Jenni Helenius. Lapsiperheet hyötyvät kunnan ja järjestöjen yhteistyöstä

Transkriptio

1 Jenni Helenius Lapsiperheet hyötyvät kunnan ja järjestöjen yhteistyöstä

2 Yhteistyötä lapsen parhaaksi

3 MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa Perhekeskus on palvelumalli, joka kokoaa yhteen lapsiperheiden hyvinvointia ja terveyttä edistävät ja ongelmia ehkäisevät palvelut ja toiminnat. 3. kerros intensiivinen tuki Lapsille, nuorille ja perheille, joilla tarve erityiseen tukeen 2. kerros varhainen tuki Lapsille, nuorille ja perheille, joilla tarve kohdennettuun tukeen. 1. kerros universaalit, hyvinvointia vahvistavat palvelut Kaikille lapsiperheille 3

4 Kuntien ja järjestöjen yhteistyö Kun perhekeskus toteutui yhteistyössä järjestön kanssa, perhekeskuksessa oli enemmän ryhmätoimintaa perheille. osallisuus toteutui paremmin. matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja oli enemmän. perheiden keskinäinen tuki ja omaehtoinen toiminta oli yleisempää. (Halme, Kekkonen & Perälä, Perhekeskukset Suomessa. THL:n raportteja 62/2012) 4

5 MLL:n perhekeskustoiminnan sisällöt osana kuntien edistäviä ja ehkäiseviä palveluita Perhekeskuksissa esim.: Perhekahvilat Vertaisryhmät Lasten kerhot Terhokerhot Kylämummi ja -vaaritoiminta Muu avoin varhaiskasvatus *** Erilliset sopimukset, esim.: Tilapäinen lastenhoitoapu Perhekummitoiminta, lasten tukihenkilötoiminta, Ystäväksi maahanmuuttajaäidilletoiminta 5

6 MLL:n toiminta lukuina v (sis. sekä paikallisyhdistysten että piirien toiminnan) Perhekahviloita 537 Vanhempien ryhmiä 217 Lasten harrastuskerhoja Kerhokäyntejä Kylämummeja ja -vaareja 369 Perhekummeja (perheiden tukihenkilöitä) 458 Lasten ja nuorten tukihenkilöitä 310 Iltapäiväkerhoja pienille koululaisille 60 Retkiä ja leirejä 457 Leikkikenttiä ja -puistoja, joissa MLL:n toimintaa 167 Piirien välittämää lastenhoitotoimintaa (tunteja) Kaikille avoimia koulutus- ja luentotilaisuuksia 210 Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vastatut yht.otot Vanhempainpuhelimen ja -netin vastatut yht.otot Tukioppilaita KAIKKIEN VAPAAEHTOISTEN TYÖTUNTEJA YHTEENSÄ

7 MLL:n vapaaehtoistoiminnan koordinoinnin hyötyjen logiikka Kunta tarvitsee yhteistyökumppaneita perhekeskustoiminnan täydentäjiksi Seudun kunnat/maakunta tukevat rahallisesti MLL:n piiriä vapaaehtoistyön koordinoinnin järjestämisessä (Osa rahoituksesta Ray:lta) MLL:n piirin perhekeskustoiminnan koordinaattori - Aktivoi uusia vapaaehtoisia - Kouluttaa ja tukee vapaaehtoisia - Huolehtii toiminnan jatkuvuudesta MLL:n yhdistys ja vapaaehtoiset saavat mm. ohjausta, koulutusta, ideoita, tukea toiminnasta tiedottamiseen Lapsiperheet saavat monipuolisempaa toimintaa, jossa vapaaehtoistoiminnan jatkuvuudesta ja laadusta on huolehdittu Kunta saa - Lapsiperheille toimintaa edullisemmin kuin kunnan työntekijöiden toteuttamana - Yhteistyökumppanin toiminnan suunnitteluun ja arviointiin - Tietoa lapsiperheiden tarpeista - Aktiivisten kansalaisten osallistumista Helenius, Rippstein & Satuli-Kukkonen (julk. 2017)

8 MLL:n perhekeskustoiminnan koordinaattorin toimenkuva: Tukea ja kouluttaa MLL:n paikallisyhdistysten toimijoita (esim. hallituksen jäsenet ja muut yhdistyksen vastuuhenkilöt) Kouluttaa ja ohjata MLL:n vapaaehtoisia (esim. perhekahvilaohjaajat, kylämummit ja -vaarit sekä kerhon- ja ryhmänohjaajat.) Toimia yhteyshenkilönä kunnan ja MLL:n vapaaehtoisten välillä Toimia yhteyshenkilönä MLL:n ja muiden järjestöjen välillä Koota tietoa lapsiperheiden palvelutarpeesta ja tuoda sitä esille esimerkiksi kuntien työryhmissä 8

9 MLL:n perhekeskustoiminnan teesit MLL:n perhekeskustoiminta on osallistujalähtöistä Vertaistuki vahvistaa vanhempien voimavaroja Vapaaehtoistoiminta tuottaa perheille hyvinvointia ja vähentää kunnan kustannuksia Vapaaehtoistoiminnan koordinointi vaatii ammatillisia resursseja Koordinointi tuottaa vapaaehtoistyölle jatkuvuutta ja suunnitelmallisuutta Tuen ja koulutuksen tarjoaminen on vapaaehtoisista huolehtimista ja arvostamista 9

10 Alueelliset yhteydet. Piirien kuntasopimusten määrä (perhekeskustoiminta) 2013 *) Häme Järvi-Suomi Kainuu Kymi Lappi Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Yhteensä *) vuoden 2013 luvussa mukana myös kuntia, joiden kanssa kuntasopimus, johon ei liittynyt kuntarahaa (VETO-hanke) MLL:n perhekeskustoiminnan vuosiraportit

11 Kunnan työntekijät kumppanuudesta: Yhteistyö on ollut parasta vuosiin! MLL on lähtenyt mukaan uusiin kokeiluihin ja antanut resurssejaan ja osaamistaan mukaan moneen toimintaan. Myös hallinnollinen ja tavoitteellinen yhteistyö sujuu hyvin. (esimies, varhaiskasvatus) Arviointi on hankalaa: riippuu, mitä yhteistyön vaihetta arvioi. Yhteistyö on vaihdellut: välillä enemmän, välillä vähemmän. Tällä hetkellä yhteistyö paikallisyhdistyksien kanssa on tiivistä. (työntekijä, perhekeskus) Yhteistyö tiivistyy selkeästi parin vuoden kuluessa siitä kun MLL:n piirin perhekeskustoiminnan koordinaattori aloittaa kunnassa. (VETO-hankkeen selvitykset 2013) MLL:n kysely kuntakumppaneille perhekeskustoiminnassa

12 MLL:n kuntakysely 2015: Yleisarvosana ja yhteistyön suositteleminen Yhteistyölle annetun kokonaisarvosanan keskiarvo oli 8,6. Moodi ja mediaani olivat kumpikin 9, joten yhteistyön arvioitiin sujuvan lähes kiitettävästi. Vastaajista 63 % suosittelisi yhteistyötä MLL:n kanssa muille kunnille erittäin todennäköisesti, ja 83 % melko- tai erittäin todennäköisesti. Vastaajista 81 % kertoi, että yhteistyötä jatkettaisiin erittäin todennäköisesti, jos se riippuisi hänestä itsestään (erittäin tai melko todennäköisesti 95 %). MLL:n kysely kuntakumppaneille perhekeskustoiminnassa

13 Kunta-järjestöyhteistyön tulosten arviointia (Kuntatoimijoiden vastauksia, MLL:n Kuntakysely 2015) Omien havaintojeni mukaan MLL:n toiminta tuottaa hyvinvointia niille lapsiperheille, jotka osallistuvat toimintaan 4,5 4,7 MLL tuo esiin lasten ja lapsiperheiden ääntä osaksi kuntamme palvelujen suunnittelua ja toteutusta 4 4,4 MLL tuottaa lapsiperheille mahdollisuuksia osallistua itse toiminnan ideointiin ja toteuttamiseen 4,3 4,6 MLL ottaa lasten vanhemmat huomioon toiminnassaan MLL ottaa lapset huomioon toiminnassaan 4,6 4,6 4,8 4,8 MLL on vaikuttanut kunnan omiin varhaisen tuen palveluihin MLL on vaikuttanut kunnan omiin ennaltaehkäisevän tuen palveluihin 3,9 3,9 4,2 4,2 MLL:n toiminta täydentää erilaisuudellaan kunnan omia lapsiperheille suunnattuja varhaisen tuen palveluita MLL tuottaa alueellamme lapsiperheille tarpeellista ennaltaehkäisevää toimintaa 4,3 4,4 4,7 4,7 TÄRKEYS MLL:n kysely kuntakumppaneille TYYTYVÄISYYS 13 perhekeskustoiminnassa 2015

14 Kuntatoimijoiden kuvauksia yhteistyöstä Toimimme väistämättä samojen perheiden kautta - MLL kolmannen sektorin näkökulmasta, kaupungin työntekijät ammatillisen auttamisen näkökulmasta ja näin on hyvä. Molemmat toimijat tekevät parhaansa, eikä rajapinnoista ole tarvinnut neuvotella. Ne toimivat. (työntekijä, perhetyö) Tärkeimpiä kokemuksia on yhteinen toiminta, se miten vapaaehtoistyö täydentää kunnan palvelua ja toisinpäin. (esimies, sosiaalityö) Ennaltaehkäisevissä perheiden palveluissa työntekijänä on erityisen tärkeää olla kartalla muistakin kuin kunnan palveluista ja kehittää uusia luovia tapoja tehdä työtä yhteistyössä. (työntekijä, sosiaalityö) Kunnan puolella on haasteita järjestöavustusten kehittämisessä. Pitkäjänteistä ja strategista suunnittelua tulisi tältä osin kehittää. (esimies, sosiaalityö) MLL:n kysely kuntakumppaneille perhekeskustoiminnassa

15 Kumppanuus ehkäisevässä työssä Ennaltaehkäisevässä työssä ehdoton kumppani. Hyvä, jos MLL säilyttää nopean ja luontevan naapuriapu-asenteen toiminnassaan. Perhekerhot, tempaukset yms. kaikille kuntalaisille tarkoitetut palvelut ovat todella hyvä lisä virallisten kaupungin järjestämien palveluiden lisänä ja tukena... (perhetyön esimies) MLL:n kysely kuntakumppaneille perhekeskustoiminnassa

16 Toiminnan osatekijöitä Kuntatoimijan näkökulma Järjestötoimijan näkökulma Perhe Asiakas Osallistuja, toteuttaja Toimintamallin nivoutuminen kokonaisuuteen Yhteistyön tarkoitus Osa kunnan arvoja ja strategiaa Perustehtävän täydentäminen, perheille erilaisia vaihtoehtoja palvelupalettiin Osa järjestön arvoja ja strategiaa Yhdistystoiminnan monipuolistaminen, halu auttaa paikallisia perheitä Toimijan rooli Ammattilainen Vapaaehtoinen, vertaistuki Yhteydenpidon merkitys Seuranta Yhteinen ideointi Tieto perheiden ohjaamiseksi järjestön toimintaan Perheiden palaute Aluetuntemus Seuranta ja raportointi Yhteinen ideointi Tieto perheiden ohjaamiseksi kunnan toimintaan Perheiden palaute Perhearjen tuntemus Tapaamisaika Virka-aika Vapaa-aika (usein ilta-aika) Yhteistyön taloudellinen intressi Kunta- ja järjestötoimijoiden näkökulmat yhteistyön arviointikeskusteluissa Mitä toimija saa itselleen? Säästö vapaaehtoisresurssien avulla Näkyvyyttä (uudet projektit) Aktiivisen kansalaisuuden edistämistä Laajemman palvelupaletin perheille Tukea lakisääteisten tavoitteiden saavuttamiseen Vapaaehtoistyön mahdollistuminen kunnan taloudellisen tuen avulla Näkyvyyttä paikkakunnalla Lisää vapaaehtoisia Lisää jäseniä Jatkuvuutta vapaaehtoistoimintaan Tiloja toiminnalle Toimintaa perheille (Helenius & Rautava 2015) 16

17 Lapsivaikutusten arvioinnista järjestön toiminnassa Esimerkki: MLL:n kerho

18 Lapsivaikutusten ennakkoarvioinnin vaiheet Tunnista tarve ja arvioitava asia Kuvaa asian taustoja, tavoitteita sekä eri päätösvaihtoehtojen perusteluja ja seurauksia Kerää oleellinen tieto aiheesta ja määrittele lisätiedon tarve Kuule lapsia, nuoria ja muita joihin päätös saattaa vaikuttaa Analysoi ja vertaile vaihtoehtojen vaikutuksia lasten ja lapsiryhmien hyvinvointiin ja lapsen oikeuksien toteutumiseen Tee yhteenveto tuloksista ja julkista tulokset Kun päätös on tehty, seuraa ja arvioi toteutuneita vaikutuksia (Unicef 2015) 18

19 Esimerkki: MLL:n yhdistyksen kerhokäytäntöjen lapsivaikutusten arviointi MLL:n yhdistys suunnittelee uutta kerhoa. Yhdistys arvioi jo etukäteen, miten kerhon voisi suunnitella ja toteuttaa niin, että kerhossa toteutuisivat lapsen oikeuksien yleisperiaatteet. Lapsivaikutusten arviointi MLL:ssa (julk. Syksyllä 2016) 19

20 MLL:n yhdistys tekee ennakkoarvioinnin Aiheen rajaaminen Rajatkaa selkeä kohde, esim. perhekahvila, kerho tai lastentapahtuma Tiedonkeruuvaihe Tutustukaa aiempaan palaute- tai kokemustietoon ko. toiminnasta Tehkää 2 3 ratkaisuehdotusta pyrkien huomioimaan lasten näkökulman Lasten ja perheiden kuulemisen vaihe Kysykää lapsilta, nuorilta (ja heidän vanhemmiltaan), mitä ehdotuksista he pitävät parhaana?? Onko heillä muutos- tai uusia ratkaisuehdotuksia? Johtopäätösten vaihe Tehkää kokonaisarvio eri ratkaisuvaihtoehtojen odotetuista vaikutuksista. Tulosten julkistamisen ja seurannan vaihe Julkistakaa arvioinnin tulokset ja perustelut johtopäätöksillenne. Tiedottakaa niille, joita prosessissa kuultiin Arvioikaa ja seuratkaa toteutuneita vaikutuksia Lapsivaikutusten arviointi MLL:ssa (julk. Syksyllä 2016) 20

21 Miten hyödynnetään etukäteisarvioinnin tuloksia? 1/2 Syrjimättömyys. Miten ilmenee? Tilaan on helppo tulla kävellen tai julkisilla kulkuneuvoilla. Hinta: kerho on maksuton tai hinnaltaan kohtuullinen. Lasten kerhoon valitsemisen kriteerit tehdään näkyviksi: esim. otetaan mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä, tai etusijalla ne, jotka eivät osallistu muihin kerhoihin tms. Vammaisten lasten mahdollisuus osallistua, esteettömyys. Kehitystasoa vastaava toiminta, ikärajojen huomioiminen. Taitojen harjoittelu, harrastaminen, ja samalla vuorovaikutustaitojen harjoittelua. Lapsivaikutusten arviointi MLL:ssa (julk. Syksyllä 2016) 21

22 Miten hyödynnetään etukäteisarvioinnin tuloksia? 2/2 Lapsen näkemyksen huomioiminen. Millä menetelmillä toteutetaan? Loppupiirit, palautekeskustelut, kuulumiskierrokset -> lasten toivomukset otetaan huomioon Vanhempien näkemysten huomioiminen Väliarviointeja toiminnasta Lapsen edun ensisijaisuus. Miten huomioidaan? Pohditaan, onko jokin tärkeä asia tai jonkun muun etu ristiriidassa lapsen edun kanssa. Miten osoitetaan, että lapsen etua on pidetty ensisijaisena? Lasten näkökulma ja mielipiteet otetaan huomioon jo kerhoa suunnitellessa Miten uudet lapset saisivat kuulla kerhosta? (miten kerhoon löydetään?) Lapsivaikutusten arviointi MLL:ssa (julk. Syksyllä 2016) 22

23 Lapsiperheet hyötyvät kunnan ja järjestöjen yhteistyössä

24 Lapsiperheet tarvitsevat monenlaista apua 0-3-vuotiaiden vanhemmat: merkitse kolme tärkeintä asiaa, joihin toivoisit tukea arjessasi (%) Apua ajan järjestämiseen parisuhteen hoitamiseen Apua oman ajan järjestämiseen: lepooni ja nukkumiseen Apua kotitöihin Apua kuljetuksiin Oma aika: harrastukset ja ystävien tapaaminen Oma aika: opiskeleminen 0 7 Joustoa työaikajärjestelyihin: lyhennetty työaika Joustoa työaikajärjestelyihin: liukuva työaika Joustoa päivähoitopäivän kestoon Muuta 7 8 Äidit Isät Mitä kuuluu, vanhempi? -kysely

25 Perheiden eri elämäntilanteiden huomioiminen MLL:n kehittämistyössä Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminta laajentunut (Uudenmaan piiri) Monikulttuurinen lapsi -ja perhetoiminta -hanke (Varsinais-Suomen piiri) Perhekummitoiminta laajentunut ja nyt myös pakolaisperheille Sukupolvitoiminta monipuolistunut ja yleistynyt (Terhokerhot, Kylämummi- ja vaaritoiminta, lukumummi- ja vaaritoiminta). Tukea eroperheiden lapsille, nuorille ja vanhemmille (Hyvinkää ja Tampere) Vahvuutta vanhemmuuteen -ryhmät Vahvuutta vanhemmuuteen -ryhmät erityistä tukea tarvitseville Parisuhdetta tukeva Yhdessä vanhempana -toiminta (Uudenmaan piiri) kehittäminen ja laajentaminen Tukipuhelin -kokeilu väkivaltaa kokeneille nuorille MLL:n Suunta 2024-strategian seuranta

26 Perhekahvilan hyödyt perheelle - Perhekahvilaan tullaan, koska halutaan lapselle seuraa (96 %) ja kohdata samassa elämäntilanteessa olevia (95 %). Tärkeää tunne siitä, että pääsee keskusteluihin mukaan. Useimmat kävijöistä ovat kokeneet ilmapiirin myönteiseksi. - Kevään 2014 kyselyssä yli 80 % perhekahvilakävijöistä ja ohjaajista kertoi perhekahvilaan osallistumisen vaikuttavan myönteisesti mielialaansa. Vuonna 2011 n. 60 %. Tapasin perhekahvilassa heti ensimmäisellä kerralla kivoja äitejä, niin että palasin tutustuakseni heihin paremmin. Perhekahvilakysely

27 Vapaaehtoinen, miten odotukset ja todellisuus kohtaavat? Perhekahvilaohjaajat: merkitse 1 3 asiaa, joita olet halunnut saada /saanut perhekahvilatoiminnasta. Olen halunnut toiminnasta. kivaa tai mielekästä tekemistä. Olen saanut toiminnasta vertaistukea ihmisiltä, joilla on samanlainen tilanne kuin minulla tutustua uusiin ihmisiin auttaa muita ihmisiä vaikuttaa asioihin Ray tukee -barometri Yhteenveto MLL:n perhekahvilaohjaajien vastauksista

28 Mielikuva MLL:sta / vanhemmat Valtakunnallisesti on hyvä ottaa kantaa lapsiperheisiin koskeviin kysymyksiin. Teette arvokasta työtä ja olette monessa vanhemmuuteen liittyvässä asiassa järjen ääni tässä yhteiskunnassa. Arvostan todella paljon. Kiitos kaikille teille, jotka tuette apua tarvitsevia vanhempia ja sitä kautta heidän lapsiaan. Turvallinen ja rakastava lapsuus pitäisi olla jokaisen lapsen etuoikeus ja on todella hienoa, jos pystytte auttamaan vanhempia niitä luomaan lapsilleen, jos he eivät siihen jostain syystä pysty. Mitä kuuluu, vanhempi? -kyselyyn tuli 1035 vastausta. MLL:lle antoi palautetta yli 600 vanhempaa. Yllä olevat lainaukset kuvaavat tyypillisimpiä vastauksia. Mitä kuuluu, vanhempi? -kysely

29 Perhe, jonka MLL on tavoittanut (379 sanallista vastausta, yleisimmin teette hyvää työtä ) Sain jouluna ruokalahjakortin, siitä oli todella paljon apua! Kiitos. Lapsistamme kaksi osallistuu paikallisyhdistyksen harrastustoimintaan. Hienoa työtä! Kiitos! Perhekahvila oli suuri apu ja ilonaihe kun olin hoitovapaalla. Lastenhoitoapu ehdottoman tärkeää. Olen ollut tyytyväinen MLL:n yhdistyksen toimintaan, se on saanut itseni liikkeelle pienten lasten kanssa ja nostanut mielialaa. Mitä kuuluu, vanhempi? -kysely

30 Perhe, jota MLL ei ole tavoittanut Teette hyvää työtä mutta hiukan hiljaa... Moni ei tiedä teistä niin paljoa mitä ehkä luulette. Ainakin nuorena äitinä moni asia on vierasta teiltä. Toiminnat yms. Minulla on 1,2v lapsi, koko raskausaikana tai pikkulapsi aikana en ole saanut tietoa teistä. Olen kuullut kyllä MLL! Mutta mikään taho ei ole markkinoinut palveluitanne, jotka olisivat voineet olla hyödyllisiä. Älkää keskittykö vain nuoriin pikkulapsiperheisiin toiminnassanne. Me keski-ikäisten vanhempien ja teini-ikäisten lasten perheet voimme olla tuen tarpeessa myös! Mitä kuuluu, vanhempi? -kysely

31 MLL toimii lähellä lapsia, nuoria ja perheitä MLL:n yhdistys 288/297 Manner-Suomen kunnassa. 555 yhdistystä. 537 perhekahvilaa. Suomenkielisistä yläkouluista (286) tukioppilastoimintaa on 97 %:ssa (277) ja yhtenäiskouluista (463) 67 %:ssa (311) Lasten ja Nuorten puhelin ja netti sekä Vanhempainpuhelin ja netti palvelevat kaikkialla Suomessa asuvia MLL.n toimintakertomus

32 Vetovoimaisuus. Luottamushenkilöiden ja lasten ja perheiden kanssa toimivien vapaaehtoisten työtunnit Luottamustehtäviin liittyneitä työtunteja Vapaaehtoisten työtunteja MLL:n toimintakertomukset / MLL:n Suunta 2024-strategian seuranta

33 Erilaisten vapaaehtoistoimijoiden määrä Perhekahvilaohjaajia Vertaisryhmien ohjaajia Kerhonohjaajia Kylämummeja ja -vaareja Perhekummeja Maahanmuuttajaäitien ystäviä Terhokerhon vapaaehtoisia MLL:n toimintakertomukset / MLL:n Suunta 2024-strategian seuranta

34 Auttavien puhelinten ja netin tarjoama tuki Lasten ja nuorten puhelimen vastattuja puheluja Lasten ja nuorten netin vastattuja nettiviestejä Chat-keskusteluja Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vapaaehtoisia päivystäjiä 282 Päivystäjien vapaaehtoistunteja Vanhempainpuhelimen vastattuja puheluja 770 Vanhempainnetin vastattuja nettiviestejä 295 Vanhempainpuhelimen ja -netin vapaaehtoisia päivystäjiä 67 Päivystäjien vapaaehtoistunteja 1700 Tällä hetkellä pystytään silti vastaamaan vain n. 10 prosenttiin yhteydenotoista. Avuntarvitsijoita on paljon. LNPN:n ja VPN.n vuosiraportit

35 MLL:n visio 2024 Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin.