Rauman kaupunki Tuomolantien asemakaavamuutos AK

Transkriptio

1 1 Rauman kaupunki Tuomolantien asemakaavamuutos AK Asemakaava ja asemakaavamuutos Asemakaavaselostus, joka koskee päivättyä asemakaavamuutoskarttaa. Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutos koskee: Rauman kaupungin 10. kaupunginosan osaa korttelia 1040 sekä katu- ja lähivirkistysaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: Rauman kaupungin 10. kaupunginosan osa kortteleista 1038 ja 1040 sekä katu- ja lähivirkistysaluetta. SITOVA TONTTIJAKO: Tontilla on voimassa sitova tonttijako, jota ei tällä kaavalla muuteta. Rauman kaupungin tekninen virasto / Kaavoitus Kaavoitusarkkitehti Henri Raitio Kanalinranta Rauma Puh. (02) Vireille tulo: Hyväksyminen: Kaupunginvaltuusto.., Sisällysluettelo:

2 2 Tiivistelmä... 3 Asemakaavaa on mahdollista ryhtyä toteuttamaan sen saatua lainvoiman.1 Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maisema Pintavedet Pohjavedet Muinaisjäännökset Maaperän pilaantuneisuus Liikenne Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Vireillä oleva yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Pohjakartta Maanomistus Asemakaavan tavoitteet Tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Tavoitteiden tarkentuminen ja prosessin aikana syntyneet tavoitteet Asemakaavan suunnittelun vaiheet Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Korttelialueet Kaavamerkinnät ja määräykset Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavan vaikutukset Nimistö Asemakaavan toteutus Asemakaavan toteutus Liiteasiakirjat: 1. Tilastolomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Hakemistokartta 4. Poistuva asemakaava 5. Asemakaavakartta Muut asemakaavamuutokseen liittyvät asiakirjat: 1. Tuomolantien luontoselvitys, Ahlman 2016

3 3 Tiivistelmä Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on parantaa Sampaanalan Tuomolanmäen kerrostaloalueen pysäköintimahdollisuuksia. Lisäksi alueella on tarvetta autokatoksille- ja talleille. Alueella on ollut aikaisemmin rakenteellinen pysäköinti, joka on kuitenkin huonokuntoisena purettu. Kansien uudelleen rakentamista on asuntoosakeyhtiöiden suunnalta pidetty kalliina vaihtoehtona. Myös pysäköinti paikkojen sijoittelua on pidetty ongelmallisena. Alueen pallokenttä on toiminut väliaikaisena pysäköintialueena. Pysäköintijärjestelyistä on neuvoteltu pitkään. Kaupunki ei halunnut luopua alueen pallokentästä ja luovuttaa sitä pysäköintitarkoitukseen. Lopulta Sampaanalan Huolto Oy haki päivätyllä kirjeellä asemakaavamuutosta Sampaanalan Tuomolantien kerrostaloalueelle. Kaavamuutos on tullut tarpeelliseksi, kun betoniset 1970-luvulla rakennetut 2-kerrosratkaisun katokset jouduttiin niiden huonon kunnon takia purkamaan. Hakemuksen liitteenä olevan kartan mukaan pysäköintiä sijoitettaisiin erityisesti nykyiselle pysäköintialueelle, osittain puistoalueelle, lähivirkistys-alueelle ja yhdelle asuinkerrostalon tontille. Rauman kaupunginhallituksen kaavoitusjaosto on tehnyt päätöksen (KVJ 137 ) jonka mukaan kortteleiden asemakaavan laatimiseen ja muutokseen ryhdytään ja hankkeesta laaditaan kaavanlaatimissopimus eli sopimus asemakaavan laatimisen ja asemakaavan muutoksen käynnistämisestä. Sopimus on laadittu. Tavoitteena on laatia pysäköinnin mahdollistava kaava nykyiselle pysäköintialueelle, osittain puistoalueelle, lähivirkistysalueelle. Näin pallokenttä voi toimia alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan ja pysäköintipaikat sijoittuvat tarkoituksen mukaisesti lähemmäs asuntoja. Taloyhtiöiden on mahdollista edelleenkin toteuttaa voimassa olevien kaavojen mahdollistamat kaksitasoiset pysäköintilaitokset. Tavoitteena on ottaa huomioon alueen luonto- ja maisema-arvot. Kaavaprosessin vaiheet Pohjoisen alueen koulun kaavoituksen vireille tulosta ilmoitettiin joka talouteen jaetussa kaavoituskatsauksessa 2017 sekä kaupungin www-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui Rauman kaupunginhallituksen kaavoitusjaosto hyväksyi kaavamuutosluonnoksen Selostusta on päivitetty viimeksi Asemakaavaluonnos on nähtävillä Rauman kaupungin palvelupiste Pyyrmanissa (Valtakatu 2) ja internetissä osoitteessa Osalliset ja kunnan jäsenet sekä kaikki ne, joiden oloihin ratkaisulla on vaiku-tusta, voivat esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Mielipide on esitettävä kirjallisesti kaavoitusjaostolle nähtävillä olon aikana eli viimeistään ennen kello os. Valtakatu 2 A, PL 41, Rauma. Asemakaava Asemakaavan muutoksella muodostuu Rauman kaupungin 10. kaupunginosan osa kortteleista 1038 ja 1040 sekä katu- ja lähivirkistysaluetta. Kaava-alueen pinta-ala on 0,863 hehtaaria.

4 4 Kaavalla muodostuu lähivirkistysalue (VL) ja kaksi autopaikkojen korttelialuetta (LPA). Korttelin 1038 pintaala on 1123 neliömetriä. Alueelle saa rakentaa pysäköintitalleja ja katoksia. Korttelin tehokkuusluku on 0,40 eli rakennusoikeutta on noin 449 kerrosneliömetriä. Korttelin 1040 pinta-ala on 5302 neliömetriä. Alueelle saa rakentaa pysäköintitalleja ja katoksia. Korttelin tehokkuusluku on 0,30 eli rakennusoikeutta on noin 1591 kerrosneliömetriä. Lähivirkistysalueen kulkee ohjeellinen alueen sisäinen ajotie tai polku. Poistuva asemakaava Sampaanalan kerrostaloalueen asemakaavat ovat useilta eri ajoilta. Asuntokortteleiden pysäköinti on asemakaavoissa ohjattu suurilta osin kolmelle pysäköintialueelle. Asemakaava AK-1004 on vahvistettu AK13 eli asuinkerrostalojen korttelialueen autopaikat on sijoitettava tätä tarkoitusta varten erikseen osoitetulle autopaikkojen korttelialueelle, jolla on varattava autopaikka jokaista asuinhuoneistoa kohti, kuitenkin kaksi autopaikkaa jokaista yli 120 m2 suuruista asuinhuoneistoa kohti. Asemakaavassa AK-1004 pysäköinti on osoitettu maantaso ja kansipaikkoihin. Korttelien 1036 ja 1037 on osoitettu Perkontien varressa olevalle pysäköintialueelle. Korttelien 1038 ja 1039 autojen pysäköinti on osoitettu Tuomolantien varressa olevalle pysäköintialueelle. Asemakaavan mukaan toteutetut kaksikerroksinen betoninen kansipaikoitus on purettu. Asemakaavassa AK-1004 tonteille sallitaan vain tilapäinen huoltoajo, poikkeuksena kortteli 1036, joista vain asuntojen vaatimat pysäköintipaikat sijaitsevat tontilla 1/1037. Kortteli 1036 on AH2 eli asumista palvelevien huolto- ja liikerakennusten korttelialue. Tontilla tulee olla yksi autopaikka jokaista liike- ja toimistotilojen 50 kerrosalan neliömetriä kohden. AK-1006 on vahvistettu Kaava-alueella on asuntokerrostalojen korttelialue eli AK15. Korttelin 1039/2 pysäköinti on sijoitettu Tuomolantien varren pysäköintialueelle ja korttelin 1039/3 on sijoitettu asemakaavan AK-1009 LPA-1 eli autopaikkojen korttelialueelle. AK-1009 on vahvistettu Kaava-alueella on LPA-1-kaavamerkintä eli autopaikkojen korttelialue. Yksittäisten autosuojan kerrosala saa olla enintään 150 m2. Pysäköintipaikka on osoitettu kortteleille 1039/3, 1040 ja Lisäksi kaavassa on kortteliin 1053 merkitty p-kaavamerkintä eli pysäköimispaikka ja a- merkintä eli auton säilytyspaikan rakennusala. Korttelin 1040, AK-1 eli asuinkerrostalojen korttelialueen, autopaikkamitoitus on 1 ap/as. Korttelin 1053, AR-3 eli rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuintalojen korttelialueen, autopaikkamitoitus on 1,2 ap/as. AK-165 on vahvistettu Asuinkortteleiden väliset alueet on merkitty VL- eli lähivirkistysalueiksi. Perkontien rajoittuvaan puistokaistaleeseen on merkattu vk katkoviivan rajaamalla alueella eli leikkikenttävaraus. AK-1017 on vahvistettu Kaavassa Sampolanpuisto on merkitty VL- eli lähivirkistysalueeksi. VLalueen keskellä on VU-alue eli urheilu- ja virkistyspalvelualue. Alueella on pallokenttä ja leikkikenttä. Kaavassa Tuomolantien ja pallokentän yhdistää ohjeellinen metsäpolku. Sampaanalan kerrostaloalue on toteutettu pysäköinnin osalta kaavan mukaisesti, mutta rakennetut kaksitasoisen pysäköinnin mahdollistavien betonikansien purkamisen jälkeen autopaikkoja on vähemmän kuin kaava edellyttää. Alueen asemakaavat edellyttävät 429 autopaikkaa. Nykyisin autopaikkoja on 359. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavaa on mahdollista ryhtyä toteuttamaan sen saatua lainvoiman.

5 5 1 Lähtökohdat 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Asemakaavamuutosalue sijaitsee Rauman kymmenennessä kaupunginosassa, Rauman keskustasta noin kaksi kilometriä etelään. Alue on hyvin tyypillinen 1970-luvun lähiörakentamista.

6 Luonnonympäristö Alue on pääosin rakennettua kerrostalo- ja parkkialuetta pihapiireineen ja kulttuurivaikutteisine sekametsineen. Ahlman Group Oy on laatinut kesällä 2016 alueelle luontoselvityksen. Selvityksessä todetaan seuraavaa: LIITO-ORAVAT Selvityksen mukaan Tuomolantien tutkimusalueelta ei löydetty lainkaan liito-oravan jätöksiä, eikä soveliasta elinympäristöä ole alueella. Lajin esiintymistä ei näin ollen tarvitse huomioida asemakaavoituksessa. LINNUSTO Selvitysalueen luontotyypit ovat pienestä pinta-alasta riippumatta varsin monipuolisia, mikä heijastuu lajistoon selvästi tavanomaista tiheämpänä parimääränä. Alueella pesi yhteensä 14 paria. Tuomolantien pesimälinnusto on hyvin tavanomaista, mutta tiheys on selvästi tyypillistä korkeampi; noin 780 paria neliökilometriä kohden. Tiheyteen vaikuttaa ns. reunavaikutus, jonka seurauksena erilaisten elinympäristöjen lajit kohtaavat pienellä alueella. Hyvin pienien alojen tiheyslaskelmat antavat kuitenkin usein virheellisen lukeman, sillä sattuman osuus on hyvin suuri. Kokonaisuudessaan Tuomolantien tutkimusalueella ei ole sellaisia linnustollisia arvoja, jotka vaikuttavat alueen maankäytön suunnitteluun, sillä ainoa huomionarvoinen laji on uhanalaisuusluokitukseltaan vaarantunut viherpeippo. Se on kuitenkin hyvin tavallinen laji, joka pesii yleisesti pihapiireissä. KASVILLISUUS Tutkimusalue on kasvillisuuden kannalta pienestä pinta-alastaan huolimatta monipuolinen, sillä alueella on runsaasti kulttuurivaikutusta. Valtaosa kasvillisuudesta koostuukin pihapiirien, tienpientareiden ja kulttuurivaikutteisten metsien lajistosta. Kaava-alueella on myös hyvin runsaasti koristekasveja. KUVIOKOHTAINEN KUVAUS Tässä osiossa kuvataan jokaisen kasvillisuuskuvion (kuva 2) yleisluonnehdinta ja maankäyttösuositukset. Lisäksi tietoihin on lisätty luontotyyppien uhanalaisuusluokitus (Raunio ym. 2008). Nämä luokitukset (esimerkiksi EN = erittäin uhanalainen ja NT = silmälläpidettävä) on merkitty punaisella luontotyyppinimikkeen oikeaan reunaan. Mikäli kyseessä on viljelysalue tai jokin muu luontotyyppi, joka uupuu uhanalaisuusluokituksesta, käytetään pelkkää viivaa.

7 7 1. Pihapiiri [ ] Laaja pihapiiri, johon lukeutuu kaksi kerrostaloa, autokatoksia sekä laajoja parkkialueita. Pihapiireissä on hyvin runsaasti koristekasvillisuutta, käsittäen kymmeniä istutuslajeja, kuten esimerkiksi karpaattienkello, kurtturuusu, pihasyreeni, jalopähkämö, hopeahärkki ja tarhakurjenpolvi. Osa on levinnyt pihojen laiteille. Tienpientareilla kasvaa paikoin paahdelajistoa, kuten lampaannataa. Muilta osin kuvioilla on sekalaisesti monentyyppistä kulttuurilajistoa sekä hieman lehti- ja sekametsää. Maankäyttösuositus: kuviolla ei ole erityisiä luontoarvoja tai lakien mukaan suojeltavia luontotyyppejä, joten maankäytölle ei ole esteitä. 2. Kulttuurivaikutteinen sekametsä [ ] Kulttuurivaikutteinen sekametsä, jossa valtapuusto koostuu pääosin koivuista ja männyistä. Joukossa kasvaa myös kuusta, vaahteraa ja pihlajaa. Pensaskerroksessa esiintyy muun muassa pihlajien ja vaahteroiden taimia, katajaa ja terttuseljaa. Aluskasvillisuus on hyvin sekavaa ja vaihtelevaa, sillä esimerkiksi pihatähtimö, piharatamo, maitohorsma, käenkaali, lehtotesma, amerikanhorsma ja huopaohdake kasvavat rinnatusten. Kuviolla on lehdon piirteitä, mutta se on kuitenkin kauttaaltaan kulttuurivaikutteinen. Maankäyttösuositus: kuviolla ei ole erityisiä luontoarvoja tai lakien mukaan suojeltavia luontotyyppejä, joten maankäytölle ei ole esteitä. PÄÄTELMÄT Tuomolantien hyvin pieni tutkimusalue on elinympäristöiltään melko monipuolinen kulttuurivaikutuksen vuoksi. Käytännössä koko alue on ihmistoiminnan vaikutuksen muokkaantunut kulttuuriympäristöksi, eikä luonnontilaista metsää ole. Rajaukselta löydettiin 141 putkilokasvia (taulukko 2), mikä on suuri lukema pinta-alaan nähden. Joukossa on kuitenkin runsaasti koristelajeja, vaikka niitä ei listattu kattavasti. Havaituista putkilokasveista yksikään ei lukeudu valtakunnalliseen tai alueelliseen uhanalaisuusluokitukseen. Alueella ei myöskään ole arvokkaita tai muuten huomionarvoisia luontotyyppejä, joten maankäytölle ei ole rajoituksia tai esteitä.

8 Rakennettu ympäristö Olemassa oleva eteläinen pysäköintialue on melko loivaan rinteeseen maatäytöillä. Alueella on 1970-luvulla rakennettu autokatos. Rakeisuuskartta alueen nykytilanteesta. Kaavamuutosalueen sijainti on rajattu punaisella Maisema Pysäköintikentät ovat kahdella eri tasolla Pintavedet Tontin haltija on velvollinen huolehtimaan tontin kuivauksesta myös tilanteissa, joissa virkistysalueelta valuu pintavesiä tontille. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä erillinen sade- ja pintavesien johtamissuunnitelma Pohjavedet Kaava-alue ei ole pohjavesialueella.

9 Muinaisjäännökset Alueella ei ole tehty muinaisjäännösten inventointia. Alue on kauttaaltaan ihmisen viime vuosikymmeninä muovaama Maaperän pilaantuneisuus Liikenne Alueelle ei ole katsottu tarpeelliseksi laatia selvitystä maaperän pilaantuneisuudesta. Kaava-alueen saavutettavuus autolla ja kevyellä liikenteellä on erittäin hyvä. Alueen kerrostaloilla ei ole tarpeeksi pysäköintipaikkoja. Alueella pysäköintikäytössä ollut alue muutetaan pysäköintipaikkojen korttelialueeksi. Ratkaisu parantaa alueen pysäköintimahdollisuuksia. Yleisiin katualueisiin ei tehdä muutoksia. Voimassa olevien kaavojen mahdollistamat pysäköintikannet on mahdollista rakentaa.

10 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Satakunnan vahvistetussa maakuntakaavassa kaava-alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen ja muille taajamatoiminnoille, kuten keskustatoiminnoille, palveluille ja teollisuudella rakentamisalueita, pääväyliä pienempiä liikenneväyläalueita, virkistys- ja puistoalueita sekä erityisalueita. Määräyksen kh2 mukaan, alue on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kokonaisuus, erityispiirteet ja ominaisluonne siten, että edistetään niihin liittyvien arvojen säilymistä ja kehittämistä. Kaikista aluetta tai kohdetta koskevista suunnitelmista ja hankkeista, jotka oleellisesti muuttavat vallitsevia olosuhteita, tulee museoviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kohteen ja siihen olennaisesti kuuluvan lähiympäristön suunnittelussa on otettava huomioon kohteen kulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvot sekä huolehdittava, ettei toimenpiteillä ja hankkeilla vaaranneta tai heikennetä edellä mainittujen arvojen säilymistä. Lisäksi alue on suojavyöhykkeellä sv1, jolla osoitetaan vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen suojavyöhyke ns. konsultointivyöhyke. Suunnittelumääräyksen mukaan suunnittelussa on otettava huomioon alueella sijaitsevista laitoksista tai vaarallisten kemikaalien valmistuksesta, varastoinnista tai kuljetuksesta ympäristölle ja alueelle sijoittuville toiminnoille mahdollisesti aiheutuvat riskit. Suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen sijoittamista suojavyöhykkeelle tulee palo- ja pelastusviranomaiselle sekä tarvittaessa Turvatekniikan keskukselle (TUKES) varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Ote ympäristöministeriön vahvistamasta Satakunnan maakuntakaavasta.

11 11 Ote ympäristöministeriön vahvistamasta Satakunnan maakuntakaavasta Yleiskaava Alueella on voimassa hyväksytty Rauman oikeusvaikutukseton yleiskaava, jossa kaava-alue on osoitettu asuntoalueeksi. Ote yleiskaavasta (2003) Vireillä oleva yleiskaava

12 12 Alueella on vireillä koko kaupungin kattava yleiskaava. Yleiskaavan alustavassa visiossa suunnittelualue on osoitettu asuntoalueeksi (A). Alue on merkitty myös valtakunnallisesti ja seudullisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi (kh-2). Ote vireillä olevasta yleiskaavan luonnoksesta Asemakaava

13 13 Ote ajantasa-asemakaavasta. Sampaanalan kerrostaloalueen asemakaavat ovat useilta eri ajoilta. Asuntokortteleiden pysäköinti on asemakaavoissa ohjattu suurilta osin kolmelle pysäköintialueelle. Asemakaava AK-1004 on vahvistettu AK13 eli asuinkerrostalojen korttelialueen autopaikat on sijoitettava tätä tarkoitusta varten erikseen osoitetulle autopaikkojen korttelialueelle, jolla on varattava autopaikka jokaista asuinhuoneistoa kohti, kuitenkin kaksi autopaikkaa jokaista yli 120 m2 suuruista asuinhuoneistoa kohti. Asemakaavassa AK-1004 pysäköinti on osoitettu maantaso ja kansipaikkoihin. Korttelien 1036 ja 1037 on osoitettu Perkontien varressa olevalle pysäköintialueelle. Korttelien 1038 ja 1039 autojen pysäköinti on osoitettu Tuomolantien varressa olevalle pysäköintialueelle. Asemakaavan mukaan toteutetut kaksikerroksinen betoninen kansipaikoitus on purettu. Asemakaavassa AK-1004 tonteille sallitaan vain tilapäinen huoltoajo, poikkeuksena kortteli 1036, joista vain asuntojen vaatimat pysäköintipaikat sijaitsevat tontilla 1/1037. Kortteli 1036 on AH2 eli asumista palvelevien huolto- ja liikerakennusten korttelialue. Tontilla tulee olla yksi autopaikka jokaista liike- ja toimistotilojen 50 kerrosalan neliömetriä kohden. AK-1006 on vahvistettu Kaava-alueella on asuntokerrostalojen korttelialue eli AK15. Korttelin 1039/2 pysäköinti on sijoitettu Tuomolantien varren pysä-

14 Rakennusjärjestys köintialueelle ja korttelin 1039/3 on sijoitettu asemakaavan AK-1009 LPA-1 eli autopaikkojen korttelialueelle. AK-1009 on vahvistettu Kaava-alueella on LPA-1-kaavamerkintä eli autopaikkojen korttelialue. Yksittäisten autosuojan kerrosala saa olla enintään 150 m2. Pysäköintipaikka on osoitettu kortteleille 1039/3, 1040 ja Lisäksi kaavassa on kortteliin 1053 merkitty p-kaavamerkintä eli pysäköimispaikka ja a- merkintä eli auton säilytyspaikan rakennusala. Korttelin 1040, AK-1 eli asuinkerrostalojen korttelialueen, autopaikkamitoitus on 1 ap/as. Korttelin 1053, AR-3 eli rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuintalojen korttelialueen, autopaikkamitoitus on 1,2 ap/as. AK-165 on vahvistettu Asuinkortteleiden väliset alueet on merkitty VLeli lähivirkistysalueiksi. Perkontien rajoittuvaan puistokaistaleeseen on merkattu vk katkoviivan rajaamalla alueella eli leikkikenttävaraus. AK-1017 on vahvistettu Kaavassa Sampolanpuisto on merkitty VL- eli lähivirkistysalueeksi. VL-alueen keskellä on VU-alue eli urheilu- ja virkistyspalvelualue. Alueella on pallokenttä ja leikkikenttä. Kaavassa Tuomolantien ja pallokentän yhdistää ohjeellinen metsäpolku. Sampaanalan kerrostaloalue on toteutettu pysäköinnin osalta kaavan mukaisesti, mutta rakennetut kaksitasoisen pysäköinnin mahdollistavien betonikansien purkamisen jälkeen autopaikkoja on vähemmän kuin kaava edellyttää. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Rauman kaupungin rakennusjärjestyksen Rakennusjärjestyksen voimaantulopäivä oli Pohjakartta 1.4 Maanomistus Pohjakartan on laatinut Rauman kaupungin teknisen viraston kiinteistö- ja mittaustoimi ja se täyttää kaavoitusmittauksista ja kaavojen pohjakartoista JHS 185:ssa annetut vaatimukset. Ote maanomistuskartasta. Harmaat alueet ovat kaupungin omistuksessa. Alue on kaupungin omistuksessa.

15 15 2 Asemakaavan tavoitteet 2.1 Tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on parantaa Sampaanalan Tuomolanmäen kerrostaloalueen pysäköintimahdollisuuksia. Lisäksi alueella on tarvetta autokatoksille- ja talleille. Alueella on ollut aikaisemmin rakenteellinen pysäköinti, joka on kuitenkin huonokuntoisena purettu. Kansien uudelleen rakentamista on asunto-osakeyhtiöiden suunnalta pidetty kalliina vaihtoehtona. Myös pysäköinti paikkojen sijoittelua on pidetty ongelmallisena. Alueen pallokenttä on toiminut väliaikaisena pysäköintialueena. Pysäköintijärjestelyistä on neuvoteltu pitkään. Kaupunki ei halunnut luopua alueen pallokentästä ja luovuttaa sitä pysäköintitarkoitukseen. Lopulta Sampaanalan Huolto Oy haki päivätyllä kirjeellä asemakaavamuutosta Sampaanalan Tuomolantien kerrostaloalueelle. Kaavamuutos on tullut tarpeelliseksi, kun betoniset 1970-luvulla rakennetut 2- kerrosratkaisun katokset jouduttiin niiden huonon kunnon takia purkamaan. Hakemuksen liitteenä olevan kartan mukaan pysäköintiä sijoitettaisiin erityisesti nykyiselle pysäköintialueelle, osittain puistoalueelle, lähivirkistys-alueelle ja yhdelle asuinkerrostalon tontille. Rauman kaupunginhallituksen kaavoitusjaosto on tehnyt päätöksen (KVJ 137 ) jonka mukaan kortteleiden asemakaavan laatimiseen ja muutokseen ryhdytään ja hankkeesta laaditaan kaavanlaatimissopimus eli sopimus asemakaavan laatimisen ja asemakaavan muutoksen käynnistämisestä. Sopimus on laadittu. Tavoitteena on laatia pysäköinnin mahdollistava kaava nykyiselle pysäköintialueelle, osittain puistoalueelle, lähivirkistysalueelle. Näin pallokenttä voi toimia alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan ja pysäköintipaikat sijoittuvat tarkoituksen mukaisesti lähemmäs asuntoja. Taloyhtiöiden on mahdollista edelleenkin toteuttaa voimassa olevien kaavojen mahdollistamat kaksitasoiset pysäköintilaitokset. Tavoitteena on ottaa huomioon alueen luonto- ja maisema-arvot. 2.2 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Luontoselvityksessä ei ollut mitään sellaista mikä vaikuttaisi asemakaavan laadintaan. 2.3 Tavoitteiden tarkentuminen ja prosessin aikana syntyneet tavoitteet Sampaanalan Huolto Oy:n esittämässä luonnoksessa esitettiin, että Tuomolanpolun varteen rakennettaisiin pysäköintipaikkoja. Rauman kaupungin kunnallistekniikan liikenneinsinööri Terhi Lahtinen arvioi paikat hankalaksi ja kalliiksi toteuttaa. Ratkaisusta ei saataisi todennäköisesti kovin toimivaa. Lisäksi paikat olisivat yleisen kadun varressa eli paikat olisivat näin ollen yleisessä käytössä. Kerrostalojen pihoille ja alueen länsiosan pysäköintialueille voidaan toteuttaa lisäpaikkoja muuttamalla pysäköintijärjestelyjä ilman kaavamuutosta. Näin ollen kaavamuutos on keskittynyt olemassa olevalle itäosan pysäköintialueelle ja puiston osaan esiteltiin kaavamuutosmateriaalia Sampaanalan Huolto Oy:n toimitusjohtajalle Tapio Pihlajamäelle ja Sampaanalan Huolto Oy:n edustajille. Tällöin esitelty

16 16 luonnoskartan ratkaisu on samanlainen esille asetettavan asemakaavaluonnos. Esiteltyä ratkaisua pidettiin toimivana. 3 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavamuutoksen tavoitteena on parantaa Sampaanalan Tuomolanmäen kerrostaloalueen pysäköintimahdollisuuksia. Lisäksi alueella on tarvetta autokatoksille- ja talleille. Alueella on ollut aikaisemmin rakenteellinen pysäköinti, joka on kuitenkin huonokuntoisena purettu. Kansien uudelleen rakentamista on asunto-osakeyhtiöiden suunnalta pidetty kalliina ja hankalana vaihtoehtona. Myös pysäköintipaikkojen sijoittelua on pidetty ongelmallisena. Alueen pallokenttä on toiminut väliaikaisena pysäköintialueena. Pysäköintijärjestelyistä on neuvoteltu pitkään. Kaupunki ei ole halunnut luopua alueen pallokenttää pysäköintitarkoitukseen. Sampaanalan Huolto Oy haki päivätyllä kirjeellä asemakaavamuutosta Sampaanalan Tuomolantien kerrostaloalueelle. Hakemuksen liitteenä olevan Rakennusarkkitehti Jouni Sjöblomin tekemän suunnitelman mukaan pysäköintiä sijoitettaisiin erityisesti nykyiselle pysäköintialueelle, osittain puistoalueelle, lähivirkistys-alueelle ja yhdelle asuinkerrostalon tontille. Rauman kaupunginhallituksen kaavoitusjaosto on tehnyt päätöksen (KVJ 137 ) jonka mukaan kortteleiden asemakaavan laatimiseen ja muutokseen ryhdytään ja hankkeesta laaditaan kaavanlaatimissopimus eli sopimus asemakaavan laatimisen ja asemakaavan muutoksen käynnistämisestä. Sopimus on laadittu. Tavoitteena on laatia pysäköinnin mahdollistava kaava nykyiselle pysäköintialueelle, osittain puistoalueelle, lähivirkistysalueelle. Näin pallokenttä voi toimia alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan ja pysäköintipaikat sijoittuvat tarkoituksen mukaisesti lähemmäs asuntoja. Taloyhtiöiden on mahdollista edelleenkin toteuttaa voimassa olevien kaavojen mahdollistamat kaksitasoiset pysäköintilaitokset. Rauman kaupungin kunnallistekniikan suunnittelu on todennut, ettei Tuomolanpolun varteen tehtävät pysäköintipakat olisivat hankalasti toteutettavia eivätkö näin olen kovin kustannus tehokkaita. Kerrostalon pihalle suunnitellut paikat voidaan toteuttaa ilman kaavamuutosta. Alueen asemakaavat edellyttävät 429 autopaikkaa. Nykyisin autopaikkoja on 359. Uusia asemakaava mahdollistaa noin 50 uuden autopaikan rakentamisen. Loput autopaikat voidaan toteuttaa pihoille ja olemassa olevien pysäköintialueita tehostamalla.

17 17 Lausunnot ja vastineet Rauman kaupunginhallituksen kaavoitusjaosto hyväksyi kaavamuutosluonnoksen Asemakaavaluonnos on nähtävillä Rauman kaupungin palvelupiste Pyyrmanissa (Valtakatu 2) ja internetissä osoitteessa Muistutukset ja vastineet 4 Asemakaavan kuvaus 4.1 Kaavan rakenne 4.2 Korttelialueet Asemakaavan muutoksella muodostuu Rauman kaupungin 10. kaupunginosan osa kortteleista 1038 ja 1040 sekä katu- ja lähivirkistysaluetta. Kaava-alueen pinta-ala on 0,675 hehtaaria. Kaavalla muodostuu lähivirkistysalue (VL) ja kaksi autopaikkojen korttelialuetta (LPA). Korttelin 1038 pinta-ala on 1123 neliömetriä. Alueelle saa rakentaa pysäköintitalleja ja katoksia. Korttelin tehokkuusluku on 0,40 eli rakennusoikeutta on noin 449 kerrosneliömetriä. Korttelin 1040 pinta-ala on 5302 neliömetriä. Alueelle saa rakentaa pysäköintitalleja ja katoksia. Korttelin tehokkuusluku on 0,30 eli rakennusoikeutta on noin 1591 kerrosneliömetriä. Lähivirkistysalueen kulkee ohjeellinen alueen sisäinen ajotie tai polku. 4.3 Kaavamerkinnät ja määräykset Lähivirkistysalue. Autopaikkojen korttelialue. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero.

18 18 Kaupungin- tai kunnanosan numero. Korttelin numero. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/ rakennuspaikan pinta-alaan. Rakennusala. Merkinnällä varustetulle alueelle saa rakentaa pysäköintitalleja ja -katoksia. Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/ tie, jolla tontille/ rakennuspaikalle ajo on sallittu. Ohjeellinen alueen sisäinen ajotie tai polku. Merkinnällä varustetulla alueella on noudatettava kaavakartan yhteydessä olevia rakentamistapaohjeita. RAKENTAMISTAPAOHJEET - Rakennusten tulee materiaaliltaan, muodoltaan ja massoittelultaan soveltua rakennettuun ympäristöön. - LPA-alueet voidaan aidata. - LPA-alueen valaistus ei saa häiritä ympäristöä.

19 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Luonnonympäristö on otettu huomioon. 4.5 Kaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen / muutoksen suunta Yhdyskuntarakenne Olemassa olevaa yhdyskuntarakenteen käyttöä tehostetaan. Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Työpaikat, elinkeinotoiminta Alueella ei ole julkisia palveluja Alueella ei ole yksityisiä palveluja Rakentaminen työllistää ihmisiä Vaikutukset rakennettuun ympäristöön / muutoksen suunta Kaupunkikuva Pysäköintipaikalle on mahdollista tehdä katoksia ja talleja. 0 Vaikutukset luontoon ja maisemaan / muutoksen suunta Luonnonolot - Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen / muutoksen suunta Liikenne Luontoselvityksessä ei ole esitetty sellaisia arvoja, joita tulee ottaa huomioon. Olemassa oleva viheralueen osa muutetaan pysäköintikäyttöön. Alueen viheralueet vähenevät. Yhdyskuntatekninen huolto Parantaa alueen pysäköintijärjestelyjä. + Alueen yhdyskuntatekniikka tukeutuu olemassa oleviin verkostoihin. 0 Vaikutukset talouteen / muutoksen suunta Kaavatalous Rakennusoikeus lisääntyy + Vaikutukset terveyteen / muutoksen suunta Ympäristöhäiriöt Kotosten ja tallien rakentaminen muuttaa maisemaa. + Vaikutukset sosiaalisiin oloihin / muutoksen suunta Sosiaalinen ympäristö 0 Vaikutukset kulttuuriin / muutoksen suunta Kulttuurihistoria Kaava-alueella on kaksi 1970-luvulla rakennettua tavanomaista autokatosta Nimistö Alueelle ei nimetä uusia katuja ja teitä.

20 20 Asemakaavan toteutus 5.1 Asemakaavan toteutus Asemakaavan toteuttaminen voi alkaa sen saatua lainvoiman. Kaavatyöhön ovat osallistuneet kaavoitusarkkitehti Henri Raitio ja kaavoitusavustaja Satu Sarkoranta sekä kaavoitusavustaja Riikka Elo Raumalla._.2017 Henri Raitio Kaavoitusarkkitehti Raumalla..20 RAUMAN KAUPUNGIN TEKNINEN VIRASTO / KAAVOITUS Juha Eskolin Kaavoitusjohtaja