... YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2005 Y 643 (111) ASIA

Transkriptio

1 L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten PL 262, VAASA Koulukatu 19 PB 262, VASA Skolhusgatan 19 Puh./Tfn Faksi/Fax Kirjaamo.lsu@ymparisto.fi YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2005 Y 643 (111) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee tuhkien hyötykäyttöä Rengonharjun rahtarikeskuksen alueella. Ympäristönsuojelulain 101 :n mukainen hakemus ympäristölupapäätöksen täytäntöönpanosta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Vaskiluodon Voima Oy Frilundintie VAASA LAITOS Rengonharjun rahtarialue Ilmajoki TOIMINNAN SIJAINTI JA ALUEEN KAAVOITUS Alue sijaitsee Seinäjoen lentoaseman lounaispuolella valtatie 19 (Seinäjoki Jalasjärvi) itäpuolella. Alue on sijoittunut rakennettavan tien (Renko Honkakylä) pohjoispuolelle siten, että huoltoaseman (Teboilin) alue on lähimpänä valtatietä 19 ja rahtarialue rajoittuu tulevaan lentoaseman liittymään. Alue on Ilmajoen kunnan Peltoniemen kylän tiloilla Varalaskupaikka RN:o 9:923 ja Lutukka RN:o 9:1018. Alueiden haltijana on Ilmajoen kunta. Alue, jolla tuhkaa hyötykäytetään on tarkentunut tarkastuksessa siten, että Teboilin alue on jäänyt suunnitelmasta pois. Alueella on Ilmajoen kunnanvaltuuston hyväksymä yleiskaava. Yleiskaavassa alue on merkitty T 6 alueeksi eli teollisuus ja yritystoiminnan alue. Alueelle saa sijoittaa teollisuus ja varastorakennuksia sekä liike ja toimistorakennuksia.

2 2 Alueen ympäristö on pääosin metsäistä. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin metrin etäisyydellä alueesta ja lentoaseman kiitotielle on matkaa noin 450 metriä. Alueen läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Seinäjoki virtaa alueesta 1,5 km itään. Valumavedet alueelta virtaavat kuitenkin alueen avo ojia pitkin Tuomiluomaan ja edelleen Kyrönjokeen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Jätteen laitos tai ammattimaiseen hyödyntämiseen tulee ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan olla ympäristölupa. Kun jätettä käsitellään yli tonnia vuodessa, on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n mukaan alueellinen ympäristökeskus. HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET Hakemus on jätetty Hakemusta on täydennetty ja LUPAVELVOLLINEN TOIMINTA Vaskiluodon Voima Oy hakee lupaa turpeen ja kivihiilen poltossa syntyvän lento ja pohjatuhkan sijoittamiseen Rengonharjun alueelle rakennettavan rahtarikeskuksen rakennekerroksiin. Turpeen tuhka toimitetaan alueelle Seinäjoen voimalaitokselta (1/4) ja kivihiilituhka Vaasan Vaskiluoto 2 voimalaitokselta (3/4). Tuhkan käytöllä voidaan täysin korvata tavanomaisesti suodatinkerroksessa käytettävä luonnonhiekka. Rakenteissa on tarkoitus hyödyntää tuhkaa yhteensä noin m 3 rtr. Määrä on kuivaaineena noin tonnia ja märkänä tonnia. Pohja /lentotuhkan kerrosvahvuus on mm. Tuhkakerroksen päälle tulee suodatinkangas (kl II), jakava kerros 250 mm (0 100mm), kantava kerros 150 mm (0 64 mm), tasausmurske 50 mm ja päällysteeksi Ab 50. Rahtarialue, jonka rakenteissa käytetään tuhkia, on pinta alaltaan noin m 2. Alueen salaojitus Kokoojasalaoja ja 'imuojat' rakennetaan halkaisijaltaan 100 mm putkista. Sadevedet johdetaan kookojakaivon ja pumppaamon kautta avo ojaan. Salaojituksen tarkoituksena on estää pohjaveden nousu tuhkarakenteeseen. Salaojien tarkastuskaivot pengerretään cm ympäröivän maanpinnan (lopullinen) tason yläpuolelle. Salaojat sijoitetaan tasatun pohjamaan alle tehtyyn kaivantoon siten, että tuhkatäytön alareuna on vähintään 70 cm putken laen yläpuolella. Salaojat peitetään suodatinkerroksella, joka täyttää asetetut rakeisuusvaatimukset. Suodatinkerroksen tulee ulottua vähintään 70 cm putken laen yläpuolelle eli tuhkatäytön alareunaan ja sivuille 30 cm. Suodatinkerros eristetään tuhkatäytöstä suodatinkankaalla. Salaojien minimikaltevuutena käytetään 3. Tuhkatäyttö Alueen pohjalta poistetaan turve kantavan maakerroksen yläpintaan saakka. Salaojat kaivetaan ja asennetaan alavimpiin kohtiin. Tuhka tuodaan alueelle kostutettuna. Tarvittaessa tuhkaa on vielä kasteltava pölyhaittojen estämiseksi. Tuhka täytetään kerroksittain siten, että suurin kerrallaan tiivistettävä tuhkakerros on enintään yksi metri. Tuhkatäyttö tiivistetään telakoneella 14 tn, suorittamalla vähintään kuusi

3 ajokertaa. Liikennöinti on lisäksi järjestettävä niin, että liikennöinti tapahtuu tasaisesti koko pinnalla ajaen. Tuhkapinta tasataan lopuksi suunnitelman mukaisiin korkeuksiin. 3 Tuhkakerroksen päälle levitetään tiivistyskerros moreenista. Moreenikerros tiivistetään vastaavasti kuin tuhkatäyttö. Lopullisen pinnan tasaisuusvaatimus on ± 5 cm. Erityisesti on huolehdittava, että pinta viettää jatkuvasti täyttöalueen reunoille päin eikä vettä kerääviä painanteita synny. Vaikutukset Hakemuksen mukaan kivihiilituhkan keskeisistä haitta ainepitoisuuksista molybdeeni ja arseenipitoisuudet ovat keskimäärin hieman korkeampia kuin turvetuhkassa olevat vastaavat pitoisuudet, mutta muiden oleellisten haitta ainesten (kromi ja seleeni) osalta keskimääräiset pitoisuudet ovat pienemmät. Keskeisten haitta aineiden liukoisuuden osalta kivihiilituhkan ja turvetuhkan keskimääräisten arvojen välillä ei ole suuria eroavuuksia. Kivihiilituhkassa olevat haitta aineet ovat jopa niukkaliukoisempia kuin turvetuhkassa. Ympäristövaikutusten tarkkailu Ympäristötarkkailu käsittää alueelta lähteviä salaojavesien määrän ja laadun seurannan. Vedentarkkailu suoritetaan kokoojakaivosta ennen pumppaamoa. Näytteidenoton ajankohdat ovat huhti /toukokuu sekä syys /lokakuu. Näytteidenoton yhteydessä todetaan virtaama, joka ilmoitetaan analyysitulosten yhteydessä. Tarkkailua jatketaan 3 5 vuoden ajan. Tulokset toimitetaan välittömästi kunkin tarkkailukerran jälkeen Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Ilmajoen kunnan ympäristölautakunnalle. Kunkin tarkkailuvuoden tuloksista tehdään vuosiraportti tehdyistä tutkimuksista ja tuloksista. Samassa raportissa selostetaan myös täyttötilanne ja täytetyt määrät. Vuosiyhteenveto toimitetaan edellä mainituille seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. SELVITYS PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN KÄYTÖSTÄ Hakijan mukaan lento ja pohjatuhkan hyödyntämisessä suunnitellulla tavalla käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Rakenteen toteuttamisesta ja käytettävistä työtavoista vastaavalla tavalla on kokemuksia useista eri kohteista. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Ilmajoen kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Ilmajoen kunnan ympäristönsuojelusihteerillä. Naapuritilojen omistajille ja haltijoille on tiedotettu asian vireilläolosta kirjeitse. Muistutuksia ja mielipiteitä ei ole jätetty. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta Ilmajoen kunnanhallituksen ja Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnot.

4 Ilmajoen kunnan ympäristölautakunta on kiinnittänyt huomiota mm. siihen, että toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä rakenteisiin sijoitettavan tuhkan laadusta. 4 Tuhkarakenteista tulevien suotovesien määrän vähentämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota huolehtimalla rakenteen tiiveydestä ja peittämällä rakennekerrokset tiivisrakenteilla mahdollisimman nopeasti. Tuhkarakenteen ja ylimmän pohjaveden pinnan tason väliin tulee jättää riittävä suojakerros estämään tuhkan haitallisten aineiden liukeneminen pohjaveteen. Salaojavesistä tulee edellyttää otettavaksi näytteet vähintään kaksi kertaa vuodessa ja näytteistä tulee edellyttää analysoitavaksi vähintään liukoiset metallit ja ph. Lautakunta esittää pohjavesien tarkkailua varten alueelle vähintään kaksi pohjavesiputkea ja pohjavesien tarkkailu tulee suorittaa vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tarkkailujen tulokset tulee toimittaa tiedoksi Ilmajoen ympäristölautakunnalle. Toiminnanharjoittajan tulee varautua suotovesien tehostettuun puhdistamiseen, mikäli niiden todetaan aiheuttavan tavanomaista suurempaa kuormitusta tai jos tuhkasta liukenevien haittaaineiden pitoisuudet merkittävästi kohoavat suotovesissä. Paikallisesti tuhkan hyödyntämisestä aiheutuu haittaa ympäristöön leviävästä tuhkapölystä. Lupamääräyksissä tulisi huomioida tuhkan pölyämisen estäminen. Tuhka tulee kuljettaa kostutettuna sekä myös kostuttaa tarvittaessa levitysvaiheessa. Toiminnanharjoittajan tulee käyttää jätteiden kuljetuksiin sellaista jätteen kuljettajaa, joka on merkitty ympäristöhallinnon ylläpitämään jäterekisteriin. Tuhkat tulee sijoittaa rakenteeseen ilman välivarastointia. Levitetyn ja tiivistetyn tuhkakerroksen päälle tulee mahdollisimman pian levittää tiivistyskerros pölyämisen ja haitta aineiden liukenemisen vähentämiseksi. Toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta, lautakunta toteaa, että lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle hakijalle tulee määrätä asetettavaksi riittävä vakuus tuhkarakenteen poistamiseksi tai rakenteen muuttamiseksi. Ilmajoen kunnanhallitus on antanut lausuntonsa ympäristölautakunnan esityksen mukaisena. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on antanut vastineen ympäristölupahakemuksesta esitettyihin lausuntoihin, joista esitetään mm. seuraavia täsmennyksiä: Lupahakemuksen mukaisesti tuhkarakenne tullaan eristämään suodatinkankaalla kerroksen alapuolelta salaojien kohdalta ja yläpuolelta koko kerroksen alueelta kantavasta maarakenteesta. Lausunnossa esitetään pohjaveden laatua tarkkailtavaksi kahdesta pisteestä. Yhtiö näkee Rengonharjun alueella nykyisin olevien pohjaveden tarkkailupisteiden määrän riittäväksi ja lisäpisteiden rakentamisen sekä seurannan tarpeettomaksi. Salaojavesien tarkkailun tulokset tullaan toimittamaan tiedoksi myös Ilmajoen ympäristölautakunnalle. Suunnitelman mukaan tuhkat sijoitetaan kerrosrakenteeseen ilman välivarastointia, kuitenkin on huomattava, että työkohteessa toteutetut järjestelyt edellyttävät lyhytkestoista kuormien varastointiaikoja työmaalla.

5 Tarkastukset 5 Ympäristölupahakemuksen johdosta alueella on tehty tarkastus Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin. Tarkastuksessa luvan hakija on luopunut ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamisesta ennen kuin lupapäätös on lainvoimainen. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Vaskiluodon Voima Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Vaskiluodon Voima Oy:n voimalaitoksilla syntyvien lentoja pohjatuhkien hyötykäyttöön Rengonharjun rahtarikeskuksen tontin rakenteissa jäljempänä olevin lupamääräyksin. Rahtarikeskuksen alue sijaitsee Ilmajoen kunnan Peltoniemen kylän tiloilla Varalaskupaikka RN:o 9:923 ja Lutukka RN:o 9:1018. (YsL 6, 7, 8, 41, 42, 43, 45, YsA 19 ) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Ilmajoen kunnan ympäristölautakunnan ja Ilmajoen kunnanhallituksen lausunnot on otettu huomioon jäljempänä ilmenevällä tavalla. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Ympäristölupa koskee pohjatuhkan ( ), turpeen polton lentotuhkan ( ) ja kivihiilen polton lentotuhkan ( ) hyötykäyttöä ratkaisuosassa manituilla tiloilla ympäristölupahakemukseen liitetyn suunnitelmakartan 1:1000, muutettu (S 52092) ja pituusleikkaukset 1:50, alustava tyyppikuva 1:200 (S 63417) mukaisesti. Rakenteissa voidaan käyttää em. tuhkia enintään tonnia. (YsL 43, 45 ) 2. Tuhkat tulee kuljettaa alueelle kostutettuina ja tuhkan kuljetusajoneuvojen tuhkalavat tulee olla peitettynä pölyämisen estämiseksi. Tuhkat tulee sijoittaa välittömästi rakenteeseen. Tuhkien varastoiminen kasalla on kielletty. Tuhka tulee sijoittaa rakenteeseen kerroksittain. Toiminnan harjoittajan tulee huolehtia siitä, että jätteiden kuljetuksiin käytetään sellaista jätteen kuljettajaa, joka on merkitty ympäristökeskuksen pitämään jätetiedostoon. (YsL 43, 45, JL 3, 6, 9, 15, JA 7, 8 ) 3. Rakentamisessa voidaan käyttää tuhkaa, jonka koostumus ja haitta aineiden liukoisuudet vastaavat hakemuksessa esitetyn tuhkan laatua. Mikäli rakentamisessa käytetään tuhkaeriä, joiden laatua ei ole tutkimustuloksin ja riittävän pitkällä seurannalla selvitetty, tulee tuhkan haitta ainepitoisuudet ja liukoisuus selvittää. (YsL 43, 45, YsA 19 ) 4. Alue salaojitetaan suunnitelmapiirustuksen (S 52092, muutos ) mukaan. Tuhkakerros ei saa joutua kosketukseen pohjaveden kanssa. Suunniteltuun tasoon rakennettu tuhkakerros tulee peittää ympäristölupahakemukseen liitetyn kartan (S 63417) mukaisella päällysrakenteella. Piha alueet on päällystettävä mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään ennen alueen tai alueen osan käyttöönottoa asfaltilla, jonka tyhjätila on enintään 5 % tai sitä tiiviimmällä materiaalilla. (YsL 43, 45 )

6 Valvonta ja tarkkailu 6 5. Täyttöalueiden tuhkakerrosten läpi suotautuvien vesien laatua tulee tarkkailla kokoojakaivosta otettavin näyttein 2 kertaa vuodessa (huhti /toukokuu ja syys /lokakuu). Näytteistä tulee analysoida: ph, sameus, sähkönjohtokyky, kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus COD Mn, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, kloridi, sulfaatti, alumiini, arseeni, elohopea, kadmium, kromi, kupari, lyijy, molybdeeni, nikkeli, sinkki, seleeni ja vanadiini. Lisäksi mitataan virtaama. Tarkkailua voidaan myöhemmin tarvittaessa tulosten perusteella muuttaa. Tulokset tulee toimittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle heti niiden valmistuttua. (YsL 43, 45, 46 ) 6. Luvan saajan on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräysten noudattamisesta ja toimitettava tämän nimi ja yhteystiedot Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (JA 10 ) 7. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä hyödynnettävien jätteiden laaduista ja määristä. Vuosittain, helmikuun loppuun mennessä, tulee raportoida (vuosiraportti) Länsi Suomen ympäristökeskukselle käytetyt tuhkamäärät ja laadut. (YsL 43, 45, JL 6, 51, JA 8 ) 8. Hakijan on ilmoitettava päällystämisestä Länsi Suomen ympäristökeskukselle työn/työvaiheiden suorittamisen jälkeen. Työn valmistumisesta tulee ilmoittaa kirjallisesti Länsi Suomen ympäristökeskukselle. (YsL 43, 45, 46, JL 51 ) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinta Länsi Suomen ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen ja tutkinut asiasta annetut lausunnot, muistutukset sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussa ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska esitetty toiminta ei ole ristiriidassa jätehuollon yleisten tavoitteiden kanssa ja tuhkien hyötykäyttö voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Toiminnan aloittaminen ennen kuin lupapäätös on saanut lainvoiman (YsL 101 ) Toiminnanharjoittaja on ympäristölupaan liittyvässä tarkastuksessa luopunut esityksestään, että toiminnalle olisi tarpeen saada lupa toiminnan aloittamista ennekuin lupapäätös on lainvoimainen, joten tältä osin hakemus on rauennut.

7 Lupamääräysten perustelut 7 Määräyksessä on yksilöity hyötykäytettävät tuhkat, niiden sijoittaminen rakenteisiin sekä tuhkamäärät. (lupamääräys 1) Tuhkien kostutuksesta, kuljetuksista ja käytöstä rakenteissa on annettu tarpeelliset määräykset. Määräysten tarkoituksen on estää tuhkan pölyäminen ja siitä aiheutuvat terveys ja ympäristöhaitat. (lupamääräys 2) Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä hyötykäytettävien tuhkien laaduista ja laadun vaihteluista. (lupamääräys 3) Alueen salojitus ja pintarakenne on hyväksytty suunnitelman mukaisena. Tiiviillä pinnoitteella vähennetään tuhkasta liukenevien haitta aineiden määriä. (lupamääräys 4) Valvonta ja tarkkailu Kaatopaikan suotovesien tarkkailu on hyväksytty pääosin hakijan esittämässä muodossa. (lupamääräys 5) Jäteasetuksen mukaan hyödyntämispaikalla tulee olla vastaava hoitaja. (lupamääräys 6) Valvonnallisista syistä on ollut tarpeen antaa määräykset vuosiraportoinnista. (lupamääräys 7) Suunnitelmana on rakentaa ja ottaa käyttöön rahtarialue kahdessa vaiheessa. Vaiheiden päättymisen jälkeen tehdään suunnitelman mukaiset pintarakenteet ja alueet asfaltoidaan. Täyttötoiminnan päättymisestä tulee ilmoittaa ympäristökeskukselle. (lupamääräys 8) Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (Ympäristönsuojelulaki 56 ) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa vuoden 2010 loppuun saakka. Toiminta on luonteeltaan määräaikaista. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman.

8 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET 8 Ympäristönsuojelulaki (YsL 86/2000) 5, 6, 7, 8, 28, 31, 35 38, 41, 42, 43, 45 46, 52 56, 58, 96 98, 100, 105, 108 Ympäristönsuojeluasetus (YsA 169/2000) 6, 8 10, 12, 16 19, 20, 23, 37 Jätelaki (JL 1072/1993) 3, 4, 6, 9, 12, 15, 19, 49, 51 Jäteasetus (JA 1390/1993) 3, 7, 8, 10 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) Ympäristöministeriön päätös yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (YMp 1129/01) Euroopan Unionin päätös 2003/33/EY Euroopan Unionin päätös 2000/479/EY KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa Maksu määräytyy ympäristöministeriön alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista antaman päätöksen (1237/2003) nojalla. Kyseisen päätöksen mukaan jätteiden hyödyntämis tai käsittelylaitos, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään tonnia vuodessa käsittelymaksu on euroa (10 18 htp). Maksu peritään 35 % taulukon mukaista maksua alempana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut pienempi. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös hakijalle Jäljennös päätöksestä Ilmajoen kunnanhallitus Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Ala Nikkola Mauri Salomonin oikeudenomistajat, Ala Nikkola Sirkka Mirjami, Kartanontie 6 B, ILMAJOKI Ala Renko Juho Iisakin oikeudenomistajat, Ala Renko Hanna, Kiviniementie 90, PO JANLUOMA Hanuka Eliisa Eeva Inkeri, Messeniuksenkatu 7 B 53, HELSINKI Ilmajoen kunta, PL 23, ILMAJOKI Laitila Aarne Jaakon oikeudenomistajat, Laitila Lyyli, Kiviniementie 97, POJAN LUOMA Rajalahti Erkki Juhani, Hauskamäentie 13, ALAVUS Tynjälä Hilkka Annikki, Kiviniementie 112, POJANLUOMA

9 9 Tynjälä Rauno Iisakki, Kiviniementie 112, POJANLUOMA Viinamäki Eliina Marja Irmeli, Laaksotie 30, HARTOLA Yli Kokko Kari Mikael, Soutajantie 11 Ta 5, JYVÄSKYLÄ Yli Lahti Ilta Inkerin oikeudenomistajat, Yli Lahti Matti Hermanni, Nikkolantie 122 as. 2, ILMAJOKI Yli Lahti Ilta Inkerin oikeudenomistajat, Happo Leena Inkeri, Kajaanintie 69, MIES LAHTI Yli Lahti Ilta Inkerin oikeudenomistajat, Hietikko Marja Terttu, Nikkolantie 487, IL MAJOKI Yli Lahti Ilta Inkerin oikeudenomistajat, Yli Lahti Heikki Antero, Nikkolantie 122 as. 1, ILMAJOKI Yli Lahti Ilta Inkerin oikeudenomistajat, Yli Lahti Jussi Ilmari, Mäkiportti 1, ESPOO Yli Lahti Ilta Inkerin oikeudenomistajat, Yli Lahti Kaisu Sinikka, Nikkolantie 122 as. 1, ILMAJOKI Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Vaasassa ja Vaasan kaupungin ilmoitustaululla. Tieto päätöksestä julkaistaan lisäksi sanomalehdessä Ilkka. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Lakimies Päivi Kentala Ylitarkastaja Marketta Kujala Liitteet Valitusosoitus