TALOUSARVION 2017 JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

Transkriptio

1 (6) TALOUSARVION 2017 JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Talousarviota koskevat säännökset Kuntalain (410/2015) 110 :n mukaan: Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointija rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Edellä 3 momentissa säädettyä alijäämän kattamisvelvollisuutta sovelletaan myös kuntayhtymiin. Lain verotusmenettelystä 91 a :n mukaan kunnan tulee ilmoittaa seuraavan vuoden tuloveroprosentin suuruus mennessä Verohallinnolle. 2. Kunnan strategia Kuntalaissa säädetään kunnan strategian ja talousarvion yhteensovittamisesta. 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. 110 :n mukaisesti Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Isonkyrön uuden kuntastrategian tekeminen aloitettiin loppuvuodesta 2015, jolloin valtuusto talousarvion 2016 ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä päivitti kunnan mission ja vision: Missio Yrittämisen Isokyrö on itsenäinen elinvoimakunta, joka huolehtii asukkaistaan laadukkailla palveluilla sekä mahdollistaa viihtyisän elämisen ja asumisen. Visio Vetovoimaisessa Isossakyrössä eläminen ja yrittäminen on Suomen parasta. Kevään 2016 strategiatyötä jatkettiin ja kunnanvaltuusto hyväksyi Isonkyrön kunnan strategian 2015 kokouksessaan

2 (6) Strategian painopisteet ovat mission ja vision mukaiset eläminen ja yrittäminen. Näitä painopisteitä tukemassa ovat voimavarat ja toimintaympäristö. Em. neljästä elementistä muodostuu strategian kokonaisuus. Jokaisessa neljässä elementissä on strategiset tavoitteet sekä niistä johdetut yksittäiset palvelulupaukset. Strategiatyötä jatketaan palvelulupauksia hiomalla. Elämisen strategiset tavoitteet koskevat varhaiskasvatusta, kouluja, terveydenhuoltoa, vanhusten palveluita sekä vapaa-aikaa. Yrittämiseen sisältyy yrittäjyyskasvatus, maankäyttö ja rakennusluvat, alueellinen elinkeinopolitiikka, elinkeinopalvelut sekä yrittäjyyskulttuuri. Elämisen ja yrittämisen strategisiin tavoitteisiin pääsemiseksi huolehdimme voimavaroista eli työssä jaksamisesta, tekemisen meiningistä, osaamisesta ja jatkuvasta kehittämisestä, kunnan taloudesta ja omistajaohjauksesta sekä toimintaympäristöstä eli Kyrönjoesta, historiasta, logistiikasta ja itsenäisyydestä. Strategia on huomioitava talousarvion laadinnassa. Strategian jalkauttaminen ja valmistelun vastuuttaminen on liitteenä. 3. Yleistä kuntataloudesta Keväällä 2016 julkaistun Kuntatalousohjelman mukaan kuntatalouden toimintamenojen kasvupaine pysyy tulevina vuosina suurena, sillä palvelutarvetta kasvattaa väestön ikärakenteen muutos, lisääntynyt maahanmuutto ja heikko työmarkkinatilanne. Hitaan talouskasvun vuoksi kuntatalouden tulojen kehitys on sen sijaan jäämässä vaimeaksi. Kunnat ja kuntayhtymät ovat viime vuosina tehostaneet toimintaansa ja hillinneet toimintamenojen kasvua menestyksekkäästi. Kuntien verotulojen kasvu jää vaisuista talousnäkymistä johtuen lähivuosina maltilliseksi. Kuntien yhteenlaskettuja verotuloja supistaa myös yhteisövero-osuuden määräaikaisen korotuksen poistuminen vuonna Valtionosuuksia kasvattaa kuluvana vuonna valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, jossa laskennalliset kustannukset tarkistetaan vastaamaan toteutuneita kustannuksia, sekä tehtyjen veroperustemuutosten kompensaatio kunnille. Valtionosuuksien kasvua hidastaa puolestaan hallitusohjelman mukaiset sopeutustoimet, mukaan lukien valtionosuusindeksin jäädytys vuosina Myös jo aiemmin osana valtiontalouden sopeutustoimia päätetyt valtionosuusleikkaukset supistavat valtionosuuksia vuosina 2016 ja 2017 yhteensä 90 milj. eurolla. Kuntatalouden nettoinvestoinnit ovat kasvaneet pitkään voimakkaasti, mutta aivan viime vuosina kasvu näyttää tasaantuneen. Investointien arvioidaan pysyvän kuitenkin tulevina vuosina korkealla tasolla, sillä etenkin kasvukeskuksissa palveluverkon ja infrastruktuurin laajentaminen edellyttävät edelleen huomattavia investointeja. Koska käyttötalouden tulot eivät riitä kattamaan nettoinvestointeja, kunnat joutuvat rahoittamaan investointeja velalla. Kireän taloustilanteen ja kasvavan lainakannan vuoksi kunnat joutuvat myös priorisoimaan investointikohteitaan. Kuntaliitto on julkaissut ensimmäiset ennakolliset laskelmat vuoden 2017 valtionosuuksista ja päivittänyt niitä Ennakkolaskelmissa on huomioitu jo tiedossa olevia muutoksia, esim. perustoimeentulotuen rahoituksen siirto kunnista Kelalle ja siihen liittyvä kuntien hallintokustannusten säästöstä aiheutuva valtionosuuden vähennys. Tarkasteltaessa perustoimeentulotuen Kela-siirron kokonaisvaikutusta (netto) kunnan talouteen tulee ottaa huomioon neljä erää: 1. kunnan kustannuksista poistuva perustoimeentulotuen kustannus 2. kunnan tuloista poistuva valtionavustus perustoimeentulotuen kustannukseen

3 (6) 3. kunnan perustoimeentulotuen omarahoitusosuuden poistuminen ja 4. lisäksi kunnan valtionosuus vähenee hallintokulujen säästöstä aiheutuvalla euromäärällä. Kunta voi tehdä mennessä jätettyjen hakemusten perusteella perustoimeentulotuen päätöksiä, jotka voivat olla voimassa korkeintaan saakka. Valtionosuuden vähennys on kuitenkin ennakkolaskelmassa tehty 12 kuukauden mukaan. Valtionosuuden vähennys tarkistetaan lopullisen toteutuman mukaiseksi ja korjataan vuosien 2018 ja 2019 valtionosuuspäätöksissä. Jokaisella kunnalla on euromääräisesti yhtä suuri asukaskohtainen rahoitus toisen asteen lukio- ja ammatilliseen koulutukseen huolimatta siitä, järjestääkö kunta lukiokoulutusta tai onko kunta ammatillisen koulutuksen järjestäjä, sijaitseeko kunnan alueella lukiota tai toisen asteen ammatillisen koulutuksen oppilaitosta tai onko kunnassa ylipäätään yhtäkään lukiota tai ammatillista koulutusta käyvää asukasta. Vuonna 2016 jokaisen kunnan rahoitusosuus on 291,92 euroa/asukas. Ammatillisen koulutuksen yksikköhintarahoitukseen kohdistuu vuonna 2017 yhteensä 190 milj. euron säästö. Säästö toteutetaan kokonaisuudessaan siten, että se hyödyttää kuntia omarahoitusosuuden pienenemisen kautta, rahoitusosuus pienenee noin 35 euroa/asukas. Yksittäisen kunnan kannalta tämä näkyy OKM:n valtionosuuden omarahoitusosuuden pienenemisenä. 4. Isonkyrön kunnan talouden kehitys Isonkyrön kunnan viime vuosien tilinpäätöksien ja vuoden 2016 talousarvion tunnusluvut ovat seuraavat: TA 2016 Verotulot milj. 14,01 14,71 15,40 15,74 15,23 Veroprosentti 20,50 20,50 21,00 21,50 21,50 Toimintakate, milj. -24,7-25,6-25,0-25,5-26,8 Vuosikate milj. 1,05 0,95 2,16 2,23 1,16 Ylijäämä/Alijäämä milj. 0,51-0,16 0,92 1,10 0,04 Lainamäärä/asukas Kuntaliiton päivitettyjen valtionosuuksien ennakkolaskelmien mukaan Isonkyrön kunnan peruspalvelujen valtionosuus on euroa. Luvusta on jo vähennetty euroa perustoimeentulotuen siirrosta KELAan. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden laskennassa on käytetty pohjana vuoden 2016 valtionosuutta, josta on vähennetty ammatillisen koulutuksen reformista johtuva euron säästö. Näin ollen valtionosuudeksi on saatu euroa. Valtionosuudet yhteensä olisivat euroa. Laskelmissa ei ole otettu huomioon kaikkia valtionosuuksiin vaikuttavia tekijöitä. Kuntaliitto päivittää laskelmia seuraavan kerran syys-lokakuussa Kirjanpitolaki ja talousarviosuositus Menot ja tulot jaksotetaan suoriteperusteen mukaisesti eli kohdistetaan talousarviovuoteen. Menot kohdistetaan niihin toimintoihin, joista ne aiheutuvat. Täten sisäiset suoritukset otetaan myös määrärahoihin. Sisäisten suoritusten hintana käytetään omakustannushintaa. Määrärahat varataan bruttoperiaatteen mukaisesti vähentämättä tuloja menoista ja menoja tuloista. Suomen Kuntaliitto on antanut suosituksen kunnan ja kuntayhtymän talousarviosta ja -suunnitelmasta. Kirjanpito tulee järjestää siten, että sen avulla voidaan seurata talousarvion toteutumista tilinpäätöksessä laadittavassa talousarvion toteutumisvertailussa. Suositus on nähtävissä kokonaisuudessaan mm. Kuntaliiton internetsivuilla Suosituksen mukaan käyttötalousosassa on budjettirahoitteisia ja kohderahoitteisia tehtäviä, jotka rahoitetaan pääsääntöisesti tulorahoituksella. Budjettirahoitteisissa tehtävissä varojen lähteenä on ensisijaisesti verorahoitus ja muu yleiskatteinen rahoitus.

4 (6) 6. Palvelusuunnitelma ja tilivelvollisuus Jokainen tehtäväalue sisältää palvelusuunnitelman, jossa esitetään kuntalaisten hyvinvointia koskevat tavoitteet. Palvelusuunnitelman tavoitteet ohjaavat muuta tavoiteasettelua. Tehtäväalueen tilivelvolliseksi määritellään osastopäällikkö. 7. Budjettirahoitteisen tehtäväalueen käyttötalousosa Tavoitteet ja tunnusluvut Kunnanhallitukselle ja edelleen -valtuustolle annettavassa talousarvioehdotuksessa esitetään vain valtuustotason tavoitteet. Valtuustotason tavoitteet ovat ensisijaisesti vaikuttavuustavoitteita, joissa näkökulmana on palvelun vaikutus asiakkaaseen. Vaikuttavuustavoitteet määrittävät joko palvelun aikaansaamaa muutosta asiakkaan hyvinvoinnissa tai palvelun laatua, jota arvioidaan sen saatavuutena, riittävyytenä, kohdentuvuutena tai asiakastyytyväisyytenä. Vaikuttavuustavoitteen asettamisessa korostuu tilaaja-näkökulma ja palvelutarpeiden priorisointi. Valtuusto voi sitovina tavoitteina hyväksyä myös tuotantotavoitteita tärkeissä toiminnan kehittämistä, tuloksellisuuden parantamista tai henkilöstöpolitiikkaa koskevissa asioissa. Sekä vaikuttavuus- että tuotantotavoitteet tulee määritellä siten, että niiden toteutumista voidaan mitata ja seurata. Tavoitteiden tai tavoitekokonaisuuksien tulee olla oleellisia tehtävän perustoiminnan kannalta. Vaikuttavuus- ja tuotantotavoitteet valmistelee valtuuston hyväksyttäväksi lautakunta, jonka toimialaan tehtävä kuuluu. Lautakunnan on selkeästi eroteltava valtuustotason tavoitteet ja lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet. Lautakunnan toimivaltaan kuuluva tavoiteasettelu esitetään vain tulosyksikkökohtaisissa käyttösuunnitelmissa, jotka lautakunnat hyväksyvät sen jälkeen, kun valtuusto on hyväksynyt talousarvion. Käyttötalouden perustelut Perusteluissa selvitetään tarkemmin palvelutarpeisiin, tavoitteiden asettamiseen sekä niiden saavuttamiseen liittyviä haasteita ja epävarmuustekijöitä. Perusteluissa tehdään lisäksi selkoa toiminnan painopisteistä ja kehittämistarpeista sekä arvioidaan voimavarojen riittävyyttä muun muassa henkilöresurssien, toimitilojen ja muiden tuotannontekijöiden osalta. Talousarvion toteutumista seurattaessa on raportoitava myös sisäisen valvonnan toteutumisesta. Käyttötalouden määrärahat ja tuloarviot Budjettirahoitteisen tehtävän määrärahat ja tuloarviot sidotaan tavoitteisiin. Valtuusto osoittaa toimielimelle määrärahan tai asettaa tuloarvion määrätyn tehtävän tai tehtävien hoitamiseksi siten, että tehtävälle asetetut tavoitteet toteutuvat. 8. Kohderahoitteisen tehtäväalueen käyttötalousosa Kohderahoitteisen tehtäväalueen käyttötalousosan laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin talousarviosuositusta. 9. Investointisuunnitelma Investointiosaan budjetoidaan ne hyödykkeet, joiden hankintameno on vähintään euroa ja joiden käyttöikä on pitempi kuin kaksi vuotta. Investointi merkitään pysyviin vastaaviin ja kirjataan normaalisti

5 (6) poistoina vaikutusaikanaan kuluksi. Mikäli hankintameno ennen rahoitusosuuden vähentämistä alittaa euroa, meno budjetoidaan hankintatilikauden kuluksi käyttötalousosaan, vaikka se tuottaisi tuloa tai on palvelutoiminnan käytössä useamman tilikauden ajan. Investointiosassa esitetään hankkeiden kustannusarviot ja niiden jaksottuminen investointimenoina suunnitteluvuosille sekä investointiin saatavat rahoitusosuudet ja muut tulot. Investointiosassa valtuusto hyväksyy kustannusarviot, määrärahat ja tuloarviot joko hankkeille tai hankeryhmille. Hankeryhmät ja hankkeet tulee sopeuttaa kirjanpidon osastokarttaan, että poistot ja omaisuus taseessa tulevat oikein. 10. Talousarvion laskentaohjeet Edelleen heikentyneestä kokonaistaloudellisesta tilanteesta johtuen talousarvion 2017 laadinnassa tulee välttää harkinnanvaraisia menoja sekä pidättäytyä määrärahakorotuksista. Talousarvion laadinnassa on otettava huomioon talouden tasapainottamisohjelmassa esitetyt säästökohteet. Määrärahat budjetoidaan pääosin ilman arvonlisäveroa. Poikkeuksena ovat ne menot, jotka arvonlisäverotuksessa ovat vähennyskelvottomia tai jotka eivät ole palautukseen oikeuttavia. Palkat ja henkilösivukulut Kilpailukykysopimuksen vaikutus vuoden 2017 talousarvioon: - Palkkoja ei koroteta sopimuskaudella Lomarahoja leikataan 30 % eli ajanjaksolla maksetaan vuoden 2016 lomarahaprosentteihin verrattuna pienempää lomarahaa - Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut alenevat: KuEL/JuEL-palkkaperusteinen maksu laskee 0,20 %-yksikköä Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu alenee. Vuoden 2017 tarkemmista maksuista neuvotellaan elokuussa Työnantajan sosiaaliturvamaksu (sairausvakuutusmaksu) alenee 0,94 %-yksikköä. STM vahvistaa ensi vuoden sotu-maksut loppuvuodesta. Em. johtuen vuodelle 2017 KVTES:n, OVTES:n ja TS:n alaiset palkat budjetoidaan heinäkuun 2016 palkkatason mukaisina siten, että lomarahan osuudeksi budjetoidaan 4,2 % vuosipalkasta. Talousarvion laadinnan edetessä hallintojohtaja antaa lisäohjeistusta. Sosiaali- ja eläkemaksujen arvioidaan olevan seuraavat: MAKSU/VUOSI KuEL-maksu 17, Valtion eläkemaksu (ent. VaEL-maksu, opettajat) 17, Sairausvakuutusmaksu 2, Työttömyysvakuutusmaksu 3, Tapaturmavakuutusmaksut 1,30 Varhaiseläkeperusteiseen maksuun tilille 4115 budjetoidaan kuluvan vuoden toteutumaennuste ko. kustannuspaikalla kerrottuna kertoimella 0,99. Lisäksi vuonna 2016 työkyvyttömyyseläkkeelle jääneistä aiheutuvat kustannukset on huomioitava koko vuodelle Eläkemenoperusteiseen KuEL-maksuun tilille 4105 budjetoidaan kuluvan vuoden toteutumaennuste kerrottuna kertoimella 0,76. Muille kustannuspaikoille em. tileille ei budjetoida summia. Em. tiedot tarkistetaan suunnittelun edetessä.

6 (6) Asiakaspalvelujen ostot Palvelujen ostot budjetoidaan ensisijaisesti tiedossa olevia hintojen muutoksia vastaavasti. 11. Määräaika Talousarvioesitykset tulee toimittaa hallintojohtajalle mennessä. Talousarvioesitys valmistellaan siten, että talousarvio voidaan hyväksyä samassa kokouksessa kuin veroprosentit. 12. Lomakkeet Lomakkeet löytyvät osoitteesta: \\kyrosrv\asiakirjat (U:) TA17 ISONKYRÖN KUNNANHALLITUS Eino Toivola kunnanjohtaja Jaana Järvi-Laturi hallintojohtaja