Perusopetuksen ja päivähoidon palveluverkkoselvittys

Transkriptio

1 RAAHEN KAUPUNKI Perusopetuksen ja päivähoidon palveluverkkoselvitys FCG KONSULTOINTI OY P21270P001

2 1 (74) Oksanen Raila Sisällys 1 Johdantoo Tehtävän rajaus ja selvityksen materiaalista sopiminen Raahen kaupungin perusopetuksen toimintaympäristön nykytila Väestörakenteen muutokset Alle kouluikäisten määrät Peruskouluikäisten ja nuorten määrät Palvelutarvekehitys Päivähoitoikäisten palvelutarpeen muutos Peruskouluikäisten ja nuorten palvelutarpeen muutos Yhteenveto kasvatus- ja opetuspalveluista Huoltosuhde Maankäytön suunnittelun vaikutukset Raahen kaupunkirakenteeseen ja kasvatus- ja j opetuspalvelujen palvelutarpeen kehittymiseen Taajama-aste Tonttivarantoo Maankäytön suunnitteluu Raahen kaupungin varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluiden nykytila Varhaiskasvatuksen nykyinen palveluverkko Perusopetuksen nykyinen palveluverkko Oppilaskehitys Vihannin alue Lampinsaaren koulu Kirkonkylän koulu Vihannin yläkoulu Johtopäätös Pattijoen alue Antinkankaan koulu Harakkamäen koulu Jokelan koulu Olkijoen koulu Pattasten koulu Johtopäätös Keskustan alue Keskuskoulu Koivuluodon koulu / Kummatti Koivuluodon koulu / Ollinsaari i

3 2 (74) Oksanen Raila Merikadun kouluu Johtopäätös Saloisten alue Haapajoen koulu Honganpalon koulu Tikkalan koulu Saloisten koulu Johtopäätös Kouluparitarkastelu Talous Odotekustannukset Päivähoito ja esiopetus Perusopetus Johtopäätös Arvio Raahen kaupungin koulu- ja päiväkotikiinteistöistä Johtopäätökset Yleistä Väestömuutosten vaikutukset palveluverkkoon Maankäytön vaikutukset palveluverkkoon Talouden vaikutukset palveluverkkoon Kiinteistöjen vaikutukset palveluverkkoon Henkilöstö Palveluverkkosuunnitelma/perusopetus Vihannin alue Pattijoen alue Keskustan alue Saloisten alue Palveluverkkosuunnitelma / päivähoito Lopuksi i

4 FCG KONSULTOINTI OY 1 (74) Perusopetuksen ja päivähoidonpalveluverkkoselvitys 1 Johdanto Raahen kaupungin kaupunginhallitus on antanut FCG Tietojohtaminen Oy:n ( lukien ) tehtäväksi laatia perusopetuksen palveluverkkoselvityksen. Palveluverkkoselvityksessä tarkastellaan ja kuvataan perusopetuksen palveluverkon nykytilaa ja tulevaisuuden kehittämisvaihtoehtoja. Raahen kaupungissa on vapautumassa koulukiinteistöjä ja osa nykyisistä kouluista on huonossa kunnossa. Ratkaisematta on myös Piehingin alueen koulun uudelleen rakentaminen. Kunnan talous ei mahdollista kouluihin kohdistuvia miljoonan euron korjaustarpeita. Talouden tasapainottamistoimikunta on antanut sivistyspalvelukeskukselle tehtäväksi selvittää, millaisella palveluverkolla Raahen kaupungin perusopetus on tulevina vuosina mahdollista järjestää. Selvityksessä tarkastellaan päivähoidon palveluverkkoa siltä osin kuin se yhdistyy perusopetuksen palveluverkkoon. Perusopetuksen palveluverkkoselvityksen laadinnasta vastasi johtava konsultti Raila Oksanen. Selvityksen väestöanalyysin laativat Raila Oksanen ja Anne Haapanen ja kiinteistöjä koskevat yhteenvedot ja arviot laati toimialapäällikkö Kimmo Niemi. Selvityksen etenemistä seuraa kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupungin johtaja ja sivistyspalvelukeskuksen johtaja. Raahen kaupungin yhteyshenkilönä toimi sivistyspalvelukeskuksesta Ritva Mattila. Selvitys toteutettiin kevät-kesällä Tehtävän rajaus ja selvityksen materiaalista sopiminen Pattijoen kunnassa oli ennen kuntaliitosta 20 oppilaan raja koulun lakkauttamiselle. Vastaava oppilasmääräraja Vihannissa oli 60 oppilasta. Kuntaliitosten yhteydessä vastaavanlaisista oppilasrajoista ei ole sovittu. Selvityksen vaihtoehdoissa tulee huomioida seuraavat reunaehdot: päivähoidossa tavoitellaan yli 100 lapsen päiväkoteja eli vähintään 6 päiväkotiryhmän päiväkotien perustamista, päiväkodit pyritään sijoittamaan koulujen välittömään läheisyyteen tai yhteyteen, tavoitteena yhtenäisperuskoulut siltä osin kuin ne ovat mahdollista järjestää, opetusryhmien laskennallisena tavoitekokona pidetään oppilaan opetusryhmiä, selvityksessä tavoitellaan kertaluontoista palveluverkon uudistamista. Aloituskokouksessa nousi esiin myös päivähoitopalvelujen palveluverkon tarkastelu, jota alkuperäisessä tehtäväksi annossa ei ollut määritelty. Päivähoidon palveluverkkoselvitys ulotetaan koskemaan koko varhaiskasvatusta ja se laaditaan osittain limittäin perusopetuksen palveluverkkoselvityksen kanssa ja osittain erillisenä työnä. Pohjatietojen käytön osalta todettiin, että väestö-, lapsi- ja oppilasmäärätiedot muuttuvat jatkuvasti. Aloituskokouksessa päätettiin seuraavista tilastoja ja tietoja koskevista periaatteista, joihin selvitys perustuu.

5 FCG KONSULTOINTI OY 2 (74) Oppilasmäärätiedot tilastot erityisen tuen oppilaiden määrätiedot esiopetuksen oppilasmäärät yksiköittäin koulukohtaiset oppilasennusteet Kouluja koskevat tiedot esiopetuksen järjestäminen opetusryhmien määrät ja muodostuminen kouluittain erityisopetuksen järjestäminen kouluittain kuljetusoppilaat kouluittain toimintakulut menolajeittain kiinteistökohtaiset käyttökustannustiedot (konsultin toimittama lomake) kiinteistöjen kuntoa koskevat tiedot (konsultin toimittama lomake) selvitystyön edellyttämät ruoka- ja siivouspalveluja koskevat tiedot Päivähoitoa ja sen toimintaa koskevat tiedot niiltä osin, jos koulun kanssa yhteinen kiinteistö toiminta ja sen laajuus Henkilöstömäärätiedot esiopetuksen henkilöstötiedot opettajatilasto kouluittain avustajamäärät aamu- ja iltapäivätoiminnan henkilöstötiedot ennuste opettajien eläköitymisestä, jos mahdollista toimittaa Muut tiedot kartta, johon merkitty koulut ja päivähoidon yksiköt oppilaskuljetuksen periaatteet voimassa oleva kaavoituskatsaus tieto, onko kunnassa käytössä MapInfo -ohjelmisto Aloituspalaverissa todettiin selvityksen tietojen käytön osalta myös seuraavaa: Väestötarkastelussa käytetään väestörekisterikeskuksen virallisia väestötietoja. Oppilasmäärätarkastelu perustuu tilastointipäivän oppilastietoihin. Koulukohtaisissa tilastotiedoissa erotellaan oppilaat kotikunnan mukaan. Esiopetuksen oppilasmäärät ( ) järjestämispaikan mukaan Väestö- ja oppilasmäärien tarkastelussa ei ennakoida kunnan sisäistä väestön muuttoliikettä eikä kuntaan tapahtuvaa muuttoliikettä eikä kunnasta tapahtuvaa poismuuttoa. Tarkastelussa huomioidaan kiinteistöjen kunto. Aloituskokouksessa tarkennettiin selvityksen tarkoitusta ja tavoitteita. Todettiin, että selvityksessä tarkastellaan yleisellä tasolla koulujen muuta kuin perusopetuksen käyttöä. Tätä ovat nuoriso-, liikunta- ja kansalaisopiston ao. tilojen käyttö.

6 FCG KONSULTOINTI OY 3 (74) Toimintaympäristön muutoksen kuvauksessa konsultin pohjatietona ovat Tilastokeskuksen väestöennusteet ja palvelutarveanalyysit ja tarvittaessa KEVA:n eläköitymisennusteet. Lisäksi talouden osalta käytetään Tilastokeskuksen tietoihin perustuvia odotekustannustietoja. Näiden tietojen hankkimisesta vastasi konsultti. Tarkastelu ulotetaan oppilasennusteiden osalta niin pitkälle kuin mahdollista. Alakoulujen oppilasmääriä tarkastellaan vuoteen 2020 saakka ja yläkoulun oppilaskehitystä mahdollisesti vuoteen 2029 saakka (liite 1). Todettakoon lopuksi, että tehtävää rajattiin siten, että toimeksianto kohdistuu selvityksen laadintaan, mutta konsultti ei osallistu selvityksen johtopäätöksissä esitettyjen toimenpiteiden päätöksentekoon eikä täytäntöönpanoon liittyviin toimiin. Ns. kuulemiset eivät sisälly konsultin tehtävään.

7 FCG KONSULTOINTI OY 4 (74) 2 Raahen kaupungin perusopetuksen toimintaympäristön nykytila 2.1 Väestörakenteen muutokset Raahen kaupungin väkiluku oli vuoden 2011 lopussa asukasta ( / asukasta, lisäystä 7 henkeä). Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan kaupungin väestömäärä laskee tarkastelujakson aikana 301 asukkaalla. Väestömäärän vähennys on 1,2 prosenttia (kuva 1). Väestökehitys poikkeaa muusta Pohjois-Pohjanmaan ja koko maan väestökehityksestä, joiden molempien ennustetaan olevan kasvavaa. Koko väestö 115 Raahe Koko maa Pohjois Pohjanmaa = e 2020e 2025e 2030e Lähde:Tilastokeskus Raahe Koko maa Pohjois Pohjanmaa e 2020e 2025e 2030e Asukkaita = Asukkaita = Asukkaita = Kuva 1. Raahen kaupungin väestöennuste Ennustettu kokonaisvähennys, noin 300 henkilöä, vähenee tarkastelujakson aikana melko tasaisesti, mutta väkimäärän väheneminen kiihtyy tarkastelujakson loppupuolella. Vuosien 2011 ja 2015 ennustettu väestövähennys on 52 henkeä ja vastaavasti vuosien 2025 ja 2030 väestön vähennys on 174 henkeä. Väestöennusteen mukaan laskennallinen väheneminen on vuodessa kuitenkin vain noin 15 henkeä (taulukko 1).

8 FCG KONSULTOINTI OY 5 (74) Viiden vuoden sykli Ennustettu väestömäärä Ennustettu muutos edelliseen sykliin Yhteensä Taulukko 1. Raahen kaupungin väestömäärän vähennys vuodesta 2011 vuoteen 2030 Tarkasteltaessa ikäluokittaista väestökehitystä (kuva 2), huomataan, että syntyvyys nykyisestä pienenee lähes 50 lapsella tarkastelujakson loppupuolelle siirryttäessä. Tämä osaltaan vaikuttaa alle kouluikäisten määrään, jossa myös tapahtuu merkittävää laskua, yli 10 prosenttia vähennystä tarkastelujakson aikana vuotiaiden lukumäärät ovat tarkastelujakson alkupuolella melko tasaisia, eikä suuria muutoksia suuntaan tai toiseen tapahdu kymmeneen seuraavaan vuoteen tapahdu. Vuoden 2025 jälkeen 7 18-vuotiaiden määrät näyttäisivät kääntyvän laskuun. Työikäisten määrän väheneminen tarkastelujakson aikana on huomattava; määrä vähenee yli 15 prosenttia. Kun vuonna 2011 työikäisiä oli , on heitä parin kymmenen vuoden kuluttua henkeä vähemmän. Yksi työikäisten määrän vähenemisen taitekohta ajoittuu vuoteen 2020, jolloin työikäisen raja on jo reilusti alitettu. Työikäisten osuus vuonna 2011 kaikista raahelaisista oli 60,9 %:a. Vuonna 2030 työikäisten määrän ennustetaan olevan väestömäärästä vain vähän yli puolet eli 51,4 %:a. Tämä yhdistettynä ikäihmisten voimakkaaseen määrälliseen kasvuun tulee rasittamaan kaupungin väestön ikärakenteeseen pohjautuvaa huoltosuhdetta voimakkaasti. Vaaleansininen viiva kuvaa vuotiaiden raahelaisten lukumäärää. Tarkastelujakson ensimmäisen yhdeksän vuoden aikana heidän lukumääränsä kasvaa jo lähes puolella. Kun vuonna 2011 näitä ns. nuoria eläkeläisiä oli kaupungissa noin asukasta, nousee heidän lukumääränsä kymmenessä vuodessa hengellä. Nuorten eläkeläisten ikäryhmän kooksi näyttää vakiintuvan noin asukasta. Merkittävimmät väestömuutokset Raahessa tapahtuvat tarkastelujakson loppupuolella, vuoden 2020 jälkeen, jolloin yli 74-vuotiaiden lukumäärä kasvaa voimakkaasti ja nopeasti. Verrattuna vuoden 2011 tilanteeseen heidän lukumääränsä kaupungissa on lähes puolitoistakertainen ja vuonna 2030 yli 74-vuotiaiden osuus koko kunnan väestömäärästä on 16 prosenttia. Vastaava luku vuonna 2011 oli vajaat 7 % väestöstä. Lukumäärällisesti tämä tarkoittaa reilun viidentoista vuoden kuluttua yli 74-vuotiaita olevan nykyisen noin hengen sijaan yli Eläkeläisten (tässä yli 65-vuotiaiden) kokonaismäärä kaupungin väestöstä tulee vuonna 2030 olemaan yli 27 prosenttia.

9 FCG KONSULTOINTI OY 6 (74) Raahe = e 2020e 2025e 2030e 1 6 vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17 64 v) vuotiaat Yli 74 vuotiaat Väestö Lähde:Tilastokeskus e 2020e 2025e 2030e alle 1 vuotiaat vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17 64 v) vuotiaat Yli 74 vuotiaat Kaikki Kuva 2. Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Alle kouluikäisten määrät Tarkastelujakson aikana syntyvyys tulee Raahessa väestöennusteen mukaan pienenemään. Alle 1-vuotiaiden ja 1 6-vuotiaiden määrät ovat väestöennusteen trendin mukaan laskevia koko tarkastelujakson ajan. Reilun kymmenen vuoden kuluttua, vuonna 2025, syntyneitä ennustetaan olevan 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna Yksittäiset ikäluokat tulevat pienenemään 340 lapsesta noin 285 lapseen. Syntyvien ikäluokkien ennustetaan olevan siis reilut 50 lasta pienempiä kuin ne tällä hetkellä ovat. Tarkastelujakson aikana syntyvyyden ennustetaan laskevan tasaisesti, tosin lasku hieman hidastuu tarkastelujakson loppupuolella (taulukko 2.)

10 FCG KONSULTOINTI OY 7 (74) Viiden vuoden sykli Ennustettu alle 1-vuotiaiden määrä Muutos edelliseen sykliin Yhteensä -56 Taulukko 2. Alle 1-vuotiaiden lukumäärät vuosina Alle kouluikäisten lukumäärät tulevat ennusteen mukaan laskemaan voimakkaasti. Vuonna 2011 oli 1 6-vuotiaiden ikäryhmässä hieman päälle lasta (2 042). Ennustejakson lopussa alle kouluikäisiä ennustetaan olevan 13 prosenttia vähemmän kuin parisen kymmentä vuotta aiemmin. Vuonna 2030 päiväkoti-ikäisiä ennustetaan olevan lasta eli parin päiväkodillisen verran (269 lasta) nykyistä vähemmän. Ennusteet perustuvat Tilastokeskuksen väestöennusteisiin ja voivat poiketa kaupungin omista laskelmista Peruskouluikäisten ja nuorten määrät Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella peruskouluikäisten lasten ja alle 18- vuotiaiden nuorten kokonaismäärä kasvaa tarkastelujakson alkupuolella. Vuoteen 2025 mennessä määrä on nykyisestä noussut 4 %. Tämän jälkeen lasten ja nuorten kokonaismäärä alkaa laskea vuosien 2025 ja 2030 välillä (kuva 2). Väestöennusteen mukaan vuotiaiden määrä vuosina 2011 ja 2030 on lähes sama, reilu tuhat nuorta. Peruskouluikäisten väestökehitystä ja siihen perustuvia oppilasennusteita tarkastellaan tarkemmin luvussa 4.

11 FCG KONSULTOINTI OY 8 (74) Raahessa väestökehitys ja palvelutarvekehitys ( kuva 3.) kanssa samansuuntaisesti. kehittyvät 2.2 Palvelutarvekehitys Väestörakenteen muutokset ja ikäryhmittäinen väestökehitv tys vaikuttavat molemmat erikseen ja yhdessä kuntalaisten palvelutarpeiden kehittymiseen ja eri palveluiden käyttöön. Tarkastelussa olevaa palvelutarvekehitys on suhteutettu Tilastokeskuksen laa- ja timiin väestöennusteisiin. Palveluiden järjestäjän, kaupungin, tulee lainsäädännön toimintaperiaatteidensa mukaisesti pyrkiä ennakoimaan ja reagoimaan muuttuviin asia- vanhenemisen ja eliniän nousemista kuvaavien ennusteidene n myötä vanhustenhoidon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelutarpeiden voidaan olettaa kasva- kasvirtoihin kulloisenkin tilanteen mukaisella optimaalisella palvelutuotannolla. Väestön van nykyisestä. ikäjakautumien Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Raahe 2011= e 2020e 2025e 2030e Kuva 3. Väestökehityksen ja palvelutarpeiden yhdensuuntaiset trendit Palvelutarpeiden kehitystä kuvaavassa kuvassa (kuva( 4.) huomio kiinnittyy voimak- palvelutarpeen kehitys tulee kiihtymään ja vuonna 2020 palvelutarpeen ennustetaan kasvavan 43 prosenttiyksikköä nykyisestä. Kehitys jatkuu lähes samanlaisena seuraa- vat kymmenen vuotta. Vuonna 2025 vanhusten hoidon palvelutarve on kaksinkertaistunut nykyiseen verrattu- na ja vuonna 2030 palvelutarve on noussut huimat h 1344 %:a nykyisestä, tarve- kaasti nousevaan keltaiseen viivaan. Vuoden 2020 jälkeen vanhustenn hoitoon liittyvä ennusteen ollessa 234 %:a. Huomattakoon, ettää kyseisessä palvelutarveanalyysissa vanhusten hoito pitää sisällään perusterveyshuollon vuodeosaston. Perusterveyden noin 7 prosentin ja 18 prosentin ennustettuun kasvuun.. huollon ja erikoissairaanhoidon palvelutarpeet ovat myös nousussa päätyen vuonna Jos ikääntyvät väestöryhmätt tulevat tarvitsemaan nykyistää huomattavasti enemmän palveluja, tulee toisaalla päivähoidon tarve vähenemään ikäluokkien pienenemisen myötä. Päivähoidon ja esiopetuksen palvelutarve laskee tasaisesti lähes prosentinn vuo- dessa ja on siten vuonna 2030 nykyistä 13 prosenttia pienempi. i

12 FCG KONSULTOINTI OY 9 (74) Kuva 4. Palvelutarpeiden kehittyminen vuosina Perusopetuksen melko maltillisen muutaman prosentin palvelutarpeen kasvu tarkaste- lujakson alussa ja palautuminen samaan tasoon kuin vuonnaa 2011 tuntuu edellä kuvat- tujen massiivisten palvelutarvemuutosten jälkeen varsin pieneltä - varsinkin kun henki- huo- lömääriltään nämää nuoremmat ikäryhmät tulevat jäämään ikäihmisten ikäryhmiää mattavasti pienemmiksi. Palvelutarve-ennusteen mukaan lukiokoulutuksen palvelutarve tulee tällä vuosikymme- nellä pienenemäänn kuusi prosenttia. Vuosien 2020 ja 2015 välillä tarve palautuu ja jopa hieman kasvaa nykyisistä määristä, kuitenkin tasoittuen vuoteen 2030 mennessä. i

13 FCG KONSULTOINTI OY 10 (74) Päivähoitoikäisten palvelutarpeen muutos Vuoden 2011 Tilastokeskuksen tietojen mukaan Raahessa 1 6-vuotiaiden määrän ennustetaan laskevan koko tarkastelujakson ajan (kuva 5). Vuonna 2011 Sotkanetin tietojen mukaan lapsesta kunnan kustantamassa päivähoidossa oli 780 eli 38 prosenttia ikäryhmästä (koko maa 57,2 %). Vastaavasti päivähoidossa 3 5 vuotiaista oli 44,6 % (koko maa 63,8 %). Vuonna 2012 päivähoidossa oli 100 lasta enemmän eli 880 lasta. Tämä on 43,1% koko ikäryhmän lapsista. 1 6 vuotiaat ja kunnallisessa päivähoidossa olevat Muutos : 13% 1 6 vuotiaat 110 Raahe Koko maa Pohjois Pohjanmaa = (2012) 2015e 2020e 2025e 2030e Lähde:Tilastokeskus Raahe Koko maa Pohjois Pohjanmaa 2011(2012) 2015e 2020e 2025e 2030e 1 6 vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat = Raahe Päivähoidossa* *Kunnan kustantamassa päivähoidossa 2012 olleet 0 6 vuotiaat (Sotkanet), muutos suhteutettu 1 6 vuotiaiden määrän kehitykseen. Kuva 5. Päivähoitoikäisten ja kunnan kustantamassa päivähoidossa olleet 1 6- vuotiaat vuoden 2012 tietojen pohjalta Alle kouluikäisten lukumäärä on ennusteen mukaan laskussa. Tulevaisuuden palvelutarve laskettuna nykyisen käyttömäärän mukaisesti laskee tarkastelujakson aikana yli

14 FCG KONSULTOINTI OY 11 (74) kymmenen prosenttia. Päivähoitopaikkojen tarve on siten vuonna 2030 reilut sata päivähoitopaikkaa nykyistä vähemmän (taulukko 3). Raahen varhaiskasvatuksen toimittaman tiedon mukaan vuonna 2012 päivähoidossa oli 865 lasta. Viiden vuoden sykli 1 6-vuotiaiden lukumäärä Kunnallisessa päivähoidossa olevat 1 6- vuotiaat Tarpeen muutos edelliseen sykliin (38 %) (43 %) Yhteensä -112 Taulukko 3. Päivähoitotarpeen muutos vuosina Huomattakoon, että Raahen työllisten osuus vuotiaista vuoden 2011 lopussa oli 56,5 %. Määrä on koko maan vastaavaa lukua muutaman prosentin matalampi (60 %). Vastaavasti työttömyysaste vuoden 2011 päättyessä oli vajaat 10,1 prosenttia, joka oli myös hieman vastaavaa kansallista lukua (9,8 %) suurempi. Tämä osaltaan selittää kunnan kustantaman päivähoidon matalaa käyttöastetta.

15 FCG KONSULTOINTI OY 12 (74) Peruskouluikäisten ja nuorten palvelutarpeen muutos Tilastokeskuksen ennusteessa perusopetuksen palvelutarve on suhteutettu muihin väestötekijöihin, kuten 7 15-vuotiaiden lukumäärään. Väestötietoihin pohjautuvan perusopetuksen palvelutarpeen ennustetaan lisääntyvän ensimmäisen viiden vuoden aikana kolme prosenttia, seuraavan tarkastelujakson aikana neljä prosenttia, jonka jälkeen tarve alkaa laskea ja laskee ensin pari prosenttia ja lopuksi viisi prosenttia (kuva 6). Vuonna 2030 on perusopetuksen palvelutarve lähes sama kuin vuonna 2011 eli noin peruskouluikäistä lasta tarvitsee peruskoulupaikan Raahessa. Ennusteen mukaan kouluikäisiä on eniten vuoden 2020 tienoilla, jolloin heitä on yli (taulukko 4), lähes 200 koululaista nykyistä enemmän. Vuoden 2020 jälkeen oppilasennuste alkaa laskea ja laskee lähes 200 koululaisella. Kun huomioidaan luvulle ennustettu pienentyvä syntyvyys ja sitä seuraavat pienemmät ikäluokat, tulee oppilasmäärien laskeva kehitys näkymään tarkastelujakson loppupuolella ensin yläkoulujen oppilasmäärissä ja myöhemmin toisen asteen koulutuksen koulutustarpeessa. Viiden vuoden sykli Ennustettu vuotiaiden lukumäärä Muutos edelliseen sykliin Yhteensä -10 Taulukko 4. Raahelaisten 7 15-vuotiaiden määrät vuosina

16 FCG KONSULTOINTI OY 13 (74) 120 Raahe Koko maa Pohjois Pohjanmaa = Raahe Koko maa Pohjois Pohjanmaa e 2020e 2025e 2030e e 2020e 2025e 2030e 7 15 vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat = Raahe Oppilaat* Kuva 6. Raahen 7 15-vuotiaat ja oman perusopetuksen oppilaat vuonna 2011 Perusopetuksen palvelutarpeen määrittelyssä on huomioitu muutaman oppilaan opiskelu muun kuin Raahen kaupungin järjestämässä perusopetuksessa. Todellisuudessa näitä oppilaita on suhteellisen vähän ja palvelutarpeen kokonaisuutta tarkasteltaessa ikäluokan ja palvelutarpeen luvut ovat yhtenevät (taulukot 4 ja 5). Raahen kaupungin tulee tarvittaessa osoittaa jokaiselle kuntansa alueella asuvalla lapselle koulupaikka. Viiden vuoden sykli Ennustettu perusopetuksen oppilaiden lukumäärä Muutos edelliseen sykliin Yhteensä -10 Taulukko 5. Perusopetuksen palvelutarpeen muutos vuosina Lasten sijoittumista eri kouluihin tarkastellaan tarkemmin luvussa 5.

17 FCG KONSULTOINTI OY 14 (74) Yhteenveto kasvatus- ja opetuspalve eluista Väestöpohjaisten ennusteiden n perusteella (kuva 7) 7 päivähoidon palvelutarve tulee tar- het- kastelujaksolla vähenemään. Tarpeen vähennys onn yli 100 päivähoitopaikkaa tästää kestä, jos Raahessa kunnallisen päivähoidon tarvee pysynee alhaisena, 43 %:ssa 1 6- vuotiaiden ikäluokasta. Päivähoidon paikkatarve onn vaihtelevaa 764 ja 880 paikan välillä. Kuva 7. Yhteenveto kunnallisessa päivähoidossa olevat o 1 6-vuotiaat, perusopetuksen oppilaat ja lukion opiskelijat Perusopetuksen palvelutarve kasvaa vuoteen asti. Palvelutarpeen kasvu on nykyi- seen lähes 200 oppilaspaikkaa lisää. Tämän jälkeen palvelutarve vähenee 200 oppilas- paikalla ja palautuu vuoden 2030 tienoilla vuodenn 2011 tasolle. Perusopetuksen oppi- lasmäärä liikkuu siten oppilaan välillä. Lukiokoulutuksen palvelutarv ve vähenee vuoteen asti, jonka jälkeen vuoden 2025 tienoilla palvelutarve on hieman noussut. Palvelutarve jää kuitenkin nykyisestä pysy- västi laskennallistaa yhtä luokallista opiskelijamäärää nykyistää pienemmäksi. i

18 FCG KONSULTOINTI OY 15 (74) 2.3 Huoltosuhde Kuvassa 8. tarkastellaan väestörakenteen muutoksiin perustuvan huoltosuhteen muu- vä- tosta Raahessa vuosina Työikäisten (17 64-vuotiaiden) määrä tulee estöennusteiden mukaan pienenemään hengellä. Aiempaa pienempi työikäisten ryhmä joutuu vastaamaan aiempaa suuremman määrän alle 17-vuotiaiden ja yli 64- vuotiaiden hyvinvoinnista. Kaupungissa väestöllinen huoltosuhde muuttuu nykyistä ras- kaammaksi. Merkittävän nousu muodostuu rajustaa yli 74-vuotiaiden lukumäärän lisään- pal- tymisestä. Nämä tekijät t yhdessä tulevat asettamaan omat haasteensaa kaupunginn velutarjonnan ja rakenteen hallinnalle. Alle 17 ja yli 64 vuotiaat yhtä työikäistä kohti (17 64 vuotiasta kohti) Raahe Koko maa Pohjois Pohjanmaa 1,11 0,9 0,7 0,5 0, e 2020e 2025e 2030e Lähde:Tilastokeskus Raahe Koko maa Pohjois Pohjanmaa ,64 0,59 0, e 0,75 0,64 0, e 0,88 0,70 0, e 0,93 0,75 0, e 0,94 0,78 0,83 Kuva 8. Väestöllinen huoltosuhde Raahessa huoltosuhde on tällä hetkellä 0,64. Ennusteen mukaan Raahen huoltosuhde heikkenee muuta Pohjois-Pohjanmaata ja muuta maata nopeammin ja j voimakkaam- min. Tarkastelujakson loppupuolella Raahen huoltosuhde onn noussut 0,94 eli käytän- tai yli nössä Raahessa tulee olemaan nykyisen puolen sijaan lähess yksi alle 17-vuotias 65-vuotias yhtä työikäistä kohden. Tilastokeskuksen mukaan taloudellinen huoltosuhde, jolla tarkoitetaan työvoiman ulkopuolella tai työttömän olevia yhtä työllistä kohdenn vuoden 2011 lopussa oli 1,54 (muu Suomi 1,29). Saman vuoden lopussa raahelaisista 25,1 % oli eläkkeellä. Vertailun vuoksi vastaava luku koko maan osalta oli 23,9 %. i

19 FCG KONSULTOINTI OY 16 (74) 3 Maankäytön suunnittelun vaikutukset Raahen kaupunkirakenteeseen ja kasvatus- ja opetuspalvelujen palvelutarpeen kehittymiseen 3.1 Taajama-aste Taajama-asteella tarkoitetaan taajamissa asuvien osuutta kunnan siitä väestöstä, jonka asuinpaikka on koordinaatein määriteltävissä. Taajama-aste lasketaan vuosittain ja tässä selvityksen Raahen osalta käytetään vuoden 2012 tietoja. Raahen kaupungin taajama-aste Tilastokeskuksen mukaan oli 85,9 % (koko maa 84,6 %). Tämä tarkoittaa, että Raahessa noin 15 % väestöstä asuu taajaman ulkopuolella. 3.2 Tonttivaranto Raahen kaupungilla oli toukokuussa 2013 asuinpientalotonttivarantoa noin tonttia, rivitalotontteja reilut 20 ja kerrostalotontteja 5. Määrällisesti suurin varanto omakotitaloista oli Honganpalon ja Haapajoki-Arkkukarin alueilla. Rivitalotonttien tarjontaa oli eniten myös radan kaakkoispuolella Ollinsaaren ja Honganpalon alueilla (taulukko 6). Lisäksi Raahessa on luonnollisesti yksityisten maaomistajien tontti- ja maaalueita myynnissä. Tonttitarjontaa on eri puolella kaupunkia eikä tonttien puute ole ollut esteenä jonkin asuinalueen tai kaupunginosan väestökehitykselle. Alue Omakotitalotontit Rivitalotontit Kerrostalotontit Pattijoen Ylipää 5 1 Haapajoki-Arkkukari 20 Honganpalo 22 5 Kanavaranta 2 1 Kaupunginmetsä 1 4 Kummatti 1 5 Ollinsaari 6 Oravajärvi 4 Palonkylä 2 4 Pattijoki 1 Perälä I 1 1 Perälä II 6 Pyhtilä 2 10 Tarpio 6 Varvi 3 Varvinranta 4 Yhteensä Taulukko 6. Raahen kaupungin tonttivaranto toukokuun 2013 tilanteen mukaan (Lähde: Raahen nettisivut)

20 FCG KONSULTOINTI OY 17 (74) 3.3 Maankäytön suunnittelu Raahen kaupungin kaavoituksen tehtävänä on tuottaa riittävä ja vetovoimainen tonttitarjonta niin asumisen kuin liike- ja julkisen rakentamisen ja teollisuuden tarpeisiin. Kaavoituksen keskeisenä tavoitteena on kaupungin asukasluvun ja elinkeinoelämän kehittäminen. Kaupunki kaavoittaa ensisijaisesti vain kaupungin omistuksessa olevia maa-alueita. Maanhankinta tapahtuu hyväksytyn maapoliittisen ohjelman mukaisesti. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa painotetaan tällä hetkellä energiatuotannon ja siirron, kaupan palvelurakenteen sekä liikennejärjestelmien kehittämistä. Raahen kaupungin kaavoitus vastaa lisäksi kaupungin tonttivarannon turvaamisesta. Raahen kaupungin kaavoitusohjelma 2013 mukaan kaupungin keskeisimmät kaupunkisuunnittelun painopisteet myötäilevät maakuntakaavaa ja kohdistuvat lähivuosina 1. liikennesuunnitteluun, 2. liikekeskusten kehittämiseen, sisältäen Merikadun koulun alueen nivomisen keskustan liikekeskusalueen kehittämiseen ja 3. energiatuotannon ja siirron (tuulivoimayleiskaavojen) kehittämiseen. Raahen tuulivoimahankkeiden laajuus on niin alueellisesti kuin kansallisestikin merkittävä. Kaupungin maa-alueilla on lainvoima Kopsan tuulivoimapuiston osayleiskaavalla ja vireillä kaavahankkeita on Kopsan tuulivoimapuiston II vaihe, Raahen eteläinen tuulivoima-alue ja Raahen itäinen tuulivoima-alue. Maanahkiaisen merituulivoima-alue sijoittuu merialueille eikä tällä osayleiskaavalla siten ole vaikutusta asuinrakentamiseen ja sitä kautta väestön määrälliseen kehittymiseen. Sen sijaan maa-alueille sijoittuvat tuulivoimapuistot tulevat vaikuttamaan alueen muuhun maa-alueiden käyttöön ja rajoittavat välittömästi tuulivoimaloiden läheisyyteen sijoitettavaa asutusta. Tässä yhteydessä on kuitenkin todettava, että energiatuotannolle varattujen alueiden välittömässä läheisyydessä ei tällä hetkellä sijaitse merkittäviä asuinalueita tai alueita, joita suunniteltaisiin tulevaisuuden asumisen tarpeisiin. Päivähoidon ja perusopetuksen järjestämisen näkökulmasta kaavoitus vaikuttaa palvelutarpeen lisääntymiseen voimakkaimmin, kun maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa toteutetaan kokonaan uusi kaupunginosa kunnallisine palveluineen. Täysin uuden alueen avaamisia ei Raahen kaavoitussuunnitelmiin tällä hetkellä kuulu, mutta laajuudeltaan Pyhtilänkankaan asemakaava tulee olemaan merkittävä. Pyhtilänkangas tullaan toteuttamaan kolmessa vaiheessa siten, että koko alue on valmis vuosina Alueelle tavoitellaan yli tuhatta asukasta. Raahen kaupungin asemakaavoitus painottuu keskusta-alueen pohjoisen vyöhykkeen asemakaavojen laadinta- ja muutossuunnitteluun (liite 3). Alueella vireillä olevat asemakaavat ovat: Pitkänkarin itäosan ja Kylmälahden rannan asemakaava ja asemakaavan muutos Pyhtilänkankaan asemakaava Hakotaurinlahden asemakaavan muutos ja laajennus Pitkänkarin kaupunginosan 30 korttelin asemakaavan muutos Raahen kaupungin 18 kaupunginosan korttelin 71 asemakaavan muutos Pyhtilänkankaan asemakaava on alueista merkittävin. Alueelle suunnitellaan 366 asuntoa, joista omakotitaloja 139 (10 on jo olemassa). Kerrostaloasuntoja alueelle on suunniteltu lähes 100 ja pienasuin- tai rivitaloasuntoja lähes 60. Kokonaisasukasmääräksi arvioidaan 825 asukasta.

21 FCG KONSULTOINTI OY 18 (74) Jos 1 6 vuotiaita arvioidaan olevan keskimäärin 15 % alueen väestöstä ja peruskouluikäisiä lapsia saman verran, alueen lasten lukumäärä tulee karkean arvioin mukaan olemaan noin lasta. Päivähoito- ja perusopetuspalvelujen näkökulmasta olennaista on huomioida, että laskennallisesti tämä tekee keskimäärin 15 lasta ikäluokkaa kohden. Tulee kuitenkin huomioida, että Pyhtilänkankaan alueen avaaminen rakentamiselle tapahtuu vaiheittain ja siten alueen asuttaminen ja väestölisäykset tulevat porrastumaan useille vuosille. Pitkäkarin itäosan ja Kylmälahden rannan asemakaavalla ja asemakaavan muutoksilla pyritään 232 asukkaan väestöön. Tälle alueelle on suunniteltu 44 omakotitaloa ja reilut 40 asuinpien- ja rivitaloasuntoa. Jälleen käyttäen prosenttilukua 15 saamme alueen alle kouluikäisten lukumääräarvioksi noin 35 lasta ja saman määrän peruskouluikäisiä, yhteensä noin 70 alle 15-vuotiasta. Ikäluokkaa kohden tämä tekee keskimäärin 4 5 lasta. Seminaarikadun kerrostalojen korttelin asemakaavan muutostyöt mahdollistavat 51 uuden kerrostaloasunnon rakentamisen. Suurimmillaankin asuntojen keskikoko on 54 neliötä ja tämän kaavamuutoksen vaikutukset alueen lapsimäärään tulee olemaan hyvin pieniä. Myös Palokunnankadun korttelin 71 asemakaavamuutoksen vaikutus on samansuuntainen. Hakotaurinlahden asemakaavalla tavoitellaan jälleen yli 200 (210) asukasta Hakotaurinlahden alueelle. Alue tulee muodostumaan kerrostaloista ja asuntojen keskikoot jäävät 65 neliöön. Alueen lapsiväestö tulee jäämään pieneksi. Jos edelleen käytetään 15 % laskentakaavaa, saadaan alueelle 31 alle kouluikäistä ja 31 kouluikäistä lasta. Ikäluokkaa kohden tämä on laskennallisesti keskimäärin neljä lasta. Asuntojen keskikoko huomioiden tämä arvio on laskettu yläkanttiin. Kaupunginlahdenrannan kehittäminen ja rakentuminen ajoittuu seuraavalle kymmenelle vuodelle. Tämän alueen kehittämisellä tavoitellaan lähes 800 asukasta. Alue tulee sisältämään erilaisia asumismuotoja ja alueen monipuolisten harrastusmahdollisuuksien voi olettaa vetävän puoleensa lapsiperheitä. Alueella voidaan siten hyvin saavuttaa Pyhtilänkankaan laskennalliset lasten lukumäärät, reilut parisataa lasta vuotiaiden ikäryhmässä. Liitteessä 4. on kuvattu taajamayleiskaavan alaisten laajenemisalueiden väestötavoitteet. Edellä kuvattujen maankäytön vireillä olevan suunnittelun vaikutuksista varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelutarpeeseen voidaan todeta seuraavaa (taulukko 7): Alue Alle kouluikäisiä, arvio Peruskouluikäisiä, arvio Pyhtilänkangas Pitkäkari Seminaarikatu Hakotaurinlahti Kaupunginlahti Yhteensä Taulukko 7. Vireillä olevien asemakaava-alueiden arvioidut lasten lukumäärät

22 FCG KONSULTOINTI OY 19 (74) Todettakoon vielä, että vain Pyhtilänkankaan alueen osalta kaavassa on varaus, joka mahdollistaa päivähoitopalvelujen perustamisen alueella. Perusopetuksen näkökulmassa alueiden palvelutarjonnassa nojaudutaan jo olemassa oleviin perusopetuspalveluihin. Kaavoituksen ja koulujen oppilasmääräkehityksen yhteyteen palataan koulukohtaisten oppilasennusteiden yhteydessä, luvussa 5.

23 FCG KONSULTOINTI OY 20 (74) 4 Raahen kaupungin varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluiden nykytila 4.1 Varhaiskasvatuksen nykyinen palveluverkko Lähes asukkaan Raahen kaupungin varhaiskasvatuspalvelut muodostuvat seuraavista palveluista kaupungin päiväkoteja 9, luvussa mukana Vihanti (taulukko 8) yksityisiä päiväkoteja 6 (yksityistä päivähoitoa tuetaan yksityisen hoidon tuella ja kuntalisällä) kunnallisia perhepäivähoitajia 33 (tilanne ) yksityisiä perhepäivähoitajia 23 (tilanne ) (tuetaan yksityisen hoidon tuella ja kuntalisällä) ryhmäperhepäiväkoteja 3 leikkitoiminta 1 koulujen yhteydessä esiopetus 5 Kunnallisia Päivähoitopaikkoja on noin 916 (vuosi 2013). Luku sisältää päiväkodit, ryhmikset ja perhepäivähoidon paikat. Lisäksi yksityisessä päivähoidossa oli keväällä 2013 keskimäärin 250 lasta. Luvuissa on Vihanti mukana. Vuodessa paikkoja oli lisätty 25 paikalla. Varhaiskasvatuksen yksikköjen sijainnit ovat esitetty liitteessä 4. Päiväkodit Paikkaluku Henkilöstöä Satulehto Pattanen 44 8 Kirkkokatu (vuorohoito) Kummatti (vuorohoito) Ollinsaari Saloinen Vihastenkari Metsätähti 33 8 Onnela (Vihanti) Yhteensä Ryhmäperhepäiväkodit Kesälän ryhmis (vuorohoito) 25 7 Muksulan ryhmis 12 3 Tipsulan ryhmis 12 3 Yhteensä Taulukko 8a. Päivähoidon ja ryhmäperhepäivähoidon yhteenvetotilanne vuodelta 2013 On hyvä huomioida myös se, että päivähoidossa on huomattavasti enemmän lapsia hoidossa, esiopetuksessa ja leikkitoiminnassa, kuin mitä paikkaluku edellyttää. Samalla paikalle on sijoitettu useampi lapsi.

24 FCG KONSULTOINTI OY 21 (74) Päivähoito Hoitopaikat Päiväkodit Paikka päiväkotien määrä lkm Ryhmäperhepäiväkodit Paikka ryhmäperhepäiväkotien määrä lkm Perhepäivähoito Paikka perhepäivähoitajien määrä lkm Lapsia kokopäivähoidossa päiväkodissa yhteensä Lapsi perhepäivähoidossa (+ ryhm.) yht. Lapsi Lapsia osapäivähoidossa päiväkodissa yhteensä Lapsi perhepäivähoidossa (+ ryhm.) yht. Lapsi Hoitopäivät - päiväkodit Hoitopäivät ryhmäperhepäiväkodit Hoitopäivät perhepäivähoito Hoitopäivät Yhteensä Hoitopäivät Esiopetuspäivät - päiväkodit Päivät koulut Päivät yksityiset Päivät Yhteensä Päivät Käyttöaste - päiväkodit % 90,78 82,20 86,15 86,26 78,40 - ryhmäperhepäiväkodit - päiväryhmikset % 95,08 82,45 84,33 83,99 85,18 - vuororyhmikset (1 kpl ) % - perhepäivähoito % 97,53 91,71 90,39 90,3 84,80 Leikkitoiminta Lapsi Kotihoidon tuen saajat Lapsi Yksityisenhoidon tuen saajat Lapsi Taulukko 8b. Päivähoidon ja ryhmäperhepäivähoidon yhteenveto

25 FCG KONSULTOINTI OY 22 (74) 4.2 Perusopetuksen nykyinen palveluverkko Perusopetuslain mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta ja oppivelvollisuuden edeltävänä vuonna esiopetusta. Opetus tulee järjestää kunnassa siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun. Kunta voi perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuskieltä muuttamatta vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa. Raahessa perusopetuksen kouluja on: 1 4-vuosiluokkien kouluja 1 kpl o Koivuluoto/Ollinsaari 1 6-vuosiluokkien kouluja 8 kpl o Haapajoki o Harakkamäki o Honganpalo o Jokela o Keskuskoulu o Koivuluoto/Kummatti o Olkijoki o Tikkala 7 9 vuosiluokkien kouluja 2 kpl o Merikatu o Saloinen o Vihannin yläkoulu 1 9 vuosiluokkien kouluja 4 kpl o Antinkangas o Kirkonkylä o Lampinsaari o Pattanen Antinkankaan koulussa ja Lampinsaaren koulussa 7 9 vuosiluokkien oppilaat ovat lähinnä pienryhmien ja erityisopetuksen oppilaita. Hallinnollisesti Piehingin koulua ei ole lakkautettu, vaikka kyseistä koulukiinteistöä ei enää ole. Piehingin koulun alueelta osa oppilaista käy koulua Pyhäjoen kunnan puolella ja osa Haapajoen koulussa. Perusopetuksen nykyiset toimipisteet on esitetty liitteissä 6 ja 7. Esiopetusta annetaan viidessä koulussa. Lukuvuoden tilastointipäivänä Raahessa oli noin esi- ja perusopetuksen oppilasta. Oppilaat jakautuivat seuraavasti esioppilaita kouluissa 115 vuosiluokan 1 6 oppilaita vuosiluokan 7 9 oppilaita 975 (+ 2 vuosiluokan 10 oppilasta) Yhteensä 3010 joista pienryhmäopetuksessa tai erityisopetuksessa 263 oppilasta. Koulujen oppilasmäärät lukuvuoden tilastointipäivänä on esitetty taulukossa 9.

26 FCG KONSULTOINTI OY 23 (74) Esi lk lk Kaikki tyttöjä poikia ei esi Pien /erit. Antinkangas Haapajoki Harakkamäki Honganpalo Jokela Keskuskoulu Kirkonkylä Koivuluoto Lampinsaari Merikatu Olkijoki Pattanen Saloinen Tikkala Vihannin yläkoulu Yhteensä Taulukko 9. Oppilasmäärien jakautuminen kouluittain lukuvuoden tilastointipäivänä ( ) Perusopetuksen määrä oli 300,47 henkilötyövuotta (taulukko 10). Nimike henkilötyövuosia Rehtori/Koulunjohtaja 15 Luokanopettaja 106 Valmistavan luokan opettaja 2 Lehtori 61 Opinto ohjaaja 5 Tuntiopettaja 15 Erityisopettaja/erityisluokanopettaja 26 Esiluokanopettaja 5 Opetushenkilöstö yhteensä 235 Koulunkäynninohjaaja 49,62 Koulusihteeri 5,85 Kouluisäntä, talonmies/vahtimestari 10 Kaikki yhteensä 300,47 Taulukko 10. Perusopetuksen henkilötyövuodet syyskuussa 2012

27 FCG KONSULTOINTI OY 24 (74) 5 Oppilaskehitys Raahen kaupungin oppilastilastojen mukaan perusopetuksen oppilaita oli 3010, joista esioppilaita kouluissa oli 115. Kuvassa 9 kuvataan perusopetuksen luokkakohtaiset oppilasmäärät Raahen koulujen oppilaat Raahen ja Piehingin oppilaat Kuva 9. Perusopetuksen oppilaat vuosiluokittain lv Lukuvuoden oppilasmääriä tarkasteltaessa huomataan, että nuoremmat ikäryhmät ovat hieman vanhempia ikäluokkia suurempia (kuva 9). Ensimmäisen luokan oppilaita on muutamia enemmän kuin yhdeksännen luokan oppilaita. Yläkoululaisten ikäluokat ovat tällä hetkellä kaikki yli 300 oppilaan. Myös alakoululaisten ikäryhmiä ovat neljäsluokkalaisia lukuun ottamatta reilun 300 oppilaan ikäryhmiä. peräkkäisten ikäluokkien suuruudet voivat vaihdella kymmenillä oppilailla ja vuosittainen perusopetuksen järjestämistarve vaihtelee. Alakoulujen osalta ennuste voidaan laatia väestörekisterissä ja kaupungissa jo olemassa olevien lasten perusteella vuoteen 2020 asti ja yläkoulun osalta vastaava ennuste voidaan laatia vuoteen 2026 asti. Seuraavassa tarkastelussa ennusteet on laadittu siten, että alakoulujen osalta esitettään ennuste lukuvuoteen asti ja yläkoulujen osalta porrastetusti lukuvuoteen asti. Lukuvuoden osalta todettakoon, että luvut voivat olla hyvinkin epätarkkoja ja siten useimmissa tarkasteluissa analyysi pysäytetään vuoteen Oppilasennusteiden tiedot on saatu Raahen kaupungilta ja tietojen oikeellisuudesta vastaa siten Raahen kaupunki. Ennustetaulukoiden lukuvuoden tiedot on korjattu vastaamaan tilannetta. Koulutoimiston mukaan muiden lukuvuosien osalta koulukohtaisissa ennustetiedoissa on mukana alueen erityisoppilaat. Lukuvuoden tiedoissa on mukana vain osa ao. lukuvuonna oppivelvollisuutensa aloittavista lapsista, koska vuoden 2013 syntyvistä ei ole vielä tässä vaiheessa vuotta tarkkaa tietoa.

28 FCG KONSULTOINTI OY 25 (74) Lopuksi on todettava, että esimerkiksi Keskuskoulussa toimii alakoulujen musiikkiluokat. Musiikkiluokkien opetus järjestetään opetussuunnitelman painotuksen kautta eikä joka vuosi alueelle synny erillistä omaa luokkaa musiikkiluokkalaisista. Ns. toissijaisen koulupaikan oppilaita Keskuskouluun tulee muista kouluista kolmannelle luokalle 8 12 oppilasta. Oppilasennusteissa ei ole huomioitu näitä ns. toissijaiseen kouluun siirtyviä lapsia. Vastaavanlaisia erikoisluokkia on Saloisten koulussa ja Pattasten koulussa, jossa myös toissijaisen koulupaikan valitsevat lapset vaikuttavat positiivisesti vastaanottavan koulun oppilasmääriin ja vastaavasti vähentäen oman ensisijaisen koulupaikan koulun oppilasmääriin.

29 FCG KONSULTOINTI OY 26 (74) 5.1 Vihannin alue Vihanninn alueen muodostava t Lampinsaaren ja Kirkonkylän koulut. Lampinsaarenn kou- lussa ovat vuosiluokat 1 9 ja Kirkonkylän koulussa 1 6. Vihannin yläkouluun siirry- tään sekä Lampinsaaresta että Kirkonkylän koulusta (taulukko 11) Taulukko 11. Vihannin alueen kaikki perusopetuksen oppilaat, ennustee vuoteen 2030 Suurimmillaan Vihannin alueen oppilasmäärä tulee olemaan lukuvuonna , jolloin oppilaita on 361, kymmeniä oppilaita nykyistä enemmän. Vuonna 2016 ensim- mäisen luokan oppilaita on eniten, 47. Ennustejaks son pienin koulunsa aloittava ikäluok- ka on vuonna , jolloin Vihannissa ekaluokkalaisiaa on vain 35. (kuva 10). Kuva 10. Vihanninn alueen perusopetuksen oppilaat vuosina i

30 FCG KONSULTOINTI OY 27 (74) Vihannin alueen alakoululaisten määrän ennustetaan kasvavan aina lukuvuoteen asti, jonka jälkeen oppilasmäärissä on havaittavissa pientä laskua. Enimmillään tällä alueella vuosiluokkien 1 6 oppilaita on 252 (kuva 11) Kuva 11. Vihannin alueen alakoululaisten oppilaskehitys Alakoulujen ennustettu 39 oppilaan lisäys lukuvuoteen verrattuna käytännössä tarkoittaa kahden luokallisen verran oppilaita lisää tai noin 6-7 oppilasta lukuvuosiluokkaa kohden lisää. Jos oppilaslisäykset jakautuvat molempien Vihannin alueen koulujen kesken tasaisesti, on odotettavissa vuosiluokkakohtaisiin ennusteisiin keskimäärin noin neljän oppilaan lisäystä nykyiseen verrattuna. Koulukohtaisten oppilasmäärätarkastelujen perusteella tällä lapsimäärien lisäyksillä ei vielä muodostu kohtuuttoman kokoisia luokkia.

31 FCG KONSULTOINTI OY 28 (74) Kuva 12. Lampinsaaren koulun oppilasennuste vuoteen Lampinsaaren koulu Lampinsaaren koulun oppilasennuste on nouseva vuoteen 2017 asti, jonka jälkeen op- oppilasmäärään. Enimmilläänn Lampinsaaren koululle ennustetaan 35 oppilasta nykyistä enemmän, 98 oppilasta lukuvuosina 2016 pilasmäärät alkavat laskea (kuva 12).. Lukuvuonna palataan nykyiseen Lampinsaaren koulun luokkakohtaisen oppilasmää ärän tarkastelu (taulukko 12.) osoit- taa, että tarkastelujaksolla alkavien ensimmäisten luokkien koot vaihtelevat 12 oppi- kou- laasta 20 oppilaaseen. Peräkkäiset ikäluokat ovatt epätasaisia eikä Lampinsaarenn lussa ole tämän tarkastelujakson aikana, vuoteen 2020 mennessä, tarkoituksenmukais- muodostaminen nostaisi luokkakohtaiset oppilasmäärät lähelle ja jopa yli 30 oppilaan. ta muuttaa koulun rakennetta 1-sarjaisesta koulusta joksikin muuksi. Yhdysluokkien Lampinsaari YHT Taulukk ko 12. Lam mpinsaaren koulun oppilasennuste vuoteen i

32 FCG KONSULTOINTI OY 29 (74) Kirkonkylän koulu Kirkonkylään koulun oppilasennuste on ensin laskeva, mutta myöhemmin nouseva. Lu- (taulukko 13). Muutaman vuoden kuluttua koulua on aloittamassa nykyisiä ikäluokkia suurempia ikäryhmiä ja tämää heijastuu 2020-luvulla yläkoulun oppilasmääriin. kuvuonna koulussa ennustetaan oppilaita olevan 10 nykyistä enemmän Kirkon kylä YHT Taulukko 13. Vihannin Kirkonkylän koulun oppilasennuste vuoteen 2030 Vuosina ensimmäisen luokan oppilasmäärän Kirkonkylän koulussa ennusosalta tetaan olevan noinn 30 oppilaassa (taulukko 14). Tällöin ensimmäisten vuosien tulee harkittavaksi kahden ensimmäisen luokan perustaminen tai oppilasmäärän ta- luokan oppilaita on 47. Oppilaaksiottoalueen tarkistaminen näiden ikäluokkien osalta saaminen Lampinsaaren koulun kanssa. Enimmillään koko kaupunginosan ensimmäisen tasaa molempien koulujen oppilasmääriä ja ensimmäisten luokkien kooksi muodostuisi enimmillään 24 oppilasta. Toki tällöin tulee varmistaa muut resurssit, kuten tunti- resurssit, avustajat, kuljetus tarkoituksenmukaisenn opetuksenn järjestämiseksi. Taulukko 14. Vihannin kirkonkylän koulun 1 6 luokkien oppilasennuste vuoteen 2021 i

33 FCG KONSULTOINTI OY 30 (74) Vihannin yläkoulu Vihanninn yläkoululaisten määrä laskee tarkasteluja akson alkupuolella hieman, mutta pa- lautuu nykyisiin määriin 2020-luvulla. Yläkoululais sten määrää ylittää tuolloin 128 oppi- laan määrän ja luokkakohtaiset oppilasmäärät ovat 36 oppilaasta 47 oppilaaseen. Kos- pal- ka samanaikaisesti Kirkonkylän vuosiluokkien 1 6 oppilasmäärät eivätt nykyisestä joa poikkea, ei yläkoulun opetusryhmillee saada välttämättä alakoulun käyttämistä tilois- ta lisätilaa Taulukko 15. Vihannin alueen yläkoululaisten määrän oppilasennustee vuoteen Luvussa mukana Lampinsaare en vuosiluokkien 7 9 oppilaat Kuva 13. Vihanninn yläkoulunn (vuosiluokkien 7. 9.) 9 oppilasennuste Vihanninn yläkoulun välittömässä yhteydessä toimii lukio. Lukiossa on tällä hetkellä 47 opiskelijaa. Lukuvuoden alussa aloittavia opiskelijoita on 14. Toisella vuo- vapauttaa tiloja yläkoulun käyttöön. sikurssilla opiskelee 9 ja kolmannella 24 opiskelijaa. Mahdollinen lukion lakkauttaminen i

34 FCG KONSULTOINTI OY 31 (74) Johtopäätös Vihannin alueen alakoulujen palveluverkkoon ei esitetä muutoksia vuosille Vuoden alkavien ensimmäisten luokkien osalta tulee harkita, että osalle Kirkonkylän koulun oppilaaksiottoalueella asuvalle lapselle osoitetaan koulupaikka Lampinsaaren koulusta. Alueen yläkoulun toimintaan esitetään muutoksia opetusryhmien muodostamisen osalta. Vihannin kirkonkylän koulun yläluokkalaisten määrä tulee ennusteen mukaan ensin laskemaan ja ennusteen puolivälin vaiheilla nousemaan. Vuoden 2015 jälkeen kaikilla yläkoulun luokka-asteilla on yli 30 oppilasta. Periaatteessa yksi ikäluokka voi muodostaa yhden luokan, mutta käytännössä yläkoululaisten opetusta ei kaikilta osin voida tämänkokoisissa opetusryhmissä työturvallisuuden takia toteuttaa. Joten viimeistään vuonna 2015 tulee pedagogisesta, työsuojelullisesta kuin tilojenkin näkökulmasta taata Vihannin alueen yläkoululaisten opetuksen järjestäminen tarkoituksenmukaisissa opetusryhmissä. Lisäksi tulee harkita Lampinsaaren kouluun tällä hetkellä sijoitettujen erityisopetuksen vuosiluokkien 7 9 oppilaiden sijoittamista omien ikäistensä joukkoon, Vihannin yläkouluun.

35 FCG KONSULTOINTI OY 32 (74) 5.2 Pattijoen alue Pattijoen alueen muodostavat t Antinkankaan, Harakkamäen, Jokelan, Olkijoen ja Pattas- ten koulut. Näistä Pattasten koulu on vuosiluokkien 1 9 koulu ja muut koulut ovat alakouluja. Pattasten koulun vuosiluokat 7 9 toimivat alueen yläkouluna (taulukko 16) Yht Taulukko 16. Pattijoen alueen kaikki perusopetuksen oppilaat, ennustee vuoteen 2030 Suurimmillaan Pattijoen alueen oppilasmäärä tulee olemaan lukuvuonna 2019 jolloin oppilaita ennusteen mukaan on oppilasta. Tämä tarkoittaa alueen naisoppilasmäärään noin 29 oppilaan lisäystä (kuva 14). 2020, koko- Kuva 14. Pattijoen alueen perusopetuksen oppilaat vuosina i

36 FCG KONSULTOINTI OY 33 (74) Vuonna 2018 ja 2019 aloittavat suurimmat ekaluokkalaisten ikäryhmätt oppivelvollisuu- näyttäisi jäävän pienimmäksi, vain 106 lasta. tensa. Heitä on peräti 144 ja 145 lasta. Vuoden 2020 koulunsa aloittavien ikäryhmä Pattijoen alueen alakoululais sten oppilasmääräkehitys on varsin laskeva. Enimmillään alakoululaisia on peräti 848 jaa vähimmillään 777 ( kuva 15). Käytännössä tämä tarkoit- oppilaat jakautuvat usean koulun kesken ja siten vaikutuksetv t yksittäiseen koulun voivat taa noinn kolmen - neljän luokan oppilasmäärää. On huomioitava, että Pattijoen alueella olla vähäisemmät. Ja toisaalta oppilasmäärien lisäykset painottuvat joidenkin koulujen oppilaaksiottoalueisiin toisia enemmän. Kuva 15. Pattijoen alueen alakoululaisten oppilaskehitys Pattijoen alueen oppilasmää äriin tulee olemaan vaikutusta v vireillä olevilla kaavoitus- mu- hankkeilla, erityisesti Pyhtilänkankaan asemakaav oituksella. Kaavan suunnitelmienn kaan alle kouluikäisten määrään ennustetaan 1100 lapsen lisäystä ja peruskouluikäisiin saman verran. Kaava tullaann toteuttamaan kolmessa vaiheessa ja siten kaavan vaiku- tukset tulevat näkymään alueen oppilaskehityksessä porrastetusti. Kaavan toteutumi- nen tarkoittaa käytännössä oppilasmääriin lisäyksiä oppilasennusteen tarkastelun lop- sijaan peruskoululaista. Laskennallisesti 110 lapsen lisäys tarkoittaa reilua 12 pupuolelle. Pattijoen alueella voi siten olla vuoden 2020 tienoilla perusopetusikäisen lapsen lasta eli puolta luokallista lapsia kutakin ikäluokkaaa kohden lisää. i

37 FCG KONSULTOINTI OY 34 (74) Antinkankaan koulu Antinkankaan koulun oppilasennuste on melko tasainen, mutta laskeva koko tarkastelujakson ajan (kuva 16). Peräkkäisten lukuvuosien väliset vaihtelut jäävät enimmillään kymmeneen oppilaaseen. Ennusteen mukaan koulun oppilasmäärä oli suurimmillaan lukuvuonna Kuva 16. Antinkankaan koulun oppilasennuste vuoteen 2021 Antinkankaan luokkakohtainen tarkastelu osoittaa, että oppilasmäärät ovat vahvan 2- sarjaisen koulun oppilasmääriä (taulukko 17). Jos alueen ensimmäisen luokan oppilasmäärä kasvaa esimerkiksi laskennallisella 12 oppilaalla (kaavoituksen vaikutus) tarkastelujakson loppupuolella, tulee Antinkankaan koulun sarjaisuus tarkistaa. Tarkastelussa on huomioitava, että Antinkankaan luvuissa ovat mukana TEPI, Holmin, EHA 1 ja EHA 2 oppilaat sekä Jopo ja lisäluokan oppilaat Yht Yht Yht Taulukko 17. Antinkankaan koulun oppilasennuste vuoteen 2021 (ilman kaavoituksen vaikutusta)

38 FCG KONSULTOINTI OY 35 (74) Maankäytön suunnittelun kohteena olevien alueiden väestölisäykset kohdistuvat eniten Antinkankaan koulun oppilasmääriin. Oletettu oppilaan lisäys kuhunkin ikäluok- kaan vahvistaa Antikankaan koulun 2-sarjaisuutta. Alkuopetuksen osalta voi olla tar- peen harkita suurimpien ikäluokkien osalta jakoa kolmeenn tai muodostaa 2 ja ½ - sarjainen alkuopetus 1 2-vuosiluokkien yhden yhdysluokan avulla. Eritysluokkien ja erityisopetu uksen osalta tulee myös harkita oppilaiden sijoittaminen oman ikäistensä oppilaiden kanssa samaan kouluun Harakkamäen koulu Harakkamäen koulun oppilasennuste on voimakkaasti nouseva (kuva 17). Oppilasmää- n 255 rän ennustetaan kasvavan tasaisesti 177 oppilaasta tarkastelujakson loppupuolel oppilaaseen. Tämää tarkoittaaa 78 oppilaan lisäystä koulun oppilasmäärään. Laskennalli- sesti jaettuna kuudella vuosiluokalla, tarkoittaa kyseinen lisäys 13 oppilasta lisää jokai- selle vuosiluokalle. Kuva 17. Harakkamäen koulun oppilasennuste vuoteen Harakkamäen koulu kasvaa tarkastelujakson aikana vahvaksi 2-sarjaiseksi kouluksi (taulukko 18). Tarkastelujakson viimeisenä lukuvuotena ensimmäisen luokan oppilaita ennustetaan olevan 44 ja sarjaisena tämä tarkoittaa t 22-22,5 oppilasta luokkaa kohden. Harakkamäen koulun oppilasmääriä on myös mahdollista tasata Olkijoen kou- lun kanssa, missä oppilasennuste on laskeva. i

39 FCG KONSULTOINTI OY 36 (74) YHT Taulukko 18. Harakkamäen koulun oppilasennuste vuoteen Jokelan koulu Jokelan koulun oppilasennuste on nouseva (kuva 18). Oppilasmäärän ennustetaan nousevan 36 oppilaalla vuoteen 2020 mennessä, jolloin koulun kokonaisoppilasmäärä on lähellä sataa, 98 oppilaassa. Kuva 18. Jokelan koulun oppilasennuste vuoteen 2021 Vaihtelut vuosiluokittaisissa oppilasmäärissä ovat kohtalaiset t ja yhdysluokkien muodos- on- taminenn muutaman vuoden kuluttua näillä oppilasmäärätiedoilla alkaa muodostua gelmalliseksi. Jokelan koulun aloittaa syksyllä 2016 suurin ikäluokka, peräti 23 oppilas- ta ja edellisenä vuonna pieninn ryhmä, vain 9 oppilasta. (taulukko 19). i

40 FCG KONSULTOINTI OY 37 (74) Jokela YHT Taulukko 19. Jokelan koulun oppilasennuste vuoteen 2021 (vuoden 2020 koulunsa aloittavien ennustee puuttuu) Jokelan koulun ko ko ja tilat eivät ole parhaimmat t 1-sarjaisen koulun tarpeisiin. Luku- yh- vuonna ensimmäistä ja toista luokkaa ei ole enää mahdollista opettaa dysluokkana eikä tarkastelujat akson loppupuolella ylempiä y vuosiluokkia. Siksi koulun op- 19). pilasmäärää tulee säädellä ja oppilaita ohjata muihin lähikouluihin Olkijoen koulu Olkijoen koulun oppilasennuste on lähes koko tarkastelujaksonajan laskeva (kuvaa Vuonna 2019 oppilasmäärä kääntyy nousuun ja ennusteen e viimeisenä vuonna koulun oppilasmäärässä on palattu lähes nykyiselle tasolle. Koulun oppilasmäärä on pienimmil- lään 45 oppilasta, joka on 17 oppilasta nykyistä vähemmän. Kuva 19. Olkijoen koulun oppilasennuste vuoteen 2021 Olkijoen koulun aloittaa tulevana syksynä pienin ikäluokka, vain 5 oppilasta. Ennusteen mukaan suurin ensimmäistenn luokkalaisten ikäryhmä on vuonna 2020, jolloin koulunsa aloittaa 12 lasta (taulukko 20). i

41 FCG KONSULTOINTI OY 38 (74) Olkijoki YHT Taulukko 20. Olkijoen koulun oppilasennuste vuoteen Pattasten koulu Oppilaaksiottoalue Harakkamäen koulun ja Olkijoen koulun välillä tulee olla joustava ja tarpeen mukaan oppilasmäärien tasausta tulee suorittaa myös Pattasten koulun ja Jokelan koulujen kesken. Pattasten koulun alaluokkien oppilasennuste on laskeva (taulukko 21) Taulukko 21. Pattasten koulun oppilasennuste vuoteen 2021 Pattasten vuosiluokkien 1 6 oppilasmäärä laskee tarkastelujakson aikana 70 oppilaalla (kuva 20). 200 oppilaan määrä alittuu vuonna 2017 ja ennusteen mukaan oppilasmäärä ei enää tarkastelujaksolla nouse tämän määrän päälle. Määrät ovat tasaisia. Pattasten koulun vuosiluokat 5 6 toimivat 2-sarjaisina ja oppilasmäärät mahdollistavat Jokelan koulun 5 6 vuosiluokkalaisten yhdistämisen ko. luokkiin.

42 FCG KONSULTOINTI OY 39 (74) Kuva 20. Pattasten koulun vuosiluokkien 1 6 oppilasennuste Kuva 21. Pattasten koulun vuosiluokkien 7 9 oppilasennuste vuoteen 2027 Kuvastaa 21 huomaamme, että Pattasten koulun vuosiluokkien 7-9 oppilasennuste on aaltoileva. Pienimmillään koulun oppilasmäärä on tällä hetkellä ja parhaimmillaan Pat- tasten yläluokilla on sata oppilasta enemmän kuin kuluvana lukuvuonna. Lukuvuoteen oppilasmäärät nousevat, tämänn jälkeen tulee t muutaman vuoden laskukausi, jonka jälkeen lukuvuonna saavutetaan uusi oppilas- määrähuippu (taulukko 22). Syksyllä lukuvuosi aloitetaan a 422 oppilaalla ja tämän jäl- i

43 FCG KONSULTOINTI OY 40 (74) keen oppilasmäärä tulee olemaan pienimmillään lukuvuonna , jolloin yläkoululaisia on 378. Tuolloinkin oppilaita on reilut 40 enemmän kuin nyt Taulukko 22. Pattasten koulun vuosiluokkien 7-9 oppilasennuste vuoteen 2030 Vaikka yläkoululaisten määrä kasvaa, vähenee samaan aikaan Pattasten koulun alakoululaisten määrät. Kokonaisuuden näkökulmasta tämä tuo mahdollisuuksia hyödyntää alakoulun tiloja yläkoululaisten opetuksessa.

44 FCG KONSULTOINTI OY 41 (74) Johtopäätös Alueen palveluverkon tarkastelu yhdistetään Keskusta-alueen kouluverkon tarkasteluun ja palveluverkon yhdeksi kehittämiskohteeksi otetaan Kampusalue. Kampusalueelle suunnitellaan ja toteutetaan pikaisesti kasvatus-. ja opetuspalvelujen keskittymä päivähoidosta yläkouluopetukseen asti. Tästä koulurykelmästä käytetään tästä eteenpäin koulukeskuksen nimitystä. Pattijoen alueen alakoulujen osalta esitetään seuraavia muutoksia vuosille : Antinkankaan koulukiinteistön kunto edellyttää mittavaa peruskorjausta. Siirretään Antinkankaan koulun toiminta a) joko kokonaan tai b) e 2-vuosiluokkia lukuun ottamatta kokonaisuudessaan tulevaan koulukeskukseen. Jos koulukeskukseen remontoidaan yläkoulu, on tarkoituksenmukaisinta siirtää koko Antinkankaan koulun toiminta ko. yksikköön. Samalla tarkistetaan Antinkankaan ja Keskuskoulun oppilaaksiottoalueet sekä Antinkankaan ja Pattasten oppilaaksiottoalueet ja tarvittaessa ohjataan oppilaita koulukeskukseen. Harakkamäen koulun ja Olkijoen koulun osalta oppilaaksiottoalue muodostetaan joustavaksi ja koulujen oppilasmääriä tasataan ikäluokkien oppilasmäärätarpeiden mukaan. Harakkamäen koulu jatkaa osittain 2-sarjaisena kouluna. Olkijoen koulun oppilasmäärää vahvistetaan siirtämällä osa nyt Harakkamäen koulun oppilasennusteiden mukaisista lapsista Olkijoen kouluun. Koulu jatkaa toimintaa 3-opettajaisena kouluna. Jokelan koulun oppilasmääriä säädellään siten, että a) koulussa toimivat vain vuosiluokat 1 4. Vuosiluokat 5 6 ohjataan Pattasten kouluun tai b) koulun oppilaksiottoalue rajataan uudelleen ja koulu toimii 1-sarjaisena kouluna. Lopuille osoitetaan oppilaspaikka Pattasten koulusta (Harakkamäki täynnä). Pattasten koulun laskevaa oppilasmäärää vahvistetaan osoittamalla osalle Harakkamäen ja Jokelan alueen koululaisista koulupaikka Pattasten koulusta. Antinkankaan erityisopetus siirretään Pattasten kouluun. Pattasten yläluokkien oppilaaksiottoalue tarkistetaan ja osa oppilaaksiottoalueen länsiosien oppilaista ohjataan tulevan koulukeskuksen vuosiluokille 7 9. Koulukeskuksen yläkoulun perustan muodostaa Merikadun koulu, joka siirretään nykyisestä kiinteistöstä Kampusalueelle. Näin pystytään tasaamaan Pattasten ja Merikadun koulun oppilasmääriä ja hallitsemaan Pattasten koulun oppilasmäärän kasvua vuoden 2017 jälkeen. Pyhtilänkankaan uusien asuinalueiden oppilaat huomioidaan pääsääntöisesti tulevan koulukeskuksen mitoituksissa.

45 FCG KONSULTOINTI OY 42 (74) 5.3 Keskustan alue Keskustan alueen muodostavat Keskuskoulu, Koivuluodon Kummatin ja Ollinsaaren koulut sekä Merikadun koulu. Näistä Ollinsaaren yksikkö on vuosiluokille 1 4, Keskuskoulussa ja Kummatissa ovat vuosiluokat 1 6 ja Merikadun koulussa 7 9- vuosiluokat. Merikadun koulu kerää alueen alakoulujen oppilaat (taulukko 23) Taulukko 23. Keskustan alueen kaikki perusopetuksen oppilaat, ennuste vuoteen 2030 Keskustan alueen oppilasennuste on nouseva. Tarkastelujakson alkuvaiheessa oppilasmäärä pysynee melko tasaisena muutaman vuoden ajan, mutta vuoden 2016 tienoilla, oppilasmäärään muodostuu suurehkojakin kasvuja. Suurimmillaan Keskustan alueen oppilasmäärä tulee olemaan lukuvuonna , jolloin oppilaita on 869 (kuva 22). Tämä tarkoittaa Keskustan alueelle 73 oppilasta nykyistä enemmän Kuva 22. Keskustan alueen perusopetuksen oppilaat vuosina

46 FCG KONSULTOINTI OY 43 (74) Keskustan alueen alakoululais sten määrän ennustetaan kasvavan aina lukuvuoteen asti, jonka jälkeen oppilasmäärissä on havaittavissa pientä laskua. Vuonna 2016 ensimmäisenn luokan oppilaita on eniten, 611, 6 joka on yli 1000 lasta nykyistä enemmän. Ennustejakson pienin koulunsa aloittava ikäluokka on vuonna , jolloin ekaluokkalaisia on 80. (kuva 23) ). Kuva 23. Keskustan alueen alakoululaisten oppilaskehitys Oppilasmäärä kasvaa 136 oppilaalla tarkastelujakson aikana. Käytännössä tämää tar- koittaa 1-sarjaisen koulun oppilasmäärää vastaavaa lisäystää alakoululaisten lukumää- rään. i

47 FCG KONSULTOINTI OY 44 (74) Keskuskoulu Keskuskoulu oppilasennuste on laskevaa (kuva 24). Ensi syksynä koulun oppilasmäärä tulee laskemaan alle 200 oppilaan ja tulevina vuosina kokonaisoppilasmäärä näyttää vaihtelevan 170 ja 190 oppilaan välillä. Oppilasmäärä ei koko tarkastelujakson aikana palaudu nykyiseen määrään, päälle 200 oppilaan. Kuva 24. Keskuskoulu oppilasennuste vuoteen 2021 Keskuskoulun luokkakohtaisen oppilasmäärän tarkastelu (taulukko 24.) osoittaa, että tarkastelujaksolla alkavien ensimmäisten luokkien koot vaihtelevat 23 oppilaasta 37 oppilaaseen. Peräkkäiset ikäluokat ovat erikokoisiaa ja Keskuskoulussa tulee t tarkastelu- rinnakkaisluokaksi. Koulussa joudutaan harkitsemaan osittaista 1-sarjaisuutta vuosi- jakson aikana harkittavaksi jatketaanko alkuopetuksen luokkien jakamista kahdeksi luokkien 3 6 osalta viimeistään lukuvuonna ellei koulun oppilasmääriä tasata muiden koulujen kanssa. Kouluun tulee myös ohjata uusien keskusta-alueen asuinalueiden oppilaita Koivuluodon alueen lisäksi YHT Taulukko 24. Keskuskoulun oppilasennuste vuoteen 2021 i

48 FCG KONSULTOINTI OY 45 (74) Koivuluodon koulu / Kummatti Kummatin koulun oppilasennuste on tarkastelujakson loppupuolella nouseva (kuva 25). Oppilasmäärää pysynee seuraavat kolme vuotta nykyisellään ja tämän jälkeen op- pilasmääriin tulee nousua. Lukuvuonna kahdensadan oppilaan raja rikkou- on 83 tuu ja noususta näyttää muodostuvan pysyvä (taulukko 25). Tuolloin koulussa oppilasta nykyistä enemmän,, peräti 245 lasta. Kuva 25. Kummatin koulun oppilasennuste vuoteen 2021 Vuonna 2016 ensimmäisen luokan oppilaita on peräti 36 ja kahden rinnakkaisen luokan perustaminen on välttämätön ntä (taulukko 25). Tähän asti koulu on voinut toimia 1 4 vuosiluokkien osalta 1-sarjaisena. Samoin lukuvuodesta alkaen viidesop- luokkalaisten lukumäärät edellyttävät kolmen rinnakkaisen luokan perustamista tai pilasmäärän tasaamista muiden läheisimpien alakoulujen kanssa YHT Taulukko 25. Kummatin koulun oppilasennuste vuoteen 2021 i

49 FCG KONSULTOINTI OY 46 (74) Kuva 26. Ollinsaaren koulun Koivuluodon koulu / Ollinsaari Ollinsaaren koulun ennuste on myös nouseva (kuva 26) ja selittänee osaltaan Kumma- lop- tin koulun viidennen ja kuudennen luokan oppilasmäärien nousua tarkastelujakson pupuolella. Ollinsaaressa toimivat vuosiluokat 1 4. Oppilasmäärä nousee lukuvuoteen asti 75 oppilaalla. Ollinsaaren koulun osalta tulee harkittavaksi suurehkojen alkuopetusluokkien perusta- minen tai oppilasmäärän tasaaminen muutamalla oppilaalla ikäluokastaa Kummatin kou- lun kanssa (taulukko 26). Järkevintä olisi, jos Ollinsaaren koulu voisi toimia t vuosiluok- kien 1 6 kouluna ja vuosiluokkien 5 6 osalta edes 1-sarjaisena. Tämä osaltaan pur- kaisi Kummatin koulun oppilasmäärän kasvun paineita näidenn vuosiluokkien osalta YHT Taulukko 26. Ollinsaaren koulun oppilasennuste vuoteen v 2021 Joka tapauksessa Ollinsaarenn koulun ennusteen mukaan koulusta muodostuu vahva 2- sarjainen vuosiluokkien 1 4 koulu. Viimeistään vuonna 2018 kouluun olisi järkevää perustaaa 5 vuosiluokan opetusryhmä ja näin purkaa Kummatin koulun oppilasmäärä- painetta. i

50 FCG KONSULTOINTI OY 47 (74) Merikadun koulu Merikadun koulun oppilasennuste on laskettu ynnäämällä Keskustan alueen alakoululaisten määrät nyt yhteen. Oppilasmäärä tulee ennusteen mukaan ensin tarkastelujakson alkuvaiheessa laskemaan melko voimakkaasti, yli 73 lapsella. Kuitenkin vuoden 2018 jälkeen oppilasennuste kääntyy kasvuun ja oppilasmäärä on kasvava vuoteen 2025 asti, jolloin saavutetaan 320 oppilaan määrä. Vuosiluokkakohtaiset oppilasmäärät ovat vuonna 2025 nousseet yli sadan (taulukko 27 ja kuva 27) Taulukko 27. Merikadun koulu oppilasennuste vuoteen 2030 Merikadun koulun oppilasmäärät edellyttävät tarkastelujakson loppupuolella joidenkin ikäluokkien jakamista nykyistä useampaan opetusryhmään luvulla oppilasmäärien tasaaminen Pattasten koulun kanssa yhdenmukaistaa kaupungin sisällä opetusryhmäkokoja Kuva 27. Merikadun koulun vuosiluokkien oppilasennuste

51 FCG KONSULTOINTI OY 48 (74) Johtopäätös Keskusta-alueen kaikkiin kouluihin Keskuskoulua lukuun ottamatta tulee paineita perustaa uusia luokkia. Tarkastelujakson loppupuolella Kummatin ja Ollinsaaren kouluihin tulee molempiin tarve perustaa uusia luokkia ja Merikadun koulun osalta tilatarve kasvaa 2020 luvun alkuvuosina. Jos koulujen nykyiset tilat eivät mahdollista oppilasmäärien nousua ja uusien luokkien perustamista: peruskorjataan kampusalueelle 3-sarjainen alakoulu, johon sijoitetaan Antinkankaan koulun oppilaat ja osa Keskuskoulun oppilaista, tasataan Kummatin, Ollinsaaren koulun ja Keskuskoulun oppilasmääriä ja osoitetaan tarkastelujakson loppupuolella Kummatin koulun luoteis- ja pohjoisosista ja Ollinsaaren koulun pohjoisosista osalle oppilaista koulupaikka Keskuskoulusta. Vaikka Kummatin ja Ollinsaaren oppilasmäärät näyttävät nyt olevan molemmat nousussa, tulee kuitenkin harkita, onko tarkoituksenmukaista ylläpitää kahta alakoulua näin lähellä toisiaan. Olisiko resurssien näkökulmasta selvempää muodostaa radan alapuolelle yksi selkeä e 6 vuosiluokkien yksikkö? Voisiko tulevaisuudessa keskustaalueen alakouluverkko muodostua kolmesta yksiköstä: 3-sarjaisesta koulukeskuksen koulusta, 1-sarjaisesta Keskuskoulusta ja 3-sarjaisesta Koivuluodon koulusta? Selvityksen aikana on noussut esiin myös vaihtoehto, jossa Merikadun koulua on esitetty siirrettäväksi lukion tiloihin ja lukiota kaupungissa vapaana olevaan yksityiseen oppilaitokseen. Tämä järjestely edellyttäisi lukion tiloissa taide- ja taitoaineiden edellyttämien opetustilojen rakentamista. Kun huomioidaan, että maankäytön suunnittelun painopiste ja tulevien asuinalueiden toteuttaminen on pääsääntöisesti keskusta-alueen pohjoisosissa, on tarkoituksenmukaisempaa keskittää muutos- ja rakentamistoimet näiden lähelle, entiselle kampusalueelle. Keskusta-alueen eteläisten osien yläkoulun palvelutarjonnasta vastaa edelleen luontevasti Saloisten koulu. Johtopäätöksenä on, että keskusta-alueen yläkoulun toiminta eli Merikadun koulu siirretään kokonaisuudessaan tulevaan koulukeskukseen Kampusalueelle ja koulu suunnitellaan vähintään 450 oppilaan yksiköksi. Tämän lisäksi Merikadun koulun ja Saloisten koulun oppilaaksiottoalueita tulee myös tarkastella tulevaisuudessa joustavasti, varsinkin, kun yläkoulun toiminta on siirtynyt kampusalueen koulukeskukseen. Merikadun koulun nykyisen oppilaksiottoalueen itä- ja eteläosasta osalle oppilaista voidaan osoittaa yläkoulun koulupaikka vastaisuudessa Saloisten koulusta.

52 FCG KONSULTOINTI OY 49 (74) 5.4 Saloisten alue Saloisten alueen muodostava at Haapajoen koulu, Tikkalan koulu, Honganpalon koulu ja Saloisten koulu. Lisäksi Saloisten alueeseen kuuluuu virallisesti Piehingin koulu, josta ei ole tehty virallista lakkauttamispäätöstä, vaikka koulurakennusta Piehingissä ei enää ole. Saloisten koulu on alueenn ainoa vuosiluokkien 7 9 koulu (taulukko 28) Taulukko 28. Salosten alueen kaikki perusopetuksen oppilaat, ennustee vuoteen Koko Saloisten alueen oppilasmäärä näinä vuosina suurimmillaan. Ennuste pysyy vaniin, kaana useiden vuosien ajan, jonka jälkeen se hitaasti kääntyyy laskuun, kuitenkin että vuonna 2020 oppilasmäärä on pudonnut sadalla, 531 oppilaaseen (kuva( 28). En- nusteessa ovat mukana Piehingin alueen oppilaat, jotka ovat Haapajoen koulussa. Kuva 28. Saloisten alueen perusopetuksen oppilaat vuosina i

53 FCG KONSULTOINTI OY 50 (74) Saloisten alueen alakoululaisten lukumäärät ovat laskettu yhdistämällä Haapajoen, Tikkalan ja Honganpalon koulujen oppilasmäärät (taulukko 29). Tikkalan koulun oppilasmäärissä on mukana Ketunperän oppilaat. Haapajoen koulun oppilasmäärissä on mukana ne Piehingin alueen oppilaat, jotka käyvät koulua Haapajoen koulussa. Piehingin alueelta käy osa lapsista koulua Pyhäjoen puolen kouluissa Taulukko 29. Saloisten alueen alakoululaisten määrä vuoteen 2021 asti

54 FCG KONSULTOINTI OY 51 (74) Haapajoen koulu Haapajoen koulun oppilasennuste on nouseva (taulukko 30). Koulu voi pääosin toimia vahvana 1-sarjaisena kouluna tai osittain jopa 2-sarjaisena kouluna. Ilman Piehingin oppilaita koulu olisi 1-sarjainen YHT Taulukko 30. Haapajoen koulun oppilasennuste Taulukosta 31 ilmenee, miltä alueelta koulun oppilaat tulevat ja miten Piehingin alueen oppilaat jakautuvat tällä hetkellä. Luokka Haapajoen koulun oppilasmäärä lv joista Haapajoen koulun alueelta josta Piehingin koulun alueelta Piehingin koulun alueelta Parhalahden koulussa a-eskari b-eskari a ja 1b lk lk a lk b lk lk a lk b lk lk Yhteensä Taulukko 31. Haapajoen koulun oppilaiden jakautuminen Oppilasennusteen mukaan Piehingin alueella ei ole saatu lapsimääriä lisääntymään. Oppilasmääränsä tai alueellisen perusopetuksen tarpeen näkökulmasta Piehingin koulun rakentaminen tällä hetkellä uudelleen ei ole perusteltua.

55 FCG KONSULTOINTI OY 52 (74) Honganpalon koulu Honganpalon koulun oppilasennuste pysynee kohtalaisen samanlaisena koko tarkaste- lujakson ajan (kuva 29), kunnes vuoden 2018 oppilasmäärä on laskenut alle 140 oppi- laan. Kuva 29. Honganpalon koulun oppilasennuste vuoteen 2021 Koulu toiminee oppilasmääränsä puolesta 1-sarjaisena kouluna. Alaluokkien osaltaa lie- nee tehty ratkaisutt kuluvana lukuvuonna aloittaneen suuren ikäluokan osalta (tauluk- ko 32) YHT Taulukko 32 Honganpalon koulun ennuste vuoteen 2021 i

56 FCG KONSULTOINTI OY 53 (74) Tikkalan koulu Tikkalan koulun oppilasennuste on jyrkästi laskevaa (kuva 30). Vuonna 2020 Tikkalan koulun ennuste jäää nykyistä pienemmäksi. Kuva 30. Tikkalan koulun oppilasennuste Oppilasmäärien lasku aiheuttaa Tikkalan koulussa väistämättä yhdysluokkien perusta- misen (taulukko 33). Tarkastelujakson loppupuolella koulunn oppilasmäärät näyttäisi- vät riittävän 3-opettajaiseen kouluun YHT Taulukko 33. Tikkalan koulun ennuste vuoteen Saloisten kouluu Saloisten koulun oppilasennuste on pitkällä tarkasteluvälillä melko tasainen, kunnes oppilasmäärä 2020-luvulla alkaa laskea (kuva 31) ). Oppilasmäärä on korkeimmillaan 233 oppilasta. i

57 FCG KONSULTOINTI OY 54 (74) Kuva 31. Saloisten koulun vuosiluokkien oppilasennuste Vuosiluokkien koott vaihtelevat 52 oppilaasta aina 848 oppilaaseen (taulukko 34). Vuo- den 2023 jälkeen aloittavien 7. luokkalaisten määrä näyttäisi jäävän pysyvästi alle 60 oppilaan ja jakoa kahteen kolmen sijaan on harkittava vakavasti Y ht Taulukko 34. Saloisten koulun ennustee Koska kaupungin pohjoisosiss sa on samanaikaisesti yläkouluikäisten oppilasmäärien kasvua, olisi tarkoituksenmukaista tasata Saloistenn koulun oppilasmäärää Merikadun koulun oppilasmäärien kanssa. Näiden kahden koulun väliset oppilaaksiottoalueet tulee olla joustavat. i

58 FCG KONSULTOINTI OY 55 (74) Johtopäätös Saloisten alueen alakoulujen palveluverkkoon esitetään seuraavat muutokset vuosille : Honganpalon koulun toimintaan ei esitetä muutoksia. Näillä oppilasmäärillä ja alueen syntyvyysmäärillä Piehingin koulua ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa uudelleen. Koulu lakkautetaan virallisesti ja koulun oppilaat siirretään Haapajoen koulun oppilaiksi. Piehingin alueen oppilaille osoitetaan vastaisuudessa oppilaspaikka Haapajoen koulusta. Haapajoen koulun ja Tikkalan koulun oppilaaksiottoalueet tarkistetaan. Koulujen oppilasmääriä tasataan siten, että Tikkalan koulu jatkaa pääsääntöisesti 1- sarjaisena kouluna ja Haapajoki 1½-sarjaisena kouluna. Saloisten koulun toimintaa ei esitetä muutoksia. Koulussa tulee huomioida oppilasmäärien lasku ennustejakson loppupuolella opetusryhmien muodostamisessa tai Saloisten koulun oppilaaksiottoaluetta tarkastellaan yhdessä Merikadun koulun kanssa ja tarvittaessa Saloisten kouluun ohjataan oppilaita keskusta-alueen etelä- ja itäosista, joka suotavampi vaihtoehto. 5.5 Kouluparitarkastelu Liitteessä 8. on esitetty koulupareittainen tarkastelu, jossa on laskettu yhdistettyjen koulujen yhteisoppilasmäärät ja laskennallinen rinnakkaisluokkien koko joko 2 tai 3- sarjaisena.

59 FCG KONSULTOINTI OY 56 (74) 6 Talous Perusopetuksen koulujen kustannukset vuonna 2012 olivat yhteensä euroa. Tämän lisäksi koulujen yhteiset kustannukset (esim. koulunkäyntiohjaajien palkkoja, koulusihteerien palkat, tilojen ulkoiset vuokrat, uimaopetusu s) olivat euroa. Yhteensä perusopetuksen kustannukset olivat lähes 17 miljoonaa euroa. Perusopetuksen suurimman kustannuserän muodostivat luonnollisesti henkilöstökulut, 75 %:a koulujen kustannuks sista (kuvaa 32). Siivoukseen ja kouluruokailuun kului noin 2 miljoonaa. Perusopetuksen vuokrakulut vuodessaa ovat yli miljoonan. Kuva 32. Perusopetuksen koulujen kustannusten jakautuminen vuonna Luvuissa ei ole mukana perusopetuksen yhteisiä kustannuksia eikä Vihannin koulujen lukuja. Koulujen välistä kustannustarkastelua vaikeuttaa se, s että 15 prosenttia perusopetuksen kustannuksista ei ole kohdennettu kouluille. Raahen kaupungin kirjaamiskäytännön mukaisesti koulukohtaisissa luvuissa ei ole mukana esimerkiksi osan koulunkäyntioh- kustannuksia. Tältä osin kirjaamiskäytännön vaihtelevat kunnittain ja oppilaskohtaisen ja koulukohtaisen kustannusrakenteen tarkastelu tai vertailuu muihin kuntiin voi hanka- loitua. jaajan ja koulusihteereiden palkkakustannuksia eikä esimerkiksi oppilaskuljetuksen Raahen kaupunginn eri perusopetuksen kouluyksikköjen kustannusten jakautuminen on verrannollinen koulun koon kanssa (kuva 33). i

60 FCG KONSULTOINTI OY 57 (74) Kuva 33. Kustannusten prosentuaalinenn jakautuminen koulujen kesken vuonna 2012, Vihanninn koulujen tiedot puuttuvat Koulujen kustannusten menokohtainen yhteenvetoo on esitetty kuvassaa 34. Luvuissa ei ole mukana koulujen yhteisiää kustannuksia. Kuva 34. Koulujen kustannusten jakautuminen vuonna i

61 FCG KONSULTOINTI OY 58 (74) 6.1 Odotekustannukset Odotekustannuksella tarkoitetaan palvelutuotannon nettokustannuksia, ns. niitä ideaali nettokustannuksia, jos ne olisivat vertailuryhmän tehokkaimpien tasolla. Odotekustannusvertailussa nettokustannuksella tarkoitetaan käyttökustannuksia, jotka muodostuvat mm. henkilöstökuluista, tiloista, ostoista ja poistoista ja näistä vähennetyistä käyttötuotoista (mm. myynti ja maksut). Tarkastelu pohjana ovat kuntien talous- ja toimintatilaston tiedot vuodelta Mukana on myös vuosien kustannukset, jotka on deflatoitu vuoden 2011 tasolle. Kustannuksia ei ole tarvevakioitu eikä toiminnan laadullisia eroja ole voitu huomioida (esimerkiksi huomioitu pienryhmäopetuksen määrää), koska tilastot taustatietoineen eivät tähän ole riittävän kattavia. Raahen vertailuryhmän muodostavat kunnat, joiden väestö ikärakenteeltaan on valitussa kunnan kokoluokassa Raahen kaupungin väestörakenteen kanssa samankaltainen. Tässä yhteydessä tulee huomioida, että tiedot perustuvat Raahen kaupungin tietoihin ennen kuntaliitosta. Odotekustannukset muodostuvat, kun kunnan kustannustasoksi asetetaan neljänneksi taloudellisimman/tehokkaimman vertailukunnan taso asukasta, oppilasta tms. kohti. Odotekustannustarkastelussa on huomioitava, että tarkastelu on puhtaasti laskennallinen ja sen tarkoituksena on herättää vertailutietoon perustuvaa keskustelua resurssien kohdentumisesta ja mahdollisuudesta kustannussäästöihin. Jossain tapauksissa kustannuksille löytyy sellaisia perusteita, joihin ei ole mahdollista puuttua laskematta palvelun tasoa tai riski palvelun laadun heikentymiselle on olemassa. Mallin tehtävänä on toimia yhtenä herätteenä muiden talouskeskustelun välineiden joukossa. Tarkempien johtopäätösten laadintaan tarvitaan aina syvällisempiä selvityksiä ja vähintään kaupungin omaa näkemystä ja kokemusta paikallisista toimintaympäristöstä ja olosuhteista Päivähoito ja esiopetus Vuoden 2011 tietojen perusteella päivähoidon ja esiopetuksen nettokustannukset olivat 12,3 milj. (kuva 35). Odotekustannukseksi esitetään 13,2 milj. euroa. Nettokustannusten ja odotekustannusten ero oli negatiivinen ja erotus 0,9 milj. euroa, joka käytännössä tarkoittaa, että päivähoito ja esiopetus kokonaisuus järjestetään Raahen kaupungissa muihin odotekustannusvertailukuntiin suhteutettua euroa halvemmalla. Säästöpotentiaalia ei muodostu. Tässä yhteydessä tulee huomata, että vaikka esiopetuksen nettokustannuksia tarkastellaan tämän kohdan alla, vaihtelevat kuntien esiopetuksen järjestämisratkaisut ja kirjaamiskäytännöt toisistaan varsin paljon ja voivat vaikuttaa niin nettokustannuksiin kuin odotekustannustarkasteluun.

62 FCG KONSULTOINTI OY 59 (74) Päivähoito ja esiopetus (sos.toimi ja opetustoimi) (204, 205, 207, 208, 303) Odotekustannukset on asetettu 4. alhaisimman kunnan tasolle Nettokustannukset 0-6 vuotiasta kohti /0-6 vuotias Muutos : 2,6 % / vuosi (koko maa 1,4 % / vuosi) Suht. muutos¹ +1,2%/v Nettokustannukset ,3 M, odotekustannukset 13,2 M Potentiaali² 0,9 M Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto ¹ Raahessa kustannukset ovat kohonneet nopeammin kuin koko maassa. ² Nettokustannusten ja odotekustannusten ero: luku on negatiivinen, joten säästöpotentiaalia ei laskennallisesti ole. Jos vertailutaso asetettaisiin esim. toiseksi edullisimman tasolle (Tornio), tilanne muuttuisi. Kuva 35. Päivähoidon ja esiopetuksen odotekustannukset Nettokustannukset yhtä 0 6-vuotiasta kohden ovat Raahessa myös koko maata euroa alhaisemmat. On kuitenkin hyvä huomata, että Raahessa kustannukset lasta kohden ovat neljässä vuodessa nousseet lähes 600 eurolla Perusopetus Vuoden 2011 tietojen perusteella perusopetuksen nettokustannukset olivat 20,7 milj. (kuva 36). Odotekustannukseksi esitetään 20,6 milj. euroa. Nettokustannusten ja odotekustannusten ero oli noin euroa. Kokonaiskustannusten suuruuteen suhteutettuna ero ei ole merkittävä.

63 FCG KONSULTOINTI OY 60 (74) ¹ Raahessa kustannukset ovat kohonneet hitaammin kuin k koko maassa ² Nettokustannusten ja odotekustannustenn ero: 0,1 M. Ei kerro suoraan säästöpotentiaalia, vaan täytyy huomioida erot mm. tarpeissa, olosuhteissa, laadussa ja panostuksissa Kuva 36. Perusopetuksen odotekustannukset Oppilaskohtaisia nettokustannuksia tarkasteltaessaa huomataan, että Raahessa oppilas- 344 kohtainen nettokustannus onn vuodesta 2007 vuoteen 2011 noussut vain hieman, euroa. Ero valtakunnalliseen keskiarvoon on reilut euro Johtopäätös Odotekustannustarkastelun perusteella Raahen kaupungin päivähoidon ja esiopetuksen eikä perusopetuksen kustannusrakenteessa ole merkittävää taloudellistaa poikkeamaa muista vastaavanlaisten kuntien näiden palvelujen kustannusrakenteesta. Päinvastoin Raahen kaupungin päivähoitoo ja esiopetus osoittavat vertailussa negatiivista potentiaa- lia ja perusopetuksenkin kustannukset ovat maltilliset. i

64 FCG KONSULTOINTI OY 61 (74) 7 Arvio Raahen kaupungin koulu- ja päiväkotikiinteistöistä Arvio perustuu Raahen kaupungilta saatuihin perustietoihin. Arvioituja kohteita on 31, joista 16 koulukäytössä ja 15 päiväkotikäytössä. Lukio ei ole mukana arvioinnissa. Rakennukset ovat kohtuullisen vanhoja keski-iän ollessa 37 vuotta. Kohteissa ei ole suoritettu säännöllisesti peruskorjauksia. Taulukko 35. Kiinteistöjen perustiedot Koulu Pinta-ala(m 2 ) Tilavuus (m 3 ) Rakentamisvuosi Peruskorjaus/v Antinkangas /-80/-87 Ei Haapajoki /-80/-96/ Harakkamäki Ei Honganpalo Ei Jokela Keskuskoulu / Kirkonkylä (Vihanti) /2006 Koivuluoto(Kummatti) (1* / (1* Koivuluoto (Ollinsaari) Lampinsaari Ei Merikatu Ei Olkijoki Pattanen /2003/ Saloisten koulu /1982 Ei Tikkala Ei Yläkoulu / Lukio ,-81,-97,-03 Päiväkodit Satulehto Ei Pattanen Kirkkokatu Kummatti (2* Ollinsaari Ei Saloinen (3* Ei Vihastenkari (4* / Kesälän ryhmis Ei Tikkalan ryhmäperhepk Ei Muksulan ryhmis (5* Ei Tipsulan ryhmis (6* Metsätähti (7* (?) 2001 Pikku Varpunen (8* Ei Aamurusko (Vihanti) (9* Ei Aurinkoinen (Vihanti) Yhteensä (1* Vanha osa 1976 rakennut mikrobivaurioita+ IV-uusiminen (2* Vuokratilat Raahepolis muuttuvat lähtien huoneistoalan mukaan laskettu (3* Suljettu mikrobivaurioiden vuoksi, toimii Terveysaseman ja vanhan kirjaston tiloissa

65 FCG KONSULTOINTI OY 62 (74) (4* Sisäilmakorjaus ilmanvaihto + tiivistys ja kuivatusjärjestelmä peruskorjattu (5* Osakehuoneisto Pattijoen liiketalo (6* Vuokratila (7* Toimii Auratie 3 tiloissa, jonka laajuustiedot 1467 m2 ja 4773 m3 (8* Osakehuoneisto Ollinsaaren monitoimitalo (9* Aurinkoinen Onnelantie 12 (Aamurusko = entinen Onnela) Lämmitysmuotona 23 kohteessa on kaukolämpö, 5 öljy ja kahdessa suora sähkö. Taulukko 36. Kiinteistöjen kulutustiedot Koulu Lämpö Sähkö Vesi kwh euroa kwh euroa m 3 euroa Antinkangas Haapajoki Harakkamäki Honganpalo Jokela Keskuskoulu Kirkonkylä Koivuluoto(Kummatti) Koivuluoto (Ollinsaari) Lampinsaari Merikatu Olkijoki Pattanen Saloisten koulu Tikkala Päiväkodit Satulehto Pattanen Sähkö Kirkkokatu Kummatti Ollinsaari Saloinen Vihastenkari Kesälän ryhmis Sähkö Tikkalan ryhmäperhepk Muksulan ryhmis Vastike Tipsulan ryhmis Vuokra - Vuokra - Vuokra - Metsätähti Pikku Varpunen (Touhula?) Vastike Vastike Aamurusko (Vihanti) Aurinkoinen (Vihanti) Yhteensä

66 FCG KONSULTOINTI OY 63 (74) Taulukko 37. Laskelmia kulutustiedoista m2/ käyttäjä Ominaiskulutukset Lämpö Sähkö kwh/m 3 kwh/m 3 Vesi l/m 3 Seuraavassa taulukossa (taulukko 37) on esitetty lämmön, sähkön ja veden ominaiskulutukset. Lämmön ominaiskulutus yleissivistävien oppilaitosten rakennuksissa on valtakunnallisesti keskimäärin 41,8 kwh/rm 3 ja päiväkodeissa 56,0 kwh/rm 3. Sähkön ominaiskulutus vastaavasti koulurakennuksissa 11,8 kwh/rm 3 ja päiväkodeissa 19,7 kwh/m 3, sekä vedenkulutus koulurakennuksissa 88 l/m 3 ja päiväkodeissa 230 l/m 3. Värikoodeilla kuvataan ja verrataan kohteiden tietoja edellä selostettuihin kansallisiin keskiarvoihin. Lämmitysmuoto Koulut Antinkangas 268/ Kaukolämpö Haapajoki 178/ Öljy Harakkamäki 195/ Kaukolämpö Honganpalo 158/ Kaukolämpö Jokela (1* 68/ Öljy Keskuskoulu 204/ Kaukolämpö Kirkonkylä 183/ Kaukolämpö Koivuluoto(Kummatti) (3* 173/ Kaukolämpö Koivuluoto (Ollinsaari) 120/ Kaukolämpö Lampinsaari 86/ Kaukolämpö Merikatu 288/ Kaukolämpö Olkijoki 72/ Öljy Pattanen 611/ Kaukolämpö Saloisten koulu 245/ Kaukolämpö Tikkala 90/ Öljy Päiväkodit Satulehto 62/ Kaukolämpö Pattanen (2* 42/ Suora sähkö Kirkkokatu 97/ Kaukolämpö Kummatti 134/ Kaukolämpö Ollinsaari 75?/ Kaukolämpö Saloinen 57/ Kaukolämpö Vihastenkari 75/ Kaukolämpö Kesälän ryhmis (2* 25/ Suora sähkö Tikkalan ryhmäperhepk (3* 14/ Öljy Muksulan ryhmis 10/ Kaukolämpö Tipsulan ryhmis 14/ Kaukolämpö Metsätähti 37/ Kaukolämpö Pikku Varpunen (Touhula?)?/ Kaukolämpö Aamurusko (Vihanti) 23/ Kaukolämpö Aurinkoinen (Vihanti) 26/ Kaukolämpö Värikoodit Selvästi alle Hieman alle Keskiarvossa Hieman yli Selvästi yli

67 FCG KONSULTOINTI OY 64 (74) Johtopäätöksiä taulukosta 37: (1* Sähkökulutus hälyttävän korkealla (2* Suorasta sähkölämmityksestä johtuen korkea sähkönkulutus, mutta toisessa se on silti hälyttävän korkea ja toisessa jopa matala (3* Vedenkulutus hämmästyttävän alhainen Yleisesti voisi todeta, että vedenkulutus on kouluissa ja päiväkodeissa keskimääräistä pienempää. Kiinteistöjen ylläpitokustannusten Kesälän, Muksulan ryhmikset sekä Pikku Varpunen on ylläpitokustannuksiltaan hälyttävän korkeat (taulukko 38). Taulukko 38. Kiinteistöjen ylläpitokustannukset Hoito Siivous Poistot Tasearvo e/a e/m 2 /k e/vuosi e/m2/kk e/a Koulut/päiväkoti k 107 1, ,00 3, Antinkangas 563 Haapajoki , ,00 3, Harakkamäki , ,00 4, Honganpalo , ,00 2, Jokela , ,00 2, Keskuskoulu +piha-alue , ,00 0, Kirkonkylä , Koivuluoto(Kummatti) , ,00 3, Koivuluoto (Ollinsaari) , ,00 1, piha Lampinsaari , Merikatu , ,00 2, Olkijoki + piha-alue , ,00 3, , ,00 2, Pattanen 122 Saloisten koulu , ,00 2, Tikkala , ,00 2, Päiväkodit Satulehto , ,00 1, Pattanen , ,00 6, Kirkkokatu (sis. 14 A , ,00 1, poiston) Kummatti (1* ,00 3, Ollinsaari (2* , ,00 4, Saloinen (3* + TA poisto) ,00 7, Vihastenkari , ,00 3, Kesälän ryhmis (4* , ,00 4, Tikkalan ryhmäperhepk , ,00 2,

68 FCG KONSULTOINTI OY 65 (74) Hoito Siivous Poistot Tasearvo e/a e/m 2 /k e/vuosi e/m2/kk e/a Koulut/päiväkoti k Muksulan ryhmis (* , ,00 2, Tipsulan ryhmis ,00 8, Metsätähti , ,00 11, Pikku Varpunen (Touhula?) ,47 - (*4 Aamurusko (Vihanti) , Aurinkoinen (Vihanti) , ,00 1,89 Yhteensä / keskiarvo , Värikood it Selvästi alle Hie man alle (1* Siirtynyt Kummatin monitoimitalon tiloihin (2* Vähennetty vanhan rakennuksen purkukustannukset (3* Luvut eivät vertailukelpoisia toiminta siirtynyt TA-tiloihin (4* Hoitokustannukset hälyttävän korkealla Keskiarvossa Hieman yli Selvästi yli Taulukossa 39 on eritelty vanhan Raahen koulujen kustannusten jakautuminen. Taulukko 39. Kiinteistökustannusten jakautuminen Kohde Palkat, aineet,paperit kust yht vaihtomatotot/ kk arvio kust yht neliöt/ pvä neliöt/ kk kust/ kk neliökust/ pvä Antinkangas ,92 400, , , , ,81 0,15 3,27 Haapajoki 72224,58 400, , , ,23 0,14 3,02 Harakkamäki 91199,49 200, , , ,04 0,18 4,00 Honganpalo 46967,95 200, , , ,00 0,10 2,28 Jokela 27741,51 50, ,51 868, , ,50 0,13 2,91 Keskuskoulu 89758,61 200, , , , ,06 0,14 3,13 Kummatti 91206,65 400, , , ,88 0,18 3,93 Ollinsaari 45072,92 160, , , ,08 0,09 1,97 Olkijoki 29751,79 120, ,79 776, , ,62 0,16 3,50 Tikkala 23805,30 120, ,30 845, , ,03 0,12 2,57 Merikatu ,83 300, , , , ,62 0,11 2,34 Pattanen ,22 380, , , ,93 0,10 2,17 Saloinen ,40 150, , , , ,76 0,10 2,27 Kummatin pk 48903, , , , ,70 0,17 3,70 Frimantalo+ Kirkkokatu pk 23310,95 300, , , ,45 0,08 1,76 Patt. Pk 25557,73 120, , , ,34 0,29 6,36 Metsätähti 30802,27 0, , , ,21 0,39 8,49 neliö/ kk

69 FCG KONSULTOINTI OY 66 (74) Kohde Palkat, aineet,paperit kust yht vaihtomatotot/ kk arvio kust yht neliöt/ pvä neliöt/ kk kust/ kk neliökust/ pvä Satulehdon pk 12590,00 100, , , ,64 0,09 1,89 Saloinen pk 46549,72 500, , , ,25 0,36 7,94 Pietarinpolku 20782,58 0, , , ,33 0,52 11,52 Vih.kari 30983,28 350, , , ,48 0,15 3,35 Ollins.pk ja pikkuvarp 46203,72 500, , , ,79 0,19 4,16 Kesälä ostopal 3 x viikko ,00 727,27 0,38 4,56 Tipsula ostopal 2 x viikko , ,27 2,16 Muksula ostopal 2 x vko ,00 309,09 0,35 2,80 neliö/ kk Kustannusten laskennassa on käytetty seuraavia perusteita: Ostopalvelukohteissa päiväkodin omat työntekijät huolehtivat muusta siivouksesta (ryhmikset) Kesälässä siivous 3 x viikko ja Tipsulassa ja Muksulassa 2 x viikko. Ryhmisten omat siivouskustannukset ei laskelmassa mukana. Kouluilla tehdään töitä 11 kk ja työpäivät keskimäärin 22 pv/ kk, kustannukset laskettu toteutuneiden työkuukausien osalle. Lukiolla 2 kokopäiväistä työntekijää + kuntouttava tt ja nyt jatkossa 3 työntekijää kokopäiväisenä. Pattaisissa v vain 4 työntekijää + kuntouttava. Vuoden 2013 alkaen jatkossa 5 työntekijää kokopäiväisenä tt. Olkijoki ja Tikkala siellä työntekijät meiltä 10 kk / vuosi. Raahen kaupungin koulu- ja päivähoitokiinteistöistä on osasta laadittu kuntoarvioita. Taulukossa 40 esitetyt kuntoarviot perustuvat kaupungin teknisen palvelukeskuksen toimittamiin arvioihin. Taulukko 40. Kiinteistöjen kunto Keskiarvo Yleinen Pinnat Keittiö LVI- AS Koulut Antinkangas (1* 3, Haapajoki Harakkamäki 2, Honganpalo 2, Jokela 2, Keskuskoulu Kirkonkylä 2, Koivuluoto(Kummatti) Koivuluoto (Ollinsaari) Rakenteet Ulkovaippa Pihaalue

70 FCG KONSULTOINTI OY 67 (74) Keskiarvo Yleinen Pinnat Keittiö LVI- AS Lampinsaari Merikatu (1* Olkijoki Pattanen Saloisten koulu (1* 3, Tikkala Päiväkodit Satulehto 1, Pattanen 2, Kirkkokatu Kummatti 1, Ollinsaari Saloinen (2* Vihastenkari (1* Kesälän ryhmis (1* 3, Tikkalan ryhmäperhepk 1, Muksulan ryhmis 2, Tipsulan ryhmis 2, Metsätähti Pikku Varpunen (1* 3, Aamurusko (Vihanti) Aurinkoinen (Vihanti) 2, Rakenteet Ulkovaippa Pihaalue Keskiarvo 2,16 2,17 2,14 2,14 2,07 2,17 2,10 2,38 Kuntoluokka 1 hyväkuntoinen, uutta vastaava, ei korjaustarvetta 10 vuoden kuluessa 2 tyydyttävässä kunnossa, korjaustarve vuoden kuluessa (1* Kohteet erittäin huonossa kunnossa (2* Kohde on todella hälyttävässä kunnossa 3 välttävässä kunnossa, korjaustarve 1..4 vuoden kuluessa 4 huonokuntoinen, teknisesti vanhentunut, korjaustarve 0..1 vuoden kuluessa Kohteiden kunto on tyydyttävän rajamailla. Kohteista kuusi on uutta vastaavassa kunnossa, mutta kuusi on erittäin huonossa kunnossa ja yksi on käytännössä purkukuntoinen. Päiväkodin yksiköitä toimii epäkäytännöllisissä vuokra- ja osaketiloissa, joiden hoitokustannukset ovat korkeita. Pitkällä tähtäimellä nämä ovat sietämättömän kalliita. Konsultti esittää välittömästi vähintään yhden riittävän suuren päiväkodin uudiskohteen käynnistämistä. Kiinteistöjä koskevan analyysin yhteydessä on huomioitava, että konsultti ei ole vieraillut kohteissa, vaan arviot perustuvat kunnan antamiin tietoihin.

71 FCG KONSULTOINTI OY 68 (74) 8 Johtopäätökset 8.1 Yleistä Väestömuutosten vaikutukset palveluverkkoon Raahen kaupungin väestöennuste on laskeva. Vuoteen 2030 mennessä kokonaisväestömäärä laskee 300 hengellä. Nopeinta väestökasvu on vuotiaiden ryhmässä vuosina Nopeinta ja voimakkainta väestökasvu on yli 74-vuotiaiden ikäryhmässä vuoden 2020 jälkeen. Vuoteen 2030 mennessä tämän ikäluokan määrä on yli kaksinkertaistunut nykyiseen verrattuna. Samaan aikaan työikäisten määrä pienenee lähes 10 prosentilla. Huoltosuhteen ennustetaan kasvavan 0,64:sta (2011 tilanne) lähes yhteen (0,94 vuonna 2030). Syntyvyys tulee laskemaan vuosittaisesta 340 lapsesta 285 lapseen ja syntyvyyden pieneneminen vaikuttaa alle kouluikäisten määriin siten, että ennustejakson aikana heidän määränsä tulee laskemaan 13 prosentilla. Väestötietoihin perustuvat palvelutarve-ennuste osoittaa päivähoitotarpeen vähenemistä. Peruskouluikäisten määrä kasvaa vuoteen 2020 asti 7 prosentilla, jonka jälkeen vuotiaiden lukumäärät alkavat myös pienentyä ja tarkastelujakson loppupuolella kokonaismäärä on palautunut lähes nykyiselleen, lapseen. Enimmillään peruskouluikäisiä on vuoden 2020 tienoilla, jolloin heitä on yli lasta. Väestötietoihin perustuvat palvelutarve-ennuste osoittaa perusopetuksen tarpeen kasvua vajaaksi kymmeneksi vuodeksi. Tämän jälkeen tarve alkaa pienentyä Maankäytön vaikutukset palveluverkkoon Raahen taajama-aste on korkea, yli 85 %:a. Vain vajaat 15 prosenttia kuntalaisista asuu taajama-alueiden ulkopuolella. Kaupungin maankäytön suunnittelu tukee alueen väestökasvua, sillä kaupungin tonttivaranto on hyvä. Kaavoituksella on pyritty turvaamaan riittävä ja vetovoimainen tonttitarjonta ja keväällä 2013 kaupungissa oli myynnissä useita kymmeniä kunnallistekniikan piirissä olevia omakotitalotontteja ja rivitalotontteja. Kaupungin sisällä eri alueisiin kohdistuu erilaista kysyntää ja monipuolisesta tonttitarjonnasta huolimatta, joidenkin alueiden väestömäärää ei saada nousuun. Kaavoitus ei ole siten este väestökasvulle. Tulevina vuosina asumiseen vaikuttavan kaavoituksen painopiste tulee olemaan keskusta-alueen pohjoisen vyöhykkeen asemakaavojen laadinnassa tai muutossuunnittelussa luvulle ulottuvien hankkeiden vaikutus varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluihin tulee olemaan merkittävä, sillä molempiin ikäluokkiin kaavoitettaville alueille ennustetaan laskennallisesti yli 300 lapsen lisäystä. Kaavoitettujen alueiden osalta lasten päivähoito ja perusopetuspalvelutarpeet tyydytetään pääosin jo olemassa olevissa päiväkodeissa ja kouluissa. Pyhtilänkankaan alueen kaavassa on tosin varaus päivähoitopalvelujen yksikölle. Kaavoitettavien alueiden välittömässä läheisyydessä on olemassa sekä päivähoito että perusopetusyksikköjä sekä ns. kampusalue. Hallitun ja taloudellisen kaupunkirakenteen näkökulmasta kampusalueen hyödyntäminen tukee kustannustehokasta ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaista päivähoidon ja perusopetuksen palveluverkon kehittämistä. Tyhjillään olevaa

72 FCG KONSULTOINTI OY 69 (74) kampusaluetta tulee siten hyödyntää tulevaisuuden palvelutarpeiden järjestämisessä niin paljon kuin mahdollista Talouden vaikutukset palveluverkkoon Päivähoidon ja perusopetuksen talouden tarkastelut osoittavat, että päivähoito ja perusopetus ovat Raahessa järjestetty suhteellisen edullisesti verrattuna vertailukuntiin. Odotekustannustarkastelu ei osoita säästöpotentiaalia. Perusopetuksen kustannuksista 15 % menoista ei ole kohdennettu kouluille ja tämä osaltaan vaikeuttaa yksikköjen välistä kustannusvertailua. Kaikkien yksikköjen suurimman kustannuserän muodostavat henkilöstömenot, joka lähes jokaisella koululla on noin ¾ kaikista kustannuksista. Vuokrat jäävät alle 10 prosentin, mutta siivouksen kanssa kiinteistökustannukset nousevat useissa yksiköissä prosenttiin Kiinteistöjen vaikutukset palveluverkkoon Raahen kaupungissa kiinteistöjen käyttökustannuksia suurempi ongelma ovat koulu- ja päiväkotikiinteistöjen surkea kunto. Kaupungissa on kovia paineita eri yksikköjen peruskorjaamiselle ja uudisrakentamiselle. Kaupungin päiväkoti- ja koulu kiinteistöjen investointitarve on miljoonia euroja Väestökasvun painopiste tulee painottumaan keskusta-alueen pohjoispuolelle. Antinkankaan koulussa on havaittu sisäilmaongelmia ja osa koulun oppilaista tullaan siirtämään väistötiloihin syyslukukauden 2013 aikana. Merikadun koulun kiinteistössä myös on sisäilmaongelmia ja kiinteistö edellyttäisi mittavia kunnostustoimia terveellisen oppimisympäristön luomiseksi. Molemmat esimerkkikiinteistöistä on rakennettu vuosikymmeniä sitten, eivätkä yksiköt vastaa rakenteellisilta ratkaisuiltaan nykyisiin pedagogisiin tarpeisiin. Piehingin koulu on purettu, mutta koulun toiminnan lakkauttamisesta ei ole tehty päätöstä. Toisaalta reilun viiden kilometrin päässä sijaitsee Haapajoen koulu, joka on juuri peruskorjattu. Saloisten alueen päiväkodin uudisrakennuksen ja nykyisen päiväkodin peruskorjauksen kustannusero on puoli miljoonaa euroa, jolloin niin tekniset kuin taloudelliset riskit puoltavat alueelle uudisrakennusta. Päiväkoti olisi järkevää sijoittaa Saloisten koulun yhteyteen. Harakkamäen kouluun ei tilojen puolesta voida enää sijoittaa lisää opetusryhmiä, kuten ei myöskään Jokelan kouluun. Kaupungin pohjoisosien peruskorjaus- ja investointihankkeet on tarkoituksenmukaista keskittää kampusalueelle Henkilöstö Selvitykseen ei ole sisällytetty tarkastelua henkilöstötarpeen kehittymisestä.

73 FCG KONSULTOINTI OY 70 (74) 8.2 Palveluverkkosuunnitelma/perusopetus Vihannin alue Lampinsaaren koulu Lampinsaaren ja Kirkonkylän koulujen oppilaaksiottoalueiden tarkistaminen ja ekaluokkalaisten määrien tasaaminen lukuvuosina Samalla tulee harkita, että vuoden 2020 tienoilla Vihannin alueen alakoulujen toiminta keskitettäisiin Kirkonkylän kouluun. Kirkonkylän koulu Kirkonkylän ja Lampinsaaren koulujen oppilaaksiottoalueiden tarkistaminen ja ekaluokkalaisten määrien tasaaminen lukuvuosina Vihannin yläkoulu Lampinsaaren koulun vuosiluokkien 7 9 siirtäminen Vihannin yläkouluun lukuvuodesta lukien Pattijoen alue Antinkankaan koulu nykyinen koulu lakkautetaan. osa erityisoppilaista siirretään oppilaiden ikäryhmiä vastaaviin muihin kouluihin. kampusalueelle remontoidaan tilat vuosiluokille e - 6. myöhemmin alueelle keskitetään koko kunnan harjaantumisopetus. uudesta alakoulusta muodostetaan 3-sarjainen koulu ja oppilasmäärä nostetaan 360 oppilaaseen. Harakkamäen koulu koulun toiminta vakiinnutetaan 8 -luokkaiseksi siten, että alkuopetus toimii 2- sarjaisena ja muilta osin koulu on 1-sarjainen Harakkamäen ja Pattasten koulujen oppilaaksiottoalueiden tarkistaminen kampusalueen alakoulun valmistuttua. Jokelan koulu lukuvuodesta lukien koulun muuttaminen 4-opettajaiseksi kouluksi lukuvuodesta lukien koulun muuttaminen vuosiluokat 1 4 kouluksi. lukuvuodesta lukien viidennen ja kuudennen luokan oppilaille osoitetaan koulupaikka Pattasten koulusta.

74 FCG KONSULTOINTI OY 71 (74) Olkijoen koulu Olkijoen ja Harakkamäen koulujen oppilaaksiottoalueen tarkistaminen lukuvuodesta lukien siten, että aloittavan vuosiluokan suuruus pidetään noin 10 ekaluokkalaisessa. Opetus toteutetaan yhdysluokkaopetuksena. Jos Olkijoen koulun oppilasmäärät eivät toteudu ennusteen ja suunnitelmien mukaisesti, tulee koulun toiminnan jatkamista harkita parin vuoden välein. Pattasten koulu Pattasten koulun ja kampusalueen alakoulun oppilaksiottoalueen tarkistaminen kampusalueen alakoulun valmistuttua. Pattasten koulusta 2-sarjainen koulu vuosiluokkien 1 4 osalta ja 3-sarjainen vuosiluokkien 5 6 osalta lukuvuodesta. Jokelan koulun viides ja kuudesluokkalaisille osoitetaan koulupaikka Pattasten koulusta. Antinkankaan yläkoululaiset siirtyvät Pattasten yläkouluun Keskustan alue Keskuskoulu koulu 2-sarjaiseksi Keskuskoulun ja Koivuluodon koulujen oppilaaksiottoalueiden tarkistaminen ja oppilasmäärien tasaaminen koko tarkastelujakson ajan Kummatti ja Ollinsaari Kummatin koulu 1-sarjainen vuosiluokkien 1 4 osalta ja 2-sarjainen vuosiluokkien 5 6 osalta. Ollinsaaren osalle oppilaista osoitetaan tarvittaessa 5 luokan koulupaikka Keskuskouluun Saloisten alue Haapajoen koulu osalle koulupaikka Kummatin koulusta. Honganpalon koulu koulu 1-sarjaiseksi. Saloisten koulun peruskorjauksen yhteydessä alakoulun luokkatarvetta vastaava uudisrakennus Saloisten koulun yhteyteen ja Honganpalon koulun siirto Saloisten koulun yhteyteen. Piehingin koulu

75 FCG KONSULTOINTI OY 72 (74) koulu lakkautetaan. ei uudisrakennusta. Tikkalan koulu 3-opettajainen koulu toistaiseksi. Tikkalan koulun yhdistäminen Haapajoen kouluun vuoden 2020 tienoilla. Saloisten koulu koulun peruskorjauksen yhteydessä hyödynnetään oppilasmäärän laskusta johtuneet vapautuneet tilat ja laajennetaan koulua Honganpalon koulun oppilaiden tarpeisiin. 8.3 Palveluverkkosuunnitelma / päivähoito Vihastenkarin päiväkoti lakkautetaan Kampusalueelle remontoidaan iso, vähintään 6-8 ryhmän päiväkotiyksikkö. Keskusta-alueen esiopetus keskitetään alueelle. Saloisten alueella päivähoito keskitetään Saloisten koulun yhteyteen. Vihannin alueella päivähoito keskitetään Kirkonkylän koulun ja Vihannin yläkoulun yhteyteen. Pienet yksiköt lakkautetaan. 8.4 Lopuksi Palveluverkon suunnittelu perustuu ajan tasalla oleviin väestötietoihin ja ennusteisiin sekä kaupungin oppilastilastoihin ja -ennusteisiin. Suosittelen Raahen kaupunkia yksinkertaistamaan ja selkeyttämään käytössään olevaa tilastointitapaa ja siirtyvän tarkastelemaan koulun oppilasmääriä koulun todellisen kokonaisoppilasmäärän kautta. Tilastoinnin taustatiedoista tulee myös selkeästi ilmetä, onko oppilas tilastoitu ensisijaiseen koulupaikkaansa vai toissijaiseen kouluun. Myös pienryhmiin ja erityisluokille osoitettujen oppilaiden tilastoinnin perusteet tulee määritellä. Lopuksi todettakoon, että selkeän kokonaiskuvan muodostaminen edellyttää, että Raahen kaupungin ja Vihannin kunnan oppilastilastojen tietokannat on yhtenäistetty mahdollisimman nopeasti yhdeksi yhteiseksi tietokannaksi.

76 Perusopetuksen oppilaiden syntymävuodet, koulun aloittamisajankohta ja koulun päättämisajankohta Syntymävuosi Koulun aloittamislukuvuosi Koulun päättämislukuvuosi

77

78

79 Liite 4. Varhaiskasvatuksen yksiköt ent. Raahen kaupungin alueella

80 RAAHEN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUSPALVELUT v Päivähoitotoimisto: Varhaiskasvatuksen johtaja Sirkka Kiilakoski Marja Koistinen Satulehdon päiväkoti - Pietarinpolun ryhmä - Mattilanperän ryhmä Kesälän vuororyhmis Päivi Iljana Metsätähti päiväkoti Muksulan ryhmis Tipsulan ryhmis Perhepäivähoito Toimistosihteerit: Auli Pehkonen Outi Laukkanen Yksiköt, joista vastaa hallinnollinen päivähoidonohjaaja: Yksiköt, joissa ryhmässä oleva johtaja: Hanna Korpela Kirkkokadun päiväkoti Perhepäivähoito Erityisvarhaiskasvatus: Kati Haarala, johtava KELTO Kaisu Aulakoski, KELTO Merja Jutila, KELTO Sisko Routaniemi, AAC-ohjaaja Tia Alamattila Kummatin päiväkoti Irmeli Pantcheva Onnelan päiväkoti - Aamurusko - Lampinsaari - Kirkonkylän koulun ryhmä Perhepäivähoito Marja Suomela Vihastenkarin päiväkoti Eija Saarela Saloisten päiväkoti Johanna Juola Pattasten päiväkoti Katariina Mustonen Ollinsaaren päiväkoti Leikkitoiminta Yksityinen päivähoito: Montessoripäiväkoti Pikku Pietari Luontopäiväkoti Timotei Päiväkoti Villi Vekara Naperokujan päiväkoti Alpuan Päiväkoti Emilio Kids Korvenkylän Päiväkoti Emilio Kids Yksityinen perhepäivähoito

81 LIITE 6. Raahen koulut (ent. Raahen kaupungin alue)

82