SRNK:N LAHJOJA SUOMELLE -SUUNNITTELUA SRNK:N KEVÄTKOKOUS

Transkriptio

1 SRNK:N LAHJOJA SUOMELLE -SUUNNITTELUA SRNK:N KEVÄTKOKOUS K E S K U S T E L U T I L A I S U U D E N P O H J A LTA

2 HANKKEEN TAUSTA 165-jäseninen SRNK päätti syyskokouksessa 2014 antaa yhteisen lahjan 100-vuotiaalle Suomelle kaikki yhdessä suomalaisten hyväksi Aikataulumallia Keskustelutilaisuus jäsenistölle Tilanne-esittely koko jäsenkunnalle kevätkokouksessa 2015 Päätösvalmius jäsenkunnalle syyskokouksessa 2015 Rahankeruu vuosina FOKUS: ennen muuta brändityötä säätiöiden tunnettuuden ja hyvän maineen kasvattamiseksi säätiöt tekevät joka päivä hyvää

3 MITEN ERI SÄÄTIÖT VOIVAT OSALLISTUA? Jäsensäätiöiden säännöt määräävät, mihin rahaa voidaan myöntää. Joustavuus ja 165 säätiölle riittävän väljä haarukointi on siis ollut kaiken suunnittelun perusta. Ø Jokainen säätiö perustelee itse tukensa tarkoitustaan soveltaen. Ø Säätiöt voivat osallistua juhlavuoteen monin tavoin joista tämä yhteishanke on yksi.

4 MITÄ TAVOITELLAAN? Ajatuksessa säätiöiltä Suomelle on keskeistä puhutella kaikkia suomalaisia luoda ennen muuta jotakin pitkäkestoista säätiöille ominaisesti eikä siis vain keskittyä vuoteen 2017 vastata yhteiskunnan todellisiin tarpeisiin

5 LAHJAMME PITÄISI poiketa ja yllättää tehdä asioita toisin kuin aiemmin löytää osuva tematiikka ja toteutustapa: on löydettävä aidosti kansalaisia ja yhteiskuntaa koskettava pinta julistetaan siis

6 Parempi Suomi -haaste Better Finland -challenge

7 PAREMPI SUOMI -HAASTEEN PIIRTEET Parempi Suomi on apurahasäätiöiden ideahaaste. Haasteen tavoite on löytää uusia ajatuksia, ratkaisuja ja hankkeita, joiden avulla suomalaiset voivat rakentaa entistä paremman seuraavan vuosisadan. Haasteeseen osallistutaan lähettämällä idean kuvaus asiantuntijapaneelille. Idean muoto on vapaa, mutta sen tulee olla toistettavissa joko sähköisesti tai painettuna. Idean minimibudjetti on miljoona euroa tai vähimmäiskesto 10 vuotta Maksimibudjettia tai -kestoa ei ole määritelty (> poikkeavuus, puheenaihe ).

8 MIKSI JUURI HAASTEMUOTO? Erilaisella ja puhuttelevalla haasteella voidaan saada myös säätiömaailmalle aiemmin vieraita ideanikkareita innostumaan. Hyvä ideat syntyvät usein uusista mahdollisuuksista Säätiöt toteuttavat tavanomaista hyväntekemistään päivittäin, nyt tehdään jotakin eri tavalla.

9 HAASTEEN TEEMAT Haasteen teemoja ovat 1. Avoin tieto 2. Luovuus 3. Tulevaisuus Miksi juuri nämä teemat? Koska vain riittävän väljistä teemoista voi löytyä 165 eri säätiön tarkoituksiin sopivat kohteet Esimerkeiksi kaikille haasteeseen mukaan lähtijöille esitellään esivalmistelun tuloksena muutamia mallihankkeita.

10 ETENEMINEN Haaste on kaksivaiheinen 1. Ideavaihe (kevät alkusyksy 2016) 2. Valikoitujen ideoiden kehitysvaihe ( alkusyksy 2017) Ensin etsitään pelkkiä hyviä ideoita, joiden esittäjän ei ole pakko olla niiden toteuttaja. Toisessa vaiheessa sparrataan finalisteja, joiden on kehitettävä ideaansa edelleen ennen lopullisten voittajien valintaa. Ideavaiheen parhaat palkitaan jollakin summalla riippumatta mahdollisesta jatkopaikasta (vrt. arkkitehtikilpailuiden lunastukset, vaikkei töitä toteutettaisikaan) Jatkovaiheeseen valituille finalisteille (esim kpl) myönnetään pieni alkupääoma, jolla he voivat kehittää ideaansa eteenpäin. Kullekin hankkeelle nimetään myös asiantuntija-seurantaryhmä. Lopullinen voittaja tai voittajat saavat vähintään miljoona euroa hankkeensa toteuttamiseen. Vielä ei tiedetä, montako voittajaa valitaan tai kuinka suurella summalla kaikkiaan eri hankkeita lähdetään tukemaan, koska se riippuu löydetyistä ideoista.

11 AIKATAULU Haasteen ja hakuajan julkistus ennen kesää 2016 Parhaiden ideoiden palkinnot ja jatkovaiheen finalistit julkistetaan Säätiöpäivänä Lopullinen voittaja tai voittajat julkistetaan Säätiöpäivänä Hanketta ja voittajia esittelevät verkkosivut pystyssä ikuisesti kuten säätiöt

12 VIESTINTÄ Hankkeelle perustetaan omat verkkosivut (su-ru-eng), blogi ja Twitter-tili (SRNK:n alle Säätiöpäivän tapaan). Hanketta vetää koordinaattori, joka vastaa myös viestinnän aktiivisesta toteuttamisesta. Hankkeen eri vaiheista viestitään jatkuvasti verkkosivuilla ja osallistujille (paljonko hakemuksia tuli, millaisia ne ovat etc.) Haasteen finalisteilta ja voittajilta edellytetään avoimuutta projektinsa etenemisestä. Finalisteja esitellään hankkeen verkkosivuilla ja voittajat kertovat projektinsa etenemisestä eri keinoin vuosien ajan. Tehokkaalla ja avoimella viestinnällä yhtäältä jaetaan tietoa koko kansalle, toisaalta välitetään hyvää sanomaa säätiöiden toiminnasta ja sen vaikuttavuudesta.

13 Mistä löytyy miljoonien idea? Säätiöt haastavat koko kansan keksimään lahjoja 100-vuotiaalle Suomelle Säätiöiden Parempi Suomi -haasteella etsitään vuosisadan ideoita suomalaisten parhaaksi tänään, huomenna ja seuraavaksi sadaksi vuodeksi. Avoin tieto, luovuus ja tulevaisuus ovat teemat, joita kansalaiset ja keksijät, tutkijat ja taiteilijat haastetaan ratkomaan. Kuka vain voi osallistua, kunhan hankkeen budjetti on vähintään miljoona euroa tai sen kesto vähintään kymmenen vuotta. Parempi Suomi rakentaa nimensä mukaisesti entistä parempaa tulevaisuutta kaikille suomalaisille. Niin aina olkohon Suomenmaass ain uljuutt uskollisuutta! Kun vaara uhkaa, ne luokohot taas vapautta ja valoa uutta! Paavo Cajander

14 HAASTEESEEN OSALLISTUMINEN Idean pitää jollakin tavalla parantaa suomalaisten elämää ja liittyä johonkin kolmesta teemasta, avoimeen tietoon, luovuuteen tai tulevaisuuteen. Idean toteuttamisen minimibudjetti on miljoona euroa tai minimikesto kymmenen vuotta. Haaste on avoin kaikille. Siihen voivat osallistua yksittäiset henkilöt, ryhmät, järjestöt ja yritykset. Yhdessä tai erikseen. Hakemuksen kieli on suomi, ruotsi tai englanti. Myös säätiöt voivat itse sparrata haasteeseen omia hankkeitaan asiantuntija/toteuttajaryhmien kautta (mutta SRNK jäsensäätiö ei tietenkään voi itse olla hakijana). Esimerkki: Jäsensäätiö saa syksyllä 2015 hienon hakemuksen, jossa on huippuidean siemen, mutta jota säätiö ei voi yksin rahoittaa. Säätiö voi olla yhteydessä hakijaan ja kehottaa osallistumaan idealla haasteeseen. Tällä säätiösparrauksella saadaan jäsenistön tietotaito ja eri alat aktiivisesti mukaan.

15 MITEN VOITTAJAT VALITAAN? Valitaan asiantuntijapaneeli, johon osallistuvat säätiöt nimeävät ehdokkaita. Hankkeet pisteytetään, arvioidaan ja vertaillaan tarkasti mutta täysin säätiöiden ehdoilla. Yleisölle annetaan mahdollisuus äänestää suosikkejaan. (Yleisön osallistumista jonkinlaisella joukkorahoitusmallilla pohditaan.) Immateriaalioikeuksista ja keksintösuojista pidetään tarkasti huolta. Nämä oikeudet ja vastuut selvitetään tarkasti myös kaikille kilpailuun osallistuville.

16 HANKKEEN HINTA? Hankkeen kulut syntyvät eri vaiheissa 1. Kokonaisuuden viestinnän rakentaminen (verkkosivut etc.) 2. Ideahaasteen markkinointi-, arviointi- ja palkintokulut 3. Finalistien sparrausvaihe ja julkistamiskulut 4. Varsinainen voittajahankkeiden rahoittaminen

17 KOKONAISPOTIN HAARUKOINTI Kaikilta säätiöiltä kerättäväksi kokonaisrahoitukseksi 10 miljoonaa kuulostaa vähältä, 100 miljoonaa paljolta. Kysymys onkin summan ajallisesta jakautumisesta: pitkäkestoisuus kasvattaa pottia. Osallistuville säätiöille voitaisiin haarukoida minimisumma kuten pooleissa. Tässä se voisi olla euroa (jaettuna useammalle vuodelle pienillä säätiöillä). Poolijärjestelmän kautta jäsensäätiöt voisivat järjestää käytännön rahaliikenteen vuosien mittaan. Ø 100 miljoonaa 10 vuodelle voisi olla sopiva suuruusluokka

18 NÄKYVYYTTÄ JA OPPIMISTA VUOSIEN AJAKSI Vuoden mittaan järjestetään useita erilaisia tilaisuuksia eri yleisöille, eri paikoissa, eri teemoilla. Tilaisuuksilla kerrotaan osallistuvista hankkeista mutta laajasti myös niitä tukevista säätiöistä ja säätiötoiminnan kokonaisuuden vaikuttavuudesta. Osallistuville säätiöille konseptoidaan oma osuutensa suurista hankkeista, jota rahoituksen ohella hyödynnetään kunkin säätiön omana kärkihankkeena ja viestinnässä. Viestinnässä mennään ensin yhteishanke edellä, vuoden 2017 jälkeen yksittäinen säätiö edellä. Esim. Säätiöiden Säätiö voi eurolla nimikoitua valitsemaansa tulevaisuus-teemaiseen finalistiin, jonka hankkeen osajulkistuksen Säätiöiden Säätiö järjestää emännöimillään sidosryhmäkutsuilla vuonna 2019.

19 LISÄARVOJA Kehittää säätiöiden yhteistyötä (jo hyviksi koettujen poolien tavoin ja jatkoksi) Uudistaa säätiökuvaa, tekee apurasäätiöiden toimintaa tunnetuksi myös sitä aiemmin tuntemattomille Kansalaisten osallistaminen äänestämällä tekee säätiöiden perusajatusta tunnetuksi ja luo myönteistä säätiöt olemme me -fiilistä Valtion viralliseen yhdessä -teemaan osuva lisä

20 HANKE-ESIMERKIT Vuoden 2017 lapset (työnimi) Vuonna 2017 syntyvien lasten monitieteinen pitkäaikaisseurantatutkimus > ainutlaatuinen aineisto ja tietopankki suomalaisille ja maailmalle Muistitietoa Miinalle miltä Suomi näytti taaperona (työnimi) Kansalliskirjaston sanomalehti- ja pienpainatteiden digitointi /2017 > ainutlaatuinen aineisto ja tietopankki suomalaisille

21 LAHJOJA SUOMELLE PAREMPI SUOMI -HAASTE LAHJA SUOMELLE MUISTITIETOA MIINALLE VUODEN 2017 LAPSET

22 LAHJOJA SUOMELLE PAREMPI SUOMI -HAASTE??? VUODEN 2017 LAPSET MUISTITIETOA MIINALLE