Käyttöjärjestelmät: poissulkeminen ja synkronointi

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käyttöjärjestelmät: poissulkeminen ja synkronointi"

Transkriptio

1 Käyttöjärjestelmät: poissulkeminen ja synkronointi Teemu Saarelainen Tietotekniikka Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet

2 Rinnakkaisuuden toteuttaminen Nykyaikaisissa käyttöjärjestelmissä rinnakkaisuus on itsestäänselvyys Erilaisia muotoja: Prosessien rinnakkaisuus Rinnakkaisohjelmointi Hajauttaminen Näiden toteuttamiseksi tarvitaan Poissulkemista Synkronointia Viestinvälitystä

3 Peruskäsitteistöä atominen operaatio kriittinen osio deadlock livelock poissulkeminen race condition nälkiintyminen jakamaton operaatio, jota ei voi keskeyttää ohjelman osio, joka käyttää jaettua resurssia, eivätkä muut prosessit saa olla yhtä aikaa suorittamassa vastaavaa osiota lukko, jossa kaksi tai useampi prosessi lukittuu, koska ne odottavat toistensa tekevän jotain lukko, jossa kaksi tai useampi prosessi vaihtaa tilaansa odottaessaan toistensa tekevän jotain, mutta eivät kuitenkaan tee mitään hyödyllistä yhden prosessin ollessa kriittisessä osiossa, pitää muut prosessit sulkea pois, jotta ne eivät pääse samoihin jaettuihin resursseihin käsiksi tilanne, jossa monta säiettä tai prosessia lukee ja kirjoittaa dataa, joka on jaettu resurssi, siten, että operaatioiden suoritusjärjestys vaikuttaa lopputulokseen tilanne, jossa prosessi ei saa suoritusaikaa skedulerilta, vaikka sen pitäisi

4 Yksi- vs. moniprosessori Suoritinajan jako yhdellä suorittimella P1 P2 P3 Prosessien jako eri suorittimille P1 P2 P3

5 Rinnakkaisuuden tuottamia ongelmia Mietintätauko: Mitä ongelmia rinnakkaisuus aiheuttaa ohjelmoinnissa ja käyttöjärjestelmissä? Jaetut resurssit ja data miten hallitaan luku- ja kirjoitusoperaatiot jaettuun muistiin? Resurssien jako suoritinaika ja I/O vaikea jakaa optimaalisesti, voi syntyä deadlock-tilanteita. Ohjelmointivirheitä syntyy helposti ja niiden löytäminen on vaikeaa suoritusjärjestys voi vaikuttaa tuloksiin.

6 Esimerkki: kriittinen osio ja race condition void echo(){ chin = getchar(); chout = chin; putchar(chout); } Ajetaan yksinkertaisessa yhden käyttäjän järjestelmässä, yksiprosessorijärjestelmässä, ohjelma kerrallaan Käytetään monessa eri ohjelmassa Jaettu funktio, jaettu muisti

7 Esimerkki: kriittinen osio ja race condition Entäpä, jos kyseessä onkin moniprosessorijärjestelmä, niin mitä voi tapahtua? Prosessi 1 Prosessi 2 chin = getchar(); chout = chin; putchar(chout); chin = getchar(); chout = chin; putchar(chout);

8 Ratkaisukeinoja Kriittinen osio vain yksi prosessi kerrallaan Prosessit suoritetaan eri suorittimilla P1 menee suorittamaan funktiota ensin P2 yrittää suorittaa samaan aikaan, mutta se estetään (blocked) P2 laitetaan suspend-tilaan P1 saa suoritettua funktion loppuun P2 pääsee jatkamaan (unblocked ready, running)

9 Race condition kilpatilanne Race condition eli kilpatilanne syntyy seuraavasti monta prosessia tai säiettä lukee ja kirjoittaa samaa dataa lopputulos riippuu prosessien käskyjen suoritusjärjestyksestä Viimeisenä suorituksen tekevä prosessi päättää lopputuloksen

10 Kilpailu prosessien välillä Tarvitaan poissulkemista (mutual exclusion, mutex) Kriittiset osat Kriittiset resurssit (esim. tulostin) Deadlockien välttäminen Lukko syntyy, kun kaksi tai useampi prosessi odottaa samoja resursseja, eikä kumpikaan vapauta jo varattua resurssia Nälkiintymisen välttäminen KJ ei välttämättä anna resursseja jollekin tietylle prosessille Sekä deadlockit että nälkiintyminen ovat seurausta poissulkemisesta

11 Toimivan poissulkemisen vaatimuksia Vain yksi prosessi kerrallaan kriittisessä osiossa Jos prosessi pysähtyy ei-kriittisessä osiossa, se ei saa häiritä muiden prosessien toimintaa Ei deadlockkeja eikä nälkiintymistä Prosessin tulee viipymättä päästä suorittamaan kriittistä osiota, mikäli muut prosessit eivät sitä ole suorittamassa Mitään oletuksia ei saa tehdä prosessien nopeuden tai määrän suhteen Prosessi on kriittisessä osiossa vain äärellisen pituisen ajan

12 H/W-tuki poissulkemiselle Keskeytysten disablointi Prosessi on suorittimella, kunnes se tarvitsee KJ:n palvelua tai se keskeytetään Keskeytysten (hetkellinen) disablointi takaa poissulkemisen muut prosessit eivät saa suoritinaikaa Toimii yhdellä prosessorilla, muttei moniprosessorijärjestelmissä

13 Esimerkki: keskeytysten disablointi Prosessi X: while (true){ interrupts_disable(); /* disable interrupts */ /* critical section, no other processes can execute*/ interrupts_enable(); /* enable interrupts */ /* remaining non-critical section */ }

14 Erityiset käskyt Compare & Swap Atominen käsky, jolla voi testata arvoja ja sijoittaa uuden Käskyn avulla voidaan toteuttaa poissulkeminen Exchange Atominen käsky, joka vaihtaa muistipaikan sisältämän arvon rekisteriin Käskyn avulla voidaan toteuttaa poissulkeminen

15 Esimerkki: Compare & Swap

16 Esimerkki: Exchange

17 H/W-tuen haittoja Odottelu vie prosessori aikaa Nälkiintyminen on mahdollista, jos useampi prosessi odottelee Lukittuminen on mahdollista Esim. korkeamman prioriteetin omaava prosessi saa suoritusaikaa ja matalamman prioriteetin prosessi on tehnyt poissulkemisen

18 Semaforit Semafori = kokonaislukuarvo, jota käytetään prosessien väliseen viestintään Arvoa käsitellään atomisilla operaatioilla alustus (initialize) vähennys (decrement) - semwait() lisäys (increment) - semsignal() Semafori alustetaan ei-negatiiviseen arvoon Jos semwait():n jälkeen arvo on negatiivinen, prosessi blokataan Jos semsignal():n jälkeen arvo on 0 tai negatiivinen, semwait():lla blokattu prosessi saa jatkaa

19 Semaforin toteutusesimerkki

20 Binäärinen semafori

21 Heikot ja vahvat semaforit Semaforia odottavat prosessit laitetaan jonoon (queue) Missä järjestyksessä prosessit otetaan jonosta pois? Vahvat semaforit käyttävät FIFO:a Reiluin tapa kohdella prosesseja Eniten odottanut pääsee ensiksi pois Heikot semaforit eivät määrittele järjestystä

22 Esimerkki: vahva semafori

23 Esimerkki: semafori

24 Poissulkeminen semaforeilla

25 Prosessit ja semaforit

OSA I: Yhteisten muuttujien käyttö Prosessit samassa koneessa. Sisältöä. Poissulkeminen. Halutut ominaisuudet 2-1. Rinnakkaiset, atomiset operaatiot

OSA I: Yhteisten muuttujien käyttö Prosessit samassa koneessa. Sisältöä. Poissulkeminen. Halutut ominaisuudet 2-1. Rinnakkaiset, atomiset operaatiot Sisältöä OSA I: Poissulkeminen ja nti Semaforit ja rinnakkaisuuden hallinta Yhteisten muuttujien käyttö Prosessit samassa koneessa Lukkiutuminen Monitorit 2-1 2-2 Poissulkeminen ja nti Rinnakkaiset, atomiset

Lisätiedot

5. Luento: Rinnakkaisuus ja reaaliaika. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi

5. Luento: Rinnakkaisuus ja reaaliaika. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi 5. Luento: Rinnakkaisuus ja reaaliaika Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Perusongelmat Jako prosesseihin Reaaliaika Rinnakkaisuus Rinnakkaisuus tarkoittaa tässä yhteydessä useamman kuin yhden

Lisätiedot

OSA I: Yhteisten muuttujien käyttö. Prosessit samassa koneessa. Rio 2004 / Auvo Häkkinen 2-1

OSA I: Yhteisten muuttujien käyttö. Prosessit samassa koneessa. Rio 2004 / Auvo Häkkinen 2-1 OSA I: Yhteisten muuttujien käyttö Prosessit samassa koneessa 2-1 Sisältöä Poissulkeminen ja synkronointi Semaforit ja rinnakkaisuuden hallinta Lukkiutuminen Monitorit 2-2 Poissulkeminen ja synkronointi

Lisätiedot

OSA I: Yhteisten muuttujien käyttö. Sisältöä. Prosessit samassa koneessa. Poissulkeminen ja synkronointi. Semaforit ja rinnakkaisuuden hallinta

OSA I: Yhteisten muuttujien käyttö. Sisältöä. Prosessit samassa koneessa. Poissulkeminen ja synkronointi. Semaforit ja rinnakkaisuuden hallinta OSA I: Yhteisten muuttujien käyttö Prosessit samassa koneessa 2-1 Sisältöä Poissulkeminen ja synkronointi Semaforit ja rinnakkaisuuden hallinta Lukkiutuminen Monitorit 2-2 Poissulkeminen ja synkronointi

Lisätiedot

OSA I: Sisältöä. Atomisuus (atomic action) v Poissulkeminen ja synkronointi. Kriittinen (koodi)alue (critical section)

OSA I: Sisältöä. Atomisuus (atomic action) v Poissulkeminen ja synkronointi. Kriittinen (koodi)alue (critical section) Sisältöä OSA I: Yhteisten muuttujien käyttö Prosessit samassa koneessa Poissulkeminen ja nti Semaforit ja rinnakkaisuuden hallinta Lukkiutuminen Monitorit 2-1 2-2 Atomisuus (atomic action) v Poissulkeminen

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät: prosessit

Käyttöjärjestelmät: prosessit Käyttöjärjestelmät: prosessit Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Käyttöjärjestelmä

Lisätiedot

Liite 1. Projektin tulokset (Semaforit Javassa) Jukka Hyvärinen Aleksanteri Aaltonen

Liite 1. Projektin tulokset (Semaforit Javassa) Jukka Hyvärinen Aleksanteri Aaltonen Helsingin Yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos Rinnakkaisohjelmointi (syksy 2006) Liite 1. Projektin tulokset (Semaforit Javassa) Jukka Hyvärinen Aleksanteri Aaltonen a. Käyttötarkoitus ja sovellusalue

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön?

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Systeemiohjelmat ovat tietokoneen laitteistoa lähellä olevia ohjelmia,

Lisätiedot

Palvelut. Sulautetut järjestelmät Luku 2 Sivu 1 (??) Sulautetut käyttöjärjestelmät

Palvelut. Sulautetut järjestelmät Luku 2 Sivu 1 (??) Sulautetut käyttöjärjestelmät Sulautetut järjestelmät Luku 2 Sivu 1 (??) Palvelut Käyttöjärjestelmän tehtävänä on tarjota ohjelmoijalla erilaisia palveluita Tyypillisin palvelu, jota sulautetut käyttöjärjestelmät tarjoavat on prosessien

Lisätiedot

Ongelmakenttä. Rinnakkaisuuden tarve. Kommunikointiin tarvitaan. Ympäristö Suunnittelun yksinkertaistaminen Suorituskyky Luotettavuus

Ongelmakenttä. Rinnakkaisuuden tarve. Kommunikointiin tarvitaan. Ympäristö Suunnittelun yksinkertaistaminen Suorituskyky Luotettavuus Yhteenvetoa Ongelmakenttä Rinnakkaisuuden tarve Ympäristö Suunnittelun yksinkertaistaminen Suorituskyky Luotettavuus Kommunikointiin tarvitaan Yhteisiä muuttujia (data) Kommunikointikanavia one-to-one

Lisätiedot

Ongelmakenttä. Yhteenvetoa. Ratkottava. Mekanismit. Lukkomuuttujat. Lukkomuuttujat, Spin Locks. Rinnakkaisuuden tarve. Kommunikointiin tarvitaan

Ongelmakenttä. Yhteenvetoa. Ratkottava. Mekanismit. Lukkomuuttujat. Lukkomuuttujat, Spin Locks. Rinnakkaisuuden tarve. Kommunikointiin tarvitaan Ongelmakenttä Yhteenvetoa Rinnakkaisuuden tarve Ympäristö Suunnittelun yksinkertaistaminen Suorituskyky Luotettavuus Kommunikointiin tarvitaan Yhteisiä muuttujia (data) Kommunikointikanavia one-to-one

Lisätiedot

Yhteenvetoa. Ongelmakenttä

Yhteenvetoa. Ongelmakenttä Yhteenvetoa Ongelmakenttä Rinnakkaisuuden tarve Ympäristö Suunnittelun yksinkertaistaminen Suorituskyky Luotettavuus Kommunikointiin tarvitaan Yhteisiä muuttujia (data) Kommunikointikanavia one-to-one

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät. Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi

Käyttöjärjestelmät. Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Käyttöjärjestelmät Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Kurssin sisältö Johdanto, historiaa

Lisätiedot

Monitorit. Monitori Synkronointimenetelmiä Esimerkkejä. Andrews , Stallings 5.5

Monitorit. Monitori Synkronointimenetelmiä Esimerkkejä. Andrews , Stallings 5.5 Monitorit Monitori Synkronointimenetelmiä Esimerkkejä Andrews 5.1-5.2, Stallings 5.5 Tavoite Minimoi virhemahdollisuuksia poissulkeminen ohjelmoijan vastuulla P():t ja V():t siellä, täällä ja tuolla -

Lisätiedot

Monitorit. Tavoite. Monitori Synkronointimenetelmiä Esimerkkejä. Andrews , Stallings 5.5. Minimoi virhemahdollisuuksia

Monitorit. Tavoite. Monitori Synkronointimenetelmiä Esimerkkejä. Andrews , Stallings 5.5. Minimoi virhemahdollisuuksia Monitorit Monitori Synkronointimenetelmiä Esimerkkejä Andrews 5.1-5.2, Stallings 5.5 Tavoite Minimoi virhemahdollisuuksia poissulkeminen ohjelmoijan vastuulla P():t ja V():t siellä, täällä ja tuolla -

Lisätiedot

Concurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo

Concurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo Concurrency - Rinnakkaisuus Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. C++ thread... 4 3. Python multiprocessing... 6 4. Java ExecutorService... 8 5. Yhteenveto... 9 6. Lähteet...

Lisätiedot

Oppimistavoitteet kurssilla Rinnakkaisohjelmointi

Oppimistavoitteet kurssilla Rinnakkaisohjelmointi 17.5.2006 1/5 Oppimistavoitteet kurssilla Rinnakkaisohjelmointi Rinnakkaisuus ja rinnakkaisuuden soveltaminen tietojenkäsittelyjärjestelmissä Kurssin Tietokoneen toiminta perusteella ymmärtää, miten ohjelman

Lisätiedot

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä Tietojenkäsittelyn perusteet 2 Lisää käyttöjärjestelmistä 2011-02-09 Leena Ikonen 1 Systeemiohjelmat Systeemiohjelmiin kuuluvat Kääntäjät ja tulkit (+debuggerit) Käyttöjärjestelmä Linkittäjät Lataajat

Lisätiedot

Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi Syksy 2013

Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi Syksy 2013 TIE-11300 Tietotekniikan vaihtuva-alainen kurssi Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi Syksy 2013 Luento 10 Rinnakkaisuus käyttöliittymäohjelmoinnissa Juha-Matti Vanhatupa Rinnakkaisuus ja käyttöliittymäohjelmointi

Lisätiedot

6. Luento: Skedulointi eli Vuoronnus. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi

6. Luento: Skedulointi eli Vuoronnus. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi 6. Luento: Skedulointi eli Vuoronnus Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Peruskäsitteet Skedulointialgoritmeja Reaaliaikajärjestelmien skedulointi Skeduloituvuuden analysoinnista Yhteenveto Peruskäsitteet

Lisätiedot

Prosessi perinteisesti

Prosessi perinteisesti Käyttöjärjestelmät t I Luento 11: SÄIKEETS Stallings, Luku 4.1 Sisält ltöä Prosessi vs. säie Miksi säikeitä? ULT: Käyttäjätason säikeet KLT: Säikeiden toteutus ytimessä Säikeen tilat Käyttöjärjestelmän

Lisätiedot

Stallings, Luku 4.1. KJ-I I S2005 / Tiina Niklander, kalvot Auvo HäkkinenH

Stallings, Luku 4.1. KJ-I I S2005 / Tiina Niklander, kalvot Auvo HäkkinenH Käyttöjärjestelmät t I Luento 11: SÄIKEETS Stallings, Luku 4.1 KJ-I S2005 / Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen 11-1 Sisält ltöä Prosessi vs. säie Miksi säikeitä? ULT: Käyttäjätason säikeet KLT: Säikeiden

Lisätiedot

5. Luento: Rinnakkaisuus ja jako prosesseihin (+ lyhyesti reaaliajasta) Arto Salminen,

5. Luento: Rinnakkaisuus ja jako prosesseihin (+ lyhyesti reaaliajasta) Arto Salminen, 5. Luento: Rinnakkaisuus ja jako prosesseihin (+ lyhyesti reaaliajasta) Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Rinnakkaisuus käsitteenä Perusongelmat Jako prosesseihin Reaaliaika Yhteenveto Rinnakkaisuus

Lisätiedot

5. Rinnakkaisuus ja jako prosesseihin

5. Rinnakkaisuus ja jako prosesseihin Rinnakkaisuus ja jako prosesseihin 89 5. Rinnakkaisuus ja jako prosesseihin Tietokoneen oheislaitteet toimivat toisistaan riippumatta. Ne edustavat todellista rinnakkaisuutta, sillä niiden toimintojen

Lisätiedot

Ongelmakenttä. Yhteenvetoa. Mekanismit. Ratkottava. Lukkomuuttujat, Spin Locks. Lukkomuuttujat. Rinnakkaisohjelmistot 2004 / Auvo Häkkinen 9-1

Ongelmakenttä. Yhteenvetoa. Mekanismit. Ratkottava. Lukkomuuttujat, Spin Locks. Lukkomuuttujat. Rinnakkaisohjelmistot 2004 / Auvo Häkkinen 9-1 Ongelmakenttä Yhteenvetoa Rinnakkaisuuden tarve Ympäristö Suunnittelun yksinkertaistaminen Suorituskyky Luotettavuus Kommunikointiin tarvitaan Yhteisiä muuttujia (data) Kommunikointikanavia one-to-one

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät: Virtuaalimuisti

Käyttöjärjestelmät: Virtuaalimuisti Käyttöjärjestelmät: Virtuaalimuisti Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Muistinhallinta

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 19: Rinnakkaisuus Riku Saikkonen (merkityt ei-laajan kurssin kalvot: Otto Seppälä) 24. 3. 2011 Sisältö 1 Säikeet 2 Lukot 3 Monitorit 4 Muuta säikeisiin

Lisätiedot

Rinnakkaisohjelmointi

Rinnakkaisohjelmointi Rinnakkaisohjelmointi Liisa Marttinen 5.6.2006 5.6.2006 Liisa Marttinen 1 Missä rinnakkaisuutta? tietokoneiden käyttöjärjestelmissä I/O-toiminta WWW-palvelin palvelee samanaikaisesti useita asiakkaita

Lisätiedot

Rinnakkaisohjelmointi

Rinnakkaisohjelmointi Missä rinnakkaisuutta? Rinnakkaisohjelmointi Liisa Marttinen 5.6.2006 tietokoneiden käyttöjärjestelmissä I/O-toiminta WWW-palvelin palvelee samanaikaisesti useita asiakkaita hajautettu laskenta SETI-projekti,

Lisätiedot

Rinnakkaisohjelmointi

Rinnakkaisohjelmointi Rinnakkaisohjelmointi Liisa Marttinen 5.6.2006 5.6.2006 Liisa Marttinen 1 Missä rinnakkaisuutta? tietokoneiden käyttöjärjestelmissä I/O-toiminta WWW-palvelin palvelee samanaikaisesti useita asiakkaita

Lisätiedot

4. Luento: Prosessit ja säikeets. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi

4. Luento: Prosessit ja säikeets. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi 4. Luento: Prosessit ja säikeets Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Prosessi Säikeet Keskeytykset Keskeytyskäsittely Käyttöjärjestelmäkutsut Prosessielementti Prosessin hallinta Suunnittelunäkökohtia

Lisätiedot

Tavoite. Monitorit. Monitori Hoare 1974. Monitori. Minimoi virhemahdollisuuksia. Monitori Synkronointimenetelmiä Esimerkkejä

Tavoite. Monitorit. Monitori Hoare 1974. Monitori. Minimoi virhemahdollisuuksia. Monitori Synkronointimenetelmiä Esimerkkejä Tavoite Monitorit Andrews 5.1-5.2, Stallings 5.5 Monitori Synkronointimenetelmiä Esimerkkejä Minimoi virhemahdollisuuksia poissulkeminen ohjelmoijan vastuulla P():t ja V():t siellä, täällä ja tuolla -

Lisätiedot

Jaetun muistin muuntaminen viestin välitykseksi. 15. lokakuuta 2007

Jaetun muistin muuntaminen viestin välitykseksi. 15. lokakuuta 2007 Jaetun muistin muuntaminen viestin välitykseksi Otto Räsänen 15. lokakuuta 2007 1 Motivaatio 2 Valtuuden välitys Peruskäsitteitä 3 Kolme algoritmia Valtuuden välitys käyttäen laskuria ilman ylärajaa Valtuuden

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät II

Käyttöjärjestelmät II LUENTO 1 Käyttöjärjestelmät II Kertaus: : KJ-I ja RIO (KJ2 n osalta) Ch 1-8, 11-12 12 [Stal05] Kustakin luvusta enemmän n tai vähemmv hemmän n alkuosa Jos jokin asiat tässt ssä tuntuvat hatarilta, niin

Lisätiedot

Yleiskuva. Käyttöjärjestelmät II. Tietokonejärjestelm. rjestelmä. KJ ja laitteistopiirteet. KJ ja laitteistopiirteitä.

Yleiskuva. Käyttöjärjestelmät II. Tietokonejärjestelm. rjestelmä. KJ ja laitteistopiirteet. KJ ja laitteistopiirteitä. Kertaus: : KJ-I ja RIO (KJ2 n osalta) Ch 1-8, 11-12 12 [Stal05] Kustakin luvusta enemmän n tai vähemmv hemmän n alkuosa Jos jokin asiat tässt ssä tuntuvat hatarilta, niin (a) kysykää ja/tai (b) kerratkaa

Lisätiedot

Sisältöä SÄIKEET, SMP

Sisältöä SÄIKEET, SMP LUENTO 5 Sisältöä SÄIKEET, SMP Stallings, Luku 4 Prosessi vs. säie Miksi säikeitä? ULT: Käyttäjätason säikeet KLT: Säikeiden toteutus ytimessä SMP Windowsin säikeet 1 2 Säikeet (multithreading) Prosessi

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät II

Käyttöjärjestelmät II LUENTO 1 Käyttöjärjestelmät II Kertaus: KJ-I ja RIO (KJ2 n osalta) Ch 1-8, 11-12 [Stal05] Kustakin luvusta enemmän tai vähemmän alkuosa Jos jokin asiat tässä tuntuvat hatarilta, niin (a) kysykää ja/tai

Lisätiedot

IT K 1 45 K ä yt t öj ä rj estelmät

IT K 1 45 K ä yt t öj ä rj estelmät IT K 1 45 K ä yt t öj ä rj estelmät Tenttikysymyksiä ja vastauksia Aliohjelman suoritusperiaate, ts. selvitä pinon käyttö ja paluuarvon välittäminen (3p) 1. Ennen aliohjelman aloittamista kutsuja tallettaa

Lisätiedot

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset ITK145 Käyttöjärjestelmät, kesä 2005 Tenttitärppejä Tässä on lueteltu suurin piirtein kaikki vuosina 2003-2005 kurssin tenteissä kysytyt kysymykset, ja mukana on myös muutama uusi. Jokaisessa kysymyksessä

Lisätiedot

Taustaa. Lukkiutuminen. Seuraukset. Määritelmiä Lukkiuma (deadlock) päättymätön odotus BLOCKED-tilassa. prosessi P. prosessi Q. pyydä A? OK.

Taustaa. Lukkiutuminen. Seuraukset. Määritelmiä Lukkiuma (deadlock) päättymätön odotus BLOCKED-tilassa. prosessi P. prosessi Q. pyydä A? OK. Lukkiutuminen Taustaa Aterioivat Filosofit Ennaltaehkäisy Havaitseminen Välttely Taustaa prosessi P pyydä A? OK. pyydä B? Odota! yksityiskäyttöiset objektit objekti: puskuri, sivu, skanneri, levyajuri,

Lisätiedot

Lukkiutuminen. Taustaa

Lukkiutuminen. Taustaa Lukkiutuminen Andrews 4.3 Stallings 6.1-6.6 (tai mikä tahansa KJ-kirja) Taustaa Aterioivat Filosofit Ennaltaehkäisy Havaitseminen Välttely prosessi P pyydä A? OK. pyydä B? Odota! Taustaa yksityiskäyttöiset

Lisätiedot

4-13. Ratkaisu 4: OK, mutta... vrt. 2. Ratkaisu 3: OK. Ratkaisu 5: OK? Nälkiintyminen?

4-13. Ratkaisu 4: OK, mutta... vrt. 2. Ratkaisu 3: OK. Ratkaisu 5: OK? Nälkiintyminen? Taustaa prosessi P prosessi Q yksityiskäyttöiset objektit q Lukkiutuminen pyydä A? OK. Taustaa Aterioivat Filosofit Ennaltaehkäisy Havaitseminen Välttely A pyydä B? Odota! C Andrews. Stallings 6.-6.6 (tai

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Rinnakkaisuus Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 25. 4. 2012 Sisältö 1 Rinnakkaisuusmalleja: säie ja prosessi 2

Lisätiedot

Rinnakkaisuus. parallel tietokoneissa rinnakkaisia laskentayksiköitä concurrent asioita tapahtuu yhtaikaa. TTY Ohjelmistotekniikka

Rinnakkaisuus. parallel tietokoneissa rinnakkaisia laskentayksiköitä concurrent asioita tapahtuu yhtaikaa. TTY Ohjelmistotekniikka Rinnakkaisuus parallel tietokoneissa rinnakkaisia laskentayksiköitä concurrent asioita tapahtuu yhtaikaa Rinnakkaisuuden etuja: laskennan nopeutuminen (sarjoittuvat operaatiojonot) ilmaisuvoima (ongelman

Lisätiedot

Tietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949.

Tietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949. Tietokoneen rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmä Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja John von Neumann ja EDVAC, 1949 TITO-kurssista Luento 1-1 Sisältöä Tietokonejärjestelmä KJ:n näkökulma laitteistoon

Lisätiedot

Semaforit ja rinnakkaisuuden hallinta

Semaforit ja rinnakkaisuuden hallinta Semaforit ja rinnakkaisuuden hallinta Tuottajat ja kuluttajat Resurssien hallinta, vuoron antaminen Lukijat ja kirjoittajat Andrews 4.2, 4.4-4.6 Tuottajat ja kuluttajat Andrews: ss.158-160 3-2 Toimiiko

Lisätiedot

Semaforit ja rinnakkaisuuden hallinta

Semaforit ja rinnakkaisuuden hallinta Semaforit ja rinnakkaisuuden hallinta Tuottajat ja kuluttajat Resurssien hallinta, vuoron antaminen Lukijat ja kirjoittajat Andrews 4.2, 4.4-4.6 Tuottajat ja kuluttajat Andrews: ss.158-160 3-2 Toimiiko

Lisätiedot

Rinnakkaistietokoneet luento S

Rinnakkaistietokoneet luento S Rinnakkaistietokoneet luento 5 521475S Silmukalliset ohjelmat Silmukat joissa ei ole riippuvuussyklejä voidaan vektoroida eli suorittaa silmukan vektorointi Jokainen yksittäinen käsky silmukan rungossa

Lisätiedot

OSA II: Hajautettu ympäristö. Sisältö, osa II. Ei yhteistä muistia. Sanomanvälitys. Etäproseduurikutsu. Rendezvous. Rio 2004 / Auvo Häkkinen

OSA II: Hajautettu ympäristö. Sisältö, osa II. Ei yhteistä muistia. Sanomanvälitys. Etäproseduurikutsu. Rendezvous. Rio 2004 / Auvo Häkkinen OSA II: Hajautettu ympäristö Ei yhteistä muistia 6-1 Sisältö, osa II Sanomanvälitys Etäproseduurikutsu Rendezvous 6-2 Sanomanvälitys Käsitteistöä Kanavat Asiakkaat ja Palvelijat Kommunikointitapoja Andrews

Lisätiedot

Semaforit ja rinnakkaisuuden hallinta. Tuottajat ja kuluttajat. Lukijat ja kirjoittajat. Andrews 4.2, 4.4-4.6 Rio 2004 / Auvo Häkkinen

Semaforit ja rinnakkaisuuden hallinta. Tuottajat ja kuluttajat. Lukijat ja kirjoittajat. Andrews 4.2, 4.4-4.6 Rio 2004 / Auvo Häkkinen Semaforit ja rinnakkaisuuden hallinta Tuottajat ja kuluttajat Resurssien hallinta, vuoron antaminen Lukijat ja kirjoittajat Tuottajat ja kuluttajat Andrews: ss.158-160 Andrews 4.2, 4.4-4.6 3-2 0 Toimiiko

Lisätiedot

Rinnakkaisuuden hyväksikäyttö peleissä. Paula Kemppi

Rinnakkaisuuden hyväksikäyttö peleissä. Paula Kemppi Rinnakkaisuuden hyväksikäyttö peleissä Paula Kemppi 24.4.2008 Esityksen rakenne Johdantoa Rinnakkaisuus Pelimoottorien rinnakkaisuuden mallit Funktionaalisen rinnakkaisuuden malli Rinnakkaisen tiedon malli

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

OSA II: Hajautettu ympäristö. Ei yhteistä muistia. Rio 2004 / Auvo Häkkinen

OSA II: Hajautettu ympäristö. Ei yhteistä muistia. Rio 2004 / Auvo Häkkinen OSA II: Hajautettu ympäristö Ei yhteistä muistia 6-1 Sisältö, osa II Sanomanvälitys Etäproseduurikutsu Rendezvous 6-2 Sanomanvälitys Käsitteistöä Kanavat Asiakkaat ja Palvelijat Kommunikointitapoja Andrews

Lisätiedot

OSA II: Hajautettu ympäristö. Sisältö, osa II. Sanomanvälitys. Käsitteistöä. Sanomanvälitys. Kommunikointi. Sanomanvälitys. Etäproseduurikutsu

OSA II: Hajautettu ympäristö. Sisältö, osa II. Sanomanvälitys. Käsitteistöä. Sanomanvälitys. Kommunikointi. Sanomanvälitys. Etäproseduurikutsu Sisältö, osa II OSA II: Sanomanvälitys Etäproseduurikutsu Hajautettu ympäristö Ei yhteistä muistia Rendezvous 6-1 6-2 Sanomanvälitys Käsitteistöä Käsitteistöä Kanavat Asiakkaat ja Palvelijat Kommunikointitapoja

Lisätiedot

812315A Ohjelmiston rakentaminen. Asynkronisuus

812315A Ohjelmiston rakentaminen. Asynkronisuus 812315A Ohjelmiston rakentaminen. Asynkronisuus Ari Vesanen ari.vesanen (at) oulu.fi Yleistä moduulista Tällä kertaa sisältää Java-kielistä monisäieohjelmointia Suoritustapa: Neljästä ohjelmointitehtävästä

Lisätiedot

SÄIKEET, SMP. Sisältöä. Stallings, Luku 4. Prosessi vs. säie Miksi säikeitä? ULT: Käyttäjätason säikeet KLT: Säikeiden toteutus ytimessä

SÄIKEET, SMP. Sisältöä. Stallings, Luku 4. Prosessi vs. säie Miksi säikeitä? ULT: Käyttäjätason säikeet KLT: Säikeiden toteutus ytimessä LUENTO 5 SÄIKEET, SMP Stallings, Luku 4 1 Sisältöä Prosessi vs. säie Miksi säikeitä? ULT: Käyttäjätason säikeet KLT: Säikeiden toteutus ytimessä SMP Solaris säikeet 2 Syksy 2007, Tiina Niklander 5-1 Säikeet

Lisätiedot

Sisältöä SÄIKEET, SMP

Sisältöä SÄIKEET, SMP LUENTO 5 Sisältöä SÄIKEET, SMP Stallings, Luku 4 Prosessi vs. säie Miksi säikeitä? ULT: Käyttäjätason säikeet KLT: Säikeiden toteutus ytimessä SMP Solaris säikeet 1 2 Säikeet (multithreading) Prosessi

Lisätiedot

C++11 seminaari, kevät Johannes Koskinen

C++11 seminaari, kevät Johannes Koskinen C++11 seminaari, kevät 2012 Johannes Koskinen Sisältö Mikä onkaan ongelma? Standardidraftin luku 29: Atomiset tyypit Muistimalli Rinnakkaisuus On multicore systems, when a thread writes a value to memory,

Lisätiedot

Osio 2: Luennot 5-8 Muistinhallinta

Osio 2: Luennot 5-8 Muistinhallinta Käyttöjärjestelmät I Osio 2: Luennot 5-8 Muistinhallinta Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsinin yliopisto "!$#%#'&)(*+,(.-0/1#'-243 0# 5 Stallins, Luku 7 KJ-I S2004

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Luento

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016 IX Rinnakkainen ohjelmointi Sisältö 1. Yleistä rinnakkaisuudesta 2. Prosesseista ja säikeistä 3. Rinnakkaisen ohjelman oikeellisuudesta 4. Rinnakkaisuuden

Lisätiedot

Hans Baumgartner nimi nimi nimi nimi. Reaaliaikakäyttöjärjestelmät

Hans Baumgartner nimi nimi nimi nimi. Reaaliaikakäyttöjärjestelmät Hans Baumgartner nimi nimi nimi nimi Reaaliaikakäyttöjärjestelmät ii TIIVISTELMÄ Hans Baumgartner nimi nimi nimi nimi Reaaliaikakäyttöjärjestelmät Käyttöjärjestelmät Seminaarityö 2009 23 sivua, 8 kuvaa

Lisätiedot

Intel Threading Building Blocks

Intel Threading Building Blocks Intel Threading Building Blocks Markku Vajaranta Esko Pekkarinen TBB Pähkinänkuoressa C++ luokkamallinen rinnakkaisuus Abstrahoi rinnakkaisuutta korkean tason tehtävät (tasks) ja niiden skedulointi suuri

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

Arto Salminen,

Arto Salminen, 4. Luento: Prosessit ja säikeet Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Prosessi Säikeet Keskeytykset Keskeytyskäsittely Käyttöjärjestelmäkutsut Prosessielementti Prosessin hallinta Suunnittelunäkökohtia

Lisätiedot

Algoritmit 1. Luento 3 Ti Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 3 Ti Timo Männikkö Algoritmit 1 Luento 3 Ti 17.1.2017 Timo Männikkö Luento 3 Algoritmin analysointi Rekursio Lomituslajittelu Aikavaativuus Tietorakenteet Pino Algoritmit 1 Kevät 2017 Luento 3 Ti 17.1.2017 2/27 Algoritmien

Lisätiedot

Osio 3: Prosessit, siirräntä ja tiedostojärjestelmä

Osio 3: Prosessit, siirräntä ja tiedostojärjestelmä Käyttöjärjestelmät I Osio 3: Prosessit, siirräntä ja tiedostojärjestelmä Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto! " $#&%' (%+*,- $*./ 0 Stallings, Luku

Lisätiedot

Processes and threads

Processes and threads WEEK 3 Threads Stallings, Chapter 4 Also: Chapter 1 Processes and threads Yksiajo MS-DOS??? Moniajo vanha UNIX Solaris & Uudet 2 Syksy 2007, Tiina Niklander 5-1 Threads Own TCB, stack, state, storage location

Lisätiedot

Etäproseduurikutsu, Remote Procedure Call (RPC) Etäproseduurikutsu. Poissulkeminen moduulin sisällä?

Etäproseduurikutsu, Remote Procedure Call (RPC) Etäproseduurikutsu. Poissulkeminen moduulin sisällä? Etäproseduurikutsu Andrews 8.1, 10.3, Stallings 13.3 RPC Toteutus Virhesemantiikka Etäproseduurikutsu, Remote Procedure Call (RPC) Palvelu etäkoneessa, ei yhteistä muistia Asiakkaat pyytävät palvelua prosedurikutsumekanismilla

Lisätiedot

Etäproseduurikutsu. Etäproseduurikutsu, Remote Procedure Call (RPC)

Etäproseduurikutsu. Etäproseduurikutsu, Remote Procedure Call (RPC) Etäproseduurikutsu RPC Toteutus Virhesemantiikka Andrews 8.1, 10.3, Stallings 13.3 Etäproseduurikutsu, Remote Procedure Call (RPC) Palvelu etäkoneessa, ei yhteistä muistia Asiakkaat pyytävät palvelua prosedurikutsumekanismilla

Lisätiedot

Jakso 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä

Jakso 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä Jakso 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä Prosessin esitysmuoto järjestelmässä Käyttöjärjestelmä KJ-prosessit 1 Prosessi (4) Järjestelmässä olevan ohjelman esitysmuoto Järjestelmässä voi olla samalla kertaa

Lisätiedot

Etäproseduurikutsu. RPC Toteutus Virhesemantiikka. Andrews 8.1, 10.3, Stallings 13.3

Etäproseduurikutsu. RPC Toteutus Virhesemantiikka. Andrews 8.1, 10.3, Stallings 13.3 Etäproseduurikutsu RPC Toteutus Virhesemantiikka Andrews 8.1, 10.3, Stallings 13.3 Etäproseduurikutsu, Remote Procedure Call (RPC) Palvelu etäkoneessa, ei yhteistä muistia Asiakkaat pyytävät palvelua prosedurikutsumekanismilla

Lisätiedot

VUOROTTAMINEN SMP JA REAALIAIKAJÄRJESTELMÄT Linux, W2000

VUOROTTAMINEN SMP JA REAALIAIKAJÄRJESTELMÄT Linux, W2000 LUENTO 8 Käyttöjärjestelmät II VUOROTTAMINEN SMP JA REAALIAIKAJÄRJESTELMÄT Linux, W2000 Ch 10 [Stal 05] ( Ch 20 [DDC04], 11.4 [Tane01] ) 1 Tämä luento Moniprossorijärjestelmien vuorottaminen Reaaliaikaskedulointi

Lisätiedot

Algoritmit 1. Luento 4 Ke Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 4 Ke Timo Männikkö Algoritmit 1 Luento 4 Ke 18.1.2017 Timo Männikkö Luento 4 Tietorakenteet Pino Pinon toteutus Jono Jonon toteutus Lista Listaoperaatiot Algoritmit 1 Kevät 2017 Luento 4 Ke 18.1.2017 2/29 Pino Pino, stack,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print

Lisätiedot

LUENTO 8. u erillisten koneiden ryväs (cluster) u hajautettu järjestelmä (distributed system) u erilliset I/O-prosessorit

LUENTO 8. u erillisten koneiden ryväs (cluster) u hajautettu järjestelmä (distributed system) u erilliset I/O-prosessorit Käyttöjärjestelmät II VUOROTTAMINEN SMP JA REAALIAIKAJÄRJESTELM RJESTELMÄT Linux, W2000 Ch 10 [Stal[ 05] ( Ch 20 [DDC04], 11.4 [Tane01] ) LUENTO 8 Tämä luento Moniprossorijärjestelmien vuorottaminen Reaaliaikaskedulointi

Lisätiedot

IIO30220 Database Management / Tietokannan hallinta TAPAHTUMIEN HALLINTA JOUNI HUOTARI (7.3.2012)

IIO30220 Database Management / Tietokannan hallinta TAPAHTUMIEN HALLINTA JOUNI HUOTARI (7.3.2012) IIO30220 Database Management / Tietokannan hallinta TAPAHTUMIEN HALLINTA JOUNI HUOTARI (7.3.2012) TEHTÄVIÄ/KYSYMYKSIÄ Määrittele tapahtuma (transaction) tapahtumien hallinta Mitä ovat tapahtuman ACIDominaisuudet?

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 28.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 28.2.2011 1 / 46 Ohjelmointiprojektin vaiheet 1. Määrittely 2. Ohjelman suunnittelu (ohjelman rakenne ja ohjelman

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Merkintöjen tulkintoja *++Pstack->top = item *Pstack->top++ = item (*Pstack->top)++ *(Pstack++)->top = item *(++Pstack)->top = item Lisää pinon toteutuksia Dynaaminen taulukko

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla

Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla ohjelmoida useita komponenteiltaan ja rakenteeltaan

Lisätiedot

Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä

Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä Yleistä Arduino-sovelluksen rakenne Syntaksi ja käytännöt Esimerkki ohjelman rakenteesta Muuttujat ja tietotyypit Tietotyypit Esimerkkejä tietotyypeistä Ehtolauseet

Lisätiedot

Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä.

Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä. Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä. On arvioitu, että maailmassa on tällä hetkellä enemmän sulautettuja

Lisätiedot

Jakso 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä

Jakso 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä Jakso 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä Prosessi Prosessin esitysmuoto järjestelmässä Käyttöjärjestelmä KJ-prosessit 1 Prosessi (4) Järjestelmässä olevan ohjelman esitysmuoto Järjestelmässä voi olla samalla

Lisätiedot

useampi ns. avain (tai vertailuavain) esim. opiskelijaa kuvaavassa alkiossa vaikkapa opintopistemäärä tai opiskelijanumero

useampi ns. avain (tai vertailuavain) esim. opiskelijaa kuvaavassa alkiossa vaikkapa opintopistemäärä tai opiskelijanumero Alkioiden avaimet Usein tietoalkioille on mielekästä määrittää yksi tai useampi ns. avain (tai vertailuavain) esim. opiskelijaa kuvaavassa alkiossa vaikkapa opintopistemäärä tai opiskelijanumero 80 op

Lisätiedot

Zeon PDF Driver Trial

Zeon PDF Driver Trial Matlab-harjoitus 2: Kuvaajien piirto, skriptit ja funktiot. Matlabohjelmoinnin perusteita Numeerinen integrointi trapezoidaalimenetelmällä voidaan tehdä komennolla trapz. Esimerkki: Vaimenevan eksponentiaalin

Lisätiedot

Jakso 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä. Prosessi Prosessin esitysmuoto järjestelmässä Käyttöjärjestelmä KJ-prosessit

Jakso 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä. Prosessi Prosessin esitysmuoto järjestelmässä Käyttöjärjestelmä KJ-prosessit Jakso 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä Prosessi Prosessin esitysmuoto järjestelmässä Käyttöjärjestelmä KJ-prosessit 1 Prosessi (4) Järjestelmässä olevan ohjelman esitysmuoto Järjestelmässä voi olla samalla

Lisätiedot

Luento 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä

Luento 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä Luento 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä Prosessi Prosessin esitysmuoto järjestelmässä Käyttöjärjestelmä KJ-prosessit 1 Prosessi (4) Järjestelmässä olevan ohjelman esitysmuoto Järjestelmässä voi olla

Lisätiedot

Luento 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä. Prosessi Prosessin esitysmuoto järjestelmässä Käyttöjärjestelmä KJ-prosessit

Luento 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä. Prosessi Prosessin esitysmuoto järjestelmässä Käyttöjärjestelmä KJ-prosessit Luento 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä Prosessi Prosessin esitysmuoto järjestelmässä Käyttöjärjestelmä KJ-prosessit 1 Prosessi (4) Järjestelmässä olevan ohjelman esitysmuoto Järjestelmässä voi olla

Lisätiedot

poissulkeminen ohjelmoijan vastuulla P():t ja V():t siellä, täällä ja tuolla - meniköhän oikein? Yksityiskohtia pois ohjelmoijalta kääntäjälle

poissulkeminen ohjelmoijan vastuulla P():t ja V():t siellä, täällä ja tuolla - meniköhän oikein? Yksityiskohtia pois ohjelmoijalta kääntäjälle Monitorit Monitori Synkronointimenetelmiä Esimerkkejä Tavoite Minimoi virhemahdollisuuksia poissulkeminen ohjelmoijan vastuulla P():t ja V():t siellä, täällä ja tuolla - meniköhän oikein? Yksityiskohtia

Lisätiedot

Monitorit. Monitori Synkronointimenetelmiä Esimerkkejä

Monitorit. Monitori Synkronointimenetelmiä Esimerkkejä Monitorit Monitori Synkronointimenetelmiä Esimerkkejä Tavoite Minimoi virhemahdollisuuksia poissulkeminen ohjelmoijan vastuulla P():t ja V():t siellä, täällä ja tuolla - meniköhän oikein? Yksityiskohtia

Lisätiedot

Tavoite. Monitorit. Semafori perusmekanismi synkronointiin. Hyötyjä:

Tavoite. Monitorit. Semafori perusmekanismi synkronointiin. Hyötyjä: Monitorit Monitori Synkronointimenetelmiä Esimerkkejä Tavoite Minimoi virhemahdollisuuksia poissulkeminen ohjelmoijan vastuulla P():t ja V():t siellä, täällä ja tuolla - meniköhän oikein? Yksityiskohtia

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1

Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1 Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1 Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 2 Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Ari Korhonen Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä

Lisätiedot

u vapaakäyntisyys (reentrancy) u Yhteinen koodialue u kullakin oma data-alue, pino, PCB u osoitteet suhteellisia prosessin alun suhteen

u vapaakäyntisyys (reentrancy) u Yhteinen koodialue u kullakin oma data-alue, pino, PCB u osoitteet suhteellisia prosessin alun suhteen Käyttöjärjestelmät t I Luento 3: PROSESSIT JA NIIDEN HALLINTA Stallings, Luku 3.1-3.4 Sisält ltöä Prosessi, prosessin kuvaaja Prosessien hallinta Prosessin tilat KJ:n perustietorakenteita KJ:n suorittamisesta

Lisätiedot

Jakso 12 Yhteenveto. Keskeiset asiat Teemu Kerola, K2000

Jakso 12 Yhteenveto. Keskeiset asiat Teemu Kerola, K2000 Jakso 12 Yhteenveto Keskeiset asiat 1 Tavoitteet (4) Ymmärtää tietokonejärjestelmän keskeiset piirteet sillä suoritettavan ohjelman näkökulmasta Miten tietokonejärjestelmä suorittaa sille annettua ohjelmaa?

Lisätiedot

Tietokoneen toiminta, K Tavoitteet (4)

Tietokoneen toiminta, K Tavoitteet (4) Jakso 12 Yhteenveto Keskeiset asiat 1 Tavoitteet (4) Ymmärtää tietokonejärjestelmän keskeiset piirteet sillä suoritettavan ohjelman näkökulmasta Miten tietokonejärjestelmä suorittaa sille annettua ohjelmaa?

Lisätiedot

Prosessi (4) Jakso 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä. Prosessi. Prosessin vaihto (4) Prosessin elinkaari (9)

Prosessi (4) Jakso 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä. Prosessi. Prosessin vaihto (4) Prosessin elinkaari (9) Jakso 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä rosessi rosessin esitysmuoto järjestelmässä Käyttöjärjestelmä KJ-prosessit 1 rosessi (4) Järjestelmässä olevan ohjelman esitysmuoto Järjestelmässä voi olla samalla

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari Korhonen

Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari Korhonen Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari 1 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä 1.2 Tietorakenteen ja algoritmin valinta 1.3 Algoritmit ja tiedon määrä 1.4 Tietorakenteet ja toiminnot 1.5 Esimerkki:

Lisätiedot