KULTTI Työsuunnitelma

Transkriptio

1 KULTTI Työsuunnitelma Miksi Kultti? Syvätavoite Kultti vastaa vastaa Lapin Maahanmuuttostrategian ydinkysymykseen: Millä tavalla maahanmuuttajien mahdollisuuksia kotoutua ja sitoutua Lappiin ja suomalaisen yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi voitaisiin vahvistaa? Tämän kysymyksen ratkaisu johtaa osallisuuden kautta muihin strategian tavoitteisiin (työvoimapolitiikka, etniset suhteet, seudun houkuttelevuus jne). Tavoitteena on Rovaniemi kuntalaisten yhteisönä, joka aktiivisesti ottaa vastaan ja perehdyttää uudet jäsenensä. Rovaniemelle muuttanut henkilö on tervetullut, pääsee sujuvasti osaksi yhteisöä ja tuntee itsensä sen tasavertaiseksi jäseneksi. Uudet kuntalaiset osallistuvat aktiivisesti yhteisön toimintoihin. Vastuut ja velvollisuudet yhteisöä kohtaan jakautuvat tasa-arvoisesti. Taide ja kulttuuri Taide mahdollistaa ihmisten välisen kommunikaation moniaistisesti jo silloin, kun yhteistä puhuttua kieltä ei vielä ole. Taiteen moniaistisuus tukee erilaisten oppijoiden kielitaidon kehittymistä. Kommunikaation keinot ja kielitaidon kehittyminen ovat kotoutumisen kivijalka. Kulttuuri käsittelee ihmisyyttä kaikilta kanteilta. Taiteen keinoin ihmisyyden ihmettely on mahdollista välittää arkikieltä laajemmalla ja syvemmällä tasolla. Myös tiedostamattomia asioita nousee esiin. Yksilöille, ryhmille ja yhteisöille taide on vahva keino siirtolaisuuteen liittyvien identiteettikysymysten työstämiseen. Jokainen voi löytää itselleen erilaisia ilmaisukanavia, joilla purkaa tunteitaan, välittää olotilansa muille tai tuntea yhteisyyttä. Kulttuuri voi olla myös terapiaa, mutta jo tavalliset kulttuuriharrastukset, kuten yhdessä soittaminen, tanssiminen tai kuvataide kehittävät tunneilmaisua.

2 Tavoitteet ja keinot Projektiin osallistuvat ihmiset edistävät sen tavoitteita tasavertaisina. Maahanmuuttajat eivät ole vain toimenpiteen kohteina eivätkä suomenkieliset vain toimenpiteen tekijöinä. Yhteistyön lisääntyminen kulttuurialan organisaatioiden kesken. TAVOITE: Rovaniemellä maahanmuuton parissa työskentelevät taiteen ja kulttuurin toimijat on tunnistettu. Toimijat tuntevat toisensa. Ne pitävät yllä yhteistä keskustelua, koordinoivat työtään yhdessä ja hyödyntävät toistensa osaamista ja kokemusta. Verkosto on tuttu kuntalaisille ja valtakunnallisille toimijoille. Mukaan verkostoon on helppo päästä. KEINOT JA KYSYMYKSET: Toimijoiden, niiden tavoitteiden ja menetelmien, yhteystietojen ja yhteyshenkilöiden listaus avoimeen sähköiseen jakoon Lista kaupungin tai jonkin muun toimijan nettisivuille. Jokaiselle toimijalle mahdollisuus päivittää omia tietojaan. Kenen tehtävä on ylläpitää listaa ja tarkistaa tietojen ajantasaisuus säännöllisesti? Yhteinen keskustelufoorumi toimijoille, sekä sähköisenä että säännöllisinä tapaamisina. Mikä on tapaamisten tiheys ja formaatti? Kerran vuodessa vähintään. Kuka on tapaamisista järjestämisvastuussa? Vuorottelu? Onko Moninetillä jo tällainen toimintamalli? Muodollisen tiedotuksen lisäksi epämuodollista tiedotusta ja näkyvyyttä toimijoille sekä kaupungin kanavissa että riippumattomassa mediassa. Miten tuetaan toimijoiden omaa tiedottamista? Toimittajien kiinnostuksen herättäminen. Näkyvyys sosiaalisessa mediassa? Kanavahanke? Edustus kansallisissa tapaamisissa. Kansallisten yhteyksien ja tapaamisten anti jakoon paikallisesti. Kuinka kukin edistaa paikkakuntaa omissa kansallisissa verkostoissaan? Blogi.

3 Maahanmuuttajilla on vakiintunut rooli kulttuurialan toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa. TAVOITE: Maahanmuuttajilla on yksilöinä ja ryhminä kontakteja kulttuurialan toimijoihin. Heitä kuullaan esimerkiksi asiakasraati-menetelmällä kuten muitakin pienkohderyhmiä. Kulttuurialan toimijat ottavat asiakkaidensa huomiot käytäntöön organisaatioissaan. KEINOT JA KYSYMYKSET: Kootaan toimintaryhmä, johon kuuluu yhteiskunnallisesti aktiivisia maahanmuuttajia sekä kulttuurialan edustajia. Toimintaryhmä suunnittelee millaisille ryhmille vuoden aikana on syytä järjestää asiakasraadit, mikä kulttuurialan organisaatio on kussakin järjestävänä tahona ja millaista tietoa kultakin raadilta kaivataan. Asiakasraateja pidetään 5-10 kertaa vuoden aikana: vähintään kaksi syksyllä ja kolme keväällä. Miten varmistetaan, että raateihin osallistuneet kulttuurialan toimijat ottavat raadeilta saaneensa kokemustiedon käyttöön toimintansa suunnittelussa? Raateihin olisi hyvä kutsua mukaan edustajia poliittisista järjestöistä ja kuntapäättäjistä, kun ne on saatu pyörimään. Kaikkien puolueiden tasapuolinen huomiointi! Raatitilaisuuksista kertyy tietoa ja yhteyshenkilöitä järjestäjille. Nämä kootaan sähköiseksi käsikirjaksi, jonka avulla raatityötä on mahdollista jatkaa projektin jälkeen. Raateihin osallistuneet henkilöt saavat innostuksen ja perehdytyksen raatityöskentelyyn. Projektin loppuessa he tulevat jatkamaan menetelmän käyttöä omissa yhteisöissään.

4 Maahanmuuttajat ovat rovaniemeläisiä kulttuurin tekijöitä ja kuluttajia. TAVOITE: Maahanmuuttajat osallistuvat kulttuuriharrastuksiin, -tapahtumiin ja kulttuurin tekemiseen yhdenvertaisesti suomenkielisten kanssa ja kokevat ne omikseen. Yksittäisillä henkilöillä voi olla toimintatapoja ja ajatuksia, joita ei ole syytä pakottaa muottiin. He voivat reagoida nopeasti eri mittakaavan asioihin. Myös maahanmuuttaja voi olla taitelija. KEINOT: Toimintaryhmä selvittää millaiseen kulttuuritoimintaan maahanmuuttajilla on kiinnostusta ja millaisia esteitä he näkevät osallistumiselleen. Näistä järjestetään tarvittaessa keskustelu-, esittely- tai sparraustilaisuuksia. Yhteiskunnallinen / yhteisöllinen merkittävyys, avoimmuus sekä tasa-arvoiset osallistumismahdollisuudet huomioidaan kulttuuriavustuksia myönnettäessä. Tuetaan organisaatioiden ulkopuolella toimivien taiteilijoiden ja kulttuurialan ihmisten verkostoitumista. Organisaatioiden ulkopuolella työskenteleviä tuetaan lisäämällä yhteisiä kohtaamisia, kulttuuriavustuksin, tukemalla tiedotuksessa (Kanava) sekä helpottamalla huokeiden toimintatilojen löytymistä. Kaupungin omat kulttuuriorganisaatiot yhteisinä, julkisina tiloina, joihin uudenkin rovaniemeläisen on helppo tulla. KYSYMYKSIÄ: Miten kaupungin omat kulttuuriorganisaatiot suhtautuvat paikkakunnan kulttuurisen monimuotoisuuden lisääntymiseen? Miten ne tekevät toimintaansa tutuksi uusille rovaniemeläisille ja kielivähemmistöille? Miten ne kuuntelevat eri asiakasryhmiä?

5 Kaupungin kulttuurinen kotouttamisohjelma toimenpiteineen, ohjelman käyttöönotto. TAVOITE: Selkokielinen ja tiivis ohjelma kuvaa kaupunkiorganisaatiolle, maahanmuuttajille ja kulttuurialan toimijoille miten uusi rovaniemeläinen pääsee sisään paikalliseen kulttuurielämään. Jokaiselle lukijakunnalle on vinkkejä asian järjestämiseksi omalta kantilta katsottuna. Ohjelmassa on kuvattu muutaman eriikäisen ja eritaustaisen kuvitellun henkilön polku kulttuuriosallisuuteen. HUOMIO: Kulttuurinen kotouttamisohjelma ei valitettavasti tuo mukanaan lisäresursseja tai velvoitteita. Sen on siis oltava ajatuksiltaan perusteltu ja selkeä sekä innostava. Ohjelmaa voi soveltaa myös Suomesta muuttaneisiin junantuomiin. KEINOT: Projektikoordinaattori kirjoittaa ja toimintaryhmä työstää Rovaniemen olosuhteisiin sopivan kulttuurisen kotoutumisohjelman. Ohjelman ensimmäinen versio valmistuu tammikuussa ja se on valmis toukokuussa. Ohjelmaan sisältyy toimenpide- ja toteuttajaehdotukset, jotka varmistavat ohjelman siirtymisen käytäntöön. Ohjelma käy lausuntokierroksella kahdessa vaiheessa (tammikuu, huhtikuu), jotta Kultissa mukana olevien organisaatioiden näkemykset tulevat huomioiduksi. Ohjelma on ensimmäisestä versiosta alkaen kaikkien luettavissa ja kommentoitavissa sähköisesti. Projektikoordinaatori ja toimintaryhmä moderoivat kommentit ja osallistuvat keskusteluun. Ohjelmalle haetaan laaja poliittinen hyväksyntä puolueilta ja niiden luottamushenkilöiltä sekä rakenteellinen hyväksyntä viranhaltijoilta. Kaupunkiorganisaatio hyväksyy valmiin ohjelman.

6 Aikataulu Kesä-elokuu Menetelmien suunnittelu ja aikataulutus Toimijoiden selvittäminen ja yhteydenotot Ensimmäinen pieni verkostotapaaminen Jutajaisten Toisin! -päivän yhteydessä (yhdessä LTS:n Taide kotouttaa -projekitn kanssa) Keskusteluja ja kokeiluja organisaatioiden kanssa Tiedotussuunnitelma Sähköisten foorumien rakentaminen Yhteistyö kulttuuriopetussuunnitelman kirjoittajan kanssa Yhteistyö kunnan eri sektoreiden ja kolmannen sektorin välillä maahanmuuttajien harrastusmahdollisuuksien varmistamiseksi Tiedotus maahanmuuttajille kulttuurialan harrastusmahdollisuuksista Syys-joulukuu Ensimmäiset asiakasraadit Asiakasraadeista kertyneen tiedon käyttöönotto Toinen verkostotapaaminen Keskusteluja ja kokeiluja organisaatioiden ja yksilöiden kanssa Kulttuurinen kotoutumisohjelma alkaa hahmottua Ehdotuksia kulttuuriavustusten jakoperusteisiin Sähköiset foorumit aktiivisessa käytössä verkoston kesken Tiedotusmenetelmien testaaminen Kansalliset yhteydet näkyviksi verkoston sisällä

7 Tammi-maaliskuu Projektin loput asiakasraadit Kulttuurisen kotoutumisohjelman ja -toimenpideohjelman ensimmäiset versiot valmiiksi ja lausuntokierroksille Tiedotusmenetelmien ja sähköisten foorumien hiominen Maahanmuuttajien kulttuuriharrastusmahdollisuuksien pysyvien ratkaisujen varmistaminen Keskusteluja ja kokeiluja organisaatioiden ja yksilöiden kanssa Poliittiset toimijat mukaan Huhti-toukokuu Kolmas verkostotapaaminen Kulttuurinen kotoutumisohjelma ja -toimenpideohjelma valmiiksi, toinen lausuntokierros Asiakasraatityön jatkumisen varmistaminen Verkostotapaamisten ja yhteisten fooruminen jatkuvuuden varmistaminen Paikallinen ja kansallinen tiedotus projektin tuloksista Taiteellinen päätöstapahtuma Projektin päätöstyöt