1. Nyelvismereti feladatsor Maximális pontszám: Hän on... yrityksen toimitusjohtaja. A/ tietämäni B/ tiettyäni C/ tietääkseni D/ tietämälläni

Transkriptio

1 1. Nyelvismereti feladatsor Maximális pontszám: 15 Válassza ki a helyes megoldást! 1. Hän on... yrityksen toimitusjohtaja. A/ tietämäni B/ tiettyäni C/ tietääkseni D/ tietämälläni 2. Laura olisi mielellään lähtenyt elokuviin, mutta hänen... olla töissä. A/ piti B/ pakko C/ tarpeen D/ tarvinnut 3. Saitko hänet... asian? A/ ymmärtää B/ ymmärrykseen C/ ymmärtääkseen D/ ymmärtämään 4. Me tutustuimme... kurssilla. A/ toisiimme B/ toisemme C/ toiseemme D/ toistamme 5. Vie... pois katsomasta tätä. A/ lapsen B/ lasta C/ lapset D/ lasten 6. Voisikohan joku auttaa...? A/ minut B/ minulla C/ minua D/ minun 7. Makasin sohvalla... kirjaa. A/ selailen B/ selailemassa C/ selin D/ sellailla 8. Sinusta tulisi hyvä lääkäri, olet niin.... A/ rauhallista B/ rauhallisen C/ rauhaisa D/ rauhallinen 9. Olisit lähtenyt... bussilla, niin et olisi myöhästynyt. A/ edeltävällä B/ edellisellä C/ eteisellä D/ etisellä 10. Minun pitäisi varmaan jo.... A/ lähden B/ lähteäkseni C/ lähtemään D/ lähteä 11. On..., että syksy on näin lämmin. A/ yllättyä B/ yllättävää C/ yllättävä D/ yllytys 12. Menkää pois... tätä, tämä ei sovi lapsille. A/ katsomaan B/ katsomasta C/ katsoa D/ katsomalla

2 13. Markku istuu joka aamu kirjastossa lukemassa.... A/ lehtiä B/ lähtejä C/ lehti D/ lähden 14. Pyydän kaikkia... puhelimensa. A/ sulkea B/ suljeta C/ sulkemaan D/ suljetaan 15. Milloin... opiskelemaan suomea? A/ ruvesit B/ rupesit C/ rupeasit D/ rupisit 16. Kirjoita..., mikä kiinnostaa sinua eniten. A/ tästä B/ siitä C/ tuosta D/ noista nuoret auttoivat minut kantamaan laukut junaan. A/ Kohteliaat B/ Kohteliakset C/ Kohteliat D/ Kohteelliset jo puoli tuntia pysäkillä odottamassa bussia. A/ Olen seissut B/ Olen seisonut C/ Seison D/ Seistän kirja ei kiinnostanut minua. A/ Kumpikin B/ Kummatkaan C/ Molemmat D/ Kumpikaan 20. Älä häiritse, kirjoitan juuri.... A/ kirjeen B/ kirjettä C/ kirjeet D/ kirjestä 21. Kurssilaiset kuulivat asiasta.... A/ toinen toiseltaan B/ toiselta C/ toinen toiselta D/ toiseltaan 22. Elämässä saa... iloa ja surua. A/ kokoa B/ kokea C/ koettaa D/ kokemaan 23. Mikä on paras elokuva,... olet nähnyt? A/ jonka B/ jota C / minkä D/ mitä 24. Herätin huomiota... vaatteineni. A/ kirjavin B/ kirjavine C/ kirjoin D/ kirjoineni 25. Ikkunan lasi särkyi ikkunaa.... A/ avaan B/ avaamassa C/ avattaessa D/ avatakseen

3 26. Varoittakaa lapsia... heikolle jäälle. A/ menemättä B/ menemään C/ mennä D/ menemästä 27. Laskua ei ole vielä.... A/ maksettua B/ maksettu C/ maksanut D/ maksattunut 28. He tulivat... toisensa jälkeen kysymään lisätietoja. A/ toinen B/ toisen C/ toista D/ toiset 29. Monet ovat..., että tämä rakennus pitää säilyttää. A/ siinä mielessä B/ sitä mieltä C/ mielellään D/ mielestään 30. Pikkulapset eivät osaa huolehtia.... A/ itse B/ itselleen C/ itseltään D/ itsestään 31. Ostin itselleni kirjan,... minun pitää lukea tenttiin. A/ joka B/ jonka C/ mikä D/ minkä 32. Varo... ihoasi auringossa. A/ poltettuasi B/ polttamaasi C/ polttamasta D/ polttamaan 33. Pyydän niitä, jotka tulivat myöhässä,... hetkeksi tänne. A/ jäädä B/ jäämään C/ jättää D/ jättämään 34. Vieraat eivät pitäneet.... A/ mitä ruokaa B/ mitään ruokaa C/ mistään ruoasta D/ mitään ruokaan 35. Minulla on valokuva talosta,... asuin lapsena. A/ jossa B/ jossakin C/ jossakussa D/ missä 36. Hän on uurastanut paljon meidän.... A/ auttamiseksemme B/ auttamaan C/ auttamalla D/ auttamassa he asuivat pääkaupungissa. A/ Opiskelijana B/ Opiskelijoina C/ Opiskelijoita D/ Opiskelijaksi 38. Oletko tyytyväinen...? A/ itseäsi B/ itsellesi C/ itseäsi D/ itseesi

4 39. Tapasin Hannun,... oli lähdössä matkalle. A/ joku B/ joka C/ kuka D/ jokin 40. Lääkäri kielsi... tupakoimasta. A/ meidän B/ meidät C/ meitä D/ meistä 41. Esitelmän aiheena ovat ilmaston... seuraukset. A/ muutoksen B/ muuton C/ muutokset D/ muutoksia 42. Sari katsoi verkkosivuja... tietoja työpaikoista. A/ saada B/ saamaan C/ saatuakseen D/ saadakseen 43. Nämä autot... Japanissa. A/ on valmistunut B/ ovat valmistetut C/ ovat valmistaneet D/ on valmistettu 44. Juna oli jo asemalla matkustajien... paikalle. A/ tultuaan B/ tullessa C/ tullessaan D/ tullessansa 45. Tapaamme... yli yhdeksän. A/ viisitoista B/ viidentoista C/ viidennentoista D/ viittätoista 46. Viime kesänä kävin... häissä. A/ kaksi B/ kahdessa C/ kahdennessa D/ kaksissa 47. Äiti ei... lasten katsoa jännitävää elokuvaa. A/ pitänyt B/ varonut C/ antanut D/ sallinnut 48. Käyn kerran viikossa uimahallissa.... A/ uimassa B/ uimaan C/ uida D/ uimissa 49. Hän poistui... lähdöstä kenellekään. A/ ilmoittamalla B/ ilmoittamaan C/ ilmoittamassa D/ ilmoittamatta 50. Uimahallissa täytyy käydä suihkussa ennen altaaseen.... A/ menemistä B/ mentyä C/ menemättä D/ menemästä

5 2. Közvetítés magyarról idegen nyelvre Maximális pontszám: 20 Foglalja össze az alábbi szöveget idegen nyelven, kb. fele terjedelemben úgy, hogy összefüggő szöveget hozzon létre! Ön egy nemzetközi gyermekmentő szolgálat munkatársaként időnként azt a feladatot kapja, hogy a különböző országokban élő gyermekek sorsával foglalkozó ismertetők, tanulmányok legfőbb információit foglalja össze idegen nyelven. Fellépés a gyermekmunka ellen Akár két év börtönre is számíthat ezentúl Indiában az a munkaadó, aki 14 év alatti gyereket dolgoztat háztartási, éttermi alkalmazottként, utcai árusként. A világ egyik legdinamikusabban fejlődő országában súlyos gond a gyerekmunka. Az 1 milliárd lakosú Indiában dolgozik ugyanis a világon a legtöbb gyermek: 12,6 milliót tartanak nyilván, egyes becslések azonban millió közé teszik számukat. Azonban a gyerekmunka ellen folytatott harc kilátástalan, a gyerekmunka számos indiai család számára szinte az egyetlen bevételi forrás. Csakhogy a gyerekmunka csapda: nem segít kitörni a szegénységből, sőt éppen hogy újratermeli azt. A fejlődő országokban családok százezrei kerülnek olyan eladósodott helyzetbe, hogy gyermekeiket sokszor már 5-6 évesen ültetvényekre, gyárakba vagy tehetősebb családok otthonaiba küldik dolgozni. A megnőtt munkaerő-kínálat azonban lenyomja a béreket, és továbbra is arra kényszeríti a szülőket, hogy a gyerekeket iskola helyett munkába adják. Az olcsó gyerekmunka a technológiai fejlesztést is gátolja. Szakértők is figyelmeztetnek erre, és számtalan felmérés is ezt támasztja alá. Minden újítás, mely kíméli a munkavállalót, anyagi ráfordítást igényel a vállalat részéről. A munkaadónak azonban nem éri meg a gépesítés, a kevésbé munkaigényes eljárásokba való befektetés. A gyerekmunkások 70 százaléka a mezőgazdaságban dolgozik, jóval kiszolgáltatottabb körülmények között, mint az iparban. Elsősorban India, Pakisztán és Nepál azok az élenjáró országok, ahol százezrével robotolnak a gyerekek a teaültetvényeken. A farmokon a gyerekek gyakran védőfelszerelés, maszk és kesztyű nélkül dolgoznak vegyszerek és gépek között. Néhány ázsiai és latin-amerikai országban például arra használják a gyerekmunkást, hogy zászlókkal jelezze a permetező repülőgépeknek a befújandó területet. A fejlődő világ kis-és közepes vállalatai is szívesen alkalmaznak kiskorúakat. Sokszor az olcsóbb, védtelenebb, engedelmesebb és könnyebben elbocsátható munkaerő jelenti az ilyen cégek versenyképességét. Sok fejlődő ország vezetője tisztában van a helyzettel, de ragaszkodik az olcsó munkaerőhöz. Így ezekben az országokban szinte lehetetlen átfogó szabályozást bevezetni. HVG 1. Milyen súlyos társadalmi gond nyomasztja Indiát? 2. Miért hat ellentmondásosan a munkaerő piacra a gyerekmunka? 3. Hogyan befolyásolja a technológiai újítások bevezetését a gyerekmunka? 4. Mi jellemzi a mezőgazdaságban dolgozó gyerekmunkások munkakörülményeit? 5. Mi motiválja a kis- és közepes vállalatokat gyerekmunkások foglalkoztatására?

6 3. Közvetítés idegen nyelvről magyarra Maximális pontszám: 20 Fordítsa le az alábbi szöveget! Hiihtoloma lähestyy! Alkavat kauheat ajat, jolloin pitäisi saada teini-ikäiset lapseni suksille ja ladulle. Kovasti he protestoivat se on tylsää, tyhmän näköistä ja muutenkin vanhanaikaista. Perusteluna nuoriso käyttää vanhaa hyväksi havaittua virttä: Kukaan kavereista ei hiihdä! Yksittäistapauksessa väite saattaa tietysti pitää paikkansa, mutta muutoin hiihto on kolmanneksi suosituin suomalaisten liikuntamuoto. Hiihdon edelle menevät vain kävely, lenkkeily ja pyöräily. Hiihdon suosio on ollut kasvussa, joskin nuoremmassa ikäluokassa on havaittavissa hienoista laskua. Lapseni syyttävät minua myös siitä, että valheellisesti kutsun talvilomaa hiihtolomaksi. Heidän mielestään painon pitäisi olla sanalla loma, ei sanalla hiihto. Olen yrittänyt vedota heihin Suomen Latu ry:n hengessä: Maastohiihto on maailman monipuolisin liikuntamuoto. Se kehittää sekä sydän- ja verenkiertoelimistön kuntoa että lihaskestävyyttä ja -tasapainoa. Jalkojen ja käsivarsien suuret lihasryhmät työskentelevät hiihdossa samanaikaisesti ja tehokkaasti ja auttavat rytmittämään rasitusta luonnollisella tavalla. Selkarankaa tukevat ja liikuttavat vartalonlihakset saavat monipuolista harjoitusta, ja koska rasitus jakaantuu useille lihasrymille, ovat pitemmätkin hiihtolenkit mahdollisia. Hiihto on terveyslaji, koetin myös perustella. Vastaväiteissä hiihtoa pidettiin kylmänä ja hikisenä puuhana. Suksetkin kuulemma joko lipsuvat tai eivät luista hyvin. Ja usein nenäkin vuotaa. Mutta, niin uskon, kun pääsemme loman alkaessa taas valkoiseen metsään tuoreen ladun varteen, niin kuuluu vain lumen suhinaa kun kaupunkilaiset teinit lähtevät sivakoimaan eteenpäin. Vanhempana on silloin pakko myöntää: tyhmää tai vanhanaikaista, mutta hyvin se näyttää sujuvan!

7 4. Irányított fogalmazás Maximális pontszám: 20 Írja le gondolatait idegen nyelven az egyik témáról úgy, hogy minden irányítási szempontra térjen ki! (Az irányítási szempontok sorrendjét nem kell betartania.) Fontos, hogy összefüggő szöveget hozzon létre. Levél esetén tartsa be annak formai előírásait (dátum, megszólítás, üdvözlő formula, aláírás)! Terjedelem: sor Kérjük, hogy a feladat megoldása során a titkos adatkezelés érdekében ne használja saját adatait! I. Külföldi barátja levelében megdicséri Önt a nyelvtudásáért, és mindjárt el is panaszolja, hogy neki bizony kínszenvedés a nyelvtanulás. Képtelen bemagolni a szavakat, a nyelvtanról nem is beszélve. Válaszlevelében a) reagáljon a dicséretre; b) utaljon barátja önkritikus megjegyzésére; c) bíztassa barátját, hogy ne adja fel a dolgot; d) adjon néhány konkrét tippet vagy tanácsot, amelyek Önnél beváltak a nyelvtanulás során; e) hívja fel figyelmét a valódi (vagyis nem tanórai) kommunikáció jelentőségére a nyelvtanulásban (levelezés, internetes csevegés stb.). Vagy: II. Külföldi barátja képeslapot küldött Önnek egy távoli országból, ahol szabadságát töltötte. Kérdezi, Önnek mik a nyári tervei. Válaszlevelében a. köszönje meg a képeslapot, és kérjen részletesebb úti beszámolót, esetleg fényképeket is; b. barátja kérdésére reagálva írja le, hogy a nyári program egyelőre bizonytalan, mert Ön és partnere egészen ellentétes módon képzelik el a közös utazást; c. fogalmazza meg, Ön milyen nyaralást szeretne (úti cél, jármű, szállás, szabadidős programok, stb.); d. ismertesse partnere alapvetően különböző elképzeléseit; e. írja le, (Ön) mindenképpen ragaszkodik-e eredeti elképzeléséhez, vagy belemegy majd valamilyen kompromisszumba, és miért.

8 5. Olvasott szöveg értése Maximális pontszám: 25 Olvassa el figyelmesen az alábbi szöveget, majd annak alapján válaszoljon magyarul a kérdésekre! Mitä tehdä, kun lapsena nähty Psyko-elokuva herättää inhon suihkuverhoja kohtaan tai meressä uiminen on mahdotonta Tappajahai-elokuvan takia. Tv-pelot eivät aina jää lastenhuoneeseen. Lasten näkemälle tv-väkivallalle, seksille ja kauhulle on asetettu nykypäivän lainsäädännössä selkeät rajat. Elokuvissa tai videopeleissä voi nähdä merkinnät materiaalin sopivuudesta 3, 7, 11, 15 ja 18 vuotiaille. Televisiossa kuuluttaja kertoo yleensä, onko tuleva ohjelma lapsille sopiva. Huoli lasten tv-traumoista ulottuu ministeritasolta koti-sohvalle. Toista oli ennen. Monta sukupolvea on kasvanut ilmapiirissä, jossa lasten tv-katselua valvottiin huomattavasti vähemmän kuin nykyään, ja kasvattajien tarjoama laiha lohtu kuului älä huoli, se on vain elokuvaa. Joskus pelkästään lapsuuden pelottavan elokuvamusiikin kuuleminen tai elokuvan tehoste voi laukaista trauman eläväksi uudelleen. Yhdysvaltalaistutkimukset kertovat, että 25 prosenttia nuorista aikuisista kokee lapsuuden tv-pelkojen jatkuneen aikuisikään. Pelko oirehtii yleisimmin painajaisina tai pakkomielteisinä ajatuksina. Nähtyjä kauhukuvia ei saa pois mielestä. Osa peloista tuntuu heikkenevän kasvun myötä, osa jää vaivamaan mieltä. Lapsen kasvuun kuuluvat niin sanotut kehitykselliset pelot. Esimerkiksi pienet lapset pelkäävat eroa äidistä tietyssä kehitysvaiheessa ja monella viisivuotiaalla on mörkö sängyn alla. Tuhoavan ja traumaattisen pelkoon liittyvät toistuvuus ja tunne koetun asian ylivoimaisuudesta. Ihminen voi tuntea noloutta tai häpeää siitä ettei kestä samaa kuin muut ihmiset. Pelko kapeuttaa myös ihmisen tunne- ja kokemusmaailmaa. Herkkys on suljettava pois, jotta pelko pysyisi hallinnassa. Pelkkä aika ei vastoin yleistä luuloa tuo parannusta lapsuuden mediatraumoihin. Traumamuistot tallentuvat niin sanottuun fysiologiseen muistiin, jossa mielikuvat pysyvät paljon voimakkaampina kuin normaalissa muistissa. Kuopion yliopistossa tehdystä tutkimuksesta käy ilmi, että tv-ohjelmat ovat neljännäksi suurin pelon aiheuttaja suomalaisten lasten arjessa. Televisiopelkojen edelle menevät vain pimeän, mielikuvitusolentoihin ja ympäristön tuhoutumiseen liittyvät pelot. Nykylasten mediapelot poikkeavat vanhempien peloista. Animaatiotekniikan kehityksen ansiosta on mahdollista loihtia esiin kuvamaailma, joka muistuttaa entistä enemmän todellisuutta ja jonka effektit ovat aikaisempaa vaikuttavampia. Toisin kuin usein julkisuudessa väitetään, 6-vuotias tai ekaluokkalainen ei osaa tehdä selkeää eroa kuvitellun ja todellisen välillä. Nykyään onneksi ymmärretään, että lapselle on turha sanoa älä pelkää, tuohan on vain satua, Martsola huomauttaa. Vanhempien lapsuudessa televisio oli myös selkeämmin yhteisöllinen väline, jota katsottiin koko perheen voimin. Nykyään 53 prosenttia suomalaisista lapsista katselee televisiota omassa huoneessaan. Tällä hetkellä erityisesti 3-5 vuotiaat ovat alttiina mediatraumoille, jotka syntyvat siitä, että lapsi toistuvasti kohtaa mediassa käsittämattömiä, pelottavia ja ahdistavia asioita. Jopa 3- vuotiaat jätetään yksin tv-n ääreen. Miten sitten toimia, jos haluaisi päästä yli pelottavista mielikuvista? Mediatrauman hoitamisessa ongelmallista on se, että trauma pyritään väheksymään tai jopa kieltämään. Lisäksi tv-trauma ei aina näy päällepäin edes lapsuudessa. Lapsi saattaa sulkeutua, olla yliaktiivinen, valvoa öitä tai toistaa pakonomaisesti samaa leikkiä. Aikuisena hän saattaa tuntea selittämättömiä voimakkaita inhon, pelon tai vastenmielisyyden tunteita, jotka pahimmillaan rajoittavat elämää.

9 Monille aikuisille on ollut huojentavaa jo tv-peloista puhumunen. Jos pelko rajoittaa elämää, voi kyseessä olla neuroottinen fobia tai muu traumareaktio. Kumpaankin löyty apua. Auttamismenetelmä on monenlaisia sanallisesta terapiasta toiminnallisempiin terapioihin. Jos kyseessä on todellinen trauma, mikä tahansa miltä sinusta tuntuu hoito ei traumatapauksissa auta, Martsola korostaa. 1. Hogyan szabályozza a törvény a gyerekek TV-nézését? (4 pont) 2. Miről vallanak az amerikai kutatások? (4 pont) 3. Mitől félnek a finn gyerekek? (5 pont) 4. Miben különböznek a mostani gyerekek félelmei a szüleikéhez képest? (4 pont) 5. Melyik a legveszélyeztetettebb korosztály? (3 pont) 6. Miért nehéz a médiatraumák gyógyítása? (5 pont)