Perusopetuksen ja päivähoidon palveluverkkoselvittys

Transkriptio

1 RAAHEN KAUPUNKI Perusopetuksen ja päivähoidon palveluverkkoselvitys FCG KONSULTOINTI OY P21270P001

2 1 (74) Oksanen Raila Sisällys 1 Johdantoo Tehtävän rajaus ja selvityksen materiaalista sopiminen Raahen kaupungin perusopetuksen toimintaympäristön nykytila Väestörakenteen muutokset Alle kouluikäisten määrät Peruskouluikäisten ja nuorten määrät Palvelutarvekehitys Päivähoitoikäisten palvelutarpeen muutos Peruskouluikäisten ja nuorten palvelutarpeen muutos Yhteenveto kasvatus- ja opetuspalveluista Huoltosuhde Maankäytön suunnittelun vaikutukset Raahen kaupunkirakenteeseen ja kasvatus- ja j opetuspalvelujen palvelutarpeen kehittymiseen Taajama-aste Tonttivarantoo Maankäytön suunnitteluu Raahen kaupungin varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluiden nykytila Varhaiskasvatuksen nykyinen palveluverkko Perusopetuksen nykyinen palveluverkko Oppilaskehitys Vihannin alue Lampinsaaren koulu Kirkonkylän koulu Vihannin yläkoulu Johtopäätös Pattijoen alue Antinkankaan koulu Harakkamäen koulu Jokelan koulu Olkijoen koulu Pattasten koulu Johtopäätös Keskustan alue Keskuskoulu Koivuluodon koulu / Kummatti Koivuluodon koulu / Ollinsaari i

3 2 (74) Oksanen Raila Merikadun kouluu Johtopäätös Saloisten alue Haapajoen koulu Honganpalon koulu Tikkalan koulu Saloisten koulu Johtopäätös Kouluparitarkastelu Talous Odotekustannukset Päivähoito ja esiopetus Perusopetus Johtopäätös Arvio Raahen kaupungin koulu- ja päiväkotikiinteistöistä Johtopäätökset Yleistä Väestömuutosten vaikutukset palveluverkkoon Maankäytön vaikutukset palveluverkkoon Talouden vaikutukset palveluverkkoon Kiinteistöjen vaikutukset palveluverkkoon Henkilöstö Palveluverkkosuunnitelma/perusopetus Vihannin alue Pattijoen alue Keskustan alue Saloisten alue Palveluverkkosuunnitelma / päivähoito Lopuksi i

4 FCG KONSULTOINTI OY 1 (74) Perusopetuksen ja päivähoidonpalveluverkkoselvitys 1 Johdanto Raahen kaupungin kaupunginhallitus on antanut FCG Tietojohtaminen Oy:n ( lukien ) tehtäväksi laatia perusopetuksen palveluverkkoselvityksen. Palveluverkkoselvityksessä tarkastellaan ja kuvataan perusopetuksen palveluverkon nykytilaa ja tulevaisuuden kehittämisvaihtoehtoja. Raahen kaupungissa on vapautumassa koulukiinteistöjä ja osa nykyisistä kouluista on huonossa kunnossa. Ratkaisematta on myös Piehingin alueen koulun uudelleen rakentaminen. Kunnan talous ei mahdollista kouluihin kohdistuvia miljoonan euron korjaustarpeita. Talouden tasapainottamistoimikunta on antanut sivistyspalvelukeskukselle tehtäväksi selvittää, millaisella palveluverkolla Raahen kaupungin perusopetus on tulevina vuosina mahdollista järjestää. Selvityksessä tarkastellaan päivähoidon palveluverkkoa siltä osin kuin se yhdistyy perusopetuksen palveluverkkoon. Perusopetuksen palveluverkkoselvityksen laadinnasta vastasi johtava konsultti Raila Oksanen. Selvityksen väestöanalyysin laativat Raila Oksanen ja Anne Haapanen ja kiinteistöjä koskevat yhteenvedot ja arviot laati toimialapäällikkö Kimmo Niemi. Selvityksen etenemistä seuraa kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupungin johtaja ja sivistyspalvelukeskuksen johtaja. Raahen kaupungin yhteyshenkilönä toimi sivistyspalvelukeskuksesta Ritva Mattila. Selvitys toteutettiin kevät-kesällä Tehtävän rajaus ja selvityksen materiaalista sopiminen Pattijoen kunnassa oli ennen kuntaliitosta 20 oppilaan raja koulun lakkauttamiselle. Vastaava oppilasmääräraja Vihannissa oli 60 oppilasta. Kuntaliitosten yhteydessä vastaavanlaisista oppilasrajoista ei ole sovittu. Selvityksen vaihtoehdoissa tulee huomioida seuraavat reunaehdot: päivähoidossa tavoitellaan yli 100 lapsen päiväkoteja eli vähintään 6 päiväkotiryhmän päiväkotien perustamista, päiväkodit pyritään sijoittamaan koulujen välittömään läheisyyteen tai yhteyteen, tavoitteena yhtenäisperuskoulut siltä osin kuin ne ovat mahdollista järjestää, opetusryhmien laskennallisena tavoitekokona pidetään oppilaan opetusryhmiä, selvityksessä tavoitellaan kertaluontoista palveluverkon uudistamista. Aloituskokouksessa nousi esiin myös päivähoitopalvelujen palveluverkon tarkastelu, jota alkuperäisessä tehtäväksi annossa ei ollut määritelty. Päivähoidon palveluverkkoselvitys ulotetaan koskemaan koko varhaiskasvatusta ja se laaditaan osittain limittäin perusopetuksen palveluverkkoselvityksen kanssa ja osittain erillisenä työnä. Pohjatietojen käytön osalta todettiin, että väestö-, lapsi- ja oppilasmäärätiedot muuttuvat jatkuvasti. Aloituskokouksessa päätettiin seuraavista tilastoja ja tietoja koskevista periaatteista, joihin selvitys perustuu.

5 FCG KONSULTOINTI OY 2 (74) Oppilasmäärätiedot tilastot erityisen tuen oppilaiden määrätiedot esiopetuksen oppilasmäärät yksiköittäin koulukohtaiset oppilasennusteet Kouluja koskevat tiedot esiopetuksen järjestäminen opetusryhmien määrät ja muodostuminen kouluittain erityisopetuksen järjestäminen kouluittain kuljetusoppilaat kouluittain toimintakulut menolajeittain kiinteistökohtaiset käyttökustannustiedot (konsultin toimittama lomake) kiinteistöjen kuntoa koskevat tiedot (konsultin toimittama lomake) selvitystyön edellyttämät ruoka- ja siivouspalveluja koskevat tiedot Päivähoitoa ja sen toimintaa koskevat tiedot niiltä osin, jos koulun kanssa yhteinen kiinteistö toiminta ja sen laajuus Henkilöstömäärätiedot esiopetuksen henkilöstötiedot opettajatilasto kouluittain avustajamäärät aamu- ja iltapäivätoiminnan henkilöstötiedot ennuste opettajien eläköitymisestä, jos mahdollista toimittaa Muut tiedot kartta, johon merkitty koulut ja päivähoidon yksiköt oppilaskuljetuksen periaatteet voimassa oleva kaavoituskatsaus tieto, onko kunnassa käytössä MapInfo -ohjelmisto Aloituspalaverissa todettiin selvityksen tietojen käytön osalta myös seuraavaa: Väestötarkastelussa käytetään väestörekisterikeskuksen virallisia väestötietoja. Oppilasmäärätarkastelu perustuu tilastointipäivän oppilastietoihin. Koulukohtaisissa tilastotiedoissa erotellaan oppilaat kotikunnan mukaan. Esiopetuksen oppilasmäärät ( ) järjestämispaikan mukaan Väestö- ja oppilasmäärien tarkastelussa ei ennakoida kunnan sisäistä väestön muuttoliikettä eikä kuntaan tapahtuvaa muuttoliikettä eikä kunnasta tapahtuvaa poismuuttoa. Tarkastelussa huomioidaan kiinteistöjen kunto. Aloituskokouksessa tarkennettiin selvityksen tarkoitusta ja tavoitteita. Todettiin, että selvityksessä tarkastellaan yleisellä tasolla koulujen muuta kuin perusopetuksen käyttöä. Tätä ovat nuoriso-, liikunta- ja kansalaisopiston ao. tilojen käyttö.

6 FCG KONSULTOINTI OY 3 (74) Toimintaympäristön muutoksen kuvauksessa konsultin pohjatietona ovat Tilastokeskuksen väestöennusteet ja palvelutarveanalyysit ja tarvittaessa KEVA:n eläköitymisennusteet. Lisäksi talouden osalta käytetään Tilastokeskuksen tietoihin perustuvia odotekustannustietoja. Näiden tietojen hankkimisesta vastasi konsultti. Tarkastelu ulotetaan oppilasennusteiden osalta niin pitkälle kuin mahdollista. Alakoulujen oppilasmääriä tarkastellaan vuoteen 2020 saakka ja yläkoulun oppilaskehitystä mahdollisesti vuoteen 2029 saakka (liite 1). Todettakoon lopuksi, että tehtävää rajattiin siten, että toimeksianto kohdistuu selvityksen laadintaan, mutta konsultti ei osallistu selvityksen johtopäätöksissä esitettyjen toimenpiteiden päätöksentekoon eikä täytäntöönpanoon liittyviin toimiin. Ns. kuulemiset eivät sisälly konsultin tehtävään.

7 FCG KONSULTOINTI OY 4 (74) 2 Raahen kaupungin perusopetuksen toimintaympäristön nykytila 2.1 Väestörakenteen muutokset Raahen kaupungin väkiluku oli vuoden 2011 lopussa asukasta ( / asukasta, lisäystä 7 henkeä). Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan kaupungin väestömäärä laskee tarkastelujakson aikana 301 asukkaalla. Väestömäärän vähennys on 1,2 prosenttia (kuva 1). Väestökehitys poikkeaa muusta Pohjois-Pohjanmaan ja koko maan väestökehityksestä, joiden molempien ennustetaan olevan kasvavaa. Koko väestö 115 Raahe Koko maa Pohjois Pohjanmaa = e 2020e 2025e 2030e Lähde:Tilastokeskus Raahe Koko maa Pohjois Pohjanmaa e 2020e 2025e 2030e Asukkaita = Asukkaita = Asukkaita = Kuva 1. Raahen kaupungin väestöennuste Ennustettu kokonaisvähennys, noin 300 henkilöä, vähenee tarkastelujakson aikana melko tasaisesti, mutta väkimäärän väheneminen kiihtyy tarkastelujakson loppupuolella. Vuosien 2011 ja 2015 ennustettu väestövähennys on 52 henkeä ja vastaavasti vuosien 2025 ja 2030 väestön vähennys on 174 henkeä. Väestöennusteen mukaan laskennallinen väheneminen on vuodessa kuitenkin vain noin 15 henkeä (taulukko 1).

8 FCG KONSULTOINTI OY 5 (74) Viiden vuoden sykli Ennustettu väestömäärä Ennustettu muutos edelliseen sykliin Yhteensä Taulukko 1. Raahen kaupungin väestömäärän vähennys vuodesta 2011 vuoteen 2030 Tarkasteltaessa ikäluokittaista väestökehitystä (kuva 2), huomataan, että syntyvyys nykyisestä pienenee lähes 50 lapsella tarkastelujakson loppupuolelle siirryttäessä. Tämä osaltaan vaikuttaa alle kouluikäisten määrään, jossa myös tapahtuu merkittävää laskua, yli 10 prosenttia vähennystä tarkastelujakson aikana vuotiaiden lukumäärät ovat tarkastelujakson alkupuolella melko tasaisia, eikä suuria muutoksia suuntaan tai toiseen tapahdu kymmeneen seuraavaan vuoteen tapahdu. Vuoden 2025 jälkeen 7 18-vuotiaiden määrät näyttäisivät kääntyvän laskuun. Työikäisten määrän väheneminen tarkastelujakson aikana on huomattava; määrä vähenee yli 15 prosenttia. Kun vuonna 2011 työikäisiä oli , on heitä parin kymmenen vuoden kuluttua henkeä vähemmän. Yksi työikäisten määrän vähenemisen taitekohta ajoittuu vuoteen 2020, jolloin työikäisen raja on jo reilusti alitettu. Työikäisten osuus vuonna 2011 kaikista raahelaisista oli 60,9 %:a. Vuonna 2030 työikäisten määrän ennustetaan olevan väestömäärästä vain vähän yli puolet eli 51,4 %:a. Tämä yhdistettynä ikäihmisten voimakkaaseen määrälliseen kasvuun tulee rasittamaan kaupungin väestön ikärakenteeseen pohjautuvaa huoltosuhdetta voimakkaasti. Vaaleansininen viiva kuvaa vuotiaiden raahelaisten lukumäärää. Tarkastelujakson ensimmäisen yhdeksän vuoden aikana heidän lukumääränsä kasvaa jo lähes puolella. Kun vuonna 2011 näitä ns. nuoria eläkeläisiä oli kaupungissa noin asukasta, nousee heidän lukumääränsä kymmenessä vuodessa hengellä. Nuorten eläkeläisten ikäryhmän kooksi näyttää vakiintuvan noin asukasta. Merkittävimmät väestömuutokset Raahessa tapahtuvat tarkastelujakson loppupuolella, vuoden 2020 jälkeen, jolloin yli 74-vuotiaiden lukumäärä kasvaa voimakkaasti ja nopeasti. Verrattuna vuoden 2011 tilanteeseen heidän lukumääränsä kaupungissa on lähes puolitoistakertainen ja vuonna 2030 yli 74-vuotiaiden osuus koko kunnan väestömäärästä on 16 prosenttia. Vastaava luku vuonna 2011 oli vajaat 7 % väestöstä. Lukumäärällisesti tämä tarkoittaa reilun viidentoista vuoden kuluttua yli 74-vuotiaita olevan nykyisen noin hengen sijaan yli Eläkeläisten (tässä yli 65-vuotiaiden) kokonaismäärä kaupungin väestöstä tulee vuonna 2030 olemaan yli 27 prosenttia.

9 FCG KONSULTOINTI OY 6 (74) Raahe = e 2020e 2025e 2030e 1 6 vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17 64 v) vuotiaat Yli 74 vuotiaat Väestö Lähde:Tilastokeskus e 2020e 2025e 2030e alle 1 vuotiaat vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17 64 v) vuotiaat Yli 74 vuotiaat Kaikki Kuva 2. Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Alle kouluikäisten määrät Tarkastelujakson aikana syntyvyys tulee Raahessa väestöennusteen mukaan pienenemään. Alle 1-vuotiaiden ja 1 6-vuotiaiden määrät ovat väestöennusteen trendin mukaan laskevia koko tarkastelujakson ajan. Reilun kymmenen vuoden kuluttua, vuonna 2025, syntyneitä ennustetaan olevan 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna Yksittäiset ikäluokat tulevat pienenemään 340 lapsesta noin 285 lapseen. Syntyvien ikäluokkien ennustetaan olevan siis reilut 50 lasta pienempiä kuin ne tällä hetkellä ovat. Tarkastelujakson aikana syntyvyyden ennustetaan laskevan tasaisesti, tosin lasku hieman hidastuu tarkastelujakson loppupuolella (taulukko 2.)

10 FCG KONSULTOINTI OY 7 (74) Viiden vuoden sykli Ennustettu alle 1-vuotiaiden määrä Muutos edelliseen sykliin Yhteensä -56 Taulukko 2. Alle 1-vuotiaiden lukumäärät vuosina Alle kouluikäisten lukumäärät tulevat ennusteen mukaan laskemaan voimakkaasti. Vuonna 2011 oli 1 6-vuotiaiden ikäryhmässä hieman päälle lasta (2 042). Ennustejakson lopussa alle kouluikäisiä ennustetaan olevan 13 prosenttia vähemmän kuin parisen kymmentä vuotta aiemmin. Vuonna 2030 päiväkoti-ikäisiä ennustetaan olevan lasta eli parin päiväkodillisen verran (269 lasta) nykyistä vähemmän. Ennusteet perustuvat Tilastokeskuksen väestöennusteisiin ja voivat poiketa kaupungin omista laskelmista Peruskouluikäisten ja nuorten määrät Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella peruskouluikäisten lasten ja alle 18- vuotiaiden nuorten kokonaismäärä kasvaa tarkastelujakson alkupuolella. Vuoteen 2025 mennessä määrä on nykyisestä noussut 4 %. Tämän jälkeen lasten ja nuorten kokonaismäärä alkaa laskea vuosien 2025 ja 2030 välillä (kuva 2). Väestöennusteen mukaan vuotiaiden määrä vuosina 2011 ja 2030 on lähes sama, reilu tuhat nuorta. Peruskouluikäisten väestökehitystä ja siihen perustuvia oppilasennusteita tarkastellaan tarkemmin luvussa 4.

11 FCG KONSULTOINTI OY 8 (74) Raahessa väestökehitys ja palvelutarvekehitys ( kuva 3.) kanssa samansuuntaisesti. kehittyvät 2.2 Palvelutarvekehitys Väestörakenteen muutokset ja ikäryhmittäinen väestökehitv tys vaikuttavat molemmat erikseen ja yhdessä kuntalaisten palvelutarpeiden kehittymiseen ja eri palveluiden käyttöön. Tarkastelussa olevaa palvelutarvekehitys on suhteutettu Tilastokeskuksen laa- ja timiin väestöennusteisiin. Palveluiden järjestäjän, kaupungin, tulee lainsäädännön toimintaperiaatteidensa mukaisesti pyrkiä ennakoimaan ja reagoimaan muuttuviin asia- vanhenemisen ja eliniän nousemista kuvaavien ennusteidene n myötä vanhustenhoidon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelutarpeiden voidaan olettaa kasva- kasvirtoihin kulloisenkin tilanteen mukaisella optimaalisella palvelutuotannolla. Väestön van nykyisestä. ikäjakautumien Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Raahe 2011= e 2020e 2025e 2030e Kuva 3. Väestökehityksen ja palvelutarpeiden yhdensuuntaiset trendit Palvelutarpeiden kehitystä kuvaavassa kuvassa (kuva( 4.) huomio kiinnittyy voimak- palvelutarpeen kehitys tulee kiihtymään ja vuonna 2020 palvelutarpeen ennustetaan kasvavan 43 prosenttiyksikköä nykyisestä. Kehitys jatkuu lähes samanlaisena seuraa- vat kymmenen vuotta. Vuonna 2025 vanhusten hoidon palvelutarve on kaksinkertaistunut nykyiseen verrattu- na ja vuonna 2030 palvelutarve on noussut huimat h 1344 %:a nykyisestä, tarve- kaasti nousevaan keltaiseen viivaan. Vuoden 2020 jälkeen vanhustenn hoitoon liittyvä ennusteen ollessa 234 %:a. Huomattakoon, ettää kyseisessä palvelutarveanalyysissa vanhusten hoito pitää sisällään perusterveyshuollon vuodeosaston. Perusterveyden noin 7 prosentin ja 18 prosentin ennustettuun kasvuun.. huollon ja erikoissairaanhoidon palvelutarpeet ovat myös nousussa päätyen vuonna Jos ikääntyvät väestöryhmätt tulevat tarvitsemaan nykyistää huomattavasti enemmän palveluja, tulee toisaalla päivähoidon tarve vähenemään ikäluokkien pienenemisen myötä. Päivähoidon ja esiopetuksen palvelutarve laskee tasaisesti lähes prosentinn vuo- dessa ja on siten vuonna 2030 nykyistä 13 prosenttia pienempi. i

12 FCG KONSULTOINTI OY 9 (74) Kuva 4. Palvelutarpeiden kehittyminen vuosina Perusopetuksen melko maltillisen muutaman prosentin palvelutarpeen kasvu tarkaste- lujakson alussa ja palautuminen samaan tasoon kuin vuonnaa 2011 tuntuu edellä kuvat- tujen massiivisten palvelutarvemuutosten jälkeen varsin pieneltä - varsinkin kun henki- huo- lömääriltään nämää nuoremmat ikäryhmät tulevat jäämään ikäihmisten ikäryhmiää mattavasti pienemmiksi. Palvelutarve-ennusteen mukaan lukiokoulutuksen palvelutarve tulee tällä vuosikymme- nellä pienenemäänn kuusi prosenttia. Vuosien 2020 ja 2015 välillä tarve palautuu ja jopa hieman kasvaa nykyisistä määristä, kuitenkin tasoittuen vuoteen 2030 mennessä. i

13 FCG KONSULTOINTI OY 10 (74) Päivähoitoikäisten palvelutarpeen muutos Vuoden 2011 Tilastokeskuksen tietojen mukaan Raahessa 1 6-vuotiaiden määrän ennustetaan laskevan koko tarkastelujakson ajan (kuva 5). Vuonna 2011 Sotkanetin tietojen mukaan lapsesta kunnan kustantamassa päivähoidossa oli 780 eli 38 prosenttia ikäryhmästä (koko maa 57,2 %). Vastaavasti päivähoidossa 3 5 vuotiaista oli 44,6 % (koko maa 63,8 %). Vuonna 2012 päivähoidossa oli 100 lasta enemmän eli 880 lasta. Tämä on 43,1% koko ikäryhmän lapsista. 1 6 vuotiaat ja kunnallisessa päivähoidossa olevat Muutos : 13% 1 6 vuotiaat 110 Raahe Koko maa Pohjois Pohjanmaa = (2012) 2015e 2020e 2025e 2030e Lähde:Tilastokeskus Raahe Koko maa Pohjois Pohjanmaa 2011(2012) 2015e 2020e 2025e 2030e 1 6 vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat = Raahe Päivähoidossa* *Kunnan kustantamassa päivähoidossa 2012 olleet 0 6 vuotiaat (Sotkanet), muutos suhteutettu 1 6 vuotiaiden määrän kehitykseen. Kuva 5. Päivähoitoikäisten ja kunnan kustantamassa päivähoidossa olleet 1 6- vuotiaat vuoden 2012 tietojen pohjalta Alle kouluikäisten lukumäärä on ennusteen mukaan laskussa. Tulevaisuuden palvelutarve laskettuna nykyisen käyttömäärän mukaisesti laskee tarkastelujakson aikana yli

14 FCG KONSULTOINTI OY 11 (74) kymmenen prosenttia. Päivähoitopaikkojen tarve on siten vuonna 2030 reilut sata päivähoitopaikkaa nykyistä vähemmän (taulukko 3). Raahen varhaiskasvatuksen toimittaman tiedon mukaan vuonna 2012 päivähoidossa oli 865 lasta. Viiden vuoden sykli 1 6-vuotiaiden lukumäärä Kunnallisessa päivähoidossa olevat 1 6- vuotiaat Tarpeen muutos edelliseen sykliin (38 %) (43 %) Yhteensä -112 Taulukko 3. Päivähoitotarpeen muutos vuosina Huomattakoon, että Raahen työllisten osuus vuotiaista vuoden 2011 lopussa oli 56,5 %. Määrä on koko maan vastaavaa lukua muutaman prosentin matalampi (60 %). Vastaavasti työttömyysaste vuoden 2011 päättyessä oli vajaat 10,1 prosenttia, joka oli myös hieman vastaavaa kansallista lukua (9,8 %) suurempi. Tämä osaltaan selittää kunnan kustantaman päivähoidon matalaa käyttöastetta.

15 FCG KONSULTOINTI OY 12 (74) Peruskouluikäisten ja nuorten palvelutarpeen muutos Tilastokeskuksen ennusteessa perusopetuksen palvelutarve on suhteutettu muihin väestötekijöihin, kuten 7 15-vuotiaiden lukumäärään. Väestötietoihin pohjautuvan perusopetuksen palvelutarpeen ennustetaan lisääntyvän ensimmäisen viiden vuoden aikana kolme prosenttia, seuraavan tarkastelujakson aikana neljä prosenttia, jonka jälkeen tarve alkaa laskea ja laskee ensin pari prosenttia ja lopuksi viisi prosenttia (kuva 6). Vuonna 2030 on perusopetuksen palvelutarve lähes sama kuin vuonna 2011 eli noin peruskouluikäistä lasta tarvitsee peruskoulupaikan Raahessa. Ennusteen mukaan kouluikäisiä on eniten vuoden 2020 tienoilla, jolloin heitä on yli (taulukko 4), lähes 200 koululaista nykyistä enemmän. Vuoden 2020 jälkeen oppilasennuste alkaa laskea ja laskee lähes 200 koululaisella. Kun huomioidaan luvulle ennustettu pienentyvä syntyvyys ja sitä seuraavat pienemmät ikäluokat, tulee oppilasmäärien laskeva kehitys näkymään tarkastelujakson loppupuolella ensin yläkoulujen oppilasmäärissä ja myöhemmin toisen asteen koulutuksen koulutustarpeessa. Viiden vuoden sykli Ennustettu vuotiaiden lukumäärä Muutos edelliseen sykliin Yhteensä -10 Taulukko 4. Raahelaisten 7 15-vuotiaiden määrät vuosina

16 FCG KONSULTOINTI OY 13 (74) 120 Raahe Koko maa Pohjois Pohjanmaa = Raahe Koko maa Pohjois Pohjanmaa e 2020e 2025e 2030e e 2020e 2025e 2030e 7 15 vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat = Raahe Oppilaat* Kuva 6. Raahen 7 15-vuotiaat ja oman perusopetuksen oppilaat vuonna 2011 Perusopetuksen palvelutarpeen määrittelyssä on huomioitu muutaman oppilaan opiskelu muun kuin Raahen kaupungin järjestämässä perusopetuksessa. Todellisuudessa näitä oppilaita on suhteellisen vähän ja palvelutarpeen kokonaisuutta tarkasteltaessa ikäluokan ja palvelutarpeen luvut ovat yhtenevät (taulukot 4 ja 5). Raahen kaupungin tulee tarvittaessa osoittaa jokaiselle kuntansa alueella asuvalla lapselle koulupaikka. Viiden vuoden sykli Ennustettu perusopetuksen oppilaiden lukumäärä Muutos edelliseen sykliin Yhteensä -10 Taulukko 5. Perusopetuksen palvelutarpeen muutos vuosina Lasten sijoittumista eri kouluihin tarkastellaan tarkemmin luvussa 5.

17 FCG KONSULTOINTI OY 14 (74) Yhteenveto kasvatus- ja opetuspalve eluista Väestöpohjaisten ennusteiden n perusteella (kuva 7) 7 päivähoidon palvelutarve tulee tar- het- kastelujaksolla vähenemään. Tarpeen vähennys onn yli 100 päivähoitopaikkaa tästää kestä, jos Raahessa kunnallisen päivähoidon tarvee pysynee alhaisena, 43 %:ssa 1 6- vuotiaiden ikäluokasta. Päivähoidon paikkatarve onn vaihtelevaa 764 ja 880 paikan välillä. Kuva 7. Yhteenveto kunnallisessa päivähoidossa olevat o 1 6-vuotiaat, perusopetuksen oppilaat ja lukion opiskelijat Perusopetuksen palvelutarve kasvaa vuoteen asti. Palvelutarpeen kasvu on nykyi- seen lähes 200 oppilaspaikkaa lisää. Tämän jälkeen palvelutarve vähenee 200 oppilas- paikalla ja palautuu vuoden 2030 tienoilla vuodenn 2011 tasolle. Perusopetuksen oppi- lasmäärä liikkuu siten oppilaan välillä. Lukiokoulutuksen palvelutarv ve vähenee vuoteen asti, jonka jälkeen vuoden 2025 tienoilla palvelutarve on hieman noussut. Palvelutarve jää kuitenkin nykyisestä pysy- västi laskennallistaa yhtä luokallista opiskelijamäärää nykyistää pienemmäksi. i

18 FCG KONSULTOINTI OY 15 (74) 2.3 Huoltosuhde Kuvassa 8. tarkastellaan väestörakenteen muutoksiin perustuvan huoltosuhteen muu- vä- tosta Raahessa vuosina Työikäisten (17 64-vuotiaiden) määrä tulee estöennusteiden mukaan pienenemään hengellä. Aiempaa pienempi työikäisten ryhmä joutuu vastaamaan aiempaa suuremman määrän alle 17-vuotiaiden ja yli 64- vuotiaiden hyvinvoinnista. Kaupungissa väestöllinen huoltosuhde muuttuu nykyistä ras- kaammaksi. Merkittävän nousu muodostuu rajustaa yli 74-vuotiaiden lukumäärän lisään- pal- tymisestä. Nämä tekijät t yhdessä tulevat asettamaan omat haasteensaa kaupunginn velutarjonnan ja rakenteen hallinnalle. Alle 17 ja yli 64 vuotiaat yhtä työikäistä kohti (17 64 vuotiasta kohti) Raahe Koko maa Pohjois Pohjanmaa 1,11 0,9 0,7 0,5 0, e 2020e 2025e 2030e Lähde:Tilastokeskus Raahe Koko maa Pohjois Pohjanmaa ,64 0,59 0, e 0,75 0,64 0, e 0,88 0,70 0, e 0,93 0,75 0, e 0,94 0,78 0,83 Kuva 8. Väestöllinen huoltosuhde Raahessa huoltosuhde on tällä hetkellä 0,64. Ennusteen mukaan Raahen huoltosuhde heikkenee muuta Pohjois-Pohjanmaata ja muuta maata nopeammin ja j voimakkaam- min. Tarkastelujakson loppupuolella Raahen huoltosuhde onn noussut 0,94 eli käytän- tai yli nössä Raahessa tulee olemaan nykyisen puolen sijaan lähess yksi alle 17-vuotias 65-vuotias yhtä työikäistä kohden. Tilastokeskuksen mukaan taloudellinen huoltosuhde, jolla tarkoitetaan työvoiman ulkopuolella tai työttömän olevia yhtä työllistä kohdenn vuoden 2011 lopussa oli 1,54 (muu Suomi 1,29). Saman vuoden lopussa raahelaisista 25,1 % oli eläkkeellä. Vertailun vuoksi vastaava luku koko maan osalta oli 23,9 %. i

19 FCG KONSULTOINTI OY 16 (74) 3 Maankäytön suunnittelun vaikutukset Raahen kaupunkirakenteeseen ja kasvatus- ja opetuspalvelujen palvelutarpeen kehittymiseen 3.1 Taajama-aste Taajama-asteella tarkoitetaan taajamissa asuvien osuutta kunnan siitä väestöstä, jonka asuinpaikka on koordinaatein määriteltävissä. Taajama-aste lasketaan vuosittain ja tässä selvityksen Raahen osalta käytetään vuoden 2012 tietoja. Raahen kaupungin taajama-aste Tilastokeskuksen mukaan oli 85,9 % (koko maa 84,6 %). Tämä tarkoittaa, että Raahessa noin 15 % väestöstä asuu taajaman ulkopuolella. 3.2 Tonttivaranto Raahen kaupungilla oli toukokuussa 2013 asuinpientalotonttivarantoa noin tonttia, rivitalotontteja reilut 20 ja kerrostalotontteja 5. Määrällisesti suurin varanto omakotitaloista oli Honganpalon ja Haapajoki-Arkkukarin alueilla. Rivitalotonttien tarjontaa oli eniten myös radan kaakkoispuolella Ollinsaaren ja Honganpalon alueilla (taulukko 6). Lisäksi Raahessa on luonnollisesti yksityisten maaomistajien tontti- ja maaalueita myynnissä. Tonttitarjontaa on eri puolella kaupunkia eikä tonttien puute ole ollut esteenä jonkin asuinalueen tai kaupunginosan väestökehitykselle. Alue Omakotitalotontit Rivitalotontit Kerrostalotontit Pattijoen Ylipää 5 1 Haapajoki-Arkkukari 20 Honganpalo 22 5 Kanavaranta 2 1 Kaupunginmetsä 1 4 Kummatti 1 5 Ollinsaari 6 Oravajärvi 4 Palonkylä 2 4 Pattijoki 1 Perälä I 1 1 Perälä II 6 Pyhtilä 2 10 Tarpio 6 Varvi 3 Varvinranta 4 Yhteensä Taulukko 6. Raahen kaupungin tonttivaranto toukokuun 2013 tilanteen mukaan (Lähde: Raahen nettisivut)

20 FCG KONSULTOINTI OY 17 (74) 3.3 Maankäytön suunnittelu Raahen kaupungin kaavoituksen tehtävänä on tuottaa riittävä ja vetovoimainen tonttitarjonta niin asumisen kuin liike- ja julkisen rakentamisen ja teollisuuden tarpeisiin. Kaavoituksen keskeisenä tavoitteena on kaupungin asukasluvun ja elinkeinoelämän kehittäminen. Kaupunki kaavoittaa ensisijaisesti vain kaupungin omistuksessa olevia maa-alueita. Maanhankinta tapahtuu hyväksytyn maapoliittisen ohjelman mukaisesti. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa painotetaan tällä hetkellä energiatuotannon ja siirron, kaupan palvelurakenteen sekä liikennejärjestelmien kehittämistä. Raahen kaupungin kaavoitus vastaa lisäksi kaupungin tonttivarannon turvaamisesta. Raahen kaupungin kaavoitusohjelma 2013 mukaan kaupungin keskeisimmät kaupunkisuunnittelun painopisteet myötäilevät maakuntakaavaa ja kohdistuvat lähivuosina 1. liikennesuunnitteluun, 2. liikekeskusten kehittämiseen, sisältäen Merikadun koulun alueen nivomisen keskustan liikekeskusalueen kehittämiseen ja 3. energiatuotannon ja siirron (tuulivoimayleiskaavojen) kehittämiseen. Raahen tuulivoimahankkeiden laajuus on niin alueellisesti kuin kansallisestikin merkittävä. Kaupungin maa-alueilla on lainvoima Kopsan tuulivoimapuiston osayleiskaavalla ja vireillä kaavahankkeita on Kopsan tuulivoimapuiston II vaihe, Raahen eteläinen tuulivoima-alue ja Raahen itäinen tuulivoima-alue. Maanahkiaisen merituulivoima-alue sijoittuu merialueille eikä tällä osayleiskaavalla siten ole vaikutusta asuinrakentamiseen ja sitä kautta väestön määrälliseen kehittymiseen. Sen sijaan maa-alueille sijoittuvat tuulivoimapuistot tulevat vaikuttamaan alueen muuhun maa-alueiden käyttöön ja rajoittavat välittömästi tuulivoimaloiden läheisyyteen sijoitettavaa asutusta. Tässä yhteydessä on kuitenkin todettava, että energiatuotannolle varattujen alueiden välittömässä läheisyydessä ei tällä hetkellä sijaitse merkittäviä asuinalueita tai alueita, joita suunniteltaisiin tulevaisuuden asumisen tarpeisiin. Päivähoidon ja perusopetuksen järjestämisen näkökulmasta kaavoitus vaikuttaa palvelutarpeen lisääntymiseen voimakkaimmin, kun maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa toteutetaan kokonaan uusi kaupunginosa kunnallisine palveluineen. Täysin uuden alueen avaamisia ei Raahen kaavoitussuunnitelmiin tällä hetkellä kuulu, mutta laajuudeltaan Pyhtilänkankaan asemakaava tulee olemaan merkittävä. Pyhtilänkangas tullaan toteuttamaan kolmessa vaiheessa siten, että koko alue on valmis vuosina Alueelle tavoitellaan yli tuhatta asukasta. Raahen kaupungin asemakaavoitus painottuu keskusta-alueen pohjoisen vyöhykkeen asemakaavojen laadinta- ja muutossuunnitteluun (liite 3). Alueella vireillä olevat asemakaavat ovat: Pitkänkarin itäosan ja Kylmälahden rannan asemakaava ja asemakaavan muutos Pyhtilänkankaan asemakaava Hakotaurinlahden asemakaavan muutos ja laajennus Pitkänkarin kaupunginosan 30 korttelin asemakaavan muutos Raahen kaupungin 18 kaupunginosan korttelin 71 asemakaavan muutos Pyhtilänkankaan asemakaava on alueista merkittävin. Alueelle suunnitellaan 366 asuntoa, joista omakotitaloja 139 (10 on jo olemassa). Kerrostaloasuntoja alueelle on suunniteltu lähes 100 ja pienasuin- tai rivitaloasuntoja lähes 60. Kokonaisasukasmääräksi arvioidaan 825 asukasta.