Järjestöt LAPE-muutosta vauhdittamassa

Transkriptio

1 Järjestöt LAPE-muutosta vauhdittamassa Hanna Heinonen, Anna Moring & Pauliina Lampinen Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, Helsinki Puh. (09)

2 Järjestöt ja niiden rooli Kansalaisyhteiskunta luo pohjaa hyvinvoinnille. Järjestöt vahvistavat kansalaisten hyvinvointia: Mahdollistamalla osallisuuden ja yhteisöllisyyden. Pitämällä yllä kansalaisten aktiivisuutta. Mahdollistamalla ja tekemällä muutoksen. Tuomalla vertais- ja vapaaehtoistyön osaamista yhteistyöhön. Kansalaisyhteiskunta ei ole pelkästään julkisten palvelujen täydentäjä, vaan maaperä aktiiviselle kehittämiselle ja innovoinnille. Järjestöissä on vahvaa vaikuttamisen asiantuntijuutta ja myös vaikuttamisen väylät.

3 Järjestöjen lisäarvo LAPE:n muutostyössä Lapsi-ja perhejärjestöt tuovat LAPE-muutostyöhön monenlaisia vahvuuksia Väylä kansalaisten osallistumiseen, lasten ja nuorten tavoittamiseen, erityisryhmien kuulemiseen Järjestöt aktivoivat lapsia ja perheitä mukaan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen. Esim. THL:n selvityksen (62/2012) mukaan Perhekeskuksissa, joissa järjestöt ovat mukana, on enemmän ryhmätoimintaa, perheitä osallistavaa toimintaa, perheiden keskinäistä tukea ja omaehtoista toimintaa kuin perhekeskuksissa, joissa järjestöt eivät ole mukana. Järjestöjen toiminta pohjautuu usein avustuksiin, ei palvelujen myyntiin. Avustuksiin pohjautuva rahoitusmalli tulee säilyttää ja kehittää sitä edelleen

4 Keskustelua: Mitä hyötyä maakunnalliselle LAPE-hankkeelle voi olla järjestöyhteistyöstä? Miten järjestöjen rooli omassa LAPE-hankkeessanne on ajateltu?

5 Järjestöyhteistyö LAPEssa Järjestöt ovat (olleet) mukana: LAPEn ohjausryhmässä LAPEn suunnittelutyössä laajalla rintamalla LAPE:n ohjausryhmässä olevat järjestöt tavoittelevat mahdollisimman laajaa lapsi- ja perhejärjestöjen mukaan ottamista LAPE-muutostyöhön. Tästä syystä on koordinoitu ehdotuksia LAPE:n maakunnallisiin ryhmiin.

6 Järjestöt maakunnallisissa rakenteissa Maakunnilla myös terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tehtävä, järjestöyhteistyö tulee tästä syystä kirjata maakunnallisiin tehtäviin. Järjestöjen tulee olla edustettuina maakunnallisissa rakenteissa, lapsija perhejärjestöt avainasemassa palvelujen kehittämisen näkökulmasta Maakunnalliset kumppanuusstrategiat tuovat jatkuvuutta, suuntaa ja sisältöä järjestöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Järjestöt voivat sitoutua tuottamaan palautetta ja tietoa toiminnan koetuista vaikutuksista ja osallistamaan perheitä palvelujen kehittämiseen. Toimintamalleja tähän löytyy järjestöistä

7 Keskustelua Käsiäänestys: kuinka monessa maakunnassa on jo nimetty LAPE-ryhmä? Miten sen järjestöedustus on organisoitu? Tiedänkö, minkälaisia valmiita yhteistyörakenteita maakunnassani ja siihen kuuluvissa kunnissa on järjestöjen kanssa?

8 Lapsivaikutusten arviointi Lapsen oikeuksien sopimus on väline lasten hyvinvoinnin ja kehityksen turvaamiseksi. Lapsen etu on lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklan mukaan arvioitava ja otettava huomioon lapsia koskevissa päätöksissä. Lapsivaikutusten arviointi on väline lasten edun selvittämiseen

9 Välineitä lapsivaikutusten arviointiin Lapsenoikeudet.fi -palvelun ohjeet lapsivaikutusten arviointiin THL:n ohjeet lapsivaikutusten arviointiin Lapsivaikutusten arviointi kuntapäätöksissä työväline kunnille SOTE-uudistuksen lapsivaikutusten arviointi (Iivonen & Pollari)

10 Mieti kotimatkalla: Miten varmistetaan, että lapsivaikutusten arviointi on mukana maakuntasi LAPE-prosessin kaikissa olennaisissa vaiheissa?