AIKUISSOSIAALITYÖN KEHITYSKAARI- TOIMENPITEISTÄ YHTEISEEN KEHITYSTYÖHÖN

Transkriptio

1 AIKUISSOSIAALITYÖN KEHITYSKAARI- TOIMENPITEISTÄ YHTEISEEN KEHITYSTYÖHÖN Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen Tampere Aulikki Kananoja Ylisosiaalineuvos

2 JÄSENNYS Aikuissosiaalityön asiakkaista Historiallisen kehityksen käännekohtia ja kehitystä ohjanneista ideologioista Viime vuosikymmenten keskeisiä linjauksia 1990-luvun lama kriisi- ja käännekohtana Riittävätkö ideologiat ja lainsäädäntö aikuissosiaalityön uudistumiseen Laeista ja rakenteista käytäntöihin Kohteesta kehittäjäksi Kuka uudistaa aikuissosiaalityön sisältöjä? Kysymyksiä uudistajille

3 AIKUISSOSIAALITYÖN ASIAKKAISTA Työikäiset ihmiset, joilla taloudellisia, sosiaalisia, psykososiaalisia vaikeuksia Köyhät, toimeentulotuen saajat, työmarkkinoille heikosti sijoittuvat/pärjäävät, päihdeongelmista kärsivät ihmiset, asunnottomat ihmiset, sosiaalisesti avuttomat, mielenterveysongelmista kärsivät, rikoksiin syyllistyneet ja muut yhteiskunnan normijärjestelmää vakavasti rikkovat Monet vaikeudet kasautuvat samoille ihmisille

4 HISTORIALLISEN KEHITYKSEN KÄÄNNEKOHTIA JA IDEOLOGIOITA (1) Yhteiskunnan suhtautumisessa ja lainsäädännössä näkyy kansainvälisestikin tunnistettavia aaltoja suhteessa ihmisiin, jotka eivät elätä itseään Kunnialliset köyhät - perusteltu syy siihen ettei kykene tekemään työtä lapsuus, vanhuus, vajaakuntoisuus jne - kunniattomat köyhät, esimerkkinä irtolaiset 1700-luvun lopulla irtolaisuus käsitteenä täsmentyi ja alkoi erkaantua siitä arkisesta ajattelusta, että irtolainen oli sama kuin työkykyinen, ilman palvelupaikkaa oleva (Panu Pulma 1994,56) Irtolaisuuteen liittyi rikollisuuden, työn vieroksumisen, huonomaineisen elämän leima. (Pulma emt.)

5 HISTORIALLISEN KEHITYKSEN KÄÄNNEKOHTIA JA IDEOLOGIOITA (2) 1800-luvun alun kato, ulkomaankaupan tyrehtyminen, kulkutaudit aiheuttivat suurta kurjuutta käynnistyi uuden vaivaishoitoasetuksen laatiminen Köyhäinhoidon työlaitokset 1817 tunnustettiin että myös työkykyinen henkilö saattoi joutua köyhäinavun tarpeeseen 1852 vaivaishoitoasetus humaani, mutta patriarkaalinen: sitoi paikkakuntaan, palvelupakko 1865 uusi asetus: liberaali, työvoiman liikkumisen ja elinkeinon harjoittamisen vapaus, kukin voi pärjätä omin voimin ; irtolaisuus kytkettiin pahantapaiseen elämään

6 VIIME VUOSIKYMMENTEN KESKEISIÄ SUUNTIA (1) 1922 köyhäinhoitolaki vaivaistalosta kunnalliskoti; hoidettavien ryhmittely sukupuolen, iän, elämäntapojen ja moraalin mukaan; mielisairaille oma osasto (Satka 1994, 273) Työlaitokset elatusvelvollisuutensa laiminlyöneitä ja moraalisesti poikkeavia varten; vastikkeellisuuden periaate 1937 lastensuojelu-, alkoholisti- ja irtolaislait, sosiaalihuoltajakoulutus ( 1942) lainsäädännön toteuttamiseen tarvittavaa ammatillista työtä varten

7 IDEOLOGISTEN SUUNTAUSTEN AALLOT Kova ja rankaiseva vs. humaani ja auttava Patriarkaalisesti suuntautunut, huoltava vs. vapauksia lisäävä, omaa pärjäämistä korostava Vastikkeellisuutta korostava vs. ei vastiketta (työpanosta) edellyttävä

8 VIIME VUOSIKYMMENTEN KESKEISIÄ SUUNTIA (2) Huoltoapulaki 1956; painotti avohuoltoa, mutta myös laitoshuolto säilyi; luottamushenkilöiden päätösvalta yksilöasioissa A-klinikkasäätiö perustettiin 1955 toteuttamaan vapaaehtoista alkoholistien hoitoa avohuollossa; menetelminä moniammatillinen työtapa ja sosiaalityön menetelmät Sairausvakuutuslaki ja työeläkelait veivät huoltoavun piiristä suuren osan sairauteen, työkyvyttömyyteen ja vanhuuteen liittyvistä toimeentulotarpeista ketkä työikäisistä jäivät huoltoavun piiriin?

9 VIIME VUOSIKYMMENTEN KESKEISIÄ SUUNTAUKSIA (3) 1960-luku: Marraskuun liike: kritiikki sosiaalihuoltoa ja sosiaalityön käytäntöjä kohtaan Vaati köyhien, asunnottomien, mielisairaiden, alkoholistien, vankien ja lastensuojelun asiakkaiden etenkin koulukotinuorten - oikeusturvan ja palvelujen sisällön parannuksia Irtolaislaki kumottiin 1971

10 SOSIAALIHUOLLON PERIAATEKOMITEA JA LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUMINEN * Kritiikin synnyttämä julkinen keskustelu sosiaalihuollosta johti Sosiaalihuollon periaatekomitean nimittämiseen (mietintö 1972) * Periaatekomitea edusti humaania lähestymistapaa, korosti asiakkaiden oikeuksia, avohuoltoa ja normaalisuuden periaatetta * 1980-luvun lainsäädäntöuudistukset sosiaalihuoltolaki, lastensuojelulaki, päihdehuoltolaki, vammaispalvelulaki olivat hengeltään sosiaalihuollon periaatekomitean mukaisia * Mielisairaanhoidossa toteutettiin laaja laitospaikkojen supistaminen ja potilaat siirrettiin avohuoltoon

11 ORGANISOINNIN LINJAUKSIA Suurissa kaupungeissa alueellistaminen kiinnitti sosiaalihuoltoa ja sosiaalityötä tiiviimmin alueellisiin elinoloihin Sosiaalisten ongelmien alueellinen kasautuminen nousi asialistalle ja syntyi erilaisia alueellisia yhteistyömuotoja näkyviin pitkäaikaisen asiakkuuden, pitkäaikaistyöttömyyden ja marginalisaation aluepohjaisia profiileja Alueellisia hyvinvointi-indikaattoreita yhteisöllisten lähestymistapojen ja ratkaisujen rakentamiseen

12 1990-LUVUN LAMA KRIISI- JA KÄÄNNEKOHTANA (1) * 1990-luvun raju lama vaikeutti kuntien ja valtion taloutta; tarpeiden ja voimavarojen kasvava kuilu * Sosiaalihuollon lainsäädännöllä ajetut uudistukset (esim. mielenterveyspotilaiden avohuolto) jäivät puolitiehen tai toteutumatta * Kunnissa asiakasmäärät kasvoivat, toimeentulotuen käsittely etuuskäsittelijöille, rahanjako ja sosiaalityö alkavat eriytyä * Selvityksiä asiakkuuden kestosta toimeentulotuen saajien joukossa eriytyy erilaisia profiileja

13 1990-LUVUN LAMA KRIISI- JA KÄÄNNEKOHTANA (2) * Ensimmäisiä pyrkimyksiä aikuissosiaalityön eriyttämiseen (mm. sosiaalityko-kurssit); ryhmän voiman hyödyntäminen ( mm. Kirsti Kuuselan raportit ja Tuija Kotirannan väitöskirja: Aktivoinnin paradoksit, 2008) * Uudenlainen asiakassuhde alkaa näkyä työskentelyssä ryhmien kanssa: kokemusten merkitys, välittäminen, luottamus, empowerment * Suuri määrä mm. EU-tuettuja projekteja, uusia toiminnallisia lähestymistapoja, myös asiakasyhteistyö saa uusia näkökulmia * Laman väistyttyä uudet suuntaukset eivät jääneet elämään?

14 RIITTÄVÄTKÖ IDEOLOGIAT JA LAINSÄÄDÄNTÖ UUDISTUMISEEN? Aikuissosiaalityön muutokset näyttävät liittyvän yhtäällä kovan ja humaanin ideologian vaihteluihin ja toisaalla lainsäädännön uudistuksiin Suomalainen sosiaalihuolto on uudistunut suurelta osin lainsäädännön ja rakenteiden uudistamisen kautta Käytännöistä muodostunut järjestelmäkeskeisiä; sosiaalityön sisältöä haetaan lakiteksteistä Asiakasta tarkastellaan lainsäädännön, palvelujen ja organisaatiorakenteiden kautta, ei ihmisenä tietynlaisessa elämäntilanteessa tai tietynlaisen elämänhistorian kantajana

15 KUKA RAKENTAA AIKUISSOSIAALITYÖN SISÄLLÖN? (1) * Aikuissosiaalityön kehityskaaressa näkyy vahvasti ideologioiden ja lainsäädännön osuus, mutta missä on tiedon ja ammatillisen osaamisen osuus? Missä on aikuissosiaalityön sisältö? Mitä tiedetään hyvän aikuissosiaalityön edellytyksistä: asiakassuhteesta, luottamuksen rakentumisesta, asiakkaan osuudesta, työskentelyn ulkoisista edellytyksistä? Mitä tiedetään erilaisten aikuisten asiakasryhmien sosiaalityön erityispiirteistä: päihdeongelmaiset, mielenterveyskuntoutujat, asunnottomat, sosiaalisesti avuttomat?

16 LAEISTA JA RAKENTEISTA KÄYTÄNTÖIHIN Lait ja rakenteet eivät muutu käytännöiksi itsestään Tarvitaan prosessi, jossa relevantti teoreettinen tieto, tutkimusten tuottama tieto, kokemustieto ( asiakkaan ja työntekijän kokemukset) muuntuvat osaamisiksi ja käytännöiksi Osaaminen välittyy asiakassuhteen ja siinä syntyvien kokemusten kautta asiakkaan vahvistumiseksi tai sitten ei!

17 MUUTOSPROSESSEIHIN LIITTYVIÄ TUTKIMUKSIA Susanna Hyväri: Vallattomuudesta vastuuseen, 2001 Tuija Kotiranta: Aktivoinnin paradoksit, 2008 Katja Kuusisto: Toimiva yhteistyösuhde ja asiakkaan myönteiset odotukset tuottavat tulosta.tiimi 3/2012. (Frances Upham 1973: hyvän kasvun (sosiaalisen muutoksen) edellytykset: 1) Ihminen, johon voi samastua- identifikaatio, 2) riittävä määrä jatkuvuutta joka luo luottamuksen pohjaa 3) tasapainoisessa määrin tyydytyksen japettymyksen kokemuksia ja 4) tasapainoisessa määrin aktiivisuuden ja passiivisuuden kokemuksia)

18 ASIAKAS MUUTOS TOIMENPITEIDEN KOHTEESTA KEHITTÄMISKUMPPANIKSI Perinteinen näkökulma: auttamisen kohde Markkinoiden näkökulma: palvelujen kuluttaja Sosiaalityön professionaalinen lähtökohta: Ihminen elämäntilanteessa Vahvistuva suunta: elämäntilanteen ja elämänotteen muutosta työstetään yhdessä Nouseva suunta (esim. käytäntötutkimuksen piirissä): käytäntöjä kehitetään yhdessä; asiakas tuo työskentelyyn oman kokemuksensa ja tietonsa, joka yhdistyy ammattilaisen ja tutkijan tietoon

19 KUKA RAKENTAA AIKUISSOSIAALITYÖN SISÄLLÖN? (1) * Miten uudistuneet koulutukset ovat vaikuttaneet työn sisältöihin? * Mitä tiedämme palvelujen käyttäjien kokemuksista ja työn vaikutuksista? * Miten yksittäisistä hankkeista ja kehittämistoimista kootaan ja syntetisoidaan yleisempiä sisällöllisiä lainalaisuuksia? * Miten nämä lainalaisuudet siirtyvät opetukseen ja uusien tutkimusten testattaviksi?

20 KUKA RAKENTAA AIKUISSOSIAALITYÖN SISÄLLÖN? (2) Kuka rakentaa aikuissosiaalityön teoriaa? Miten ihmis- ja sosiaalitieteiden tutkimus on vaikuttanut aikuissosiaalityön sisältöihin? * Miten sosiaalityön tutkimus on vaikuttanut aikuissosiaalityön sisältöjen uudistumiseen? * Kuka rakentaa tiedosta ja tutkimuksista erilaisiin elämäntilanteisiin sovitettuja käytäntöjä? * Tarvitaan käytännöstä nousevaa lainalaisuuksien muodostamista sekä teorioista ja tutkimuksista lähtevää käytäntöjen ja menetelmien rakentamista

21 JATKUUKO DIALEKTINEN AALTOILU? Uudistuuko aikuissosiaalityö edelleen ideologioiden dialektisena prosessina? Mistä aikuissosiaalityön käytännöt tänään saavat sisällöllisen ravintonsa? Minkälaisten teoreettisten viitekehysten kautta jäsennetään työn kokonaisuutta tai asiakkaiden/asiakasryhmien elämäntilanteita? Miten sovitetaan yhteen ihmis- ja yhteiskuntatieteitä? Miten sovitetaan yhteen yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatason prosesseja?

22 VAIKUTUKSET OHJAAMAAN SISÄLTÖJEN KEHITTYMISTÄ Sosiaalityön eettinen velvollisuus on seurata ja arvioida oman työnsä vaikutuksia Kehittäminen ja sisältöjen uudistaminen rakentuu niille kokemuksille, joita nykyiset työkäytännöt saavat aikaan Vaikutusten seuraaminen ja arvioiminen on yhteinen tehtävä asiakkaiden kanssa Vaikutusten arvioiminen omiin käsiin, ei ulkopuolelta tulevien määräysten ohjaamaksi

23 KIITOS