l. Talousarwiota koskevat säännökset. 2. Kunnan strategia TALOUSARVION 2017 JATALOUSSUUNNITELMAN 201 7_2019 LAADINTAOHJEET

Transkriptio

1 (6) TALOUSARVON 2017 JATALOUSSUUNNTELMAN 201 7_2019 LAADNTAOHJEET l. Talousarwiota koskevat säännökset Kuntalain ( ) 110 $:n mukaan Valtuuston an vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja vetvoitteet. Taiousa vion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousaruio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turuataan. Talousarviossa ia -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja ku nta ko n se rn i n toim i n n a n ja talo u de n tavoitte et. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäâtöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousaruioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloaruiot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloaruio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossala -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointija rahoitusosa. Ku nnan toim innassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talo usaruiota Edellä 3 momentissa säädettyä alijäämän kattamisvelvollisuutta sovelletaan myös kuntayhtymiin. Lain verotusmenettelystä 91 a $:n mukaan kunnan tulee ilmoittaa seuraavan vuoden tuloveroprosentin suuruus mennessä Verohallinnolle. 2. Kunnan strategia Kuntalaissa säädetään kunnan strategian ja talousarvion yhteensovittamisesla.37 $:n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. 110 $:n mukaisesti Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtávien hoitamiseen turvataan. lsonkyrön uuden kuntastrategian tekeminen aloitettiin loppuvuodesta 2015, jolloin valtuusto talousarvion 2016)a -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä päivittikunnan mission ja vision: Missio Yrittämisen lsokyrö on itsenäinen elinvoimakunta, joka huolehtíi asukkaistaan laadukkailla palveluilla sekä mahdollistaa viihtyisän elämisen ja asumisen. Visio Vetovoimaisessa lsossakyrössä eläminen ja yrittäminen on Suomen parasta Kevään 2016 strategiatyötä jatkettiin ja kunnanvaltuusto hyväksyi lsonkyrön kunnan strategian 2015 kokouksessaan lsonkyrön kunta Pohjankyröntie 136, lsokyrö (06)

2 (6) Strategian painopisteet ovat mission ja vision mukaiset eläminen ja yrittäminen. Näitä painopisteitä tukemassa ovat voimavarat ja toimintaympäristö. Em. neljästä elementistä muodostuu strategian kokonaisuus. Jokaisessa neljässä elementissä on strategiset tavoitteet sekä niistä johdetut yksittäiset palvelulupau kset. Strateg iatyötä jatketaan palvelulu pauksia hiomalla. Elämisen strategiset tavoitteet koskevat varhaiskasvatusta, kouluja, terveydenhuoltoa, vanhusten palveluita sekä vapaa-aikaa Yrittämiseen sisältyy yrittäjyyskasvatus, maankäyttö ja rakennusluvat, alueellinen elinkeinopolitiikka, elin keinopaivelut sekä yritiäjyysku lttuuri. Elämisen ja yrittämisen strategisiin tavoitteisiin pääsemiseksi huolehdimme voimavaroista eli työssä jaksamisesta, tekemisen meiningistä, osaamisesta ja jatkuvasta kehittämisestä, kunnan taloudesta ja omistajaohjauksesta sekä toimintaympäristöstä eli Kyrönjoesta, historiasta, logistiikasta ja itsenäisyydestä. Strategia on huomioitava talousarvion laadinnassa. Strategian jalkauttaminen ja valmistelun vastuuttaminen on liitteenä. 3. Yleistå kuntataloudesta Keväällä 2016 julkaistun Kuntatalousohjelman2AlT-2020 mukaan kuntatalouden toimintamenojen kasvupaine pysyy tulevina vuosina suurena, sillä palvelutarvetta kasvattaa väestön ikärakenteen muutos, lisääntynyt maahanmuutto ja heikko työmarkkinatilanne. Hitaan talouskasvun vuoksi kuntatalouden tulojen kehitys on sen sijaan jäämässä vaimeaksi. Kunnat ja kuntayhtymät ovat viime vuosina tehostaneet toimintaansa ja h illinneet toimintamenojen kasvua menestyksekkäästi. Kuntien verotulojen kasvu jää vaisuista talousnäkymistä johtuen lähivuosina maltilliseksi. Kuntien yhteenlaskettuja verotuloja supistaa myös yhteisövero-osuuden määräaikaisen korotuksen poistu ninen vuonna Valtionosuuksia kasvattaa kuluvana vuonna valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, jossa laskennalliset kustannukset tarkistetaan vastaamaan toteutuneita kustannuksia, sekä tehtyjen veroperustemuutosten kompensaatio kunnille. Valtionosuuksien kasvua hidastaa puolestaan hallitusohjelman mukaiset sopeutustoimet, mukaan lukien valtionosuusindeksin jäädytys vuosina , Myös jo aiemmin. osana valtiontalouden sopeutustoimia päätetyt valtionosuusleikkaukset supistavat valtionosuuksia vuosina 2016 ja 2017 yhteensä 90 milj. eurolla. Kuntatalouden nettoinvestoínnit ovat kasvaneet pitkään voimakkaasti, mutta aivan viime vuosina kasvu näyttää tasaantuneen. lnvestointien arvioidaan pysyvän kuitenkin tulevina vuosina korkealla tasolla, sillä etenkin kasvukeskuksissa palveluverkon ja infrastruktuurin laajentaminen edellyttävät edelleen huomattavia investointeja. Koska käyttötalouden tulot eivät riitä kattamaan nettoinvestointeja, kunnat joutuvat rahoittamaan investointeja velalla. Kireän taloustilanteen ja kasvavan lainakannan vuoksi kunnat joutuvat myös priorisoimaan investoi ntikohteitaan. Kuntaliitto on A16 julkaissut ensimrnäiset ennakolliset laskelmat vuoden 2017 valtionosuuksista ja päivittänyt nätä Ennakkolaskelmissa on huomioitu jo tiedossa olevia muutoksia, esim. perustoimeentulotuen rahoituksen siirto kunnista Kelalle ja siihen liittyvä kuntien hallintokustannusten säästöstä aiheutuva valtionosuuden vähennys. Tarkasteltaessa perustoimeentulotuen Kela-siirron kokonaisvaikutusta (netto) kunnan talouteen tulee ottaa huomioon neljä erää: 1. kunnan kustannuksista poistuva perustoimeentulotuen kustannus 2. kunnan tuloista poistuva valtionavustus perustoimeentulotuen kustannukseen lsonkyrcin kunta Pohjankyröntie 136, lsokyrö {06)

3 (6) 3. kunnan perustoimeentulotuen omarahoitusosuuden poistuminen ja 4. lisäksi kunnan valtionosuus vähenee hallintokulujen säästöstä aiheutuvalla euromäärällä. Kunta voi tehdä mennessä jätettyjen hakemusten perusteella perustoimeentulotuen päätöksiä, jotka voivat olla voimassa korkeintaan saakka. Valtionosuuden vähennys on kuitenkin ennakkolaskelmassa tehty 12 kuukauden mukaan. Valtionosuuden vähennys tarkistetaan lopullisen toteutuman mukaiseksija korjataan vuosien 2018 ja 2019 valtionosuuspäätöksissä. Jokaisella kunnalla on euromääräisesti yhtä suuri asukaskohtainen rahoitus toisen asteen lukio- ja ammatilliseen koulutukseen huolimatta siitä, järjestääkö kunta lukiokoulutusta tai onko kunta ammatillisen koulutuksen järjestäjä, sijaitseeko kunnan alueella lukiota tai toisen asteen ammatillisen koulutuksen oppilaitosta tai onko kunnassa ylipäätään yhtäkään lukiota tai ammatillista koulutusta käyvää asukasta. Vuonna 2016 jokaisen kunnan rahoitusosuus on 291,92 euroa/asukas. Ammatillisen koulutuksen yksikköhintarahoitukseen kohdistuu vuonna 2017 yhteensä 190 milj. euron säästö. Säästö toteutetaan kokonaisuudessaan siten, että se hyödyttää kuntia omarahoitusosuuden pienenemisen kautta, rahoitusosuus pienenee noin 35 euroa/asukas. Yksittäisen kunnan kannalta tämä näkyy OKM:n valtionosuuden omarahoitusosuuden pienenemisenä. 4. lsonþrön kunnan talouden kehit ls lsonkyrön kunnan viime vuosien tilinpäätöksien ja vuoden 2016 talousarvion tunnusluvut ovat seuraavat Verotulot milj. Veroprosentti Toimintakate, milj. Vuosikate milj. Ylijäämä/Alijäämä milj. Lainamäärä/asukas TP 20'12 14,01 20,50-24,7 1,05 0, TP ,71 20,50-25,6 0,95-0, TP ,40 21,00-25,0 2,16 0, TP ,74 21,50-25,5 2,23 1, TA ,23 21,50-26,9 1,16 0, Kuntaliiton päivitettyjen valtionosuuksien ennakkolaskelmien mukaan lsonkyrön kunnan peruspalvelujen valtionosuus on euroa. Luvusta on jo vähennetty euroa perustoimeentulotuen siirrosta KELAan. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden laskennassa on käytetty pohjana vuoden 2016 valtionosuutta, josta on vähennetty ammatillisen koulutuksen reformista johtuva euron säästö. Näin ollen valtionosuudeksi on saatu euroa. Valtionosuudet yhteensä olisivat euroa. Laskelmissa ei ole otettu huomioon kaikkia valtionosuuksiin vaikuttavia tekijöitä. Kuntaliitto päivittää laskelmia seuraavan kerran syys-lokakuussa Kirianpitolaki ja talousawiosuositus Menot ja tulot jaksotetaan suoriteperusteen mukaisesti eli kohdistetaan talousarviovuoteen. Menot kohdistetaan niihin toimintoihin, joista ne aiheutuvat. Täten sisäiset suoritukset otetaan myös määrärahoihin. Sisäisten suoritusten hintana käytetään omakustannushintaa. Määrärahat varataan bruttoperiaatteen mukaisesti vähentämättä tuloja menoista ja menoja tuloista. Suomen Kuntaliitto on antanut suosituksen kunnan ja kuntayhtymän talousarviosta ja -suunnitelmasta. Kirjanpito tulee järjestää siten, että sen avulla voidaan seurata talousarvion toteutumista tilinpäätöksessä laadittavassa talousarvion toteutumisvertailussa. Suositus on nähtävissä kokonaisuudessaan mm. Kuntaliiton internetsivuilla U UnU,,KUn Al gt. Suosituksen mukaan käyttötalousosassa on budjettirahoitteisia ja kohderahoitteisia tehtäviä, jotka rahoitetaan pääsääntöisesti tulorahoituksella. Budjettirahoitteisissa tehtävissä varojen lähteenä on ensisijaisesti verorahoitus ja muu yleiskatteinen rahoitus. lsonkyrön kunta PohjankyrÖntie 136, lsokyrö (06)

4 (6) 6" Palvelusuunnitelma ja tilivelvollisuus Jokainen tehtäväalue sisältää palvelusuunnitelman, jossa esitetään kuntalaisten hyvinvointia koskevat tavoitteet. Palvelusuunnitelman tavoitteet ohjaavat muuta tavoiteasettelua. Tehtäväalueen tilivelvolliseksi m ää rite l ää n o sastopä äll ikkö. 7. Budjettirahoitteisen tehtäväalueen kä rttötalousosa Tavoitteet ja tu nn usluvut Kunnanhallitukselle ja edelleen -valtuustolle annettavassa talousarvioehdotuksessa esitetään vain valtuustotason tavoitteet. Valtuustotason tavoitteet ovat ensisijaisesti vaikuttavuustavoitteita, joissa näkökulmana on palvelun vaikutus asiakkaaseen. Vaikuttavuustavoitteet määrittävät joko palvelun aikaansaamaa muutosta asiakkaan hyvinvoinnissa tai palvelun laatua, jota arvioidaan sen saatavuutena, riittävyytenä, kohdentuvuutena tai asiakastyytyväisyytenä. Vaikuttavuustavoitteen asettamisessa korostuu tilaaja-näkökulma ja palvelutarpeiden priorisointi. Valtuusto voi sitovina tavoitteina hyväksyä myös tuotantotavoitteita tärkeissä toiminnan kehittämistä, tuloksellisuuden parantamista tai henkilöstöpolitiikkaa koskevissa asioissa. Sekä vaikuttavuus- että tuotantotavoitteet tulee määritellä siten, että niiden toteutumista voidaan mitata ja seurata. Tavoitteiden tai tavoitekokonaisuuksien tulee olla oleellisia tehtävän perustoiminnan kannalta. Vaikuttavuus- ja tuotantotavoitteet valmistelee valtuuston hyväksyttäväksi lautakunta, jonka toimialaan tehtävä kuuluu. Lautakunnan on selkeästi eroteltava valtuustotason tavoitteet ja lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet. Lautakunnan toimivaltaan kuuluva tavoiteasettelu esitetään vain tulosyksikkökohtaisissa käyttösuunnitelmissa, jotka lautakunnat hyväksyvät sen jålkeen, kun valtuusto on hyväksynyt talousarvion. Käyttötalouden perustelut Perusteluissa selvitetään tarkemmin palvelutarpeisiin, tavoitteiden asettamiseen sekä niiden saavuttamiseen liittyviä haasteita ja epävarmuustekijöitå. Perusteluissa tehdään lisäksi selkoa toiminnan painopisteistä ja kehittämistarpeista sekä arvioidaan voimavarojen riittävyyttä muun muassa henkilöresurssien, toimitilojen ja muiden tuotannontekijöiden osalta. Talousarvion toteutumista seurattaessa on raportoitava myös sisäisen valvonnan toteutumisesta. Käyttötalouden määrärahat ja tu loarviot Budjettirahoitteisen tehtävän määrärahat ja tuloarviot sidotaan tavoitteisiin. Valtuusto osoittaa toimielimelle määrärahan tai asettaa tuloarvion määrätyn tehtävän tai tehtävien hoitamiseksi siten, että tehtävälle asetetut tavoitteet toteutuvat. 8. Kohderahoitteisen tehtäväalueen käyttötalousosa Kohderahoitteisen tehtäväalueen käyttötalousosan laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin talousarviosuositusta. 9" lnvestointisuunnitelma lnvestointiosaan budjetoidaan ne hyödykkeet, joiden hankintameno on vähintään euroa ja joíden käyttöikä on pitempi kuin kaksi vuotta. lnvestointi merkitään pysyviin vastaaviin ja kirjataan normaalisti lsonkyrön kunta Pohjankyröntie 1 36, lsokyrö (06) wwur.isokyro.fi

5 (6) poistoina vaikutusaikanaan kuluksi. M käli hankintameno ennen rahoitusosuuden vähentämistä alittaa euroa, meno budjetoidaan hankintatilikauden kuluksi käyttötalousosaan, vaikka se tuottaisi tuloa tai on palvelutoimínnan käytössä useamman tilikauden ajan. lnvestointiosassa esitetään hankkeiden kustannusarviot ja niiden jaksottuminen investointimenoina suunnitteluvuosille sekä investointiin saatavat rahoitusosuudet ja muut tulot. lnvestointiosassa valtuusto hyväksyy kustannusarviot, määrärahat ja tuloarviot joko hankkeille tai hankeryhmille. Hankeryhmät ja hankkeet tulee sopeuttaa kirjanpidon osastokarttaan, että poistot ja omaisuus taseessa tulevat oikein. O. Talousarwion laskentaohjeet Edelleen heikentyneestä kokonaistaloudellisesta tilanteesta johtuen talousarvion 2Q17 laadinnassa tulee välttää harkinnanvaraisia menoja sekä pidättäytyä määrärahakorotuksista. Talousarvion laadinnassa on otettava huomioon talouden tasapainottamisohjelmassa esitetyt säästökohteet. Määrärahat budjetoidaan pääosin ilman arvonlisäveroa. Poikkeuksena ovat ne menot, jotka arvonlisäverotuksessa ovat vähennyskelvottomia taijotka eivät ole palautukseen oikeuttavia. Palkat ja henkilösivukulut Kilpailukykysopimuksen vaikutus vuoden talousarvioon: Palkkoja ei koroteta sopimuskaudella Lomarahoja leikataan 30 % eli ajanjaksolla maksetaan vuoden 2016 lomarahaprosentteihin verrattuna pienempää lomarahaa Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut alenevat: KuEL/JuEL-palkkaperusteinen maksu laskee 0,20 %-yksikköä tr Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu alenee. Vuoden 2017 tarkemmista maksuista neuvotellaan elokuussa 2016.! Työnantajan sosíaaliturvamaksu (sairausvakuutusmaksu) alenee 0,94 %-yksikköä. STM vahvistaa ensi vuoden sotu-maksut loppuvuodesta. Em. johtuen vuodelle 2017 K!/TES:n, OVTES:n ja TS:n alaiset palkat budjetoidaan heinäkuun 2016 palkkatason mukaisina siten, että lomarahan osuudeksi budjetoidaan 4,2olo vuosipalkasta. Talousarvion laadinnan edetessä hallintojohtaja antaa lisäohjeistusta. Sosíaali- ja eläkemaksujen arvioidaan olevan seuraavat: MAKSU/VUOS KuEl-maksu Valtion eläkemaksu (ent. VaEL-maksu, opettajat) 17, Sairausvakuutusmaksu 2, Työtlömyysvakuutusmaksu 3, T apatu rmavak u utusmaksut 1,30 Varhaiseläkeperusteiseen maksuun tilille 4115 budjetoidaan kuluvan vuoden toteutumaennuste ko. kustannuspaikalla kerrottuna kertoimella 0,99. Lisäksi vuonna 2016 työkyvyttömyyseläkkeelle jääneistä aiheutuvat kustannukset on huomioitava koko vuodelle ElËikemenoperusteiseen KuEL-maksuun tilille 4105 budjetoidaan kuluvan vuoden toteutumaennuste kerrottuna kertoimella 0,76. Muille kustannuspaikoille em. tileille ei budjetoida summia. Em. tiedot tarkistetaan suunnittelun edetessä. lsonkyrön kunta Pohjankyröntie 136, lsokyrö (06)

6 (6) Asiakaspalvelu en ostst Palvelujen ostot budjetoidaan ensisijaisestitiedossa olevia hintojen muutoksia vastaavasti ll. Määräaika Talousarvioesitykset tulee toimittaa hallintojohtajalle menriessä. Talousarvioesitys valmistellaan siten, että talousarvio voidaan hyvåksyä samassa kokouksessa kuin veroprosentit. 12. Lomakkeet Lomakkeet löytyvät osoitteesta: \\kyrosrv\asiakirjat (U : ) TA1 7 SON la kunnanjohtaja NANHALLTUS frø,ø îúu //Jaana JäfúLLaturi Y hallintojohtaja lsonkyrön kunta Pohjankyröntie 136, lsokyrö (06) wwuisokyro.fi

7 lsonkyrön kunnan strategia 2025 lsonkyrön kunnan strategia 2025 Painopiste Strateginen tavoite Palvelulupaus Aikataulu Vastuutaho Eläminen Varhaiskasvatus Koulut Voimavarat Terveydenhuolto Vanhusten palvelut Vapaa-aika Tarjoamme päivähoitoa erilaisiin elämän tarpeisiin. Varhaiskasvatuksen palveluseteli otetaan kâyttöon Koulumme ovat hyvåkuntoisia ja antavat hyvät eväät elämään. Modernit opetuslaitteet hyvissá f/oissa sekê) laadukkaan opetuksen. Terveydenhuoltopalvelut ovat hyvin saatavilla elämän turvaksi. /sossakyrösså yll äpidetään läëikäritasoiset terveydenh uoltopalvelut. Huolehdimme ikäihmisistä Vanhusten palveluissa on riittäviàsti resursseja ja eri elämäntilanteisiin sopivia asuntoja on saatavilla Liikuntamahdollisuudet ovat eläväisen lsonkyrön voimavara. Selvitämme liikuntahallin rakennuttamisvaihtoehdot aikana. Tu rv al i sta u koil u a m ob i i i sovell ukse n op astam a n a. Työssä jaksaminen Huolehdimme, että kunnan työntekijät jaksavat työssåän. Kaikille pidetitän kehityskeskustelut ja tyoty@vaiswskysely tehdãän vuosittain. Tekemisen meininki Arvostamme ja tuemme henkilöstöä sekä innovatiivisuutta ja kykyä kehittää kunnan palveluja. Palvel ukyselyiden tulokset analysoidaan ja palvel uita kehitetään Sivistys Sivistys Kunnanhallitus Perusturva ja kunnanhallitus Johtoryhmä Vapaa-aika Hallintojohtaja Johtoryhmä lsonkyrön kunta Pohiankyröntie 1 36, lsokyrö (06)

8 lsonkyrön kunnan strategia 2025 Osaaminen ja jatkuva kehittäminen Huolehdimme, että osaamista kehitetään ja tieto kulkee organisaat ossa. Kunnan talous Koulutuspäiviä seurataan ja työntekijoitä motivoidaan kehittämään omaa osaamistaan. Esimiehet Huolehdimme, ettâ talous pysyy tasapainossa Omistajaohjaus Kunnan faseeseen ei kerry alìjäämaä. Kunnanhallitus Konserniohjeet pidetêiëin ajan tasalla. Toimintaympäristö Kyrönjoki Omistaj aohja uksella tuetaan kun nan strategisi a tavoitteita. Kunnanhallitus Historia Logistiikka Kyrönjoen komiat maisemat ovat kuntalaisten ja matkailijoiden ilona Parantaa 'Kyrönjoki - Kyröläästen joki" - arvokkaita maisema-alueita. Valm istellaan Leader-projekti Historia elåä entistå voimakkaammin lsossakyrosså. Korostaa tarinoitamm e j a vahvaa historiaamme m arkki noinnissamm e. Markkinointistrateg ia Huolehdimme, ettâ lsokyrö säilyy logistisesti erinomaisena kuntana. Kehittää ôussr:lã raideliikenneftä sekä vaikuttaa liikenneväylien prantamiseen Tekninen Kunnanhallitus Kunnanhallitus tsenäisyys Huolehdimme, että lsollakyröllä on aitoa elinvoimaa lsokyro pysyy itsenâisenâ kuntana. Yrittäminen Yrittäjyyskasvatus Yrittäjyys on jo koulun kasvattama tapa elä Yriftíijyyskasvafus on osa perusopetugta Maankäyttö ja rakennusluvat Huolehdimme, ettå maankåyttö mahdollistaa yrittämisen Kunnanhallitus Sivistys lsonkyrön kunta Pohjankyrönt e 1 36, lsokyrö (06)

9 lsonkyrön kunnan strategia 2025 Rakennuslupakëtsittely on seudun nopein ja laadukkain. Yrlfysfonfelssa on seudun paras tarjonta. Alueellinen elinkeinopolitiikka Huolehdimme, että elinkeinopolitiikka heijastuu lsonkyrön talouteen Yhdistâä Seiniâjoen ja Vaasan talousalueet. Elinkeinopalvelut Huolehdimme, että elinkeinopalvelut ovat tiedossa ja saatavilla yrittäjyyden helpottajina Yrity sp alve u i sta ti edotetaa n pare m m i n. Vasek:n ja kunnan roolit käydään läpi Vasek Oy:n yritysneuvonnan profilointi osana kunnan tarjoamia palveluja Sosiaalisen medlan hyödyntäminen Vapaista yritystiloista on ajantasainen helposti saatava tieto. Yrittäjyyskulttuuri lsossakyrössä yrittäjyys on arvo. Päätösten yritysvaikutukset arvioidaan. Koul utetaan yritysvaikutusten arviointia Tietoisuutta isokyrolë)isten yritysten palveluista l sätään sekä yritysten yhteistyötä edistetään Ympäristö Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus ja Vasek Kjja tj Kjja tj Kjja tj Kunnanjohtaja Päätöksentekijät Kunnanjohtaja Vasek lsonkyrôn kunta Pohjankyröntie 1 36, lsokyrö (06)

10 7 D \ / so n kyrö n st rateg a 2025 Khall t6,73 5 Kvalt , 11 5 / J7 v rs@nvnö a

11 7 rl D \ Gonkyrön missio ja visio Päivitimme lsonkyrön mission ja vision jo nykyiseen talousarvioom me ja -suunnitelmaamme o lsonkyrön missio ja visio r [!lissio: ' Yrittämisen lsokyrö on itsenöinen elinvoimakunta, jokø huotehtii osukkaistaon aadukkailla palveluilla sekö mahdollistaa viihtyisön elamisen ja asumisen.. Visio: ' Vetovoimoisessø /sossokyrösso elaminen ja yrittaminen on Suomen parasta 7 J7 a s@kprö

12 sonkyrön Strategia D Voim intaym pä ristö r t7 'rt a

13 D / sonkyrön Strategia 2025 qo r D 7 t a rsffinurö

14 W # { i d son kyrön Strategia Lu paa m me Vanhusten polveluíssa on osuntoja on saatavilla. tr ro î i & L a7 *. Liikuntamahdollisuudet Selv itd m m e li i ku nta ha i n ra ke n n utta m sv ai htoeh d ot ffitr åüp* 1 ll) ry t # t. t Tr 4'-. \ åi\,-"'n-,j mavara. Lupaamme: u koi ua mobiilisovell u ksen opostamana.

15 Son kyrön Strateg a Lupaamme D jaksavat työssään. Lupaamme ty ötyytyv it syy sky se ly te h d d d n v u o s tt a n. utta ja kykyä kehittää kunnan palveluja. Lupaamme: KVRO Lupaamme kehittö md d n om a o osa am sta a n. nossa. Lupaamme n ajan tasalla. Lupaamme: tuetaon ku n na n strategi s a tav o tte ta a J s@np Rö

16 D f sonkyron Strategia Lupaamme Toimi KyrðnJoki Kyrönjoen komiat maisemat ovat kuntalaisten ja Parontaø "Kyrönjok - ilona. Lupaamme: - øvqm<táñq rß aiæ$q-al ueita. Historia [$ Huolehdimme, että Keh ttää bussi- ja Historia elää Lupaamrne: mwkkìnoia ús,qñne. logistlikka kúr*ma. lupaamrne: uøí*;rttfma lfil<enaæôgiat Wrõntoørr seen, tsenäisyys Huolehdimme, että o,n AatOâ el nruimaã, l paämoæ: Ísetðísend tøntend. D- / J J7 -tr D

17 ry sonkyrön Strategia Lupaamme ;* ** l t /'., \,^-,,4.!*, ì ;{, :l! ",' lq\!t tarjonta. _{ & t tt Ë, Ê t Æ