Pikkalanlahden yhteistarkkailu vuonna 2013

Transkriptio

1 Pikkalanlahden yhteistarkkailu vuonna 2013 Anu Suonpää Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 249/2014

2

3 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 249/2014 Pikkalanlahden yhteistarkkailu vuonna 2013 Anu Suonpää Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

4 Laatija: Anu Suonpää Tarkastaja: Jaana Pönni Hyväksyjä: Jaana Pönni LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 249/2014 Valokuva(t): LUVY ry Julkaisu on saatavana myös internetistä: Harriprint Tmi Karkkila 2014 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

5 Sisältö 1 Johdanto Taustatiedot Tarkkailualue Säätila Pistekuormitus Puhdistamojen toiminta Puhdistamojen vesistökuormitus Pistekuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta Yhteistarkkailun toteutus Vedenlaatu Happitilanne Ravinteet Kokonaisravinteet Mineraaliravinteet Rehevyys ja a-klorofyllipitoisuus Lämpökerrostuneisuus ja sähkönjohtokyky Kemiallinen hapenkulutus, sameus ja näkösyvyys Veden hygieeninen laatu Suomen Sokerin edustan bakteeritarkkailu Yhteenveto ja arvio jätevesikuormituksen vaikutuksista Tarkkailun jatkaminen Kirjallisuuslähteet Liitteet Liite 1. Kartta yhteistarkkailualueesta Liite 2. Yhteistarkkailun veden laadun analyysitulokset vuodelta Liite 3. Analyysimenetelmät, määritysrajat ja mittausepävarmuudet Kuvailulehti... 49

6

7 1 Johdanto Pikkalanlahden yhteistarkkailu perustuu Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymään tarkkailuohjelmaan (Dnro 0196Y ). Yhteistarkkailun tavoitteena on selvittää vesistöön kohdistuvan jätevesikuormituksen vaikutuksia ja vaikutusalueen laajuutta sekä haittojen vähentämiseksi tehtyjen toimenpiteiden riittävyyttä Pikkalanlahden ja -selän alueella. Veden fysikaalis-kemiallisella tarkkailulla pyritään selvittämään kuormituksen mahdolliset välittömät vaikutukset veden laatuun. Tarkkailuun kuuluu vuosittaisen veden laadun seurannan lisäksi neljän vuoden välein suoritettavat biologiset kasvillisuus-, kalasto- ja pohjaeläintutkimukset, joilla pyritään selvittämään kuormituksen mahdollisia ekologisia vaikutuksia Pikkalanlahden eliöstöön. Vuoden 2013 suppean vesistötarkkailun on suorittanut Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tarkkailun vastuuhenkilönä oli vesistötutkija Anu Suonpää. Näytteenotosta vastasivat kenttämestarit Arto Muttilainen ja Jorma Valjus, jotka ovat sertifioituja ympäristönäytteenottajia (erikoistumispätevyyden ala vesi- ja vesistönäytteet). Vesinäytteet on analysoitu Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n vesilaboratoriossa, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025: Tuloksien raportoinnista vastasi vesistötutkija Anu Suonpää. Vedenlaatutuloksia on viimeksi raportoitu vuonna 2013 julkaisussa, joka koski tarkkailuvuotta 2012 (Suonpää 2013). Julkaisu sisälsi veden laatutarkkailun tulokset. Taulukko 1. Tarkkailuvelvolliset ja niitä koskevat ympäristölupapäätökset. Pistekuormittaja Prysmian Finland Oy Nordic Aluminium Oyj Lupapäätös Dnro UUS-2003-Y , No YS 1152 UUS-2003-Y , No YS 1151 Puolustushallinnon rakennuslaitos Dnro UUS-0196Y , Kirkkonummen paikallistoiminto No YS775, (Upinniemen varuskunta) Siuntion kunta, Pikkalan keskuspuhdistamo Suomen Sokeri Oy, Kantvikin puhdistamo Dnro ES AVI/98/04.08/2010, No 7/2010, Dnro UUS-2003-Y , 0195Y , 0199Y , No YS 489 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 249/2014 5

8 2 Taustatiedot 2.1 Tarkkailualue Pikkalanlahden yhteistarkkailualue on Siuntion ja Kirkkonummen kuntien alueella sijaitsevan suurehko merenlahti. Se rajoittuu lännessä Kopparnäsiin ja idässä Upinniemeen (Obbnäsiin). Pikkalanlahdesta avautuu etelään Pikkalanselkä (Pikkalafjärden), joka kuuluu tarkkailualueeseen (Liite 1). Pikkalanlahden perukkaan virtaa makeaa vettä Pikkalanjoen (Siuntionjoen alaosa) kautta. Pikkalanjoen valuma-alue jokisuussa on 487,07 km². Pikkalanjoen keskivirtaama alajuoksulla on keskimäärin 5 6 m³/s ja virtaamavaihtelu on 0,2 40 m³/s. Pikkalanjoki on padottu meriveden nousun estämiseksi jokeen vedenoton takia. Lisäksi Pikkalanlahden valuma-alueeseen kuuluu noin 22 km² ranta-alueita, joista virtaa lahteen vettä keskimäärin 0,23 m³/s. Pikkalanlahden sisäosan syvyys vaihtelee pääosin 5 7 metrin välillä, mutta lahden syvyys kasvaa itää kohti, jossa esiintyy myös yli 10 metriä syviä alueita. Suomen Sokerin Kantvikin satamaan johtaa n. 9 metrin syvyinen laivaväylä. Svinön saaren eteläpuolella syvyys on aluksi metriä ja syvenee ulompana metriin. Lahden syvin kohta sijaitsee Upinniemen kärjen länsipuolella, jossa syvyys on 30 metriä. Lahti syvenee tasaisesti ulkomerta kohden ilman merkittäviä kynnyksiä. Veden vaihtuminen on ajoittain tehokasta Pikkalanlahteen johtavan syvänteen ansiosta (kuva 1). Kuva 1. Pikkalanlahden laivaväylän syvyys riittää isommillekin laivoille. Luvy Säätila Tilastojen mukaan vuosi 2013 oli harvinaisen lämmin (Ilmatieteen laitos 2013). Länsirannikolla keskilämpötila oli reilu 6 astetta, samaa luokkaa kuin vuonna Hellepäiviä oli 52, mikä on 16 päivää tavanomaista enemmän. Porlan sääasemalla tammi- ja maalis- sekä huhtikuun keskilämpötilat olivat selvästi pitkän ajan keskiarvoa alhaisempia (kuva 2). Touko- ja kesäkuussa oli tavanomaista lämpimämpää. Heinä-lokakuussa lämpötilat olivat keskimääräisellä tasolla. Talvi alkoi keskimääräistä lauhempana. Marras- ja joulukuussa oli vielä plussa asteita. 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 249/2014

9 Porlassa mitattujen kuukauden sadesummien perusteella vuosi oli keskimääräistä kuivempi (kuva 3). Ainoastaan huhti- ja marraskuussa saatiin keskimääräistä enemmän sateita. Myrskypäiviä oli vuoden aikana tavanomaista vähemmän, marras-joulukuussa oli esiintyi kuitenkin kolme laaja-alaista myrskyä Eino, Oskari ja Seija (Ilmatieteen laitos 2013) Lämpötila, Porla C ka I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi Kuva 2. Kuukauden keskilämpötilat Porlan säähavaintoasemalla vuonna 2013 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon (Ilmatieteen laitos 2013) Sademäärä, Porla mm ka I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi Kuva 3. Kuukauden sadesummat Lohjan Porlan havaintoasemalla vuonna 2013 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon (Ilmatieteen laitos 2013). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 249/2014 7

10 3 Pistekuormitus Pikkalanlahteen tulee pistemäistä kuormitusta Siuntion kunnan, Prysmian Finland Oy:n ja Nordic Aluminium Oyj:n, Suomen Sokeri Oy:n sekä Upinniemen varuskunnan puhdistamoilta. Siuntion kunnan Pikkalan keskuspuhdistamolta käsitellyt jätevedet johdetaan Pikkalanlahden keskiosaan Dyvikeniin. Siuntion kunta on sopinut Espoon kaupungin kanssa jätevesien johtamisesta Espoon kaupungin, Espoon veden Suomenojan puhdistamoon. Pikkalanlahden sisäosien kautta on tarkoitus rakentaa siirtoviemäri Kirkkonummelle. Pikkalanlahdelle Båtvikenin lahteen johdetaan Nordic Aluminium Oyj:n käsitellyt prosessivedet sekä Aluminium Oyj:n ja Prysmian Finland Oy:n saniteetti- ja sosiaalitilojen, tehdastilojen ja alueen asutustaajaman käsitellyt jätevedet. Lisäksi tehdasalueen hule- ja jäähdytysvedet johdetaan öljynerottimen läpi muuten käsittelemättömänä Fiskarvikenin lahteen. Suomen Sokerin jäteveden puhdistamo purkaa käsitellyt jätevedet sen edustalla sijaitsevaan satama-altaaseen. Tämä jätevesi muodostuu tehtaan prosessivesistä ja sosiaalitilojen jätevesistä sekä alueen muiden toimijoiden Mildola Oy:n, voimalaitoksen, Danisco konsernin, Kantvikin pohjoissataman ja Novelpack Oy:n sosiaali- ja prosessivesistä sekä Kantvikin asuntoalueen yhdyskuntajätevesistä. Upinniemen varuskunnan jätevedenpuhdistamolta käsitellyt jätevedet on johdettu Pikkalanselälle Pikkalanlahden itäpuolelle vuonna Puhdistamon toiminta on päättynyt maaliskuussa Upinniemen varuskunnan jätevedet tullaan johtamaan siirtoviemäriä pitkin Suomenojan puhdistamolle käsiteltäväksi alkaen (Männynsalo 2014). 3.1 Puhdistamojen toiminta Siuntion kunta Siuntion kunnan keskuspuhdistamon tulos oli erittäin hyvä ja täytti voimassa olevat lupaehdot vuosikeskiarvona sekä tarkkailujaksoina (1 2) vuonna Raja-arvot ovat puhdistamolta lähtevän jäteveden kiintoainepitoisuudelle 35 mg/l ja sen puhdistusteholle 90 %. Kemialliselle hapen kulutukselle (CODCr) 125 mg/l ja sen puhdistusteholle 75 % sekä biologiselle hapen kulutukselle BOD7 pitoisuus 15 mg/l ja fosforipitoisuudelle 0,7 mg/l. BOD:n ja kokonaisfosforin puhdistusteho tulee olla vähintään 90 %. Vesistöön johdetun jäteveden määrä oli vuonna m³/d ja vuorokausimaksimi oli 793 m³/d. Syyskuun runsaat sateet lisäsivät puhdistamolle tulevien hulevesien määrää. Puhdistamon tulokseen sillä ei ollut vaikutusta (Valtonen 2014a). Prysmian Finland oy saniteettijätevedenpuhdistamo Prysmianin henkilökunnan määrä oli vuonna henkilöä (Valtonen 2014b). Työpäiviä tarkkailuvuonna oli 251. Prysmianin saniteettijätevedenpuhdistamolla käsiteltiin vuonna 2013 jätevettä yhteensä m 3, joka vuorokautta kohti laskettuna on n. 85,0 m 3 /d. Prysmianin ympäristölupapäätöksen lupamääräysten mukaan mereen johdettavan jäteveden BHK-arvo saa olla enintään 15 mg O 2 /l ja käsittelyteho pitää olla vähintään 90 %. Vastaavat raja-arvot fosforille ovat 0,7 mg/l ja 90 %. Pitoisuusvaatimukset on saavutettava vuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Lisäksi puhdistusprosessin ohjauksessa on pyrittävä parhaaseen mahdolliseen kokonaistypenpoistotehoon. Biologisen puhdistamon esiselkeytyksen liete, yhteensä 139 tonnia, vietiin Espoon Suomenojan puhdistamolle jatkokäsiteltäväksi. Vuonna 2013 ei raportoitu muodostuneen poiskuljetettavaa ylijäämälietettä. 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 249/2014

11 Prysmian Finland oy ja Nordic Aluminium Oyj prosessi- ja jäähdytysvedet Prysmianin jäähdytysvedet ja alueen sadevedet johdetaan mereen kahdessa viemärissä. Näistä läntinen on Prysmianin ja Nordic Aluminium Oyj:n yhteinen viemäri ja itäinen pelkästään Prysmianin viemäri. Itäisestä jäähdytysvesiviemäristä mereen johdettu vesimäärä vuonna 2013 oli m 3 ja läntisestä viemäristä m 3 (Valtonen 2014b). Vuonna 2013 mereen johdetut vesimäärät olivat vuotta 2012 suurempia, itäisestä viemäristä n. 36 % ja läntisestä n. 16 %. Jäähdytys- ja sadevesien kokoomanäytteistä määritetään ph, sähkönjohtavuus, CODCr sekä öljyhiilivetyjakeet (C10-C40, C10-C20 ja C21-C40). Vuonna 2013 itäisestä viemäristä mereen johdettu kuormitus (CODCr, öljyhiilivetyjakeet C10-C40) oli vuosien kuormien vaihteluvälin piirissä. Läntisestä viemäristä mereen vuonna 2013 johdettu kuorma oli alhaisempi kuin vuosina Suomen Sokeri Vuonna 2013 SSOY:n jätevedenpuhdistamolle johdettiin jätevettä käsiteltäväksi yhteensä n m 3 mikä vuorokautta kohti laskettuna on n m 3 /d (Valtonen 2014c). Uudenmaan ympäristökeskuksen (dnro: UUS-2003-Y ) antaman ympäristölupapäätöksen mukaan jätevedet on käsiteltävä niin, että mereen johdettavien jätevesien kuormitus mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien on neljännesvuosikeskiarvoina enintään: BHK7-ATU 30 mg O2/l, fosfori 0,7 mg P/l ja typpi 5 mg N/l. Puhdistustehon on BHK:n suhteen oltava vähintään 90 % ja kokonaisfosforin suhteen vähintään 85 %. Puhdistustehon tavoitearvo kokonaistypelle on 65 %. Vuonna 2013 saavutettiin pääosin neljännesvuosien keskiarvoille asetetut raja-arvot. Ainoastaan fosforin poistoteholle asetettu raja-arvo jäi saavuttamatta jaksolla 4/2013, jolloin keskimääräinen kokonaisteho fosforin poistolle oli 74 %. Typenpoistotehon jaksokeskiarvot saavuttivat tavoitearvon (vähint. 65 %) vuosineljänneksillä 1 3. Jaksolla 4 tavoitearvo jäi saavuttamatta, typenpoiston teho oli tuolloin keskimäärin 62 %. (Valtonen 2014c.) Upinniemen varuskunnan jäteveden puhdistamon tarkkailu Upinniemen varuskunnan jätevedenpuhdistamon tulos oli hyvä ja täytti kaikki voimassa olevat lupaehdot vuonna Lupa raja-arvot vesistöön johdetulle vedelle ovat BOD7-ATU 15 mg O2/l ja fosfori 1,0 mg P/l. BOD:n suhteen ja kokonaisfosforin puhdistustehon on oltava vähintään 90 %. Lisäksi typen puhdistukselle on asetettu tavoite tehoksi 50 %, prosessin lämpötilan ollessa 12 C. Kokonaistypen poistotehon tavoitteeseen ei vuosikeskiarvona aivan yletty. Edellisvuosien tapaan tulevan jäteveden laatu vaihteli tarkkailukerroilla, mikä ei kuitenkaan aiheuttanut lupaarvojen ylityksiä. Vesistöön puhdistamolta johdetun veden määrä oli keskimäärin 265 m³/d. Ohituksia oli koko vuoden aikana yhteensä 600 m 3, jotka johtuivat runsaista sateista, sähkökatkoista ja saneerauksista/laitehäiriöistä (Männynsalo 2014). 3.2 Puhdistamojen vesistökuormitus Vuonna 2013 pistekuormittajien fosforikuormitus oli yhteensä 0,6 kg/d ja typpikuormitus 37,8 kg/d. Pistemäinen ravinnekuormitus on laskenut vuodesta 2008 vuoteen Selkeämmin tämä on nähtävissä fosforikuormituksessa (kuva 5). Biologisen hapen kulutuksen (BOD7) kuormituksen suuruudessa on esiintynyt enemmän vuosittaista vaihtelua. BOD:n kuormitus on ollut vuosina ,5 50,3 kg/d. Vuonna 2013 BOD:n kuormitus oli 32,2 kg/d. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 249/2014 9

12 1,6 Fosfori kg/d vuosina ,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 SSokeri Siuntio Up vrk Prysmian, sanit. Yhteensä ,5 0,3 0,2 0,5 1, ,3 0,2 0,2 0,2 0, ,24 0,2 0,1 0,1 0, ,16 0,2 0,1 0,1 0, ,3 0,2 0,1 0,1 0,6 Typpi kg/d vuosina ,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 SSokeri Siuntio Up vrk Prysmian, sanit. Yhteensä ,3 25,0 12,5 3,9 44, ,1 18,0 11,8 3,4 38, ,1 24,0 14,0 2,8 45, ,3 21,0 13,4 2,4 40, ,1 21,0 13,8 2,0 39, ,9 23,0 9,9 1,0 37,8 60,0 BOD7 kg/d vuosina ,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 SSokeri Siuntio Up vrk Prysmian, sanit. Yhteensä ,9 6,8 0,9 0,9 21, ,5 7,5 2,2 2,8 41, ,0 5,3 6,7 0,9 33, ,0 5,3 1,8 1,2 50, ,0 4,2 2,1 0,7 23, ,0 5,4 1,3 0,5 32,2 Kuva 5. Pikkalanlahden pistekuormittajien fosfori-, typpi-, ja BOD 7 -kuormitus (kg/d) vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 249/2014

13 Pistemäisestä fosforikuormituksesta Suomen Sokerin osuus oli 47 %. Siuntion kunnan osuus oli 29 %, Upinniemen varuskunnan osuus 9 % sekä Prysmian Finland Oy:n ja Nordic Aluminium Oyj:n yhteenlaskettu osuus oli 15 %. Pistemäisestä typpikuormituksesta 61 % oli peräisin Siuntion kunnan keskuspuhdistamosta, 26 % Upinniemen varuskunnan puhdistamosta, 10 % Suomen Sokerin puhdistamosta ja loput 3 % Prysmian Finland Oy:n sekä Nordic Aluminium Oyj:n puhdistamoilta. Biologisen hapen kulutuksen kuormituksesta valtaosa (77 %) oli peräisin Suomen Sokerin puhdistamolta. Siuntion kunnan puhdistamon osuus oli 17 %, Upinniemen varuskunnan 4 % ja Prysmianin ja Nordic Aluminiumin yhteenlaskettu BOD:n kuormitus oli 2 %. Pistemäinen BOD:n kuormitus oli kolmanneksen suurempi kuin viimevuona, mutta kuormituksessa on esiintynyt vuosittaista vaihtelua. Vuonna 2013 pistekuormittajien BOD:n kuormitus oli 32,2 kg/d, vuonna kg/d ja vuonna 2011 se oli 50,3 kg/d. Pistemäisen fosforin, typen ja BOD:n kuormituksen jakautuminen on esitetty kuvassa 6. Prysmian C.S. ja N. Aluminium 15 % Pistemäisen fosforikuormituksen %-osuudet Pikkalanlahdessa 2013 (yht. 0,6 kg/d) Upinniemen varuskunta 9 % Suomen Sokeri Oy 47 % Siuntion kunta 29 % Pistemäisen typpikuormituksen %-osuudet Pikkalanlahdessa 2013 (yht. 37,8 kg/d) Prysmian C.S. ja N. Aluminium 3 % Upinniemen varuskunta 26 % Suomen Sokeri Oy 10 % Upinniemen varuskunta 4 % Siuntion kunta 17 % Siuntion kunta 61 % Prysmian C.S. ja N. Aluminium 2 % Pistemäisen BOD7-kuormituksen %-osuudet Pikkalanlahdessa 2013 (yht. 32,2 kg/d) Suomen Sokeri Oy 77 % Kuva 6. Pikkalanlahden fosforin, typen ja BOD:n pistekuormituksen jakaantuminen vuonna Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 249/

14 Pikkalanlahteen kohdistuva jätevesikuormitus asukasvastinelukuina (AVL) ilmaistuna on esitetty taulukossa 2. AVL vastaa yhden ihmisen puhdistamattomien jätevesien aiheuttamaa kuormitusta vuorokaudessa. Laskennassa on käytetty fosforin osalta lukua 2,5 g/as/vrk, typen osalta 12 g/as/vrk ja biologisen hapenkulutuksen (BOD7) osalta 70 g/as/vrk. Asukasvastinelukuina ilmaistuna pistekuormittajien kokonaisfosforikuormitus sekä BOD:n kuormitus ovat kasvaneet jonkin verran viimevuodesta johtuen Suomen Sokerin ja Siuntion kunnan kuormitusosuuksien kasvusta vuoteen 2012 verrattuna. Pistekuormittajien typenkuormitus on päinvastoin laskenut viimevuodesta. Taulukko 2. Pikkalanlahteen kohdistuva jätekuormitus asukasvastinelukuina ilmaistuna vuonna 2013 verrattuna vuoteen Vuoden 2012 kuormitusluvut on esitetty suluissa. Kuormittaja Asukasvastineluku Fosfori Typpi BOD7 Suomen Sokeri Oy 120 (64) 325 (258) 357 (229) Siuntion kunta 76 (64) 1917 (1750) 77 (60) Upinniemen varuskunta 24 (40) 825 (1150) 19 (30) Nordic Aluminium ja Prysmian C.S. 38 (40) 83 (204) 8 (10) Yhteensä 258 (208) 3150 (3363) 461 (328) Pistekuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta Valtaosa kuormituksesta Pikkalanlahteen tulee Pikkalanjoen kautta. Kuormitus on peräisin Siuntionjoen alaosan (Pikkalanjoen) peltovaltaiselta valuma-alueelta ja yläpuolisista vesistöistä. Vuonna 2013 Pikkalanjoen kuormitusta arvioitiin ympäristöhallinnon WSFS-Vemala-vesistömallin sekä kuukauden keskimääräisen virtaaman ja havaittujen ainepitoisuuksien perusteella. Havaittujen ainepitoisuuksien ja virtaamien avulla arvioituna Pikkalanjoen osuudeksi Pikkalanlahden kokonaiskuormituksesta saatiin fosforin osalta 98,1 % typen osalta 93,8 % ja kiintoainekuormituksen osalta 99,2 % (taulukko 3). Ymparistöhallinnon WSFS-Vemala-vesistömallin avulla simuloitu kuormitus vastasi hyvin havaittujen ainepitoisuuksien ja virtaamien mukaan arvioitua kuormitusta (kuvat 7 9). Vemala-kuormitusmallin mukaan Pikkalanjoen kuormitus vuorokautta kohti oli fosforin osalta 92,9 %, typen osalta 94,8 % ja kiintoaineen osalta 99,1 % Pikkalanlahden kokonaiskuormituksesta. Huhtikuussa havaitut ravinne- ja kiintoainepitoisuudet olivat kuitenkin korkeampia kuin Vemala-kuormitusmalli ennustaa. 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 249/2014

15 Kuva 7. Pikkalanjoen havaintopaikan fosforikuormitus (kg/vrk) ympäristöhallinnon Vemala-kuormitusmallilla simuloituna sekä havaitut ainepitoisuudet vuonna 2013 (Syke-WSFS-Vemala, ). Kuva 8. Pikkalanjoen havaintopaikan typpikuormitus (t/vrk) ympäristöhallinnon Vemala-kuormitusmallilla simuloituna sekä havaitut ainepitoisuudet vuonna 2013 (Syke-WSFS-Vemala, ). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 249/

16 Kuva 9. Pikkalanjoen havaintopaikan kiintoainekuormitus (t/vrk) ympäristöhallinnon Vemala-kuormitusmallilla simuloituna sekä havaitut ainepitoisuudet vuonna 2013 (Syke-WSFS-Vemala, ). Taulukko 3. Pikkalanlahden kokonaiskuormitus (kg/d) vuonna Pikkalanlahteen kohdistuva kuormitus 2013 kg/d Fosfori % Typpi % KA % Suomen Sokeri Oy 0,3 0,9 3,9 0,6 60 0,6 Siuntion kunta 0,2 0,6 23 3,8 7,1 0,1 Upinniemen varuskunta 0,1 0,2 9,9 1,6 4,2 0,0 Prysmian C.S. ja N. Aluminium 0,1 0,3 1 0,2 3,7 0,0 Pikkalanjoki (virtaama x pitoisuus) 33,3 98,1 575,5 93,8 9394,6 99,2 Yhteensä 34, , , Yhteistarkkailun toteutus Pikkalanlahden yhteistarkkailun näytteenoton ajankohdat on esitetty taulukossa 4. Veden fysikaalis-kemiallisen laadun analyysitulokset on esitetty liitteessä 2 ja analyysimenetelmät sekä määritysrajaluettelo ja mittausepävarmuudet liitteessä 3. Raportointiin on liitetty Uudenmaan ELY-keskuksen maa-ja metsätalouden vesistövaikutuksia seuraavan Maamet-hankkeen tulokset havaintopaikoilta S 1, 2 ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 249/2014

17 Taulukko 4. Pikkalanlahden yhteistarkkailun näytteenotto vuonna Pikkalanlahden yhteistarkkailun näytteenotto vuonna 2013 pvm Fys-kem* lämpökestoiset koliform. bakt. trofia 0-2 m *Pikkalanjoki x x x x x 5.8. x x x x x x *UUS veden laadun seurannassa lisäksi Pikkalanjoki 1,6 ja havaintopaikat 2 sekä 8 5 Vedenlaatu 5.1 Happitilanne Jäätalvi oli vuonna keskimääräinen. Jäätä oli eniten maaliskuun loppupuolella, jolloin jäällisen alueen laajuus Itämerellä oli km 2 ( Pikkalanlahdella oli jäätä näytteenotto hetkellä cm. Suomen Sokerin satama-allasta pidetään rahtiliikenteen vuoksi talvella auki. Näytteenotto hetkellä maaliskuussa satama-altaassa oli ohut jääpeite 5 cm. Happitilanne oli ajankohtaan nähden hyvä. Happea oli tarkkailualueella pintavedessä 8,7 12,1 mg O 2 /l ja pohjan lähellä (-1 m pohjasta) 8,7 12,2 mg O 2 /l (kuvat 10 11). Havaintopaikka 3 sijaitsee hyvin matalassa Fiskarvikenin lahdessa, joten happivarannot siellä ovat muuta aluetta rajallisemmat. mg/l Pintaveden happitilanne maaliskuussa kyllästys-% O2 Happi% 0 S1 hp1 hp2 hp3 hp4 hp5 hp6 hp7 hp8 hp9 hp13 hp14 0 Kuva 10. Pintaveden happitilanne, happipitoisuus O 2 mg/l ja hapen kyllästysaste maaliskuussa 2013 Pikkalanlahdella ja Pikkalanjoessa (S1). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 249/

18 mg/l Pohjan läheinen happitilanne maaliskuussa hp1 hp2 hp3 hp4 hp5 hp6 hp7 hp8 hp9 hp13 hp14 kyllästys-% O2 Happi% Kuva 11. Pohjan läheinen happitilanne, happipitoisuus O 2 mg/l ja hapen kyllästysaste maaliskuussa 2013 Pikkalanlahdella ja Pikkalanjoessa (S1). Kesän aikana Pikkalanlahden happitilannetta seurataan ainoastaan UUS ELYn seurantapaikoilla 2 ja 8. Kesäkuussa Pikkalanlahden perukassa (hp 2) happea oli pintavedessä 9,5 mg O 2 /l ja pohjan lähellä 8,8 mg O 2 /l. Pikkalanlahden keskiosassa (hp 8) happea oli 10,7 mg O 2 /l ja vesi oli selvästi ylikyllästynyttä. Hapen kyllästys-% oli 114 mikä viittaa siihen että levätuotanto oli jo kohtalaisen runsasta. Vesi oli selvästi lämpötilakerrostunutta. Havaintopaikalla 8 pinnan ja pohjan läheisen veden lämpötilaero oli 9,5 astetta. Heinäkuussa happitilanne oli edelleen hyvä Pikkalanlahden perukassa. Elokuussa happitilanne oli Pikkalanlahden keskiosassa heikentynyt. Havaintopaikalla 8 pintavesi oli edelleen ylikyllästynyttä, kyllästys-% oli 112. Pohjan läheinen happipitoisuus oli laskenut ollen 4,7 mg O 2 /l. Vesistössä esiintyy merkittävää happivajausta happipitoisuuden ollessa alle 5 mg O 2 /l. Elokuussa happitilanne oli jo korjaantunut. Pintavedessä happea oli 8,6 10,6 O 2 /l ja pohjan lähellä 6,2 8,9 O 2 /l. Pintavesi oli elokuun alussa molemmilla havaintopaikoilla ylikyllästynyttä. Hapen kyllästys-% oli Yhteistarkkailun fysikaalis-kemiallisen laadun seurannan näytteet otettiin elokuun lopussa, jolloin vesi oli vielä lämpötilakerrostunutta. Pintavedessä oli happea 8,6 9,9 mg O 2 /l (kuva 12). Myös pohjan läheinen happitilanne oli riittävän hyvä koko tarkkailualueella. Happipitoisuus oli pohjan lähellä 5,9 8,9 mg O 2 /l (kuva 13). mg/l Pintaveden happitilanne elokuussa 2013 kyllästys-% O2 Happi% 0 S1 hp1 hp2 hp3 hp4 hp5 hp6 hp7 hp8 hp9 hp13hp14 80 Kuva 12. Pintaveden happitilanne, happipitoisuus O 2 mg/l ja hapen kyllästysaste elokuussa 2013 Pikkalanlahdella ja Pikkalanjoessa (S1). 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 249/2014

19 mg/l Pohjan läheinen happitilanne elokuussa hp1 hp2 hp3 hp4 hp5 hp6 hp7 hp8 hp9 hp13 hp14 kyllästys-% O2 Happi% Kuva 13. Pohjan läheinen happitilanne, happipitoisuus O 2 mg/l ja hapen kyllästysaste elokuussa 2013 Pikkalanlahdella ja Pikkalanjoessa (S1). 5.2 Ravinteet Pääsääntöisesti ravinteista fosfori ja typpi säätelevät levien ja kasvien kasvua. Perustuotannon kannalta erityisesti vedessä esiintyvät ravinteiden liukoiset pitoisuudet ovat tärkeitä, koska ne ovat leville suoraan käyttökelpoisessa muodossa. Sinilevät kykenevät sitomaan ilmakehän typpeä ja hyötyvät siten fosforipitoisuuden noususta vesistössä. Pikkalanlahden yhteistarkkailussa seurataan kokonaisravinteiden fosforin ja typen pitoisuuksia, jotka sisältävät myös liukoisessa epäorgaanisessa muodossa olevan fosforin ja typen. Lisäksi erikseen seurataan liukoisten ravinteiden suodatetun fosfaattifosforin, ammoniumtypen ja nitraatti-nitriittitypen määrää. Ravinnepitoisuuksia ja rehevyystilannetta seurataan kesä-syyskuussa ja näytteet otetaan pintavedestä 0 2 metrin kokoomanäytteenä. Maalis- ja elokuussa ravinnepitoisuuksia seurataan metrin välein koko vesipatsaasta Kokonaisravinteet Maaliskuun lopulla Pikkalanjoessa oli jo nähtävissä sulamavesien aiheuttama kuormitus. Pikkalanjoen havaintopaikalla typpipitoisuus oli µg/l ja kokonaisfosforipitoisuus oli 66 µg/l. Pikkalanjoen ravinnepitoisuudet olivat moninkertaisia Pikkalanlahdella mitattuihin pitoisuuksiin verrattuna. Pikkalanlahdella pintaveden kokonaistyppipitoisuus oli µg/l ja kokonaisfosforipitoisuus oli µg/l. Kokonaistyppipitoisuus oli Suomen Sokerin satamaaltaan havaintopaikalla 6 selvästi muuta aluetta korkeampi. Korkea typpipitoisuus ja korkeat bakteeripitoisuudet tällä havaintopaikalla viittaavat jätevesivaikutukseen. Havaintopaikalla 3 ravinnepitoisuudet ovat myös hieman muuta aluetta korkeampia. Lahteen johdetaan Prysmianin ja Nordic Aluminium Oyj:n tehdasalueen hule- ja jäähdytysvedet. Havaintopaikka sijaitsee kuitenkin matalassa lahdessa, missä veden vaihtuvuus on heikkoa jonka vuoksi kuormitusta on hankala erottaa lahteen tulevasta muusta kuormituksesta. Kasvukauden aikana (kesä-syyskuussa) kokonaisravinnepitoisuudet olivat kohtalaisen korkeita koko kasvukauden ajan ja ilmensivät rehevyyttä. Vesistöjen tilaa arvioidaan yleensä kasvukauden keskimääräisen fosforipitoisuuden perusteella. Kasvukauden keskimääräinen fosforipitoisuus oli tarkkailualueella 26,0 36,8 µg/l ilmentäen rehevyyttä (kuva 14). Kasvukauden keskimääräinen typpipitoisuus oli 365,0 422,5 µg/l (kuva 15). Pikkalanjoessa kokonaisravinnepitoisuudet olivat elokuussa hyvin korkeita. Typpeä oli µg/l ja fosforia 110 µg/l. Vuosi- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 249/

20 en välillä esiintyy sääoloista johtuvaa vaihtelua. Pikkalanlahdella kasvukauden keskimääräiset kokonaisfosforipitoisuudet olivat edellisvuotta hieman alhaisempia ja typpipitoisuudet korkeampia. Keskimääräiset kokonaisfosforipitoisuudet olivat vuonna 2012 välillä 31,4 46,6 µg/l ja typpipitoisuudet 340,4 406,8 µg/l. µg/l 120 Kasvukauden keskim. kokonaisfosforipitoisuus S1 hp1 hp2 hp3 hp4 hp5 hp6 hp7 hp8 hp9 hp13 hp14 Kuva 14. Kasvukauden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus Pikkalanlahden yhteistarkkailualueella (0 2 m) ja Pikkalanjoessa (S1, 1 m) kesä syyskuussa µg/l 1200 Kasvukauden keskim. kokonaistyppipitoisuus S1 hp1 hp2 hp3 hp4 hp5 hp6 hp7 hp8 hp9 hp13 hp14 Kuva 15. Kasvukauden keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus Pikkalanlahden yhteistarkkailualueella (0 2 m) ja Pikkalanjoessa (S1, 1 m) kesä syyskuussa Mineraaliravinteet Pikkalanlahden yhteistarkkailussa seurataan kokonaisravinteiden lisäksi liukoisten typpi- ja fosforiravinteiden pitoisuuksia. Ammoniumtyppeä on luonnonvesissä yleensä vähän. Ammoniumtyppi kuluttaa happea hajotessaan. Tarkkailualueella ammoniumtyppeä esiintyi kasvukauden aikana vaihtelevasti, alle mittaustarkkuuden (< 4 µg/l) 72 µg/l. Korkeimmat ammoniumtyppipitoisuudet havaittiin elokuussa ja ne johtuvat todennäköisesti Pikkalanjoen mukana 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 249/2014

21 tulleesta kuormituksesta. Pikkalanjoessa ammoniumtyppeä oli 76 µg/l. Nitraatti-nitriittitypen summa oli alle mittaustarkkuuden (< 10 µg/l) koko kasvukauden ajan. Myös fosfaattifosfori oli levien tehokkaasti sitomana koko kasvukauden ajan. Pitoisuudet olivat alle mittaustarkkuuden (< 3 µg/l) 9 µg/l. Kuvassa 16 on esitetty kasvukauden keskimääräiset ammoniumtyppipitoisuudet. µg/l 80 Kasvukauden keskim. ammoniumtyppipitoisuus S1 hp1 hp2 hp3 hp4 hp5 hp6 hp7 hp8 hp9 hp13 hp14 Kuva 16. Kasvukauden keskimääräinen ammoniumtyppipitoisuus Pikkalanlahden yhteistarkkailualueella (0 2 m) ja Pikkalanjoessa (S1, 1 m) kesä-syyskuussa Rehevyys ja a-klorofyllipitoisuus Kasvukauden (kesä-syyskuu) levätuotannon määrää tarkkaillaan a-klorofyllipitoisuuden avulla. Pikkalanlahdella a-klorofyllipitoisuus oli pääsääntöisesti alhainen ja ilmensi lievää rehevyyttä kesä-elokuussa. Syyskuussa pitoisuudet ilmensivät jo selvästi rehevyyttä. Vesistön rehevyystasoa arvioidaan kasvukauden keskimääräisen a-klorofyllipitoisuuden perusteella. Tarkkailualueella kasvukauden keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus oli alhainen 4,4 12,9 µg/l ja ilmensi vähäistä rehevyyttä (kuva 17). Pikkalanlahden kasvukauden keskimääräinen rehevyystilanne oli tarkastelujakson alhaisin. Sitä vastoin Pikkalanjoessa elokuun pitoisuus oli kaksinkertainen verrattuna vuosiin Valtakunnallisestikin sinilevää havaittiin merialueella kesän aikana tavallista vähemmän (www. itameriportaali.fi). Tuulisen sään vuosi levät olivat hyvin sekoittuneina vesipatsaaseen eivätkä muodostaneet kukintoja. Elokuun lopulla levät runsastuivat merialueella tyynen ja lämpimän sään johdosta. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 249/

22 µg/ 70,0 A-klorofyllin keskipitoisuus Pikkalanlahden näyteasemilla vuosina ,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 S1 hp 1 hp 2 hp 3 hp 4 hp 5 hp 6 hp 7 hp 8 hp 9 hp 13 hp 14 KA.P:lahti ,0 8,3 7,5 6,2 6,7 8,8 9,4 11,0 8,1 12,8 10,3 10,8 9, ,0 15,4 12,5 20,6 19,7 15,6 15,0 15,0 11,7 12,2 8,4 6,9 13, ,0 15,1 15,3 12,2 10,2 12,9 13,6 13,5 15,4 14,7 10,4 14,6 13, ,5 11,1 7,4 7,8 7,7 9,8 9,1 11,8 10,4 8,7 9,2 9, ,8 5,9 4,4 5,6 6,7 9,3 6,9 12,9 11,0 6,3 8,5 7,5 Kuva 17. Pikkalanlahden ja -joen kasvukauden keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus (µg/l) vuosina Lämpökerrostuneisuus ja sähkönjohtokyky Rehevyystutkimuksen yhteydessä Pikkalanlahdella seurataan tihennetysti veden lämpötiloja yhdessä sähkönjohtokyvyn kanssa, mahdollisen meriveden kumpuamisen havaitsemiseksi. Pikkalanlahdella oli kesäkuussa havaittavissa selvää lämpötilakerrostumista yli 5 7 metrin syvyydellä. Pikkalanlahden syvänteessä havaintopaikalla 13 pinnan ja pohjan välinen lämpötilaero oli 11 astetta. Pintaveden lämpötila oli 16 astetta ja pohjan läheisen veden 5 astetta. Heinäkuussa tuulet olivat sekoittaneet veden pintakerroksen lähes tasalämpöiseksi 7 metriin asti ja harppauskerros sijaisi 7 metrin alapuolella. Elokuun alussa tilanne oli lähes samankaltainen ja lämpötilaerot alle 7 metrissä olivat asteen luokkaa. Elokuun lopussa ei ollut havaittavissa varsinaista harppauskerrosta vaan lämpötilat laskivat tasaisesti pohjaa kohden. Pintaveden lämpötila oli 16,1 astetta ja pohjan läheisen veden 12,2 astetta. Syyskuussa vedet olivat jo kiertäneet ja vesi oli lähes tasalämpöistä koko tutkimusalueella. Meriveden kumpuamiseen viittaavia poikkeavia lämpötila ja sähkönjohtokyvyn muutoksia ei ole ollut havaittavissa vuonna Sen sijaan lukuun ottamatta Pikkalanlahden perukan havaintopaikkoja 1 ja 2, sähkönjohtokyky oli koko vesipatsaassa elo-syyskuussa yli ms/m. Pikkalanlahden perukassa se oli ms/m. Tämä kertoo suolaisemman alusveden sekoittumisesta vähäsuolaisempaan pintavesikerrokseen epävakaan sään ja tuulten vaikutuksesta. 5.4 Kemiallinen hapenkulutus, sameus ja näkösyvyys Kemiallinen hapentarve lisääntyy vesistössä jätevesivaikutuksesta ja veden humuspitoisuuden kasvaessa. Humuspitoisuus on ollut Pikkalanlahdella keskimäärin alhainen, jonka vuoksi lisääntynyt kemiallinen hapentarve voi viitata jätevesikuormitukseen. Kemiallinen hapenkulutus oli Pikkalanlahdella alhainen vuonna 2013, se oli 5,7 9,4 mg O 2 /l. Pikkalanjoessa hapenkulutus oli maaliskuussa 10 mg O 2 /l ja elokuussa 14 mg O 2 /l. Pikkalanjoen vesi oli myös hyvin sameaa verrattuna Pikkalanlahden sameusarvoihin. Pikkalanjoessa sameus oli maalikuussa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 249/2014

23 ja elokuussa 16 FNU. Pikkalanlahdessa sameusarvot olivat pintavedessä välillä 0,85 3,9 FNU. Vesi oli sameinta Suomen Sokerin satama-altaassa elo- ja maaliskuussa, jolloin myös jonkin verran kohonnut kemiallinen hapenkulutus ja korkeat bakteeripitoisuudet viittasivat jätevesikuormitukseen. Näkösyvyyden avulla voidaan arvioida veden laatua. Tarkkailualueella näkösyvyydet kasvoivat tasaisesti maaliskuusta elokuun loppuun. Lämpökerrostuneisuuden purkaantuessa ja vesien sekoittuessa näkösyvyydet laskivat selvästi koko tarkkailualueella. Pikkalanlahdessa havaintopaikoilla 1 7 näkösyvyydet olivat pääsääntöisesti alempia 0,7 2,4 metriä kuin Pikkalanlahden selän alueella, havaintopaikoilla 8, 9, 13 ja 14 0,7 4,7 metriä (kuva 18). Kasvukauden aikainen korkea näkösyvyys kertoo vähäisestä levämäärästä ja leväsamennuksesta vuonna Näkösyvyys m 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 hp1 hp2 hp3 hp4 hp5 hp6 hp7 hp8 hp9 hp13 hp Kuva 18. Näkösyvyydet Pikkalanlahden ja -selän alueella näytteenottohetkellä vuonna Veden hygieeninen laatu Pikkalanlahden veden hygieenistä laatua seurataan lämpökestoisten kolibakteerien määrän perusteella maalis- ja elokuussa. Lämpökestoiset kolibakteerit ovat yleisesti käytetty veden hygieenisen laadun indikaattori. Ne voivat olla peräisin tasalämpöisten suolistosta, mutta ne lisääntyvät myös maaperässä, pintavedessä ja jätevesissä. Valtaosalla tarkkailualueesta ja Pikkalanjoessa veden hygieeninen laatu oli erinomainen. Bakteerimäärät olivat alhaisia molemmilla tutkimuskerroilla lukuun ottamatta Suomen Sokerin edustan havaintopaikkoja 7 ja 8 (taulukko 5). Lämpökestoisten kolibakteerien määrä oli Pikkalanjoessa 0 2 pmy / 100 ml, Pikkalanlahdessa 0 15 pmy / 100 ml ja Suomen Sokerin edustalla pmy / 100 ml. Suomen Sokerin edustan veden hygieenistä laatua on käsitelty tarkemmin seuraavassa luvussa. Taulukko 5. Pikkalanlahden yhteistarkkailualueen ja Pikkalanjoen (S1) lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrät vuonna S1 hp1 hp2 hp3 hp4 hp5 hp6 hp7 hp8 hp9 hp13 hp ~ Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 249/

24 5.6 Suomen Sokerin edustan bakteeritarkkailu Suomen Sokerin edustalla on tehty laajennettua bakteeritutkimusta alueella runsaana esiintyneiden bakteerien alkuperän selvittämiseksi vuodesta 2011 lähtien. Havaintopaikoilta 6, 7 ja 8 on määritetty lämpökestoisten koliformisten bakteerien lisäksi, kolibakteerien kokonaismäärä ja E. coli -bakteerien määrä. Koliformiset bakteerien ryhmä koostuu noin 12 suvun lajista, joissa on suolistoperäisiä, mutta myös muualla ympäristössä lisääntyviä bakteereita. Koliformisista bakteereista lämpökestoiset koliformiset bakteerit ovat yleisimmin käytettyjä veden hygieenisen laadun indikaattoreita. Niiden joukossa on sekä ulosteperäisiä, että muualla ympäristössä, kuten maaperässä, pintavesissä ja jätevedessä lisääntyviä kolibakteereita lähinnä Klebsiella pneumoniae (Hänninen 2010). Lämpökestoiset koliformiset bakteerit ovat indikaattoreita veden todennäköisestä ulosteperäisestä saastumisesta, mutta näistä ainoastaan E. coli -bakteeri lisääntyy ihmisten ja muiden tasalämpöisten suolistossa. Tämän vuoksi se on muita koliformisia bakteereita parempi ulosteperäisen saastumisen indikaattori. Maaliskuussa koliformisten bakteerien määrä oli satama-altaassa pmy / 100 ml, näistä E coleja oli 99 pmy / 100 ml. Lämpökestoisia koliformisia bakteereja oli n. 150 pmy / 100 ml. Bakteerimäärät viittaavat jätevesivaikutukseen, mutta eivät varsinaisesti ulosteperäiseen saastumiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön uimavedenlaatu asetuksessa (STM 177/2008) annetaan raja-arvo koliformisista bakteereista ainoastaan E. coli -bakteerien määrälle. E. coli -bakteerien määrä oli alle STM:n uimaveden laatu raja-arvon (250 pmy / 100 ml) havaintopaikalla 6. Myös havaintopaikalla 7 bakteerimäärät olivat korkeita. Koliformisia bakteereja oli pmy / 100 ml, mutta valtaosa bakteereista oli muita kuin ulosteperäisen saastumisen indikaattoreita E coleja. Bakteerimäärät alenivat huomattavasti havaintopaikalla 8. Elokuussa bakteerimäärät olivat hyvin korkeita satama-altaassa (hp 6), mutta laskivat huomattavasti satama-altaan ulkopuolella. Koliformisia bakteereja oli satama-altaassa pmy / 100 ml ja näistä E coleja oli 110 pmy / 100 ml. E colien määrä ei ylittänyt STM:n uimaveden laatu raja-arvoa (250 pmy / 100 ml) Korkeat bakteerimäärät havaintopaikalla 6 kertovat jätevesivaikutuksesta, mutta eivät varsinaisesti ulosteperäisestä saastumisesta. Taulukossa 6 on esitetty koliformisten bakteerien ja E. coli -bakteerien sekä lämpökestoisten koliformisten bakteerien esiintyminen Suomen Sokerin edustan havaintopaikoilla hp 6 hp 8 maalis- ja elokuussa Taulukko 6. Koliformisten bakteerien ja E. coli -bakteerien sekä lämpökestoisten koliformisten bakteerien esiintyminen Suomen Sokerin edustan havaintopaikoilla hp6 hp8 maalis- ja elokuussa Koliformisten bakteerien ja E. coli -bakteerien määrät on laskettu Colilert-menetelmällä (ISO :2012). Lämpökestoisten koliformiset bakteerien määritys tehty eri menetelmällä, joka perustuu mm. bakteerien lämpökestävyyteen (44 C) (SFS 4088: 2001, muunneltu). maaliskuu hp6 hp7 hp8 Koliformiset bakteerit Lämpökestoiset koliformiset bakteerit ~ E colit elokuu hp6 hp7 hp8 Koliformiset bakteerit Lämpökestoiset koliformiset bakteerit E colit Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 249/2014

25 6 Yhteenveto ja arvio jätevesikuormituksen vaikutuksista Vuonna 2013 pistekuormittajien fosforikuormitus oli yhteensä 0,6 kg/d ja typpikuormitus 37,8 kg/d. Pistemäinen ravinnekuormitus on laskenut vuodesta 2008 vuoteen Selkein lasku on nähtävissä fosforikuormituksessa. Valtaosa Pikkalanlahden kuormituksesta tulee lahteen Pikkalanjoen kautta. Vuonna 2013 havaittujen ainepitoisuuksien ja virtaamien avulla arvioituna Pikkalanjoen osuus Pikkalanlahden kokonaiskuormituksesta oli fosforin osalta 98,1 % typen osalta 93,8 % ja kiintoainekuormituksen osalta 99,2 %. Siuntion kunnan keskuspuhdistamon tulos oli erittäin hyvä ja täytti voimassa olevat lupaehdot vuosikeskiarvona sekä tarkkailujaksoina (1 2) vuonna Siuntion kunnan purkuputken edustalla sijaitsevan havaintopaikan 1 veden laatu ei poikennut läheisten havaintopaikkojen veden laadusta. Veden hygieeninen laatu oli lämpökestoisten kolibakteerien perusteella hyvä. Lämpökestoisia koliformisia bakteereja esiintyi 6 15 pmy / 100ml. Prysmian Finland oy:n saniteetti jätevedenpuhdistamo toimi hyvin ja saavutti sille asetetut pitoisuusvaatimukset vuosikeskiarvona mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Prysmianin ja Nordic Aluminium Oyj:n jäähdytys ja prosessivesien kuormitus oli vuosien luokkaa. Prysmianin ja Aluminiumin edustalla sijaitsevan havaintopaikan 3 veden laatu ei merkittävästi poikennut läheisten havaintopaikkojen veden laadusta. Veden hygieeninen laatu oli lämpökestoisten kolibakteerien perusteella erittäin hyvä. Lämpökestoisia koliformisia bakteereja esiintyi 0 3 pmy / 100 ml. Vuonna 2013 SSOY:n jätevedenpuhdistamolla saavutettiin pääosin neljännesvuosien keskiarvoille asetetut raja-arvot. Ainoastaan fosforin poistoteholle asetettu raja-arvo jäi saavuttamatta jaksolla 4/2013. Veden hygieeninen laatu oli maaliskuussa ja elokuussa heikentynyt ja viittasi jätevesikuormitukseen. Tarkemman bakteeritutkimuksen mukaan E. coli -bakteerien määrä ei ylittänyt STM:n hyvän uimaveden laaturaja-arvoa. Jätevesien vaikutusalue näytti bakteerien perusteella rajoittuvan noin kilometrin säteelle purkuputkesta ja korkeat bakteerimäärät on pääasiassa muuta kuin ulosteperäistä kuormitusta. Upinniemen varuskunnan jätevedenpuhdistamon tulos oli hyvä ja täytti kaikki voimassa olevat lupaehdot vuonna Veden hygieeninen laatu oli puhdistamon edustalla erittäin hyvä. Lämpökestoisia koliformisia bakteereja ei havaittu. 7 Tarkkailun jatkaminen Yhteistarkkailua jatketaan yhteistarkkailutyöryhmän päätöksen mukaisesti vuonna Vuonna 2014 on vuorossa suppea tarkkailuvuosi, jolloin tarkkaillaan veden fysikaalis-kemiallista laatua. Kirjanpitokalastus jatkuu vuonna Seuraava kalataloudellisen tarkkailun kalastustiedustelu ja kalojen aistinvarainen arviointi koskevat vuotta Pikkalanlahden yhteistarkkailuryhmä kokoontuu säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa käsitelläkseen yhteistarkkailuun liittyviä asioita. Seuraava yhteistarkkailun kokous järjestettiin keväällä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 249/

26 Kirjallisuuslähteet Hänninen, J. 2010: Colilert -menetelmän validointi talousvesien koliformeille ja E. colille. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. 51 s. Ilmatieteen laitos 2013: Kuukausittaiset säätilastot; keskimääräiset lämpötilat ja sadesummat. Lehtinen S. ja Järvinen, M. 3013: Luettu Männynsalo, J. 2014: Puolustushallinnon rakennuslaitos. Upinniemen varuskunnan jäteveden puhdistamo. Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiyhteenveto Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. 15 s. STM 177/2008: Sosiaali- ja terveysministeriön asetusyleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Finlex Lainsäädäntö Säädökset alkuperäisinä /2008. Suonpää, A Pikkalanlahden yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta Julkaisu 239/2013. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 57 s. Vainio, J. 2013: Luettu Valtonen, M. 2014a: Vuosiraportti. Siuntion keskuspuhdistamon Pikkala. Yhdistelmätaulukko Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 2 s. Valtonen, M. 2914b: Prysmian Finland Oy:n jäte- ja jäähdytysvesitarkkailun vuosiyhteenveto Tutkimusraportti 439/2014. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 40 s. Valtonen, M. 2014c: Suomen Sokeri Oy:n Jätevesi- ja jäähdytysvesitarkkailun yhteenveto vuodelta Tutkimusraportti 438/2014. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 45 s. 24 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 249/2014

27 Liitteet Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 249/

28 Liiteluettelo Liite 1. Kartta yhteistarkkailualueesta Liite 2. Yhteistarkkailun veden laadun analyysitulokset vuodelta 2013 Liite 3. Analyysimenetelmät, määritysrajat ja mittausepävarmuudet 26 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 249/2014

29 Kartta yhteistarkkailualueesta Liite 1. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 249/

30 Liite 2. (1/17) Yhteistarkkailun veden laadun analyysitulokset vuodelta 2013 PIKKALANLAHDEN YHTEISTARKKAILU (PIKKALA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Kiint.GFC *Sameus O2 Happi% *ph *Sähkönj. Väriluku *CODMn *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N Näytepaikka oc mg/l FNU mg/l Kyll % ms/m mg O2/l µg/l µg/l µg/l PIKKALA / S1 Pikkalanjoki 1,6 Jää 7 cm; Lumi 0 cm; Näk.syv. 0,8 m; Klo 8:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T -6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0,3 4, ,2 77 6,9 13, PIKKALA / 1 Pikkalanlahti 198, Siuntion puhd. edusta Jää 40 cm; Kok.syv. 4,0 m; Lumi 30 cm; Näk.syv. 0,8 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T -6 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 14 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0,6 1,2 11,7 84 7, , ,8 1,1 11,6 84 7, , PIKKALA / 2 Pikkalanlahti 21, Pikkalanjoen suvanto Jää 39 cm; Kok.syv. 5,0 m; Lumi 30 cm; Näk.syv. 0,7 m; Klo 14:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T -6 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 15 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0-2 0,7 1,3 11,7 84 7, , , ,4 0,81 12,1 87 7, ,2 430 < PIKKALA / 3 Fiskarviken 17, Sadevesipurkuputken edusta Jää 49 cm; Kok.syv. 2,5 m; Lumi 15 cm; Näk.syv. 0,9 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T -6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0,9 1,3 8,7 63 7, , PIKKALA / 4 Båtviken 16, Nordic Aluminiumin purkuputken edusta Jää 47 cm; Kok.syv. 5,0 m; Lumi 25 cm; Näk.syv. 0,5 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T -6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0,5 0,95 11,1 80 7, , ,3 0,73 12,1 87 7, , PIKKALA / 5 Hevy-6 Pikkalanlahti 20 Jää 39 cm; Kok.syv. 10,0 m; Lumi 30 cm; Näk.syv. 0,9 m; Klo 9:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T -6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 14 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0,6 1,4 10,4 75 7, , ,3 0,66 12,0 86 7, , , ,6 0,79 11,7 84 7, , PIKKALA / 6 Strömsbyviken 13 Jää 5 cm; Kok.syv. 10,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T -8 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1,2 3,9 9,7 71 7, , ,6 1,5 11,6 84 7, , , ,4 1,8 11,4 82 7, , PIKKALA / 7 Pikkalanlahti 14 Jää 46 cm; Kok.syv. 10,0 m; Lumi 10 cm; Näk.syv. 0,7 m; Klo 9:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T -6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0,2 2,3 10,1 72 7, , ,3 1,1 12,0 86 7, , , ,6 1,0 11,5 83 7, , PIKKALA / 8 Pikkalanlahti 23 Jää 45 cm; Kok.syv. 14,0 m; Lumi 10 cm; Näk.syv. 0,7 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T -6 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 14 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0-2 0,5 1,5 11,3 81 7, , , ,4 2,4 12,1 87 7, , ,5 2,5 11,9 86 7, , ,5 1 0, ,6 1,8 11,8 85 7, , , PIKKALA / 9 Pikkalanselkä 25 Jää 39 cm; Kok.syv. 14,0 m; Lumi 25 cm; Näk.syv. 1,0 m; Klo 13:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T -6 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 14 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0,2 1,3 11,9 84 7, ,3 1,1 12,5 89 7, , ,6 2,4 12,1 87 7, , ,7 1,1 12,0 87 7, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 249/2014

31 Yhteistarkkailun veden laadun analyysitulokset vuodelta 2013 Liite 2. (2/17) PIKKALANLAHDEN YHTEISTARKKAILU (PIKKALA) Pvm. Hav.paikka *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Ecoliler *Lämp.koli *koliler Suol.lask. Näytepaikka µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100 ml pmy/100 ml o/oo PIKKALA / S1 Pikkalanjoki 1,6 Jää 7 cm; Lumi 0 cm; Näk.syv. 0,8 m; Klo 8:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T -6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 9,0; PIKKALA / 1 Pikkalanlahti 198, Siuntion puhd. edusta Jää 40 cm; Kok.syv. 4,0 m; Lumi 30 cm; Näk.syv. 0,8 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T -6 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 14 m/s; Tuulsuunt. 9,0; PIKKALA / 2 Pikkalanlahti 21, Pikkalanjoen suvanto Jää 39 cm; Kok.syv. 5,0 m; Lumi 30 cm; Näk.syv. 0,7 m; Klo 14:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T -6 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 15 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0-2 < , PIKKALA / 3 Fiskarviken 17, Sadevesipurkuputken edusta Jää 49 cm; Kok.syv. 2,5 m; Lumi 15 cm; Näk.syv. 0,9 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T -6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 9,0; PIKKALA / 4 Båtviken 16, Nordic Aluminiumin purkuputken edusta Jää 47 cm; Kok.syv. 5,0 m; Lumi 25 cm; Näk.syv. 0,5 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T -6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 9,0; PIKKALA / 5 Hevy-6 Pikkalanlahti 20 Jää 39 cm; Kok.syv. 10,0 m; Lumi 30 cm; Näk.syv. 0,9 m; Klo 9:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T -6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 14 m/s; Tuulsuunt. 9,0; PIKKALA / 6 Strömsbyviken 13 Jää 5 cm; Kok.syv. 10,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T -8 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 9,0; ~ PIKKALA / 7 Pikkalanlahti 14 Jää 46 cm; Kok.syv. 10,0 m; Lumi 10 cm; Näk.syv. 0,7 m; Klo 9:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T -6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 9,0; PIKKALA / 8 Pikkalanlahti 23 Jää 45 cm; Kok.syv. 14,0 m; Lumi 10 cm; Näk.syv. 0,7 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T -6 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 14 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0-2 < , PIKKALA / 9 Pikkalanselkä 25 Jää 39 cm; Kok.syv. 14,0 m; Lumi 25 cm; Näk.syv. 1,0 m; Klo 13:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T -6 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 14 m/s; Tuulsuunt. 9,0; Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 249/

32 Liite 2. (3/17) Yhteistarkkailun veden laadun analyysitulokset vuodelta 2013 PIKKALANLAHDEN YHTEISTARKKAILU (PIKKALA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Kiint.GFC *Sameus O2 Happi% *ph *Sähkönj. Väriluku *CODMn *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N Näytepaikka oc mg/l FNU mg/l Kyll % ms/m mg O2/l µg/l µg/l µg/l PIKKALA / 13 Pikkalanselkä 32 Jää 23 cm; Kok.syv. 21,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 2,3 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T -6 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 15 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0,4 0,85 12,1 87 7, ,2 0,65 12,4 89 7, , ,2 0,56 12,3 88 7, ,3 1 0,6 1 0, ,0 0,51 11,5 84 7, PIKKALA / 14 Pikkalanselkä 30, Upinniemen varusk. puhd. edusta Jää 35 cm; Kok.syv. 15,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 3,7 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T -8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0,2 0,98 11,3 81 7, ,2 0,2 0,59 12,4 88 7, , ,3 0,57 12,5 89 7, , ,6 0,50 12,2 88 7, PIKKALA / 1 Pikkalanlahti 198, Siuntion puhd. edusta Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27; 0-2 P 8, ,0 <10 17, , PIKKALA / 2 Pikkalanlahti 21, Pikkalanjoen suvanto Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0-2 P 5,2 8, <10 17,3 9, ,9 6,8 8,8 94 8, < PIKKALA / 3 Fiskarviken 17, Sadevesipurkuputken edusta Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0-2 P 8,0 370 <4 <10 17, PIKKALA / 4 Båtviken 16, Nordic Aluminiumin purkuputken edusta Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0-2 P 8, ,0 <10 17, , PIKKALA / 5 Hevy-6 Pikkalanlahti 20 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; 0-2 P 8, ,7 <10 17, ,9 16,9 15, , PIKKALA / 6 Strömsbyviken 13 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0-2 P 8, ,3 <10 18,1 16,2 15, , PIKKALA / 7 Pikkalanlahti 14 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0-2 P 8, ,1 <10 17,5 16,2 15, ,3 30 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 249/2014