ITÄ-JA KESKI-SUOMEN ALUEELLINEN JOHTORYHMÄ

Transkriptio

1 MUISTIO 1 (8) ITÄ-JA KESKI-SUOMEN ALUEELLINEN JOHTORYHMÄ Aika tiistai klo Paikka Jyväskylä, Matarankatu 4, Jyväskylän Tourulassa, Kosken tiloissa 2 krs, Kokoustila 202 Videoneuvotteluyhteys Joensuu, Aluehallintovirasto, Torikatu 36, kokoushuone Maaherra Mikkeli, Aluehallintovirasto, Maaherrankatu 16, kokoushuone Kamreeri Osanottajat aluejohtoryhmän varsinaiset jäsenet ja varajäsenet 1. Kokouksen avaus, osanottajien toteaminen ja edellisen kokouksen muistion hyväksyminen Puheenjohtaja Tuomo Meriläinen avasi kokouksen. Todettiin osanottajat luettelon mukaisesti. Edellisen kokouksen muistiossa hankkeiden saamien valtionavustusten määrää käsitellyssä asiakohdassa oli RAMPE hankeen osalta toisistaan poikkeavia lukuja haetun valtionavustuksen määrästä. Rautaisia ammattilaisia perusterveydenhuoltoon RAMPE haki valtionavustusta euroa ja sai lähes haetun määrän eli yhteensä euroa. 2. Itä- ja Keski-Suomen Kaste-ohjelman syysseminaari Itä- ja Keski-Suomen aluejohtoryhmä järjestää keväällä järjestetyn maakuntaseminaarikierroksen kokoavan syysseminaarin Kuopiossa (Technopolis klo 9-14). Maakuntaseminaarit järjestettiin jokaiseen Itä- ja Keski-Suomen Kaste-alueen maakuntaan huhti - toukokuun aikana. Tilaisuuksissa maakuntajohtajien sekä alueen eri toimijoiden puheenvuoroja maakuntien ajankohtaisista kehittämisnäkymistä sekä STM:n katsaus Kaste-ohjelman etenemiseen. Tilaisuuksissa kerättiin myös äänestyslaitteiston avulla osallistujien kannanottoja kehittämisen tuleviin painopistealueisiin. Koonti kyselyn tuloksista on muistion liitteenä. Seminaareihin osallistui henkilöä/tilaisuus. Tilaisuudet olivat kaiken kaikkiaan onnistunut tapa kuulla alueen ääntä sekä viestittää Kaste-ohjelmasta. Seminaarit osoittivat myös vetovoimaisuuttaan saaduissa palautteissa. Palautteista kävi ilmi, että kaikki halukkaat eivät saaneet puheenvuoroja siinä määrin kuin seminaarien aikatauluihin oli mahdollista sovittaa. Toisaalta tuli esiin myös yritysmaailman edustajien puheenvuorojen puuttuminen. Itä- ja Keski-Suomen Kaste-alueen seminaarin avaa aluejohtoryhmän puheenjohtaja Tuomo Meriläinen. Ministeri Risikko tuo esiin puheenvuorossaan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön ajan-

2 kohtaisia asioita sekä sosiaali- ja terveydenhuollon aluemallin visiointia. Tilaisuudessa on myös THL:n, Kuntaliiton sekä STKL:n puheenvuorot. Keuruun perusturvajohtaja Riitta Vanhanen pitää alueen puheenvuoron. Aamupäivän puheenjohtajana toimii aluejohtoryhmän puheenjohtaja Tuomo Meriläinen ja iltapäivällä aluesuunnittelija Jouko Miettinen. Alueen hankkeet ovat esillä auditorion aulatiloissa. 3. Tilannekatsaus meneillään oleviin hankkeisiin Itä- ja Keski-Suomen Kaste-alueella on nyt käynnissä viisi hankekokonaisuutta. Hankkeet etenevät suunnitelmiensa Hankejohtajat ovat tuoneet esiin kehittämistulosten tekijänoikeuskysymyksen. Valtionavustuspäätöksissä on tuotu esiin, että tekijänoikeudet hankkeiden tuloksista jäävät sosiaali- ja terveysministeriölle. Aluejohtoryhmä totesi, että nyt tarvitaan selkeää linjausta tekijänoikeusasiassa. Hankkeiden hyvien käytäntöjen levittäminen ei saa hankaloitua tai estyä tämän seikan vuoksi. Kanerva Hanke etenee suunnitelmien mukaisesti. Terveysportaali on otettu käyttöön Itä- ja Keski- Suomessa. Sivustolla on terveystietoa, erilaisia terveyteen liittyviä testejä, palveluhakemisto, tilastoja, virikkeitä hyvinvoinnin edistämiseksi ja hyvinvointikansio. Hankkeen yhtenä painopistealueena hankkeen toisessa vaiheessa on strateginen hyvinvointijohtaminen, sen rakenteet ja työkalut. Hankkeen valvonnallinen ohjauskäynti on Vanhusten asumisen uudet ratkaisut ja asumisen varhainen tuki Hankehenkilöstössä on muutoksia Pohjois-Karjalassa ja Keski- Suomessa. Rekrytointi on näiltä osin käynnissä. Hankkeen valvonnallinen ohjauskäynti oli Hanke sai hankkeen hallinnoin osalta myönteistä palautetta muun muassa maksatukseen liittyvästä ohjeistuksesta. Hankkeessa on nyt ensimmäisen kehittämisvaiheen tulosten kokoaminen käynnissä. Hankkeen toisessa vaiheessa on mukana 65 kuntaa. Kuopion ja Jyväskylän poisjäänti toisesta vaiheesta on toisaalta laskenut mukana olevaa väestömäärää. Hankkeessa suunnitellaan myös kansainvälistä ulottuvuutta. Suunnitteilla on osallistuminen marraskuussa demografista muutosta käsittelevään foorumiin Brysselissä. Lasten ja perheiden hyvinvointipalveluiden kehittämishanke Itä- ja Keski-Suomessa Hanke on edennyt kaiken kaikkiaan suunnitelmien mukaisesti. Hankekokonaisuuden osahankkeissa on nyt tulosten arviointi käynnissä. Nyt pyritään ennen kaikkea varmistamaan hankkeen I vaiheen hyvä päättäminen. Nykymuotoisesta kehittämismuodosta on koettu, että Kaste- ohjelma ja laajat hankkeet saavat aikaan verkostoja joissa ensimmäistä kertaa käydään keskusteluja uusien tahojen kanssa mitä ei ole koskaan aikaisemmin käyty.

3 Rampe Terveyshyötymallin käyttöönottoon liittyvä lisäselvitys on nyt hyväksytty ministeriössä. Hankeen koordinaattorit on nimetty, toimintasuunnitelmia rakennetaan, sidosryhmiä hahmotetaan ja sisällölliset työryhmät ovat organisoituneet. Hankkeessa tehdään lähtötilanteen selvitystyö tänä syksynä. Hanketoimijoita on keskusteluttanut esitys lääkärien erikoistumiskoulutuksen uudistamisesta. Uudistuksen myötä lääketieteen lisensiaatti voisi toimia täysivaltaisena lääkärinä heti valmistuttuaan. Vain jos lääkäri haluaisi toimia muissa EU-maissa tai yksityisenä yleislääkärinä, hänen olisi suoritettava lisäkoulutus. Nykyisin lääketieteen lisensiaatiksi valmistunut henkilö saa oikeuden toimia ammattihenkilönä, mutta lopullinen laillistus edellyttää jokaiselta vielä kaksivuotisen ns. perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen suorittamista. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke Hankkeessa on mukana kahdeksan kuntayhtymää eri puolilta Suomea. Hankkeen hallinnoijana toimii Etevan kuntayhtymä. Hankkeen tavoitteena on selkeyttää vammaispalvelujen palvelurakennetta, turvata vammaispalvelut sekä vahvistaa alan perus- ja erityisosaamista. Itä- ja Keski-Suomessa hankkeen toteuttamiseen osallistuvat tahot ovat Pohjois Karjalan sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä ja Vaalijalan kuntayhtymä (Etelä- ja Pohjois-Savo). Päätavoitteena on selkeyttää ja kehittää vammaispalvelujen palvelukokonaisuuksia siten, että vammaispalvelujen saatavuus ja osaaminen on turvattu kohtuullisin kustannuksin. Osana kehittämistyötä pyritään selkeyttämään peruspalvelujen ja erityispalvelujen tehtävänjakoa. Palveluja kehitetään vastaamaan käyttäjän yksiköllisiä tarpeita siten, että ne tukevat vammaisten henkilöiden yksilöllistä elämistä ja asumista sekä edistävät heidän osallisuuttaan. Hankkeen yhtenä tavoitteena on myös vahvistaa vammaisalan osaamista ja saada vammaisalalle riittävästi ammattitaitoista työvoimaa. Itä- ja Keski-Suomen alueella Pohjois-Karjalan osahanke kehittää palvelurakenteita, palveluohjausta ja suunnittelua, yksilöllistä asumista sekä vammaisalan osaamista. Suunnitellut pilottialueet Pohjois-Karjalassa ovat Helli-liikelaitos kuntayhtymä ja Joensuun kaupunki. Pohjois-Karjalan osahanke on käynnistynyt Vaalijalan osahankkeen kehittämistyö kohdistuu palvelurakenteisiin, palveluohjaukseen ja suunnitteluun sekä osaamisen vahvistamiseen. Suunniteltu pilottialue on Ylä-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Vaalijalan osahankkeen rekrytointi on parhaillaan käynnissä ja hanke käynnistynee Hankkeen projektipäällikkönä toimii Tuija Anttila p tuija.anttila(at)eteva.fi. Pohjois-Karjallassa hankkeessa toimii kehittämissuunnittelija Leena Suhonen p leena.suhonen(at)pkssk.fi.

4 Vetovoimainen ja turvallinen terveydenhuolto hanke Vete hankkeessa ja osahankkeissa edetään suunnitelman mukaisesti. Alun viivästymistä on kiritty hyvin kiinni ja motivaatio kehittäjillä on hyvä. SharePoint toiminta-alusta on toiminut hyvin valtakunnallisessa hankkeessa. Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta (VeTeHH osahanke) tunnuslukujen keräys ja tarkastelu kaikissa sairaanhoitopiireissä loppusuoralla. Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen (VeTePO) laaja-alainen koulutus ja käytäntöjen yhtenäistäminen menossa Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeTeVT) Näyttöön perustuva hoitotyön laaja johtajakoulutuskokonaisuus alkaa syyskuussa 2010, n 50 ilmoittautunutta KYS ERVA-alueelta potilasturvallisuussuunnitelmatyöryhmä toiminnassa opiskelijaohjaus edennyt hyvin PKSSK:ssa ja KYS:ssä työhyvinvointikoordinointi etenee ESSHP:ssa Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella (VeTeTH) toteutettu laaja kysely sosiaali- ja terveysalan johtajille, tältä pohjalta toteutettu koulutusta terveyden edistämisen vuosikello-työväline edistynyt hyvin 4. Hankeavustuskierros 2011 ja Itä- ja Keski-Suomen hankeaihiot Valtionavustusten painopisteet ovat vuonna 2011: Sosiaali- ja terveydenhuollon aluemallin kokeilu. Tässä olennaista on perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja perustason erikoissairaanhoidon rakenteellinen ja toiminnallinen eheä kokonaisuus. Perusterveydenhuollon (toimiva terveyskeskus) ja sosiaalihuollon vahvistaminen Osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen vähentäminen Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rakenteiden vahvistaminen Valtionavustusta on jaettavana yhteensä noin 22 miljoonaa euroa. Tästä summasta on varattu 4 milj. pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseen. Kaste-ohjelman mukaisia valtionavustuksia suunnataan sosiaali- ja terveydenhuollon aluemallin kokeiluun. Aluemallikokeiluun haku tapahtuu normaalin valtionavustuskäytännön ja aikataulun mukaan. Kokeiluun liittyvät hakemukset tulee käsitellä aluejohtoryhmissä. Aluejohtoryhmässä nähtiin tärkeänä, että nyt keskitytään ainoastaan yhden tai kahden hyvän hankekokonaisuuden suunnitteluun. Tärkeänä nähdään nykyisten hankkeiden hyvä loppuun saattaminen. Yksi hyvä kehittämiskokonaisuus olisi paras vaihtoehto seuraavalle ja viimeiselle hankkeiden valtionavustuskierrokselle. Itä- ja Keski-Suomen Kaste alueella on tällä hetkellä kaksi hankeaihiota.

5 Mielenterveys ja päihde hankeaihio Aihion valmistelua varten on työkokous Varkaudessa. Etelä- Savon sairaanhoitopiiri on lupautunut hankkeen hallinnoijaksi. Tärkeää tässä hankekokonaisuudessa on huomioida jo aikaisemmin tehty kehittämistyö. Joensuun kaupunki muun muassa on kiinnostunut Ikäneuvola Ruorin kehittämän päihdemittarin jalkauttamisesta käytäntöön sekä ennaltaehkäisevän ja terveyttä edistävän mielenterveystyön käynnistyneiden hyvien työmuotojen jatkumisesta ja edelleen kehittämisestä. Joensuussa hankeen teemoja voisivat olla muun muassa päihde ja mielenterveystyön kehittäminen ja vahvistaminen vanhusten kotihoitoon liittyen sekä kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen korjaavassa ja ennaltaehkäisevässä mielenterveystyössä. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella on meneillään mittava psykiatrisen toiminnan muutos avohoitopainotteiseksi. Asiasta on tehty selvitys ja syksyn aikana tehdään kuntakierros päihdehuollon järjestämisestä. Tähän kokonaisuuteen on kaavailtu myös osallisuusteemaan liittyvää hanketta (Salli). Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys on hakenut rahoitusta hankkeelle RAY:ltä sekä koulupudokkuuteen liittyvää hanketta jonka rahoitus on tarkoitus hakea ESR:sta. Sosiaali- ja terveysjohdon kehittämishankeaihio Pohjois-Suomen Kaste-alueella suunnitellaan hankekokonaisuutta sosiaali- ja terveysjohtamisen kehittämiseen. Itä- ja Keski-Suomen Kaste- alueelta on suunniteltu tähän teemaan osa hanketta. Hankekokonaisuus tulisi sisältämään viisi osahanketta. Hankkeen kehittäminen kohdentuu kolmelle tasolle: strateginen johtaminen, toimeenpanon ja toiminnan ohjaus sekä operatiivinen johtaminen. Näille eri tasoille on kaavailtu omat painopistealueensa. Kaaviot hankkeen suunnitellusta rakenteesta ovat muistion liitteenä. Aluejohtoryhmässä mainittiin myös Ylä-Savossa työllistymiseen liittyvä Verka-hanke, jossa kohderyhmänä ovat nuoret aikuiset työttömät. Tämän lisäksi Väli-Suomen Kaste-alueella on suunnitteilla aikuissosiaalityön kehittämishanke. Hankkeen yhtenä teemana on soveltaa terveyshyötymallia (CCM) myös sosiaalihuoltoon. 5. Aluejohtoryhmien yhteinen lausunto seuraavaan ohjelmakauteen (Kaste II) Pohjois-Suomen aluejohtoryhmä on tehnyt aloitteen aluejohtoryhmien yhteisen lausunnon laatimiseksi Kaste II varten. Aluesuunnittelijat ovat laatineet luonnoksen lausunnosta. Lausuntoluonnos käsitellään jokaisessa aluejohtoryhmässä niiden ensimmäisissä syyskauden kokouksissa. Itä- ja Keski-Suomen aluejohtoryhmän mielestä pyrkimys yhteiseen lausuntoon on hyvä, mutta lausuntoa on tiivistettävä. Lausuntoluonnos aluejohtoryhmän kommenttien pohjalta muotoillaan uudelleen ja hyväksytetään aluejohtoryhmän puheenjohtajalla.

6 6. Seuraavat aluejohtoryhmän kokoukset Itä- ja Keski-Suomen aluejohtoryhmä ei korosta aluejohtoryhmän roolia lakiesitysten antajana. Aluejohtoryhmän jäsenet tekevät jo omissa taustaorganisaatioissaan vastaavia tehtäviä eikä ole syytä tehdä päällekkäistä työtä. Jatkossa THL:n roolia tulisi selkeyttää entisestään. Alueella tarvitaan konkreettisia mittareita ja käyttökelpoisia kehittämisen työkaluja. Hankkeiden suuren koon riskinä on niiden hajoaminen ja niiden jääminen kaukaisiksi arjen kentältä. Edelleen pienempien ja suurempien kuntien tarpeiden yhteismitallistaminen vaatii pohdintaa. Kaste on ennen kaikkea ohjelma eikä hankemuotoisen toimintatavan korostaminen ole välttämättä Itä- ja Keski-Suomen osalta oikeutettua. Valtakunnallisiin linjauksiin kaivataan lisää selkeyttä, mutta ei kuitenkaan niin, että se koettaisiin alueilla sanelupolitiikkana. Nyt osin tilanne näyttäytyy erillisinä kokeiluina eri puolilla maata. Lausunnossa tulisi tulla Kaste I kauden kokemukset selvästi näkyviin kuten esimerkiksi mittavaksi koettu hankebyrokratia. Aluejohtoryhmä korosti myös, että hankkeiden kehittämistulosten tekijänoikeudet on selkeytettävä. Kehittämistulosten on oltava hyödynnettävissä mahdollisimman helposti. Tämän lisäksi järjestökentän roolia käsiteltäessä se olisi hyvä jäsentää omaksi kappaleekseen, jotta se nousisi selkeämmin esiin. Aluejohtoryhmä lähettää yhdessä muiden alueiden kanssa laaditun lausunnon STM:öön osaksi Kaste II -ohjelman valmistelua lausunnon muokkaamisen jälkeen. Lausunnon loppuun voidaan nostaa erikseen Itä- ja Keski-Suomen valitsemia painotuksia. Johtoryhmä kokoontuu syyskaudella vielä kaksi kertaa. Kokouksiin järjestetään videoyhteyksiä mahdollisuuksien mukaan. pe klo Mikkeli to klo Kuopio 7. Muut asiat Itä-Suomen sosiaali- ja terveysturvanpäivät Mikkeli Kaste-syyskokous, kansallismuseo 8. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja kiitti hyvästä keskustelusta sekä KOSKE:n ja suunnittelija Raili Haakin panoksesta videoneuvotteluyhteyksien mallikkaasta toteutuksesta. Muistion vakuudeksi Jouko Miettinen Kaste-suunnittelija

7 JAKELU TIEDOKSI Itä- ja Keski-Suomen aluejohtoryhmän varsinaiset jäsenet ja varajäsenet Jouko Miettinen, Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus Jaana Ronkainen, Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus Satu-Mari Tolonen, Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus Salme Kallinen-Kräkin, STM Olli Kerola, STM Soile Paahtama, Jaana Viemerö, Kuntaliitto

8 Liite 1 Sosiaali- ja terveysjohdon kehittämishankeaihio Kaikkia koskevat Osahankkeiden johtamisen kehittämisen painopistealueita (määrittävät itse fokukset) Strateginen johtaminen Toimeenpanon johtaminen/toiminnan ohjaus Operatiivinen johtaminen Tieto/ Ymmärrys Tulevaisuusjohtaminen; mm. aluekokeilumallit ja valinnanvapaus Kunnan/yhtymän ennakointi ja suunnittelu sekä strateginen johtaminen -osaamisen johtaminen Osaaminen -muutosjohtaminen - tietojoh- kansalaisten Tavoitteet/ itsenäisen selviytymisen tukeminen palveluprosessientam. ja rakenteiden integroiminen henkilöstön mittarit Toiminnanohjaus; indikaattorit osaamisen ja osallisuuden sekä johtamisen vahvistaminen - kustannuskehityksen hillitseminen verkostojohtaminen. kansalaisten Tavoitteet/ ja rakenteiden integroiminen itsenäisen selviytymisen tukeminen Lähijohtaminen/etäjohtaminen palveluprosessien- henkilöstön mittarit Työhy- osaamisen ja osallisuuden prosessijohtaminen sekä johtamisen vahvistaminen kustannuskehityksen hillitseminen vinvointi Rakenteiden/toimintamallien muutok- Tavoitteet/ mittarit Sote-johtaminen/Kaste-hankevalmistelu Sote-johtaminen-hankkeen rakennehahmotusta Lähtökohdat Muutostekijät Tavoitetila Analyysit, johtopäätökset, kehittämishaas- Yhteinen kehittäminen Osahankkeet Hankkeen tavoitteet: BSC-pohjainen tarkastelu Koordinaatio, voimavarat ja tukijärjestelmät Tieto/ymmärrys Johtamis- Työhyvin- Tietojärjestel- Sotekokeilualuemalli Hyvinvoinnin kuntayhtymämalli Peruskuntamalli Kainuun malli Itä- ja Keski Suomi osahanke Strateginen johtaminen Toimeenpanon johtaminen Operatiivinen johtaminen Hankkeen tulosten toimeenpano