LOPPURAPORTTI Liite 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOPPURAPORTTI Liite 2"

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI Liite 2 PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Ohjelma Toimintalinja Projektityyppi Minä ja Vesijärvi - Tiedotus ja valistus kestävän vesienhoidon tukena Etelä-Suomi 3: Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Kehittämisprojekti Vastuuviranomainen Päijät-Hämeen liitto Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Projektin vastuuhenkilön nimi Päijät-Hämeen vesijärvisäätiö Heikki Mäkinen Sähköpostiosoite Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Irma Peltola Sähköpostiosoite Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Mihin tarpeeseen projektilla on haettu ratkaisua? Mitä yrityksiä/organisaatioita on ollut kohteena? Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö yhdistää julkiset ja yksityiset voimavarat turvaamaan Vesijärven ja sen valuma-alueen tutkimus-, kunnostus-, ja hoitotyön rahoitusta sekä kiinnittää suuren yleisön huomiota järveen ja sen kuntoon sekä edistää kaikkia veden laatua parantavia toimia. Minä ja Vesijärvi -hankkeen tavoitteena oli keskeisten vesienhoidon toimijoiden välisen toiminnan tiivistäminen ja tiedonvaihdon lisääminen, tiedon lisääminen luontoa vähemmän kuorimittavista toimintatavoista, toimijoiden välisen luottamuksen ja luovuuden lisääminen laajalla ja avoimella vuorovaikutuksella, vesienhoidon suunnitelmien laadun parantaminen kansalaisilta ja sidosryhmiltä saadun palautteen kautta ja yleisen ympäristötietoisuuden lisääminen eri kohderyhmissä. Avainasemassa oli tehokas kohdennettu viestintä. Hankkeessa oli neljä osahanketta: 1) Ympäristö- ja Vesijärvi -tietouden lisääminen kouluissa ja päiväkodeissa. 2) Maatalousyrittäjien tukeminen vesistöystävällisten viljelymenetelmien käyttöönotossa ja vesiensuojeluratkaisujen toteuttamisessa. 3) Yleisen Vesijärvi -tietouden lisääminen ja Vesijärven hyväksi tehtävän työn tukeminen, 4) Vesijärvi-kirjan toimittaminen. Kaikki osaprojektit toteutettiin yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Hankkeen myötä pyrkimyksenä oli, että maatilojen sitoutuminen Vesijärven kannalta

2 tehokkaisiin ympäristötoimenpiteisiin kasvaa, haja-asutuksen jätevesiasetuksen mukaisten toimenpiteiden toteutuminen nopeutuu, tiedonvaihto alan toimijoiden kesken paranee ja saavutetaan laajempi hyväksyntä ja sitoutuminen alueen vesiensuojelutoimenpiteille. Lisäksi kotimainen ja kansainvälinen verkottuminen vesien hoidossa paranee, Vesijärven hoitoohjelman laatu paranee ja koululaisille luodaan luokka-asteittain kehittyvä Vesijärvi-aiheinen oppimateriaali. Tehostetun viestinnän tavoitteena oli parantaa ihmisten tietoisuutta Vesijärven tilasta ja jatkuvan hoidon tarpeesta sekä edistää heidän haluaan toimia yksilöinä tai osana omaa yhteisöään järven hyväksi. Hankkeen aktiviteetit suunnattiin seuraaville kohderyhmille: koululaiset ja opiskelijat, maanviljelijät, vapaa-ajanasukkaat, vesialueiden käyttäjät ia omistajat sekä tavalliset kuntalaiset. Hankkeeseen tavoiteltiin mukaan yhteisöjä ja yrityksiä, jotka toimivat aktiivisesti hankkeen kohderyhmien parissa. Tavoitteena oli löytää rajapintoja, joiden kautta Vesijärven ja vesistöjen tilaan liittyvä toiminta kohtaa organisaatioiden perustoiminnan. Yhteyden syntyessä saadaan hankkeessa yhdessä kehitetylle ja kokeillulle toimintatavalle jatkumo yhteistyöorganisaatioiden omassa toiminnassa, ja siten toiminta pysyvämmiksi kuin mihin pelkällä hanketyöllä päästään. Keskeinen keino oli tuottaa erilaista eri kohderyhmille suunnattua vesistöihin ja luontoon liittyvää materiaalia ja järjestää asiaan liittyviä tapahtumia ja neuvonta- ja aktivointitilaisuuksia. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Osallistuvien yritysten/organisaatioiden valinta. Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa. Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken. Kansainvälinen yhteistyö. Minä ja Vesijärvi -hankkeen toimintatapana oli yhteistyön kehittäminen ja verkostoituminen hankkeen eri osa-alueilla vakiintuneiden yhteisöjen ja yritysten sekä niissä toimivien henkilöiden kanssa. Hankkeen roolina oli tuottaa uutta materiaalia ja antaa uusia virikkeitä ja sitä kautta saada lisää toimijoita Vesijärven hoitotyöhön. Tehostetun tiedonvälittämisen avulla tavoitteena oli nostaa eri kohderyhmien tietämystä vesien tilaan vaikuttavista tekijöistä ja saada sitä kautta ymmärrystä ja toimijoita lisää vesienhoitoon ja hoitotyön tukemiseen. Hankkeen ohjausryhmässä oli edustus tärkeimmistä yhteistyöorganisaatioista. Ohjausryhmässä olivat: Markus Kräkin,pj, Mediatalo Esa, Päivi Kuisma varapj. ( asti) Yle Lahti, Ismo Malin, varapj ( alkaen) Lahden seudun ympäristöpalvelut, Harri Mäkelä Hämeen ELY-keskus, Jari Keränen ProAgriaHäme, Jyrki Näsi MTK Häme, Jari Hagman Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus, Helena Masanti Päijät-Hämeen liitto, Heikki Kolunen Lahden kaupungin opetustoimi ja Heikki Mäkinen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö. Ohjausryhmä kokoontui kuusi kertaa. Virallisten kokousten lisäksi usean jäsenen ja hänen taustaorganisaationsa kanssa tehtiin jatkuvaa yhteistyötä hankkeen toteutuksessa. Jotta viesti saadaan perille eri kohderyhmille, haettiin valittujen kohderyhmien omat sidosryhmäorganisaatiot hankkeen yhteistyökumppaneiksi. Näitä olivat

3 ohjausryhmässä edustettujen tahojen lisäksi mm. lasten ja nuorten päivähoitoja koulutusorganisaatiot, nuorisotoimet, osakaskunnat ja ympäristöneuvonta. Yhteistyön intensiteetti vaihteli organisaatioittain. Osan kanssa toiminta oli ja tullee olemaan jatkossakin toistuvaa, osan kanssa taas on toteutettu kertaluonteisia projekteja. Yrityksiä tuli mukaan hankkeeseen 23 (tavoite 25). Yritykset hakevat väyliä kantaa yhteiskuntavastuutaan ja vesien hoitoon liittyvät asiat ovat selvästi yksi kiinnostava vaihtoehto. Alla on listattu yrityksittäin esimerkkejä yhteistyömuodoista. Listassa ei ole kaikkia muotoja, esimerkiksi Fazer esitteli intrassaan myös Vesijärven hoitotyön menetelmiä. Vesijärvi, Salpauselkien tytär -näyttely tai Vesijärvi-ständit yrityksen tiloissa tai sen tapahtumassa esillä: Kemppi, Kesko, Fazer, BE-Group, Camping Messilä/Enonsaari, Päijät-Hämeen Osuuspankki. Maatalousyrittäjät esittelijöinä ja mukana viljelijäviestinnän suunnittelussa: Heikki Toukola, Jussi Rosendahl, Valosen hunajatilan Kathy ja Kari Valonen. Studia Kosteikkoretki ja Vesiretki satamassa tapahtumissa mukana: Koiviston Auto, Ramboll, Luode, Casseli/Piano-paviljonki Markkinointi - ja viestintätuki: Finnish Satellite Television, Juturi, Avenla, Imageneering, Etelä-Suomen Sanomat. Lahden Tiede- ja yrityspuisto: Lasten Vesijärviseikkailu -satukirjan käännättäminen venäjäksi. Lasten Vesijärvi -salkun materiaalien kehittämisessä, tuottamisessa ja testauksessa olivat mukana: Päiväkoti Auringontuuli, Uponor, Lahti Aqua, Päiväkoti Päivänsäde. Hankkeessa tehtiin eritasoista yhteistyötä 30 organisaation kanssa (tavoite 20). Jatkuvaa yhteistyötä viestinnässä, neuvonnassa, tapahtumissa yms. Vesijärven kalastusalue, Lahden seudun ympäristöpalvelut, Vesijärven Ystävät, Päijät- Hämeen kalatalouskeskus, Matjärven suojeluyhdistys, Lahden Alasenjärven hoitoyhdistys, Ely-keskus Häme. Yhteistyö lasten valistusmateriaalien kehittämisessä ja käytössä: Lahden seudun ympäristöpalvelut ja -ympäristöneuvonta, Lahden opetustoimi ( 6 koulua), Päiväkoti Pääskynpesä (Lahden Vapaaseurakunta), Lahden Montessoriyhdistys, Lahden diakonian instituutti, Korkeasaaren eläintarha: Eläimet, ihmiset ja yhteinen maailmamme -hanke, Koulutuskeskus Salpaus, Lahden ammattikorkeakoulu (mediatekniikan laitos), English Playschool of Vääksy, kannatusyhdistys, Lahden seurakuntayhtymä. Asikkalan opetustoimi (3 koulua),hollolan opetustoimi (3 koulua). Vesijärviseikkailu -satukirjan lahjoittaminen alueen kouluille: Lahden, Hollolan ja Asikkalan kaikki rotaryklubit. Kansalaistoimintaa, mm. vesinäytteiden ottoa, analysointia ja Vesijärvijulisteiden levittämistä omissa organisaatiossa: Lahden, Hollolan ja Asikkalan Lions-clubit

4 Ympäristöystävällisten viljelytapojen edistämistä, suunnittelua, yhteisiä tilaisuuksia: ProAgria Häme, MTK Häme, Vanajavesikeskus, Ely-keskus Häme, Koulutuskeskus Salpaus. Yhteistyötä mm. Vesijärvinäyttelyn tuottamisessa ja esillepanossa: Lahden museotoimi, Päijännetalo, Hollolan kirjasto, Lahden seurakuntayhtymä. Yhteisiä tapahtumia: mm. Päijät-Hämeen kalatalouskeskus, Hämeen Partiopiiri, Lahden seudun oppaat, Vesijärven Ystävät. Kansainvälisen verkottumisen edistämiseksi Vesijärvityötä ja hanketta on esitelty mm. Lahdessa vierailleille Ghanan ja Etelä-Afrikan vesiensuojelualan toimijoille. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Raportointiaikana Puhdas Vesijärvi sähköisiä uutiskirjeitä lähetettiin 73 kpl. Uutiskirjeen on tilannut noin 400 henkilöä. Uutiskirjettä markkinoitiin ja osoitteistoa kerättiin erilaisissa tilaisuuksissa alustusten yhteydessä. Uutiskirjettä käytetään myös lehdistötiedotteiden jakelussa. Kesällä 2010 avattuihin I love Vesijärvi Facebook -sivuihin lisättiin uusia viestejä viikoittain. Facebook -sivuilla kävijöitä on noin 250. Erilaisia Vesijärvisäätiön toimintaan ja Puhdas Vesijärvi -ohjelmaan liittyviä lehtikirjoituksia julkaistiin lehdissä hankeaikana 93 kpl. Pääosa näistä on ilmestynyt Etelä-Suomen Sanomissa ja alueen ilmaisjakelulehdissä. Myös paikallisradiot ovat ottaneet hyvin Vesijärveen liittyviä aiheita ohjelmiinsa. Hanke tuotti myös jonkin verran tekstiä ja kuvia yhteistyökumppaneiden julkaisuihin, esimerkiksi Asikkalan kunnan kesälehteen, Partiotaitokisa Veskun ohjelmaan, BE-groupin asiakaslehteen ja Hymyilevän motoristin kesälehteen. Kuntakohtaisia järven hoitotoimia esitteleviä Vesijärvi-julisteita on saatu laajalti esille alueen yhteisöjen ja yritysten tiloihin. Lisäksi laadittiin yksisivuinen Jokamiehen vesiensuojeluohje, jota jaettiin tilaisuuksissa. Puhdas Vesijärvi - miniesite toteutettiin suomeksi ja ruotsiksi. Vesistökunnostuksen esittelyä messuilla yms. varten tehtiin hoitotoimenpiteistä Puhdas Vesijärvi dia-esitys, jossa hyödynnettiin osin Lasten Vesijärvi -salkkuun tuotettuja kuvituksia. Minä ja Vesijärvi -hanke oli viestintä- ja valistushanke, joten viestinnän toimenpiteitä on kuvattu myös kohdassa hankkeen tulokset (8). 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite Hankkeessa tuotetut materiaalit on hankkeen päätyttyä integroitu osaksi -sivustoa. 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Ongelmat projektin toteutuksessa. Suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi. Projektipäällikön vaihdos hankkeen toimittua vasta puolisen vuotta aiheutti viivästymisen hankkeen tehokkaassa käynnistymisessä. Laajan kohderyhmän ja niihin liittyvien toimintojen aikatauluttaminen ja rajaaminen piti käynnistää uudelleen henkilövaihdoksen jälkeen. Suunnitelmaa kirittiin kiinni vuoden 2010 aikana. Tästä syystä myös suunnitelmassa olleet ulkomaan seminaari- ja verkostoitumismatkat jäivät toteutumatta. Hankkeessa oli tavoitteena tukea haja-astutusalueiden jätevesineuvontaa. Tätä

5 tehtiinkin ensimmäisenä hankevuonna. Vuonna 2010 osion jatkototeuttamista ei tehty, koska hajajätevesiä koskevat säädökset olivat muutoksen alla. Vuonna 2011 ei työhön enää ollut resursseja. Hankkeessa pyrittiin käynnistämään Lahden kaupungin nuorisotoimen kanssa nuorten ympäristöryhmä. Ryhmälle ei kuitenkaan löytynyt nuorisotoimesta vetäjää, joka olisi lähtenyt hankkeen tuella kokoamaan nuoria mukaan omaehtoiseen toimintaan. Ympäristötietoisuutta tulisi nuorisopuolellakin saada lisää vakituisesti nuorten parissa toimivien henkilöiden työnkuviin, ja varmistaa, että heillä olisi osaamista ja keinoja tuoda ympäristöasioita nuoria kiinnostavalla tavalla esiin. Vaikka kosteikko-, suojavyöhyke- ja ympäristöystävällinen viljely -sektoreilla tiedotusyhteistyö alan toimijoiden kesken toimii hyvin, asiaa tulee pitää jatkuvasti esillä ja myös varsinaisen neuvonnan tulee olla pitkäkestoista ja toistuvaa, jotta se johtaa tuloksiin. Hankkeessa on kohdattu kaikkien kohderyhmien osalta sama perustilanne, joka liittyy yleisemminkin ympäristöasioista ja ympäristövastuusta viestimiseen: viesti tavoittaa helpoiten ne, jotka jo valmiiksi suhtautuvat näihin asioihin myönteisesti. Uusien ja vähemmän vesienhoito-orientoituneiden henkilöiden tavoittaminen on vaikeampaa. Ongelman yhtenä ratkaisukeinona pyrittiin hyödyntämään ns. kehystämistä eli ympäristöasian tuomista esille jonkin muun teeman kautta, esimerkiksi kalatalouteen liittyvien toimenpiteiden yhteydessä. Kouluvalistamiseen tuotetun materiaalin käyttö kouluilla tarvitsee jatkuvaa markkinointia tai alkuvaiheessa mieluiten henkilön, joka kiertää kouluilla näyttämässä materiaaleja. Alun perin suunniteltu valistaja-ryhmän luominen jäi vajavaiseksi. Lapsille suunnattua valistajaryhmää oli vaikea pyrkiä käynnistämään ennen kuin tarvittavat työkalut - Lasten Vesijärvi -salkun materiaalit - olivat valmiina. Hankkeeseen suunnitellut kohderyhmäkohtaiset alatyöryhmät eivät täysin toteutuneet. Vain maatalousalatyöryhmä toimi aktiivisesti kahdellakin tasolla. Osin oli kyse tietoisesta ratkaisusta, sillä erilaisten ryhmien kokoaminen ja käynnissä pitäminen olisi vaatinut runsaasti projektipäällikön aikaa. Asiantuntemusta eri sektoreilta haettiin perinteisemmällä tavalla, sidosryhmäyhteistyön kautta tapauskohtaisesti. Hankkeeseen saatiin monipuolista osaamista ja uusia ideoita käyttämällä hankkeen toteutuksessa ostopalveluja (mm. viestintä) sekä osa-aikaisia työntekijöitä (projektipäällikkö ja -sihteeri, harjoittelija, kuvittaja, ohjelmajohtajan työpanos vesistöosaamisessa) sekä tarjoamalla erityisesti ympäristönhoitajaopiskelijoille työssäoppimismahdollisuuksia hankkeen tehtävissä. Hyöty näkyy hankkeen monipuolisissa tuotoksissa. Toisaalta seurauksena oli, että projektipäällikön työpanoksesta suuri osa kului henkilöstöja hankehallintoon ja ohjaukseen ja hankekokonaisuuden tulokset jäivät hieman hajanaisiksi. 8. PROJEKTIN TULOKSET Yleinen arvio tavoitteiden toteutumisesta ja tärkeimmistä tuloksista. 1. Ympäristö- ja Vesijärvitietouden lisääminen kouluissa ja päiväkodeissa. Sähköinen tietoreppu: Puhdas Vesijärvi internet-sivuille laadittiin google maps -

6 sovelluksen avulla hoitotoimenpidekartta, jossa ovat esillä kosteikot, hoitokalastus-, niitto- ja hapetuskohteet. Karttaa täydennetään sitä mukaan kuin uusia hoitokohteita käynnistyy. (http://www.puhdasvesijarvi.fi/fi/hoitotoimet). Sivuille tehtiin myös kuvasarja kosteikon rakentamisesta sekä tarkempi kartta kuvineen kosteikkojen rakentamistilanteesta (http://www.puhdasvesijarvi.fi/fi/hoitotoimet/kosteikkorakentaminen_2011). Lapsille suunnatussa tietoreppuosiossa on sähköisessä muodossa seuraavat materiaalit: Vesijärvisalkku, Tietovisa, Tutkitaan vettä, Tietoiskuja, Leikkejä, Puuhatehtäviä. Lisäksi laadittiin 6-osainen diasarjana toteutettu opetuspaketti vesien hoidosta ja Vesijärven luonnosta lisättynä myös veden väkeä -hahmojen esittelyllä. (http://www.puhdasvesijarvi.fi/fi/lapsille/ ). Lasten Vesijärvi -salkku: Hankkeessa tuotetut lainattavat Lasten Vesijärvi - salkut tarjoavat monipuolisen materiaalipaketin, joka tarjoaa välineitä Vesijärvestä, sen hoidosta ja luonnosta kertomiseen lapsille. Materiaali sopii alakouluille, päivähoitoon ja erilaisten kerhojen ja leirien vetäjille. Salkuissa on omaa tuotettua materiaalia, (Vesijärviseikkailu-satu, sadun hahmojen käsinuket, vesienhoitomenetelmistä kertovia piirrostauluja, veden kiertokulku, ohjeita leikkeihin, veden tutkimiseen ja puuhatehtäviä) sekä valmiina hankittua materiaalia kuten palapeli, muistipeli, kuvitettu äänikirja lintujen äänistä). Lisäksi lainattavina on kaksi lasten mikroskooppia sekä vesiputkia, joista voi koota kolmiulotteisesti vesijohtoverkostoa. Salkussa on myös Vesijärvi, Salpausselkien tytär -tietokirja. Salkut ovat saaneet hyvää palautetta käyttäjiltä. Aineisto taipuu pienellä vaivalla myös luontopolun materiaaliksi. Salkut valmistuivat loppuvuodesta 2010, joten niitä ehdittiin kierrättää hankkeen tuella vajaa vuosi. Kaksi salkuista sijoitettiin Lahden seudun ympäristöneuvontaan, jonka muuta lainattavaa koulumateriaalia ne tukevat, kolmas salkku on toistaiseksi Vesijärvisäätiön käytössä. Koulujen kiinnostus käyttää salkkua riippuu yksittäisistä opettajista. Esimerkiksi Jalkarannan koululla ja Länsi-Asikkalan koululla oli lukuvuonna teemana Vesijärvi. Molemmat koulut kierrättivät salkkua eri luokka-asteilla ja jatkoivat salkun varausaikaa kahdesti noin kuukauteen. Joissakin kouluissa puolestaan yksi opettaja hakee salkun omalle luokalleen eikä materiaalia saada kierrätettyä muilla luokilla. Asikkalassa kokeiltiin kunnan sivistystoimenjohtajan tuella salkun kierrättämistä laaditun aikataulun mukaan koululta toiselle. Salkku oli kolmella koululla, jonka jälkeen toiminta hiipui. Selvää onkin, että Lasten Vesijärvi -salkun kierrättäminen vaatii aktivointia ja seurantaa. Hankeaikana salkku oli käytössä yhteensä 18 alakoulussa ja päiväkodissa sekä kahdella seurakunnan kesäleirillä. Vesijärvisäätiö esitteli salkkua 9 sidosryhmätilaisuudessa. Nuoret: Nuorten tavoittaminen on haasteellista. Hanke oli mukana ideoimassa Lahden seudulle yliopisto- ja AMK-opiskelijoiden fuksikierrosta satamassa, joka toteutettiin säätiön omana toimintana. Kierrokseen osallistui noin 60 nuorta. Nuoriin pitää saada kontakti heidän omien toimintojensa kautta, mistä fuksikierros oli hyvä esimerkki.

7 2. Maa- ja vesialueiden omistajien ja käyttäjien tukeminen ympäristöystävällisen toiminnan edistämiseksi Maatalousyrittäjien tukeminen vesistöystävällisten viljelymenetelmien käyttöönotossa ja vesiensuojeluratkaisuiden toteuttamisessa -osion tavoitteena oli tiedottaa mm. suojavyöhykkeiden, kosteikkojen ja ravinnetaselaskelmien merkityksestä vesistölle. Tiedon lisäämistä ja valistusta toteutettiin suunnitelman mukaan. Osiota lähestyttiin suoran ympäristöviestinnän lisäksi myös ns. kehystämisen kautta. Tästä esimerkkinä on maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden edistäminen Metsästäjäin keskusjärjestön kautta. Keskeisiin maatalouden vesiensuojelutoimenpiteisiin kuuluvan kosteikkojen ja laskeutusaltaiden rakentamisen edistäminen on todettu helpommaksi, kun maanomistajia lähestytään vesiensuojelun sijasta riistanhoidon näkökulmasta: riistakosteikkojen rakentaminen on monesti maanomistajille motivoivampaa kuin vesiensuojelukosteikkojen toteuttaminen. Samalla kuitenkin voidaan saavuttaa myös tavoiteltavat vesiensuojeluhyödyt. Vastaava ilmiö oli havaittavissa myös uomien kalataloudellisten kunnostusten aktivoinnin kohdalla. Vesialueiden osakkaissa/omistajissa on paljon maanomistajia/viljelijöitä, joille kalatalousteeman yhteydessä voitiin tuoda esille etenkin laskeutusallas- ja kosteikkotietoutta. Järvikohtaisten ja järvenosakohtaisten hoitoyhdistysten tai vapaamuotoisten liittymien syntymistä tuettiin. Näitä syntyi hankeaikana kaksi, Alasenjärvelle ja Matjärvelle. Puhdas Vesijärvi -ohjelman avulla ao. yhdistykset saivat tietoa kullekin kohteelle sopivista hoitomenetelmistä. Parhaimmillaan tietoisuuden kasvu yhdistettynä tukeen ja aktivointiin johtaa vesistöjen hyväksi tehtävän talkootyön lisääntymiseen ja/tai omien toimintatapojen muuttamiseen ympäristölle myönteisemmiksi. Tämä vaatii kuitenkin pitkäjänteistä työtä. Järven tai järvenosan kunnostustoimien aktivoinnin osalta ensimmäinen askel on tavoittaa oikeat ihmiset, esimerkiksi tietyn järvenosan hoidosta kiinnostuneet aktiivit. Se, että he päättävät perustaa järvenhoitoyhdistyksen ja ryhtyä kunnostustoimiin ei synny hetkessä, vaan on pitempiaikainen prosessi, joka vaatii tukea. Sama koskee maanomistajien päätöksiä kosteikon rakentamisesta tai uusista viljelymenetelmistä. Päätöksenteon lisäksi tarvitaan esimerkiksi lupia, uusia suunnitelmia yms. jotka vievät aikaa. Maatalousalan organisaatioiden kanssa oltiin mukana kehittämässä valtakunnallista Ympäristökuiskaajat-koulutusta, jonka ensimmäinen tilaisuus oli Hämeessä. Lisäksi suunniteltiin yhdessä Viljely vesistöjen äärellä -ilta sekä edistettiin näkemystä maatilojen kokonaisvaltaisen ympäristöneuvonnan tarpeesta. Aiheeseen liittyvälle jatkohankkeelle ei valitettavasti myönnetty haettua rahoitusta Leader-ryhmä Etpähältä. 3. Yleisen Vesijärvi-tietoisuuden lisääminen ja Vesijärven hyväksi tehtävän työn tukeminen Hanke toteutti vuosina 2009 ja 2011 Studia Vesijärvi -yleisöluento/retki -sarjat. Keväällä 2009 pidettiin Lahdessa viisi yleisöluentoa, joissa oli yhteensä 10 alustusta. Lisäksi pidettiin hajajätevesi info-tilaisuuksia. Vuonna 2011 järjestettiin Studia Vesijärvi retkisarja sekä yksi luentotilaisuus. Retkillä esiteltiin Hollolassa olevia kosteikkoja, tutustuttiin Vesijärven luontoon kaupunkikävelyllä ja esiteltiin Vesijärvi-risteilyllä järven hoitotoimia ja satamassa mm. veden laadun seurantamenetelmiä. Studia Vesijärvi tilaisuudet

8 olivat sisällöltään erinomaisia. Varsinkin vuoden 2009 luentosarjan ensimmäiset luennot keräsivät paljon yleisöä. Retkillä haluttiin näyttää konkreettisemmin hoitotyötä ja sen tuloksia. Kunnittaisia infotilaisuuksia Puhdas Vesijärvi -ohjelman etenemisestä on pidetty vuosittain. Vuonna 2011 Lahden kuntatilaisuus liitettiin Studia Vesijärvi - teeman alle. Käytäntöä jatketaan hankkeen jälkeen, jotta tutuksi tullut Studia Vesijärvi -tapahtuma saadaan jatkumaan. Hanke oli mukana Lahden seudun ympäristöpalvelujen tuottaman Vesijärvi, Salpausselkien tytär -tietokirjan toteuttamisessa. Hanke myös jakoi kirjaa yhteistyökumppaneille. Hanke toteutti kirjan pohjalta Vesijärvi, Salpausselkien tytär, Synty ja Elämää - näyttelyn, joka oli ensimmäisen kerran esillä Lahden historiallisessa museossa keväällä Sen jälkeen näyttely on ollut Vääksyn Päijännetalossa, Hollolan kirjastossa ja lukiolla, Siikaniemen kurssikeskuksessa Hollolassa, Pyydystalkoissa Askonkadulla, Enonsaaressa ja Lahden kaupunginkirjastossa. Lahden seudun ympäristöpalvelut teetti näyttelyn yhteyteen Vesijärven synnystä multivision samalla teemalla. Näyttelyn lisäksi tuotettiin ständiseinä, joka kertoo tekstein, kartoin ja kuvin Vesijärven tilasta ennen ja nyt sekä hoito-ohjelmasta ja järven hyväksi toimivista tahoista. Molemmat materiaalit ovat lainattavia. Jaettava miniesite Puhdas Vesijärvi ohjelmasta sekä kuntakohtainen kolmiosainen julistesarja (niitto, hapetus ja kosteikot) toteutettiin. Vesijärvi-barometri toteutettiin keväällä 2011 yhteistyössä Etelä-Suomen Sanomien kanssa. Lehden nettisivuilla oli kysymys kuinka moni antaisi kympin Vesijärven tukemiseen. Lahjoitusteema valittiin kysymykseen, koska se on yksinkertainen ja nopea vastata. Noin puolet vastaajista suhtautui myönteisesti ajatukseen antaa 10 euroa Vesijärven hoitotyöhön. Barometri on tarkoitus uusia vuoden tai kahden välein. Hanke osallistui mahdollisuuksien mukaan laajasti muiden järjestämiin tilaisuuksiin. Näistä merkittävimpiä olivat vuosittaiset Pyydystalkoot, Järvikalapäivä ja Kalamarkkinat, Nuorten kalastuspäivä (2009), Vesijärven ympäriajo (2009) ja Lasten ympäristöpäivä marraskuussa ( ). 4. Vesijärvi-kirja Hanke oli mukana toteuttamassa tietokirjaa Vesijärvi, Salpausselkien tytär. Kts. yllä. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Uudet menetelmät ja sisällöt projektin toimeenpanossa, uudet yhteistyörakenteet jne. Mitä uutta on kehitetty, esim. tuotteet, toimintatavat, palvelut? Uusia toimintatapoja: Yhteistyö ympäristönhoitajiksi, lastenohjaajiksi ja mediaalaa opiskelevien kanssa -> tuotteet: satukirja, vesiaiheiset leikit ja puuhatehtävät -- > uusi tapa tuoda lapsille alueellisesti esille vesi- ja ympäristöasioiden tärkeyttä paikallisin esimerkein. Samalla tarjotaan ympäristöaiheisia harjoitus- ja opinnäytetöitä nuorille. Projektissa on pyritty löytämään innovatiivisia toimintatapoja mm. verkostoitumisen tarjoamien mahdollisuuksien kautta. Tästä esimerkkinä on maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden edistäminen Metsästäjäin keskusjärjestön kautta. Keskeisiin maatalouden vesiensuojelutoimenpiteisiin kuuluvan kosteikkojen ja laskeutusaltaiden rakentamisen edistäminen on

9 todettu helpommaksi, kun maanomistajia lähestytään vesiensuojelun sijasta riistakosteikon näkökulmasta. Samalla saavutetaan myös tavoiteltavat vesiensuojeluhyödyt (kts. projektin tulokset). Toinen innovatiiviseen vesienhoidon edistämiseen liittyvä kohde on ollut kalastajien valistaminen kalan säilyvyyttä lisäävän logistisen ketjun luomisessa. Mikäli järvestä hoitokalastettavasta kalasta entistä suurempi osa saataisiin elintarvikekelpoisena raaka-aineena jalostettavaksi, hoitokalastuksen merkittävyys kasvaisi. Tällä olisi vaikutusta hoitokalastuksen laajuuteen ja sitä kautta myös kalataloudelliset ja vesienhoidolliset hyödyt mahdollisesti lisääntyisivät. Positiivinen ja tulevaisuuteen suuntaava asenne vesien kunnostustyöhön on saanut hyvää palautetta eri sidosryhmiltä. Hankkeen kautta on saatu vahvasti lisäresursseja viestintätyöhön ja toimijoiden välisen verkostoitumisen edistämiseen. Vesijärven hoitotyön toimintamalli on herättänyt kiinnostusta useilla muilla Suomen järvillä (mm. Pien-Saimaa). Lainattava Lasten Vesijärvi -salkku ja lainattavat näyttelyt ovat onnistunut keino viedä ympäristötietoisuutta eri kohderyhmille. Vesijärviseikkailu-satu on kiinnostanut laajalti ja siitä on valmistumassa käännökset venäjäksi, englanniksi ja ruotsiksi. Lisäksi hoitotaulujen pohjalta muokattiin Vesijärvitour-animaatio, joka teetettiin säätiön omana työnä ja se valmistui hankkeen päättymisen jälkeen. Paikallisesti tuotettujen materiaalien innostamana Etelä-Suomen Sanomat käynnisti Vesijärvi-näytelmän kirjoituskilpailun, jonka määräaika oli PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Projektilla ei ollut erityistä tasa-arvovaikutusta. 11. PROJEKTIN VAIKUTUKSET KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN Projekti paransi toiminta-alueensa ihmisten tietämystä erityisesti vesistöihin ja Vesijärveen liittyvistä ympäristökysymyksistä. Lasten ja nuorten materiaalien kautta vaikutetaan tulevaisuuden toimijoiden ympäristöasenteisiin. Hankkeen tehostetun viestinnän, erityisesti sen järjestämien tapahtumien ja jatkuvan sähköisen uutiskirjetoiminnan kautta ympäristöasiat ovat näkyneet entistä enemmän alueellisessa mediassa. Hankkeessa toteutettu tehokas viestintämalli sekä sen aikaansaama verkostoituminen ja eri intresanttien sitoutuminen Vesijärven hoitoon on herättänyt laajaa kiinnostusta ympäri maata. Hankkeen toteutusta ja vaikutuksia on esitelty kymmenissä tilaisuuksissa paikallisesti ja valtakunnallisesti. Hankkeen parhaita kokemuksia on saatu sisään myös ympäristöministeriön johdolla valmisteltavaan valtakunnalliseen vesistökunnostusstrategiaan, jonka kautta vaikutukset kestävään kehitykseen nousevat alueellista ulottuvuutta laajemmiksi. 12. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Hankkeessa toteutettu tehokas viestintämalli sekä sen aikaansaama verkostoituminen ja eri intresanttien sitoutuminen Vesijärven hoitoon on herättänyt laajaa kiinnostusta ympäri maata. Hankkeen toteutusta ja vaikutuksia on esitelty mm. valtakunnallisilla vesiensuojelu- ja vesistökunnostuspäivillä.

10 13. TOIMINNAN JATKUVUUS Puhdas Vesijärvi - sähköisen uutiskirjeen tuottamista jatketaan säätiön omana työnä, joskin ilmestymistiheydestä jouduttaneen tinkimään. Lasten Vesijärvi - salkun lainauksesta kouluille ja päiväkodeille vastaa Lahden seudun ympäristöneuvonta, jonka neuvonta- ja viestintämateriaalia se täydentää. Vesijärvisäätiö markkinoi myös salkkua mahdollisuuksiensa mukaan. Vesijärvisäätiö tarjoaa jatkossa Vesijärvi-ständejä ja Vesijärvi, Salpausselkien tytär -näyttelyä alueen organisaatioiden tiloihin ja tapahtumiin. Vesijärvisäätiön vuosittaiset kuntainformaatiotilaisuudet järjestetään jatkossa Studia Vesijärvi - teeman alla. Vesijärvisäätiö on saanut itselleen pääosan Vesijärvikirjan valokuvien tekijänoikeuksista. Kuvia voidaan käyttää korvauksetta Puhdas Vesijärvi -työn viestinnän tarpeisiin. Työssäoppimisyhteistyötä jatketaan ympäristöalan oppilaitosten kanssa (Salpaus, Keuda) ja pyritään sitä kautta saamaan pysyvyyttä myös kouluvalistajatyöhön. Maa- ja vesialueiden omistajiin suunnattu viestintä jatkuu yhteistyössä alan organisaatioiden kanssa. Hankkeessa on ideoitu lukuisia uusia viestintämuotoja ja tapahtumia, joiden toteutus tässä vaiheessa jäi vajavaiseksi (uutiskirjeen sisältöjen segmentointi saajaryhmän mukaan, sarjakuva, kausijulkaisu, luontoretket, opiskelijatapahtumat). Hankkeen ohjausryhmä kantoi huolta ympäristöviestinnän jatkumisesta ja totesi hankkeesta sen päätyttyä seuraavaa: "Ohjausryhmä suhtautuu positiivisin mielin Minä ja Vesijärvi hankkeessa syntyneisiin tuloksiin. Hankkeen kautta syntyneen hyvän yhteistyön toimijoiden kesken tulee jatkua. Ympäristöviestinnän tehokas eteenpäin vieminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Joukkotiedotuksen lisäksi tarvitaan suoria kohtaamisia, joissa viestin välittyminen perustuu kuulemiseen, näkemiseen ja myös kokemiseen ja tekemiseen oman osallistumisen kautta. Tuloksellinen ympäristöviestintä vaatii toistuvuutta ja pitkäjänteisyyttä. Ohjausryhmä kantaakin huolta resurssien riittävyydestä jatkossa erityisesti kokemusperäisen viestinnän kehittämisen osalta, jossa hankkeessa päästiin hyvään alkuun. Vesijärven osalta tällaisen toiminnan toteuttaminen jatkossa vaikeutuu, jos hankepohjaista rahoitusta ei ole käytettävissä."

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat

Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat Työryhmän I kokous 2.9.2013 Työryhmän tehtävät ja asema järvien ja niiden valuma-alueen ongelmien

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Vesistökunnostusverkosto

Vesistökunnostusverkosto Vesistökunnostusverkosto Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä 26.11.2014, Oulu Vesistökunnostusverkosto on kaikille avoin yhteydenpitofoorumi, joka välittää tietoa ja kokemuksia vesistöjen

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen 2016-2018 Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Vesien ja merenhoitoa tukevat kärkihankkeet YM/ yhteistyö YM/ELY koordinaatio Hakuyhteistyö

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI ( )

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI ( ) Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI (2012-2014) Yleishyödyllinen kehittämishanke Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan alueella Hanketta

Lisätiedot

Satavesi-ohjelma ja Eurajoki-Lapinjoki - vesistöalueryhmän toiminta Alustus keskustelulle

Satavesi-ohjelma ja Eurajoki-Lapinjoki - vesistöalueryhmän toiminta Alustus keskustelulle Satavesi-ohjelma ja Eurajoki-Lapinjoki - vesistöalueryhmän toiminta Alustus keskustelulle Elina Joensuu Johanna Rinne Kati Saarni Sanna Kipinä-Salokannel Alustuksen sisältö Esimerkkihankkeita viime vuosilta

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesien kunnostusstrategian (YM 2013) visio Vesienhoitosuunnitelmissa mainittuja kunnostuksia toteutetaan monitavoitteisesti niin, että joissa, järvissä

Lisätiedot

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) 29.10.2012, Hämeenlinna Sivu 1 30.10.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö OPET-hankkeen taustat ja tavoitteet

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 15.6.2012, Ympäristötoimenpiteillä lisää kannattavuutta maatilan toimintaan Huomisen osaajat -hankkeen verkostotapaaminen Sivu 1 20.6.2012 OPET-hankkeen

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen. Järvityöryhmän II kokous Nuorisokeskus Oivanki

Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen. Järvityöryhmän II kokous Nuorisokeskus Oivanki Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen Järvityöryhmän II kokous 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Ensimmäisessä kokouksessa keskusteltua Pysyvän järvien hoidon ja kunnostuksen

Lisätiedot

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 Marketta Virta, Uudenmaan ELY-keskus Mitä vesienhoitosuunnittelu on?

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ympäristötieto, -kasvatus ja -toiminta Ympäristöasioiden hallinta sekä materiaali- ja energiatehokkuus TOIMINTA-AJATUS Vanamo-hanke edistää ja tukee Päijät-

Lisätiedot

Tervetuloa ympäristöohjelman kolmanteen työpajaan Pori/Turku

Tervetuloa ympäristöohjelman kolmanteen työpajaan Pori/Turku Tervetuloa ympäristöohjelman kolmanteen työpajaan Pori/Turku 16.12.2013 Työpajan tavoitteet Missä ollaan nyt ja prosessi, jolla edetään Ensimmäisten toimintahaasteiden valinta ja viilaus Ohjelman ja haastekampanjan

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Virtavesien kunnostus Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Nykytilaa Suomessa tehty paljon entiset uittoväylät pääkohde

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta

Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta Outi Pakarinen 2.2.2017 Circwaste hankkeen aloitustilaisuus 1 Hankehallinto Koordinaattori SYKE Kiertotalouden palvelukeskus C.2

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari 22.10.2014 Olli Äijälä Uudistuneet metsänhoidon suositukset Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

Selvitys Yanzu-verkostossa mukana olevan koulun Kiina-toiminnasta lv. 2011 2012

Selvitys Yanzu-verkostossa mukana olevan koulun Kiina-toiminnasta lv. 2011 2012 Vastaanottaja: Yanzu-hanke / koordinaattori Minna Koskinen Vaskivuoren lukio Virtatie 4, 01600 Vantaa minna.koskinen@eduvantaa.fi Raportti on toimitettava koordinaattorille viimeistään perjantaiksi 18.5.2012.

Lisätiedot

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille Valtionavustushankkeiden 2016 aloitusseminaari Hankeryhmät Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista OKKA-säätiö

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista OKKA-säätiö 2. TOTEUTUS Teemojen toteutus Oppilaitoksen hakiessa kestävän kehityksen sertifikaattia, kriteerien 12-14 toteutumista arvioidaan yhteensä viiden, oppilaitoksen itsensä valitseman teeman osalta. Vähintään

Lisätiedot

VEERA-hankkeen päätösseminaari Sanna Laanti, projektikoordinaattori

VEERA-hankkeen päätösseminaari Sanna Laanti, projektikoordinaattori 2.11.2016 VEERA-hankkeen päätösseminaari Sanna Laanti, projektikoordinaattori 1 Aurajokisäätiön hallinnoima 2-vuotinen vesiensuojeluhanke Rahoitusta Ympäristöministeriön Ravinteiden kierrätyksen edistämistä

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Etäopetuspäivä t, Oph,

Etäopetuspäivä t, Oph, Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen etäopetuksen avulla Vakiinnuttaa etäopetus yhtenä mahdollisuutena turvata koulunkäynti pitkien poissaolojen aikana Mahdollistaa sairastuneelle oppilaalle

Lisätiedot

Kirjastojen kehittämishankkeet. Kommenttipuheenvuoro kentältä Jari Paavonheimo

Kirjastojen kehittämishankkeet. Kommenttipuheenvuoro kentältä Jari Paavonheimo Kirjastojen kehittämishankkeet Kommenttipuheenvuoro kentältä 24.11.2015 Jari Paavonheimo Hankerahoitus Kirjastojen kehittämiselle vaikutus on ollut merkittävä Kirjastojen budjeteissa kehittämispanos usein

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA

VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA Mari Pihlaja-Kuhna Ympäristötarkastaja, Vihdin kunta Itämeriseminaari 3.12.2008 MPK 1 pinta-ala 567 km2 Vihdin kunta vesistöjen osuus 45 km2 järviä ja lampia 104

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( ) Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Hankkeen nimi ja kuvaus (mm. kesto ja tyyppi) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (2012-2013) Hanke on toiminnallinen:

Lisätiedot

Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa

Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa VESIENHOIDON VAPAAEHTOINEN JÄRJESTÄYTYMINEN POHJOIS-POHJANMAALLA VYYHTI-hankkeen seminaari 4.2.2014, Oulu Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT SUOMEN

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Henri Vaarala, suunnittelija & Anne-Mari Ventelä, dosentti (TY), toimialapäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti,

Lisätiedot

Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä

Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä Kitka-MuHa Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä 1. kokous 2.9.2013 klo 17.00 20.00, Lomakeskus Himmerki, Posio Osallistujat: Teemu Junttila Kuusamon kaupunki Reijo Lantto Posion

Lisätiedot

Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset. Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto

Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset. Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto Maakunnallisen ennakoinnin toimintamalli ja ennakoinnin välineet: Ennakoinnin

Lisätiedot

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 2011-2013 viestintäsuunnitelma Vuokko Lehtimäki Anni Kuhalainen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II (2011-2013) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Ikäkaste Äldre-kaste II -hanke toteuttaa

Lisätiedot

OMA HÄME -VIESTINTÄSUUNNITELMA Käsitelty ohjausryhmässä Hyvää ja avointa yhteistyötä. Yhteinen uudistus, yhteinen viestintä.

OMA HÄME -VIESTINTÄSUUNNITELMA Käsitelty ohjausryhmässä Hyvää ja avointa yhteistyötä. Yhteinen uudistus, yhteinen viestintä. OMA HÄME -VIESTINTÄSUUNNITELMA 2016 2019 Käsitelty ohjausryhmässä 22.11.2016 Hyvää ja avointa yhteistyötä. Yhteinen uudistus, yhteinen viestintä. Sisältö 1. Viestintä sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun

Lisätiedot

Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015. Nina Kukkurainen viestintäjohtaja

Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015. Nina Kukkurainen viestintäjohtaja Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015 Nina Kukkurainen viestintäjohtaja Ilmatieteen laitos - talo täynnä tarinoita Aihealueemme ihmislähtöisiä, siis jatkuvasti mediaa kiinnostavia

Lisätiedot

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Tulosta Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 1. 2. 3. 4. 5. 6. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: Taustatiedot Yleiset kuntaa koskevat kysymykset Iäkkäiden terveysliikunnan toteuttaminen

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Päätösseminaari

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Päätösseminaari Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Päätösseminaari DI Noora Airaksinen, Sito Oy Kahden vuoden aikana on kokeiltu lukuisia toimenpiteitä toimivia ja vähemmän toimivia Yhteistyöverkosto on laajentunut ja tiivistynyt.

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä

Lisätiedot

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja 1 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016. Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN 2.11.2016 Strategia Ensimmäisen kierroksen tavoite (Ohryssä 26.8.) Missio Visio Toimintaperiaatteet Painopistelinjauksia Toisen kierroksen tavoite (Ohryssä 21.10.) Tavoitteet

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S12432 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 10.02.2015 1. RAPORTOINTIKAUSI

Lisätiedot

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely Vesistöjen kunnostusstrategian esittely Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaariin 26.1.2012 klo 10.00-16.30 SYKE Hannele Nyroos Ympäristöministeriö Vesien ekologinen tila ja tavoitetilat

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Kieltenopettajien hankekokemuskyselyn tulokset

Kieltenopettajien hankekokemuskyselyn tulokset Kieltenopettajien hankekokemuskyselyn tulokset AMK- kielten ja -viestinnän asiantuntijatiimi Tarmo Ahvenainen Credits for the background picture: Kirsi McKenzie AMK- kielten ja -viestinnän asiantuntijatiimi

Lisätiedot

HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET

HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Järvenpään liikkumisen ohjauksen valtionapuhanke Tulosten esittely 15.5.2014 Marja-Terttu Sikiö / Destia Oy HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Järvenpään kaupunki haki valtionavustusta liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 Arviointiverkosto Toimintasuunnitelma Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 SISÄLTÖ 1 Arviointiverkoston tausta ja tarve... 3 2 Arviointiverkoston toiminta-alue ja kohderyhmät... 5 3 Arviointiverkoston

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ V A L T A K U N N A L L I N E N T A K O - S E M I N A A R I 2 8. 1. 2 0 1 3 S U O M E N K A N S A L L I S M U S E O Poolin yleisteemat Dokumentoinnin kohteena

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Osaamisperusteisten tutkinnon perusteiden toimeenpano Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty Kysely kaupungin viestinnästä Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kaupunkeja tutkimuksessa: Loviisan kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

Golli-projektin esittely

Golli-projektin esittely Golli-projektin esittely Onnistunut projekti tapahtuma Eteläranta 10 Elina Santamäki, Head of GS1 System, GS1 Finland Oy 22.04.2016 Elina Espoo Sosionomi SOK Tytär Opinnot LUT GS1 Finland Golli GO LIVE

Lisätiedot

Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa

Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Seija Friman Kieku-info 5.11.2012 Tilaisuus, Esittäjä Muutosjohtamisen kokonaisuus mistä muutosjohtamisessa on kyse? Muutosjohtamisen suunnittelu ja organisointi Miten

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla

Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla MINNE TÄTÄ HYVINVOINTIPALVE- LUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Mikkolan navetta 21.1.2012 Ellinoora Auvinen kulttuurituottaja Hanksalmen kunta Hankasalmi Kolme taajamaa: Kirkonkylä, Asema ja Niemisjärvi Noin neljännes asukkaista

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Kansalliset paikkatietotuotteet INSPIREyhteensopivasti

Kansalliset paikkatietotuotteet INSPIREyhteensopivasti Kansalliset paikkatietotuotteet INSPIREyhteensopivasti Paikkatietoverkoston kärkiteeman työpaja 15.11.2016 Panu Muhli, Maanmittauslaitos Lena Hallin-Pihlatie, Suomen ympäristökeskus Kysely: Mistä aiheista

Lisätiedot

Yhteispelillä kohti hyvinvointia. Lapsiperhetoimijoiden yhteistyön tiivistäminen Päijät-Hämeen Kumppanuusverkostossa

Yhteispelillä kohti hyvinvointia. Lapsiperhetoimijoiden yhteistyön tiivistäminen Päijät-Hämeen Kumppanuusverkostossa Yhteispelillä kohti hyvinvointia Lapsiperhetoimijoiden yhteistyön tiivistäminen Päijät-Hämeen Kumppanuusverkostossa Päijät-Hämeen Kumppanuusverkosto Päijät-Hämeen Kumppanuuskeskus hanke (Ray 2012-2015)

Lisätiedot

PATINEN Kärkihanke Viestintä: Viestintäsuunnitelma 2014

PATINEN Kärkihanke Viestintä: Viestintäsuunnitelma 2014 PATINEN Kärkihanke Viestintä: 2014 Viestinnällä pyritään lisäämään paikkatiedon merkityksen ja hyödyntämisen mahdollisuuksien tiedostamista laajasti tietoyhteiskunnassa. Aiemmin kansallista paikkatietoinfrastruktuuria

Lisätiedot