämään innovatiivisia toimintatapoja mm. verkostoitumisen tarjoamien mahdollisuuksien kautta. Tästä esimerkkinä on maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden edistäminen Metsästäjäin keskusjärjestön kautta. Keskeisiin maatalouden vesiensuojelutoimenpiteisiin kuuluvan kosteikkojen ja laskeutusaltaiden rakentamisen edistäminen on

9 todettu helpommaksi, kun maanomistajia lähestytään vesiensuojelun sijasta riistakosteikon näkökulmasta. Samalla saavutetaan myös tavoiteltavat vesiensuojeluhyödyt (kts. projektin tulokset). Toinen innovatiiviseen vesienhoidon edistämiseen liittyvä kohde on ollut kalastajien valistaminen kalan säilyvyyttä lisäävän logistisen ketjun luomisessa. Mikäli järvestä hoitokalastettavasta kalasta entistä suurempi osa saataisiin elintarvikekelpoisena raaka-aineena jalostettavaksi, hoitokalastuksen merkittävyys kasvaisi. Tällä olisi vaikutusta hoitokalastuksen laajuuteen ja sitä kautta myös kalataloudelliset ja vesienhoidolliset hyödyt mahdollisesti lisääntyisivät. Positiivinen ja tulevaisuuteen suuntaava asenne vesien kunnostustyöhön on saanut hyvää palautetta eri sidosryhmiltä. Hankkeen kautta on saatu vahvasti lisäresursseja viestintätyöhön ja toimijoiden välisen verkostoitumisen edistämiseen. Vesijärven hoitotyön toimintamalli on herättänyt kiinnostusta useilla muilla Suomen järvillä (mm. Pien-Saimaa). Lainattava Lasten Vesijärvi -salkku ja lainattavat näyttelyt ovat onnistunut keino viedä ympäristötietoisuutta eri kohderyhmille. Vesijärviseikkailu-satu on kiinnostanut laajalti ja siitä on valmistumassa käännökset venäjäksi, englanniksi ja ruotsiksi. Lisäksi hoitotaulujen pohjalta muokattiin Vesijärvitour-animaatio, joka teetettiin säätiön omana työnä ja se valmistui hankkeen päättymisen jälkeen. Paikallisesti tuotettujen materiaalien innostamana Etelä-Suomen Sanomat käynnisti Vesijärvi-näytelmän kirjoituskilpailun, jonka määräaika oli PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Projektilla ei ollut erityistä tasa-arvovaikutusta. 11. PROJEKTIN VAIKUTUKSET KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN Projekti paransi toiminta-alueensa ihmisten tietämystä erityisesti vesistöihin ja Vesijärveen liittyvistä ympäristökysymyksistä. Lasten ja nuorten materiaalien kautta vaikutetaan tulevaisuuden toimijoiden ympäristöasenteisiin. Hankkeen tehostetun viestinnän, erityisesti sen järjestämien tapahtumien ja jatkuvan sähköisen uutiskirjetoiminnan kautta ympäristöasiat ovat näkyneet entistä enemmän alueellisessa mediassa. Hankkeessa toteutettu tehokas viestintämalli sekä sen aikaansaama verkostoituminen ja eri intresanttien sitoutuminen Vesijärven hoitoon on herättänyt laajaa kiinnostusta ympäri maata. Hankkeen toteutusta ja vaikutuksia on esitelty kymmenissä tilaisuuksissa paikallisesti ja valtakunnallisesti. Hankkeen parhaita kokemuksia on saatu sisään myös ympäristöministeriön johdolla valmisteltavaan valtakunnalliseen vesistökunnostusstrategiaan, jonka kautta vaikutukset kestävään kehitykseen nousevat alueellista ulottuvuutta laajemmiksi. 12. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Hankkeessa toteutettu tehokas viestintämalli sekä sen aikaansaama verkostoituminen ja eri intresanttien sitoutuminen Vesijärven hoitoon on herättänyt laajaa kiinnostusta ympäri maata. Hankkeen toteutusta ja vaikutuksia on esitelty mm. valtakunnallisilla vesiensuojelu- ja vesistökunnostuspäivillä.

10 13. TOIMINNAN JATKUVUUS Puhdas Vesijärvi - sähköisen uutiskirjeen tuottamista jatketaan säätiön omana työnä, joskin ilmestymistiheydestä jouduttaneen tinkimään. Lasten Vesijärvi - salkun lainauksesta kouluille ja päiväkodeille vastaa Lahden seudun ympäristöneuvonta, jonka neuvonta- ja viestintämateriaalia se täydentää. Vesijärvisäätiö markkinoi myös salkkua mahdollisuuksiensa mukaan. Vesijärvisäätiö tarjoaa jatkossa Vesijärvi-ständejä ja Vesijärvi, Salpausselkien tytär -näyttelyä alueen organisaatioiden tiloihin ja tapahtumiin. Vesijärvisäätiön vuosittaiset kuntainformaatiotilaisuudet järjestetään jatkossa Studia Vesijärvi - teeman alla. Vesijärvisäätiö on saanut itselleen pääosan Vesijärvikirjan valokuvien tekijänoikeuksista. Kuvia voidaan käyttää korvauksetta Puhdas Vesijärvi -työn viestinnän tarpeisiin. Työssäoppimisyhteistyötä jatketaan ympäristöalan oppilaitosten kanssa (Salpaus, Keuda) ja pyritään sitä kautta saamaan pysyvyyttä myös kouluvalistajatyöhön. Maa- ja vesialueiden omistajiin suunnattu viestintä jatkuu yhteistyössä alan organisaatioiden kanssa. Hankkeessa on ideoitu lukuisia uusia viestintämuotoja ja tapahtumia, joiden toteutus tässä vaiheessa jäi vajavaiseksi (uutiskirjeen sisältöjen segmentointi saajaryhmän mukaan, sarjakuva, kausijulkaisu, luontoretket, opiskelijatapahtumat). Hankkeen ohjausryhmä kantoi huolta ympäristöviestinnän jatkumisesta ja totesi hankkeesta sen päätyttyä seuraavaa: "Ohjausryhmä suhtautuu positiivisin mielin Minä ja Vesijärvi hankkeessa syntyneisiin tuloksiin. Hankkeen kautta syntyneen hyvän yhteistyön toimijoiden kesken tulee jatkua. Ympäristöviestinnän tehokas eteenpäin vieminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Joukkotiedotuksen lisäksi tarvitaan suoria kohtaamisia, joissa viestin välittyminen perustuu kuulemiseen, näkemiseen ja myös kokemiseen ja tekemiseen oman osallistumisen kautta. Tuloksellinen ympäristöviestintä vaatii toistuvuutta ja pitkäjänteisyyttä. Ohjausryhmä kantaakin huolta resurssien riittävyydestä jatkossa erityisesti kokemusperäisen viestinnän kehittämisen osalta, jossa hankkeessa päästiin hyvään alkuun. Vesijärven osalta tällaisen toiminnan toteuttaminen jatkossa vaikeutuu, jos hankepohjaista rahoitusta ei ole käytettävissä."

Euroopan aluekehitysrahaston projektisuunnitelma MINÄ JA VESIJÄRVI -HANKE

Euroopan aluekehitysrahaston projektisuunnitelma MINÄ JA VESIJÄRVI -HANKE Euroopan aluekehitysrahaston projektisuunnitelma MINÄ JA VESIJÄRVI -HANKE 1. JOHDANTO Päijät-Hämeen Vesijärvi on monella tapaa erityislaatuinen järvi, jonka viimeisimmän vuosisadan historiaa värittää vedenkäytön

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat

Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat Työryhmän I kokous 2.9.2013 Työryhmän tehtävät ja asema järvien ja niiden valuma-alueen ongelmien

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesihuolto 2014 3.6.2014, Helsinki Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Vesiosuuskunnat,

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti ESITYSLISTA Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Edellisen pöytäkirjan (kokous nro

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE Yhdessä tehden parempiin tuloksiin Päivi Töyli Heidi Valtari paivi.toyli@utu.fi heidi.valtari@utu.fi 040 189 1929 0400 487 160 Turun yliopiston Brahea-keskus 27.10.2015 Hankkeen

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Monikulttuuristen tieto- ja neuvontapalvelumallien rakentaminen Pohjois-Savoon (10 hankekuntaa mukana) Hankkeen päämääränä

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012 PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA Kristiina Siikala 19.9.2012 1 VIESTINNÄN VAIHEET VUONNA 2012 Faktat Viestinnän strategiset linjaukset: mitä, kenelle, miten ja milloin? Fkl.fi verkkopalvelun

Lisätiedot

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian

Lisätiedot

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Maija Saraste Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin kirjastotapaaminen Saransk 7.10.2011 1 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeenlinna

Lisätiedot

Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011

Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011 Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Alueen maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäiseminen

Lisätiedot

Mikä on Kaista Savoon?

Mikä on Kaista Savoon? Mikä on Kaista Savoon? LVM:n Laajakaista kaikille hanke saa tuekseen kolmivuotisen viestintä- ja markkinointihankkeen Pohjois-Savossa. Kaista Savoon palvelee Pohjois-Savon kuntia, yrittäjiä ja kuntalaisia

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

TalviSÖKÖ. Vuosiraportti 1.4. 31.12.2013

TalviSÖKÖ. Vuosiraportti 1.4. 31.12.2013 TalviSÖKÖ Vuosiraportti 1.4. 31.12.2013 Sivu 1 1. RAPORTOINTIKAUSI 1.4.2013 31.12.2013 2. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Ohjelma Toimintalinja Projektityyppi Vastuuviranomainen TalviSÖKÖ - Alusöljyvahingon

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Tiimiopiskelu pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Tiimiopiskelu Tekniikka, ympäristö ja talous 20.12.2012 Tiedosto:

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

HOMELIKE OULU Oulu omaksi 2008 2011

HOMELIKE OULU Oulu omaksi 2008 2011 HOMELIKE OULU Oulu omaksi 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan palveluprosessien kehittäminen verkostorakenteella tavoitteena saumattomuus

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2014. Huhtikuu 2014

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2014. Huhtikuu 2014 Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 14 Huhtikuu 14 Taustaa Kysely toteutettiin alkuvuonna 14 (26.2.-21.3.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaavilla

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2015. 12.6.2015 Hagerlund Tony verkkoviestintäpäällikkö

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2015. 12.6.2015 Hagerlund Tony verkkoviestintäpäällikkö Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 15 Taustaa Kysely toteutettiin huhtikuussa 15 (1.-17.4.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaaville Vastaajia

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Yhdessä ain rinnakkain. Harry Forsblom

Yhdessä ain rinnakkain. Harry Forsblom Yhdessä ain rinnakkain 1 Forssan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n toiminta käynnistyi 7.10.2004. Yhdistyksen toiminta-alueena ovat tällä hetkellä kaupungeista Forssa ja Somero sekä kunnista Jokioinen,

Lisätiedot

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2 1 (5) Päivämäärä: 17.11.2008 Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola Toimintamallin kehittäminen työssäoppimisen ajantasaiseen,

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa Osallisena Suomessa Delaktig i Finland Vaasa - Vasa Tina Ura 14.11.2012 Osallisena Suomessa on lainsäädäntöhanke, perustettu kehittämään maahanmuuttajien kotoutumista kokonaisvaltaisesti, kokeilut 30.6.2013

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus

TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet 1.Keskitetyn ja säännöllisen alkutestaustoiminnan järjestäminen pääkaupunkiseudulla Testauksen

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUS Pirkanmaan vesipinta-ala on 2026 neliökilometriä eli noin 14 prosenttia

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ympäristötieto, -kasvatus ja -toiminta Ympäristöasioiden hallinta sekä materiaali- ja energiatehokkuus TOIMINTA-AJATUS Vanamo-hanke edistää ja tukee Päijät-

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA

VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA Mari Pihlaja-Kuhna Ympäristötarkastaja, Vihdin kunta Itämeriseminaari 3.12.2008 MPK 1 pinta-ala 567 km2 Vihdin kunta vesistöjen osuus 45 km2 järviä ja lampia 104

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2013. Maaliskuu 2013

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2013. Maaliskuu 2013 Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely Maaliskuu Taustaa Kysely toteutettiin alkuvuonna (12.2.-1.3.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaavilla Vastaajia

Lisätiedot

Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma. Maaliskuu 2015

Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma. Maaliskuu 2015 Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma Maaliskuu 2015 Sisältö Viestinnän tavoitteet Kohderyhmät Viestit Sisäinen viestintä Periaatteet Roolit ja vastuut Keinot ja kanavat Ulkoinen viestintä Periaatteet Viestit

Lisätiedot

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 MITEN PAIKALLISTA MUISTITYÖTÄ VOI KEHITTÄÄ? Varsinais-Suomen MuistiLuotsi - toiminnan tuloksia Minna Rosendahl ja Sanna

Lisätiedot

Tiina Lehtosaari Projektipäällikkö 8/8/11

Tiina Lehtosaari Projektipäällikkö 8/8/11 Tiina Lehtosaari Projektipäällikkö 1 8/8/11 Taustaa MOT Moniosaajat kiinteistöpalvelualalla: MOT oli puhdistuspalvelualan ja kiinteistöhoidon opetuksen ja osaamisen kehittämiseen sekä verkostoitumiseen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa

Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa VESIENHOIDON VAPAAEHTOINEN JÄRJESTÄYTYMINEN POHJOIS-POHJANMAALLA VYYHTI-hankkeen seminaari 4.2.2014, Oulu Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT SUOMEN

Lisätiedot

Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä

Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä Kitka-MuHa Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä 1. kokous 2.9.2013 klo 17.00 20.00, Lomakeskus Himmerki, Posio Osallistujat: Teemu Junttila Kuusamon kaupunki Reijo Lantto Posion

Lisätiedot

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museon kokoelmien tuominen verkkoon 2. Museon osallistuminen asiantuntijana Museoviraston vetämään Museo 2015 -hankkeeseen, jossa luodaan valtakunnallista

Lisätiedot

Tuottava pelto 29.1.2010 Jyväskylä. Täky maatilat kehittyvät 2008-2011

Tuottava pelto 29.1.2010 Jyväskylä. Täky maatilat kehittyvät 2008-2011 Tuottava pelto 29.1.2010 Jyväskylä Täky maatilat kehittyvät 2008-2011 TÄKY Maatilat kehittymään 2008-2011 koulutushanke Apua sukupolvenvaihdokseen Hyvin suunnitellut sukupolvenvaihdokset Jatkuvuutta maaseudun

Lisätiedot

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Selvitys Yanzu-verkostossa mukana olevan koulun Kiina-toiminnasta lv. 2011 2012

Selvitys Yanzu-verkostossa mukana olevan koulun Kiina-toiminnasta lv. 2011 2012 Vastaanottaja: Yanzu-hanke / koordinaattori Minna Koskinen Vaskivuoren lukio Virtatie 4, 01600 Vantaa minna.koskinen@eduvantaa.fi Raportti on toimitettava koordinaattorille viimeistään perjantaiksi 18.5.2012.

Lisätiedot

Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012

Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012 Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012 Kestävä kehitys - Hyvä ympäristö ja hyvä elämä - seminaari 29.8.2012 Sari Kemppainen, HSY:n jätehuolto 30.8.2012 HSY Helsingin

Lisätiedot

Etelä-Suomen Logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen 2009-2012. - Huomisen logistiikkaa -

Etelä-Suomen Logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen 2009-2012. - Huomisen logistiikkaa - Etelä-Suomen Logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen 2009-2012 - Huomisen logistiikkaa - Yhteistyössä Tausta: Etelä-Suomen EAKRohjelma Etelä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKRohjelman

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Kieltenopettajien hankekokemuskyselyn tulokset

Kieltenopettajien hankekokemuskyselyn tulokset Kieltenopettajien hankekokemuskyselyn tulokset AMK- kielten ja -viestinnän asiantuntijatiimi Tarmo Ahvenainen Credits for the background picture: Kirsi McKenzie AMK- kielten ja -viestinnän asiantuntijatiimi

Lisätiedot

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Periaatteet ja käytännöt Elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus Sisältö Tekesin rahoittaman tutkimusprojektin roolit ja tehtävät

Lisätiedot

ALU-koordinaattorin puheenvuoro

ALU-koordinaattorin puheenvuoro ALU-koordinaattorin puheenvuoro Tenho Jaakola suunnittelija Oulun kaupunki, työpajapalvelut Pohjois-Pohjanmaan ALU-koordinaattori Kumppanuusfoorumi työpajoille ja sidosryhmille Kajaani 30.9.2014 ALU-verkostot

Lisätiedot

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen

Lisätiedot

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Tutkimuksessa u haastateltiin t City Cty lehden säännöllisiä 15

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

Voimistelu-ja urheiluseura Kilpi ry. YTY-HANKKEEN VUOSIRAPORTTI. Kehittämishanke yhteistoiminnallisuuden kehittämiseksi maaseudun voimavarana

Voimistelu-ja urheiluseura Kilpi ry. YTY-HANKKEEN VUOSIRAPORTTI. Kehittämishanke yhteistoiminnallisuuden kehittämiseksi maaseudun voimavarana 2010 Voimistelu-ja urheiluseura YTY-HANKKEEN VUOSIRAPORTTI Kehittämishanke yhteistoiminnallisuuden kehittämiseksi maaseudun voimavarana YTY-hanke Vuosiraportti 10.4.2010 2 Sisältö HANKKEEN VUOSIRAPORTTI...

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot