Euroopan aluekehitysrahaston projektisuunnitelma MINÄ JA VESIJÄRVI -HANKE
|
|
- Laura Väänänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Euroopan aluekehitysrahaston projektisuunnitelma MINÄ JA VESIJÄRVI -HANKE
2 1. JOHDANTO Päijät-Hämeen Vesijärvi on monella tapaa erityislaatuinen järvi, jonka viimeisimmän vuosisadan historiaa värittää vedenkäytön ja vedenlaadun melkoinen vaihtelu luvun alusta lähtien Lahden kaupunki kasvoi suhteellisen nopeasti järven rantaan. Kaupungin kasvun ja Vesijärven vaiheet ovat kulkeneet käsi kädessä hyvässä ja huonossa. Varsinkin 1950-luvun jälkeen eteläisen Vesijärven veden laatu ja käyttökelpoisuus heikkeni voimakkaasti. Syyksi todettiin kaupunkialueelta tulevat päästöt. Vesijärven kunnostustoimet käynnistyivät 1970-luvulla jätevesienkäsittelyn tehostamisellä ja edelleen 1980-luvulta alkaen maailmanlaajuisestikin ennen kokematomalla biomanipulaatiokunnostuksella. Järven tila saatiinkin paranemaan, mutta 2000-luvulle tultaessa on havaittu, että järvi vaatii jatkuvaa ja entistäkin tehokkaampaa hoitotyötä. Uudeksi järven hoidon toimijaksi Vesijärvelle on synnytetty pitkän hankkeistusvaiheen jälkeen Vesijärvisäätiö, jonka tavoitteena on saada Vesijärven tila nostettua hyvälle tasolle. Vesijärven tutkimukseen ja kunnostukseen on vuosien saatossa osallistunut varsin monia eri tahoja; mm. alueen kunnat, monet vesienkunnostushankkeet, Helsingin yliopisto ja muut oppilaitokset, kalastajat ja kalavesien hoitajat, Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus, Hämeen ympäristökeskus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, sekä runsaasti talkooväkeä. Toiminta on ollut osin katkonaista ja osin päällekäistä eri toimioiden kesken. Puhdas luonto ja vesistö on Lahden alueen kriittinen menestystekijä. Siksi on ensiarvoisen tärkeää ylläpitää ja parantaa Vesijärven ja sen valuma-alueen tilaa. Kun Vesijärvi säilyy hyvässä ja virkistyskäyttöön soveltuvassa kunnossa, se lisää alueen vetovoimaisuutta ja viihtyvyyttä nykyisten ja uusien asukkaiden sekä matkailijoiden keskuudessa. Pitkällä jänteellä hoitotyö voi kantaa vain laajan kansalaisaktiivisuuden ja kiinteän viranomaisten, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistoiminnan varassa. Viestinnällä on tässä työssä keskeinen merkitys. Tässä työsuunnitelmassa tarkennetaan Päijät-Hämeen liitolle kuussa 2008 jätetyssä Minä ja Vesijärvi - hankesuunnitelmassa kuvattuja töitä. Työsuunnitelmaa voidaan päivittää hankkeen ohjausryhmältä saatavien kommenttien perusteella. 2. HANKKEEN TAVOITTEET JA KESKEISET KOHDERYHMÄT Minä- ja Vesijärvi-hanke liittyy osana laajempaan vesienhoidon toimintakokonaisuuteen, jossa keskeisiä tavoitteita on: Vesijärven rehevöitymisen vähentäminen ja järven tilan parantaminen alueen viihtyvyyden ja vetovoimaisuuden lisääminen, ympäristötietouden lisääminen, asenteisiin ja toimintatapoihin vaikuttaminen Tavoitteiden toteutumista pyritään edistämään viestinnän ja vuorovaikutuksen keinoin, mm. parantamalla vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamisedellytyksiä. Minä- ja Vesijärvi-hankkeella vastataan seuraaviin konkreettisiin tarpeisiin: : keskeisten vesienhoidon toimijoiden välisen toiminnan tiivistäminen ja tiedonvaihdon lisääminen tiedon lisääminen luontoa vähemmän kuormittavista toimintatavoista (kuten uudet
3 viljelymenetelmät ja hajajätevesien uudet käsittelymenetelmät) luottamuksen ja luovuuden lisääminen laajalla ja avoimella vuorovaikutuksella vesienhoidon suunnitelmien laadun parantaminen kansalaisilta ja sidosryhmiltä saadun palautteen kautta yleisen ympäristötietoisuuden lisääminen eri kohderyhmissä Pyrkimyksenä on, että maatalouden ympäristötuen Vesijärven kannalta tehokkaisiin toimenpiteisiin sitoutuminen lisääntyy, haja-asutuksen jätevesiasetuksen toteuttaminen Vesijärvellä nopeutuu jo ennen säädetyn määräajan (2013) umpeutumista, tiedonvaihto alueella paranee ja laajemman hyväksynnän ja sitoutumisen saaminen vesiensuojelutoimen- piteille helpottuu. Tavoitteena on niin ikään Vesijärven hoitoon muita toimijoita sitouttavien tahojen määrän kasvattaminen, kotimaisen ja kansalinvälisen verkostoitumisen paraneminen, Vesijärven hoito-ohjelman laadun paraneminen. Hankkeen tuloksena koululaiset saavat luokka-asteittain kehittyvän Vesijärvi-aiheisen interaktiivisen oppimateriaalin. Osa Vesijärvi säätiön toimintaa on järven käyttäjien Vesijärvitietoisuuden lisääminen. Tämä hanke vastaa suurelta osin tietoisuuden lisäämisestä. Hankkeen aktiviteetit on segmentoitu seuraaville keskeisille kohderyhmille: koululaiset ja opiskelijat, maanviljelijät, mökkiläiset, vesialueen käyttäjät ja omistajat, tavalliset kuntalaiset. Vesijärvisäätiön toiminnasta tiedottaminen 2.1. HANKKEEN TIEDOTUS JA VIESTINTÄ Tavoitteena on saada alueen lehtiin ja muihin medioihin juttuja Vesijärven alueella tapahtuvasta toiminnasta; käynnissäoleva ja suunnitteilla oleva hoito- ja tutkimustyö sekä muu Vesijärveenliittyvä toiminta. Tarjotaan jutun aiheita lehdille ja radiolle ilmoittamalla tapahtuvasta toiminnasta, sekä lähes valmiiden juttujen muodossa. Hankkeen järjestämiä tilaisuuksia markkinoidaan lehdissä ja netissä. Hankkeen tiedotuksessa on pääpaino tiedonvälittämisessä ei asennemuokkaamisessa tai myymisessä. 3. HANKKEEN JAKAUTUMINEN OSAHANKKEISIIN Hanke toteutetaan ja sen tavoitteisiin pyritään neljällä osahankkeella, joiden sisältöä on kuvattu tarkemmin alla. Osahankkeet ovat seuraavat: Osahanke 1: Ympäristö- ja Vesijärvi-tietouden lisääminen kouluissa ja päiväkodeissa Osahanke 2: Maatalousyrittäjien tukeminen vesistöystävällisten viljelymenetelmien käyttöönotossa ja vesiensuojeluratkaisuiden toteuttamisessa Osahanke 3: Yleisen Vesijärvi-tietoisuuden lisääminen ja Vesijärven hyväksi tehtävän työn tukeminen Osahanke 4: Vesijärvi-kirjan toimittaminen Osahankkeet toteutetaan tiiviissä vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. Tarpeen vaatiessa perustetaan osahankekohtaisia ryhmiä.
4 Viestinnän välineinä tullaan käyttämään sanomalehtiä, radiota, yleisötilaisuuksia, esitteitä jne. Tarkoitus on kohdentaa viestintä selkeästi omille kohderyhmilleen, siten että kullekin kuulijaryhmälle viestiä vievät oman alansa osaajat, joita kuulijoiden on helppoa kuunnella ja ymmärtää esim. opettajia, maataloussihteerit ja muuta omien alojen asiantuntijat. 3.1 OSAHANKE 1: YMPÄRISTÖ- JA VESIJÄRVI-TIETOUDEN LISÄÄMINEN KOULUISSA JA PÄIVÄKODEISSA Osahankken tavoitteena on lisätä Vesijärvi-tietoa paikallisten päiväkotien ja koulujen opetukseen ja nostaa valuma-alueen nuorten tietoisuutta Vesijärvestä, sen tilasta ja siihen kohdistuvista uhista. Panostaminen nuoriin voi muokata pitkällä aikajänteellä heidän arvojaan myönteisimmiksi Vesijärveä kohtaan. Tavoitteena on luoda monitasoinen Vesijärvi-paketti / tiedosto koulujen ja päiväkotien käyttöön. Tietopakettiin sisältyy kullekin ikäryhmälle sopivia Vesijärveen liittyviä tehtäviä. Paketti toteutetaan yhteistyössä alueen koulujen ja päiväkotien kanssa. Tietopaketti toteutetaan sähköisenä internetpalveluna Vesijärven tietoreppuna, sekä Vesijärvi aiheista toimintaa sisältävänä Vesijärvi-salkkuna. Vesijärven tietorepun toteutuksessa hyödynnetään kokemuksia jo olemassa olevasta Hämeen ympäristökeskuksen Tietoreppu- palvelusta, jossa on tietoutta Hämeen luonto- ja ympäristökohteista. Vesijärven tietoreppuun kerätään tietoa Vesijärven alueen vierailukohteista. Tällaisia ovat mm. luontokohteet, kulttuurimaisemat, vesiensuojelukohteet ja virikistysmahdollisuudet. Tietoreppuun tulee lisäksi yleistä tietoa Vesijärvestä ja tehtäviä opetusta tukemaan. Lähinnä päiväkoteja ja ala-asteita varten kootaan Vesijärvi-salkku. Salkku tehdään osin Lahden ympäristöneuvonnan olemassa olevien energia- ja lajittelusalkkujen mukaisesti. Tarkoitus on koota salkku johon tuotetaan ja kerätään Vesijärvi-tietoa pelien, leikkien ja havainnollistavien esimerkkien muodossa. Vesijärvi-salkku annetaan vapaasti alueen koulujen ja päiväkotien käyttöön. Kouluille voidaan järjestää Vesijärvi tieto-iskuja hankeen toimesta. Lisäksi koulujen kanssa järjestetään koululaisille tilaisuuksia ja retkiä Vesijärven alueelle. Vuosittain toistuvia tapahtumia ovat lopputalvesta toteutettava pilkkitapahtuma, toukukuun lopun Enonsaaripäivä sekä kuussa järjestettävä kalastuksen päivä. Osallistutaan myös mahdollisuuksien mukaan jo olemassa oleviin Vesijärven osalta tapahtuviin tilaisuuksiin Oppilaitosten kanssa tehdään lisäksi työssäoppimisyhteistyötä, sekä tilanteen mukaan tarjotaan mahdollisuutta Vesijärvi-tiedotukseen liittyvien opinäytetöiden toteuttamiseen. Tietoreppua ja Vesijärvi-salkkua ideoimaan perustetaan oma alatyöryhmä, johon tulee kolmesta viiteen jäsentä. Tavoitteena on että työryhmä kokoontuu 3-4 kuukauden välein tai tarvittaessa tiheämminkin. Molempien osien toteutukseen osallistuu mm. Vesijärvisäätiön viestintähenkilöstöä, sekä mahdollisuuksien mukaan ympäristöalan opiskelijoita. 1.1 Osahanke 1 : Päiväkodit ja koulut
5 1.11 Yhteistyötahojen määrittäminen ja etenemisestä sopiminen 1.12 Alatyöryhmän perustaminen Alatyöryhmän kokoukset 1.13 Vesijäven tietoreppu Käyntikohteiden kuvaaminen Muun sisällön tuottaminen Tietoreppusivuston laatiminen Tietoreppuesite 1.14 Vesijärvisalkku Sisällön tuottaminen Ulkoasun suunnittelu ja toteuts Julkaisu x 1.15 Retket 1.16 Opetustuokioita kouluilla 1.17 Muut (kilpailut jne.) Taulukko1. Osahankkeen 1 toiminta. 3.2 OSAHANKE 2: MAATALOUSYRITTÄJIEN TUKEMINEN VESISTÖYSTÄVÄLLISTEN VILJELYMENETELMIEN KÄYTTÖÖNOTOSSA JA VESIENSUOJELURATKAISUIDEN TOTEUTTAMISESSA Maatalousyrittäjille markkinoidaan vesistöystävällisiä viljelymenetelmiä, osallistutaan Vesijärven valuma-alueen kosteikko- ja laskeutusallassuunnitelmien viestintään ja viestitetään laajemmin alueella tapahtuvasta positiivisesta kehityksestä. Kantavana ajatuksena on lisätä maanomistajien valmiutta ja halukkuutta toimenpiteiden toteuttamiseen tarjoamalla heille hyviä viljelijäesimerkkejä jo toteutetuista tai toteutettavana olevista vesienhoitoa tukevista toimenpiteistä. Tarkoitus on kääntää perinteinen viljelijä likaa -viestintä muotoon viljelijä toteuttaa vesiensuojelutoimenpiteitä, ja tarjota esiintulofoorumi niille maatalousyrittäjille, jotka ovat sitoutuneet toteuttamaan Vesijärven tilan kehityksen kannalta myönteisiä toimenpiteitä. Osahanketta ideoimaan kasataan oma asiantuntijatyöryhmä. Vesijärvi säätiö tekee yhteistyössä Hämeen ympäristökeskuksen ja Pro Agria Hämeen kanssa Vesijärven valuma-alueen kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuskohteiden yleissuunnitelman. Minä ja Vesijärvi-hanke osallistuu yleisötilaisuuksien järjestämiseen ja hankeen etenemisestä viestittämiseen alueen viljelijöille ja suurelle yleisölle. Viestintäkanavina käytetään yleisötilaisuuksien lisäksi mm. sanomalehtiä, paikallisradiota, alan julkaisuja, yhteistyökumppaneiden omia postituslistoja tms., sekä suoria tiedotuskirjeitä. Säätiön tavoitteena on yleissuunnitelman valmistuttua tukea suunnitelmassa ilmenneitä allas- / kosteikkokohteiden toteutusta. Rakennustöiden alettua Minä ja Vesijärvi-hanke toimii viestinnän välittäjänä. Tavoitteena on kertoa mahdollisiman laajasti alueella tapahtuvasta vesistömyönteisestä toiminnasta. Kosteikkohankkeen viestintätilaisuuksissa keväällä ja llä 2009 kerrotaan myös muista uusista vesistöystävällisistä viljelymenetelmistä. Suojavyöhykkeiden markkinointityötä,
6 peltolohkojen ravinnetaseiden laskentaa ja muita vastaavia vesistökuormituksen vähentämiseen tähtääviä prosesseja jatketaan koko hankkeen elinkaaren ajan. Minä- ja Vesijärviprojekti tiedottaa näiden prosessien etenemisestä ja niissä saavutetuista tuloksista. Vesijärven valuma-alueen viljelijäiden keskuudessa on pitkään jatkunut vakaa muutos vesistömyönteidempään suuntaan. Nykyisellään valuma-alueelta löytyy lukuisia vesistönsuojelukohteita joiden toteuttaminen ei olisi onnistunut ilman viljeijöiden yhteistyötä. Minä ja Vesijärvi -hankkeen tavoitteena on viestittää mahdollisimman laajasti jo tapahtuneesta positiivisesta toiminnasta. Viestinnän välineinä käytetään paikallisten lehtien lisäksi radiota ja mahdollisuuksien mukaan myös alueellisia tv-lähetyksiä. Yleistä tiedotusta voidaan toteuttaa myös suorien uutiskirjeiden muodossa, käytetään apuna jo olemassa olevaa mm. SYKE:n ja alueellisten ympäristökeskusten tuottamaa laajaa materiaalia. Vesistöystävällisen toiminnan lisäksi Vesijärven tila ja säätiön toiminta ovat olennaisia osia viljelijöille suunnatusta viestinnästä. 1.2 Osahanke 2 : Maantalousyrittäjät Yhteistyötahojen määrittäminen ja 1.21 etenemisestä sopiminen Alatyöryhmän 1.22 perustaminen Alatyöryhmän kokoukset Tiedon lisääminen ja 1.23 asenteiden muokkaaminen Keskustelutilaisuudet Lehti- ja radiojutut (viljelijäesimerkit jne.) Materiaalin jakelu Messut tms Kosteikkojen 1.24 yleissuunnitelman tiedotus Suunnittelunaloitustiedote Alkuinfot 3kpl Keskustelutilaisuudet karttaluonnoksista Kosteikkojen yleissuunnitelman julkistamistilaisuudet Kosteikkomarkkinointi 1.25 Valmisteilla olevista ja valmistuneista kohteista uutisointi Taulukko 2. Osahankkeen 2. toiminta. 3.3 OSAHANKE 3: YLEISEN VESIJÄRVI-TIETOISUUDEN LISÄÄMINEN JA VESIJÄRVEN HYVÄKSI TEHTÄVÄN TYÖN TUKEMINEN Hankkeen aktiviteetit yleisen Vesijärvi-tietouden lisäämiseksi ovat varsin monipuoliset. Keväällä 2009 järjestetään Studia Vesijärvi -luentosarja, jossa kerrotaan monipuolisesti Vesijärven historiasta, nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Luentojen aiheet on valittu laajasti tavoiteta palveleviksi. Luentosarja uusitaan tuorein teemoin viimeistään vuoden
7 2011 aikana. Alueen asukkaille tiedotetaan haja-asutuksen jätevesien käsittelymahdollisuuksista ja asiaa koskevasta asetuksesta yleisötilaisuuksissa. Mökkiläisille kerrotaan jätevesien ohella muista vesien tilaa parantavista toimista. Muiden tahojen järjestämiin yleisötilaisuuksiin osallistutaan laajasti Vesijärvi-tiedottajina. Tällaisia tapahtumia ovat esim. Pyydystalkoot, Järvikalapäivä, Kalastuksen päivä, Vesiurheilun suurtapahtuma, Kalamarkkinat, Anianpellon markkinat, Vesijärven ympäriajo, Mopedistitapahtuma, jne. Lisäksi voidaan resurssien mukaan osallistua esimerkiksi kylien päiviin jne. Etelä-Suomen Sanomien kanssa keskustellaan ns. Vesijärvi- barometrin julkaisemisesta.barometri mittaisi säännöllisin väliajoin kuntalaisten asenteita ja näkemyksiä Vesijärveä ja sen hoitotyötä kohtaan. Etelä-Suomen Sanomat toimii muutenkin keskeisenä tiedotuskanavana. Nopeana ja kompaktina tiedotuskanavana käytetään Vesijärvisäätiön sähköistä uutiskirjettä, jota jaetaan säätiön sidosryhmille, sekä kaikille asiasta kiinnostuneille. Kevään 2009 aikana toteutaan yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa jokamiehen vesienhoito-ohjeisto, jossa on kiteytetty toimia, joilla jokainen voi osaltaan vaikuttaa järven tilaan. 1.3 Osahanke 3 : Yleinen tiedotus Yhteistyötahojen määrittäminen ja 1.31 etenemisestä sopiminen 1.32 Omat yleisötilaisuudet Studia Vesijärvi luentosarja Haja-jätevesi tilaisuudet Säätiön yleiset infotilaisuudet Osallistuminen muiden 1.33 järjestämiin tilaisuuksiin Pyydystalkoot Vesiurheilun suurtapahtuma Järvikalapäivä Anianpellon markkinat Kalamarkkinat Vesijärvi ajot (mopedi, pyörä) Kalastuksen päivä Kylämarkkinat Salpausselän kisat Muut yleisötilaisuudet (messut tms.) Osakaskuntien ym. kokoukset 1.34 Vesijärvibarometri 1.35 Kansalaisen vesiensuojeluohje Olemassa olevan materiaalin selvitys Esitteen suunnittelu ja
8 toteutus Esitteen julkaisu ja jakelu 1.36 Sähköinen uutiskirje Kirjepohjan suunnittelu Uutiskirjeen tuottaminen 1.37 Vesijärvimateriaali Vesijärviohjelman esite Julisteet Taulukko 3. Osahankkeen 3. toiminta 3.4 VESIJÄRVI-KIRJA Minä ja Vesijärvi-hanke osallistuu Lahden seudun ympäristöpalveluiden koordinoiman vesijärvikirjan valmisteluun. Kirja julkaistaan LSYP:n ja Vesijärvisäätiön yhteishankkeena. Kirjoittajia on kymmenkunta. Kirja julkaistaan kuussa Kirjan lisäksi suunnittelila on Vesijärvi-aiheinen näyttely Lahden taidemuseossa. Näyttely on tarkoitus avata kuussa 2009, ja avajaistilaisuus on samalla Vesijärvi-kirjan julkaisutilaisuus. 1.4 Osahanke 4 : Vesijärvikirja Kirjan sisällön toteuttamiseen 1.41 osallistuminen Vesijärvinäyttelyn toteutukseen 1.42 osallistuminen Näyttelyn avajaiset ja kirjan 1.43 julkistaminen Taulukko 5. Osahankkeen 4. toiminta 4. HANKKEEN HALLINNOINTI Hankkeen hallinnoinnista vastaa Vesijärvisäätiö. Hanketta hallinoimaan on palkattu projektipäälllikkö. Tarvittaessa palkataan muuta henkilöstöä tekemään valistustyötä. Hallintoon palkattu henkilöstö (yksi henkilötyövuosi) vastaa taloushallinnosta ja toimenpiteiden toteuttamisesta. Hanketta toteutetaan hankesuunnitelman mukaisesti. Mikäli syntyy tarvetta toimiin alkuperäisen suunnitelman ulkopuolella, on kaikki suunnitelman muutokset hyväksyttävä ohjausryhmässä. Hanketta toteutetaan Päijät-Hämeen liiton ohjeiden mukaisesti. Hankkeen ohjausryhmän kokoonpano on seuraava: Markus Kräkin (ESS, pj.) Lauri Latva (Vesijärvi-säätiö, siht.) Jari Hagman (PHKK) Jari Keränen (Pro Agria Häme) Heikki Koulunen (Lahden kaupungin opetustoimi) Päivi Kuisma (YLE, Lahti) Ismo Malin (LSYP) Helena Masanti (Päijät-Hämeen liitto)
9 Harri Mäkelä (HAM) Heikki Mäkinen (Vesijärvisäätiö) Jyrki Näsi (MTK Häme) Vesijärvisäätiössä hankkeen vastuuhenkilönä on Heikki Mäkinen. Projektia hallinnoi ja toteutuksesta vastaa hankkeen projektipäällikkö Lauri Latva. Tiedotuksesta ja verkkosivujen päivityksestä päävastuun kantaa Kaisa Hakala/ khcommunications oy. 5. HANKKEEN YHTEISTYÖTAHOT Hankkeen toteutuksessa keskeisimmät yhteistyötahot ovat: Asikkalan kunta Etelä-Suomen Sanomat Hollolan kunta, Hämeen ympäristökeskus Lahden seudun ympäristöpalvelut, Lahden koulut ja päiväkodit MTK Häme, Pro Agria Häme, Päijät-Hämeen kalatalouskeskus, YLE, Lahden Radio, kyläyhdistykset, osakaskunnat, Vesijärven harrastekäyttäjät. 6. HANKKEEN AIKATAULU Hanke alkoi virallisesti ja jatkuu saakka. Ensimmäisiä toimenpiteitä on toteutettu alkuvuodesta HANKKEEN KUSTANNUSARVIO yhteensä Henkilöstökustannukset Ostopalvelut Matkakustannukset Kone- ja laitehankinnat Rakennukset ja maa-alueet 0 Vuokrakustannukset Toimistokustannukset Muut kustannukset 0 Luontoissuoritukset 0 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ Tulot 0 NETTOKUSTANNUKSET YHTEENSÄ Taulukko 1. Hankkeen kustannusarvio (sis. ALV) Hankkeen kustannusten ja rahoituksen toteutumista seurataan ohjausryhmän kokouksissa.
10 8. HANKKEEN RAHOITUS yhteensä EAKR- ja valtion rahoitus Kuntien rahoitus Muu julkinen rahoitus 0 Yksityinen rahoitus RAHOITUS YHTEENSÄ Taulukko 2. Hankkeen rahoitussuunnitelma (sis. ALV) Kuntien (Lahden kaupungin) rahoitusosuus tasasuuruisena kolmen vuoden aikana (6666,66e /vuosi)
Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen
LisätiedotTyöpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin
Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen
LisätiedotMiten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.
Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta
LisätiedotLoimijoen vesienhoidon edistäminen
YMPÄRISTÖVASTUUTA YHDESSÄ Loimijoen vesienhoidon edistäminen Satu Heino KVVY Suomen suurin ja vanhin alueellinen vesiensuojeluyhdistys Tavoitteena koota yhteen vesienhoidosta kiinnostuneet tahot, tuottaa
LisätiedotViestintäsuunnitelma 2009
Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien
LisätiedotEkokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen
Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ympäristötieto, -kasvatus ja -toiminta Ympäristöasioiden hallinta sekä materiaali- ja energiatehokkuus TOIMINTA-AJATUS Vanamo-hanke edistää ja tukee Päijät-
LisätiedotKestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen
LisätiedotTouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Projektikoodi: A32211 Ohjausryhmän kokous 21.10.
TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Projektikoodi: A32211 Ohjausryhmän kokous 21.10.2013 Karoliina Korpela TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA
1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite
LisätiedotOsakaskuntien rooli kunnostuksissa
Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Suomen ympäristökeskus 26.1.2012 Osakaskuntien rooli kunnostuksissa Juha Keto Päijät Hämeen Kalatalouskeskus ry keto.juha@gmail.com Mikä on yhteinen
LisätiedotSuurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO
Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100
LisätiedotMaatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus
ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUS Pirkanmaan vesipinta-ala on 2026 neliökilometriä eli noin 14 prosenttia
LisätiedotSuunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2
1 (5) Päivämäärä: 17.11.2008 Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola Toimintamallin kehittäminen työssäoppimisen ajantasaiseen,
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin
VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA 2015
1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään
LisätiedotVYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset
VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,
LisätiedotJärvikunnostushankkeen läpivienti
Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja
LisätiedotLapin vesistökunnostushanke VESKU OSUUSKUNTA
Lapin vesistökunnostushanke VESKU OSUUSKUNTA Hankkeen suunnittelu Suunniteluvaiheessa: Laaditaan VESKU-hankkeen hankesuunnitelma Etsitään hankkeelle päätoimijaehdokkaita Etsitään yhteistyökumppanit Määritellään
LisätiedotSatavesi-ohjelma ja Eurajoki-Lapinjoki - vesistöalueryhmän toiminta Alustus keskustelulle
Satavesi-ohjelma ja Eurajoki-Lapinjoki - vesistöalueryhmän toiminta Alustus keskustelulle Elina Joensuu Johanna Rinne Kati Saarni Sanna Kipinä-Salokannel Alustuksen sisältö Esimerkkihankkeita viime vuosilta
LisätiedotKitkajärvien vesienhoito tulevaisuudessa
Kitkajärvien vesienhoito tulevaisuudessa Teemu Ulvi, SYKE Kitka-MuHa loppuseminaari 17.2.2015 Miksi Kitkajärvien hoidon ja kunnostuksen toimintamallia alettiin hankkeessa kehittää? Järvien eri osa-alueilla
LisätiedotSUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008
SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotUusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom
Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /
LisätiedotVYYHTI II hanke
VYYHTI II hanke 2016-2018 Projektipäällikkö Riina Rahkila ProAgria Oulu ry / Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Kuva Arto Lehto Hankkeessa keskeistä Paikallisten kunnostajien tukeminen Verkostoitumisen edistäminen
LisätiedotKunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008
Tuovi Vaaranta 23.10.13 Tiedepuistolla Onkamojärvien kunnostukset Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008 Onkamojärvien veden laatu on puhuttanut alueen asukkaita jo vuosikymmeniä. Vuosi vuodelta levät
LisätiedotVYYHTI II hanke
VYYHTI II hanke 2016-2018 Projektipäällikkö Riina Rahkila ProAgria Oulu ry / Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Kuva Arto Lehto Kuva Arto Lehto Paikallisissa kunnostushankkeissa tarvitaan Yhteinen tahtotila
LisätiedotEkoKymenlaakso-projektin ohjausryhmän 1. kokous 8.12.2010
EkoKymenlaakso-projektin ohjausryhmän 1. kokous 8.12.2010 Ohjausryhmän kokous 8.12.2010 1 Ohjausryhmän ja projektihenkilöiden esittely (10.00) 2 Ohjausryhmän nimeämisen läpikäynti ja tehtävät (10.15) -Antti
LisätiedotPostinumero Yhteyshenkilön puhelinnumero
Hakijan taustalomake 1 (7) Hakijan nimi MTK-POHJOIS-KARJALA Organisaatiotyypin mukainen omarahoitusosuuden laji Yksityinen rahoitus Jakeluosoite Siltakatu 20a 21b Hakijan yhteyshenkilö KAKRIAINEN MAIJA
LisätiedotAjatuksia Vanajavesihankkeesta
Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä
LisätiedotORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.
Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain
LisätiedotLOPPURAPORTTI Liite 2
LOPPURAPORTTI Liite 2 PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Ohjelma Toimintalinja Projektityyppi Minä ja Vesijärvi - Tiedotus ja valistus kestävän vesienhoidon tukena Etelä-Suomi 3: Alueiden saavutettavuuden
LisätiedotKöyliönjärven ja -joen ulkoisen kuormituksen vähentäminen (KULKU)
KULKU -hankesuunnitelma, 4.11.2008 Köyliönjärven ja -joen ulkoisen kuormituksen vähentäminen (KULKU) Hankesuunnitelma 1.1.2008 31.12.2009 (versio 2, päivitetty 31.10.2008) HANKKEEN TIEDOT Köyliönjärven
LisätiedotInspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO
Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti
LisätiedotTyöryhmän tapaaminen
Työryhmän tapaaminen 25.1.2019 Aikataulu: klo 9:00-11:30 Virittäytyminen klo 9:00 9:20 Työryhmä mikä se on? 9:20-9:25 Vesienhoidon tehostamisohjelman mahdollisuudet klo 9:25-9:45 Vesienhoidon 3. kausi,
LisätiedotKeski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta
Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta Outi Pakarinen 2.2.2017 Circwaste hankkeen aloitustilaisuus 1 Hankehallinto Koordinaattori SYKE Kiertotalouden palvelukeskus C.2
LisätiedotSisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015
Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 SISÄVESI LIFE IP SISÄVESI LIFE IP Metsähallituksen koordinoima valtakunnallinen EUrahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa Suomen sisävesien tilaa ja sovittaa
LisätiedotPitkospuiden ja kodan rakentaminen Nevalylyn ympäristöön
Pitkospuiden ja kodan rakentaminen Nevalylyn ympäristöön Hankkeen julkinen kuvaus Nevalyly ympäristöineen on Metsähallituksen omistuksessa. Alueella sijaitsee huonokuntoinen kota ja pienelle matkaa on
LisätiedotKAHINA-hanke Kainuun ja Koillismaan kunnat hiilineutraaleiksi Pienemmät päästöt, isommat säästöt
KAHINA-hanke 2020-2022 Kainuun ja Koillismaan kunnat hiilineutraaleiksi Pienemmät päästöt, isommat säästöt Sisältö Taustaa Kohti hiilineutraalia kuntaa HINKU -verkosto Kainuun ja Koillismaan kunnat hiilineutraaliksi
LisätiedotALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus
ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus Hakemus on Uusi Muutoshakemus, mihin Korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen Etelä-Savon maakuntaliitto täyttää Saapunut Dnro 1. HANKE Hankkeen
LisätiedotJYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa
JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT
LisätiedotVirtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI
Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen
LisätiedotMitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?
Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan
LisätiedotJärkivihreä maatila. HAMKin tutkimusyksiköt. HAMKissa on neljä tutkimusyksikköä, joissa toimii tutkimusryhmät
Järkivihreä maatila Katariina Manni HAMKin tutkimusyksiköt HAMKissa on neljä tutkimusyksikköä, joissa toimii tutkimusryhmät Ammatillinen osaaminen Biotalous Ohutlevykeskus (toiminut vuodesta 1998) Älykkäät
LisätiedotToimintasuunnitelma Konsulttinuoret
2 Sisällys 1. Verkoston tarkoitus ja tavoitteet 2. Verkoston kehittäminen Verkostoituminen Vetovoimaisuus 3. Viestintä 4. Tapahtumat 5. Sidosryhmät 3 1. Verkoston tarkoitus ja tavoitteet Konsulttinuorten
LisätiedotKiehtova maisema / Intriguing Landscape
Kuva: J. Lehmonen Kiehtova maisema / Intriguing Landscape Rautalammin Konneveden luontomatkailun kehittämishanke OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 1/2016 Rositsa Bliznakova ESITYSLISTA 1.Kokouksen avaus 2.Puheenjohtajan
LisätiedotYHDESSÄ EI OLLA YKSIN
YHDESSÄ EI OLLA YKSIN KESKI-SUOMEN HYVINVOINTIYHTEISTYÖHANKE 18.5.2017 PERUSTIEDOT Kolmivuotinen (2017-2019) hanke, alkaen 3.4.2017 Yksinäisyyden vähentämisen teemarahoitus STEAsta Rahoitus sisältää kahden
LisätiedotEAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE
EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi A32477 Tunniste A32477.0000 Tila
LisätiedotVesienhoidon alueellinen koordinointi
Fundeerataan vesiä toimintamalli alueellisen vesienhoidon koordinointityön käynnistämiseksi Vesienhoidon alueellinen koordinointi Miksi se kannattaa? Mitä alueellinen vesienhoito on? Tässä toimintamallissa
LisätiedotSaaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?
LisätiedotAsukkaiden, kuntien ja yritysten yhteinen hanke
Asukkaiden, kuntien ja yritysten yhteinen hanke Meillä on jotain yhteistä Hollolan kuntatilaisuus Vesijärvisäätio 25.5.2016 Kohteina Hollolassa Vesijärvi Työtjärvi Hahmajärvi Kutajärvi Matjärvi Arkiomaajärvi
LisätiedotVäestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy
Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
LisätiedotUUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke
UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA vuosiseminaari 7.10.2014 Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke Harri Jyrävä, Ramboll Finland Oy Savo-Karjalan aluehankkeen koordinointi: Harri Jyrävä ja Teemu Matilainen , Savo-Karjala
LisätiedotUutena toimintatapana Ikaalisten reitin vesienhoidon neuvottelukunta. Anne Mäkynen
Uutena toimintatapana Ikaalisten reitin vesienhoidon neuvottelukunta Anne Mäkynen 28.11.2018 Hankkeen taustaa ja esittelyä Hankkeen toiminta-alueena Ikaalisten reitin vesistöalue Alue on Pirkanmaa pienoiskoossa
LisätiedotKirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009
Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla
LisätiedotPäätös EAKR-hankkeen "Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu", rahoitukseen osallistumisesta
Maakuntahallitus 189 15.12.2014 Päätös EAKR-hankkeen "Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu", 300311 rahoitukseen osallistumisesta Maakuntahallitus 15.12.2014 189 Hankkeen
LisätiedotKansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle Päivitetty
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle 2019 Päivitetty 8.2.2019 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä
LisätiedotLiite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Designmuseo Dnro 124/005/2011
Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kansallisen kokoelman vahvistaminen ja saavutettavuuden lisääminen 2. Suomalaisen muotoilun historian ja merkityksen tunnettuuden kasvattaminen
LisätiedotVesistöjen kunnostusstrategian esittely
Vesistöjen kunnostusstrategian esittely Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaariin 26.1.2012 klo 10.00-16.30 SYKE Hannele Nyroos Ympäristöministeriö Vesien ekologinen tila ja tavoitetilat
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
Lisätiedot7.11.2011. - Kustannusmallia ei voi muuttaa missään vaiheessa hankkeen toteutusaikana sen jälkeen, kun hanke on hyväksytty rahoitettavaksi.
7.11.2011 EU:n rakennerahasto-ohjelmat 2007-2013 FLAT RATE ohje Välittömät ja välilliset kustannukset flat rate -hankkeissa - Kustannusmalli otettu käyttöön tukikelpoisuusasetuksen muutoksella (501/2011)
LisätiedotPyhäjärvi-instituutti. Vähälä, Päivi Laine, Heikki Mäkinen, Antton Keto
Anne-Mari Co-authors: Ventelä Vuoden vesistökunnostaja Johtava vesikirppu Jukka Koski- Pyhäjärvi-instituutti Vähälä, Päivi Laine, Heikki Mäkinen, Antton Keto Yhteisillä vesillä ESR-hanke Pyhäjärvi-instituutti
LisätiedotVYYHTI II pähkinänkuoressa
VYYHTI II hanke Hanketta toteuttavat: Riina Rahkila, Maarit Satomaa ja Kalle Hellström / Oulun maa- ja kotitalousnaiset Heikki Tahkola ja Jarmo Tuukkanen/ Oulun Kalatalouskeskus Kyllikki Maaranto ja Irmeli
LisätiedotVesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet
Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesien kunnostusstrategian (YM 2013) visio Vesienhoitosuunnitelmissa mainittuja kunnostuksia toteutetaan monitavoitteisesti niin, että joissa, järvissä
LisätiedotOPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä
OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 15.6.2012, Ympäristötoimenpiteillä lisää kannattavuutta maatilan toimintaan Huomisen osaajat -hankkeen verkostotapaaminen Sivu 1 20.6.2012 OPET-hankkeen
LisätiedotTuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2)
UUSI HAKEMUS Tuen hakemiseksi JATKOHAKEMUS RAHOITUSHAKEMUS MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHASTA ETELÄ-KARJALAN KEHITTÄMISRAHASTOSTA KORJAUS/TÄYDENNYS EDELLISEEN HAKEMUKSEEN Viranomainen, jolle rahoitushakemus osoitetaan
LisätiedotOjitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)
Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) 29.10.2012, Hämeenlinna Sivu 1 30.10.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö OPET-hankkeen taustat ja tavoitteet
LisätiedotSIEVIN KYLÄT 2010 HANKE. Dr 5435/3524-2006 Hankenumero 44320
SIEVIN KYLÄT 200 HANKE Päivämäärä to 0.5.2007 Dr 5435/3524-2006 Hankenumero 44320 Aika: 9.00-2.00 Paikka: Kortesjärven säästöpankki Sievin konttori alakerran kokoushuone Kokouksen tyyppi Sievin kylät 200
LisätiedotFundeerataan vesiä toimintamalli alueellisen vesienhoidon koordinointityön käynnistämiseksi. Esimerkki: Loimijoen valuma-alueen vesiyhteistyö
Fundeerataan vesiä toimintamalli alueellisen vesienhoidon koordinointityön käynnistämiseksi Esimerkki: Loimijoen valuma-alueen vesiyhteistyö Valuma-alueen sijainti Loimijoen valuma-alue kuuluu Kokemäenjoen
LisätiedotLAHDEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA 2018 HALLINTOKUNTAKYSELYN VASTAUKSET
LAHDEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA 2018 HALLINTOKUNTAKYSELYN VASTAUKSET 13.4.2018 KYSELY JA VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Kysely Lahden kaupungin ja sidosryhmien edustajille Tavoitteena: kartoittaa liikenneturvallisuustyön
LisätiedotKuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013
Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama
LisätiedotInspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO
Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja
LisätiedotHippolis- Hevosalan osaamiskeskus
Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien
LisätiedotKotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009
Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3
LisätiedotVELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla
VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Varsinais-Suomen ELY-keskus, VELHO-hanke Sanna Tikander 1.3.2011 1 VELHO Vesien- ja luonnonhoidon
LisätiedotHYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VESIENHOIDON VERKOSTOITUMISEEN
Kuva Arto Iwendorff HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VESIENHOIDON VERKOSTOITUMISEEN Riina Rahkila, projektipäällikkö, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset / ProAgria Oulu ry MIKSI TEHOA VESIENHOITOON? Kuva Arto Iwendorff Hyvä
LisätiedotVANVARYN TOIMINTASUUNNITELMA 2017
VANVARYN TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Katsaus vuoteen 2017 Toimintakauden 2017-2018 aikana VANVARYn toimintaan ei suunnitella merkittäviä suunnanmuutoksia, mutta näkyvyyttä ja vaikuttavuutta pyritään lisäämään
LisätiedotAvoimesti ja yhdessä. Oma Hämeen viestintäsuunnitelma päivitetty, hyväksytty / VATE
Avoimesti ja yhdessä Oma Hämeen viestintäsuunnitelma 2016 2019 päivitetty, hyväksytty 24.11.2017 / VATE Sisältö 1. Viestintä maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun tukena... 2 2. Viestinnän tavoitteet
LisätiedotBiokaasua liikenteeseen. Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle
Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle Laadittu Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeessa 14.8.2012 1. Tiivistelmä tiedonvälityshankkeen tarkoituksena on auttaa samaan aikaan Pohjois-
LisätiedotPYKÄLÄ II - Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa
Projektin työsuunnitelma PYKÄLÄ II - Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa Kohti konkretiaa kaupunkiverkoston voimalla 1. Lähtökohta Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus
LisätiedotOpsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen
Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun
LisätiedotParhaat käytänteet asukasfoorumitoiminnassa. Suur-Leppävaaran asukasfoorumi Esko Uotila
Parhaat käytänteet asukasfoorumitoiminnassa Suur-Leppävaaran asukasfoorumi Esko Uotila Asukasfoorumi on enemmän kuin yksi tilaisuus Asukasfoorumitoiminta edistää asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia
LisätiedotVesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI
Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön
LisätiedotVesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia
Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia
LisätiedotValtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö
Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen 2016-2018 Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Vesien ja merenhoitoa tukevat kärkihankkeet YM/ yhteistyö YM/ELY koordinaatio Hakuyhteistyö
LisätiedotKävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )
Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Hankkeen nimi ja kuvaus (mm. kesto ja tyyppi) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (2012-2013) Hanke on toiminnallinen:
LisätiedotNeuvottelukunnan toiminta ja yhteistyösopimuksen esittely
Neuvottelukunnan toiminta ja yhteistyösopimuksen esittely Heidi Heino, yksikön päällikkö Pirkanmaan ELY-keskus 12.12.2018 Ikaalisten reitin vesienhoidon neuvottelukunta Valtakunnallisesti ainutkertainen
LisätiedotHankkeen rahoitus 8.6.2015 2
Hankkeen rahoitus 8.6.2015 2 Hankkeen perustiedot OpsoDiili Itä-Suomi, Nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Hankeaika1.5.2015-31.12.2017 Rahoittaja: ESR / Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotVYYHTI -verkoston 5. tapaaminen
Kuva Arto Iwendorff VYYHTI -verkoston 5. tapaaminen 8.11.2018 Kuva Arto Iwendorff VYYHTI II pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa, hallinnoija ProAgria Oulu ry Toteutusaika 2016-2018 Kustannusarvio
LisätiedotVesienhoidon rahoituslähteet. Helena Haakana Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi
Vesienhoidon rahoituslähteet Helena Haakana Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi 24.4.2018 Pohjois-Karjalan ELY-keskus (Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue /
LisätiedotTouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Projektikoodi: A32211 Ohjausryhmän kokous 25.3.
TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Projektikoodi: A32211 Ohjausryhmän kokous 25.3.2013 Karoliina Korpela TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern
LisätiedotProjektisuunnitelma. Kainuun ympäristöohjelma 2020
Projektisuunnitelma Kainuun ympäristöohjelma 2020 28.4.2011 (täydennetty) Kainuun maakunta kuntayhtymä 1 Sisältö TIIVISTELMÄ... 2 1. TAUSTAA... 3 2. PROJEKTIN KUVAUS... 3 2.1. Kesto ja rajaus... 3 2.2.
LisätiedotPIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä
PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...
LisätiedotUUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö
UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto turvaa kalakantojen elinvoimaisuuden,
LisätiedotKESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE
KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen
LisätiedotRAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille
RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen
LisätiedotMetsähallituksen luonnonvarasuunnittelu Pohjanmaalla
Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelu Pohjanmaalla 2017-2018 Luonnonvarasuunnittelu: Mitä ja miten Luonnonvarasuunnittelu on valtion omistamien maa- ja vesialueiden pitkän aikavälin strategista kestävän
LisätiedotKansalaisjärjestön näkemyksiä vesienhoidosta
Kansalaisjärjestön näkemyksiä vesienhoidosta Suojelukoordinaattori Hannele Ahponen Kuulemis- ja neuvottelutilaisuus vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Tuusula, 12.10.2012 Alkavalla vesienhoitokaudella
LisätiedotIdeasta suunnitelmaksi
Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja
LisätiedotKESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU
KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis
LisätiedotTehtävät, työn organisointi ja toimintatavat
Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat Työryhmän I kokous 2.9.2013 Työryhmän tehtävät ja asema järvien ja niiden valuma-alueen ongelmien
Lisätiedot