Rauman kaupunki Kuokkamaantien asemakaavamuutos AK

Transkriptio

1 1 Rauman kaupunki Kuokkamaantien asemakaavamuutos AK Asemakaava ja asemakaavamuutos Asemakaavaselostus, joka koskee päivättyä asemakaavamuutoskarttaa. Kaava-alueen sijainti Asemakaavamuutoksella muodostuu: Rauman kaupungin 10. kaupunginosan osa korttelista 1023 sekä lähivirkistysaluetta. Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Sitova tonttijako: Rauman kaupungin tekninen virasto / Kaavoitus Kaavoitusarkkitehti Henri Raitio Kanalinranta Rauma Puh. (02) Vireille tulo: Hyväksyminen: Kaupunginvaltuusto.., Sisällysluettelo:

2 2 Tiivistelmä Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maisema Pintavedet Pohjavedet Rakennettu ympäristö Muinaisjäännökset Maaperän pilaantuneisuus Liikenne Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Vireillä oleva yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Pohjakartta Maanomistus Asemakaavan tavoitteet Tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Tavoitteiden tarkentuminen ja prosessin aikana syntyneet tavoitteet Asemakaavan suunnittelun vaiheet Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Korttelialueet Kaavamerkinnät ja määräykset Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavan vaikutukset Nimistö Asemakaavan toteutus Asemakaavan toteutus Liiteasiakirjat: 1. Tilastolomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Hakemistokartta 4. Poistuva asemakaava 5. Asemakaavakartta Muut asemakaavamuutokseen liittyvät asiakirjat: 1. Kuokkamaantien luontoselvitys, Ahlman 2016

3 3 Tiivistelmä Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa rakentamaton yleisten rakennusten korttelialue luonnontilaiseksi puistoksi ja pysäköintialueena toimiva puiston osa pysäköintialueeksi viereisen rivitaloyhtiön tarpeeseen. Asunto Oy Kuokkamaantie 14 on hakenut asemakaavamuutosta osaan kiinteistöön Rauman kaupunginhallituksen kaavoitusjaosto on tehnyt päätöksen (KVJ 138 ) jonka mukaan korttelin asemakaavan laatimiseen ja muutokseen ryhdytään ja hankkeesta laaditaan kaavanlaatimissopimus eli sopimus asemakaavan laatimisen ja asemakaavan muutoksen käynnistämisestä. Sopimus on laadittu. Voimassa olevan kaavan yleisten rakennusten korttelialue on melko pieni ja kaupunkirakenteellisesti ja liikenteellisesti melko hankalassa paikassa. Kallio on alueen viihtyvyyden kannalta tärkeä. Uudessa asemakaavassa otetaan huomioon myös mahdollisuus parantaa alueen liikunta- ja virkistyskäyttöä. Tavoitteena on ottaa huomioon alueen luonto- ja maisema sekä kulttuurihistorialliset arvot. Kaavaprosessin vaiheet Pohjoisen alueen koulun kaavoituksen vireille tulosta ilmoitettiin joka talouteen jaetussa kaavoituskatsauksessa 2017 sekä kaupungin www-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui Rauman kaupunginhallituksen kaavoitusjaosto hyväksyi kaavamuutosluonnoksen Selostusta on päivitetty viimeksi Asemakaavaluonnos on nähtävillä Rauman kaupungin palvelupiste Pyyrmanissa (Valtakatu 2) ja internetissä osoitteessa Osalliset ja kunnan jäsenet sekä kaikki ne, joiden oloihin ratkaisulla on vaikutusta, voivat esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Mielipide on esitettävä kirjallisesti kaavoitusjaostolle nähtävillä olon aikana eli viimeistään ennen kello os. Valtakatu 2 A, PL 41, Rauma. Asemakaava Asemakaavalla muodostuu Rauman kaupungin 10. kaupunginosan osa korttelista 1023 sekä lähivirkistysaluetta. Kaava-alueen pinta-ala on 0,675 hehtaaria. Kaavalla muodostuu lähivirkistysalue ja autopaikkojen korttelialue. Lähivirkistysalueelle on merkitty suojeltava alueen osa, jolla ei saa suorittaa sen luonnontilaa muuttavia toimenpiteitä. Autopaikkojen korttelialueen pinta-ala on 1153,9 neliömetriä. Alueelle saa rakentaa pysäköintitalleja ja katoksia. Rakennusoikeus on merkitty tehokkuusluvulla 0,75, mikä tarkoittaa 865,414 ke-m 2. Rakennusoikeus on korkea, koska se mahdollistaa kolmen autotalli- tai katosrivin rakentamisen. Osalle paikoista kulku olisi järjestettävä viereisen rivitalon pihan kautta. Lähivirkistysalueen ohjeelliselle rakennusalalle voidaan sijoittaa yleinen paviljonkimainen rakennus.

4 4 Poistuva asemakaava Vanhaa hyväksyttyä asemakaavaa muutetaan siten, että yleisen rakennuksen korttelialue (Y) poistuu. Luonnontilainen puistoalue säilyy ja laajenee käsittämään suurinta osaa kaavamuutosalueesta. Asemakaavan toteuttaminen

5 5 1 Lähtökohdat 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Asemakaavamuutosalue sijaitsee Rauman kymmenennessä kaupunginosassa, Rauman keskustasta noin 2,5 kilometriä etelään. Se rajautuu pohjoisesta Kuokkamaantiehen ja etelästä sekä lännestä Sampaanalantietä reunustaviin omakotitaloihin. Idästä alue rajautuu rivitaloalueeseen.

6 Luonnonympäristö Asemakaavamuutosalue on rakentamatonta. Koillisnurkassa oleva pysäköintialueella on luonnonmaastoa tasoitettu. Ahlman Group Oy on laatinut kesällä 2016 alueelle luontoselvityksen. Ortokuva LIITO-ORAVAT Selvityksen mukaan Kuokkamaantien tutkimusalueelta ei löydetty lainkaan liito-oravan jätöksiä, eikä soveliasta elinympäristöä ole alueella. Lajin esiintymistä ei näin ollen tarvitse huomioida asemakaavoituksessa. LINNUSTO Selvitysalueen luontotyypit ovat pienestä pinta-alasta riippumatta melko monipuolisia, mikä heijastuu lajistoon selvästi tavanomaista tiheämpänä parimääränä. Alueella pesi yhteensä seitsemän paria. KASVILLISUUS Tutkimusalue on kasvillisuuden kannalta pienestä pinta-alastaan huolimatta melko monipuolinen, sillä alueella on kulttuurivaikutusta. Valtaosa kasvillisuudesta koostuu kuitenkin mäntyvaltaisesta kalliosta sekä sitä reunustavasta kangasmetsästä. Alueella on kuitenkin myös lehtimetsää. KUVIOKOHTAINEN KUVAUS Tässä osiossa kuvataan jokaisen kasvillisuuskuvion yleisluonnehdinta ja maankäyttösuositukset. Lisäksi tietoihin on lisätty luontotyyppien uhanalaisuusluokitus (Raunio ym. 2008). Nämä luokitukset (esimerkiksi EN = erittäin uhanalainen ja NT = silmälläpidettävä) on merkitty punaisella luontotyyppinimikkeen oikeaan reunaan. Mikäli kyseessä on viljelysalue tai jokin muu luontotyyppi, joka uupuu uhanalaisuusluokituksesta, käytetään pelkkää viivaa.

7 7 1. Kanervatyypin (CT) kuiva kangas ja kalliomännikkö [NT] Kallioinen kuiva kangas, jossa puusto on pääosin mäntyvaltaista ja ikärakenteeltaan nuorta. Seassa on vain pari lakkapää- ja kilpikaarnamäntyä. Sekapuina tavataan myös koivuja. Tavanomaisia kasveja ovat muun muassa kanerva, lampaannata ja metsälauha sekä pihlajien taimet. Isomaksaruohoa kasvaa hyvin niukasti. Kallio on varsin kulunut, eikä yhtenäisiä jäkälä- ja sammalpeitteitä ole. Jyrkänteen laiteille on rakennettu kiinteä suoja-aitaus. Pohjoisosan jyrkänteen alla on hyvin kapea ja kulttuurivaikutteinen lehtimetsä. Maankäyttösuositus: kuviolla ei ole erityisiä luontoarvoja tai lakien mukaan suojeltavia luontotyyppejä, joten maankäytölle ei ole esteitä. Kuviolla on metsälain kitu- ja joutomaiden piirteitä, mutta sitä ei ole kuitenkaan tulkittu lakikohteeksi, sillä kyseessä ei ole edustava tai luonnontilainen kohde. Luoteis- ja pohjoislaidan jyrkänne suositetaan kuitenkin säilytettävän ennallaan maisemallisista syistä sekä monimuotoisuuden ylläpitämiseksi. 2. Mustikkatyypin (MT) tuore kangas [NT] Mäntyvaltainen mustikkatyypin (MT) tuoreen ja puolukkatyypin (VT) kuivahkon kankaan kuvio, jonka kangasmetsätyyppi vaihtelee pienialaisesti. Metsä vaihettuu yläosastaan kanervatyypin (CT) kuivaan kankaaseen. Mäntyjen ohella kuviolla kasvaa myös koivuja. Pensaskerroksessa esiintyy lähinnä pihlajien ja haapojen taimia sekä katajia. Mustikka ja puolukka hallitsevat aluskasvillisuutta. Peruslajeja ovat myös kielo, kevätpiippo ja metsälauha. Erityisesti kuvion laiteilla on kulttuurivaikutusta, sillä pihapiireistä on levinnyt koristekasveja, kuten esimerkiksi pimpinellaruusua, jättipalsamia, valkokarhunköynnöstä ja ruostehappomarjaa. Maankäyttösuositus: kuviolla ei ole erityisiä luontoarvoja tai lakien mukaan suojeltavia luontotyyppejä, joten maankäytölle ei ole esteitä. 3. Parkkialue [ ] Pieni parkkialue, jossa kasvaa ns. rikkalajistoa, kuten esimerkiksi tahmavillakkoa, pihatähtimöä ja nurmihärkkiä. Kuvion laiteille on kipattu puutarhajätettä, minkä vuoksi alueelle on ilmestynyt muun muassa jättipalsamia, valkokarhunköynnöstä ja morsiusangervoa. Maankäyttösuositus: kuviolla ei ole erityisiä luontoarvoja tai lakien mukaan suojeltavia luontotyyppejä, joten maankäytölle ei ole esteitä. 4. Kuiva / tuore lehto [VU]

8 8 Pieni lehtolaikku rinteessä, jossa puusto on mäntyvaltaista. Seassa esiintyy myös koivuja. Pensaskerroksessa kasvaa erityisesti pihlajien taimia. Aluskasvillisuutta luonnehtii hyvin runsaat kielokasvustot. Myös lehtotesma, lehtonurmikka, ahomatara, nuokkuhelmikkä, metsäkurjenpolvi, valkovuokko, metsäorvokki, kevätlinnunherne, karhunputki, oravanmarja, mustikka, sormisara, aitovirna ja lillukka esiintyvät kuviolla. Lehtolaikulla on sekä tuoreen keskiravinteisen että kuivan keskiravinteisen lehdon piirteitä. Maankäyttösuositus: lehdot ovat metsälain 10 mukaisia erityisen arvokkaita elinympäristöjä (rehevät lehtolaikut). Maankäyttösuositukset ovat metsälain mukaiset. Alueelle ei suositeta puiden poistoa tai muita toimenpiteitä, jota muuttavat lehdot luonnetta ja pienilmastoa. 5. Kulttuurivaikutteinen lehtimetsä [ ] Kapea lehtimetsäkuvio, joka on pihapiirien välissä. Puusto koostuu muun muassa koivuista, vaahteroista, raidoista ja muista lehtipuista. Pihapiirien vuoksi alueella on selvää kulttuurivaikutusta, mistä ovat merkkeinä koristelajit, kuten esimerkiksi valkomaksaruoho. Peruslajeja ovat muun muassa syyläjuuri, metsäkorte ja kielo. Maankäyttösuositus: kuviolla ei ole erityisiä luontoarvoja tai lakien mukaan suojeltavia luontotyyppejä, joten maankäytölle ei ole esteitä. PÄÄTELMÄT Kuokkamaantien hyvin pieni tutkimusalue on elinympäristöiltään melko monipuolinen. Alueen pohjoisosan kalliojyrkänne suositetaan säilytettävän ennallaan maisemallisista syistä sekä monimuotoisuuden ylläpitämiseksi. Kuvion 4 lehto on metsälain mukainen erityisen arvokas elinympäristö, joka suositetaan jätettävän täysin luonnontilaan. Muilta osin alueella ei ole arvokkaita tai muuten huomionarvoisia luontotyyppejä, joten maankäytölle ei ole rajoituksia tai esteitä. Rajaukselta löydettiin 109 putkilokasvia (taulukko 2), mikä on suuri lukema pinta-alaan nähden. Havaituista putkilokasveista yksikään ei lukeudu valtakunnalliseen tai alueelliseen uhanalaisuusluokitukseen.

9 9 Kallionlaki Rakennettu ympäristö Asemakaavamuutosalue on rakentamatonta. Koillisnurkassa oleva pysäköintialueella on luonnonmaastoa tasoitettu. Aluetta ympäröi sotien jälkeen rakentunut pientaloalue. Idänpuoleiset rivitalot ovat valmistuneet 1970-luvulla.

10 10 Pysäköintipaikka Maisema Pintavedet Kaava-alueella sijaitseva kallio on maisemallisesti komea. Luontoselvityksessä Luoteis- ja pohjoislaidan jyrkänne suositetaan säilytettävän ennallaan maisemallisista syistä sekä monimuotoisuuden ylläpitämiseksi. Tontin haltija on velvollinen huolehtimaan tontin kuivauksesta myös tilanteissa, joissa virkistysalueelta valuu pintavesiä tontille. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä erillinen sade- ja pintavesien johtamissuunnitelma Pohjavedet Kaava-alue ei ole pohjavesialueella Rakennettu ympäristö Asemakaavamuutosalue on rakentamatonta. Koillisnurkassa oleva pysäköintialueella on luonnonmaastoa tasoitettu. Aluetta ympäröi sotien jälkeen rakentunut pientaloalue.

11 11 Idänpuoleiset rivitalot ovat valmistuneet 1970-luvulla Muinaisjäännökset Alueella ei ole tehty muinaisjäännösten inventointia Maaperän pilaantuneisuus Liikenne Alueelle ei ole katsottu tarpeelliseksi laatia selvitystä maaperän pilaantuneisuudesta. Kaava-alueen saavutettavuus autolla ja kevyellä liikenteellä on erittäin hyvä. Viereisellä rivitalo yhtiöllä ei ole tarpeeksi pysäköintipaikkoja. Kaava-alueelta on aikaisemmin vuokrattu puistoaluetta pysäköintialueeksi. Taloyhtiön tontilla autopaikkojen määrä on 41 ja huoneistojen määrä 68. Autoja vuokra-alueella on päivisin noin kymmenen ja iltaisin noin kaksikymmentä. Alueella pysäköintikäytössä ollut alue muutetaan pysäköintipaikkojen korttelialueeksi. Ratkaisu parantaa rivitalon pysäköintimahdollisuuksia. Yleisiin katualueisiin ei tehdä muutoksia.

12 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Satakunnan vahvistetussa maakuntakaavassa kaava-alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen ja muille taajamatoiminnoille, kuten keskustatoiminnoille, palveluille ja teollisuudella rakentamisalueita, pääväyliä pienempiä liikenneväyläalueita, virkistys- ja puistoalueita sekä erityisalueita. Määräyksen kh2 mukaan, alue on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kokonaisuus, erityispiirteet ja ominaisluonne siten, että edistetään niihin liittyvien arvojen säilymistä ja kehittämistä. Kaikista aluetta tai kohdetta koskevista suunnitelmista ja hankkeista, jotka oleellisesti muuttavat vallitsevia olosuhteita, tulee museoviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kohteen ja siihen olennaisesti kuuluvan lähiympäristön suunnittelussa on otettava huomioon kohteen kulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvot sekä huolehdittava, ettei toimenpiteillä ja hankkeilla vaaranneta tai heikennetä edellä mainittujen arvojen säilymistä. Lisäksi alue on suojavyöhykkeellä sv1, jolla osoitetaan vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen suojavyöhyke ns. konsultointivyöhyke. Suunnittelumääräyksen mukaan suunnittelussa on otettava huomioon alueella sijaitsevista laitoksista tai vaarallisten kemikaalien valmistuksesta, varastoinnista tai kuljetuksesta ympäristölle ja alueelle sijoittuville toiminnoille mahdollisesti aiheutuvat riskit. Suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen sijoittamista suojavyöhykkeelle tulee palo- ja pelastusviranomaiselle sekä tarvittaessa Turvatekniikan keskukselle (TUKES) varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Ote ympäristöministeriön vahvistamasta Satakunnan maakuntakaavasta.

13 13 Ote ympäristöministeriön vahvistamasta Satakunnan maakuntakaavasta Yleiskaava Alueella on voimassa hyväksytty Rauman oikeusvaikutukseton yleiskaava, jossa kaava-alue on osoitettu asuntoalueeksi. Ote yleiskaavasta (2003).

14 Vireillä oleva yleiskaava Alueella on vireillä koko kaupungin kattava yleiskaava. Yleiskaavan alustavassa visiossa suunnittelualue on osoitettu asuntoalueeksi (A). Alue on merkitty myös valtakunnallisesti ja seudullisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi (kh-2). Ote vireillä olevasta yleiskaavan luonnoksesta Asemakaava

15 15 Ote ajantasa-asemakaavasta Ote alkuperäisestä asemakaavakartasta Muutosalueella on voimassa hyväksytty asemakaava, jossa alue on määritelty luonnontilaiseksi puistoksi (PL) sekä yleisen rakentamisen korttelialueeksi (Y) Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto hyväksyi Rauman kaupungin rakennusjärjestyksen Rakennusjärjestyksen voimaantulopäivä oli

16 Pohjakartta 1.4 Maanomistus Pohjakartan on laatinut Rauman kaupungin teknisen viraston kiinteistö- ja mittaustoimi ja se täyttää kaavoitusmittauksista ja kaavojen pohjakartoista JHS 185:ssa annetut vaatimukset. Ote maanomistuskartasta. Harmaat alueet ovat kaupungin omistuksessa. Alue on kaupungin omistuksessa. 2 Asemakaavan tavoitteet 2.1 Tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa rakentamaton yleisten rakennusten korttelialue luonnontilaiseksi puistoksi ja pysäköintialueena toimiva puiston osa pysäköintialueeksi viereisen rivitaloyhtiön tarpeeseen. Asunto Oy Kuokkamaantie 14 on hakenut asemakaavamuutosta osaan kiinteistöön Rauman kaupunginhallituksen kaavoitusjaosto on tehnyt päätöksen (KVJ 138 ) jonka mukaan korttelin asemakaavan laatimiseen ja muutokseen ryhdytään ja hankkeesta laaditaan kaavanlaatimissopimus eli sopimus asemakaavan laatimisen ja asemakaavan muutoksen käynnistämisestä. Sopimus on laadittu. Uudessa asemakaavassa otetaan huomioon myös mahdollisuus parantaa alueen liikunta- ja virkistyskäyttöä. Tavoitteena on ottaa huomioon alueen luonto- ja maisema sekä kulttuurihistorialliset arvot.

17 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Alueen keskellä on pieni kuiva/tuore lehto. Lehdot ovat metsälain 10 mukaisia erityisen arvokkaita elinympäristöjä (rehevät lehtolaikut). Maankäyttösuositukset ovat metsälain mukaiset. Alueelle ei suositeta puiden poistoa tai muita toimenpiteitä, jota muuttavat lehdot luonnetta ja pienilmastoa. Lehto on huomioitu asemakaavassa. 2.3 Tavoitteiden tarkentuminen ja prosessin aikana syntyneet tavoitteet 3 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kyseinen alue on ns. hiekkaparkkipaikka, selkeästi ympäristöön erottuva alue joka on pitkään ollut luonnollisena parkkipaikkana. Taloyhtiön tontilla on riittämättömästi paikkoja nykyajan tarpeisiin ja ilman lisäpaikkoja uhka pelastusteiden tukkiutumiseen on suuri. Mikäli alue olisi jatkossa taloyhtiöllä vuokrattuna pitkäaikaisella sopimuksella, pystyisi taloyhtiöosaltaan pitämään huolta alueen siisteydestä. Taloyhtiö sijaitsee mäellä ja korkeuserot muissa suunnissa ovat suuret joten pysäköintialueen järjestäminen muualle ei onnistu. Taloyhtiön tontilla autopaikkojen määrä on 41 ja huoneistojen määrä 68. Autoja vuokraalueella on päivisin noin kymmenen ja iltaisin noin kaksikymmentä.

18 18 Lausunnot ja vastineet Muistutukset ja vastineet 4 Asemakaavan kuvaus 4.1 Kaavan rakenne Asemakaavalla muodostuu Rauman kaupungin 10. kaupunginosan kortteli 1021, lähivirkistysaluetta ja pysäköintialuetta. Kaava-alueen pinta-ala on 0,675 hehtaaria. Kaavalla muodostuu lähivirkistysalue ja autopaikkojen korttelialue. Lähivirkistysalueelle on merkitty suojeltava alueen osa, jolla ei saa suorittaa sen luonnontilaa muuttavia toimenpiteitä. Autopaikkojen korttelialueen pinta-ala on 1153,9 neliömetriä. Alueelle saa rakentaa pysäköintitalleja ja katoksia. Rakennusoikeus on merkitty tehokkuusluvulla 0,75, mikä tarkoittaa 865,414 ke-m2. Rakennusoikeus on korkea, koska se mahdollistaa kolmen autotalli- tai katosrivin rakentamisen. Osalle paikoista kulku olisi järjestettävä viereisen rivitalon pihan kautta. 4.2 Korttelialueet 4.3 Kaavamerkinnät ja määräykset Lähivirkistysalue. Autopaikkojen korttelialue. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero.

19 19 Kaupungin- tai kunnanosan numero. Korttelin numero. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/ rakennuspaikan pinta-alaan. Rakennusala. Ohjeellinen rakennusala. Ohjeellinen polku. Merkinnällä varustetulla alueella on noudatettava kaavakartan yhteydessä olevia rakentamistapaohjeita. Suojeltava alueen osa, jolla ei saa suorittaa sen luonnontilaa muuttavia toimenpiteitä. Merkinnällä varustetulle alueelle saa rakentaa pysäköintitalleja ja -katoksia.

20 20 RAKENTAMISTAPAOHJEET -Rakennusten tulee materiaaliltaan, muodoltaan ja massoittelultaan soveltua rakennettuun ympäristöön. - LPA-alue voidaan aidata. - Lähivirkistysalueen ohjeelliselle rakennusalalle voidaan rakentaa yleiseen käyttöön paviljonkimainen rakennus. 4.4 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Luonnonympäristö on otettu huomioon. Asemakaavassa säilyttää komean kallioalueen, alkuperäisessä kaavassa paikalla on yleisten rakennusten korttelialue. Luontoselvityksissä tärkeiksi merkityt alueet on suojeltu kaavassa.

21 Kaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen / muutoksen suunta Yhdyskuntarakenne Olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta laajennetaan ja täydennetään. Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kaava alueelta poistuu rakentamaton Y-kortteli Alueella ei ole yksityisiä palveluja Pysäköintialueen rakentaminen työllistää Vaikutukset rakennettuun ympäristöön / muutoksen suunta Kaupunkikuva Pysäköinti paikalle on mahdollista tehdä katoksia ja talleja. Kalliot alueella säilyvät. + Vaikutukset luontoon ja maisemaan / muutoksen suunta Luonnonolot Kalliot alueella säilyvät. Luontoselvityksissä tärkeäksi merkitty alue on suojeltu kaavassa. + Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen / muutoksen suunta Liikenne Työpaikat, elinkeinotoiminta Yhdyskuntatekninen huolto Parantaa alueen pysäköintijärjestelyjä. + Alueen yhdyskuntatekniikka tukeutuu olemassa oleviin verkostoihin. 0 Vaikutukset talouteen / muutoksen suunta Kaavatalous Rakennusoikeus vähenee - Vaikutukset terveyteen / muutoksen suunta Ympäristöhäiriöt Katosten ja tallien rakentaminen muuttaa maisemaa, mutta kaava säilyttää luontoa. Kaava vakinaistaa olemassa olevan pysäköintiratkaisun. Aluetta pystytään kehittämään pitkäjänteisesti. + Vaikutukset sosiaalisiin oloihin / muutoksen suunta Sosiaalinen ympäristö 0 Vaikutukset kulttuuriin / muutoksen suunta Kulttuurihistoria Kaava-alueella ei ole olemassa olevia rakennuksia Nimistö Alueelle ei nimetä uusia katuja ja teitä.

22 22 5 Asemakaavan toteutus 5.1 Asemakaavan toteutus Asemakaavan toteuttaminen voi alkaa sen saatua lainvoiman. Kaavatyöhön ovat osallistuneet kaavoitusarkkitehti Henri Raitio, kaavoitusavustaja Satu Sarkoranta, kaavoitusavustaja Riikka Elo ja kaavoitusharjoittelija Reetta Lehtiranta. Raumalla._.2017 Henri Raitio Kaavoitusarkkitehti Raumalla..20 RAUMAN KAUPUNGIN TEKNINEN VIRASTO / KAAVOITUS Juha Eskolin Kaavoitusjohtaja