LOPPURAPORTTI Liite 2

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI Liite 2 PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Ohjelma Toimintalinja Projektityyppi Minä ja Vesijärvi - Tiedotus ja valistus kestävän vesienhoidon tukena Etelä-Suomi 3: Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Kehittämisprojekti Vastuuviranomainen Päijät-Hämeen liitto Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Projektin vastuuhenkilön nimi Päijät-Hämeen vesijärvisäätiö Heikki Mäkinen Sähköpostiosoite heikki.makinen@vesijarvi.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Irma Peltola Sähköpostiosoite irma.peltola@vesijarvi.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Mihin tarpeeseen projektilla on haettu ratkaisua? Mitä yrityksiä/organisaatioita on ollut kohteena? Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö yhdistää julkiset ja yksityiset voimavarat turvaamaan Vesijärven ja sen valuma-alueen tutkimus-, kunnostus-, ja hoitotyön rahoitusta sekä kiinnittää suuren yleisön huomiota järveen ja sen kuntoon sekä edistää kaikkia veden laatua parantavia toimia. Minä ja Vesijärvi -hankkeen tavoitteena oli keskeisten vesienhoidon toimijoiden välisen toiminnan tiivistäminen ja tiedonvaihdon lisääminen, tiedon lisääminen luontoa vähemmän kuorimittavista toimintatavoista, toimijoiden välisen luottamuksen ja luovuuden lisääminen laajalla ja avoimella vuorovaikutuksella, vesienhoidon suunnitelmien laadun parantaminen kansalaisilta ja sidosryhmiltä saadun palautteen kautta ja yleisen ympäristötietoisuuden lisääminen eri kohderyhmissä. Avainasemassa oli tehokas kohdennettu viestintä. Hankkeessa oli neljä osahanketta: 1) Ympäristö- ja Vesijärvi -tietouden lisääminen kouluissa ja päiväkodeissa. 2) Maatalousyrittäjien tukeminen vesistöystävällisten viljelymenetelmien käyttöönotossa ja vesiensuojeluratkaisujen toteuttamisessa. 3) Yleisen Vesijärvi -tietouden lisääminen ja Vesijärven hyväksi tehtävän työn tukeminen, 4) Vesijärvi-kirjan toimittaminen. Kaikki osaprojektit toteutettiin yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Hankkeen myötä pyrkimyksenä oli, että maatilojen sitoutuminen Vesijärven kannalta

2 tehokkaisiin ympäristötoimenpiteisiin kasvaa, haja-asutuksen jätevesiasetuksen mukaisten toimenpiteiden toteutuminen nopeutuu, tiedonvaihto alan toimijoiden kesken paranee ja saavutetaan laajempi hyväksyntä ja sitoutuminen alueen vesiensuojelutoimenpiteille. Lisäksi kotimainen ja kansainvälinen verkottuminen vesien hoidossa paranee, Vesijärven hoitoohjelman laatu paranee ja koululaisille luodaan luokka-asteittain kehittyvä Vesijärvi-aiheinen oppimateriaali. Tehostetun viestinnän tavoitteena oli parantaa ihmisten tietoisuutta Vesijärven tilasta ja jatkuvan hoidon tarpeesta sekä edistää heidän haluaan toimia yksilöinä tai osana omaa yhteisöään järven hyväksi. Hankkeen aktiviteetit suunnattiin seuraaville kohderyhmille: koululaiset ja opiskelijat, maanviljelijät, vapaa-ajanasukkaat, vesialueiden käyttäjät ia omistajat sekä tavalliset kuntalaiset. Hankkeeseen tavoiteltiin mukaan yhteisöjä ja yrityksiä, jotka toimivat aktiivisesti hankkeen kohderyhmien parissa. Tavoitteena oli löytää rajapintoja, joiden kautta Vesijärven ja vesistöjen tilaan liittyvä toiminta kohtaa organisaatioiden perustoiminnan. Yhteyden syntyessä saadaan hankkeessa yhdessä kehitetylle ja kokeillulle toimintatavalle jatkumo yhteistyöorganisaatioiden omassa toiminnassa, ja siten toiminta pysyvämmiksi kuin mihin pelkällä hanketyöllä päästään. Keskeinen keino oli tuottaa erilaista eri kohderyhmille suunnattua vesistöihin ja luontoon liittyvää materiaalia ja järjestää asiaan liittyviä tapahtumia ja neuvonta- ja aktivointitilaisuuksia. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Osallistuvien yritysten/organisaatioiden valinta. Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa. Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken. Kansainvälinen yhteistyö. Minä ja Vesijärvi -hankkeen toimintatapana oli yhteistyön kehittäminen ja verkostoituminen hankkeen eri osa-alueilla vakiintuneiden yhteisöjen ja yritysten sekä niissä toimivien henkilöiden kanssa. Hankkeen roolina oli tuottaa uutta materiaalia ja antaa uusia virikkeitä ja sitä kautta saada lisää toimijoita Vesijärven hoitotyöhön. Tehostetun tiedonvälittämisen avulla tavoitteena oli nostaa eri kohderyhmien tietämystä vesien tilaan vaikuttavista tekijöistä ja saada sitä kautta ymmärrystä ja toimijoita lisää vesienhoitoon ja hoitotyön tukemiseen. Hankkeen ohjausryhmässä oli edustus tärkeimmistä yhteistyöorganisaatioista. Ohjausryhmässä olivat: Markus Kräkin,pj, Mediatalo Esa, Päivi Kuisma varapj. ( asti) Yle Lahti, Ismo Malin, varapj ( alkaen) Lahden seudun ympäristöpalvelut, Harri Mäkelä Hämeen ELY-keskus, Jari Keränen ProAgriaHäme, Jyrki Näsi MTK Häme, Jari Hagman Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus, Helena Masanti Päijät-Hämeen liitto, Heikki Kolunen Lahden kaupungin opetustoimi ja Heikki Mäkinen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö. Ohjausryhmä kokoontui kuusi kertaa. Virallisten kokousten lisäksi usean jäsenen ja hänen taustaorganisaationsa kanssa tehtiin jatkuvaa yhteistyötä hankkeen toteutuksessa. Jotta viesti saadaan perille eri kohderyhmille, haettiin valittujen kohderyhmien omat sidosryhmäorganisaatiot hankkeen yhteistyökumppaneiksi. Näitä olivat

3 ohjausryhmässä edustettujen tahojen lisäksi mm. lasten ja nuorten päivähoitoja koulutusorganisaatiot, nuorisotoimet, osakaskunnat ja ympäristöneuvonta. Yhteistyön intensiteetti vaihteli organisaatioittain. Osan kanssa toiminta oli ja tullee olemaan jatkossakin toistuvaa, osan kanssa taas on toteutettu kertaluonteisia projekteja. Yrityksiä tuli mukaan hankkeeseen 23 (tavoite 25). Yritykset hakevat väyliä kantaa yhteiskuntavastuutaan ja vesien hoitoon liittyvät asiat ovat selvästi yksi kiinnostava vaihtoehto. Alla on listattu yrityksittäin esimerkkejä yhteistyömuodoista. Listassa ei ole kaikkia muotoja, esimerkiksi Fazer esitteli intrassaan myös Vesijärven hoitotyön menetelmiä. Vesijärvi, Salpauselkien tytär -näyttely tai Vesijärvi-ständit yrityksen tiloissa tai sen tapahtumassa esillä: Kemppi, Kesko, Fazer, BE-Group, Camping Messilä/Enonsaari, Päijät-Hämeen Osuuspankki. Maatalousyrittäjät esittelijöinä ja mukana viljelijäviestinnän suunnittelussa: Heikki Toukola, Jussi Rosendahl, Valosen hunajatilan Kathy ja Kari Valonen. Studia Kosteikkoretki ja Vesiretki satamassa tapahtumissa mukana: Koiviston Auto, Ramboll, Luode, Casseli/Piano-paviljonki Markkinointi - ja viestintätuki: Finnish Satellite Television, Juturi, Avenla, Imageneering, Etelä-Suomen Sanomat. Lahden Tiede- ja yrityspuisto: Lasten Vesijärviseikkailu -satukirjan käännättäminen venäjäksi. Lasten Vesijärvi -salkun materiaalien kehittämisessä, tuottamisessa ja testauksessa olivat mukana: Päiväkoti Auringontuuli, Uponor, Lahti Aqua, Päiväkoti Päivänsäde. Hankkeessa tehtiin eritasoista yhteistyötä 30 organisaation kanssa (tavoite 20). Jatkuvaa yhteistyötä viestinnässä, neuvonnassa, tapahtumissa yms. Vesijärven kalastusalue, Lahden seudun ympäristöpalvelut, Vesijärven Ystävät, Päijät- Hämeen kalatalouskeskus, Matjärven suojeluyhdistys, Lahden Alasenjärven hoitoyhdistys, Ely-keskus Häme. Yhteistyö lasten valistusmateriaalien kehittämisessä ja käytössä: Lahden seudun ympäristöpalvelut ja -ympäristöneuvonta, Lahden opetustoimi ( 6 koulua), Päiväkoti Pääskynpesä (Lahden Vapaaseurakunta), Lahden Montessoriyhdistys, Lahden diakonian instituutti, Korkeasaaren eläintarha: Eläimet, ihmiset ja yhteinen maailmamme -hanke, Koulutuskeskus Salpaus, Lahden ammattikorkeakoulu (mediatekniikan laitos), English Playschool of Vääksy, kannatusyhdistys, Lahden seurakuntayhtymä. Asikkalan opetustoimi (3 koulua),hollolan opetustoimi (3 koulua). Vesijärviseikkailu -satukirjan lahjoittaminen alueen kouluille: Lahden, Hollolan ja Asikkalan kaikki rotaryklubit. Kansalaistoimintaa, mm. vesinäytteiden ottoa, analysointia ja Vesijärvijulisteiden levittämistä omissa organisaatiossa: Lahden, Hollolan ja Asikkalan Lions-clubit

4 Ympäristöystävällisten viljelytapojen edistämistä, suunnittelua, yhteisiä tilaisuuksia: ProAgria Häme, MTK Häme, Vanajavesikeskus, Ely-keskus Häme, Koulutuskeskus Salpaus. Yhteistyötä mm. Vesijärvinäyttelyn tuottamisessa ja esillepanossa: Lahden museotoimi, Päijännetalo, Hollolan kirjasto, Lahden seurakuntayhtymä. Yhteisiä tapahtumia: mm. Päijät-Hämeen kalatalouskeskus, Hämeen Partiopiiri, Lahden seudun oppaat, Vesijärven Ystävät. Kansainvälisen verkottumisen edistämiseksi Vesijärvityötä ja hanketta on esitelty mm. Lahdessa vierailleille Ghanan ja Etelä-Afrikan vesiensuojelualan toimijoille. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Raportointiaikana Puhdas Vesijärvi sähköisiä uutiskirjeitä lähetettiin 73 kpl. Uutiskirjeen on tilannut noin 400 henkilöä. Uutiskirjettä markkinoitiin ja osoitteistoa kerättiin erilaisissa tilaisuuksissa alustusten yhteydessä. Uutiskirjettä käytetään myös lehdistötiedotteiden jakelussa. Kesällä 2010 avattuihin I love Vesijärvi Facebook -sivuihin lisättiin uusia viestejä viikoittain. Facebook -sivuilla kävijöitä on noin 250. Erilaisia Vesijärvisäätiön toimintaan ja Puhdas Vesijärvi -ohjelmaan liittyviä lehtikirjoituksia julkaistiin lehdissä hankeaikana 93 kpl. Pääosa näistä on ilmestynyt Etelä-Suomen Sanomissa ja alueen ilmaisjakelulehdissä. Myös paikallisradiot ovat ottaneet hyvin Vesijärveen liittyviä aiheita ohjelmiinsa. Hanke tuotti myös jonkin verran tekstiä ja kuvia yhteistyökumppaneiden julkaisuihin, esimerkiksi Asikkalan kunnan kesälehteen, Partiotaitokisa Veskun ohjelmaan, BE-groupin asiakaslehteen ja Hymyilevän motoristin kesälehteen. Kuntakohtaisia järven hoitotoimia esitteleviä Vesijärvi-julisteita on saatu laajalti esille alueen yhteisöjen ja yritysten tiloihin. Lisäksi laadittiin yksisivuinen Jokamiehen vesiensuojeluohje, jota jaettiin tilaisuuksissa. Puhdas Vesijärvi - miniesite toteutettiin suomeksi ja ruotsiksi. Vesistökunnostuksen esittelyä messuilla yms. varten tehtiin hoitotoimenpiteistä Puhdas Vesijärvi dia-esitys, jossa hyödynnettiin osin Lasten Vesijärvi -salkkuun tuotettuja kuvituksia. Minä ja Vesijärvi -hanke oli viestintä- ja valistushanke, joten viestinnän toimenpiteitä on kuvattu myös kohdassa hankkeen tulokset (8). 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite Hankkeessa tuotetut materiaalit on hankkeen päätyttyä integroitu osaksi -sivustoa. 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Ongelmat projektin toteutuksessa. Suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi. Projektipäällikön vaihdos hankkeen toimittua vasta puolisen vuotta aiheutti viivästymisen hankkeen tehokkaassa käynnistymisessä. Laajan kohderyhmän ja niihin liittyvien toimintojen aikatauluttaminen ja rajaaminen piti käynnistää uudelleen henkilövaihdoksen jälkeen. Suunnitelmaa kirittiin kiinni vuoden 2010 aikana. Tästä syystä myös suunnitelmassa olleet ulkomaan seminaari- ja verkostoitumismatkat jäivät toteutumatta. Hankkeessa oli tavoitteena tukea haja-astutusalueiden jätevesineuvontaa. Tätä

5 tehtiinkin ensimmäisenä hankevuonna. Vuonna 2010 osion jatkototeuttamista ei tehty, koska hajajätevesiä koskevat säädökset olivat muutoksen alla. Vuonna 2011 ei työhön enää ollut resursseja. Hankkeessa pyrittiin käynnistämään Lahden kaupungin nuorisotoimen kanssa nuorten ympäristöryhmä. Ryhmälle ei kuitenkaan löytynyt nuorisotoimesta vetäjää, joka olisi lähtenyt hankkeen tuella kokoamaan nuoria mukaan omaehtoiseen toimintaan. Ympäristötietoisuutta tulisi nuorisopuolellakin saada lisää vakituisesti nuorten parissa toimivien henkilöiden työnkuviin, ja varmistaa, että heillä olisi osaamista ja keinoja tuoda ympäristöasioita nuoria kiinnostavalla tavalla esiin. Vaikka kosteikko-, suojavyöhyke- ja ympäristöystävällinen viljely -sektoreilla tiedotusyhteistyö alan toimijoiden kesken toimii hyvin, asiaa tulee pitää jatkuvasti esillä ja myös varsinaisen neuvonnan tulee olla pitkäkestoista ja toistuvaa, jotta se johtaa tuloksiin. Hankkeessa on kohdattu kaikkien kohderyhmien osalta sama perustilanne, joka liittyy yleisemminkin ympäristöasioista ja ympäristövastuusta viestimiseen: viesti tavoittaa helpoiten ne, jotka jo valmiiksi suhtautuvat näihin asioihin myönteisesti. Uusien ja vähemmän vesienhoito-orientoituneiden henkilöiden tavoittaminen on vaikeampaa. Ongelman yhtenä ratkaisukeinona pyrittiin hyödyntämään ns. kehystämistä eli ympäristöasian tuomista esille jonkin muun teeman kautta, esimerkiksi kalatalouteen liittyvien toimenpiteiden yhteydessä. Kouluvalistamiseen tuotetun materiaalin käyttö kouluilla tarvitsee jatkuvaa markkinointia tai alkuvaiheessa mieluiten henkilön, joka kiertää kouluilla näyttämässä materiaaleja. Alun perin suunniteltu valistaja-ryhmän luominen jäi vajavaiseksi. Lapsille suunnattua valistajaryhmää oli vaikea pyrkiä käynnistämään ennen kuin tarvittavat työkalut - Lasten Vesijärvi -salkun materiaalit - olivat valmiina. Hankkeeseen suunnitellut kohderyhmäkohtaiset alatyöryhmät eivät täysin toteutuneet. Vain maatalousalatyöryhmä toimi aktiivisesti kahdellakin tasolla. Osin oli kyse tietoisesta ratkaisusta, sillä erilaisten ryhmien kokoaminen ja käynnissä pitäminen olisi vaatinut runsaasti projektipäällikön aikaa. Asiantuntemusta eri sektoreilta haettiin perinteisemmällä tavalla, sidosryhmäyhteistyön kautta tapauskohtaisesti. Hankkeeseen saatiin monipuolista osaamista ja uusia ideoita käyttämällä hankkeen toteutuksessa ostopalveluja (mm. viestintä) sekä osa-aikaisia työntekijöitä (projektipäällikkö ja -sihteeri, harjoittelija, kuvittaja, ohjelmajohtajan työpanos vesistöosaamisessa) sekä tarjoamalla erityisesti ympäristönhoitajaopiskelijoille työssäoppimismahdollisuuksia hankkeen tehtävissä. Hyöty näkyy hankkeen monipuolisissa tuotoksissa. Toisaalta seurauksena oli, että projektipäällikön työpanoksesta suuri osa kului henkilöstöja hankehallintoon ja ohjaukseen ja hankekokonaisuuden tulokset jäivät hieman hajanaisiksi. 8. PROJEKTIN TULOKSET Yleinen arvio tavoitteiden toteutumisesta ja tärkeimmistä tuloksista. 1. Ympäristö- ja Vesijärvitietouden lisääminen kouluissa ja päiväkodeissa. Sähköinen tietoreppu: Puhdas Vesijärvi internet-sivuille laadittiin google maps -

6 sovelluksen avulla hoitotoimenpidekartta, jossa ovat esillä kosteikot, hoitokalastus-, niitto- ja hapetuskohteet. Karttaa täydennetään sitä mukaan kuin uusia hoitokohteita käynnistyy. ( Sivuille tehtiin myös kuvasarja kosteikon rakentamisesta sekä tarkempi kartta kuvineen kosteikkojen rakentamistilanteesta ( Lapsille suunnatussa tietoreppuosiossa on sähköisessä muodossa seuraavat materiaalit: Vesijärvisalkku, Tietovisa, Tutkitaan vettä, Tietoiskuja, Leikkejä, Puuhatehtäviä. Lisäksi laadittiin 6-osainen diasarjana toteutettu opetuspaketti vesien hoidosta ja Vesijärven luonnosta lisättynä myös veden väkeä -hahmojen esittelyllä. ( ). Lasten Vesijärvi -salkku: Hankkeessa tuotetut lainattavat Lasten Vesijärvi - salkut tarjoavat monipuolisen materiaalipaketin, joka tarjoaa välineitä Vesijärvestä, sen hoidosta ja luonnosta kertomiseen lapsille. Materiaali sopii alakouluille, päivähoitoon ja erilaisten kerhojen ja leirien vetäjille. Salkuissa on omaa tuotettua materiaalia, (Vesijärviseikkailu-satu, sadun hahmojen käsinuket, vesienhoitomenetelmistä kertovia piirrostauluja, veden kiertokulku, ohjeita leikkeihin, veden tutkimiseen ja puuhatehtäviä) sekä valmiina hankittua materiaalia kuten palapeli, muistipeli, kuvitettu äänikirja lintujen äänistä). Lisäksi lainattavina on kaksi lasten mikroskooppia sekä vesiputkia, joista voi koota kolmiulotteisesti vesijohtoverkostoa. Salkussa on myös Vesijärvi, Salpausselkien tytär -tietokirja. Salkut ovat saaneet hyvää palautetta käyttäjiltä. Aineisto taipuu pienellä vaivalla myös luontopolun materiaaliksi. Salkut valmistuivat loppuvuodesta 2010, joten niitä ehdittiin kierrättää hankkeen tuella vajaa vuosi. Kaksi salkuista sijoitettiin Lahden seudun ympäristöneuvontaan, jonka muuta lainattavaa koulumateriaalia ne tukevat, kolmas salkku on toistaiseksi Vesijärvisäätiön käytössä. Koulujen kiinnostus käyttää salkkua riippuu yksittäisistä opettajista. Esimerkiksi Jalkarannan koululla ja Länsi-Asikkalan koululla oli lukuvuonna teemana Vesijärvi. Molemmat koulut kierrättivät salkkua eri luokka-asteilla ja jatkoivat salkun varausaikaa kahdesti noin kuukauteen. Joissakin kouluissa puolestaan yksi opettaja hakee salkun omalle luokalleen eikä materiaalia saada kierrätettyä muilla luokilla. Asikkalassa kokeiltiin kunnan sivistystoimenjohtajan tuella salkun kierrättämistä laaditun aikataulun mukaan koululta toiselle. Salkku oli kolmella koululla, jonka jälkeen toiminta hiipui. Selvää onkin, että Lasten Vesijärvi -salkun kierrättäminen vaatii aktivointia ja seurantaa. Hankeaikana salkku oli käytössä yhteensä 18 alakoulussa ja päiväkodissa sekä kahdella seurakunnan kesäleirillä. Vesijärvisäätiö esitteli salkkua 9 sidosryhmätilaisuudessa. Nuoret: Nuorten tavoittaminen on haasteellista. Hanke oli mukana ideoimassa Lahden seudulle yliopisto- ja AMK-opiskelijoiden fuksikierrosta satamassa, joka toteutettiin säätiön omana toimintana. Kierrokseen osallistui noin 60 nuorta. Nuoriin pitää saada kontakti heidän omien toimintojensa kautta, mistä fuksikierros oli hyvä esimerkki.

7 2. Maa- ja vesialueiden omistajien ja käyttäjien tukeminen ympäristöystävällisen toiminnan edistämiseksi Maatalousyrittäjien tukeminen vesistöystävällisten viljelymenetelmien käyttöönotossa ja vesiensuojeluratkaisuiden toteuttamisessa -osion tavoitteena oli tiedottaa mm. suojavyöhykkeiden, kosteikkojen ja ravinnetaselaskelmien merkityksestä vesistölle. Tiedon lisäämistä ja valistusta toteutettiin suunnitelman mukaan. Osiota lähestyttiin suoran ympäristöviestinnän lisäksi myös ns. kehystämisen kautta. Tästä esimerkkinä on maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden edistäminen Metsästäjäin keskusjärjestön kautta. Keskeisiin maatalouden vesiensuojelutoimenpiteisiin kuuluvan kosteikkojen ja laskeutusaltaiden rakentamisen edistäminen on todettu helpommaksi, kun maanomistajia lähestytään vesiensuojelun sijasta riistanhoidon näkökulmasta: riistakosteikkojen rakentaminen on monesti maanomistajille motivoivampaa kuin vesiensuojelukosteikkojen toteuttaminen. Samalla kuitenkin voidaan saavuttaa myös tavoiteltavat vesiensuojeluhyödyt. Vastaava ilmiö oli havaittavissa myös uomien kalataloudellisten kunnostusten aktivoinnin kohdalla. Vesialueiden osakkaissa/omistajissa on paljon maanomistajia/viljelijöitä, joille kalatalousteeman yhteydessä voitiin tuoda esille etenkin laskeutusallas- ja kosteikkotietoutta. Järvikohtaisten ja järvenosakohtaisten hoitoyhdistysten tai vapaamuotoisten liittymien syntymistä tuettiin. Näitä syntyi hankeaikana kaksi, Alasenjärvelle ja Matjärvelle. Puhdas Vesijärvi -ohjelman avulla ao. yhdistykset saivat tietoa kullekin kohteelle sopivista hoitomenetelmistä. Parhaimmillaan tietoisuuden kasvu yhdistettynä tukeen ja aktivointiin johtaa vesistöjen hyväksi tehtävän talkootyön lisääntymiseen ja/tai omien toimintatapojen muuttamiseen ympäristölle myönteisemmiksi. Tämä vaatii kuitenkin pitkäjänteistä työtä. Järven tai järvenosan kunnostustoimien aktivoinnin osalta ensimmäinen askel on tavoittaa oikeat ihmiset, esimerkiksi tietyn järvenosan hoidosta kiinnostuneet aktiivit. Se, että he päättävät perustaa järvenhoitoyhdistyksen ja ryhtyä kunnostustoimiin ei synny hetkessä, vaan on pitempiaikainen prosessi, joka vaatii tukea. Sama koskee maanomistajien päätöksiä kosteikon rakentamisesta tai uusista viljelymenetelmistä. Päätöksenteon lisäksi tarvitaan esimerkiksi lupia, uusia suunnitelmia yms. jotka vievät aikaa. Maatalousalan organisaatioiden kanssa oltiin mukana kehittämässä valtakunnallista Ympäristökuiskaajat-koulutusta, jonka ensimmäinen tilaisuus oli Hämeessä. Lisäksi suunniteltiin yhdessä Viljely vesistöjen äärellä -ilta sekä edistettiin näkemystä maatilojen kokonaisvaltaisen ympäristöneuvonnan tarpeesta. Aiheeseen liittyvälle jatkohankkeelle ei valitettavasti myönnetty haettua rahoitusta Leader-ryhmä Etpähältä. 3. Yleisen Vesijärvi-tietoisuuden lisääminen ja Vesijärven hyväksi tehtävän työn tukeminen Hanke toteutti vuosina 2009 ja 2011 Studia Vesijärvi -yleisöluento/retki -sarjat. Keväällä 2009 pidettiin Lahdessa viisi yleisöluentoa, joissa oli yhteensä 10 alustusta. Lisäksi pidettiin hajajätevesi info-tilaisuuksia. Vuonna 2011 järjestettiin Studia Vesijärvi retkisarja sekä yksi luentotilaisuus. Retkillä esiteltiin Hollolassa olevia kosteikkoja, tutustuttiin Vesijärven luontoon kaupunkikävelyllä ja esiteltiin Vesijärvi-risteilyllä järven hoitotoimia ja satamassa mm. veden laadun seurantamenetelmiä. Studia Vesijärvi tilaisuudet

8 olivat sisällöltään erinomaisia. Varsinkin vuoden 2009 luentosarjan ensimmäiset luennot keräsivät paljon yleisöä. Retkillä haluttiin näyttää konkreettisemmin hoitotyötä ja sen tuloksia. Kunnittaisia infotilaisuuksia Puhdas Vesijärvi -ohjelman etenemisestä on pidetty vuosittain. Vuonna 2011 Lahden kuntatilaisuus liitettiin Studia Vesijärvi - teeman alle. Käytäntöä jatketaan hankkeen jälkeen, jotta tutuksi tullut Studia Vesijärvi -tapahtuma saadaan jatkumaan. Hanke oli mukana Lahden seudun ympäristöpalvelujen tuottaman Vesijärvi, Salpausselkien tytär -tietokirjan toteuttamisessa. Hanke myös jakoi kirjaa yhteistyökumppaneille. Hanke toteutti kirjan pohjalta Vesijärvi, Salpausselkien tytär, Synty ja Elämää - näyttelyn, joka oli ensimmäisen kerran esillä Lahden historiallisessa museossa keväällä Sen jälkeen näyttely on ollut Vääksyn Päijännetalossa, Hollolan kirjastossa ja lukiolla, Siikaniemen kurssikeskuksessa Hollolassa, Pyydystalkoissa Askonkadulla, Enonsaaressa ja Lahden kaupunginkirjastossa. Lahden seudun ympäristöpalvelut teetti näyttelyn yhteyteen Vesijärven synnystä multivision samalla teemalla. Näyttelyn lisäksi tuotettiin ständiseinä, joka kertoo tekstein, kartoin ja kuvin Vesijärven tilasta ennen ja nyt sekä hoito-ohjelmasta ja järven hyväksi toimivista tahoista. Molemmat materiaalit ovat lainattavia. Jaettava miniesite Puhdas Vesijärvi ohjelmasta sekä kuntakohtainen kolmiosainen julistesarja (niitto, hapetus ja kosteikot) toteutettiin. Vesijärvi-barometri toteutettiin keväällä 2011 yhteistyössä Etelä-Suomen Sanomien kanssa. Lehden nettisivuilla oli kysymys kuinka moni antaisi kympin Vesijärven tukemiseen. Lahjoitusteema valittiin kysymykseen, koska se on yksinkertainen ja nopea vastata. Noin puolet vastaajista suhtautui myönteisesti ajatukseen antaa 10 euroa Vesijärven hoitotyöhön. Barometri on tarkoitus uusia vuoden tai kahden välein. Hanke osallistui mahdollisuuksien mukaan laajasti muiden järjestämiin tilaisuuksiin. Näistä merkittävimpiä olivat vuosittaiset Pyydystalkoot, Järvikalapäivä ja Kalamarkkinat, Nuorten kalastuspäivä (2009), Vesijärven ympäriajo (2009) ja Lasten ympäristöpäivä marraskuussa ( ). 4. Vesijärvi-kirja Hanke oli mukana toteuttamassa tietokirjaa Vesijärvi, Salpausselkien tytär. Kts. yllä. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Uudet menetelmät ja sisällöt projektin toimeenpanossa, uudet yhteistyörakenteet jne. Mitä uutta on kehitetty, esim. tuotteet, toimintatavat, palvelut? Uusia toimintatapoja: Yhteistyö ympäristönhoitajiksi, lastenohjaajiksi ja mediaalaa opiskelevien kanssa -> tuotteet: satukirja, vesiaiheiset leikit ja puuhatehtävät -- > uusi tapa tuoda lapsille alueellisesti esille vesi- ja ympäristöasioiden tärkeyttä paikallisin esimerkein. Samalla tarjotaan ympäristöaiheisia harjoitus- ja opinnäytetöitä nuorille. Projektissa on pyritty löytämään innovatiivisia toimintatapoja mm. verkostoitumisen tarjoamien mahdollisuuksien kautta. Tästä esimerkkinä on maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden edistäminen Metsästäjäin keskusjärjestön kautta. Keskeisiin maatalouden vesiensuojelutoimenpiteisiin kuuluvan kosteikkojen ja laskeutusaltaiden rakentamisen edistäminen on

9 todettu helpommaksi, kun maanomistajia lähestytään vesiensuojelun sijasta riistakosteikon näkökulmasta. Samalla saavutetaan myös tavoiteltavat vesiensuojeluhyödyt (kts. projektin tulokset). Toinen innovatiiviseen vesienhoidon edistämiseen liittyvä kohde on ollut kalastajien valistaminen kalan säilyvyyttä lisäävän logistisen ketjun luomisessa. Mikäli järvestä hoitokalastettavasta kalasta entistä suurempi osa saataisiin elintarvikekelpoisena raaka-aineena jalostettavaksi, hoitokalastuksen merkittävyys kasvaisi. Tällä olisi vaikutusta hoitokalastuksen laajuuteen ja sitä kautta myös kalataloudelliset ja vesienhoidolliset hyödyt mahdollisesti lisääntyisivät. Positiivinen ja tulevaisuuteen suuntaava asenne vesien kunnostustyöhön on saanut hyvää palautetta eri sidosryhmiltä. Hankkeen kautta on saatu vahvasti lisäresursseja viestintätyöhön ja toimijoiden välisen verkostoitumisen edistämiseen. Vesijärven hoitotyön toimintamalli on herättänyt kiinnostusta useilla muilla Suomen järvillä (mm. Pien-Saimaa). Lainattava Lasten Vesijärvi -salkku ja lainattavat näyttelyt ovat onnistunut keino viedä ympäristötietoisuutta eri kohderyhmille. Vesijärviseikkailu-satu on kiinnostanut laajalti ja siitä on valmistumassa käännökset venäjäksi, englanniksi ja ruotsiksi. Lisäksi hoitotaulujen pohjalta muokattiin Vesijärvitour-animaatio, joka teetettiin säätiön omana työnä ja se valmistui hankkeen päättymisen jälkeen. Paikallisesti tuotettujen materiaalien innostamana Etelä-Suomen Sanomat käynnisti Vesijärvi-näytelmän kirjoituskilpailun, jonka määräaika oli PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Projektilla ei ollut erityistä tasa-arvovaikutusta. 11. PROJEKTIN VAIKUTUKSET KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN Projekti paransi toiminta-alueensa ihmisten tietämystä erityisesti vesistöihin ja Vesijärveen liittyvistä ympäristökysymyksistä. Lasten ja nuorten materiaalien kautta vaikutetaan tulevaisuuden toimijoiden ympäristöasenteisiin. Hankkeen tehostetun viestinnän, erityisesti sen järjestämien tapahtumien ja jatkuvan sähköisen uutiskirjetoiminnan kautta ympäristöasiat ovat näkyneet entistä enemmän alueellisessa mediassa. Hankkeessa toteutettu tehokas viestintämalli sekä sen aikaansaama verkostoituminen ja eri intresanttien sitoutuminen Vesijärven hoitoon on herättänyt laajaa kiinnostusta ympäri maata. Hankkeen toteutusta ja vaikutuksia on esitelty kymmenissä tilaisuuksissa paikallisesti ja valtakunnallisesti. Hankkeen parhaita kokemuksia on saatu sisään myös ympäristöministeriön johdolla valmisteltavaan valtakunnalliseen vesistökunnostusstrategiaan, jonka kautta vaikutukset kestävään kehitykseen nousevat alueellista ulottuvuutta laajemmiksi. 12. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Hankkeessa toteutettu tehokas viestintämalli sekä sen aikaansaama verkostoituminen ja eri intresanttien sitoutuminen Vesijärven hoitoon on herättänyt laajaa kiinnostusta ympäri maata. Hankkeen toteutusta ja vaikutuksia on esitelty mm. valtakunnallisilla vesiensuojelu- ja vesistökunnostuspäivillä.

10 13. TOIMINNAN JATKUVUUS Puhdas Vesijärvi - sähköisen uutiskirjeen tuottamista jatketaan säätiön omana työnä, joskin ilmestymistiheydestä jouduttaneen tinkimään. Lasten Vesijärvi - salkun lainauksesta kouluille ja päiväkodeille vastaa Lahden seudun ympäristöneuvonta, jonka neuvonta- ja viestintämateriaalia se täydentää. Vesijärvisäätiö markkinoi myös salkkua mahdollisuuksiensa mukaan. Vesijärvisäätiö tarjoaa jatkossa Vesijärvi-ständejä ja Vesijärvi, Salpausselkien tytär -näyttelyä alueen organisaatioiden tiloihin ja tapahtumiin. Vesijärvisäätiön vuosittaiset kuntainformaatiotilaisuudet järjestetään jatkossa Studia Vesijärvi - teeman alla. Vesijärvisäätiö on saanut itselleen pääosan Vesijärvikirjan valokuvien tekijänoikeuksista. Kuvia voidaan käyttää korvauksetta Puhdas Vesijärvi -työn viestinnän tarpeisiin. Työssäoppimisyhteistyötä jatketaan ympäristöalan oppilaitosten kanssa (Salpaus, Keuda) ja pyritään sitä kautta saamaan pysyvyyttä myös kouluvalistajatyöhön. Maa- ja vesialueiden omistajiin suunnattu viestintä jatkuu yhteistyössä alan organisaatioiden kanssa. Hankkeessa on ideoitu lukuisia uusia viestintämuotoja ja tapahtumia, joiden toteutus tässä vaiheessa jäi vajavaiseksi (uutiskirjeen sisältöjen segmentointi saajaryhmän mukaan, sarjakuva, kausijulkaisu, luontoretket, opiskelijatapahtumat). Hankkeen ohjausryhmä kantoi huolta ympäristöviestinnän jatkumisesta ja totesi hankkeesta sen päätyttyä seuraavaa: "Ohjausryhmä suhtautuu positiivisin mielin Minä ja Vesijärvi hankkeessa syntyneisiin tuloksiin. Hankkeen kautta syntyneen hyvän yhteistyön toimijoiden kesken tulee jatkua. Ympäristöviestinnän tehokas eteenpäin vieminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Joukkotiedotuksen lisäksi tarvitaan suoria kohtaamisia, joissa viestin välittyminen perustuu kuulemiseen, näkemiseen ja myös kokemiseen ja tekemiseen oman osallistumisen kautta. Tuloksellinen ympäristöviestintä vaatii toistuvuutta ja pitkäjänteisyyttä. Ohjausryhmä kantaakin huolta resurssien riittävyydestä jatkossa erityisesti kokemusperäisen viestinnän kehittämisen osalta, jossa hankkeessa päästiin hyvään alkuun. Vesijärven osalta tällaisen toiminnan toteuttaminen jatkossa vaikeutuu, jos hankepohjaista rahoitusta ei ole käytettävissä."