Sähköisen tiedonhallinnan kehittämistä ohjaavat kansalliset tavoitteet ja toimeenpanon operatiivinen ohjaus

Transkriptio

1 Sähköisen tiedonhallinnan kehittämistä ohjaavat kansalliset tavoitteet ja toimeenpanon operatiivinen ohjaus Vesa Jormanainen Yksikön päällikkö, THL/Tieto-osasto/OPER TAPAS-seminaari 1, Kuntatalo klo 12:00-16:00

2 Sisällys Tuottava ja uudistuva Suomi Digitaalinen agenda vuosille Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle (2010) Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia Sosiaali- ja terveysministeriö (2011) Lääkepolitiikka 2020 Kohti tehokasta, turvallista, tarkoituksenmukaista ja taloudellista lääkkeiden käyttöä Sosiaali- ja terveysministeriö (2011) Toimeenpanon operatiivinen ohjaus Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon operatiivisen ohjauksen yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos alkaen 2

3 1 Tuottava ja uudistuva Suomi Digitaalinen agenda vuosille Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 3

4 Tuottava ja uudistuva Suomi Digitaalinen agenda vuosille Nykytila ja kehitys Tietojärjestelmien yhteentoimivuus (poimintoja) Tietoyhteiskuntakehitys edellyttää uudistumistahtoa ja valmiutta systeemisiin, verkostomaista toimintaa tukeviin muutoksiin Tavoitteena on ottaa käyttöön yhteinen julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri, avoimet rajapinnat sekä jaetut perusrekisterit ja tietovarannot. Yhtenäisillä tietoja tietojärjestelmäarkkitehtuureilla ja keskeisten palvelujen valtakunnallisilla tietojärjestelmillä voidaan alentaa kustannuksia ja vapauttaa voimavaroja toiminnan kehittämiseen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020: sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia. [ 4

5 Tuottava ja uudistuva Suomi Digitaalinen agenda vuosille Nykytila ja kehitys Sosiaali- ja terveydenhuolto (poimintoja) Sosiaali- ja terveydenhuollolla on laaja rajapinta kansalaisiin. Saumaton sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö on tärkeää varsinkin vanhenevan väestön, mielenterveystyön ja päihdehuollon sekä syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten kohdalla. Tavoitteena on raja-aitojen madaltaminen ja poistaminen. Väestön ikääntyessä tieto- ja viestintäteknologian käyttöönotolla voidaan edesauttaa kotona asumista ja itsenäistä selviytymistä mahdollisimman pitkään. Tämä edellyttää uusien toimintamuotojen kehittämistä palvelutuotannossa. Erityisen haasteelliseksi osoittautunut terveydenhuollon tiedonhallinnan kehittäminen etenee vaiheittain. Potilastiedon kansallinen tiedonhallinta (KanTapalvelut) on toimeenpanovaiheessa. Sosiaalihuollon tiedonhallinta on siirtymässä määrittelystä pilotointivaiheeseen. Kansalaisen sähköisten sosiaalija terveyspalvelujen kansallinen kehittämistyö on käynnistynyt osana SADeohjelmaa Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020: sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia. [ 5

6 Tuottava ja uudistuva Suomi Digitaalinen agenda vuosille Visio 2020 (poimintoja) Ihmiset käyttävät, kehittävät ja tuottavat digitaalista tietoa, sisältöä ja palveluja luontevasti arjessaan. Nopeiden tietoverkkojen hyödyntäminen on edistänyt osaltaan työn, koulutuksen, perheelämän, vapaa-ajan ja muun harrastetoiminnan tasapainona Digitaalisten palvelujen suunnittelussa lähtökohtina ovat käytettävyys, joustavuus, turvallisuus ja esteettömyys. Palveluiden laatua mitataan niiden vaikuttavuudella ja käyttökokemuksella. Ihmiset kokevat, että palvelut helpottavat heidän arkeaan. Palvelut ovat kaikkien saatavilla Tietoyhteiskunnassa julkishallinto toimii mahdollistajana, joka edistää johdonmukaisesti avoimia toimintatapoja ja tiedon hyötykäyttöä. Tietoinfrastruktuuriin luotetaan ja tarkoituksenmukaisesta yksityisyyden suojan tasosta huolehditaan. Tietoturvallisuuteen kohdistuviin kansallisiin tai kansainvälisiin uhkiin on varauduttu ja tietoverkot toimivat myös häiriötilanteissa. Tuottava ja uudistuva Suomi: digitaalinen agenda vuosille Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle. 6

7 Tuottava ja uudistuva Suomi Digitaalinen agenda vuosille Visio 2020 (poimintoja) Tietoa jaetaan ja rikastetaan yli toimialojen, hallinnonalojen ja perinteisten hierarkioiden. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö toimii ja palvelujen kehittämisessä hyödynnetään tehokkaasti uudet liiketoimintamahdollisuudet. Julkisen sektorin keräämä, tuottama ja hallussa oleva tieto on helposti löydettävissä ja hyödynnettävissä. Ihmisellä on helppo pääsy itseään koskeviin tietoihin. Ihmistä itseään koskevat tiedot kulkevat hänen mukanaan ja ovat siten hänen omaisuuttaan ja joustavasti käytettävissä. Jokainen ymmärtää oman vastuunsa tiedon tuottajana, käyttäjänä ja jakajana. Tietoturvallinen tiedon käsittely on osa jokapäiväistä toimintaamme. Tuottava ja uudistuva Suomi: digitaalinen agenda vuosille Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle. 7

8 Tuottava ja uudistuva Suomi Digitaalinen agenda vuosille Ikääntyvästä väestöstä voimavara (poimintoja) Julkiseen palvelurakenteeseen kohdistuvia paineita voidaan helpottaa digitaalisten käytänteiden avulla. Käytettävyydeltään paranevat sähköiset palvelut ja tähän liittyvä osaaminen mahdollistavat uusien toimintatapojen kehittämisen. Tietojen hallintaa, kuten kirjaamista ja tiedon välittämistä sosiaali- ja terveydenhoitopalvelujen välillä tulee automatisoida siten, että hoitavaan työhön vapautuu aikaa ja virheriskit pienenevät. Tuottava ja uudistuva Suomi: digitaalinen agenda vuosille Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle. 8

9 2 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia Sosiaali- ja terveysministeriö 9

10 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia Sosiaaliturvan toimintaympäristö Globalisoitunut maailmantalous ja verkostoituminen tekevät toimintaympäristöstä monimutkaisemman ja heikentävät muutosten ennustettavuutta Ihmisten liikkuvuus rajojen yli kasvaa Maiden sisällä monikulttuurisuus lisääntyy Euroopan integraatio syvenee ja laajenee Ympäristön tila heikkenee maailmanlaajuisesti Ilmastonmuutos uhkaa aiheuttaa merkittävää vahinkoa ihmisille ja ympäristölle Ympäristöonnettomuuksien riskit kasvavat ja energian kulutus ylittää tarjonnan STM:n strategian tavoitteena on sosiaalisesti kestävä yhteiskunta, jossa ihmisiä kohdellaan yhdenvertaisesti, varmistetaan kaikkien osallisuus sekä edistetään jokaisen terveyttä ja toimintakykyä. Kansliapäällikkö Kari Välimäki Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020: sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia. [ Sosiaali- ja terveysministeriön tulevaisuuskatsaus [ ] Yhdessä ja erikseen: maailma ja Suomi 2010-luvulla. [ 10

11 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia Sosiaaliturvan toimintaympäristö Väestö ikääntyy Suomessa lähivuosina nopeammin kuin useimmissa muissa maissa Vaikutukset ulottuvat yhteiskunnan kaikille sektoreille Sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille, vaikka julkisen talouden paineet kasvavat Eliniän piteneminen on suuri saavutus, mutta haastaa taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden Tuotannon kasvu uhkaa hidastua ja niukentaa hyvinvoinnin rahoitusmahdollisuuksia STM:n strategian tavoitteena on sosiaalisesti kestävä yhteiskunta, jossa ihmisiä kohdellaan yhdenvertaisesti, varmistetaan kaikkien osallisuus sekä edistetään jokaisen terveyttä ja toimintakykyä. Kansliapäällikkö Kari Välimäki Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020: sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia. [ Sosiaali- ja terveysministeriön tulevaisuuskatsaus [ ] Yhdessä ja erikseen: maailma ja Suomi 2010-luvulla. [ 11

12 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia Merkittävät muutostekijät 2010-luvulla Eliniän pidentyminen ja terveiden elinvuosien lisääntyminen tuovat uusia mahdollisuuksia Väestön ikääntyminen haastaa julkisen talouden kestävyyden Elintapoihin liittyvät krooniset sairaudet yleistyvät Väestöryhmittäinen ja alueellinen eriytyminen uhkaa kasvaa edelleen Kunta- ja palvelurakenne on keskellä murrosta Teknologian ja tietovarantojen hyödyntäminen laajentaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamahdollisuuksia Ihmisten liikkuvuus haastaa hyvinvoinnin rakenteet ja käytännöt Työelämä ja työnteon muodot muuttuvat Sosiaali- ja terveyspolitiikka muovautuu yhä enemmän kansainvälisessä toimintaympäristössä Maapallon ekologinen kehitys kaventaa hyvinvoinnin mahdollisuuksia Ihmisten välisen vuorovaikutuksen muodot muuttuvat nopeasti Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020: sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia. [ Sosiaali- ja terveysministeriön tulevaisuuskatsaus [ ] 12

13 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia Strategiset valinnat Hyvinvoinnille vahva perusta Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta Terveys ja hyvinvointi osaksi kaikkea päätöksentekoa Pidempiä työuria työhyvinvoinnilla Elämän eri osa-alueet tasapainoon Sosiaaliturvan rahoitus Vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja Asiakaskeskeisyys palvelujen lähtökohdaksi Uudet palvelujen rakenteet ja toimintatavat Vahva sosiaalinen yhteenkuuluvuus Vahvistetaan ympäristön elinkelpoisuutta Varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020: sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia. [ 13

14 Poimintoja Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin Asiakaskeskeisyys palvelujen lähtökohdaksi Sosiaali- ja terveyspalvelujen painopistettä siirretään entistä enemmän ennalta ehkäisevään toimintaan Palveluja uudistetaan kokonaisuuksina siten, että käyttäjät ovat aktiivisesti mukana niiden kehittämisessä Palvelujen käyttäjille on tarjottava ajantasaista ja puolueetonta tietoa hoitovaihtoehdoista ja palvelujen tarjoajista Ikääntyneiden itsenäistä elämää, toimintakykyä ja osallisuutta tuetaan ensisijaisesti heidän omassa asuinympäristössään. Apuna tässä voidaan käyttää uutta teknologiaa Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020: sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia. [ 14

15 Poimintoja Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin Uudet palvelujen rakenteet ja toimintatavat Ihmiset kokevat sosiaali- ja terveyspalvelut usein pirstaleisina ja järjestelmäkeskeisinä Kunnallista palvelujärjestelmää uudistettaessa on luotava sosiaali- ja terveydenhuollolle yhtenäiset ja kestävät rakenteet Palvelut on järjestettävä riittävän suurissa toiminnallisissa kokonaisuuksissa, joissa on edellytykset järjestää laadukkaat ja saumattomat palvelut ja ylläpitää korkeatasoista ammatillista osaamista Kilpailutuksessa on korostettava sosiaali- ja terveyspoliittisia näkökohtia Hyvä lääkkeiden saatavuus ja ammatillisesti toimiva lääkkeiden jakelu turvataan kaikissa olosuhteissa Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020: sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia. [ 15

16 Poimintoja Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin Uudet palvelujen rakenteet ja toimintatavat Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan ohjausjärjestelmää vahvistetaan Tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan kokonaisuus, joka koostuu kansallisista tietojärjestelmäpalveluista ja niihin tukeutuvista alueellisista ratkaisuista Ensin toteutetaan sähköinen resepti ja kansallinen terveysarkisto Niiden rinnalla kehitetään kansallista sosiaaliarkistoa, joka toteutetaan vaiheittain terveysarkiston jälkeen Kansalliset tietojärjestelmäpalvelut mahdollistavat tiedon välittämisen yli organisaatiorajojen sekä tehokkaammat ja vaikuttavammat toimintaprosessit Yhtenäinen tietopohja luo aiempaa paremmat edellytykset palvelujärjestelmän ohjaamiselle, tutkimukselle ja tilastoinnille Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020: sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia. [ 16

17 Poimintoja Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta Varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa Poikkeusoloissa myös tietohuollon on toimittava moitteettomasti Varajärjestelmien toimivuus ja etuuksien maksatuksen tekninen toimivuus taataan kaikissa oloissa Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020: sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia. [ 17

18 Poimintoja Linjausten toimeenpano Yhteistyö turvaa hyvinvoinnin Strategiset tavoitteet voidaan saavuttaa vain yhteistyöllä Tuloksia saadaan, kun eri toimijoiden roolit ovat selkeät ja toimintaperiaatteet on sovittu yhdessä Valmistelun ja päätöksenteon on nojattava vankkaan tietopohjaan ja uudistustahtoon Avoin asioiden valmistelu luo pohjaa toimivalle sidosryhmäyhteistyölle Vuorovaikuttava ja ennakoiva viestintä lisää vaikuttavuutta Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020: sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia. [ 18

19 Poimintoja Linjausten toimeenpano Päätöksenteon perustaksi tieto Päätösten tietopohjaa parannetaan järjestelmällisellä ennakoinnilla Vahvat asiantuntijalaitokset parantavat yhteiskunnallisen päätöksenteon vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta Tietovarannoista on tehtävä yhteiskäyttöisiä Näin vältytään päällekkäiseltä tiedonkeruulta ja tiedon laatu paranee Yhteiskäyttöisyys on laajennettava myös valvontaviranomaisten työhön Tietovarantojen käytössä on aina otettava huomioon yksityisyyden suoja Myös kansalaisilla on oltava pääsy tietoon Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020: sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia. [ 19

20 3 Lääkepolitiikka 2020 Kohti tehokasta, turvallista, tarkoituksenmukaista ja taloudellista lääkkeiden käyttöä Sosiaali- ja terveysministeriö 20

21 Lääkepolitiikka 2020 Kohti tehokasta, turvallista, tarkoituksenmukaista ja taloudellista lääkkeiden käyttöä Lääkepoliittiset päätavoitteet Lääkehuolto on osa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää Lääkehuolto on laadukasta, vaikuttavaa ja kustannustehokasta Rationaalinen lääkehoito ja hyvä lääkitysturvallisuus lisäävät väestön hyvinvointia, parantavat kansanterveyttä ja vähentävät terveydenhuollon kustannuksia Lääketutkimus lisää terveyttä, hyvinvointia ja työllisyyttä Eläinlääkintähuolto turvaa kansanterveyttä ja edistää ihmisten ja eläinten hyvinvointia Lääkehuollon palvelujen keskeinen tavoite on mahdollistaa tehokas, turvallinen, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen lääkehoito kaikille sitä tarvitseville Tavoitteeseen päästään kehittämällä nykyistä järjestelmää yhä paremmin asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Lääkepolitiikka 2020: kohti tehokasta, turvallista, tarkoituksenmukaista ja taloudellista lääkkeiden käyttöä. 21

22 Poimintoja Lääkehuolto on osa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää Lääkehuollon toiminta on asiakaskeskeistä Toimivat tietojärjestelmät mukaan luettuna sähköinen resepti helpottavat vaikuttavuuden ja kokonaistaloudellisuuden arviointia ja parantavat potilasturvallisuutta Lääkitystietojen kattava kirjaaminen on edellytys hoitotulosten seurannalle valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla Toimenpiteitä: Kehitetään saumattomia, asiakaskeskeisiä ja kustannustehokkaita sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatapoja lääkehoitojen toteuttamisesta ja seurannasta alueellisesti ja paikallisesti Sovitaan lääkehuollon yhteisistä päämääristä suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen toiminnan varmistamiseksi Tehostetaan moniammatillista toimintamallia potilaan lääkehoidon toteuttamisessa ja neuvonnassa sekä avo- että laitoshoidossa Kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollossa käytettäviä lääkehuoltoon liittyviä tietojärjestelmiä sekä parannetaan niiden yhteensopivuutta ja hyödynnettävyyttä Otetaan käyttöön sähköinen resepti, tavoitteena kaikkien lääkemääräysten toimittaminen sähköisesti Lääkepolitiikka 2020: kohti tehokasta, turvallista, tarkoituksenmukaista ja taloudellista lääkkeiden käyttöä. 22

23 Poimintoja Rationaalinen lääkehoito ja hyvä lääkitysturvallisuus Lisätään luotettavan ja rationaalista lääkehoito tukevan informaation tuottamista ja välittämistä Luotettava ja näyttöön perustuva lääkeinformaatio, joka on terveydenhuollon ammattilaisten, väestön ja lääkkeiden käyttäjien saatavilla, on lääkkeiden rationaalisen käytön perusta Tärkeimmät lääkehoidon tietokanavat ammattilaisille ovat Käypä hoito suositukset sekä Terveysportti-tietokanta ja sen erityistietokannat Toimenpiteitä: Tuetaan toimia, jotka mahdollistavat, että sosiaali- ja terveydenhuollon ja lääkehuollon toimipisteissä, sekä kaikilla potilaiden lääkehoitoon osallistuvilla on käytössään asianmukaiset, työn kannalta tarpeelliset ja ajantasaiset lääketiedon lähteet, joita osataan käyttää Varmistetaan terveydenhuollon ammattilaisten, väestön ja lääkkeiden käyttäjien luotettavan ja näyttöön perustuvan lääketiedon saanti Tehostetaan kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja kehittämistyötä lääkeinformaation ja palvelujen tuottamisessa ja niiden vaikuttavuuden arvioinnissa Lääkepolitiikka 2020: kohti tehokasta, turvallista, tarkoituksenmukaista ja taloudellista lääkkeiden käyttöä. 23

24 Määritelmä Lääkehuolto Kokonaisuus, jolla varmistetaan että saatavilla on tehokkaita, turvallisia ja kohtuuhintaisia lääkkeitä avo- ja laitoshoidossa Tähän kuuluvat Lääkekehitys Lääketuotanto Lääkkeiden maahantuonti Lääkkeiden tukkujakelu Lääkkeiden vähittäisjakelu Lääkkeiden määrääminen Lääkkeiden käytön ja lääkehuollon tutkimus Lääkekorvausjärjestelmä Lääkehuollon hallinto Velvoitevarastointi Huoltovarmuus Lääkepolitiikka 2020: kohti tehokasta, turvallista, tarkoituksenmukaista ja taloudellista lääkkeiden käyttöä. 24

25 4 Toimeenpanon operatiivinen ohjaus Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon operatiivisen ohjauksen yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos alkaen 25

26 Lainsäädännön muutokset Laki THL:sta (668/2008) 4 Asiakastietolaki (159/2007) Tehtävät Laitoksen tehtävänä on: 4b) vastata sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedon sähköisen käsittelyn, siihen liittyvän tietohallinnon ja valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käytön ja toteuttamisen suunnittelusta, ohjauksesta ja seurannasta; Laki sähköisestä lääkemääräyksestä (61/2007) 24 Ohjaus, seuranta ja valvonta THL vastaa sähköisen lääkemääräyksen ja tässä laissa tarkoitettujen valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käytön ja toteutuksen suunnittelusta ja ohjauksesta. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) 2 Määritelmät 4) Terveydenhuollon toimintayksiköllä valtion mielisairaaloista annetussa laissa (1292/1987) tarkoitettuja valtion mielisairaaloita, ja vankeinhoitolaitoksesta annetussa asetuksessa (134/1986) tarkoitettua vankimielisairaalaa ja psykiatrista osastoa sekä muita laitossairaaloita, sairasosastoja ja vankiloiden poliklinikoita; sekä 6 Potilastietojärjestelmien ja asiakirjojen tietorakenteet THL voi antaa tarkempia määräyksiä potilastietojärjestelmien ja potilasasiakirjojen tietorakenteista sekä muusta kuin edellä tarkoitetusta tietojen luokittelusta. 14 Valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut THL:n tehtävänä on määrittää valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen toteutuksen edellyttämät tietosisällöt, käsitemallit ja toimintaprosesseja tukevat tietorakenteet. Lisäksi se vastaa koodistopalvelun sisällöstä 20 Ohjaus, valvonta ja seuranta THL vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedon sähköisen käsittelyn, siihen liittyvän tietohallinnon, 14 :ssä tarkoitettujen valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen ja yhteisten hallinnonalakohtaisten tietovarantojen käytön ja toteuttamisen suunnittelusta, ohjauksesta ja seurannasta. THL:n näkökulma 26

27 SoTe kansallisen tason tietohallinnon operatiivinen johtamisen kohteena KanTa-palvelut sekä sellaiset paikallisten ja alueellisten järjestelmien ominaisuudet ja muutokset, jotka on tehtävä, jotta organisaatiot voivat lakien mukaisella tavalla liittyä KanTa-palveluihin Kantapalvelut Muut yhteiset SoTe-palvelut Julkishallinnon yhteiset tukipalvelut Perusterveydenhuollon tietojärjestelmät Erikoissairaanhoidon tietojärjestelmät Yksityiset Kansalaiset Ammattilaiset Alueelliset tietojärjestelmät ja ratkaisut Järjestelmätoimittajat Apteekit Yksityiset terveydenhuollon palvelujen antajat Kunto Kunnat Kuntayhtymät JUHTA Muut, monta

28 Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan strateginen ja operatiivinen ohjaus Hankehallinta Vaiheistus ja aikataulutus Seuranta ja arviointi Kokonaistavoitteiden kirkastaminen Operatiivisen ohjauksen tarkoituksen kirkastaminen Kriittisen polun määrittely palveluiden kehittämiselle, käyttöönotolle ja levittämiselle Rahoituksen ohjaus Viestintä ja vaikuttaminen Sidosryhmätyöskentely Kansalliset toimijat SoTe-kenttä Toimittajat Käyttöönottojen tuki ja koordinointi Määrittelytyön ohjaus ja hallinnointi Asiantuntijatoiminnan organisoiminen Arkkitehtuurin ylläpito Viranomaismääräykset Potilastietojärjestelmien kehittäminen ja ylläpito Hankintojen tuki Strateginen ohjaus Strateginen suunnittelu Lainsäädäntö Poikkihallinnollinen yhteistyö Kansainvälinen yhteistyö Merkittävät hankkeet Julkisen sektorin kokonaisarkkitehtuuri Varmennepalvelu Koodistopalvelu STM Kela KunTo THL Kansalaiset

29 Valmistelun vaiheistus THL SoTe tietohallinnon operatiivisen ohjauksen yksikkö Esivalmistelut Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Vaihe

30 Ohjausryhmä 1 ( ) Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon koordinaatiotoimintoa THL:ssä valmisteleva ohjeusryhmä Jäsenet Pekka Puska, Pääjohtaja, THL, pj Marina Erhola, Ylijohtaja, THL, vpj Päivi Hämäläinen, Osastojohtaja, THL Jaakko Penttinen, Hallintojohtaja, THL Tero Meltti, Suunnittelupäällikkö, THL Juhani Eskola, Ylijohtaja, THL Mikael Forss, Johtaja, Kela (Veikko Hytönen, Osastopäällikkö) Anne Kallio, Kehittämispäällikkö, STM (Eija Koivuranta, Johtaja) Kari Nenonen, Varatoimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto (Jussi Merikallio, Johtaja) Ermo Haavisto, Johtajaylilääkäri, Carea (Sairaanhoitopiirien johtajat ry) Vesa Jormanainen, Erityisasiantuntija, THL, sihteeri Tehtävät Koordinoida ja varmistaa, että keskeiset toimijat ovat mukana toiminnon perustamisprosessissa Ohjata toiminnon perustamisprosessia Linjata perustettavan toiminnon strategiaa, organisaatiota ja johtamisjärjestelmää Varmistaa, että siirtyminen uuteen koordinaatiomalliin tapahtuu hallitusti / suunnitellusti ja saumattomasti Varmistaa, että toiminnon perustamisesta viestitään monipuolisesti 30

31 Ohjausryhmä 2 ( ) Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon operatiivisen ohjauksen yksikön toimintaa THL:ssä valmisteleva ohjausryhmä Jäsenet Pekka Puska, Pääjohtaja, THL, pj Marina Erhola, Ylijohtaja, THL, vpj Päivi Hämäläinen, Osastojohtaja, THL Jaakko Penttinen, Hallintojohtaja, THL Tero Meltti, Suunnittelupäällikkö, THL Juhani Eskola, Ylijohtaja, THL Mikael Forss, Johtaja, Kela (Veikko Hytönen, Osastopäällikkö) Anne Kallio, Kehittämispäällikkö, STM (Eija Koivuranta, Johtaja) Kari Nenonen, Varatoimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto (Jussi Merikallio, Johtaja) Ermo Haavisto, Johtajaylilääkäri, Carea (Sairaanhoitopiirien johtajat ry) Vesa Jormanainen, Erityisasiantuntija, THL, sihteeri Tehtävät Koordinoida ja varmistaa, että keskeiset toimijat ovat mukana Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon operatiivisen ohjauksen yksikön perustamis- ja vakiinnuttamisprosesseissa Ohjata yksikön toiminnan vakiinnuttamisprosessia Linjata yksikön vakiintuvan toiminnan strategiaa, organisaatiota ja johtamisjärjestelmää Varmistaa, että siirtyminen uuteen koordinaatiomalliin tapahtuu hallitusti / suunnitellusti ja saumattomasti Varmistaa, että yksikön toiminnasta viestitään monipuolisesti 31

32 Aikataulu eresepti Sähköinen resepti ( ) Apteekit: velvoite toimittaa e-reseptejä Julkinen th: velvoite laatia e-reseptejä Yksityinen th: velvoite laatia e-reseptejä earkisto Sähköisen potilastiedon arkisto ( ) Julkinen th: liittyminen viimeistään Yksityinen th: liittyminen viimeistään Omien tietojen katselu verkossa ( ) Potilaan tiedonhallintapalvelu Sosiaalihuollon palvelujen antajat Julkinen sh: liittyminen viimeistään Yksityinen sh: liittyminen viimeistään

33 Henkilöstöuutinen THL:n uuden operatiivisen ohjauksen yksikön toiminnat käynnistävä asiantuntijajoukko on valittu Tieto-osastolle sijoitetun yksikön päällikön vastuun ottaa LL Vesa Jormanainen Kehittämispäällikön tehtävään vastuualueenaan toimintojen sisällöllinen kehittäminen sekä kansallisen ja alueellisen toiminnan yhteensovittaminen on valittu KL Maritta Korhonen Sähköisen reseptin, kansallisen terveysarkiston, potilaiden tiedonhallintapalvelun ja sähköisten potilaskertomusten kehittämisestä vastaavat kolme projektipäällikköä, TtK Riitta Konttinen, FM Jari Porrasmaa ja YTM Jari Suhonen Lisäksi yksikön tiimiin tulee mukaan LL Heikki Virkkunen vastaamaan ylilääkärinä toiminnan lääketieteellisistä kysymyksistä ja yhteistyöstä terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa 33

34 Kiitos! 34